11.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/61

1.1

Komission tekemä ehdotus asetukseksi eurooppalaisen vähäisten vaatimusten menettelyn käyttöönotosta (1) on jatkoa aloitteille, joilla pyritään toteuttamaan asteittain vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue ja kehittämään sitä entisestään poistamalla esteet ja helpottamalla yksityisoikeuteen liittyvien oikeudenkäyntien sujumista yhteisössä, kuten oikeus- ja sisäasiain neuvoston 3. joulukuuta 1998 hyväksymässä toimintasuunnitelmassa (2) nimenomaisesti todetaan.

1.2

ETSK suhtautuu nyt tehtyyn ehdotukseen myönteisesti ja antaa sille tukensa samaan tapaan kuin aiemmin ottaessaan kantaa komission ja neuvoston tekemiin aloitteisiin, joilla on pyritty vahvistamaan todellisen eurooppalaisen oikeusalueen muotoutumista. Komitea tähdentää, että ehdotettu oikeusperusta on asianmukainen, sillä näin asetuksen soveltamisalaksi voidaan määritellä rajatylittävien riita-asioiden lisäksi valinnaisesti myös jäsenvaltion sisäiset riita-asiat, jotta asianosaisille taataan kaikissa jäsenvaltioissa tasavertainen oikeus oikeudenmukaiseen, nopeaan ja helposti vireille pantavaan riidanratkaisumenettelyyn.

1.3

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on korjannut ehdotusta teknisesti ja oikeudellisesti, mikä käy selvästi ilmi eri artikloista esitetyistä huomioista (3). Komiteaa ilahduttaa se, että ehdotuksessa eri etunäkökohdat on onnistuttu tasapainottamaan, ja sen taustalla on hyvin jäsennelty, asianmukaisesti laadittu ja selkeästi esitetty vaikutustenarviointi. (4)

1.4

ETSK:n esittämien yleisten ja erityisten huomioiden tarkoituksena on ainoastaan lisätä ehdotetun asetuksen arvoa ja täydentää sen tiettyjä säännöksiä, jotta menettelystä tulisi tarkoitusperiään palveleva tehokas väline ja se antaisi parhaat takeet siitä, että kaikkien asianosaisten oikeuksia kunnioitetaan.

1.5

ETSK kehottaakin komissiota huomioimaan tässä lausunnossa esitetyt komitean suositukset ja pyytää jäsenvaltioita hyväksymään komission ehdotuksen sellaisenaan soveltamisaloineen.

2.1

Käsillä olevalla ehdotuksella toteutetaan yksi 20. joulukuuta 2002 julkaistun vihreän kirjan (5) keskeisistä tavoitteista. Komissio teki vuosi sitten toista tavoitetta koskevan ehdotuksen (6) asetukseksi eurooppalaisen maksusuoritusmääräysmenettelyn käyttöönotosta, ja komitea antoi aiheesta oman lausuntonsa (7).

2.2

Nyt on tarkoitus ottaa käyttöön eurooppalainen vähäisten vaatimusten menettely. Komissio on ottanut huomioon sekä Euroopan parlamentin että Euroopan talous- ja sosiaalikomitean edellä mainitusta vihreästä kirjasta esittämät huomiot ja suositukset ja tekee nyt ehdotuksen asetukseksi yhtenäisen, luonteeltaan valinnaisen vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn käyttöönotosta kaikkialla Euroopan unionissa sekä rajatylittävissä että jäsenvaltion sisäisissä riita-asioissa.

2.3

Komissio perustelee aloitetta sillä, että jäsenvaltioiden siviiliprosessioikeudelliset järjestelmät poikkeavat toisistaan, ja siksi kustannukset kohoavat riitautettuun vaateeseen nähden suhteettoman korkeiksi ja rajatylittävät riita-asiat pitkittyvät liiaksi erityisesti vähäisiä vaatimuksia koskevissa menettelyissä.

2.4

Komissio on katsonut aiheelliseksi ulottaa nyt ehdotetun menettelyn kattamaan jäsenvaltion sisäiset riita-asiat, jotta oikeussubjekteja kohdellaan yhdenvertaisesti eikä vääristetä taloudellisten toimijoiden välistä kilpailua. Komissio on näin noudattanut suuntaviivoja, jotka ETSK esitti vihreästä kirjasta antamassaan lausunnossa. Samalla komissio on varmistanut, että menettely vastaa suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteita.

2.5

Säädöstekstistä käy selvästi ilmi, että nyt ehdotettu menettely on vaihtoehtoinen. Tämäkin noudattaa ETSK:n ilmaisemaa kantaa, sillä velkoja voi aina valita kansallisen lainsäädäntönsä mukaisen toisen menettelyn.

2.6

Komissio on menettelyä laatiessaan käyttänyt ohjenuoranaan seuraavia perusperiaatteita:

3.1

Yhteisön toimielimet Euroopan parlamentista (8) Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaan (9) ovat jo kauan sitten alkaneet kantaa asiakirjoissaan huolta siviilioikeudellisten oikeudenkäyntimenettelyjen yhdenmukaistamisesta ja yksinkertaistamisesta, jotta voitaisiin varmistaa tuomioiden nopea ja tehokas täytäntöönpano.

3.2

Viestiä ovat tavallisesti välittäneet taloudelliset toimijat, alan asiantuntijat ja kuluttajat. Myös komissio on jo pitkään pohtinut, miten asiassa voitaisiin parhaiten edetä. Edistyminen on ollut erityisen kiintoisaa suunnannäyttäjänä toimineella kuluttajalainsäädännön (10) alalla.

3.3

Vihreässä kirjassa eurooppalaisesta maksusuoritusmääräyksestä ja toimenpiteistä vähäisiä vaateita koskevien oikeudenkäyntien yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi otettiin selkeästi esille mahdollisuus tehdä aiheesta säädösaloite, ja siinä määriteltiin jo täydellisesti keskeiset kysymykset, jotka alan tulevassa lainsäädännössä on selkiytettävä. (11)

3.4

Nyt tehty aloite liittyy useisiin erityisen tärkeisiin toimenpiteisiin, joita viime vuosina on toteutettu oikeudellisen yhteistyön käynnistämiseksi siviilioikeudellisissa asioissa. (12)

3.5

On syytä mainita erityisesti 21. huhtikuuta 2004 annettu asetus EY/805/2004 riitauttamattomia vaateita koskevasta eurooppalaisesta täytäntöönpanomääräyksestä (13) sekä jo mainittu komission ehdotus maksusuoritusmääräysmenettelystä. Komission nyt tekemää ehdotusta arvioitaessa ei voida olla viittaamatta kyseisiin teksteihin, sillä ne edustavat saman asian kahta eri puolta: tarvetta yksinkertaistaa ja tehostaa siviilioikeuden täytäntöönpanoa yhtenäisellä oikeusalueella.

4.1

Samaan tapaan kuin yleensä alaa koskevissa aloitteissa, komissio on päättänyt ehdottaa asetuksen käyttöä ja on valinnut ehdotuksensa oikeusperustaksi perustamissopimuksen 61 artiklan c alakohdan ja 65 artiklan.

4.2

ETSK antaa komission ehdotukselle täyden tukensa. Komitea on vihreästä kirjasta ja maksusuoritusmääräysmenettelystä antamissaan lausunnoissa ilmaissut avoimesti ja suoraan kannattavansa asetuksen antamista.

4.3

Myös oikeusperusta on komitean käsityksen mukaan täysin oikea, eikä valinnalla pelkästään tulkita säännöksiä muodollisesti. Vain tällainen tulkinta vastaa asianmukaisesti tavoitetta luoda EU:hun yhtenäinen oikeusalue. Komissio ansaitsee erityisen kiitoksen johdonmukaisesta, teknisesti täydellisestä ja oikeudellisesti asianmukaisesta tavastaan perustella tarvetta toimia yhteisön tasolla toissijaisuuden ja suhteellisuuden periaatteita kunnioittaen.

4.4

ETSK toistaa myös tässä tapauksessa käsityksensä siitä, että tämänkaltainen aloite nyt ehdotettuine soveltamisaloineen ja kaikkine siihen liittyvine investointeineen on perusteltavissa vain, jos sitä sovelletaan myös jäsenvaltion sisäisiin riita-asioihin, vaikka sen käyttö onkin valinnaista. Komitea katsoo, että menettelyn mahdollinen rajaaminen rajatylittäviin riita-asioihin saattaa asettaa kyseenalaiseksi sen merkityksen tai jopa sen tarpeellisuuden. (14)

5.1

ETSK suhtautuu myönteisesti nyt tehtyyn ehdotukseen asetukseksi. Siihen on sisällytetty kaikki huomiot, jotka komitea esitti arvioidessaan vihreää kirjaa eurooppalaisesta maksusuoritusmääräyksestä ja toimenpiteistä vähäisiä vaateita koskevien oikeudenkäyntien yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi (KOM(2002) 746 lopullinen).

5.2

Vihreästä kirjasta antamassaan lausunnossa ETSK toteaa seuraavaa: ”Kun kehitetään vähäisiä vaateita koskeva eurooppalainen menettely, on tärkeää ennen kaikkea löytää sopivia keinoja vähäisiä vaateita koskevien riitojen käsittelyn nopeuttamiseksi, ilman että kajotaan samalla oikeusvaltioperiaatteen mukaisiin osapuolille kuuluviin oikeustakuisiin.”

5.3

ETSK:n mielestä nyt tehtyä asetusehdotusta on kuitenkin hieman paranneltava. Siinä otetaan tasapuolisesti huomioon seuraavat tarpeet: nopea riidanratkaisu, kohtuulliset kustannukset ja takeet asianosaisten oikeuksista.

5.4

Jotta uusi menettely voisi täyttää kaikilta osin tarkoitusperänsä ratkaistaessa vähäisiä vaatimuksia koskevia riita-asioita oikeudenmukaisesti, nopeasti ja huokeasti, ETSK kiinnittää huomiota siihen, että järjestelmästä on ennen kaikkea tiedotettava kansalaisille eikä vain oikeusalan ammattilaisille. Järjestelmällisessä tiedottamisessa on korostettava menettelyn käytöstä saatavan hyödyn lisäksi myös sen rajallisuutta perinteisesti käytettyihin tavanomaisiin menettelyihin verrattuna (kustannukset, todisteiden antaminen, muutoksenhakumenettely, asianajajan käyttö, ulkopuolisen henkilön käyttäminen edustajana, määräajat jne.).

5.5

Jotta menettelyn käyttö rajatylittävissä riita-asioissa onnistuisi, komitea pitää myös eräänä ratkaisevana näkökohtana sitä, että kielikysymys ratkaistaan tehokkaasti ja varmistetaan, että asianosaiset — tuomioistuimet, oikeusalan toimijat ja riidan osapuolet — ymmärtävät tarkoin menettelyyn liittyvät termit. Niinpä menettelyssä käytettävät lomakkeet on ennen kaikkea pyrittävä laatimaan helposti ymmärrettäviksi.

5.6

Samaan tapaan kuin aiemmin ottaessaan asiaan kantaa ETSK toteaa jälleen sitoutuneensa sekä kehittämään että syventämään vaihtoehtoisia riidanratkaisumekanismeja, joille on määriteltävä tarkat säännöt ja periaatteet. Niiden on oltava yhtenäisiä kaikkialla yhteisössä, ja komitean mielestä ne voitaisiin mainita nyt tehdyn ehdotuksen perusteluissa.

6.1.1

ETSK:n mielestä 2 000 euron raja-arvo on selvästi liian alhainen. Näin menettelyn ulkopuolelle jää monia tapauksia, kun otetaan huomioon tavaroiden ja palveluiden nykyinen arvo. Mahdollista muutoksenhakua silmällä pitäen (13, 15 ja 16 artikla) ETSK katsoo, että vaatimuksen enimmäismäärän olisi oltava ainakin 5 000 euroa. Puhtaasti taloudelliselta kannalta tarkasteltuna raja-arvon nostaminen laskisi kustannuksia enemmän kuin suhteellisesti, kun otetaan huomioon laajassa vaikutustenarvioinnissa esitetyt arviot kustannuksista.

6.1.2

Ei ole selvää, mitä halutaan ilmaista, kun todetaan, että asetusta ei sovelleta ”erityisesti” vero- tai tulliasioihin eikä hallinto-oikeudellisiin asioihin. Kun soveltamisala määritellään kielteisesti, määritelmä ei hyvän oikeusteknisen käytännön mukaisesti saa olla esimerkinomainen vaan sen on oltava kaikenkattava. Viittaus näihin soveltamisalan ulkopuolelle jätettäviin asioihin olisi siis poistettava 2 artiklan 1 kohdan lopusta ja sisällytettävä se 2 kohdan alakohtiin.

6.1.3

Ehdotetun säädöksen 2 artiklan e alakohdan maininta välimiesmenettelystä on myös epäselvä. Välimiesmenettelyllä ei itse asiassa ole mitään tekemistä alakohdissa lueteltujen muiden asioiden kanssa. Se on tarkemmin ottaen vaihtoehtoinen riidanratkaisutapa, joka luonnollisesti jää asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, eikä sitä tarvitse nimenomaisesti mainita. ETSK ehdottaa, että tämä alakohta poistetaan.

6.1.4

Komitea panee valittaen merkille sen, ettei asetusta sovelleta lainkaan Tanskaan. Tähän on päädytty kaikkien tiedossa olevista näitä asioita koskevista yleisistä syistä. (15) Komitea toivoo kuitenkin, että yhteisen eurooppalaisen oikeusalueen täydellistä toteutumista vaikeuttavat rajoitukset voitetaan vastaisuudessa, ja ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti harkitsevat mahdollisuutta liittyä aloitteeseen samaan tapaan kuin aiempien samankaltaisten aloitteiden yhteydessä. (16)

6.2.1

ETSK katsoo, että määräaikojen vanhentumista tai niiden kulumisen keskeyttämistä koskevat säännökset on jätettävä jäsenvaltioiden säädettäviksi. Päinvastaisessa tapauksessa 4 artiklassa on otettava huomioon useat mahdolliset tavat panna vaatimus vireille ja säädettävä, että vanhentumisajan kuluminen keskeytyy asianmukaisesti täytetyn vaatimuslomakkeen lähettämispäivästä alkaen. (17) Tämä on erityisen merkittävä seikka rajatylittävissä riita-asioissa, joissa postin kulku saattaa viivästyä huomattavasti.

6.2.2

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdottamaan 3 artiklan 6 kohdan säännökseen, jossa kantajalle annetaan mahdollisuus oikaista tai täydentää lomaketta. ETSK on itse asiassa ehdottanut samaa tarkastellessaan ehdotusta asetukseksi eurooppalaisesta maksusuoritusmääräysmenettelystä, joten komitea on erittäin tyytyväinen siihen, että kyseinen mahdollisuus on sisällytetty tähän asetukseen. Komitea katsoo kuitenkin, että asetuksessa on säädettävä kohtuullisen lyhyestä määräajasta, jonka kuluessa oikaisu on tehtävä.

6.2.3

ETSK ilmaisee kuitenkin olevansa huolestunut 3 artiklan 7 kohdan lopussa olevasta säännöksestä. Kuka itse asiassa antaa näitä ”käytännön neuvoja”? Ovatko nämä henkilöt saaneet siihen asianmukaisen koulutuksen? Rajoittamatta tehtävää asianajajiin ja oikeusavustajiin ETSK kiinnittää huomiota siihen, että mainittuihin niin kutsuttuihin käytännön seikkoihin voi sisältyä asioita, jotka edellyttävät asianmukaista lainopillista koulutusta. Henkilön on lisäksi oltava valmis antamaan neuvoja ilman rahallista korvausta, mikä on monien jäsenvaltioiden tuomioistuimissa vaikeaa, ja sitä voidaan helposti pitää oikeuslaitoksen alaisen virkamiehen luvattomana toimintana.

6.3.1

ETSK ymmärtää toki kirjallisen käsittelyn periaatteellisen valinnan taustalla olevat syyt, mutta kiinnittää kuitenkin huomiota suullisen käsittelyn etuihin. Se muun muassa helpottaa pyrkimyksiä päästä sovintoon ja varmistaa ihmisoikeuksista tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 6 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisten perusperiaatteiden noudattamisen.

6.3.2

Ehdotetun artiklan 5 ja 6 kohdassa annetaan mahdollisuus esittää vastavaatimus, vaikka se liittyisi eri tapaukseen.

6.3.2.1

ETSK epäilee suuresti sitä, että tämänkaltaisessa menettelyssä, jonka on tarkoitus olla nopea ja erittäin epämuodollinen, voidaan esittää vastavaatimuksia tämän muuttamatta menettelyä automaattisesti tavanomaiseksi menettelyksi.

6.3.2.2

Jos vastavaatimuksen perusteena ei kuitenkaan ole sama oikeussuhde kuin vaatimuksessa, ETSK:n mielestä vastavaatimusta ei missään tapauksessa saa hyväksyä.

6.3.2.3

ETSK katsoo joka tapauksessa, että mikäli vastavaatimus hyväksytään, sen arvo ei voi ylittää menettelylle asetettua raja-arvoa. Muussa tapauksessa menettelyn tavoitteet vesittyvät.

6.3.3

Artiklan 7 kohdan lopussa todetaan, että jos asiakirja on laadittu jollain muulla kielellä kuin asetuksessa (EY) N:o 1348/2000 säädetyllä kielellä, asianosaista on ”neuvottava” toimittamaan siitä käännös. Entä mitä seurauksia vaatimukselle ja menettelylle on mahdollisesta käännöksen toimittamatta jättämisestä? Tämä seikka on tärkeä selvittää, sillä koska kyseessä on asetus, ei voida odottaa, että jäsenvaltiot täydentävät sen puutteet paitsi silloin kun sovelletaan 17 artiklassa säädettyä yleistä periaatetta.

6.4.1

Artiklan c alakohdassa on maininta ”kutsuttava asianosaiset” suulliseen käsittelyyn, vaikka käsitteiden ”kutsua” ja ”antaa tiedoksi” välinen ero on hyvin tiedossa. Tässä tapauksessa ei tarkkaan ottaen ole kyse kutsumisesta vaan tiedoksi antamisesta. Siksi ETSK ehdottaa, että komissio muuttaisi kyseisen alakohdan ja korvaisi ilmauksen ”kutsuttava asianosaiset” ilmauksella ”annettava asianosaisille tiedoksi kutsu”.

6.4.2

On asetettava määräaika, jonka kuluessa suullinen käsittely on viimeistään järjestettävä.

6.5.1

ETSK suhtautuu myönteisesti säännöksiin, joissa mahdollinen suullinen käsittely toteutetaan uuden teknologian avulla.

6.5.2

ETSK kiinnittää kuitenkin komission huomion siihen, että koska kunkin uuden teknologiamuodon täsmällistä soveltamisalaa ei ole määritelty, sen käytöstä tietyissä tilanteissa saattaa olla haittaa vastaajan oikeuksille ja perimmäisille menettelyllisille periaatteille, kuten oikeusturvalle, oikeusvarmuudelle, kontradiktoriselle periaatteelle ja todisteiden välittömyyden periaatteelle. Näin voi olla esimerkiksi kuulusteltaessa todistajaa tai otettaessa vastaan asiantuntijan lausunto sähköpostin välityksellä.

6.5.3

Komitea huomauttaa, että lausumien aitous on varmistettava esimerkiksi sähköisin allekirjoituksin. On huolehdittava siitä, että paikallisilla tuomioistuimilla on käytettävissään tekninen infrastruktuuri, jonka turvin ne voivat toimittaa toiselle tuomioistuimelle — jopa toiseen valtioon — oikeudellisesti pätevän lausuman (sähköpostin lähettäminen turvallisesti sekä todisteiden esittäminen audio- ja video- tai sähköpostikokouksen muodossa).

6.5.4

ETSK kehottaakin komissiota muuttamaan 6 artiklan 1 kohdan sanamuotoa siten, että sen soveltamisala rajataan konkreettisesti etenkin mainitsemalla, mihin tarkoituksiin tai missä tilanteissa audiovisuaalisia välineitä ja sähköpostia voidaan käyttää.

6.5.5

Jos molemmat asianosaiset kerran hyväksyvät käytettävissä olevien teknisten välineiden luotettavuuden, ei ole ymmärrettävää, miksi jommallekummalle heistä annetaan mahdollisuus kieltäytyä teknisten välineiden käytöstä. Niinpä ehdotetaan, että kohta muotoillaan uudelleen siten, että asianosaiset voivat kieltäytyä käyttämästä teknisiä välineitä vain silloin, kun ne eivät tarjoa riittäviä takeita luotettavuudesta eivätkä asianosaisten yhdenvertaisesta kohtelusta.

6.6.1

ETSK ilmaisee olevansa huolestunut mahdollisuudesta esittää todisteita puhelimitse. Ainoa tapa varmistaa puhelimessa annetun lausuman luotettavuus on nauhoittaa lausuma ja purkaa se myöhemmin kirjalliseen muotoon. ETSK kehottaakin komissiota poistamaan puhelimen todisteiden esittämiseen kelpaavien välineiden joukosta siinä tapauksessa, että edellä kuvattua menettelyä ei voida käyttää.

6.6.2

ETSK neuvoo poistamaan artiklan 2 kohdasta ilmauksen ”poikkeuksellisissa olosuhteissa”, sillä se ilmentää subjektiivista käsitettä ja tuomari voi kaikissa olosuhteissa päättää turvautua ”asiantuntijatodistajiin”.

6.7.1

Koska nyt tehdyn asetusehdotuksen mukaan muut henkilöt (joiden ei välttämättä tarvitse olla asianajajia) voivat edustaa asianosaisia, ETSK:n mielestä olisi säädettävä nimenomaisesti, että kuluttajariidoissa kuluttajajärjestöt voisivat edustaa kuluttajia ja ammattialajärjestöt jäseniään. Tämä on tavanomainen edustuskäytäntö esimerkiksi vaihtoehtoisissa riidanratkaisujärjestelmissä, mutta siitä ei ole säädetty yleisesti jäsenvaltioiden prosessilainsäädännössä.

6.8.1

Komitea pahoittelee sitä, että päinvastoin kuin ensilukemalta saattaisi tuntua, ehdotetussa asetuksessa ei säädetä — kuten komissio toteaa–, että riitoja ei ratkaista yksinomaan pelkän kirjallisen laillisuuden kriteerien pohjalta vaan myös mahdollisesti kohtuusharkinnan avulla (ex aequo et bono), mikä on erittäin tärkeää, jos on kyse muista kuin rahallisista seikoista. Komitea ehdottaa, että tämä mahdollisuus otetaan huomioon sillä edellytyksellä, että se selitetään asianosaisille etukäteen ja ymmärrettävästi kaikkine vaikutuksineen.

6.8.2

Artiklan 3 kohdan osalta komitea toistaa edellä lausunnon kohdassa 6.2.3 esittämänsä huomiot.

6.8.3

Komitean mukaan tuomioistuimen on aina pyrittävä 4 kohdassa mainittuun ”sovintoratkaisuun”. Niinpä komitea ehdottaa, että kohdan alusta poistetaan ilmaus ”tapauksen mukaan”.

6.9.1

Artiklan 2 kohdan lopussa on asianosaisten läsnäolon lisäksi mainittava, että asianosaiset voivat olla asianmukaisesti edustettuina 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

6.10.1

Artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos ”vastaanottajan osoite tiedetään varmuudella”, asiakirjat voidaan antaa asianosaisille tiedoksi yksinkertaisemmalla keinolla, kuten kirjeellä, telekopiona tai sähköpostitse.

6.10.2

ETSK varoittaa komissiota ilmauksesta ”jos vastaajan osoite tiedetään varmuudella”: se on liian epämääräinen, ja se saattaa heikentää tuntuvasti oikeusvarmuutta, mistä voi olla asianosaisille ikäviä seurauksia.

6.10.3

Monissa jäsenvaltioissa on sääntö sopimuksenmukaisesta kotipaikasta. Jos haaste tai tiedoksianto on lähetetty sopimuksenmukaiseen kotipaikkaan, sopimusosapuolet olettavat, että tiedoksianto on otettu vastaan, eikä todisteita vastaanottamisesta vaadita. Komitea ei siis katso, että sopimus kotipaikasta riittää täyttämään vaatimuksen varmuudella tiedossa olevasta osoitteesta.

6.10.4

Niinpä ETSK ehdottaa, samaan tapaan kuin edellä mainituista vihreästä kirjasta ja maksusuoritusmääräysmenettelystä annetuissa lausunnoissa painotetaan, ettei olisi mahdollista käyttää sellaisia tiedoksiantotapoja (esim. tavallista kirjettä), joiden yhteydessä ei saada tai ei ole mahdollista saada todistetta siitä, että asianosaiset ovat vastaanottaneet asiakirjat.

6.11.1

ETSK:n mielestä ei ole hyväksyttävää, että tuomioistuin voi tämänkaltaisessa menettelyssä pidentää määräaikoja määräämättömästi. ETSK ehdottaa komissiolle, että määräajan pidentämiselle asetetaan takaraja ja että määräaikaa voidaan pidentää vain kerran.

6.11.2

ETSK ei myöskään katso voivansa hyväksyä artiklan 2 kohdan säännöstä. Koska tiedetään, miten tuomioistuimet toimivat, ja niille asetetaan harvoin seuraamuksia määräaikojen noudattamatta jättämisestä, tämänkaltainen säännös on miltei tae siitä, ettei menettely onnistu. ETSK kehottaa komissiota poistamaan artiklan 2 kohdan.

6.12.1

ETSK tiedustelee komissiolta, onko tämänkaltaisessa menettelyssä tarpeen säätää muutoksenhakumahdollisuudesta. Joko menettelyn raja-arvo on tuntuvasti suurempi kuin komission ehdottama summa, esimerkiksi 5 000 euroa, ja tässä tapauksessa muutoksenhaku on perusteltua, koska kyseessä on suurehko rahasumma, tai jos enimmäismäärä on alle 5 000 euroa (esimerkiksi enintään 3 500 euroa), tuomioon ei voida hakea muutosta. (18)

6.12.2

On myös tärkeää todeta nimenomaisesti, että muutoksenhakumahdollisuudesta keskusteltaessa tarkoitetaan ainoastaan varsinaista muutoksenhakua eikä tapauksia, joita varten kaikkien jäsenvaltioiden lainsäädännössä on säännöksiä tietyllä tavoin virheellisistä tuomioista, joihin voi aina hakea muutosta vaatimuksen kohteena olevasta summasta riippumatta.

6.12.3

Niinpä ETSK vetoaa jälleen komissioon, jotta se nostaisi tarkasteltavana olevan menettelyn kattamien vaateiden raja-arvon 5 000 euroon. Jos summan on kuitenkin komission mielestä oltava 3 500 euroa tai sitä pienempi, silloin ei pidä säätää muutoksenhakumahdollisuudesta. Jos vaatimuksen enimmäismääräksi määritellään enemmän kuin 3 500 euroa, silloin muutoksenhakumahdollisuus on jo perusteltua, jos riidan kohteena oleva vaatimus ylittää kyseisen summan.

6.12.4

Jos asetuksessa säädetään muutoksenhakumahdollisuudesta, ETSK kiinnittää komission huomion siihen, että säännöksellä on turvattava, että tuomioistuimella on mahdollisuus päättää muutoksenhaun lykkäävästä vaikutuksesta tuomioon, jos tuomion välittömästä täytäntöönpanosta saattaa aiheutua muutoksenhakijalle vakavaa tai perusteetonta haittaa tai jos muutoksenhaku olisi hyödytöntä, mikäli tuomio pantaisiin välittömästi täytäntöön. Näissä tapauksissa voitaisiin esimerkiksi vaatia vakuuden asettamista, mikä olisi muutoksenhaun lykkäävän vaikutuksen edellytyksenä.

6.12.5

Jos tuomioon voi hakea muutosta, on todettava selvästi, että poikkeuksena 8 artiklassa säädetystä kiellosta vaatia käyttämään asianajajaa, muutoksenhakuun sovelletaan kunkin jäsenvaltion prosessioikeudellista järjestelmää.

6.13.1

On korostettava, että oikeudenkäyntikuluja koskeva säännös on asianmukainen. On kuitenkin aiheellista varoittaa siitä, että epämääräisten, subjektiivisten ja tarkemmin määrittämättömien käsitteiden käyttö — kuten ”epäoikeudenmukaista tai kohtuutonta” — sopii huonosti yhteen yhdenmukaistamistavoitteen kanssa, ja se vääristää oikeudenkäyntikulujen kaltaista ratkaisevaa seikkaa.

6.13.2

Komitean mielestä on aiheellista ehdottaa samaan tapaan kuin maksusuoritusmääräysmenettelystä annetun asetuksen yhteydessä, että nyt annettavassa asetuksessa olisi mainittava nimenomaisesti, että menettelyyn sovelletaan säännöksiä, jotka kunkin jäsenvaltion sisäisessä lainsäädännössä johtuvat oikeusavusta 27. tammikuuta 2003 annetun direktiivin 2003/8/EY (19) siirtämisestä osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä.

6.13.3

ETSK:n mielestä on niin ikään säädettävä, että asianosaisille on ilmoitettava etukäteen, millaisia kuluja menettelystä aiheutuu, ja korvataanko asianajajien palkkiot (vai ei), ja verrattava niitä mahdollisiin muihin kyseeseen tuleviin oikeudenkäyntimenettelyihin, jotta asianosaisille annetaan todellinen valintamahdollisuus.

6.14.1

ETSK kiinnittää huomiota siihen, ettei tämän oikeuden käyttämiselle ole asetettu lainkaan määräaikaa. Epämääräinen ilmaus ”toimii viipymättä” ei ole hyväksyttävissä. ETSK katsoo, että jos todella pyritään varmistamaan vastaajan vastineoikeus (vaatimuslomakkeen tiedoksiannossa tapahtuneen virheen tai asianosaisesta itsestään riippumattoman ylivoimaisen esteen sattuessa), on täsmennettävä konkreettisesti määräaika, jonka kuluessa vastaaja voi pyytää tuomion tutkimista uudelleen tämän kuitenkaan rajoittamatta sitä, että menettelystä on tarkoitus tehdä nopea. Näin vältetään toimet, joilla tiedoksiannon vastaanottaminen pyritään estämään, tai menettelyä viivästyttävä toiminta.

6.15.1

Koko nyt ehdotettu järjestelmä perustuu tarkasteltavana olevan asetusehdotuksen liitteissä 1–3 olevien lomakkeiden käyttöön. Jotta ehdotettu menettely toimii tehokkaasti, lomakkeet on niin ikään sovitettava asianmukaisesti tarkoitustaan vastaaviksi.

6.15.2

ETSK:lla on perusteltuja syitä epäillä lomakkeiden käytön tehokkuutta ja käytännöllisyyttä rajatylittävissä riita-asioissa.

6.15.3

Tarkastelkaamme seuraavaa esimerkkiä: italialainen yritys panee italialaisessa tuomioistuimessa vireille vaatimuksen puolalaista kuluttajaa vastaan. Millä kielellä puolalainen kuluttaja saa tiedoksiannon ja jäljenteen vaatimuksesta? Italiaksiko? Vai puolaksi? Miten ensin mainitussa tapauksessa taataan, että kuluttaja ymmärtää tiedoksiannon sisällön voidakseen päättää, esittääkö hän vaatimusta koskevan vastineen? Kuka vastaa jälkimmäisessä tapauksessa tiedoksiannon kääntämisestä? Entä kuka vastaa käännöskuluista?

6.15.4

Lomakkeissa oletetaan, että hakija sekä huomioi esitäytetyt kentät että kirjoittaa tekstiä. Kuka vastaa kirjoitetun tekstin kääntämisestä? Entä kuka varmentaa käännöksen vastaavuuden?

6.15.5

Neuvoston asetus (EY) N:o 1348/2000, annettu 29 päivänä toukokuuta 2000, oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa ei anna ratkaisua edellä esitettyihin huolenaiheisiin, sillä nyt tarkasteltava menettely on luonteeltaan jokseenkin epämuodollinen ja nopea.

6.15.6

Vaikka edellä mainittu puolalainen kuluttaja saisikin tiedoksiannon omalla äidinkielellään, millä kielellä hän vastaa vaatimukseen? Kuka kääntää vastauksen puolasta italiaksi? Entä millä kielellä hän esittää vastavaatimuksensa? Ja miten se käännetään? Kaikissa näissä tilanteissa on esteitä, jotka asettavat kyseenalaisiksi menettelyn nopeuden ja kustannukset.

6.15.7

ETSK kehottaakin komissiota pohtimaan, miten voidaan tehokkaimmin taata, että lomakkeiden käyttö rajatylittävissä riita-asioissa ei haittaa tavoitteena olevaa menettelyn nopeutta eikä alhaisia kustannuksia eikä loukkaa asianosaisten vastineoikeutta.

6.15.8

ETSK katsoo niin ikään, että kaikki lomakkeet ovat edelleen liian monimutkaisia sellaisen henkilön täytettäviksi, jolla ei ole lainopillista koulutusta.

6.15.9

Sellaiset käsitteet kuin ”lakisääteinen korkoprosentti”, ”EKP:n peruskorko lisättynä … prosenttiyksiköllä”, ”kaupan purkaminen”, ”sitoumusten noudattaminen”, ”yksipuolinen tuomio” tai ”vastavaatimus” ovat asiaan vihkiytymättömälle vaikeaselkoisia. Koska komissio ehdottaa, ettei asianajajan käyttö ole kyseisessä menettelyssä pakollista, on syytä varmistaa etukäteen, että menettelyn todelliset käyttäjät ymmärtävät lomakkeiden sisällön ja osaavat täyttää ne.

6.15.10

Koska asianosaiset voivat käyttää edustajanaan asianajajaa tai muuta henkilöä, lomakkeissa olisi nimenomaisesti mainittava tämä mahdollisuus.

—

Komission asiakirja kuluttajien oikeussuojakeinoista (COM(84) 692 final, 12. joulukuuta 1984) ja sitä täydentävä tiedonanto (COM(87) 210 final, 7. toukokuuta 1987).

—

Komission tiedonanto ”Kuluttajapolitiikan uudenlainen edistäminen” (COM(85) 314 final, 23. heinäkuuta 1985, EYVL C 160, 1.7.1985).

—

Komission 14. helmikuuta 1996 julkaisema toimintasuunnitelma (KOM(96) 13 lopullinen).

—

Komission tiedonanto ”Kohti päätösten saamisen ja täytäntöönpanon tehostumista Euroopan unionissa” (KOM(97) 609 lopullinen, 22. joulukuuta 1997, EYVL C 33, 31.1.1998).

—

Vihreä kirja kuluttajien oikeussuojakeinoista ja kuluttajariita-asioiden ratkaisemisesta sisämarkkinoilla (COM(93) 576 final).

—

Vihreä kirja vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa (KOM(2002) 196 lopullinen, 19. huhtikuuta 2002).

—

12. toukokuuta 1995 annettu komission suositus kaupallisten toimien maksumääräajoista, EYVL L 127, 10.6.1995 ja suositusta koskeva komission tiedonanto, EYVL C 144, 10.6.1995.

—

19. toukokuuta 1998 annettu direktiivi 98/27/EY kieltokanteista, EYVL L 166, 11.6.1998.

—

29. kesäkuuta 2000 annettu direktiivi 2000/35/EY kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta, EYVL L 200, 8.8.2000.

—

22. joulukuuta 2000 annettu asetus (EY) N:o 44/2001 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (Bryssel I), EYVL L 12, 16.1.2001. ETSK:n lausunto, EYVL C 117, 26.4.2000, esittelijä Bernardo Hernández Bataller.

—

21. huhtikuuta 2004 annettu asetus (EY) N:o 805/2004 riitauttamattomia vaateita koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanomääräyksen käyttöönotosta, EUVL L 143, 30.4.2004. ETSK:n lausunto, EUVL C 85, 8.4.2003, esittelijä Guido Ravoet.

—

28. toukokuuta 2001 annettu asetus (EY) N:o 1206/2001 jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa, EYVL L 174, 27.6.2001. ETSK:n lausunto, EYVL C 139, 11.5.2001, esittelijä Bernardo Hernández Bataller.

—

Toimenpideohjelma tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteuttamisesta siviili- ja kauppaoikeuden alalla, EYVL C 12, 15.1.2001.

—

29. toukokuuta 2000 annettu asetus (EY) N:o 1346/2000 maksukyvyttömyysmenettelyistä, EYVL L 160, 30.6.2000. ETSK:n lausunto, EYVL C 75, 15.3.2000, esittelijä Guido Ravoet.

—

29. toukokuuta 2000 annettu asetus (EY) N:o 1347/2000 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja lasten huoltoa koskevissa asioissa, EYVL L 160, 30.6.2000. ETSK:n lausunto, EYVL C 368, 20.12.1999, esittelijä Paolo Braghin.

—

29. toukokuuta 2000 annettu asetus (EY) N:o 1348/2000 oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa, EYVL L 160, 30.6.2000. ETSK:n lausunto, EYVL C 368, 20.12.1999, esittelijä Bernardo Hernández Bataller.

—

28. toukokuuta 2001 annettu neuvoston päätös siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta, EYVL L 174, 27.6.2001. ETSK:n lausunto, EYVL C 139, 11.5.2001, esittelijä Daniel Retureau.

—

Komission tiedonanto maksualan uudesta oikeudellisesta kehyksestä sisämarkkinoilla, KOM(2003) 718 lopullinen, 2. joulukuuta 2003. ETSK:n lausunto, EUVL C 302, 7.12.2004, esittelijä Guido Ravoet.