31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 77/49

1.1

ETSK kannattaa komission tiedonannossa esitettyä mekanismia, jolla edistetään hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (Carbon Capture and Storage, CCS) demonstrointia sähkövoimalaitoksissa. Rahoituskapasiteetin ja selkeiden rahoitusvaihtoehtojen puute keskipitkällä (2010–2020) ja pitkällä aikavälillä (2020 ja sen jälkeen) aiheuttaa kuitenkin huolta.

1.2

Olisi varmistettava, että komission rahoituskapasiteetin puute voidaan osittain korvata Euroopan päästökauppajärjestelmästä (European Emission Trading Scheme, EU-ETS) saatavilla tuloilla esimerkiksi huutokauppaamalla sähköntuotantoalan päästöoikeuksia vuoden 2013 jälkeen. On muistettava, ettei EU-tasolla ole tähän mennessä ehdotettu tarvittavat vakuudet sisältävää erityistä rahoitusjärjestelmää.

1.3

On tärkeää, että rahoitusehdot ovat selkeät ja vakaat viimeistään vuoden 2009 loppuun mennessä. Ainoastaan näin varmistetaan rahoitusperusta, jotta voidaan alkaa valmistella laajamittaisten CCS-demonstraatiolaitosten käyttöönottoa vuoteen 2015 mennessä.

1.4

Euroopan päästökauppajärjestelmästä saatavat tulot tulisi kerätä jäsenvaltiotasolla tarkistetun EU-ETS-direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä vuodesta 2013 lähtien.

1.5

Komission ajatus kansallisista Euroopan päästökauppajärjestelmään kuuluvista huutokaupoista, joiden yhteydessä 20 prosenttia kokonaistuloista voidaan kohdentaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä edistäviin toimiin, on täysin riittämätön ja hukkaan heitetty rahoitusmahdollisuus. Jäsenvaltioita tulisi painokkaasti kehottaa muuttamaan täysin kantansa Euroopan päästökauppajärjestelmästä saataviin tuloihin ja kohdentamaan kaikki siitä saatavat tulot vähän ja ei lainkaan hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin teknologioihin ja etenkin hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin. Tällä tavoin voitaisiin saada käyttöön miljardeja euroja, joita komissiolla ei tällä hetkellä ole mutta joita tarvitaan edistämään hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin laaja-alaista varhaista demonstrointia.

1.6

Komission tulisi laatia suunnitelma, jossa määritellään eurooppalaisen teollisuusaloitteen (European Industrial Initiative) organisaatio ja rooli, ja varmistettava, että se täydentää mutta ei mene päällekkäin muiden aloitteiden, kuten seitsemännen puiteohjelman, fossiilisia polttoaineita käyttäviä päästöttömiä voimalaitoksia käsittelevän eurooppalaisen teknologiayhteisön (European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants) ja eurooppalaisen lippulaivaohjelman (European Flagship Programme), kanssa.

1.7

ETSK on samaa mieltä siitä, että tarvitaan yhteistä eurooppalaista infrastruktuuria hiilidioksidin kuljetusta ja varastointia varten. Tarvitaan Euroopan laajuinen kuljetusjärjestelmä sellaisten jäsenvaltioiden liittämiseksi järjestelmään, jotka eivät pysty itse rakentamaan maakohtaisia varastointilaitoksia.

1.8

Koska kuljetus on tärkeä ja olennainen osa laajamittaisen CCS-infrastruktuurin luomista, voitaisiin ottaa käyttöön lyhenne CCTS (Carbon Capture, Transport and Storage, hiilidioksidin talteenotto, kuljetus ja varastointi, ts. kuljetus mukaan luettuna).

2.1

CCS:n lisäarvoketjun kehittäminen, mukaan luettuina hiilidioksidien talteenotto, kuljetus ja varastointi, on vasta alullaan ja eräissä tapauksissa vielä tutkimusvaiheessa. Sen sijaan tavanomaisen voimalaitostekniikan hyötysuhteen parantamisessa edistytään askel askeleelta. Koska korvaavaa voimalaitoskapasiteettia tarvitaan seuraavilla vuosikymmenillä kipeästi, komitea suosittaa käytännönläheistä toimintatapaa, jossa molempia teknologioita kehitetään ja käytetään rinnakkain. Voimalaitosten hyötysuhteiden parantaminen voi tapahtua pitkälti markkinalähtöisesti, mutta CCS-teknologian — sekä voimalaitosten että infrastruktuurin — kehittäminen edellyttää demonstrointi- ja kaupallistamisvaiheessa lisätukea.

2.2

CCS-teknologian kehittämisessä on kaksi suuntausta: (a) integroidussa voimalaitosteknologiassa hiilidioksidi otetaan talteen ennen polttoprosessia, ja (b) jälkipolttoteknologiana tunnetussa menetelmässä hiilidioksidi taas pestään savukaasusta polton jälkeen (hiilidioksidin pesu). Asianmukaisesti kehitettynä viimeksi mainittu teknologia soveltuu käytettäväksi jo nyt rakenteilla olevissa ja erittäin tehokkaissa uusissa voimalaitoksissa, mikäli ne rakennetaan tätä mahdollisuutta silmällä pitäen (talteenottovalmius). Molemmille kehityssuuntauksille on yhteistä se, että talteen otettu hiilidioksidi on siirrettävä voimalaitoksen sijaintipaikasta sopivaan varastointipaikkaan.

2.3

Yhteiskunnallisen ja poliittisen hyväksynnän kannalta kysymys hiilidioksidin varastoinnin turvallisuudesta ja pitkäaikaisuudesta on ratkaisevan tärkeä. Viime kädessä se on merkittävin puheena olevaan teknologiaan liittyvä ympäristökysymys (2).

2.4

Kahdeksan johtavaa teollisuusmaata (G8) sopi Aomorissa Japanissa 9. kesäkuuta 2008 pitämässään kokouksessa käynnistävänsä vuoteen 2010 mennessä 20 laaja-alaista hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevaa esittelyhanketta tavoitteena tukea teknologista kehitystä ja alentaa CCS-teknologian laaja-alaisen käytön kustannuksia vuodesta 2020 lähtien.

2.5

G8-kokoukseen osallistuivat Yhdistyneen kuningaskunnan, Kanadan, Italian, Japanin, Ranskan, Saksan, Venäjän, Yhdysvaltojen, Kiinan, Intian ja Etelä-Korean edustajat.

2.6

Yhdysvaltojen energiaministeriö (DOE) lupautui G8-kokouksen antaman sitoumuksen tueksi rahoittamaan FutureGen-ohjelmassaan CCS-teknologian käytön edistämistä useissa kaupallisissa, integroitua kaasutuskombitekniikkaa (Integrated Gasification Combined Cycle, IGCC) tai muita edistynyttä saastuttamatonta hiiliteknologiaa käyttävissä voimalaitoksissa. Yhdysvallat rahoittaa myös seitsemää alueellista hiilidioksidin talteenottoon keskittynyttä kumppanuutta osoittaakseen hiilidioksidin laaja-alaisen ja pitkän aikavälin maanpäällisen varastoinnin tehokkuuden.

2.7

G8-kokouksen CCS-teknologiaa koskeva ilmoitus vastaa Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) suositusta hyödyntää myös CCS-teknologiaa kasvihuonekaasupäästöjen puolittamisessa vuoteen 2050 mennessä.

3.1

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (Carbon Capture and Storage, CCS) teknologiat kuluvat keskeisiin jo käytössä tai kehitteillä oleviin teknologioihin, joiden avulla hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää vuoden 2020 jälkeiseen aikaan ulottuvien tavoitteiden edellyttämällä tavalla (3).

3.2

CCS:n laajamittaisesta käytöstä sähkövoimalaitoksissa voi tulla taloudellisesti kannattavaa 10–15 vuodessa, jolloin CCS:stä voi vuoteen 2020 mennessä tai pian sen jälkeen tulla täysipainoinen osa päästökauppajärjestelmää (ETS) ja siten keskeinen väline eliminoitaessa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä.

3.3

Näin ei kuitenkaan käy, ellei tarvittaviin valmistelutoimiin ryhdytä välittömästi. Erityisesti tarvitaan maailmanlaajuisesti jo kehitettyjen ja muissa sovelluksissa käytössä olevien CCS-teknologioiden varhaisen vaiheen demonstrointia, jotta kyseiset teknologiat voidaan mukauttaa laajamittaiseen käyttöön sähköntuotannossa.

3.4

Eurooppa-neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2007 ja uudelleen maaliskuussa 2008 komission aikomuksen tukea jopa 12:n demonstrointikohteen rakentamista ja käyttöönottoa vuoteen 2015 mennessä. Kohteissa on määrä demonstroida fossiilisia polttoaineita käyttävien, ympäristövaikutuksiltaan kestävien teknologioiden käyttökelpoisuutta kaupallisessa sähköntuotannossa.

3.5

Puheena olevalla tiedonannolla viedään CCS:ään liittyviä toimia eteenpäin. Se täydentää komission ehdotusta hiilidioksidin geologista varastointia koskevaksi direktiiviksi (CCS-direktiivi), jolla luodaan oikeudelliset puitteet CCS:lle EU:ssa. Tiedonannon tavoitteena on luoda rakenne CCS:n laajamittaisten demonstraatioiden koordinoimiseksi ja tukemiseksi tehokkaasti sekä edellytykset rohkeille teollisille investoinneille useisiin laitoksiin.

3.6

Euroopan toimet CCS:n demonstroimiseksi on käynnistettävä mahdollisimman nopeasti. Toimia varten tarvitaan yhtenäinen strategiakehys, joka kattaa myös t&k-toimet sekä toimet yleisen tietoisuuden ja hyväksynnän lisäämiseksi. Euroopan komission mukaan seitsemän vuoden viive demonstroinnissa ja sen myötä CCS:n maailmanlaajuisessa käyttöönotossa voisi merkitä sitä, että maailmassa syntyy vuoteen 2050 mennessä yli 90 Gt sellaisia hiilidioksidipäästöjä, jotka olisi voitu välttää (4). Määrä vastaisi nykypäästöinä yli 20 vuoden hiilidioksidipäästöjä koko EU:ssa.

3.7

Euroopan elinkeinoelämän selkeät ja määrätietoiset sitoumukset, joita komissio tukee aloittein ja vakuuksin, ovat välttämättömiä, jotta rahoitusta voidaan myöntää julkisista varoista. Etenkin niiden jäsenvaltioiden, jotka aikovat tukeutua kivihiileen energian hankintalähteenä, tulisi ryhtyä tukitoimiin CCS:n varhaisvaiheen demonstrointia varten.

3.8

Tiedonannossa mainitaan kahdentyyppisiä esteitä:

Komission asiakirjassa esitetään, että EU:lla on mahdollisuus omaksua johtoasema kansainvälisen säännöstön muovaamisessa.

3.9

Ehdotetussa eurooppalaisessa teollisuusaloitteessa tulisi yhdistää nopeiden toimijoiden toimet demonstraatiohankkeiden verkostossa. Tämä helpottaisi kokemusten ja tietojen vaihtoa, lisäisi yleistä tietoisuutta ja antaisi politiikoille palautetta sekä mahdollistaisi täydellisen CCS-arvoketjun. Lisäksi ehdotetun eurooppalaisen teollisuusaloitteen odotetaan myös olevan omiaan houkuttelemaan kansallista ja kansainvälistä rahoitusta.

3.10

Komissio toteaa, että se voi antaa vain vähän tukea, ja siksi se painottaa nopeiden toimijoiden sekä valtioiden ja kansainvälisten valtiovallasta riippumattomien organisaatoiden myöntämää rahoitusta.

3.11

Tiedonannossa määritellään kolme toimenpidettä:

Lisäksi komissio totetaa, että mitä kauemmin elinkeinoelämältä menee CCS-teknologian käyttöönottoon, sitä vakavammin poliittisen päätöksentekijöiden on harkittava sitovia toimenpiteitä.

3.12

Tiedonannossa käsitellään myös tarvetta rakentaa yhteinen infrastruktuuri hiilidioksidin kuljetusta ja varastointia varten. TEN-E-suuntaviivoja suunnitellaan muutettavan siten, että niihin sisällytetään myös CCS-teknologia.

4.1

Neuvoston maaliskuussa 2007 tekemien ilmastonmuutos- ja energiavarmuusuhkia koskevien päätösten jälkeen komissio ehdotti toimenpidepakettia erillisten asiakirjojen muodossa neuvoston päätöksissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteissä painotetaan energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden edistämistä ja asianomaisten innovatiivisten teknologioiden kehittämistä ja käyttöä. Komitea on laatinut erityiset lausunnot kustakin toimenpiteestä (5).

4.2

Tässä yhteydessä on erittäin tärkeää kehittää menetelmiä, joilla vähennetään kestävällä tavalla fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Se on aiheena tässä lausunnossa.

4.3

Käsillä oleva lausunto liittyy mainittua teknologiaa koskevaan komitean lausuntoon (6), jossa käsitellään komission ehdotusta direktiiviksi hiilidioksidin geologisesta varastoinnista.

5.1

Komissio painottaa tiedonannossaan useita kertoja sitä, että sen suunnitelmien onnistumiseksi on erittäin tärkeää osoittaa varhaisessa vaiheessa, että (a) Euroopan päästökauppajärjestelmällä on avainrooli ja että (b) todelliset kaupalliset hyödyt ovat mahdollisia. Luonnollisesti Euroopan päästökauppajärjestelmä tarjoaa todellista kaupallista hyötyä nopeille toimijoille. Se tulee kuitenkin liian myöhään, jos komissio ei laadi selkeitä ja lopullisia perussääntöjä vuoden 2012 jälkeistä Euroopan päästökauppajärjestelmää varten ennen vuoden 2009 loppua.

Teollisuudella on vuoden 2009 loppuun mennessä oltava investointipäätösten edellyttämä vakaa perusta, jotta voidaan aloittaa ensimmäisten ja vuonna 2015 toimintansa aloittavien CCS-laitosten suunnittelu ja rakentaminen. Tätä näkökohtaa ei ole korostettu riittävästi, etenkin kun otetaan huomioon Euroopan päästökauppajärjestelmään liittyvät epäselvyydet ja komission teollisuudelle ja jäsenvaltioiden hallituksille esittämät epäselvät vaatimukset, joiden vuoksi rahoitus on edelleen ratkaisematta.

5.2

Euroopan päästökauppajärjestelmä muodostaa todellakin tärkeät hiilidioksidimarkkinat, jotka voivat osoittautua erittäin tehokkaiksi, jos järjestelmää ohjataan voimakkaasti määrittämään päästöoikeuksille sellainen hinta, joka kattaa reilusti hiilipäästöjen vähentämistoimien aiheuttamat lisäkustannukset. Jos komissio ei anna selkeitä sääntöjä huutokaupasta ja sen laajuudesta sekä näin saatujen tulojen asianmukaisesta käytöstä eikä ota valvovaa roolia, mahdolliset investoijat omaksuvat odottavan asenteen liiallisten epävarmuustekijöiden vuoksi.

5.3

Yhteinen eurooppalainen hiilidioksidin kuljetus- ja varastoinfrastruktuuri helpottaisi selkeästi CCS:n laajamittaista hyödyntämistä koko Euroopassa. Eräät jäsenvaltiot eivät ehkä pysty rakentamaan maakohtaisia varastointilaitoksia itse (7). Olisi mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä olemassa muttei käytössä olevaa infrastruktuuria tai uusia laitoksia, jotka yhdistetään muuhun infrastruktuuriin. Koska kuljetus on tärkeä tekijä, ETSK ehdottaa jopa kuljetuksen sisältävän lyhenteen CCTS (Carbon Capture Transport and Storage) käyttöönottoa, vaikka lyhenne CCS on jo kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu.

5.4

Komissio asettaa jäsenvaltioiden viranomaisille huomattavan rasitteen CSS:n rahoittamiseksi, sillä komissio ei pysty myöntämään merkittävää rahoitusta nykyisestä talousarviostaan. Kun otetaan huomioon, että käsiteltävä asia on EU:lle tärkeä ja että tarvitaan EU-tason valvontaa demonstraatiohankkeiden menestyksen takaamiseksi, komission tulisi rahoittaa CCS-hankkeita huomattavasti suunniteltua enemmän. Jäsenvaltioiden tulisi tarvittaessa tukea hankkeita omalla rahoituksellaan (8).

5.4.1

Päästöoikeuksien huutokauppaaminen Euroopan päästöoikeusjärjestelmässä tarjoaa mahdollisuuden kompensoida komission riittämätön rahoitus. Tällä hetkellä vain 20 prosenttia tuloista kohdennetaan vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan energiateknologian edistämiseen. Jäsenvaltioita tulisi painokkaasti kehottaa muuttamaan täysin kantansa Euroopan päästökauppajärjestelmästä saataviin tuloihin ja kohdentamaan kaikki siitä saatavat tulot vähän ja ei lainkaan hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin teknologioihin ja etenkin hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin (9). Tällä tavoin voitaisiin saada käyttöön miljardeja euroja, joita komissiolla ei tällä hetkellä ole mutta joita tarvitaan edistämään hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin laaja-alaista varhaista demonstrointia.

5.4.2

Lisäksi ETSK on jo aiemmin esittänyt, että seitsemännessä puiteohjelmassa energia-alaan kohdennettua rahoitusta voitaisiin lisätä huomattavasti, (15 prosentilla) jolloin t&k-toimintaan investoitu osuus BKT:stä nousisi kahdesta prosentista kolmeen prosenttiin. Seitsemännen puiteohjelman avulla voitaisiin CCS-demonstraatiota näin todella edistää.

5.4.3

Seitsemännestä puiteohjelmasta tuetaan eräitä muitakin toimia, joilla myös voidaan edistää laaja-alaisten demonstraatiohankkeiden valmistelua. Eri toimet tulisi nivoa selkeästi ehdotettuihin demonstroinnin edistämismekanismeihin.

5.5

Tiedonannossa ei kerrota, miten eurooppalainen teollisuusaloite liittyy muihin toimenpiteisiin ja aloitteisiin, joihin komissio osallistuu (10). Yhtenäisen lähestymistavan varmistamiseksi on tärkeää mainita, mitkä toimenpiteet on määrä toteuttaa.

5.6

CCS-teknologioiden kehityksellä ja käyttöönotolla odotetaan olevan huomattava myönteinen vaikutus Euroopan työllisyyteen. Eräiden tärkeiden CCS-varusteiden ja kuljetusinfrastruktuurin tarjoajien toimipaikka on Euroopassa. Ne paitsi kehittävät myös myyvät ja asentavat esim. välineitä ja putkistoja, kun CCS otetaan käyttöön maailmalaajuisesti. Euroopalla on vahva maailmanlaajuinen asema CCS-teknologiassa, ja se vahvistuu edelleen, jos EU onnistuu CCS-teknologian laajamittaisessa varhaisvaiheen demonstroinnissa Euroopassa (11).

5.7

ETSK ehdottaa, että ”kestävien” fossiilisten polttoaineiden sijasta käytetään sanaa ”ympäristömyönteinen”. Ilmaus ”kestävä” sopii paremmin esimerkiksi aurinko- ja bioenergian, mutta huonommin CCS-teknologian, joka kuroo umpeen eroa käyttämällä fossiilisia polttoaineita ympäristömyönteisellä tavalla, kunnes siirtyminen täysin kestävällä pohjalla olevaan energiahuoltoon on mahdollista.

5.8

Hiilidioksidin turvallisen varastoinnin toteutettavuudesta on jo saatu viljalti kokemusta, kuten seuraavasta luettelosta käy ilmi:

6.1

ETSK kannattaa komission tiedonannossa esitettyä mekanismia, jolla edistetään CCS:n demonstrointia voimalaitoksissa, mutta esittää samalla eräitä huomioita.

6.1.1

Komissiolla pitäisi olla strategia, jolla varmistetaan, että eurooppalainen teollisuusaloite ei mene päällekkäin eurooppalaisen lippulaivaohjelman ja fossiilisia polttoaineita käyttäviä päästöttömiä voimalaitoksia käsittelevän eurooppalaisen teknologiayhteisön (ZEP) kanssa. Nämä toimet olisi koordinoitava asianmukaisesti, ja niiden tulisi vahvistaa toisiaan.

6.1.2

Tiedonannossaan komissio puhuu mahdollisuudesta ”laajentaa eurooppalaista teollisuusaloitetta hankeverkoston ulkopuolelle”. Tämän toteamuksen päämäärä ei ole selvä. Tiedonannossa todetaan myös, että tarvittava rahoitus on vielä järjestettävä. Mitä lisäarvoa tällainen laajentaminen tarjoaa, ja miten se liittyy edellä mainittuihin CCS-alan toimenpiteisiin?

6.2

ETSK ei kannata ehdotusta, joka koskee rahoituksen mobilisointia CCS-demonstrointia varten, koska ei pidä sitä riittävänä.

6.2.1

Ehdotuksessa kannatetaan tapauskohtaista lähestymistapaa, jossa komissiolle ehdotetaan kansallisia aloitteita ja se päättää, mitkä valtionavun ja muiden kansallisten toimenpiteiden muodot ovat sallittuja. Jos eurooppalaisten lippulaivademonstraatiohankkeiden halutaan menestyvän, komissiolla tulisi olla keskeinen koordinointi- ja valvontatehtävä. Tämä tarkoittaisi sitä, että komissio vastaisi yleisestä rahoituksesta. Komission rahoitusta voitaisiin täydentää jäsenvaltioiden korvamerkityillä osuuksilla, jotka tunnustettaisiin hyväksytyksi valtionavuksi. Samalla elinkeinoelämän olisi sitouduttava rahoitukseen ja toteutukseen.

6.2.2

Jos komissio takaisi tietyin edellytyksin EU:n osarahoituksen, joka olisi suhteessa korvamerkittyyn kansalliseen osuuteen, näin voitaisiin kannustaa jäsenvaltioiden viranomaisia. Ennalta määritelty osarahoitus voisi poistaa eräitä hankkeiden rahoitukseen liittyviä epävarmuustekijöitä ja nopeuttaa niiden kehittämistä.

6.2.3

Demonstraatiohankkeiden rahoituksen edistäminen uusien rahoitusmahdollisuuksien avulla on sinällään houkutteleva ajatus. Viime kädessä tällaiset suunnitelmat voivat osoittautua tehokkaiksi vain, jos riski on hyväksyttävissä ja jos on selvää, millä tavoin pitkän aikavälin lisäkustannukset voidaan kattaa kussakin tapauksessa.

6.3

ETSK on valmis yhtymään näkemykseen, jonka mukaan CCS:n sisällyttäminen Euroopan päästökauppajärjestelmään tarjoaa tärkeän kannustimen laajamittaisten demonstraatiohankkeiden kehittämiselle ja toteuttamiselle eurooppalaisissa yhteyksissä. Tiedonannossaan komissio myös toteaa, että nopeiden toimijoille on annettava mahdollisuus ”todelliseen kaupalliseen hyötyyn”.

6.4

Tiedonannossa todetaan kuitenkin myös, että Euroopan päästökauppajärjestelmästä saatavilla tuloilla on voitava kompensoida — tai jopa enemmänkin kuin kompensoida — kussakin tapauksessa aiheutuvat lisäkustannukset. Kun otetaan huomioon asioiden nykytila, tätä skenaariota ei voida taata seuraavista syistä:

6.5

Euroopan päästökauppajärjestelmä antaa mahdollisuuden siihen, että nopeat toimijat voivat saada todellista kaupallista hyötyä suhteessa muihin osapuoliin. Tarvitaan kuitenkin lisäkehitystä, jotta Euroopan päästökauppajärjestelmästä tulisi luotettava pitkäaikainen markkinatekijä (market driver), joka antaa nopeille toimijoille kilpailuetua myöhemmin markkinoille tuleviin nähden. Lisäksi pitäisi pyrkiä kiinnittämään huomiota myös mahdollisiin muihin markkinatekijöihin.