(1)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jäljempänä ’pilari’, vastauksena Euroopan sosiaalisiin haasteisiin. Pilarin 20 keskeistä periaatetta on jaettu kolmeen ryhmään: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Kyseiset pilarin 20 periaatetta olisi otettava huomioon Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) mukaisessa toiminnassa. Pilarin täytäntöönpanon edistämiseksi ESR+:sta olisi tuettava investointeja ihmisiin sekä työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden toimintapolitiikan aloilla käytössä oleviin järjestelmiin; näin lujitettaisiin taloudellista, alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 174 artiklan mukaisesti.

(2)

Unionin tasolla kansallisten uudistusten painopisteet määritellään ja niiden toteutusta seurataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson, jäljempänä ’eurooppalainen ohjausjakso’, puitteissa. Jäsenvaltiot laativat omat monivuotiset kansalliset investointistrategiansa tukemaan näitä uudistusten painopisteitä. Kyseiset strategiat olisi esitettävä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä sellaisten ensisijaisten investointihankkeiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään unionin tai kansallista rahoitusta.

Niillä olisi tuettava myös unionin rahoituksen käyttämistä johdonmukaisella tavalla ja sitä, että tarvittaessa maksimoidaan etenkin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiorahastosta, joiden erityistavoitteet ja tuen soveltamisala vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1058 (4), ESR+:sta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) perustetusta Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1305/2013 (5) perustetusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (6) perustetusta InvestEU-ohjelmasta, jäljempänä 'InvestEU-ohjelma', tuetuista ohjelmista saatavan rahoitustuen lisäarvo.

(3)

Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan tarkistetut suuntaviivat hyväksyttiin neuvoston päätöksellä (EU) 2020/1512 (7). Kyseisten suuntaviivojen teksti on yhdenmukaistettu pilarin periaatteiden kanssa, tarkoituksena parantaa Euroopan kilpailukykyä ja tehdä siitä houkuttelevampi kohde investoinneille, työpaikkojen luomiselle ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiselle. Jotta varmistetaan, että ESR+ on täysin yhdenmukainen kyseisten suuntaviivojen kanssa, etenkin työllisyyden ja koulutuksen sekä sosiaalisen syrjäytymisen, köyhyyden ja syrjinnän torjunnan osalta, ESR+:lla olisi tuettava jäsenvaltioita ottaen huomioon SEUT 121 artiklan 2 kohdan nojalla annetut asiaa koskevat yhdennetyt suuntaviivat ja SEUT 148 artiklan 2 ja 4 kohdan nojalla annetut maakohtaiset suositukset ja tarvittaessa kansallisiin strategioihin perustuvat kansalliset uudistusohjelmat. ESR+:lla olisi edistettävä myös unionin keskeisten aloitteiden ja toimien täytäntöönpanon kannalta merkityksellisiä seikkoja, etenkin 10 päivänä kesäkuuta 2016 annettua komission tiedonantoa ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle”, 30 päivänä syyskuuta 2020 annettua komission tiedonantoa ”Eurooppalainen koulutusalue” ja 7 päivänä lokakuuta 2020 annettua komission tiedonantoa ”Tasa-arvon unioni: romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys” sekä 15 päivänä helmikuuta 2016 annettua neuvoston suositusta pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille, 19 päivänä joulukuuta 2016 annettua neuvoston suositusta taitojen parantamisesta, 30 päivänä lokakuuta 2020 annettua neuvoston suositusta ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu” ja 12 päivänä maaliskuuta 2021 annettua neuvoston suositusta romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta.

(4)

Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 päätelmät ”Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistaminen: EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een”. Neuvosto painotti, että on tärkeää saavuttaa kestävä kehitys tasapainoisesti ja yhdennetysti sen kolmessa eri ulottuvuudessa eli taloudessa, sosiaalisissa kysymyksissä ja ympäristön alalla. On äärimmäisen tärkeää sisällyttää kestävä kehitys kaikkiin unionin sisäisiin ja ulkoisiin toimintapolitiikan aloihin ja että unioni on kunnianhimoinen politiikkatoimissaan, joilla se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautui myönteisesti 22 päivänä marraskuuta 2016 annettuun komission tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteiden, jäljempänä ’kestävän kehityksen tavoitteet’, valtavirtaistamiseksi sekä kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea unionin toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena, myös sen rahoitusvälineiden kautta. ESR+:lla olisi edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muun muassa poistamalla köyhyyden äärimmäiset muodot (kestävän kehityksen tavoite 1), takaamalla laadukas ja kaikille avoin koulutus (kestävän kehityksen tavoite 4), edistämällä sukupuolten välistä tasa-arvoa (kestävän kehityksen tavoite 5), edistämällä vakaata, osallistavaa ja kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä ja ihmisarvoista työtä kaikille (kestävän kehityksen tavoite 8) sekä vähentämällä epätasa-arvoa (kestävän kehityksen tavoite 10).

(5)

Viimeaikaiset ja käynnissä olevat kehityssuuntaukset ovat lisänneet rakenteellisia haasteita, jotka johtuvat talouden globalisaatiosta, sosiaalisesta eriarvoisuudesta, muuttovirtojen ja kasvaneiden turvallisuusuhkien hallinnasta, siirtymisestä puhtaaseen energiaan, teknologian muutoksista, väestön vähenemisestä, työttömyydestä, erityisesti nuorisotyöttömyydestä, työvoiman yhä nopeammasta ikääntymisestä sekä taitojen ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kasvavasta epäsuhdasta työmarkkinoilla joillakin sektoreilla ja alueilla ja etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yritykset). Vihreä ja digitaalinen siirtymä ja Euroopan teollisten ekosysteemien muutos tuovat todennäköisesti mukanaan monia uusia mahdollisuuksia, kunhan niiden rinnalla on käytettävissä oikeanlaisia taitoja ja toteutetaan oikeanlaisia työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa ja -toimintaa. Työelämän muuttuvat realiteetit huomioon ottaen unionin olisi oltava valmistautunut kohtaamaan nykyiset ja tulevat haasteet investoimalla relevanttiin osaamiseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, tekemällä kasvusta entistä osallistavampaa ja parantamalla työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa ottaen huomioon taloudellinen ja teollinen kestävyys, työvoiman liikkuvuus ja pyrkien aikaansaamaan työmarkkinat, joilla sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1060 (8) luodaan puitteet EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1056 (9) perustetun oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, EMKVR:n, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa perustettavan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen toiminnalle ja vahvistetaan erityisesti yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintoa ja valvontaa koskevat toimintapoliittiset tavoitteet ja säännöt. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää ESR+:n yleiset tavoitteet ja antaa erityissäännöksiä siitä, minkä tyyppisiä toimia ESR+:sta voidaan rahoittaa.

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (10), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, vahvistetaan unionin yleisen talousarvion, jäljempänä ’unionin talousarvio’, toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt. Avustusten yhteisrahoitus voi olla peräisin tuensaajien omista varoista, hankkeen tuottamasta tulosta tai kolmansien osapuolten rahoitusosuuksista tai luontoissuorituksista. ESR+:sta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimenpiteisiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin ohjelmien toteutuksen johdonmukaisuus.

(8)

Tämän asetuksen mukaiset unionin rahoituksen muodot ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimenpiteiden erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta olisi tässä yhteydessä harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua rahoitusmuotoa, joka ei perustu kustannuksiin. Kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomiseen integroimiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2021/1060 94 artiklan mukaisesti komissio voi korvata menoja jäsenvaltioille, jotka käyttävät yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, mukaan lukien kertakorvaukset.

(9)

Jotta voidaan sujuvoittaa ja yksinkertaistaa rahoitusympäristöä ja lisätä synergiamahdollisuuksia yhdennettyjen rahoitusmallien avulla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 223/2014 (11) perustetusta vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1296/2013 (12) perustetusta työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta tuetut toimet olisi sisällytettävä ESR+:aan. ESR+:n olisi koostuttava kahdesta toimintalohkosta, jotka ovat yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko, jäljempänä ’ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko’, ja suoraan ja välillisesti hallinnoitava työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko, jäljempänä ’EaSI-toimintalohko’. Näin voitaisiin vähentää eri rahastojen hallinnointiin liittyvää hallinnollista rasitusta etenkin jäsenvaltioissa ja tuensaajien osalta ja pitää voimassa yksinkertaisempia sääntöjä yksinkertaisempien toimien osalta, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakelussa.

(10)

Koska ESR+:n soveltamisala laajenee, on aiheellista, että pyrkimyksiä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutukseen ja koulutuksen laatua, jotta voidaan tukea koulutusjärjestelmiin palaamista, edistää sosiaalista osallisuutta, helpottaa terveydenhuollon saatavuutta haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osalta ja edistää köyhyyden poistamista, ei toteuteta ainoastaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavassa toimintalohkossa, vaan että unionin tasolla edellytettyjen toimenpiteiden toteutuksessa EaSI-toimintalohkon osalta käytetään myös suoraa tai välillistä hallinnointia.

(11)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ESR+:n koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (13) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Siinä olisi täsmennettävä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahat ja EaSI-toimintalohkon puitteissa toteutettuihin toimenpiteisiin kohdennetut määrärahat.

(12)

Jotta voidaan helpottaa EaSI-toimintalohkon erityisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttamista, ESR+:sta olisi tuettava tekniseen ja hallinnolliseen apuun liittyviä toimia, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimia, kun taas viestintä- ja tiedonlevittämistoimien olisi oltava osa EaSI-toimintalohkon tukikelpoisia toimenpiteitä.

(13)

ESR+:lla olisi pyrittävä edistämään työllisyyttä aktiivisilla toimilla, joiden ansiosta erityisesti nuoret etenkin vahvistetun nuorisotakuun kautta, pitkäaikaistyöttömät, muita heikommassa asemassa työmarkkinoilla olevat ryhmät ja työelämän ulkopuolella olevat pääsevät työmarkkinoille ja pääsevät palaamaan työmarkkinoille, sekä tukemalla itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta. ESR+:lla olisi pyrittävä tehostamaan työmarkkinoiden toimintaa tukemalla työmarkkinalaitosten, kuten julkisten työvoimapalvelujen, nykyaikaistamista, jotta parannetaan niiden valmiuksia tarjota tehostetusti kohdennettua neuvontaa ja ohjausta työnhaussa ja työelämään siirtymisessä ja helpottaa työntekijöiden liikkuvuutta. ESR+:lla olisi edistettävä sukupuolten tasapuolista osallistumista työmarkkinoille toimenpiteillä, joiden tavoitteena on varmistaa muun muassa tasavertaiset työolot, työ- ja yksityiselämän tasapaino ja lastenhoidon, varhaiskasvatus mukaan luettuna, saatavuus. ESR+:lla olisi myös pyrittävä tarjoamaan terveellinen ja asianmukainen työympäristö, jotta voidaan vastata muuttuviin työn muotoihin liittyviin terveysriskeihin ja ikääntyvän työvoiman tarpeisiin.

(14)

ESR+:sta olisi annettava tukea, jotta voidaan parantaa koulutusjärjestelmien laatua, osallistavuutta ja toimivuutta ja niiden tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta myös edistämällä digitaalista oppimista, epävirallisen ja arkioppimisen validointia ja opetushenkilöstön ammatillista kehittymistä ja siten helpottaa sellaisten avaintaitojen hankkimista erityisesti perustason terveysosaamisen, medialukutaidon, yrittäjyystaitojen, kielitaidon, digitaitojen ja kestävään kehitykseen liittyvän osaamisen osalta, joita kukin tarvitsee itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. ESR+:sta olisi tuettava onnistumista koulutuksessa ja työelämään siirtymisessä, elinikäistä oppimista ja työllistyvyyttä, jotta voidaan helpottaa kaikkien täysimääräistä osallistumista yhteiskuntaan, ja sen avulla olisi lisättävä kilpailukykyä, myös tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seurannan avulla, ja edistettävä yhteiskunnallista ja taloudellista innovointia tukemalla kestäviä aloitteita, joita voidaan laajentaa kyseisillä aloilla ja mukauttamaa eri kohderyhmille, kuten vammaisille henkilöille. Tällainen tukeminen, lisääminen ja edistäminen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi verkko-oppimisella, työpaikalla tapahtuvalla oppimisella, työharjoitteluilla, harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevillä koulutusmalleilla ja laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista 15 päivänä maaliskuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa määritellyillä oppisopimuskoulutuksilla, elinikäisellä ohjauksella, ennakoimalla osaamistarvetta tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, ajantasaisilla koulutusmateriaaleilla ja -menetelmillä, työmarkkinaennusteilla ja tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seurannalla, opettajien kouluttamisella, oppimistulosten validoinnilla ja pätevyyden ja toimialapohjaisten todistusten tunnustamisella.

(15)

ESR+:sta annettavalla tuella olisi edistettävä kaikkien, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen, erottelemattomaan ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta alkaen – kiinnittäen erityistä huomiota sosioekonomisesti muita heikommassa asemassa oleviin lapsiin – yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, erityisesti oppisopimuskoulutusten, kautta korkea-asteen koulutukseen sekä aikuiskoulutukseen, urheilu- ja kulttuuritoiminta mukaan lukien. ESR+:sta olisi tarjottava kohdennettua tukea sitä tarvitseville oppijoille ja vähennettävä koulutukseen liittyvää eriarvoisuutta, digitaalinen kahtiajako mukaan luettuna, ehkäistävä ja vähennettävä koulunkäynnin keskeyttämistä, edistettävä siirtymistä koulutusalalta toiselle, lujitettava yhteyksiä epäviralliseen ja arkioppimiseen ja helpotettava oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikkien osalta sekä esteettömyyttä ja saavutettavuutta vammaisten henkilöiden osalta. Tässä yhteydessä olisi pyrittävä hyödyntämään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/817 (14) perustetusta Erasmus+:sta saatavia synergiaetuja erityisesti, jotta voidaan helpottaa etenkin muita heikommassa asemassa olevien oppijoiden osallistumista oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen.

(16)

ESR+:lla olisi edistettävä joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikille, erityisesti yrittäjyys- ja digitaitoja, osaamista, joka liittyy keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin, ja osaamista, joka liittyy vihreään talouteen sekä teollisiin ekosysteemeihin 10 päivänä maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” mukaisesti. Euroopan osaamisohjelman ja taitojen parantamista koskevan neuvoston suosituksen (15) mukaisesti ESR+:sta olisi tuettava joustavia oppimisväyliä, mukaan lukien lyhytkestoinen kohdennettu modulaarinen koulutus, jota on helposti saatavilla ja joka johtaa pätevyyteen, jotta ihmisille voidaan tarjota työmarkkinoiden ja teollisten ekosysteemien tarpeisiin, vihreään ja digitaaliseen siirtymään, innovointiin sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen muutokseen mukautettua osaamista ja jotta voidaan helpottaa uudelleen- ja täydennyskoulutusta ja työllistettävyyttä, uranvaihdoksia, maantieteellistä ja alojen välistä liikkuvuutta ja tukea erityisesti vähäisen ammattitaidon omaavia henkilöitä, vammaisia henkilöitä ja vähän koulutettuja aikuisia. ESR+:lla olisi myös helpotettava tuen tarjoamista yksityishenkilöille integroidun osaamisen osalta, mukaan lukien työssä käyvät, itsenäiset ammatinharjoittajat ja työttömät, yksilöllisten oppimistilien kaltaisten välineiden avulla.

(17)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (16) perustetusta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti Eurooppa”, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa –ohjelma’, saatavilla synergiaeduilla olisi varmistettava, että ESR+:n avulla voidaan valtavirtaistaa ja laajentaa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta tuettuja innovatiivisia opetussuunnitelmia, jotta ihmisille voidaan tarjota tulevaisuuden työpaikoissa tarvittavaa osaamista ja pätevyyttä.

(18)

ESR+:sta olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä edistää köyhyyden poistamista ja katkaista huono-osaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle sekä edistää sosiaalista osallisuutta varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, poistamalla esteitä, torjumalla syrjintää ja puuttumalla terveyseroihin. Tällainen tuki edellyttää, että otetaan käyttöön erilaisia politiikkatoimia, jotka kohdistetaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin heidän sukupuolestaan, sukupuolisesta suuntautumisestaan, iästään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, rodusta tai etnisestä alkuperästään riippumatta, erityisesti romanien kaltaisten marginalisoituneiden yhteisöjen, vammaisten henkilöiden tai henkilöiden, joilla on kroonisia sairauksia, asunnottomien, lasten tai vanhuksien osalta. ESR+:lla olisi edistettävä kaukana työmarkkinoista olevien aktiivista osallistamista heidän sosioekonomisen integroitumisensa varmistamiseksi. ESR+:lla olisi myös parannettava sellaisten kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten palvelujen oikea-aikaista ja tasapuolista saatavuutta, jotka edistävät asunnon ja yksilökeskeisen hoidon, kuten terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon, erityisesti perhepalvelujen ja yhteisöperustaisten hoitopalvelujen, saamista. ESR+:sta olisi tuettava sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamista keskittyen erityisesti lapsiin ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, jotta voidaan parantaa erityisesti tällaisten järjestelmien saavutettavuutta, myös vammaisten henkilöiden kannalta.

(19)

ESR+:sta olisi tuettava köyhyyden poistamista tukemalla kansallisia ohjelmia, joilla pyritään lievittämään ruoan puutetta ja aineellista puutetta, ja edistettävä köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten ja vähävaraisimpien yhteiskuntaan integroitumista. Kokonaistavoitteena on, että unionin tasolla vähintään neljällä prosentilla ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista tuetaan vähävaraisimpia, ja jäsenvaltioiden olisi varattava vähintään kolme prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan siihen, että puututaan äärimmäisen köyhyyden muotoihin, joiden vaikutus sosiaaliseen syrjäytymiseen on suurin, kuten asunnottomuuteen, lasten köyhyyteen ja ruoan puutteeseen. Elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden tarjoaminen vähävaraisimmille ei saisi korvata olemassa olevia sosiaalietuuksia, joita heille tarjotaan kansallisten sosiaalijärjestelmien puitteissa tai kansallisen lainsäädännön nojalla. Toimien luonteen ja loppukäyttäjien tyypin vuoksi on tarpeen, että tukeen, jolla puututaan vähävaraisimpien aineelliseen puutteeseen, sovelletaan yksinkertaisempia sääntöjä.

(20)

Koska tarve tehostaa toimia muuttovirtojen hallitsemiseksi koko unionissa ei ole poistunut ja jotta varmistetaan, että solidaarisuutta ja vastuunjakoa tuetaan yhtenäisesti, vahvasti ja johdonmukaisesti, ESR+:sta olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten, myös maahanmuuttajien, sosioekonomista integroitumista, mihin voi sisältyä paikallistason aloitteita, ja näin täydennettävä AMIFista, EAKR:stä ja muista unionin rahastoista rahoitettavia toimia, joilla voi olla myönteinen vaikutus kolmansien maiden kansalaisten osallistamiseen.

(21)

Terveydenhuollon saatavuuden suuren merkityksen vuoksi ESR+:ssa olisi varmistettava synergia ja täydentävyys Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/522 (17) perustetun EU4Health-ohjelman kanssa ja ESR+:n soveltamisalaan olisi sisällytettävä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden pääsy terveydenhuollon piiriin.

(22)

ESR+:sta olisi tuettava työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden terveydenhuollon saatavuuden, pitkäaikaishoidon sekä koulutuksen alojen toimintaan ja järjestelmiin liittyviä uudistuksia, joilla edistetään köyhyyden poistamista. Yhdenmukaisuuden vahvistamiseksi suhteessa eurooppalaiseen ohjausjaksoon jäsenvaltioiden olisi kohdennettava asianmukainen osuus ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sellaisten rakenteellisiin haasteisiin liittyvien asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon, joihin on asianmukaista puuttua ESR+:n soveltamisalaan kuuluvilla monivuotisilla investoinneilla, ottaen huomioon pilarin, sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun sellaisena kuin se on muutettuna sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmassa esitettyjen uusien tavoitteiden johdosta ja alueelliset erityispiirteet.

Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon johdonmukaisuus, koordinointi ja täydentävyys muiden unionin rahastojen, ohjelmien ja välineiden, kuten oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, EAKR:n, EU4Health-ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (18) perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/691 (19) perustetun työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston, EMKVR:n, Erasmus+:n, AMIFin, Horisontti Eurooppa -ohjelman, maaseuturahaston, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (20) perustetun Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, InvestEU-ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/818 (21) perustetun Luova Eurooppa -ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/888 (22) perustettujen Euroopan solidaarisuusjoukkojen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 (23) perustetun teknisen tuen välineen, kanssa.

Komission ja jäsenvaltioiden olisi etenkin varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa tehokas koordinointi, jotta turvataan rahoituslähteiden, mukaan lukien niitä koskeva tekninen apu, välinen johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja synergiaedut.

(23)

Tukemalla tässä asetuksessa vahvistettuja erityistavoitteita muun muassa edistämällä asetuksessa (EU) 2021/1060 tarkoitettua toimintapoliittista tavoitetta ”sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari” ESR+ edistää edelleen alueellisia ja paikallisia kehitysstrategioita pilarin täytäntöönpanemiseksi. Sillä tuetaan mainitun asetuksen 28 artiklassa säädettyjä välineitä ja edistetään siten myös asetuksessa (EU) 2021/1060 tarkoitetun toimintapoliittisen tavoitteen ”lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaikentyyppisillä alueilla sekä paikallisia aloitteita” saavuttamista muun muassa köyhyyttä vähentävillä ja sosiaalista osallisuutta koskevilla toimenpiteillä ottaen huomioon kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueiden erityispiirteet, jotta voidaan puuttua sosioekonomiseen eriarvoisuuteen kaupunki- ja aluetasolla.

(24)

Sen varmistamiseksi, että pilarissa vahvistettua Euroopan sosiaalista ulottuvuutta viedään eteenpäin ja että määrärahoista tietty vähimmäismäärä kohdennetaan apua eniten tarvitseville, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava vähintään 25 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sosiaalisen osallisuuden edistämiseen.

(25)

Jotta voidaan puuttua lapsiköyhyyden jatkuvasti korkeaan tasoon unionissa ja noudattaa pilarin periaatetta 11, jonka mukaan lapsilla on oikeus suojeluun köyhyyttä vastaan ja heikommista lähtökohdista tulevilla lapsilla on oikeus yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviin erityistoimenpiteisiin, jäsenvaltioiden olisi osoitettava asianmukainen määrä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan lapsitakuun täytäntöönpanoon sellaisten toimenpiteiden kautta, joilla puututaan lapsiköyhyyteen sellaisten ESR+:n erityistavoitteiden mukaisesti, jotka mahdollistavat varojen ohjelmoinnin toimintaan, jolla tuetaan suoraan lasten yhtäläisiä mahdollisuuksia päivähoitoon, koulutukseen, terveydenhuoltoon, kohtuulliseen asumiseen ja riittävään ravitsemukseen. Jäsenvaltioiden, joissa köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien alle 18-vuotiaiden lasten keskimääräinen osuus vuosina 2017–2019 oli Eurostatin tietojen perusteella unionin keskiarvoa suurempi, olisi kohdennettava vähintään 5 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan kyseisiin toimiin. Toimet, joilla edistetään tätä temaattista keskittämistä koskevaa vaatimusta, olisi huomioitava sosiaalista osallisuutta koskevassa 25 prosentin temaattisen keskittämisen vaatimuksessa, jos ne on kohdennettu asiaankuuluviin erityistavoitteisiin.

(26)

Jotta voidaan helpottaa osallistavaa talouden elpymistä vakavan kriisin jälkeen ja tukea nuorten työllisyyttä muuttuvassa työelämässä ottaen huomioon jatkuvasti korkea nuorisotyöttömyys ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen useissa jäsenvaltioissa ja monilla alueilla, kaikkien jäsenvaltioiden on tarpeen investoida asianmukainen määrä ESR+:n määrärahoistaan toimenpiteisiin, joilla tuetaan nuorten työllisyyttä ja osaamista, myös panemalla täytäntöön nuorisotakuun mukaisia järjestelmiä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013 (24) mukaisesti nuorisotyöllisyysaloitteesta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettujen, yksittäisiin henkilöihin kohdistuvien toimenpiteiden ja saatujen kokemusten pohjalta jäsenvaltioiden olisi edelleen edistettävä laadukkaita työpaikkoja ja mahdollisuuksia palata koulutukseen sekä investoitava varhaisiin toimiin ja tehokkaaseen tiedotukseen keskittymällä tarvittaessa ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin, työelämän ulkopuolella oleviin ja heikommassa asemassa oleviin nuoriin myös nuorisotyön avulla. Jäsenvaltioiden olisi myös investoitava toimenpiteisiin, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä koulusta työelämään, samoin kuin riittäviin työvoimapalveluihin, jotta nuorille voidaan tarjota räätälöityä ja kokonaisvaltaista tukea ja kohdennetumpia tarjouksia. Kun nuorisotyöllisyysaloite integroidaan kaikilta osin ESR+:aan, nuorisotyöllisyyttä koskevien kohdennettujen toimenpiteiden toteuttaminen on tehokkaampaa ja vaikuttavampaa, ja soveltamisalaa laajennetaan rakenteellisiin toimenpiteisiin ja uudistuksiin, millä varmistetaan, että unionin rahoituksesta saatu tuki ja vahvistetun nuorisotakuun täytäntöönpano vastaavat paremmin toisiaan.

Parantamalla taitoja ja hankkimalla uutta ja erilaista osaamista nuoret voivat helpommin tarttua kasvavien alojen mahdollisuuksiin ja valmistautua työn muuttuvaan luonteeseen sekä samalla hyödyntää digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä ja unionin teollisten ekosysteemien muutoksesta johtuvia mahdollisuuksia. Sen vuoksi sellaisten jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden keskimääräinen osuus vuosina 2017–2019 oli Eurostatin tietojen perusteella unionin keskiarvoa suurempi, olisi kohdennettava vähintään 12,5 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan kyseiseen toimintaan.

(27)

SEUT 349 artiklan ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan (25) liitteenä olevassa pöytäkirjassa N:o 6 tavoitetta 6 koskevista rakennerahastoihin liittyvistä erityismääräyksistä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa olevan 2 artiklan mukaisesti syrjäisimpien alueiden ja pohjoisten harvaan asuttujen alueiden osalta voidaan hyväksyä yhteisiä politiikkoja ja unionin ohjelmia koskevia erityistoimenpiteitä. Kyseiset alueet tarvitsevat erityistukea väestökadon kaltaisten pysyvien rajoitteidensa vuoksi.

(28)

ESR+:sta tuettavien toimenpiteiden tehokas ja vaikuttava toteutus edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta asianomaisilta eri aluetasojen ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisjärjestöiltä. Sen vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot osoittavat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan asianmukaisen määrän sen varmistamiseksi, että työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt osallistuvat mielekkäällä tavalla ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon täytäntöönpanoon. Kyseiseen yhteistyöhön olisi otettava mukaan asiaankuuluvat kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, kuten ympäristökumppanit, kansalaisjärjestöt sekä sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten henkilöiden oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet. Jäsenvaltioiden, joille on annettu työmarkkinaosapuolten tai kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämistä koskeva maakohtainen suositus, olisi kohdennettava vähintään 0,25 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan tähän tarkoitukseen kyseisen alan erityistarpeidensa vuoksi.

(29)

Sosiaalisen innovoinnin tukeminen on ratkaisevan tärkeää, jotta poliittisilla toimilla pystytään vastaamaan paremmin sosiaaliseen muutokseen ja jotta rohkaistaan ja tuetaan innovatiivisia ratkaisuja. Varsinkin innovatiivisten ratkaisujen testaaminen ja arvioiminen ennen niiden soveltamisen laajentamista on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa toimintapolitiikkojen tehokkuutta, ja siten erityistuki ESR+:sta on oikeutettua. Yhteisötalouden yrityksillä voisi olla keskeinen rooli sosiaalisen innovoinnin toteuttamisessa ja taloudellisen ja sosiaalisen kestokyvyn edistämisessä. Yhteisötalouden yritysten määritelmän olisi oltava kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen määritelmien ja yhteisötalouden edistämisestä Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen veturina 7 päivänä joulukuuta 2015 annetuissa neuvoston päätelmissä esitettyjen määritelmien mukainen. Vastavuoroisen oppimisen sekä tietämyksen ja käytäntöjen vaihdon tehostamiseksi jäsenvaltioita olisi lisäksi kannustettava jatkamaan yhteistyössä hallinnoituja valtioiden rajat ylittävän yhteistyön toimenpiteitä työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla ESR+:n erityistavoitteiden mukaisesti.

(30)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa SEUT 8 artiklan mukaisesti, jotta tuetaan miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikilla aloilla, mukaan lukien osallistuminen työmarkkinoille, työehdot sekä uralla eteneminen. Niiden olisi varmistettava myös, että ESR+:sta edistetään kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman syrjintää SEUT 10 artiklan mukaisesti ja vammaisten henkilöiden tasavertaista yhteiskunnallista osallisuutta sekä myötävaikutetaan 13 päivänä joulukuuta 2006 New Yorkissa hyväksytyn vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoon. ESR+:lla olisi osaltaan edistettävä esteettömyyttä ja saavutettavuutta vammaisten henkilöiden osalta, jotta voidaan parantaa integroitumista työelämään ja koulutukseen ja siten parantaa kyseisten henkilöiden osallisuutta kaikilla elämänaloilla. Tällaisen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen olisi otettava huomioon ohjelmien valmistelun, seurannan, toteutuksen ja arvioinnin kaikilla osa-alueilla ja kaikissa vaiheissa oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti varmistaen samalla, että sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi toteutetaan erityistoimenpiteitä. ESR+:sta olisi tuettava myös siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon erityisesti niiden osalta, joihin kohdistuu moninkertaista syrjintää. ESR+:sta ei olisi tuettava toimintaa, joka edistää eriytymistä tai sosiaalista syrjäytymistä. Asetuksessa (EU) 2021/1060 säädetään, että menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt määritetään kansallisella tasolla lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osalta.

(31)

Kaikki toimet olisi valittava ja toteutettava Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, mukaisesti. Komission olisi tehtävä kaikkensa varmistaakseen, että valitukset, mukaan lukien perusoikeuskirjan rikkomiseen liittyvät valitukset, arvioidaan viipymättä, ja ilmoitettava valituksen tekijälle arviointinsa tuloksesta 19 päivänä tammikuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”EU:n lainsäädäntö: parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla” mukaisesti.

(32)

Tiedonkeruuta koskevan hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi raportointivaatimukset olisi pidettävä mahdollisimman yksinkertaisina. Jos tarvittavat tiedot ovat saatavilla rekistereistä tai vastaavista lähteistä, jäsenvaltioiden olisi voitava sallia se, että hallintoviranomaiset keräävät tiedot tällaisista rekistereistä.

(33)

Hoitaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään kansallisten rekisterinpitäjien on noudatettava henkilötietojen käsittelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (26). Erityistavoitteen ”puututaan aineelliseen puutteeseen jakamalla elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä vähävaraisimmille, lapset mukaan luettuina, ja tarjotaan sosiaalista osallisuutta tukevia liitännäistoimenpiteitä” mukaisten toimien loppukäyttäjien ihmisarvo ja yksityisyyden suoja olisi taattava. Leimautumisen välttämiseksi elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä saavia henkilöitä ei pitäisi vaatia todistamaan henkilöllisyyttään saadessaan tukea ja osallistuessaan ESR+:sta tukea saaneita vähävaraisimpia koskeviin kyselyihin.

(34)

Sosiaalipoliittinen kokeilu on pienimuotoinen hanke, jolla voidaan kerätä näyttöä sosiaalisten innovaatioiden toteutettavuudesta. Ideoita olisi voitava testata paikallistasolla, ja toimivat ideat olisi tarvittaessa voitava toteuttaa laajemmassa mittakaavassa tai siirtää muihin yhteyksiin eri alueille tai jäsenvaltioihin ESR+:sta tai siitä ja muista rahoituslähteistä saatavalla tuella, ja tällaista testausta olisi kannustettava.

(35)

ESR+:ssa vahvistetaan säännökset, joilla on tarkoitus saavuttaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus syrjimättömältä pohjalta takaamalla tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden julkisten työvoimapalvelujen, komission ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Euroopan työnvälitysverkoston olisi parannettava työmarkkinoiden toimintaa helpottamalla työntekijöiden rajat ylittävää liikkuvuutta erityisesti rajat ylittävien kumppanuuksien avulla ja lisättävä työmarkkinoita koskevien tietojen avoimuutta. ESR+:n soveltamisalaan olisi kuuluttava myös kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen kehittäminen ja tukeminen, jotta voitaisiin täyttää avoimia työpaikkoja alueilla, joiden työmarkkinoilla on havaittu vajetta.

(36)

Mikroyritysten, yhteiskunnallisten yritysten ja yhteisötalouden rahoituksen saannin puute on yksi suurimmista esteistä yrityksen perustamiselle etenkin kauimpana työmarkkinoista olevien henkilöiden keskuudessa. Tässä asetuksessa olisi vahvistettava EaSI-toimintalohkon yhteydessä säännökset markkinoiden ekosysteemin luomiseksi, jotta voidaan lisätä yhteiskunnallisten yritysten rahoituksen tarjontaa ja hyödyntämismahdollisuuksia ja vastata kysyntään sitä eniten tarvitsevien parissa; tällaisia ovat etenkin työttömät, naiset ja haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, jotka haluavat käynnistää mikroyrityksen tai kehittää sellaisen toimintaa. Kyseisen tavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään myös InvestEU-rahaston sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan rahoitusvälineitä ja talousarviotakauksia. Yhteisötalouden yrityksiä, jos ne on määritelty kansallisessa lainsäädännössä, olisi pidettävä EaSI-toimintalohkon yhteydessä yhteiskunnallisina yrityksinä niiden oikeudellisesta asemasta riippumatta niiltä osin kuin kyseiset yritykset kuuluvat tässä asetuksessa säädetyn yhteiskunnallisen yrityksen määritelmän soveltamisalaan.

(37)

Yhteiskunnallisten investointien markkinoiden toimijat, myös hyväntekeväisyysjärjestöt, tarjoavat rahoitusta ja innovatiivisia ja täydentäviä ratkaisuja sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseen, työttömyyden vähentämiseen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, ja siksi niillä voisi olla merkittävä asema useiden ESR+:n tavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten säätiöt ja lahjoittajat, olisi soveltuvin osin ja edellyttäen, että kyseisillä säätiöillä ja lahjoittajilla ei ole unionin ihanteiden vastaista poliittista tai sosiaalista toimintaohjelmaa, otettava mukaan ESR+:n toimenpiteisiin, erityisesti niihin toimenpiteisiin, joilla pyritään kehittämään yhteiskunnallisten investointien markkinoiden ekosysteemiä.

(38)

EaSI-toimintalohkon yhteydessä tarvitaan ohjeita sosiaalisten infrastruktuurien ja niihin liittyvien palvelujen kehittämiseksi, erityisesti sosiaalista asuntotuotantoa, lastenhoitoa ja koulutusta, terveydenhuoltoa ja pitkäaikaishoitoa varten, mukaan lukien palvelut, joilla helpotetaan siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaisiin hoitopalveluihin ja ottaen huomioon esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset vammaisten henkilöiden kannalta.

(39)

Tässä asetuksessa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (27) ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Toteutettavat toimenpiteet määritetään valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.

(40)

Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (28) nojalla saada rahoitusta EaSI-toimintalohkon sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseiset merentakaiset maat tai alueet ovat sidoksissa.

(41)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (29) vahvistetun yhteistyön puitteissa; Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(42)

On asianmukaista vahvistaa indikaattorit EaSI-toimintalohkon mukaista raportointia varten. Näiden indikaattorien olisi oltava tuotosperusteisia, objektiivisia, helposti mitattavia ja oikeassa suhteessa EaSI-toimintalohkon osuuteen koko ESR+:sta. Niiden olisi katettava EaSI-toimintalohkon operatiiviset tavoitteet ja rahoitustoimet ilman, että näitä vastaavia tavoitteita olisi asetettava.

(43)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (30) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (31), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (32) ja (EU) 2017/1939 (33) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. OLAFilla on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.

Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (34) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(44)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, palkintoja, hankintoja ja välillistä hallinnointia, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(45)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli parantaa työmarkkinoiden toimivuutta, edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutukseen ja koulutuksen laatua, edistää sosiaalista osallisuutta ja edistää köyhyyden poistamista sekä EaSI-toimintalohkon mukaisia tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(46)

Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti indikaattoreita koskevien liitteiden muuttamiseksi ja täydentämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (35) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(47)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen mallin luonteen vuoksi siihen liittyvää täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (36) 4 artiklassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti.

(48)

Jotta ohjelmakauden aikana mahdollisesti ilmeneviin, vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitettuihin poikkeuksellisiin tai epätavallisiin olosuhteisiin voitaisiin reagoida nopeasti, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä, joilla helpotetaan ESR+:sta saatavan tuen käyttöä tällaisissa olosuhteissa enintään 18 kuukauden ajan. Komission olisi hyväksyttävä toimenpiteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisimpia jäsenvaltion poikkeuksellisten tai epätavallisten olosuhteiden kannalta, säilyttäen samalla ESR+:n tavoitteet, mutta tähän eivät saisi kuulua korjaukset temaattista keskittämistä koskeviin vaatimuksiin. ESR+:sta myönnettävän tuen käyttöä poikkeuksellisissa tai epätavallisissa olosuhteissa koskeviin väliaikaisiin toimenpiteisiin liittyvä täytäntöönpanovalta olisi lisäksi siirrettävä komissiolle ilman komiteamenettelyjä, koska kyseisten toimenpiteiden soveltamisala määritellään vakaus- ja kasvusopimuksessa ja se rajoittuu tässä asetuksessa säädettyihin toimenpiteisiin. Komission olisi myös seurattava väliaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja arvioitava niiden asianmukaisuutta. Jos komissio katsoo, että asetusta on tarpeen muuttaa poikkeuksellisten tai epätavallisten olosuhteiden vuoksi, muutoksen soveltamisalaan ei pitäisi sisällyttää nuorisotyöllisyyteen liittyviä temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia eikä vähävaraisimmille annettavaa tukea, koska tällaiset kriisitilanteet vaikuttavat usein eniten nuoriin ja vähävaraisimpiin. Näin ollen on tarpeen varmistaa, että kyseiset kohderyhmät saavat jatkossakin riittävästi tukea.

(49)

SEUT 163 artiklassa tarkoitetun komitean, jäljempänä ’ESR+-komitea’, olisi avustettava komissiota ESR+:n hallinnossa. Jotta ESR+-komitealla olisi käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot ja jotta se saisi laajan kirjon näkemyksiä asiaankuuluvilta sidosryhmiltä, ESR+-komitean olisi voitava kutsua kokouksiin edustajia, joilla ei ole äänioikeutta, mukaan lukien Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston sekä asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen edustajia, edellyttäen, että kokouksen esityslista edellyttää heidän osallistumistaan.

(50)

Jotta varmistetaan, että ESR+:n kunkin toimintalohkon erityispiirteet otetaan jatkossakin huomioon, ESR+-komitean olisi perustettava työryhmiä ESR+:n kutakin toimintalohkoa varten. ESR+-komitea vahvistaa kyseisten työryhmien kokoonpanon ja tehtävät. Työryhmillä olisi oltava mahdollisuus kutsua kokouksiinsa kansalaisyhteiskunnan edustajia ja muita sidosryhmiä. Työryhmien tehtäviin voi kuulua ESR+:n täytäntöönpanoa koskevan jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission välisen koordinoinnin ja yhteistyön varmistaminen, mukaan lukien EaSI-toimintalohkon työohjelmaa koskeva kuuleminen, ESR+:n kunkin toimintalohkon täytäntöönpanon seuranta, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto ESR+:n toimintalohkojen sisällä ja niiden välillä sekä mahdollisten synergioiden edistäminen muiden unionin ohjelmien kanssa.

(51)

Avoimuuden lisäämisen varmistamiseksi tämän asetuksen täytäntöönpanossa komission olisi luotava tarvittavat yhteydet asiaankuuluviin sosiaali- ja työllisyysalan poliittisiin komiteoihin, kuten työllisyyskomiteaan, sosiaalisen suojelun komiteaan tai työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaan komiteaan.

(52)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimenpiteeseen, jos hakija voi osoittaa, että toimenpide oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole tukikelpoisia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa EU:n etuja, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää, että rajoitetun ajan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alussa ja vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toimenpiteet ja kustannukset ovat tukikelpoisia varainhoitovuoden 2021 alusta alkaen, vaikka toimenpiteet olisi toteutettu ja kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(53)

Asetus (EU) N:o 1296/2013 olisi näin ollen kumottava.

(54)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla toimintapolitiikan alalla ja jotta toteutus voidaan käynnistää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sitä olisi EaSI-toimintalohkon osalta sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021,

I osa

1 artikla

2 artikla

3 artikla

4 artikla

5 artikla

6 artikla

II osa

I luku

7 artikla

8 artikla

9 artikla

10 artikla

11 artikla

12 artikla

II luku

13 artikla

14 artikla

15 artikla

16 artikla

17 artikla

III luku

18 artikla

19 artikla

20 artikla

21 artikla

22 artikla

23 artikla

24 artikla

III osa

I luku

25 artikla

II luku

26 artikla

27 artikla

28 artikla

29 artikla

III luku

30 artikla

31 artikla

32 artikla

33 artikla

34 artikla

35 artikla

36 artikla

IV osa

37 artikla

38 artikla

39 artikla

40 artikla

41 artikla

42 artikla

LIITE I

LIITE II

LIITE III

LIITE IV