Turvallisuutta koskevien perusnormien asettaminen ionisoivasta säteilystä suojelemiseksi (vuodesta 2018)

Laissa säädetään turvallisuutta koskevista perusnormeista työntekijöiden, väestön, potilaiden ja muiden henkilöiden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta.

SÄÄDÖS

Neuvoston direktiivi 2013/59/Euratom, annettu 5 päivänä joulukuuta 2013, turvallisuutta koskevien perusnormien vahvistamisesta ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta suojelemiseksi sekä direktiivien 89/618/Euratom, 90/641/Euratom, 96/29/Euratom, 97/43/Euratom ja 2003/122/Euratom kumoamisesta

TIIVISTELMÄ

Normaalitilanteissa ionisoivan säteilyn annokset ovat hyvin pieniä eivätkä aiheuta kliinisesti havaittavia haitallisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä ne voivat kuitenkin aiheuttaa terveysongelmia, etenkin syöpää. Koko EU:hun tarvitaan siis suojelua koskeva yhdenmukainen kynnysarvo, vaikka jäsenvaltiot voivat halutessaan asettaa korkeammat turvallisuutta koskevat perusnormit.

Direktiivi korvaa viisi aikaisempaa lainsäädäntötekstiä, joissa oli epäjohdonmukaisuuksia ja jotka eivät täysin vastanneet tieteellistä kehitystä eivätkä täysin kattaneet luonnon säteilylähteitä tai ympäristönsuojelua. Direktiivissä säädetään radioaktiivisen materiaalin turvallisuuden varmistamisesta ja pakollisista tiedoista, jotka on annettava säteilyvaaran yhteydessä.

Direktiivin sisältämät normit perustuvat kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan (ICRP) antamiin suosituksiin.

Direktiiviä sovelletaan suunniteltuihin tai vallitseviin tilanteisiin tai vaaratilanteisiin, joihin liittyy ionisoivasta säteilystä aiheutuva vaara. Tätä direktiiviä sovelletaan erityisesti seuraaviin tilanteisiin:

• radioaktiivisten materiaalien valmistus, tuotanto, prosessointi, käsittely, loppusijoitus, käyttö, varastointi, hallussapito, kuljetus, yhteisöön tuonti ja yhteisöstä vienti
• ionisoivaa säteilyä lähettävien sähkölaitteiden valmistus ja käyttö
• ihmisten harjoittama toiminta, johon liittyy sellaisten luonnon radioaktiivisten lähteiden läsnäoloa, jotka johtavat työntekijöiden tai väestön altistuksen, kuten avaruusalusten miehistön avaruussäteilyn, huomattavaan lisääntymiseen
• altistuminen sisäilman radon-kaasulle ja rakennusmateriaalien lähettämälle gammasäteilylle
• säteilyvaaratilanteiden hallinta, kun ne edellyttävät toimenpiteitä väestön tai työntekijöiden terveyden suojelemiseksi.

Direktiivissä säädetään säteilysuojelua koskevista yleisperiaatteista ja annetaan keskeinen asema työperäiselle, lääketieteelliselle ja väestön altistukselle asetettaville annosrajoituksille. Liitteessä luetellaan ICRP:n suosittelemat vertailutasot vallitseville säteilyaltistustilanteille ja säteilyvaaratilanteille. Raskaana olevien ja imettävien työntekijöiden sekä työharjoittelijoiden ja opiskelijoiden suojeluun liittyen on laadittu erityissäännös.

Lääketieteelliseen säteilyaltistukseen sovelletaan erityisvaatimuksia. Lääketieteellisestä säteilyaltistuksesta on saatava riittävä nettohyöty, kun arvioidaan henkilölle koituva suora terveyshyöty ja yhteiskunnalle koituvat hyödyt ja toisaalta altistumisesta henkilölle mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Potilaille on annettava tietoa terveysriskeistä ja -eduista, ja lääketieteellisen säteilyaltistuksen on tapahduttava pätevän lääkärin kliinisen vastuun alaisuudessa.

Viimeisin päivitys 07.04.2014