31.3.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 77/8

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi lelujen turvallisuudesta”

KOM(2008) 9 lopullinen — 2008/0018 COD

(2009/C 77/02)

Neuvosto päätti 17. maaliskuuta 2008 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi lelujen turvallisuudesta.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 15. heinäkuuta 2008. Esittelijä oli Jorge Pegado Liz.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 17.–18. syyskuuta 2008 pitämässään 447. täysistunnossa (syyskuun 18 päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 49 puolesta, yksi vastaan 8:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1	Siitä huolimatta, että aloite on viivästynyt eikä ole riittävän kunnianhimoinen, ETSK on tyytyväinen komission aloitteeseen tarkistaa direktiivi lelujen turvallisuudesta.

1.2	ETSK panee merkille, että vaikutustenarviointi, johon ehdotus tukeutuu, on vuodelta 2004, eikä siinä oteta huomioon kaikkia EU:n nykyisiä jäsenvaltioita.

1.3

Kun otetaan huomioon leluja koskevien varoitusilmoitusten kasvava lukumäärä, johon viitataan viimeisimmässä, vuoden 2007 Rapex-kertomuksessa, komiteaa hämmästyttää, että samaisessa vaikutusten arvioinnissa ei esitetä päätelmiä nykyisen direktiivin ja leluista johtuvien lasten tapaturmien välisestä suhteesta, sekä etenkin se, että tarkasteltavana olevassa ehdotuksessa myönnetään, että sen vaikutuksia leluista johtuvien tapaturmien lukumäärään ja vakavuuteen tulevaisuudessa ei tiedetä, vaikka kyseisen seikan tulisi olla aloitteen keskeisin huolenaihe ja oleellisin peruste.

1.4

Koska komissio myöntää Euroopan unionissa lelujen aiheuttamia tapaturmia koskevien luotettavien ja uskottavien tilastotietojen puuttumisen tai puutteellisuuden, ETSK ehdottaa, että komissio loisi yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa kyseisiä tapaturmia koskevan asianmukaisen tilastotietojärjestelmän. Järjestelmän tulisi olla ainakin yhtä kattava kuin eräissä oikeusjärjestelmissä jo käytössä oleva järjestelmä, ja sen tulisi olla kaikkien tuotanto- ja markkinointiketjun toimijoiden käytettävissä tapaturmien syntymisen ehkäisemiseksi (1).

1.5

ETSK:n mielestä ehdotetun direktiivin oikeusperustana tulisi olla ennemminkin perustamissopimuksen 153 artikla eikä yksinomaan 95 artikla. Komitea katsoo, että kaikkein keskeisimpänä intressinä on lasten tehokas suojelu, joka on oleellisempi asia kuin pelkkä lelujen rajatylittävän kaupan edistäminen.

1.6	ETSK katsoo niin ikään, että kun otetaan huomioon ehdotetun uuden säädöksen soveltamisala ja luonne sekä nykyisen direktiivin soveltamisesta eri jäsenvaltioissa saatu kokemus, asetus olisi direktiiviä soveltuvampi oikeudellinen väline mikäli täydellinen yhdenmukaistaminen hyväksytään.

1.7

ETSK on tyytyväinen ehdotuksen johdonmukaiseen ja teknis-juridisesti hyvin jäsenneltyyn muotoon ja on yleisellä tasolla komission kanssa samaa mieltä innovatiivisista toimenpiteistä, joista voidaan mainita erityisesti seuraavat: — Laajennetaan ”lelun” määritelmää ja otetaan käyttöön ennakoitavissa olevaa käyttöä koskeva käsite, jossa otetaan huomioon lasten käyttäytyminen. — Tehostetaan valvontaa jäsenvaltioissa. — Laaditaan ennaltaehkäisyyn ja tiedottamiseen tähtääviä, lelujen turvallisuuteen liittyviä asianmukaisia sääntöjä — varoitukset ja huomautukset.

1.8

ETSK kuitenkin pahoittelee, että eräitä äärimmäisen keskeisiä ja merkittäviä näkökohtia ei ole tarkasteltu tai niitä on tarkasteltu riittämättömästi. Kyse on muun muassa seuraavista seikoista: a) Tehdään selkeä valinta ennalta varautumisen periaatteen puolesta. b) Tiukennetaan leluilla leikkivien lasten kaitsemisesta vastuullisten henkilöiden koulutusta. c) Täsmennetään tiettyjä, liian epäselviksi ja epämääräisiksi osoittautuneita käsitteitä, joista esimerkkeinä mainittakoon lelun ja vahingon laajuuden käsitteet. d) Tuojia ja valtuutettuja edustajia ei ole asetettu yhdenvertaiseen asemaan valmistajiin nähden, mikä vähentää selkeästi lelujen jakelu- ja myyntiketjun toimijoiden vastuuta aiheutettuja vahinkoja hyvitettäessä. e) Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä ei ole mukautettu pk-yritysten ominaispiirteisiin.

1.9	Näin ollen komitea kehottaa painokkaasti komissiota tarkistamaan ehdotustaan tässä lausunnossa esitetyllä tavalla, jotta säädöksestä tulisi uskottavampi väline, jolla varmistetaan leluja käyttävien lasten tehokas suojelu ja turvallisuus.

1.10	Komitea kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa ottamaan huomioon tässä esitetyt ehdotukset ja suositukset ja hyväksymään ne uuden direktiivin hyväksymiseen tähtäävässä lainsäädäntöprosessissa.

2.   Johdanto — Tiivistelmä ehdotuksesta

2.1

Komissio ilmoitti ensimmäisen kerran aikomuksestaan puuttua lainsäädännöllisesti lelujen turvallisuutta koskevaan kysymykseen 1970-luvulla. Se teki useita ehdotuksia, jotka se kerta toisensa jälkeen veti pois, koska asiasta ei päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen. Lopulta kuluttajan suojelusta ja turvallisuudesta 23. kesäkuuta 1986 annetun neuvoston päätöslauselman (2) jälkeen komission uudessa ehdotuksessa tuotiin aiempaa konsensushenkisemmin esiin tarve yhdenmukaistaa unionin tasolla ”lelun” määritelmä, lelujen valmistusstandardit, keskeiset turvallisuusvaatimukset, kaupan pitämistä koskevat edellytykset sekä takeet lelujen vaarattomuudesta lasten käytössä.

2.2

Toukokuun 3 päivänä 1988 annettu direktiivi 88/378/EY, joka tuolloin julkaistiin (3), on yksi ensimmäisistä lainsäädäntöaloitteista, jonka lähtökohtana on 7. toukokuuta 1985 annettuun neuvoston päätöslauselmaan (4) perustuva, teknistä yhdenmukaistamista ja standardointia koskeva uusi lähestymistapa.

2.3

ETSK antoi tuolloin tehdystä ehdotuksesta direktiiviksi (5) pakollisen lausuntonsa, jossa se suhtautui myönteisesti hankkeeseen, mutta pahoitteli sen valmistelun pitkää viivästymistä. Komitea piti lisäksi peruslähtökohtana sitä, että kaikkien lelujen on oltava luotettavia ja että lapset ovat alttiita vaaratilanteille ja heidän on saatava erityistä suojelua, ja painotti, että lelujen turvallisuuskysymystä on tarkasteltava tuotevastuudirektiivin laajemman soveltamisalan puitteissa (6).

2.4	Vuonna 1988 annettuun direktiiviin tehtiin sittemmin useita korjauksia (7) sekä merkittävä muutos, joka perustui 22. heinäkuuta 1993 annettuun direktiiviin 93/68/ETY (8), ja sen täytäntöönpanosta annettiin komission tiedonanto (9).

2.5

Vuosina 1992 ja 2001 annettiin ja julkaistiin kaksi direktiiviä yleisestä tuoteturvallisuudesta (10). Ne kattavat yleisellä tasolla lelujen turvallisuuden, ja niistä jälkimmäisessä painotetaan erityisesti perustamissopimukseen ja varsinkin sen kansanterveyttä koskevaan 152 artiklaan ja kuluttajansuojaa koskevaan 153 artiklaan tehtyjä muutoksia sekä ennalta varautumisen periaatetta.

2.6

Kaksikymmentä vuotta vuoden 1988 direktiivin julkaisemisen jälkeen komissio ehdottaa uutta aihealueeseen liittyvää direktiiviä havaittuaan, että voimassa oleva säännöstö on tällä välin vanhentunut, että sen soveltamisalaa ja käytettyjä käsitteitä on muokattava uudelleen niiden selkiyttämiseksi ja mukauttamiseksi vallitseviin uusiin olosuhteisiin, että on kiireellistä taata sen säännösten johdonmukaisuus äskettäin ehdotetun, tuotteiden kaupan pitämistä koskevan yleisen lainsäädäntökehyksen (11) kanssa sekä ennen kaikkea, että direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpano eri jäsenvaltioissa ovat paljastaneet vakavia, korjaamista edellyttäviä epäkohtia sekä eroja sen soveltamisessa.

2.7

Tarkasteltavana oleva ehdotus perustuu kolmeen merkittävään tekniseen selvitykseen, jotka on nähtävä erottamattomana osana ehdotusta. Selvityksistä kaksi käsittelee tiettyjä, vaarallisina pidettyjä ja lelujen valmistuksessa käytettäviä kemiallisia aineita koskevia vaatimuksia sekä niiden käyttöä ja kolmas on yleisluonteinen vaikutustenarviointi, jota koskeva loppuraportti on vuodelta 2004.

2.8

Lyhyesti sanottuna komissio pyrkii tarkasteltavana olevan ehdotuksen avulla saavuttamaan seuraavat tavoitteet: A) turvallisuusvaatimusten parantaminen erityisesti seuraavien seikkojen osalta: a) kemikaalien käyttö b) kuluttajille ja käyttäjille suunnatut varoitukset ja tiedot c) henkitorven tukkeutumisvaarat ja tukehtumisvaarat d) lelujen ja elintarvikkeiden yhdistelmät e) yleisen turvallisuusvaatimuksen määritelmä B) direktiivin entistä tehokkaampi ja johdonmukaisempi täytäntöönpano muun muassa seuraavin keinoin: a) jäsenvaltioiden markkinavalvontatoimien vahvistaminen b) kemikaaleja koskevat tiedot teknisessä asiakirjassa c) CE-merkinnän kiinnittäminen d) turvallisuuden arviointi C) direktiivin yhdenmukaistaminen tuotteiden kaupan pitämiseen ehdotetun yleisen kehyksen kanssa D) soveltamisalan selkiyttäminen ja käytettävien käsitteiden parempi määrittely.

3.   Yleistä

3.1

ETSK on tyytyväinen komission aloitteeseen, jonka puutteena on sen myöhäinen ajankohta, kun otetaan huomioon, että tarkistettava direktiivi on yli 20 vuotta vanha ja että lelujen valmistusta ja kaupan pitämistä koskevat parametrit ja menetelmät, kuten myös niiden tyypillisen kohderyhmän mieltymykset ja tottumukset, ovat tällä välin muuttuneet merkittävästi. ETSK katsoo myös, että tarkasteltavana oleva ehdotus voisi olla tavoitteiltaan kunnianhimoisempi niin, että säädöstekstissä mainittaisiin viimeaikaisista julkisesti kommentoiduista tapahtumista esiin nousseet huolenaiheet. Niitä on tarkasteltu kuluttajansuojasta vastaavan komission jäsenen painokkaissa puheenvuoroissa ja kannanotoissa sekä EP:n syyskuussa 2007 antamassa päätöslauselmassa, jonka sisältöä komitea kannattaa (12). Siksi ETSK pahoittelee, että komitean kanssa käytyyn keskusteluun ei ottanut osaa myös terveys- ja kuluttaja-asioiden PO, joka ei ole osallistunut suoraan ehdotuksen laadintaan.

3.2

ETSK ei voi olla hämmästelemättä sitä, että vaikutustenarviointi, johon tarkasteltavana oleva ehdotus perustuu, on yli neljä vuotta vanha eikä kata tilannetta kaikkien jäsenvaltioiden osalta. Lisäksi komitea toteaa, ettei ole selvää, miten kuluttajien ja kotitalouksien edustajat on otettu huomioon ja missä määrin he todella osallistuivat ja heitä kuultiin vaikutustenarviointia laadittaessa.

3.3	Kun otetaan huomioon komission ilmaisema kritiikki direktiivin täytäntöönpanon väitettyjä epäkohtia kohtaan, ETSK hämmästelee sitä, että komissio ei ole kritiikin lisäksi tehnyt aloitteita, jotta kyseisiä yhteisön sääntöjä noudatettaisiin asianmukaisesti.

3.4

Koska tilastotietoja ei tunnetusti ole tai ne ovat puutteellisia, minkä myös komissio myöntää, komitean on vaikea ymmärtää, kuinka on mahdollista tehdä asianmukaisia päätelmiä yhtäältä tilanteesta, johon halutaan puuttua, ja toisaalta ehdotettujen toimenpiteiden tehokkuudesta. On kuitenkin tunnettua, että Euroopan lelumarkkinat, joiden suuruudeksi arvioidaan 17,3 miljardia euroa vuoden 2002 vähittäishinnoilla ja joiden tuonnin volyymin arvo on yli yhdeksän miljardia euroa, on vauras toimiala, joka käsittää noin 2 000 etupäässä pientä ja keskisuurta yritystä, jotka työllistävät suoraan yli 100 000 työntekijää (13).

3.5

ETSK katsoo, että tarkasteltavana olevan ehdotuksen luonne edellyttää, että oikeusperustana ei pidetä yksinomaan 95 artiklaa, vaan ehdottomasti myös 153 artiklaa, sillä ehdotuksen sisältö ei koske pelkästään sisämarkkinoiden toteuttamista, vaan ennemminkin erityisen haavoittuvaa kuluttajien ryhmää, jota ei voida mitenkään pitää ”keskivertokuluttajien” ryhmänä.

3.6

Lapset ovat lisäksi lelujen kuluttajia välillisesti siinä mielessä, että leluja eivät hanki lapset, vaan heidän vanhempansa ja muut aikuiset, jotka antavat lelut heidän käyttöönsä. Tämän tulisi antaa komissiolle aiheen tarkastella entistä perusteellisemmin kyseiselle kuluttajaryhmälle suunnatun tiedottamisen ja valistamisen tarpeen mainitsemista säädöstekstissä.

3.7

ETSK ymmärtää sen, että komissio on tässä tapauksessa tehnyt valinnan täydellisen yhdenmukaistamisen puolesta, mutta toistaa olevansa täysin vakuuttunut siitä, että tämänkaltaisissa tapauksissa olisi kaikilta osin hyödyllistä käyttää välineenä asetusta direktiivin sijasta asetuksen tarjoamien ilmeisten oikeusvarmuuteen ja -turvaan liittyvien etujen vuoksi. Näin vältettäisiin myös mahdolliset viivästymiset ja virheet kansallisessa täytäntöönpanossa sekä erot soveltamisessa, kuten komissio myöntää tapahtuneen voimassa olevan direktiivin (14) kohdalla.

3.8

Kun otetaan huomioon aiheen luonne, tieteen ja tekniikan jatkuva kehittyminen, odottamattomien tapaturmien mahdollisuus, minkä tapaukset Mattel ja Fisher Price selkeästi osoittavat, leluja koskevien varoitusilmoitusten lukumäärän huolestuttava lisääntyminen, kuten todetaan viimeisimmässä, vuoden 2007 Rapex-kertomuksessa, sekä se, että kyse on toimialasta, jolla on tehty selkeästi eniten ilmoituksia (31 prosenttia) (15), voisi odottaa, että käsillä olevassa ehdotuksessa olisi otettu huomioon kaikki aiemmat opetukset — etenkin markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa (post market surveillance) koskevan järjestelmän epäonnistuminen — ja laadittu käyttökelpoisempi ja täytäntöönpanokelpoisempi direktiivi, joka voisi johtaa nykyistä turvallisempiin lelumarkkinoihin. Periaate tarkoittaa, että epäilyksen vallitessa kielletään kaikki, minkä — olematta asiasta kuitenkaan täysin varmoja — voidaan perustellusti epäillä aiheuttavan vaaran, vaikka se olisi vähäinenkin, lasten käyttäessä leluja ja otetaan huomioon heidän odottamaton käyttäytymisensä. Näin ei asian laita kuitenkaan ole.

3.9

CE-merkinnän osalta ETSK ainoastaan muistuttaa tässä yhteydessä tuotteiden kaupan pitämiseen liittyviä yhteisiä puitteita käsittelevässä aiemmassa lausunnossaan ilmaisemastaan kannasta, jonka mukaan ”CE-merkinnän uskottavuuden puute johtaa koko järjestelmän uskottavuuden puutteeseen, joka ulottuu — viime kädessä uuteen lähestymistapaan perustuvan lainsäädännön soveltuvuuteen” (16). Näin ollen ETSK kehottaa komissiota sovittamaan yhteen tarkasteltavana olevan ehdotuksen lopullisen tekstin edellä mainittuja yhteisiä puitteita koskevaa ehdotuskokonaisuutta varten hyväksytyn tekstin kanssa (17).

3.10

ETSK kannattaa täysin EP:n ehdotusta luoda leluja varten eurooppalainen turvallisuusmerkintä, jonka voivat myöntää riippumattomat kolmannet osapuolet, ja pahoittelee, ettei ehdotuksessa vastata täysin kaikkiin EP:n syyskuussa 2007 antamassa päätöslauselmassa esitettyihin ehdotuksiin. ETSK kiinnittää kuitenkin huomiota pk-yritysten huolenaiheisiin, ei siinä mielessä, että niiden valmistamat ja markkinoimat lelut olisivat vähemmän turvallisia, vaan — kuten myös edellä mainitussa lausunnossa todetaan — suhteessa vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa käytettävien keinojen oikeasuhtaisuuteen, etenkin kun kyse on tuotteista, joita ei valmisteta sarjatuotantona tai joita valmistetaan pienissä sarjoissa (18).

3.11

ETSK katsoo, että kaikki asianmukaisella tavalla mahdollisesti vaarallisiksi tunnistetut aineet on poistettava kokonaan lelujen valmistuksesta vastuullisten valmistajien kannalta suhteellisissa, tasapainoisissa ja toteutettavissa olevissa sekä viranomaisten kannalta täytäntöönpanokelpoisissa puitteissa.

3.12

ETSK on tyytyväinen ”magneettisia leluja” koskevaan komission äskettäiseen päätökseen, mutta hämmästelee sitä, että kyseistä seikkaa ei edes mainita tarkasteltavana olevassa direktiiviehdotuksessa. Komission reaktio kyseisenlaisiin leluihin liittyvien, jo todennettujen vaarojen ja tapaturmien vakavuuteen ei vaikuta tarpeeksi jämerältä, sillä se rajoittuu pelkkään jäsenvaltioille annettuun kehotukseen liittää — kukin omalla tavallaan — leluun ”varoitus”.

3.13	ETSK katsoo, että seuraamusten osalta olisi perusteltua määritellä täsmällisemmin niiden taso ja laatu, kuten komissio on jo toiminut aloilla, joilla määräysten vastaisen toiminnan haitallisuus on yhteiskunnallisesta näkökulmasta huomattavasti vähäisempi.

3.14

Yleisesti ottaen ETSK pahoittelee sitä, että tarkasteltavana olevalla alalla menetetään tilaisuus saattaa lasten suojelu unionissa vähintään tasolle, joka vallitsee — vieläpä valmistajien omasta aloitteesta — eräissä jäsenvaltioissa ja muissa maissa, joissa tietynlaiset lelut on yksinkertaisesti kielletty, kuten käy ilmi EP:n tilaamasta vastikään laaditusta tutkimuksesta (19).

3.15

ETSK on tietoinen leluteollisuuden kovasta kansainvälisestä kilpailusta. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota, Euroopan parlamenttia ja neuvostoa ottamaan huomioon alan kilpailukyvyn, kun lainsäädäntöön tehdään muutoksia käsillä olevan direktiivin hyväksymisen yhteydessä. Tarkoituksena ei ole tinkiä lelujen turvallisuusstandardeista ja heikentää näin kuluttajien, erityisesti lasten, suojaa, vaan noudattaa tiukasti kansainvälisen kaupan sääntöjä, jotta eurooppalaiset yritykset voisivat kilpailla muiden kanssa tasavertaisin ehdoin.

3.16

Lisäksi ETSK kehottaa komissiota tiedostamaan lelujen valmistukseen liittyvät sosiaaliset huolenaiheet erityisesti unionin ulkopuolisissa maissa, joissa pikkulapsia käytetään hyväksi lelujen valmistuksessa inhimillisesti katsoen tuomittavissa olosuhteissa työaikojen ja -tilojen osalta ja joissa he joutuvat päivittäin käsittelemään myrkyllisiä ja erittäin vaarallisia aineita. Komitea kehottaakin komissiota omaksumaan selkeän kannan ”ekologisten” ja ”eettisten” lelujen puolesta.

4.   Erityistä

4.1   1 artikla ja liite 1 — Luettelo tuotteista, joita ei pidetä leluina

ETSK panee merkille komission aikomuksen ajantasaistaa ”lelun” määritelmä niin, että sitä voidaan soveltaa kaikkiin tuotteisiin, joita ei ole suunniteltu yksinomaan leikkimistarkoituksiin.

ETSK tähdentää kuitenkin, että lelun nykyinen määritelmä on riittämätön, jotta se kattaisi ehdotuksen tarkoitusperät, sillä se ei mahdollista teknologiamarkkinoiden kehityksen kannalta välttämätöntä ajantasaistamista, ja lisäksi lelua määriteltäessä annetaan kyseenalainen luettelo tuotteista, jotka eivät kuulu direktiivin soveltamisalan piiriin. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa juhlatilaisuuksiin tarkoitetut koriste-esineet, fantasiakorut, pelit, joissa käytetään teräväkärkisiä heittovälineitä, kouluissa tai muissa pedagogisissa ympäristöissä opetustarkoituksiin käytettäviksi tarkoitetut tuotteet sekä urheiluvälineet.

Peruslähtökohtana tuotteiden käyttäjien suojeluun tähtäävien erityisjärjestelyjen luomiselle on käyttäjien luonne, erityisesti heidän haavoittuvuutensa. Käyttäjä ei erota kaikkien hänelle esiteltävien esineiden käyttötarkoitusta; hyvin usein lapset, vanhemmat ja jopa kauppiaat, jotka vastaavat tuotteiden luetteloinnista ja myynnistä, pitävät tuotteita leluina. Näin ollen komitea ei esimerkiksi ymmärrä, kuinka opetustarkoituksiin kouluissa käytettävät lelut eivät kuulu direktiivin soveltamisalan piiriin, koska kerran käyttäjän luonne ei ole millään tavoin erilainen.

ETSK painottaa, että kaikki välineet ja tuotteet, jotka ovat alle 14-vuotiaiden ulottuvilla ja joita he mahdollisesti voivat käyttää leluina, on sisällytettävä direktiivin tarjoaman suojan piiriin ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti.

ETSK kehottaa näin ollen komissiota tarkistamaan 1 artiklassa olevan määritelmän ja liitteessä olevan luettelon sekä sovittamaan ne keskenään yhteen.

4.2   2–5 artikla

ETSK ilmaisee täysin eriävän mielipiteensä valmistajan ja tuojan välillä tehdystä erosta, sillä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/95/EY yleisestä tuoteturvallisuudesta asetetaan tuojat yhdenvertaiseen asemaan valmistajien kanssa silloin, kun valmistajalla ei ole edustajaa jäsenvaltiossa. Nykyisen erottelun säilyttäminen merkitsee yhtäältä, että käyttäjien oikeutta korvaukseen aiheutuneista vahingoista ei voida asianmukaisesti turvata (koska vastuu kuuluu yksinomaan valmistajalle), ja toisaalta, että yhteisön sääntöjä ei voida yhdenmukaistaa asianmukaisesti, mikä väistämättä vaarantaa oikeusvarmuuden ja -turvan periaatteet.

ETSK katsoo näin ollen, että tarkasteltavana olevan direktiivin soveltamista silmällä pitäen edustajia/valtuutettuja edustajia ja tuojia (tilanteessa, jossa valmistajan virallisia edustajia ei ole) on pidettävä valmistajina päinvastoin kuin mitä esitetään tarkasteltavana olevassa ehdotuksessa, jossa ne asetetaan yhdenvertaiseen asemaan ainoastaan silloin, kun markkinoille tuodaan leluja valmistajien nimissä tai valmistajien tavaramerkkiä käyttäen tai jos edellä mainitut toimijat ovat muuttaneet tuotteen luonnetta jollain tavoin vaikka eivät olisi vaikuttaneetkaan tuotantoprosessiin.

ETSK vastustaa vastuun eriyttämistä valtuutetun edustajan ja valmistajan välillä. ETSK pelkääkin, että kyseisen säännön säilyttäminen saattaisi vaarantaa kuluttajien oikeuksien turvaamisen, etenkin kun kyse on oikeudesta vahinkojen korvaukseen tilanteissa, joissa ainoastaan valtuutettu edustaja toimii jäsenvaltiossa.

Yleisesti ottaen ETSK kannattaa nykyisen direktiivin sellaisten säännösten säilyttämistä, jotka jakavat vastuun lelun turvallisuudesta markkinointiketjun kaikkien toimijoiden kesken.

Komitea katsoo, että vahingon määritelmän tulisi kattaa tilanteet, jotka ilmenevät pitkällä aikavälillä ja jotka ovat todennettujen tapaturmien välitön seuraus.

4.3   9 artikla

ETSK suhtautuu myönteisesti muutokseen, joka koskee artiklan 2 kohtaa, jossa säädetään, että vaaroja arvioitaessa otetaan huomioon lelun käyttäminen ennakoitavissa olevalla tavalla, lasten käyttäytyminen huomioiden. (Komitea tosin huomauttaa, että johdanto-osan 16 perustelukappale saattaa mahdollistaa päinvastaisen tulkinnan.)

ETSK katsoo kuitenkin, että valmistajat on velvoitettava ennakoimaan tuotteidensa mahdolliset käyttötavat, jotka ovat epätarkoituksenmukaisia mutta lapsille varsin mahdollisia. Lisäksi on epäjohdonmukaista säilyttää ennakoitavuuskriteeri, kun perusteluissa korostetaan, että lasten usein ennalta arvaamaton käyttäytyminen on otettava huomioon leluja suunniteltaessa.

ETSK on eri mieltä kohdan 3 sanamuodosta, sillä säännöksessä ei ainoastaan esitetä ehdotonta olettamaa vaan myös epäselviä ja epämääräisiä kriteerejä, kuten ”ennakoitavuuden” ja ”tavanomaisen” käsitteet. Tämä poistaa viime kädessä valmistajalta velvollisuuden pysyä ajan tasalla ja hankkia ajantasaista tietoa erikoisalalla tehtävistä tieteellisistä ja teknisistä kokeiluista niin kauan kun hänen tuotteensa kiertää markkinoilla, mitä jo yleisen tuoteturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää (20).

Velvollisuus estää tuoteviat ei todellakaan pääty, kun tuote tuodaan markkinoille. Valmistajalla tai hänen mahdollisella paikallisella edustajallaan on velvollisuus seurata, tarkkailla ja valvoa leluja jatkuvasti. Näin on mahdollista havaita virheellisyydet, joita ei aiemmin tunnettu ja joista ei voitu tietää tuotteen liikkeellelaskun yhteydessä, tai viat, jotka aiheutuvat lelun kulumisesta, käytöstä tai ennenaikaisesta vanhentumisesta.

4.4   10 artikla

ETSK on tyytyväinen komission aikomukseen vaatia, että varoitusten on oltava liikkeissä selkeästi esillä, näkyviä ja helposti luettavia, jotta varmistetaan, että käyttäjä todellakin saa tietoa etukäteen. Komitean mielestä varoitusten tulisi kuitenkin sijaita pakkauksen lisäksi myös itse tuotteissa.

Komitea katsoo kuitenkin, että myyntipaikoissa näkyvien varoitusten tulisi käyttäjien vähimmäis- tai enimmäisikää koskevien tietojen lisäksi sisältää maininta tiettyjen lelujen käytön edellyttämästä lasten suositeltavasta painosta sekä maininta siitä, että tuotetta on käytettävä yksinomaan lasta kaitsevien henkilöiden valvonnassa.

Komitea painottaa myös sitä, että varoitusten sanamuoto on laadittava käyttäjien kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ottamalla huomioon heidän erityinen herkkyytensä.

ETSK toistaa kehotuksensa edistää lasten vanhemmille ja huoltajille suunnattavia koulutustoimia heidän valistamisekseen lelujen käyttöön liittyvistä varotoimista ja vaaroista. On kuitenkin tosiasia, että vaikka vastuu lasten turvallisuudesta kuuluu viime kädessä vanhemmille, huoltajille, kasvatuksesta vastaaville, opettajille, hoitajille jne., sitä ei voida käyttää verukkeena sille, että valmistajien, tuojien ja vähittäismyyjien vastuuta lelujen kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta vähennettäisiin.

Koska hyvin usein pakkausmerkinnät on laadittu muilla kuin jäsenvaltion omilla kielillä, ETSK katsoo, että kohdassa 3 tulee säätää pakolliseksi se, että varoitukset ja turvallisuusohjeet esitetään sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa lelut tuodaan markkinoille, sen sijaan, että kyse on nykyisen säännöksen mukaisesta pelkästä erityistapauksesta.

4.5   12 ja 26 artikla

Vaikka ETSK myöntää, että vaatimustenmukaisuusolettama on tarpeen säilyttää, se katsoo, että käänteisen todistustaakan käyttöönottaminen vahinkotapauksessa vastaisi paremmin vallitsevaa tieteellistä ja teknistä asiaintilaa.

4.6   17 artikla

ETSK painottaa komission tekemää päätöstä määrätä valmistajat analysoimaan lelun käyttämisestä aiheutuvia vaaroja sen sijaan, että analyysissa voitaisiin tarkastella pelkästään lelun käyttöön liittyviä riskejä. Komitea katsoo kuitenkin, että analyysin on katettava lelun koko elinkaari riippumatta siitä, ilmaantuuko vahinkotapauksia vai ei, sillä näin voidaan ennaltaehkäistä Mattelin kaltaiset tapaukset.

4.7   18 artikla

ETSK katsoo, että vaatimustenmukaisuuden arviointia tulisi soveltaa kaikkiin leluluokkiin eikä yksinomaan kohdassa 3 lueteltuihin tilanteisiin varmistamalla kriteerien yhdenmukaisuus ja luomalla eurooppalainen turvallisuusmerkintä, kuten EP on ehdottanut (21).

Koska lisäksi on kyse teknisestä alasta, jolla tietyt käytännön tiedot tai tilastotiedot tuotteen käytön johdosta aiheutuneista tapaturmista puuttuvat, ETSK tähdentää, että komission on täsmennettävä tarkasteltavana olevassa ehdotuksessa ennalta varautumisen periaatetta samalla tavoin kuin tammikuussa 2000 julkaistussa elintarvikkeiden turvallisuutta käsittelevässä valkoisessa kirjassa (22).

4.8   Liite II — Erityiset turvallisuusvaatimukset

Osa I — Fysikaaliset ja mekaaniset ominaisuudet

ETSK pitää asianmukaisena sitä, että kohdan 4 kolmannen alakohdan soveltamisala ulotetaan koskemaan alle 60 kuukauden ikäisiä lapsia, sillä kyseisessä iässä lapsi saattaa vielä käyttää lelua ilman asiaankuuluvaa valppautta ja varovaisuutta viemällä sen suuhun, vaikka tämä ei ole ollut valmistajan tarkoitus tuotetta suunniteltaessa.

Lisäksi ETSK katsoo, että seuraavia tilanteita ei ole otettu huomioon:

—	tuotteiden pakkaukset ja erityisesti tilanteet, joissa lelut on pakattu muovipusseihin

—	mahdollisuus, että lelujen tietyt osat irtoavat ja että lapset nielevät ne

—	lelujen ominaisuudet niiden rikkoutuessa.

Osa III — Kemialliset ominaisuudet

Vaikka ETSK on tyytyväinen ehdotettuihin muutoksiin, se korostaa kuitenkin tarvetta ottaa ennalta varautumisen periaate välittömästi käyttöön kemiallisten ominaisuuksien osalta, sillä Maailman terveysjärjestön toteuttamat tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten altistuminen kyseisille aineille saattaa olla syynä eräille kroonisille sairauksille, jotka ilmenevät lapsessa kolmannen ikävuoden jälkeen.

Komitea painottaakin, että kaikki lisääntymiselle vaarallisiksi luokitellut aineet (CMR-aineet) — luokkaan 3 kuuluvat aineet mukaan luettuina edellyttäen, että ne on asianmukaisesti tunnistettu mahdollisesti vaarallisiksi — on kiellettävä sekä tuotteen pintamateriaaleissa että sisäisissä materiaaleissa, joista tuote rakentuu, mikä on myös sopusoinnussa kosmeettisista valmisteista annetun direktiivin kanssa. Lisäksi ETSK varoittaa komissiota nykyisestä liiallisesta sallivuudesta, joka koskee sekä siirtymisen sallittuja raja-arvoja että hormonaalisia haittavaikutuksia, jotka voivat estää lapsen normaalin kehittymisen.

Allergisoivien aineiden osalta ETSK suosittaa, että komissio kieltää kaikenlaisten hajusteiden ja herkistävien aineiden käytön, sillä ne saattavat sisältää allergisoivia aineita — jotka tulisi ehdottomasti kieltää — sekä muita aineita, joilla on välittömiä vaikutuksia lapsen immuunijärjestelmään.

Jotta oltaisiin realistisia toteutettavuutta ajatellen ja kun otetaan huomioon valtaosaltaan pk-yrityksistä koostuvan leluteollisuuden rakenne sekä huomattavat muutokset, joita tarkasteltavana oleva direktiivi aiheuttaa erityisesti kemiallisten ominaisuuksien osalta, ETSK suosittaa viiden vuoden siirtymäkautta.

Lisäksi ETSK tähdentää, että on edistettävä yhteensopivuutta tarkasteltavana olevan ehdotuksen ja elintarviketurvallisuutta koskevien säännösten välillä erityisesti alle 36 kuukauden ikäisille lapsille tarkoitetuissa leluissa käytettävien materiaalien osalta. Komitea kehottaakin komissiota hyväksymään lelujen suunnittelussa ainoastaan samat aineet, jotka sallitaan elintarvikkeiden kanssa välittömässä kosketuksessa olevissa materiaaleissa.

Osa IV — Sähköominaisuudet

ETSK katsoo, että liitteen tulisi sisältää erityissäännöksiä sellaisia tuotteita varten, jotka edellyttävät paristojen — etenkin elohopeaparistojen — käyttöä.

4.9   Liite V — Varoitukset

ETSK katsoo, että tietynlaisista ruumiillisista tai henkisistä vammoista kärsiville lapsille on oltava erityisiä, heidän erityistilanteeseensa liittyviä varoituksia, jotta vanhemmat tai heistä huolehtivat aikuiset voisivat saada etukäteen tietoa lelun käyttöön liittyvistä vaaroista.

Lelujen ja elintarvikkeiden yhdistämisen osalta ETSK katsoo, että asiasta tulisi olla erityinen merkintä, jossa ilmoitetaan, että elintarvike sisältää lelun. Merkintä olisi kiinnitettävä näkyvästi ja pysyvästi, ja sen tulisi näkyä siitä riippumatta, miten elintarvike on pakattu.

---

(1)  Yhdysvalloissa kuluttajatuotteiden turvallisuutta valvovan komission (Consumer Product Safety Commission, CPSC) hallinnoima kansallinen sähköinen tapaturmien valvontajärjestelmä (National Electronic Injury Surveillance System, NEISS).

(2)  EYVL C 167, 5.7.1986, s. 1.

(3)  EYVL L 187, 16.7.1988, s. 1; ETSK:n lausunto: EYVL C 232, 31.8.1987, s. 22.

(4)  EYVL C 136, 4.6.1985, s. 1.

(5)  COM(1986) 541 final (EYVL C 282, 8.11.1986, s. 4).

(6)  Lausunto CES 639/87, jonka esittelijä oli komitean jäsen Alma Williams (EYVL C 232, 31.8.1987, s. 22).

(7)  EYVL L 281, 14.10.1988, s. 55; EYVL L 37, 9.2.1991, s. 42.

(8)  EYVL L 220, 30.8.1993, s. 1; ETSK:n lausunnot: EYVL C 14, 20.1.1992, s. 15, ja EYVL C 129, 10.5.1993, s. 3.

(9)  EUVL C 297, 9.12.2003, s. 18.

(10)  Kesäkuun 29 päivänä 1992 annettu direktiivi 92/59/ETY (EYVL L 228, 11.8.1992, s. 24 — ETSK:n lausunto: EYVL C 75, 26.3.1990, s. 1) ja 3. joulukuuta 2001 annettu direktiivi 2001/95/EY (EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4). Viimeksi mainitusta ehdotuksesta direktiiviksi (KOM(2000) 139 lopullinen) ETSK antoi 20. syyskuuta 2000 lausunnon CES 1008/2000, jonka esittelijä oli komitean jäsen Alma Williams (EYVL C 367, 20.12.2000, s. 34). Jo aiemmin samainen komitean jäsen oli laatinut samaa aihetta käsittelevän oma-aloitteisen lausunnon CES 1131/1999, jonka ETSK hyväksyi 8. joulukuuta 1999 (EYVL C 51, 23.2.2000, s. 67).

(11)  Ehdotuspaketti (KOM(2007) 36, 37 ja 53 lopullinen, 14. helmikuuta 2007), josta ETSK antoi 13. joulukuuta 2007 lausunnon CESE 1693/2007 (asiakokonaisuus INT/352/353/354), jonka esittelijä oli Antonello Pezzini.

(12)  Ks. tähän liittyen komission jäsenen Meglena Kunevan puhe EP:ssa 12. syyskuuta 2007, hänen puheenvuoronsa tapaamisissa Mattel International -yrityksen varatoimitusjohtajan kanssa 20. syyskuuta 2007 sekä leluvalmistajien valtuuskunnan kanssa (valtuuskunnassa olivat edustettuina mm. Hornby, Lego ja Mattel) 9. huhtikuuta 2008 sekä lehdistötilaisuus 22. marraskuuta 2007. Ks. myös EP:n 26. syyskuuta 2007 antama päätöslauselma, asiakirja P6_TA(2007)0412.

(13)  Tiedot ovat peräisin komission verkkosivuilta.

(14)  Neuvoston direktiivi 88/378/ETY, annettu 3 päivänä toukokuuta 1988 (EYVL L 187, 16.7.1988, s. 1). On tärkeää huomata, että toisin kuin tarkasteltavana olevassa ehdotuksessa, kosmeettisia valmisteita koskevassa ehdotuksessa (KOM(2008) 49 lopullinen/2, 14. huhtikuuta 2008) komissio päätti aivan oikein korvata direktiivin asetuksella. Mainittakoon lisäksi, että uudistussopimukseen liitetyn, toissijaisuutta koskevaan pöytäkirjaan tehty muutos, jonka mukaan direktiiviä ei enää aseteta etusijalle, olisi vielä yksi lisäargumentti kyseisen ratkaisun puolesta tulevaisuudessa.

(15)  Kyseisen kertomuksen mukaan pelkästään kesällä 2007 markkinoilta vedettiin yli 18 miljoonaa lelua siitä syystä, että ne sisälsivät magneetteja, ja lähes 2 miljoonaa lelua siitä syystä, että niiden maali sisälsi lyijyä.

(16)  Joulukuun 13 päivänä 2007 annetun lausunnon CESE 1693/2007 (esittelijä: Antonello Pezzini; asiakokonaisuus INT/352/353/354) kohta 5.2.11. Lisäksi kohdassa 5.2.12 todetaan vielä asiaankuuluvasti seuraavaa:

”Paras tapa vahvistaa neuvoston päätöksessä 93/465/ETY määriteltyä CE-merkinnän asemaa ja merkitystä on uudistaa merkintää perusteellisesti. Tässä yhteydessä olisi toimittava seuraavasti:

—

Olisi tehtävä selväksi, ettei merkintää tule käyttää eikä sitä tule pitää merkintä- tai merkkijärjestelmänä kulutusta varten 28 eikä laadun tai sertifioinnin takeena tai riippumattoman kolmannen osapuolen hyväksyntänä, vaan ainoastaan vaatimuksenmukaisuuden ilmaisuna ja teknisenä dokumentointina, joka valmistajan tai maahantuojan on esitettävä tuotteelle asetettujen vaatimusten mukaisesti ja josta ne ovat täysin vastuussa viranomaisiin ja kuluttajiin nähden.

—	Erilaiset vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt olisi rationalisoitava.

—	Olisi vahvistettava CE-merkinnän oikeudellinen suoja rekisteröimällä se yhteisön yhteismerkiksi. Näin viranomaiset voisivat toimia nopeasti väärinkäytösten estämiseksi, ja samalla säilytettäisiin mahdollisuus kansallisiin lisämerkintöihin.

—	Markkinavalvontamekanismeja ja tullivalvontaa rajoilla olisi vahvistettava.

—

Olisi saatava tuottajat ja kuluttajat tutkimaan mahdollisten vapaaehtoisten käytännesääntöjen hyötyjä ja haittoja, kun ajatellaan eurooppalaisten ja kansallisen — vapaaehtoisten tai pakollisten — laatumerkintöjen ja -merkkien levittämisen tehokkuutta sekä kyseisten merkintöjen ja merkkien suhdetta CE-merkintään.”

(17)  KOM(2007) 36, 37 ja 53 lopullinen, 14. helmikuuta 2007.

(18)  Alaviitteessä 16 mainitun lausunnon kohdat 5.2.7.1 ja 5.2.9. Ks. myös ETSK:n lausunnot, jotka käsittelevät pk-yrityksiä edistäviä poliittisia toimenpiteitä (asiakokonaisuus INT/390; esittelijä: Claudio Cappellini) sekä kosmeettisia valmisteita (asiakokonaisuus INT/424; esittelijä: Jacek Krawczyk).

(19)  Study on Safety and Liability Issues Relating to Toys (PE 393.523), jonka ovat laatineet hankejohtaja Frank Alleweldt, vastaava toimittaja Anna Fielder, lakianalyytikko Geraint Howells sekä Senda Kara, Kristen Schubert ja Stephen Locke.

(20)  Tähän liittyen ks. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 29. toukokuuta 1997 antama tuomio asiassa C-300/95 (Kok. 1997, s. I-02649).

(21)  EP:n 19. syyskuuta 2007 antama päätöslauselma vaarallisista leluista (asiakirja P6_TA(2007)0412, 26. syyskuuta 2007).

(22)  KOM(1999) 719 lopullinen, 12. tammikuuta 2000.

---