Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52004AE0857

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen direktiivin 2002/15/EY ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/985 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä (KOM(2003) 628 lopullinen — 2003/0255 COD)

    EUVL C 241, 28.9.2004, p. 65–67 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

    28.9.2004   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 241/65


    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen direktiivin 2002/15/EY ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/985 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä”

    (KOM(2003) 628 lopullinen — 2003/0255 COD)

    (2004/C 241/17)

    Neuvosto päätti 11. joulukuuta 2003 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 71 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta aiheesta.

    Asian valmistelusta vastannut ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 10. toukokuuta 2004. Esittelijä oli Jan Simons.

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 2.—3. kesäkuuta 2004 pitämässään 409. täysistunnossa (kesäkuun 3. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 136 puolesta, 1 vastaan 5:n pidättyessä äänestämästä.

    1   Komission ehdotuksen tavoitteet ja sisältö

    1.1

    Komission ehdotuksen tavoitteena on lisätä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön soveltamista koskevien tarkastusten tiheyttä, laatua ja yhdenmukaisuutta ja näin parantaa sääntöjen noudattamista. Sääntöjen noudattaminen sekä lisää liikenneturvallisuutta ja tieliikennealan kilpailun tasapuolisuutta että edistää kuljettajien terveyttä ja turvallisuutta.

    1.2

    Ehdotuksen mukaan ajoneuvojen tarkastettavien ajopäivien osuus olisi lisättävä kolmeen prosenttiin. Ehdotuksessa esitetään menettelyä, jolla tätä tarkastusten vähimmäisosuutta on tulevaisuudessa aikomus lisätä. Näistä tarkastuksista vähintään 30 prosenttia on tehtävä teiden varsilla ja vähintään 50 prosenttia yritysten tiloissa.

    1.3

    Tarkastusten laatua on tarkoitus parantaa ja niiden yhdenmukaisuus varmistaa seuraavilla toimenpiteillä: tarkastusten sisällölle luodaan yhteiset säännöt, tarkastajien koulutusta parannetaan, tarkastuksia koordinoidaan entistä useammin kansainvälisellä tasolla, tarkastukset koordinoidaan jokaisen jäsenvaltion sisällä, tietoja vaihdetaan jäsenvaltioiden kesken, riskiluokitus ja lainsäädännön rikkomistapausten vakavuusasteet yhdenmukaistetaan ja komissio perustaa komitean, jonka tehtävänä on huolehtia sääntöjen yhdenmukaisesta tulkinnasta ja edistää tarkastusten laatua ja yhtenäisyyttä.

    2   Yleistä

    2.1

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää asianmukaisia tarkastuksia keskeisenä osana sitä ketjua, joka ulottuu hyvän lainsäädännön antamisesta tehokkaisiin seuraamuksiin. Koska tieliikenteen sosiaalilainsäädäntö on parhaillaan muutostilassa sekä itse ajo- ja lepoaikoja että niiden valvontalaitteistoja koskevien säännösten suhteen, komitea pitää erityisen tervetulleena toimenpiteitä tarkastuksia koskevien sääntöjen tarkistamiseksi.

    2.2

    Komitea tukee varauksettomasti komission ehdotuksen tavoitteita. Tämä tuki koskee sekä säännösten noudattamisen valvonnan parantamista että sääntöjen yhdenmukaistamista. Komitea huomauttaa yhdenmukaistamisen edellyttävän, että jäsenvaltioiden välisiin sopimuksiin sisältyviä sääntöjä, jotka koskevat lainsäädännön rikkomistapausten vakavuusastetta, tulkitaan yksiselitteisesti.

    2.3

    Koska tarkastusten tiheys on nykyisin hyvin erilainen eri jäsenvaltioissa, komitea kannattaa ehdotusta, jonka mukaan jokaisessa jäsenvaltiossa tulee tarkastaa vähintään kolme prosenttia ajopäivistä. Komitea on tietoinen siitä, että tämä vähimmäismäärä voi olla raskas taakka monien maiden ja erityisesti uusien jäsenvaltioiden hallintokoneistoille. Komitea muistuttaa myös, että tarkistuksia ja niiden tuloksia koskevien komission kaksivuotisraporttien mukaan monilla nykyisillä jäsenvaltioilla kului pitkä aika, ennen kuin ne ryhtyivät noudattamaan nykyisiä tarkastusten vähimmäisvaatimuksia. Komitea katsoo näin ollen, että uusien sääntöjen toteutukseen on liitettävä jäsenvaltioiden tarkastuskoneiston kapasiteettia koskevia lisävaatimuksia, mm. jotta voitaisiin välttää jäljempänä, kohdassa 2.4, mainittu riski. Komitea pitää tässä yhteydessä tervetulleena digitaalisen piirturin käyttöönottoa, jota se pitää pätevänä apukeinona ehdotetun säännöksen toimeenpanossa. Koska käytännössä vaikuttaa kuitenkin lähes mahdottomalta, että laitteet saataisiin käyttöön kaikkialla asianomaisessa säädöksessä (1) mainittuun määräaikaan (5. elokuuta) mennessä, komitea kehottaa Euroopan komissiota kiirehtimään selkeiden siirtymäsääntöjen ehdottamista, jotta voitaisiin välttää epäoikeudenmukaiset tarkastukset ja jäsenvaltioiden väliset tulkintaerot ja jotta liikennesektori osaisi ryhtyä tarvittaviin toimiin. Komission jäsenen Loyola de Palacion jäsenvaltioille osoittama asiaa koskeva kirje on sinänsä täysin selvä mutta oikeudellisesti tarkasteltuna riittämätön.

    2.4

    Komitea yhtyy komission käsitykseen siitä, että tarkastuksia tulisi tehdä enemmän yritysten tiloissa kuin teiden varsilla. Yritysten tiloissa tehtävissä tarkastuksissa voidaan kattaa useampia sääntökohtia, ja niiden avulla voidaan muodostaa kuva siitä, millä tavoin yritys kokonaisuutena noudattaa sääntöjä. Toisaalta komitea pelkää monien ajopäivien tarkastamista yritysten tiloissa koskevan velvoitteen johtavan siihen, että tarkastajat vierailevat mieluummin suurissa yrityksissä, koska he voivat silloin tarkastaa samassa ajassa enemmän kuljettajia kuin pienestä tai yhden kuljettajan yrityksestä löytyy. Näin ollen komitea pitää ehdotettua 50 prosentin vähimmäismäärää alkuun liian korkeana. Elleivät jäsenvaltiot hyväksy niiden tarkastuskapasiteettia koskevia lisävaatimuksia, sopivampi luku olisi 40 prosenttia.

    2.5

    Komitea epäilee vakavasti teiden varsilla tehtävien, tiettyjä työaikasääntöjä koskevien tarkastusten tehokkuutta. Direktiivissä 2002/15/EY sallitaan poikkeuksia viikoittaisen työajan enimmäismäärästä, työajan ja päivystysajan määritelmät saattavat poiketa eri maissa toisistaan, eikä yötyö ole sama asia kaikille ja kaikkialla. Näin ollen komitea suosittelee, että teiden varsilla tehtäviä työaikaa koskevia tarkastuksia ei sisällytettäisi liitteen I osaan A. Sen sijaan Euroopan komission tai ehdotetussa 13 artiklassa mainitun komitean tehtäväksi voitaisiin antaa tällaisten tarkastusten hyötyä ja toteuttamiskelpoisuutta koskevan tutkimuksen laatiminen. Komitea pitäisi järkevänä, jos teiden varsilla tehtäviin tarkastuksiin, joiden kohteena on EU:ssa rekisteröityä ajoneuvoa ajava kolmannen maan kansalainen, sisällytettäisiin myös asetuksessa 881/92 (muutettu) määrätyn kuljettajaluvan tarkastaminen.

    2.6

    Komitea pitää kilpailun kannalta tärkeänä, että tarkastukset ovat neutraaleja, ja kannattaa komission ehdottamia säännöksiä sen varmistamiseksi.

    2.7

    Komitea katsoo, että tarkastuksia koskeva 3 prosentin vähimmäismäärä voi tarjota hyvän kuvan siitä, missä määrin kuljetusyritykset yleensä noudattavat sääntöjä, ja mahdollistaa näin alan mustien lampaiden jäljittämisen ja edesvastuuseen saattamisen.

    2.8

    Komitea pitää tervetulleena komission ehdottamia säännöksiä, jotka koskevat kansainvälisille kuljettajille ja maantiekuljetusyrityksille hyvin tärkeitä näkökohtia, kuten tarkastajien perusteellista koulutusta, sääntöjen yhdenmukaista tulkintaa, lainsäädännön rikkomistapausten vakavuusasteiden yhdenmukaista luokittelua sekä jokaisessa valtiossa tarjottavaa mahdollisuutta kääntyä ongelmatapauksissa toimivaltaisen elimen puoleen.

    3   Erityistä

    3.1   2 artiklan 1 kohta

    Jatkona yleiselle huomautukselle työaikasääntöjä koskevista tienvarsitarkastuksista komitea toteaa, että sellaisten liikkuvassa työssä olevien työntekijöiden, jotka eivät ole kuljettajia, työajat eivät useinkaan kirjaudu piirturiin ja etteivät ne välttämättä ole yhtäpitäviä kuljettajien työtuntien kanssa.

    3.2   9 artiklan 3 kohta

    Komitea tukee perusajatusta, jonka mukaan asianmukainen sakkojärjestelmä tekisi tyhjäksi ne edut, jotka kuljetusketjun jokin osa saavuttaisi lainsäädännön rikkomisella. Lähtökohtana tulisi tietysti olla, että järjestelmä sisällytettäisiin eurooppalaisiin puitteisiin. Kun otetaan huomioon tällaisen järjestelmän mutkikkuus etenkin kansainvälisissä kuljetuksissa, komitea kuitenkin toteaa, että sakot tulevat usein kuljettajan tai kuljetusliikkeen maksettaviksi, vaikka hyöty rikkomuksesta meneekin kolmannelle osapuolelle. Komitean mielestä tähän liittyy myös huomattavia oikeudellisia ongelmia: sallitun ajoajan ylittämällä kuljettaja saattaa päästä kotiin asti, sen sijaan että viettäisi päivittäisen lepoajan tien varrella lähellä kotiaan, tai kuljettaja voi ehtiä lähtevään lauttaan sen sijaan että odottaisi tuntikausia seuraavaa lauttayhteyttä. Ensimmäisessä tapauksessa ainoastaan kuljettaja ”hyötyy”, toisessa tapauksessa hyötyvät kaikki kuljetusketjun osat. Jälkimmäisessä tapauksessa oikeudellinen perusta lastinantajan rankaisemiseksi on komitean mielestä kuitenkin hyvin heikko. Komitea ennakoi painokkaita vastalauseita ja mahdollisia kilpailuvääristymiä, mikäli jäsenvaltiot saavat soveltaa tätä perusajatusta mielensä mukaan. Näin ollen komitea suosittelee, että sovitaan yksityiskohtaisemmista EU:n säännöistä, joilla ratkaistaan sellaiset tilanteet, joissa seuraamuksia voidaan määrätä kolmansille osapuolille, ja yhdenmukaistetaan nämä seuraamukset sekä standardoidaan seuraamusten määräämiseen tarvittava näyttö.

    3.3   9 artiklan 4 kohta

    Komitea esittää kohdasta kolme huomiota:

    Päivittäinen ajoaika voi helposti ylittyä yli 20 prosentilla ulkoisten syiden, kuten ruuhkien, tietöiden, onnettomuuksien jne. vuoksi. 20 prosentin rajaa tulisi soveltaa ainoastaan ”toistuvissa” ylitystapauksissa.

    Komission ehdotuksessa päivittäisille ja viikoittaisille lepotauoille määritellään tietty vähimmäiskesto. Koska kyse on määritelmistä, marginaalin asettaminen ei ole mahdollista. Komissio ei ole johdonmukainen asiassa, ja lepotaukojen pituus tulisikin määritellä erillisessä artiklassa, kuten nykyisessä asetuksessa 3820/85 on tehty.

    Asetuksen 3820/85 12 artiklassa sallitaan tietyin edellytyksin säännöistä joustamista. Asetus 2135/98 (digitaalinen piirturi) tarjoaa rajatut mahdollisuudet tällaisten tapausten kirjaamiseksi. Komitean mielestä tämä asia on otettava selkeästi huomioon puheena olevassa tarkastusdirektiivissä.

    3.4   16 artikla

    Komitea ehdottaa, että ehdotuksessa esitettyä 3 prosentin vähimmäismäärää ei saateta voimaan ennen kuin digitaalisen piirturin pakollisesta käyttöönotosta on kulunut kaksi vuotta. Tämä on perusteltua, kun otetaan huomioon jo mainittu riittämätön tarkastuskapasiteetti. Lisäksi monet jäsenvaltiot ovat riippuvaisia siitä, että valtaosaan ajoneuvoista asennetaan digitaalinen piirturi sen varmistamiseksi, että uusi vähimmäismäärä tarkastuksia toteutetaan, mutta samalla digitaalisen piirturin käyttöönottoajankohtaan liittyy edelleen monia epävarmuustekijöitä. Muilta osin komitea kannattaa ehdotettua määräaikaa (1. tammikuuta 2006), joka antaa jäsenvaltioille riittävästi aikaa valmistautua yhdenmukaistamiseen ja yhteistyöhön.

    3.5

    ETSK kehottaa komissiota ottamaan työmarkkinaosapuolet Euroopan tasolla mukaan perustettavaksi ehdottamansa komitean työskentelyyn.

    4   Tiivistelmä ja päätelmät

    4.1

    Komitea tukee varauksettomasti komission ehdotuksen tavoitteita. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää asianmukaisia tarkastuksia keskeisenä osana sitä ketjua, joka ulottuu hyvän lainsäädännön antamisesta tehokkaisiin seuraamuksiin. Komitea pitää useimpia ehdotuksen kohtia hyväksyttävinä.

    4.2

    Komitea katsoo kuitenkin, että jäsenvaltioiden nykyinen tarkastuskapasiteetti sekä sen lisäämismahdollisuuksien rajallisuus tulisi ottaa paremmin huomioon. Näin ollen komitea suosittelee, että yritysten tiloissa tarkastettavien ajopäivien vähimmäisosuus laskettaisiin siirtymäkauden ajaksi 40 prosenttiin.

    4.3

    Komitea kannattaa komission ehdotusta tarkastuksia koskevasta 3 prosentin vähimmäismäärästä, sillä se voi tarjota hyvän kuvan siitä, missä määrin kuljetusyritykset yleensä noudattavat sääntöjä, ja mahdollistaa näin alan mustien lampaiden jäljittämisen ja edesvastuuseen saattamisen. Näin ollen yleistä tarkastusten vähimmäismäärää ei ole enää tarpeen korottaa.

    4.4

    Komitea tukee kaavailtua asianmukaista sakkojärjestelmää, joka tekisi tyhjäksi ne edut, jotka kuljetusketjun jokin osa saavuttaisi lainsäädännön rikkomisella. Nämä seuraamukset on sisällytettävä EU:n puitteisiin ja niillä on oltava riittävä oikeudellinen perusta, jotta seuraamuksia voidaan määrätä myös muille osapuolille kuin kuljettajalle ja/tai kuljetusliikkeelle.

    4.5

    Koska työaikamääräyksiä koskevat monet kansainväliset ja kansalliset poikkeukset, komitea suosittelee, että teiden varsilla tehtäviä työaikaa koskevia tarkastuksia ei sisällytettäisi liitteen I osaan A.

    Sen sijaan komitea pitäisi järkevänä, jos teiden varsilla tehtäviin tarkastuksiin, joiden kohteena on EU:ssa rekisteröityä ajoneuvoa ajava kolmannen maan kansalainen, sisällytettäisiin myös vaaditun kuljettajaluvan tarkastaminen.

    Bryssel 3. kesäkuuta 2004

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

    puheenjohtaja

    Roger BRIESCH


    (1)  Asetus 2135/98.


    Top