–

Teglgaard ja Fløjstrupgård I/S, edustajanaan U. Baller, advokat,

–

Tanskan hallitus, asiamiehinään J. Nymann-Lindegren, C. Thorning ja M. Wolff, avustajinaan P. Biering ja J. Pinborg, advokater,

–

Itävallan hallitus, asiamiehenään G. Eberhard,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään A. Sauka, D. Triantafyllou ja U. Nielsen,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee useiden sellaisten säännösten tulkintaa, jotka olivat voimassa pääasian tosiseikkojen tapahtuma-aikana, eli yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29.9.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (EUVL 2003, L 270, s. 1) 6 artiklan 1 kohdan, asetuksessa N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21.4.2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 (EUVL 2004, L 141, s. 18) 66 artiklan 1 kohdan, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen N:o 1782/2003 kumoamisesta 19.1.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 (EUVL 2009, L 30, s. 16) 23 artiklan 1 kohdan ja neuvoston asetuksen N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta 30.11.2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1122/2009 (EUVL 2009, L 316, s. 65) 70 artiklan 4 kohdan ja 8 kohdan a alakohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat yhtäältä Gert Teglgaard ja Fløjstrupgård I/S ja toisaalta Fødevareministeriets Klagecenter (elintarvikeministeriön valituskeskus, Tanska) ja joka koskee sen vuoden määrittämistä, jonka osalta viljelijöille maksettavia suoria tukia voidaan vähentää maataloustukien täydentäviin ehtoihin kuuluvien lakisääteisten hoitovaatimusten tai hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamatta jättämisen perusteella.

3

Asetuksen N:o 1782/2003 johdanto-osan toisessa perustelukappaleessa todettiin seuraavaa:

”Suorien tukien täysimääräinen maksaminen olisi liitettävä maatalousmaahan, ‑tuotantoon ja ‑toimintaan liittyvien sääntöjen noudattamiseen. Kyseisten sääntöjen avulla yhteisiin markkinajärjestelyihin olisi sisällytettävä ympäristöä, elintarvikkeiden turvallisuutta, eläinten terveyttä ja hyvinvointia [koskevat perusvaatimukset] ja hyvän maatalouden ja ympäristön perusvaatimukset. Jos nämä perusvaatimukset eivät täyty, jäsenvaltioiden olisi evättävä suora tuki kokonaan tai osittain käyttäen apunaan suhteellisia, puolueettomia ja asteittaisia perusteita. Tällaiset epäämiset eivät rajoita muiden voimassa olevien tai myöhemmin säädettävien yhteisön tai kansallisen lain säännösten soveltamista.”

4

Tämän asetuksen 6 artiklassa, jonka otsikko on ”Tuen vähentäminen tai tuen ulkopuolelle jättäminen”, 1 kohdassa säädettiin seuraavaa:

”Jos lakisääteisiä hoitovaatimuksia tai hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta ei noudateta yksittäisestä viljelijästä suoraan johtuvan toiminnan tai laiminlyönnin seurauksena, sinä kalenterivuonna, jona noudattamatta jättäminen tapahtuu, myönnettävien suorien tukien kokonaismäärää vähennetään tai määrä perutaan 7 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti sen jälkeen kun on ensin sovellettu 10 ja 11 artiklaa.”

5

Asetuksen N:o 1782/2003 7 artiklan, jonka otsikko on ”Tuen vähentämistä tai tuen ulkopuolelle jättämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt”, 1 kohdassa säädettiin seuraavaa:

”Edellä 6 artiklassa tarkoitettuja vähennyksiä tai tuen ulkopuolelle jättämisiä koskevat yksityiskohtaiset säännöt säädetään 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. – –”

6

Asetuksen N:o 796/2004 johdanto-osan 55–57 perustelukappaleessa todettiin seuraavaa:

7

Asetuksen N:o 796/2004 II osan IV osasto, jonka otsikko on ”Tuen, vähennysten ja poissulkemisten laskuperusteet”, sisälsi I luvun, jonka otsikko oli ”Tukikelpoisuusedellytyksiin liittyvät havainnot”, ja II luvun, jonka otsikko oli ”Täydentäviä ehtoja koskevat havainnot” ja johon sisältyi muun muassa 65 ja 66 artikla.

8

Kyseisen asetuksen 65 artiklan 4 kohdan sanamuoto oli seuraava:

”Säännösten noudattamatta jättämistä pidetään ’määritettynä’, jos se vahvistetaan missä tahansa tämän asetuksen mukaisesti tehdyssä tarkastuksessa tai tuodaan toimivaltaisen valvontaviranomaisen tietoon millä tahansa muulla tavalla.”

9

Asetuksen N:o 796/2004 66 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettiin seuraavaa:

”Jos noudattamatta jättäminen johtuu viljelijän laiminlyönnistä, on vähennettävä asetuksen [N:o 1782/2003] 2 artiklan d alakohdassa määriteltyjen suorien tukien kokonaismäärää, joka on myönnetty tai on myönnettävä asianomaiselle viljelijälle niiden tukihakemusten perusteella, jotka hän on jättänyt tai tulee jättämään kalenterivuonna, jona laiminlyönti havaitaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 71 artiklan soveltamista. Tämä vähennys on pääsääntöisesti kolme prosenttia kyseisestä kokonaismäärästä.”

10

Asetuksen N:o 1782/2003 ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muuttamisesta 14.2.2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 146/2008 (EUVL 2008, L 46, s. 1) 1 artiklan 1 kohdan a alakohdalla muutettiin asetuksen N:o 1782/2003 6 artiklan 1 kohtaa seuraavasti:

”Jos lakisääteisiä hoitovaatimuksia tai hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta ei jonkin kalenterivuoden (jäljempänä ’asianomainen kalenterivuosi’) jonain aikana noudateta ja kyseinen noudattamatta jättäminen johtuu suoraan tukihakemuksen asianomaisena kalenterivuonna jättäneen viljelijän toiminnasta tai laiminlyönnistä, viljelijälle myönnettävien suorien tukien kokonaismäärää vähennetään tai määrä perutaan 7 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti sen jälkeen kun on sovellettu 10 ja 11 artiklaa.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös, jos kyseinen noudattamatta jättäminen johtuu suoraan sellaisen henkilön toiminnasta tai laiminlyönnistä, jolle tai jolta maatalousmaa on siirtynyt.

Ensimmäistä ja toista alakohtaa sovellettaessa vuoden 2008 osalta kalenterivuosi vastaa jaksoa 1. huhtikuuta – 31. joulukuuta 2008.

– –”

11

Asetuksen N:o 146/2008 3 artiklan toisen alakohdan a alakohdassa säädettiin seuraavaa:

”Asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohtaa sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2008.”

12

Asetus N:o 1782/2003 kumottiin ja korvattiin asetuksella N:o 73/2009, jonka 23 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettiin seuraavaa:

”Jos lakisääteisiä hoitovaatimuksia tai hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta ei jonkin kalenterivuoden, jäljempänä ’asianomainen kalenterivuosi’, jonain aikana noudateta ja kyseinen noudattamatta jättäminen johtuu suoraan tukihakemuksen asianomaisena kalenterivuonna jättäneen viljelijän toiminnasta tai laiminlyönnistä, viljelijälle myönnettyjen tai myönnettävien suorien tukien kokonaismäärää alennetaan tai se evätään 24 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti sen jälkeen kun on sovellettu 7, 10 ja 11 artiklaa.”

13

Asetuksen N:o 73/2009 24 artiklassa, jonka otsikko on ”Tuen vähentämistä ja epäämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jos täydentäviä ehtoja koskevia sääntöjä ei noudateta”, 1 kohdassa säädettiin seuraavaa:

”Edellä 23 artiklassa tarkoitettuja tuen vähentämistä tai epäämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 141 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. – –”

14

Asetuksen N:o 73/2009 146 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettiin seuraavaa:

”Kumotaan asetus [N:o 1782/2003].”

15

Asetuksen N:o 73/2009 149 artiklassa säädettiin seuraavaa:

”Tämä asetus tulee voimaan sitä seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

– –”

16

Asetus N:o 796/2004 kumottiin ja korvattiin asetuksella N:o 1122/2009.

17

Asetuksen N:o 1122/2009 II osan IV osasto, jonka otsikko oli ”Tuen, vähennysten ja epäämisen laskentaperusta”, sisälsi II luvun, jonka otsikko oli ”Tukikelpoisuusedellytyksiin liittyvät havainnot”, ja III luvun, jonka otsikko oli ”Täydentäviä ehtoja koskevat havainnot” ja joka sisälsi muun muassa 70 artiklan 4 ja 8 kohdan, joissa säädettiin seuraavaa:

”4.   Säännösten noudattamatta jättämistä pidetään ’määritettynä’, jos se vahvistetaan missä tahansa tämän asetuksen mukaisesti tehdyssä tarkastuksessa tai tuodaan toimivaltaisen valvontaviranomaisen tai tapauksen mukaan maksajaviraston tietoon millä tahansa muulla tavalla.

– –

8.   Vähennysten soveltamiseksi vähennysprosenttia on sovellettava

– –”

18

Täydentävistä ehdoista 15.12.2010 annetun asetuksen nro 1697 (bekendtgørelse nr. 1697 om krydsoverensstemmelse) (jäljempänä asetus nro 1697) 3 §:ssä säädettiin seuraavaa:

”Tukia vastaanottavan viljelijän on varmistettava, että tilalla noudatetaan tämän asetuksen liitteessä 1 lueteltuja vaatimuksia koko kalenterivuoden ajan.

– –”

19

Asetuksen nro 1697 4 §:ssä säädettiin seuraavaa:

”1.   3 §:n 2 momentissa tarkoitetut valvontaviranomaiset ilmoittavat kaikista tämän asetuksen liitteessä 1 lueteltujen vaatimusten noudattamatta jättämisistä FødevareErhverville [elintarvikevirasto]. – –

2.   Tämän asetuksen liitteessä 1 lueteltujen vaatimusten noudattamatta jättäminen voi johtaa tuen prosenttimääräiseen vähentämiseen sinä kalenterivuonna, jona tukihakemus tai maksupyyntö otetaan vastaan ja jona noudattamatta jättäminen havaitaan. FødevareErhverv tekee päätöksen vähennyksen suuruudesta yhteisön säännösten mukaisesti.”

20

Poliisin suorittamassa tutkinnassa kävi ilmi, että lukuisat tanskalaiset viljelijät olivat ostaneet vuosina 2006–2009 maahantuojalta lannoitteita, joiden myyntejä maahantuoja ei ollut ilmoittanut toimittajien myyntirekisteriin ja joiden sisältämää typpeä ei ollut kirjattu viljelijöiden lannoitekirjanpitoon.

21

Plantedirektoratet (kasvien valvontavirasto, Tanska) suoritti maahantuojalta takavarikoimiensa asiakirjojen perusteella viljelijöiden lannoitekirjanpitoa koskevan hallinnollisen tarkastuksen ja lähetti 4.1.2011 selvityspyynnön 125:lle näistä viljelijöistä sillä perusteella, että he olivat ylittäneet lannoitteita koskevien kansallisten sääntöjen mukaan sallitut typpikiintiöt eivätkä olleet siten noudattaneet suoriin tukiin sovellettavia täydentäviä ehtoja koskevia sääntöjä.

22

Tarkastusten tulokset toimitettiin NaturErhvervstyrelsenille (Tanskan maa- ja kalatalousvirasto, jäljempänä maksajavirasto), joka aloitti täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämistä koskevat menettelyt näitä viljelijöitä vastaan.

23

Tehtyään päätökset, joissa se vähensi kyseisille viljelijöille sen vuoden tai niiden vuosien osalta myönnettyjä tukia, jona tai joina täydentäviä ehtoja koskevia sääntöjä ei ollut noudatettu, maksajavirasto kääntyi 26.11.2012 Euroopan komission puoleen selvittääkseen, oliko tukien vähennykset laskettava sen kalenterivuoden, jona täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen tapahtui, vai sen kalenterivuoden, jona se havaittiin, perusteella.

24

Maksajaviraston mukaan komissio näytti nimittäin katsovan varainhoitovuoden 2011 talousarvion toteuttamista koskevassa vuosikertomuksessa, johon on liitetty toimielinten vastaukset (EUVL 2012, C 344, s. 1), että viljelijöille maksettuihin tukiin täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen johdosta tehtäviä vähennyksiä on sovellettava sen kalenterivuoden osalta maksettuihin tukiin, jona tämä noudattamatta jättäminen havaittiin.

25

Komissio vahvisti 7.2.2013 antamassaan vastauksessa pääasiallisesti, että vuosi, jona toimivaltainen valvontaviranomainen on saanut tietää säännösten noudattamatta jättämistä koskevasta tapauksesta, on katsottava vuodeksi, jona täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen havaitaan ja johon tästä johtuvaa seuraamusta on sovellettava.

26

Maksajavirasto vähensi näin ollen asetuksen nro 1697 perusteella pääasian kantajien sinä vuonna, jona kasvien valvontavirasto oli havainnut, ettei täydentäviä ehtoja koskevia sääntöjä ollut noudatettu, eli vuonna 2011 saamia suoria tukia.

27

Pääasian kantajien elintarvikeministeriön valituskeskukselle tekemät valitukset hylättiin.

28

Pääasian kantajat nostivat sen jälkeen asiassa kanteet Østre Landsretissä (Itä-Tanskan hovioikeus) ja vetosivat niissä hylkäyspäätösten pätemättömyyteen.

29

Teglgaard katsoo asetuksen N:o 1782/2003 6 artiklan 1 kohdan sanamuodon perusteella, että vuodeksi, jona suoria tukia vähennetään, on katsottava se vuosi, jona täydentäviä ehtoja koskevia sääntöjä ei ole noudatettu. Asetuksessa N:o 796/2004 ainoastaan täsmennetään, että täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisestä ei voi voi seurata seuraamusta ennen kuin tällainen noudattamatta jättäminen on havaittu, eikä kyseisellä asetuksella voida muuttaa asetusta N:o 1782/2003. Teglgaard toteaa, että yleisten oikeusperiaatteiden mukaan sääntöjen noudattamatta jättämisestä seuraava seuraamus on määrättävä tosiseikkojen tapahtuma-aikaan vallitsevien olosuhteiden perusteella. Hänen mukaansa asetusta N:o 73/2009 ei voida käyttää sellaisen tukien vähentämistä koskevan vaatimuksen perustana, joka seuraa ennen asetuksen voimaantuloa tapahtuneista tosiseikoista. Lisäksi tapahtuneeksi väitetyllä täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisellä olisi hänen osaltaan ennakoimattomia seurauksia, koska seuraamuksen määrää voitaisiin nostaa 1908483,08 Tanskan kruunulla (DKK) (noin 256157 euroa) sen perusteella, että suorien tukien kannalta tukikelpoiset pinta-alat olivat kasvaneet sen vuoden, jona sääntöjä jätettiin noudattamatta, ja sen vuoden, jona tämä havaittiin, välillä.

30

Fløjstrupgård esittää, että asetuksen N:o 73/2009 23 artiklassa ei todeta selvästi, onko suorien tukien vähentäminen tehtävä sinä vuonna, jona täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen tapahtui, vai sinä vuonna, jona tämä noudattamatta jättäminen havaittiin, saatujen tukien perusteella. Fløjstrupgård katsoo, että sen tapauksessa suorista tuista tehtävä vähennys on määrältään suurempi, jos se koskee sitä vuotta, jona noudattamatta jättäminen havaittiin, koska sen suorien tukien kannalta tukikelpoiset pinta-alat olivat kasvaneet sen vuoden, jona näiden ehtojen noudattamatta jättäminen tapahtui, ja sen vuoden, jona tämä havaittiin, välillä. Sellainen tosiseikkaa koskeva tilanne olisi oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteiden vastainen, ja se olisi katsottava sopimusoikeudellisesti tarkasteltuna ennakoimattomaksi seuraukseksi.

31

Elintarvikeministeriön valituskeskus katsoo, että koska tilatukijärjestelmää koskevien unionin asetusten erityisenä tavoitteena on kannustaa viljelijöitä noudattamaan täydentävien ehtojen eri aloilla voimassa olevaa lainsäädäntöä, tätä järjestelmää koskevia sääntöjä on tulkittava tämän tavoitteen valossa. Se toteaa näin ollen, että maksajavirasto on katsonut aivan oikein, että pääasian kantajien saamien suorien tukien osalta tehtävää vähennystä oli sovellettava sen vuoden osalta, jona täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen oli havaittu.

32

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että unionin tuomioistuin ei ole vielä ottanut kantaa siihen, mihin vuoteen täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen johdosta tehtävää suorien tukien vähennystä on sovellettava silloin, kun kalenterivuosi, jona noudattamatta jättäminen tapahtui, ei ole sama kuin se kalenterivuosi, jona noudattamatta jättäminen havaittiin. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa myös, että asetuksen N:o 1782/2003 6 artiklan 1 kohdan sanamuoto vaihtelee eri kieliversioiden välillä.

33

Tässä tilanteessa Østre Landsret on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

34

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä ja toisella kysymyksellään, joihin on vastattava yhdessä, yhtäältä, onko asetuksen N:o 1782/2003 6 artiklan 1 kohtaa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 146/2008, ja asetuksen N:o 796/2004 66 artiklan 1 kohtaa ja toisaalta asetuksen N:o 73/2009 23 artiklan 1 kohtaa ja asetuksen N:o 1122/2009 70 artiklan 4 kohtaa ja 70 artiklan 8 kohdan a alakohtaa tulkittava siten, että täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen johdosta tehtävät suorien tukien vähennykset on laskettava sen kalenterivuoden osalta myönnettyjen tai myönnettävien tukien perusteella, jona noudattamatta jättäminen tapahtui, vai sen kalenterivuoden osalta myönnettyjen tai myönnettävien tukien perusteella, jona noudattamatta jättäminen havaittiin.

35

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen tulkitsemisessa on otettava huomioon paitsi sen sanamuoto, myös asiayhteys ja sillä lainsäädännöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa säännös tai määräys on (tuomio 6.11.2014, Feakins, C-335/13, EU:C:2014:2343, 35 kohta ja tuomio 12.11.2015, Jakutis ja Kretingalės kooperatinė ŽŪB, C-103/14, EU:C:2015:752, 93 kohta).

36

Vaikka asetuksen N:o 1782/2003 6 artiklan 1 kohdan ranskankielisessä versiossa todetaan, että ”le montant total des paiements directs à octroyer au titre de l’année civile au cours de laquelle le non-respect est constaté est réduit ou supprimé” [sinä kalenterivuonna, jona noudattamatta jättäminen havaitaan, myönnettävien suorien tukien kokonaismäärää vähennetään tai määrä perutaan], käytännössä kaikissa muissa asetuksen antamispäivänä käytettävissä olleissa kieliversioissa säädetään pääasiallisesti, että sinä kalenterivuonna, jona noudattamatta jättäminen tapahtuu, myönnettävien suorien tukien kokonaismäärää vähennetään tai määrä perutaan.

37

Tästä on todettava, että jossakin kieliversiossa käytettyä unionin oikeuden säännöksen sanamuotoa ei voida käyttää tämän säännöksen ainoana tulkintaperusteena, eikä sille voida antaa etusijaa muihin kieliversioihin nähden (tuomio 17.3.2016, Kødbranchens Fællesråd, C-112/15, EU:C:2016:185, 36 kohta).

38

Unionin oikeuden säännöksiä on nimittäin tulkittava ja sovellettava yhtenäisesti ottaen huomioon kaikki unionin kielillä laaditut versiot, ja näiden versioiden poiketessa toisistaan kyseessä olevaa säännöstä on tulkittava sen lainsäädännön systematiikan ja tarkoituksen mukaan, jonka osa säännös on (tuomio 5.5.2011, Kurt und Thomas Etling ym., C-230/09 ja C-231/09, EU:C:2011:271, 60 kohta ja tuomio 17.3.2016, Kødbranchens Fællesråd, C-112/15, EU:C:2016:185, 36 kohta).

39

Tästä seuraa, että tämän tuomion 36 kohdassa asetuksen N:o 1782/2003 6 artiklan 1 kohdan eri kieliversioiden välillä todettujen erojen takia tätä säännöstä on tulkittava sen lainsäädännön systematiikan ja tarkoituksen mukaan, jonka osa säännös on.

40

Asetuksen N:o 1782/2003 täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamista koskeva systematiikka ja tarkoitus käyvät ilmi asetuksen johdanto-osan 2 perustelukappaleesta, jossa suorien tukien täysimääräinen maksaminen liitetään maatalousmaahan, ‑tuotantoon ja ‑toimintaan liittyvien niiden sääntöjen noudattamiseen, joiden avulla yhteisiin markkinajärjestelyihin sisällytetään ympäristöä, elintarvikkeiden turvallisuutta, eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevat perusvaatimukset ja hyvän maatalouden ja ympäristön perusvaatimukset. Jos nämä vaatimukset eivät täyty, jäsenvaltiot epäävät suoran tuen kokonaan tai osittain käyttäen apunaan suhteellisia, puolueettomia ja asteittaisia perusteita.

41

Kyseisen asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa puolestaan täsmennetään, että tällaisia tukia vähennetään tai ne perutaan silloin, kun täydentäviä ehtoja koskevia sääntöjä ei noudateta kyseisestä yksittäisestä viljelijästä suoraan johtuvan toiminnan tai laiminlyönnin seurauksena.

42

Näin ollen asetuksessa N:o 1782/2003 asetetaan viljelijöille velvollisuus noudattaa jokaisena toimintavuotena lakisääteisiä hoitovaatimuksia tai hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia, jotka muodostavat täydentäviä ehtoja koskevat säännöt.

43

Näiden ehtojen noudattamisen koko merkitys tulee esiin ainoastaan silloin, jos niiden rikkomisesta – silloin kun se johtui laiminlyönnistä tai tahallisesta teosta – seuraava seuraamus johtaa sinä kalenterivuonna, jona sääntöjä rikottiin, myönnettyjen tai myönnettävien suorien tukien vähentämiseen tai tukien perumiseen. Ainoastaan tällaisen vastaavuuden avulla voidaan nimittäin säilyttää yhteys viljelijän seuraamukseen johtaneen menettelyn ja itse seuraamuksen välillä.

44

Asetuksen N:o 796/2004 66 artiklan kaikissa asetuksen antamispäivänä käytettävissä olleissa kieliversioissa tosin säädetään, että tukien vähennyksiä sovelletaan niiden suorien tukien määrään, jotka on myönnetty tai on myönnettävä viljelijälle niiden tukihakemusten perusteella, jotka viljelijä on jättänyt tai tulee jättämään kalenterivuonna, jona täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen laiminlyönti havaitaan.

45

Kyseisen 66 artiklan sanamuodosta ei voida kuitenkaan johtaa – kuten komissio väittää –, että vähennys on laskettava sen kalenterivuoden, jona laiminlyönti havaitaan, osalta myönnettyjen tai myönnettävien suorien tukien määrän perusteella. Tästä on palautettava mieleen, että perusasetuksessa annetun toimivallan nojalla hyväksytyn täytäntöönpanoasetuksen säännökset eivät saa poiketa niistä perusasetuksen säännöksistä, joista ne on johdettu (tuomio 2.3.1999, Espanja v. komissio, C-179/97, EU:C:1999:109, 20 kohta). Näin ollen edellä olevan 66 artiklan 1 kohdan sanamuotoa ei voida tulkita siten, että sillä kyseenalaistettaisiin viljelijän seuraamukseen johtaneen menettelyn ja itse seuraamuksen välillä oleva yhteys poikkeamalla asetuksen N:o 1782/2003 6 artiklan 1 kohdassa olevasta perussäännöstä, jonka mukaan täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen johtaa sinä kalenterivuonna, jona noudattamatta jättäminen tapahtuu, myönnettyjen tai myönnettävien suorien tukien vähentämiseen tai tukien perumiseen.

46

Asetuksen N:o 796/2004, kun sitä tulkitaan asetuksen N:o 1782/2003 valossa, 66 artiklassa vahvistetaan nimittäin yksityiskohtaiset säännöt täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen takia tehtävistä suorien tukien vähennyksistä, kuten asetuksen N:o 1782/2003 7 artiklan 1 kohdassa säädetään. Kyseisessä 66 artiklassa vahvistetaan todellisuudessa täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen johdosta suoritettavan tukien vähentämisen menettelysäännöt eikä sellaisen vähennyksen laskentasääntöjä. Säädettäessä viljelijälle sinä kalenterivuonna, jona noudattamatta jättäminen havaitaan, myönnettyjen tai myönnettävien suorien tukien määrien vähentämisestä asetuksen N:o 796/2004 66 artiklassa taataan, että vähennystä vastaava summa todella peritään takaisin viljelijälle maksettavien tukien vähentämisellä. Tällä artiklalla voidaan siten varmistaa, että täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen johdosta suoritettavat vähennykset todella tehdään ja että unionin maatalousrahastoista suoritettavat maksut maksetaan asianmukaisesti.

47

Lisäksi yhdenvertaisen kohtelun periaate, suhteellisuusperiaate ja oikeusvarmuuden periaate tukevat tätä tulkintaa.

48

Ensinnäkin vähennyksen laskentaperusta pysyy samana sekä silloin, kun täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen havaittiin samana vuonna, jona se tapahtui, että silloin, kun vuosi, jona noudattamatta jättäminen havaittiin, on tämän vuoden jälkeen. Vähennyksen laskentaperusta muodostuu nimittäin molemmissa tapauksissa sen vuoden, jona täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen tapahtuu, suorista tuista. Tällä ratkaisulla voidaan välttää siten sitä koskeva riski, että tukien määrä, johon vähennystä sovelletaan, olisi selvästi suurempi kuin tukien määrä sen vuoden osalta, jona täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen tapahtui, tai päinvastoin, että sovellettava vähennys olisi selvästi alhaisempi sellaisessa tapauksessa, että suorien tukien määrä laskee sen vuoden, jona noudattamatta jättäminen tapahtui, ja sen vuoden, jona se havaittiin, välillä. Tällä laskentaperustalla voidaan näin ollen taata yhdenvertainen kohtelu viljelijöiden välillä.

49

On palautettava mieleen, että suhteellisuusperiaate edellyttää, että kyseessä olevan säännöstön legitiimit tavoitteet ovat toteutettavissa unionin toimielinten toimilla ja että näillä toimilla ei ylitetä niitä rajoja, jotka johtuvat siitä, mikä on tarpeellista kyseisten päämäärien toteuttamiseksi, eli silloin, kun on mahdollista valita usean asianmukaisen toimenpiteen välillä, on valittava vähiten rajoittava, eivätkä toimenpiteistä aiheutuvat haitat saa olla liian suuria tavoiteltuihin päämääriin nähden (tuomio 14.6.2017, TofuTown.com, C-422/16, EU:C:2017:458, 45 kohta).

50

Komissio on itse todennut kirjallisissa huomautuksissaan, että julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksensa 96 kohdassa kuvaamissa olosuhteissa sen vuoden, jona täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen havaittiin, käyttämisellä suorista tuista tehtävän vähennyksen tai tukien peruuttamisen laskemisessa ei voida varmistaa, että sellaiseen tuen vähentämiseen tai perumiseen johtaneen viljelijän menettelyn ja itse vähennyksen tai perumisen välillä on yhteys.

51

Sen sijaan suhteellisuusperiaatetta noudatetaan aina silloin, kun suorista tuista tehtävä vähennys tai peruutettava tuki lasketaan sen kalenterivuoden, jona täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen tapahtuu, osalta myönnettyjen tai myönnettävien suorien tukien määrän perusteella, koska silloin tällainen yhteys säilyy. Asetuksen N:o 1782/2003 6 artiklan 1 kohdan tavoite, joka on sanktioida täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen, on nimittäin toteutettavissa näin lasketulla tuen määrän vähennyksellä tai tuen peruutuksella, eikä sillä ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

52

Oikeusvarmuuden periaate edellyttää, että unionin lainsäädännön perusteella ne, joita asia koskee, voivat saada selville tarkasti, minkä laajuisia näille asetetut velvoitteet ovat, ja että he voivat yksiselitteisesti saada tiedon oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja ryhtyä niiden johdosta asianmukaisiin toimenpiteisiin (tuomio 9.3.2017, Doux, C-141/15, EU:C:2017:188, 22 kohta ja tuomio 20.12.2017, Erzeugerorganisation Tiefkühlgemüse, C-516/16, EU:C:2017:1011, 98 kohta).

53

Kuten pääasian kantajat ovat korostaneet, kyseisen viljelijän on silloin, kun suorista tuista tehtävien vähennysten laskemisessa käytetään vuotta, jona täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen havaittiin, vaikeaa ennustaa vastattavakseen tulevia taloudellisia seurauksia, koska näiden tukien myöntämisen perusteena olevat aineelliset olosuhteet, kuten viljeltävien hehtaarien määrä, voivat vaihdella huomattavasti vuodesta toiseen, ja täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamiseen liittyvien tarkastusten suorittamisajankohta on sattumanvarainen. Sellaista riskiä ei kuitenkaan ole, jos suorista tuista tehtävän vähennyksen tai peruutetun tuen määrä lasketaan sen kalenterivuoden osalta myönnettyjen tai myönnettävien suorien tukien määrän perusteella, jona täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen tapahtuu, koska tällaisten olosuhteiden mahdollisella muuttumisella sen jälkeen, kun ehtojen noudattamatta jättäminen on tapahtunut, ei ole vaikutusta vastattavaksi tuleviin taloudellisiin seurauksiin.

54

Näin ollen asetuksen N:o 1782/2003 6 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen johdosta tehtävät suorien tukien vähennykset on laskettava sen kalenterivuoden osalta myönnettyjen tai myönnettävien suorien tukien perusteella, jona täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen tapahtuu. Asetuksen N:o 796/2004 66 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa näin lasketut vähennykset tehdään sen kalenterivuoden osalta myönnetyistä tai myönnettävistä suorista tuista, jona noudattamatta jättäminen havaitaan.

55

Asetuksen N:o 1782/2003 6 artiklan 1 kohtaa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 146/2008, on tulkittava samalla tavalla. Kaikkien kieliversioiden samansisältöisessä 6 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna, ei enää viitata siihen vuoteen, jona täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen havaitaan. Koska siinä päinvastoin viitataan ”johonkin kalenterivuoteen” tai ”asianomaiseen kalenterivuoteen” sekä sen ajankohdan osalta, jona täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen tapahtui, että sen ajankohdan osalta, jona viljelijä, jonka toiminnasta tai laiminlyönnistä noudattamatta jättäminen suoraan johtuu, jätti tukihakemuksen, kyseisessä 6 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna, painotetaan suorien tukien vähennysten tai niiden peruutusten määrittämistä varten erityisesti sitä vuotta, jona noudattamatta jättäminen tapahtuu. Lauseella ”viljelijälle myönnettävien suorien tukien kokonaismäärää vähennetään tai määrä perutaan 7 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti – –” tehdyllä epäsuoralla viittauksella asetukseen N:o 796/2004 ainoastaan viitataan – kuten tämän tuomion 46 kohdassa on todettu – niihin menettelysääntöihin, joiden mukaisesti vähentäminen tai peruuttaminen tehdään sen vuoden osalta myönnettyjen tai myönnettävien suorien tukien määristä, jona noudattamatta jättäminen havaitaan.

56

Nämä toteamukset pätevät myös asetuksen N:o 73/2009 23 artiklan 1 kohtaan, joka vastaa pääasiallisesti asetuksen N:o 1782/2003 6 artiklan 1 kohtaa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 146/2008.

57

Asetuksen N:o 1122/2009 70 artiklan 4 kohdasta ja 70 artiklan 8 kohdan a alakohdasta on todettava yhtäältä, että ainoastaan tämän artiklan 8 kohdan a alakohta on suoraan merkityksellinen, koska siinä säädetään, että ”[v]ähennysten soveltamiseksi vähennysprosenttia on sovellettava – – suorien tukien kokonaismäärään, joka on myönnetty tai on myönnettävä asianomaiselle viljelijälle niiden tukihakemusten perusteella, jotka hän on jättänyt tai tulee jättämään kalenterivuonna, jona havainto tehtiin”.

58

Toisaalta tämän tuomion 46 kohdassa asetuksen N:o 796/2004 66 artiklan 1 kohdan tulkinnasta tehtyjä toteamuksia voidaan soveltaa myös asetuksen N:o 1122/2009 70 artiklan 8 kohdan a alakohtaan, jossa vahvistetaan täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen johdosta suoritettavan tukien vähentämisen menettelysäännöt eikä sellaisen vähennyksen laskentasääntöjä.

59

Kaikkien edellä olevien seikkojen perusteella ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen on vastattava seuraavasti:

60

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kolmannella kysymyksellään, mitä unionin oikeuden säännöksiä on sovellettava suorista tuista tehtävän vähennyksen määrän laskemiseen silloin, kun viljelijä ei ole noudattanut täydentäviä ehtoja koskevia sääntöjä vuosina 2007 ja 2008, mutta noudattamatta jättäminen havaittiin vasta vuonna 2011.

61

Yhtäältä on palautettava mieleen, että oikeusvarmuuden periaate edellyttää, että kaikkia tosiseikkoja arvioidaan tavallisesti niiden aikaisten oikeussääntöjen perusteella, ellei toisin nimenomaisesti ilmoiteta (tuomio 14.2.2012, Toshiba Corporation ym., C-17/10, EU:C:2012:72, 50 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Asetuksen N:o 73/2009 23 artiklan 1 kohdan sanamuotoon, tarkoitukseen tai systematiikkaan ei kuitenkaan sisälly mitään selviä viittauksia siihen, että tätä säännöstä voitaisiin soveltaa taannehtivasti.

62

Näin ollen täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen takia tehtävien suorien tukien vähennysten määrittämiseen on sovellettava unionin sitä lainsäädäntöä, jota sovellettiin sinä ajankohtana, jona kyseiset noudattamatta jättämiset tapahtuivat.

63

Toisaalta asetuksen N:o 73/2009 146 ja 149 artiklasta, kun ne luetaan yhdessä, käy ilmi, että asetus N:o 1782/2003 on kumottu 1.1.2009 lukien. Lisäksi asetuksen N:o 146/2008 3 artiklan toisen alakohdan a alakohdasta käy ilmi, että asetuksen N:o 146/2008 1 artiklassa säädettyä asetuksen N:o 1782/2003 6 artiklan 1 kohdan muutosta sovellettiin 1.4.2008 alkaen. Asetuksen N:o 1782/2003 6 artiklan 1 kohtaa sovellettiin siten vuonna 2007 ja sen jälkeen 31.3.2008 asti, ja tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohtaa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 146/2008, sovellettiin 1.4.–31.12.2008.

64

Asetuksen N:o 1782/2003 2 artiklan e alakohdassa olevan määritelmän mukaan tietyn kalenterivuoden tuella tai viitekauden tuella tarkoitetaan asianomaisen vuoden/asianomaisten vuosien osalta myönnettyä tai myönnettävää tukea, mukaan lukien myös kaikki tuet, jotka myönnetään kyseisenä kalenterivuonna tai kyseisinä kalenterivuosina alkavien muiden ajanjaksojen osalta.

65

Näin ollen asetuksen N:o 1782/2003 6 artiklan 1 kohtaa sovellettiin vuoden 2007 osalta ja vuoden 2008 kolmen ensimmäisen kuukauden osalta myönnettyihin suoriin tukiin ja vuonna 2007 tai näiden kolmen kuukauden aikana alkavien ajanjaksojen osalta myönnettäviin tukiin, ja tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohtaa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 146/2008, sovellettiin vuoden 2008 huhtikuusta saman vuoden joulukuuhun ulottuvan ajanjakson osalta myönnettyihin ja näiden yhdeksän kuukauden aikana alkavien ajanjaksojen osalta myönnettäviin tukiin.

66

Edellä olevien seikkojen perusteella kolmanteen kysymykseen on vastattava, että suorista tuista tehtävän vähennyksen laskemiseen sovellettavat unionin oikeuden säännökset ovat silloin, kun viljelijä ei ole noudattanut täydentäviä ehtoja koskevia sääntöjä vuosina 2007 ja 2008, mutta noudattamatta jättäminen havaittiin vasta vuonna 2011, asetuksen N:o 1782/2003 6 artiklan 1 kohta vuoden 2007 ja vuoden 2008 kolmen ensimmäisen kuukauden osalta ja tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 146/2008, vuoden 2008 huhtikuun ja joulukuun välisen ajanjakson osalta.

67

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kolmas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: