52003AE0579

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Toimintasuunnitelma, jolla pyritään tasapainottamaan EU:n kalastusalan rakenneuudistuksesta aiheutuvia sosiaalisia, taloudellisia ja alueellisia seurauksia"

(KOM(2002) 600 lopullinen)

(2003/C 208/05)

Komissio päätti 6. marraskuuta 2002 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta tiedonannosta.

Asian valmistelusta vastannut "maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 1. huhtikuuta 2003. Esittelijä oli Eduardo Chagas.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 14. ja 15. toukokuuta 2003 pitämässään 399. täysistunnossa (toukokuun 14. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 103 ääntä puolesta, 2 ääntä vastaan 7:n pidättyessä äänestämästä.

1. Komission ehdotus

1.1. Komission ehdottamalla toimintasuunnitelmalla on tarkoitus puuttua sosiaalisiin, taloudellisiin ja alueellisiin seurauksiin, joita tiettyjen kalavarojen nykyisen tilan edellyttämä kalastusalan rakennemuutos todennäköisesti aiheuttaa. Toimintasuunnitelmassa pyritään kartoittamaan, miten yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) yhteydessä toteutettava pyyntiponnistuksen rajoittaminen vaikuttaa tiettyihin alueisiin ja kalalajeihin.

1.2. Komissio katsoo, että YKP:n uudistukseen liittyvistä kustannuksista ja etenkin monivuotisten hoitosuunnitelmien edellyttämästä pyyntiponnistuksen vähentämisestä aiheutuvista kustannuksista huolimatta nyt välttämättömiksi katsottujen toimenpiteiden lykkääminen tulisi huomattavasti kalliimmaksi. Jäsenvaltiot toteuttavat tällaiset pyyntiponnistukseen liittyvät rajoitusjärjestelyt todennäköisesti kalastuksen keskeyttämistä koskevien järjestelyiden muodossa. Niihin sisältyisi tiettyjen kalakantojen kohdennettuun kalastukseen käytettävien kalastuspäivien lukumäärän vähentäminen, mistä todennäköisesti seuraisi tulojen väheneminen joko siksi, että kyseisten alusten olisi pyydettävä vaihtoehtoisia ja tuottamattomampia kalakantoja tai että niiden olisi keskeytettävä kalastus. Laivaston tukitoimenpiteiden muuttamisesta aiheutuu niin ikään sosiaalisia kustannuksia: laivaston nykyaikaistamiseen tarkoitetun tuen ehdotettu rajoittaminen samoin kuin kalastusalusten uusimiseen ja vientiin myönnettävän tuen poistaminen ja kapasiteetin pysyvään vähentämiseen tähtäävä houkuttelevampi järjestelmä vaikuttavat todennäköisesti alaan.

1.3. Käsillä olevaan komission tiedonantoon sisältyy

- pyyntiponnistusrajoitusten ja alusten lukumäärän vähentämisen todennäköisten sosioekonomisten vaikutusten arviointi ja menetettyjä työpaikkoja koskevan arvion tarkennus

- selvitys yhteisön tukijärjestelmissä (KOR, EAKR ja ESR) näiden vaikutusten lieventämiseksi käytettävissä olevista keinoista

- selvitys lisäkeinoista, jotka voisivat YKP:n uudistuksen ja rakennerahasto-ohjelmien uudelleen kohdentamisen kautta olla käytettävissä lyhyellä aikavälillä

- selvitys muista, pitkällä aikavälillä käytettävissä olevista vaihtoehdoista.

1.4. Vuosina 2000-2006 käytettävissä olevista määrärahoista ehdotetaan rahoitettaviksi muun muassa seuraavat toimenpiteet:

- Kun laivaston nykyaikaistamiseen ja uusimiseen tarkoitetut tuet sekä tuet alusten siirtämiseksi unionin ulkopuolisiin maihin lakkautetaan vuoden 2003 alusta, KOR-varoista kohdennetaan uudelleen peräti 611 miljoonaa euroa sosiaalisiin toimenpiteisiin ja aluskapasiteetin supistamiseen.

- Tuetaan erityistoimenpitein pienimuotoista kalastusta, jota harjoittaa noin 70 % kalastusaluksista ja joka työllistää lähes puolet alan työntekijöistä.

- Parannetaan alasta vallitsevaa mielikuvaa kohentamalla alan elin- ja työolosuhteita, parantamalla kalastusalan sosiaaliturvaa, ottamalla käyttöön nuorten kalastajien tukitoimenpiteitä ja kannustamalla kalastajia valitsemaan nykyistä kestäväpohjaisempi kalastus.

- Tuetaan toiminnan monipuolistamista ja kehitetään samalla rannikkoalueita kokonaisvaltaisesti.

1.5. Komissio kiinnittää myös erityistä huomiota siihen, miten monivuotisten kalastuksenhoitosuunnitelmien yhteydessä tapahtuva pyyntiponnistuksen vähentäminen todennäköisesti vaikuttaa alaan. Se merkitsee vuotuisten kalastuspäivien lukumäärän vähentymistä, mikä puolestaan pienentää kalastajien ja kalastusyritysten tuloja ja saattaa jopa johtaa siihen, että alus poistetaan lopullisesti kalastuskäytöstä.

2. 16.-20. joulukuuta 2002 kokoontuneen kalastusneuvoston tulokset

2.1. Toimintasuunnitelmasta on keskusteltava 16. ja 20. joulukuuta 2002 kokoontuneen kalastusneuvoston tulosten pohjalta. Neuvosto on antanut kalastusalaa koskevia uusia asetuksia ja hyväksynyt yhteisön tukitoimenpiteitä seuraavasti:

2.2. Neuvosto on päättänyt yksinkertaistaa EU:n kalastuslaivaston kapasiteetin supistamisjärjestelmää, jotta kapasiteetti vastaisi käytettävissä olevia kalavaroja entistä paremmin. Järjestelmä korvaa aiemmat monivuotiset ohjausohjelmat (MOO), jotka eivät komission mielestä ole osoittautuneet tehokkaiksi ratkaisemaan EU:n kalastuslaivaston ylikapasiteettia. Uudessa järjestelmässä jäsenvaltioiden vastuu lisääntyy tasapainotettaessa maakohtaisten laivastojen pyyntikapasiteettia ja käytettävissä olevia kalavaroja. Uusi järjestelmä kattaa seuraavat toimenpiteet:

- Asetetaan viitetasot, jotka perustuvat 31. joulukuuta 2002 voimassa olleisiin MOO-tasoihin. Viitetasoja lasketaan automaattisesti pysyvästi aina, kun kapasiteettia poistetaan käytöstä julkisella tuella (eli jos alus poistetaan käytöstä julkisen tuen avulla, viitetasoa lasketaan vastaavasti aluksen kapasiteetin verran).

- Bruttorekisteritonniin perustuvaa julkista tukea maksetaan enää vain vuosina 2003 ja 2004. Jokaista julkisen tuen turvin käyttöönotettua bruttorekisteritonnia kohden jäsenvaltioiden on romutettava ilman tukea

a) sama määrä aluskapasiteettia bruttovetoisuudeltaan alle 100 GT:n alusta kohden (käyttöönotetun ja käytöstä poistetun kapasiteetin suhde on 1:1) tai

b) 1,35 tonnia kapasiteettia bruttovetoisuudeltaan yli 100 GT:n alusta kohden (käyttöönotetun ja käytöstä poistetun kapasiteetin suhde on 1:1,35).

- Vuosina 2003/2004 jäsenvaltioiden on supistettava kalastuslaivastonsa kokonaiskapasiteettia vähintään 3 %, jos ne myöntävät julkista tukea laivaston nykyaikaistamiseen. Osuuden laskentaperusteena käytetään viitetasoa.

- Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei uusien kalastusalusten kokonaiskapasiteetti ylitä käytöstä lopullisesti poistettujen alusten kapasiteettia ja että pyyntikapasiteetti mukautetaan käytettävissä oleviin kalavaroihin.

2.3. Kalastusalusten nykyaikaistamiseen myönnettävä tuki lakkautetaan asteittain, ja tukea myönnetään enää vain kahtena vuonna (vuoden 2004 loppuun asti). Tukea voidaan myöntää ainoastaan bruttovetoisuudeltaan alle 400 GT:n aluksille. Tukea myönnetään vain niille jäsenvaltioille, jotka ovat saavuttaneet kapasiteetille neljännessä monivuotisessa ohjausohjelmassa MOO IV:ssä asetetut kokonaistavoitteet, ja tukea myönnettäessä noudatetaan edellä esitettyä käyttöönotetun ja käytöstä poistetun kapasiteetin suhdetta. Kaksivuotisen suunnitelman avulla kyseiset jäsenvaltiot voivat edelleen nykyaikaistaa laivastojaan. Samalla tehdään selväksi, että vuoden 2004 jälkeen tämänkaltaisia liikakalastusta mahdollisesti edistäviä tukia ei enää myönnetä.

2.4. Kalastusalusten nykyaikaistamiseen tarkoitettua tukea myönnetään vain vähintään viiden vuoden ikäisille aluksille. Tuen avulla pyritään parantamaan alusten turvallisuutta, tuotteiden laatua ja alusten työskentelyolosuhteita. Sillä edistetään nykyistä valikoivampien pyyntimenetelmien käyttöä tai alusten varustamista satelliittiseurantajärjestelmällä (ASJ). Jos nykyaikaistamisen tarkoituksena on parantaa alusten turvallisuutta, tuotteiden laatua tai alusten työskentelyolosuhteita, alusten vetoisuutta voidaan lisätä. Lisäys koskee ainoastaan aluksen vedenpinnan (pääkannen) yläpuolella olevien rakenteiden parantamiseen liittyvää aluskapasiteetin osaa. Nykyaikaistaminen ei kuitenkaan saa lisätä aluksen pyyntikapasiteettia. EU-tukea myönnetään vain niille jäsenvaltioille, jotka yltävät kapasiteetille MOO IV:ssä asetettuihin kokonaistavoitteisiin.

2.5. Jotta jäsenvaltioiden olisi helpompi toteuttaa elvytyssuunnitelmien mukaisia pyyntiponnistuksen lisäsupistuksia, on perustettu romutusrahasto, jonka budjetti on 32 miljoonaa euroa. Rahastosta myönnetään tukea aluksille, joiden on elvytyssuunnitelman mukaan supistettava pyyntikapasiteettiaan vähintään 25 %. Rahoitustuki on 20 % suurempi kuin KOR:sta myönnettävä romuttamistuki.

2.5.1. EU:n aluksille myönnetään tukea kahden vuoden ajan (vuoden 2004 loppuun asti), jos ne siirretään pysyvästi unionin ulkopuolisiin maihin. Tuen piiriin kuuluvat myös unionin ulkopuolisten kumppanuusmaiden kanssa perustettavat yhteisyritykset. Ellei komissio toisin päätä, tuen myöntämisen ehtona on, että EU on solminut kyseisten maiden kanssa kalastussopimuksen, tai että siirron tarkoituksena on perustaa yhteisyritys johonkin kyseisistä maista. Tukea voidaan myöntää romutettavien alusten vientiin 30 % KOR-tuen määrästä ja yhteisyritysten perustamiseen 80 % KOR-tuen määrästä.

2.5.2. Vuosina 2000-2006 jäsenvaltiot voivat myöntää tukea kalastajille ja alusten omistajille, jotka joutuvat tilapäisesti keskeyttämään toimintansa, kolmena peräkkäisenä kuukautena tai yhteensä kuutena kuukautena, jos toiminnan keskeyttäminen johtuu odottamattomista tekijöistä. Tuen myöntämistä voidaan jatkaa vuodella, jos toiminnan tilapäisen keskeyttämisen syynä on elvytyssuunnitelman tai monivuotisen hoitosuunnitelman täytäntöönpano tahi komission tai jäsenvaltioiden päättämät hätätoimet. Kalastajien ammatinvaihdokseen tähtäävä täydennyskoulutustuki ulotetaan kattamaan kalastajien toiminnan monipuolistaminen siten, että he voivat muun toimen ohella jatkaa osa-aikaista kalastamista.

3. Yleistä

3.1. Käsillä oleva toimintasuunnitelma on esitetty unionin kalastusalan kannalta kriittisellä hetkellä, jolloin on ryhdyttävä rohkeisiin toimenpiteisiin, jotta varmistetaan yhteisön kalastustoiminnan jatkuminen kestävänä. Se edellyttää ehdottomasti kalavarojen elvyttämistä, sillä useiden lajien tilanne on erittäin kriittinen. ETSK oli samaa mieltä komission vihreässä kirjassa vuonna 2001 tehdyn, unionin kalatalousalan tilaa koskevan arvioinnin kanssa varsinkin siitä, että EU:n kalastuslaivaston ongelmana on ylikapasiteetti. On selvää, ettei kestävä kalastus voi olla mahdollista, jos kalastuslaivaston kapasiteetti ja etenkin pyyntiponnistus säilytetään nykyisillä tasoillaan. ETSK katsookin, ettei ongelmaa voida tarkastella pelkästään taloudellisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Vihreästä kirjasta antamassaan lausunnossa(1) ETSK korosti, että kalastus on siihen liittyvine elinkeinoineen asianomaisten alueiden kannalta paljon merkityksellisempää kuin pelkän BKT:n perusteella voidaan päätellä. Kalastusta ei voida pitää vain yhtenä elinkeinoalana, jolla unionin tulee toteuttaa rakennemuutos. Valtaosa alalla toimivista kalastajista harjoittaa pienimuotoista kalastusta, joka ei yleensä vahingoita ympäristöä. Kalastus on elinkeino, josta lukuisat yhteisöt ovat riippuvaisia. Kalastusala on siten erittäin tärkeä etenkin syrjäisimpien alueiden sekä kalastuksesta nykyisin erityisen riippuvaisten alueiden sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja alueelliselle hallinnolle.

3.1.1. Jo komission vuonna 2002 julkaisemasta toimintasuunnitelmasta antamassaan lausunnossa(2) ETSK totesi, että "tulisi pyrkiä löytämään asianmukainen tasapaino kalastusalusten kannattavuuden ja tuottavuuden sekä kestävän työllisyyskehityksen välille".

3.2. ETSK on useaan otteeseen kehottanut täydentämään kalastusalan rakenneuudistukseen liittyviä toimia sellaisilla sosiaalisilla ja taloudellisilla toimenpiteillä, jotka omalta osaltaan lieventävät politiikan mahdollisia vaikutuksia alan ammattilaisiin ja yrityksiin. Komitea on myös todennut olevan erittäin tärkeää, että alan ammattilaisille tarjotaan alusta asti tilaisuus osallistua kyseisten toimenpiteiden ja toimintalinjojen määrittelyyn.

3.3. Kun komissio esitti toukokuussa 2002 ensimmäisen uudistukseen liittyvän toimenpidepakettinsa, alan ammattilaiset ja useat jäsenvaltiot suhtautuivat ehdotukseen kielteisesti ja vastustivat sitä, koska samassa yhteydessä ei tehty ehdotuksia, joilla olisi vastattu alan oikeutettuihin huolenaiheisiin. Tilanne olisi voitu välttää, jos asianomaisilla tahoilla olisi ollut mahdollisuus osallistua prosessiin.

3.4. Kuten komissio totesi toimintasuunnitelmassa(3), käsillä oleva asiakirja on laadittu jäsenvaltioiden kanssa järjestettyjen kahdenvälisten kuulemisten pohjalta. ETSK katsoo kuitenkin, että työmarkkinaosapuolille, alusten omistajille ja ammattijärjestöille olisi ollut syytä tarjota tilaisuus osallistua kuulemisprosessiin, jotta niiden välttämättömiksi katsomat sosioekonomiset toimenpiteet olisi otettu huomioon.

3.5. Kuten edellä todettiin, komission ehdotuksella pyritään puuttumaan ensimmäisen toimenpidepaketin mahdollisiin sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. Ministerineuvoston joulukuussa 2002 tekemien päätösten takia eräät vaikutukset ja käytettävissä olevat määrärahat ovat tosin osittain rajallisia, koska neuvosto on päättänyt pitää voimassa tietyt toimenpiteet, jotka komissio aikoi lakkauttaa kohdentamalla kyseiset varat uudelleen.

3.6. ETSK:n mielestä toimintasuunnitelma on toki tarpeellinen, mutta siinä ei vastata alan yrittäjien ja kalastajien huolenaiheisiin, koska suunnitelma on yhtäältä liian epämääräinen eikä sen toteuttamiseen ole toisaalta varattu riittävästi määrärahoja.

3.7. Komissio on toimintasuunnitelmassa tarkistanut aiempia arvioitaan alan työpaikkojen menetyksestä: se arvioi menetettävän neljässä vuodessa 28000 työpaikan sijaan 12000 työpaikkaa. Jäsenvaltioita kuultuaan komissio päätteli, että uudistuksesta johtuvat työpaikkojen menetykset on kirjattava erilleen viime vuosina "luonnollisen poistuman" vuoksi menetetyistä työpaikoista. Koska alalle on nykyisin vaikea palkata uusia ammattilaisia, tietyissä maissa on pulaa työvoimasta, ja ne voisivat työllistää osan työttömiksi jääneistä kalastajista.

3.7.1. Vaikka neuvoston päätösten pohjalta on odotettavissa, että työllisyysvaikutukset jäävät aiempaa vähäisemmiksi, on erittäin epävarmaa, miten monivuotiset hoitosuunnitelmat tulevat vaikuttamaan. Komissio toteaa lisäksi, että EU:n laajentuminen vaikeuttaa todennäköisesti entisestään alan työllisyystilannetta. ETSK kehottaa komissiota varmistamaan tarkoituksenmukaiset välineet, joiden avulla selviydytään vaikeuksista sekä tiedossa olevasta teknisten välineiden, infrastruktuurin ja koulutuksen puutteesta.

3.7.2. Toisaalta Pohjanmeren turskan ja kummeliturskan pyynnille asetetut rajut supistukset vaikuttavat merkittävästi kyseisen alueen työllisyystilanteeseen. Tiedonannossa ei vielä osattu arvioida vaikutusten laajuutta, joten niitä ei ole otettu laskelmissa huomioon.

3.8. ETSK panee niin ikään merkille, ettei komissio ole laskenut kalastustoimintaan läheisesti liittyville muille aloille ehdotettujen tai niillä toteutettujen toimenpiteiden mahdollisia vaikutuksia. Tällaisia aloja ovat tuotteiden kaupan pitäminen, jalostus ja käsittely tai laivanrakennus- ja telakkateollisuus. Toiminnan supistaminen, alusten vähentäminen ja saaliiden pienentäminen vaikuttavat merkittävästi kyseisiin aloihin. ETSK kehottaakin harkitsemaan asianmukaisia tukitoimenpiteitä. Kuten edellä todetaan, kalastuksella on tietyissä yhteisöissä ratkaiseva merkitys taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta, ja tasapainon horjumisella saattaa olla monensuuntaisia vakavia vaikutuksia. Komissiokin myöntää, että joissakin yhteisöissä kalastustoiminnan vaihtoehtona on vain työttömyys tai paikkakunnan vaihdos.

3.9. Yhtä huolestuttava on näkymä, jossa kalastajat ja alukset jatkavat toki toimintaansa, mutta kalastusmahdollisuudet ovat joko kalastuspäivien tai myönnettyjen kiintiöiden vuoksi niin vähäiset, etteivät ne takaa toimeentuloa. ETSK katsoo, että yhteisön vesillä harjoitettavaa kalastusta koskevasta mallista on keskusteltava vakavasti ja perusteellisesti. On asetettava kyseenalaiseksi pyrkimys panostaa harvoihin nykyaikaisiin, erittäin kannattaviin suuriin aluksiin ja syrjäyttää keskikokoiset, mahdollisesti vähemmän kannattavat mutta enemmän työvoimaa tarvitsevat alukset. Näin syntyisi ennen pitkää monopoleja, kalavarat saattaisivat yksityistyä ja kiintiöillä alettaisiin käydä kauppaa. ETSK paheksuu tällaista tulevaisuudennäkymää.

3.10. ETSK painottaa myös tarvetta säännellä laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta ja mukavuuslippualuksia sekä tähän liittyvää tuontia samoin kuin niin kutsuttua virkistyskalastusta, jotta varmistetaan, että yhteisön määräykset pannaan täytäntöön yhdenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti.

3.11. Tiedonannossa tarkastellaan yhteisön nykyisiä rahastoja, joista sosioekonomisia toimenpiteitä voidaan rahoittaa. KOR:n kaltaisten alan erityisohjelmien lisäksi toimenpiteitä voidaan rahoittaa esimerkiksi AEKR:n, EMOTR:n tai ESR:n varoin.

3.12. ETSK on jo aiemmin todennut omana kantanaan, että vaikka Pesca-ohjelmaa ei täysin hyödynnetty, sen voimassaoloaikana alan ammattilaisille ja yrityksille tarjoutui entistä paremmat mahdollisuudet osallistua toimintaan, koska ohjelma pantiin täytäntöön ruohonjuuritasolla ja alan väki samaistui siihen. Koska eräät jäsenvaltiot ovat päättäneet, ettei alalla oteta käyttöön erityisiä sosiaalisia toimenpiteitä, olisi hyödyllistä käynnistää uusi ohjelma, jonka avulla sosiaaliset liitännäistoimenpiteet olisivat alan kaikkien ammattilaisten ulottuvilla.

3.13. Vesiviljelyalalla on kehityspotentiaalia, jota on hyödynnettävä kaikilta osin ja etenkin luotaessa uusia työpaikkoja, sillä ala pystyy sijoittamaan työmarkkinoille osan niistä työntekijöistä, joiden on luovuttava kalastuksesta. Näiden henkilöiden työhönsijoittamista olisi tuettava verotus- ja muin toimenpitein.(4)

3.14. Komitea panee niin ikään merkille, että komission ehdotusten lähtökohtana on sellaisten jäsenvaltioille jo myönnettyjen määrärahojen uudelleen kohdentaminen, joita ei voitaisi käyttää toukokuussa hyväksyttävän paketin rajoitustoimenpiteiden vuoksi. Koska neuvosto on päättänyt olla hyväksymättä kaikkia komission ehdottamia määrärahaleikkauksia, osaa varoista ei voida kohdentaa uudelleen sosioekonomiosiin toimiin. Komitea toteaa lisäksi, että eräät jäsenvaltiot ovat jo osoittaneet runsaasti kyseisiä määrärahoja laivaston uudistamistoimenpiteisiin. ETSK katsoo, että kalastusalaa ja sillä toimivia ammattilaisia voidaan tukea kestäväpohjaisesti vain lisäämällä KOR-rahoitusta ja ottamalla käyttöön sosiaalisiin kysymyksiin erikoistunut tukimuoto.

3.15. ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti Euroopan parlamentin aloitteeseen ehdottaa budjettivallan käyttäjälle ja komissiolle, että ne hyväksyisivät toimintasuunnitelman, jolla korvattaisiin turskakantojen elvyttämistoimenpiteiden seuraukset ja varattaisiin toimiin 150 miljoonan euron lisämäärärahat.

3.16. Väliotsikolla "Muita, pitemmän aikavälin vaihtoehtoja" varustetussa osiossa komissio käsittelee alalla jatkavien henkilöiden tilannetta. Vaihtoehtoja ovat KOR-tuen mahdollinen laajentaminen kattamaan toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään rannikkoalueiden riippuvuutta kalastuksesta, pienimuotoisen kalastuksen tukeminen, alasta vallitsevan mielikuvan parantaminen, naisten aktivoiminen osallistumaan oheistoimintoihin ja naisten roolin arvostaminen, uusien tutkimusten tekeminen tiettyjen alueiden riippuvuudesta kalastuksesta sekä alalla vuoden 2006 jälkeen harjoitettavan rakennepolitiikan pohtiminen. ETSK yhtyy tähän lähestymistapaan ja kehottaa komissiota sekä jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet mahdollisimman pian.

3.16.1. Komissio toteaa jälleen kerran aikovansa kuulla alan työ- ja elinolosuhteiden parantamiseen tähtäävistä toimista työmarkkinaosapuolia etenkin työmarkkinakomiteassa. Todettakoon, että vaikka käsillä oleva tiedonanto on julkaistu kuulematta ensin kyseistä komiteaa, työmarkkinaosapuolet ovat marraskuussa 2002 sopineet yhteisestä kannasta, jossa ne ilmoittavat tekevänsä asiaa koskevia konkreettisia ehdotuksia. ETSK suosittaa, että työmarkkinaosapuolten panos otetaan asianmukaisesti huomioon ja että niille tarjotaan alusta asti tilaisuus osallistua päätöksentekoprosessiin sekä unionitasolla että alue- ja paikallistasolla.

3.16.2. Yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää myös kohennettaessa alasta vallitsevaa mielikuvaa. Se edellyttää komission ilmoituksen mukaan turvallisuuden ja ympäristötietoisuuden lisäämistä. Alalla on lisäksi ryhdyttävä maksamaan sellaista palkkaa, että nuorille voidaan tarjota pysyviä ja nykyistä turvallisempia työpaikkoja.

3.16.3. Komissio toteaa myös aikovansa tarkistaa nykyistä lainsäädäntöä parantaakseen alan työolosuhteita ja sosiaaliturvaa. ETSK suhtautuu aikeeseen myönteisesti, koska komitea on jo pitkään kehottanut ryhtymään tämänsuuntaisiin toimiin. On erittäin toivottavaa, että jäsenvaltiot pyrkisivät nykyistä ponnekkaammin ratifioimaan STCW-F-yleissopimuksen ja Torremolinoksen pöytäkirjan.

3.17. ETSK katsoo niin ikään olevan syytä tutkia, miten toimintansa lopettaneiden ammattilaisten tietämystä ja kokemuksia voidaan hyödyntää etenkin koulutuksessa ja unionin ulkopuolisten maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä.

3.18. Komission olisi käynnistettävä keskustelu siitä, miten yhteisön tukivälineitä voidaan käyttää nykyistä tehokkaammin alan sosiaaliolojen parantamiseksi. Tukikelpoisuusehdoksi olisi asetettava koko alaa koskevien yhteisten sosiaalisten vähimmäisvaatimusten noudattaminen.

Bryssel 14. toukokuuta 2003.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger Briesch

(1) EYVL C 36, 8.2.2002, kohta 2.1.2.

(2) EUVL C 85, 8.4.2003.

(3) KOM(2002) 181 lopullinen.

(4) EUVL C 85, 8.4.2003.