(1)

EFTAn valvontaviranomainen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, ilmoittaa Norjan viranomaisille, että arvioituaan Norjan aluetukikartan 2022–2027 valvontaviranomainen katsoo sen olevan alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa (1), jäljempänä ’suuntaviivat’, vahvistettujen periaatteiden mukainen.

(2)

Tämä päätös on suuntaviivojen 190 kohdan mukainen valvontaviranomaisen arviointi aluetukikartasta. Hyväksytty kartta muodostaa olennaisen osan suuntaviivoja (2). Aluetukikartta ei itsessään sisällä valtiontukea eikä ole lupa myöntää tällaista tukea.

(3)

Valvontaviranomainen on perustanut päätöksensä seuraaviin näkökohtiin.

(4)

Valvontaviranomainen hyväksyi 1 päivänä joulukuuta 2021 uudet suuntaviivat päätöksellä N:o 269/21/KOL. Suuntaviivoilla vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä ilmoitusta edellyttävää alueellista tukea voidaan pitää ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvana (3). Niissä vahvistetaan myös kriteerit niiden alueiden määrittämiseksi, jotka täyttävät ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiset soveltuvuusedellytykset (4).

(5)

Suuntaviivojen 150 kohdan mukaan alueiden, jotka ETA:n EFTA-valtiot haluavat nimetä a- tai c-alueiksi, on käytävä ilmi aluetukikartasta. Suuntaviivojen 189 kohdan mukaan kunkin ETA:n EFTA-valtion olisi ilmoitettava valvontaviranomaiselle aluetukikartta, jota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 202231 päivään joulukuuta 2027. Tämän mukaisesti Norjan viranomaiset ilmoittivat 2 päivänä joulukuuta 2021 päivätyllä kirjeellä Norjan aluetukikartan 2022–2027 (5).

(6)

Vuosina 2022–2027 käytettävissä oleva aluetukien kattavuus vahvistetaan kunkin ETA:n EFTA-valtion osalta suuntaviivojen liitteessä I. Norjalle kohdennettu kattavuus koostuu ennalta määritellyistä ja ennalta määrittelemättömistä c-alueista.

(7)

Norjan viranomaiset voivat käyttää tätä kattavuutta nimetäkseen ennalta määriteltyjä ja ennalta määrittelemättömiä c-alueita. Periaatteet, joiden mukaan tällaiset alueet nimetään, esitetään suuntaviivojen 168, 169 ja 175 kohdassa.

(8)

Suuntaviivojen 168 kohdan mukaan ETA:n EFTA-valtiot voivat nimetä c-alueiksi 166 kohdassa tarkoitetut ennalta määritellyt c-alueet. Nämä alueet on yksilöity suuntaviivojen liitteessä I.

(9)

Suuntaviivojen 169 kohdassa sallitaan joustava lähestymistapa, jonka mukaan harvaan asuttuja ja hyvin harvaan asuttuja alueita, joita ei ole ennalta määritelty tukikelpoisiksi, voidaan nimetä tietyin edellytyksin.

(10)

Norjan aluetukikartassa 2014–2020 Norjan viranomaiset nimesivät harvaan asutut alueet. Siinä ei yksilöity hyvin harvaan asuttuja alueita (6). Sen sijaan Norjan viranomaiset nimesivät hyvin harvaan asutut alueet toimintatukiohjelman yhteydessä, jonka ehtona oli, että se rajoittui näihin alueisiin (7).

(11)

Suuntaviivojen alaviitteessä 65 on uusi täsmennys, jonka mukaan aluetukikarttaan on merkittävä myös harvaan ja hyvin harvaan asutut alueet. Tämän perusteella Norjan viranomaiset ovat ilmoituksessaan yksilöineet nimetyt hyvin harvaan asutut alueet, jotka vastaavat aiemmin toimintatukiohjelman yhteydessä yksilöityjä alueita.

(12)

Näin ollen valvontaviranomainen arvioi ensin Norjan viranomaisten nimeämät harvaan asutut alueet. Sen jälkeen valvontaviranomainen arvioi Norjan viranomaisten nimeämät näillä harvaan asutuilla alueilla sijaitsevat hyvin harvaan asutut alueet. Kuten suuntaviivojen 169 kohdan viimeisessä virkkeessä edellytetään, valvontaviranomainen ottaa huomioon sekä hyvin harvaan asuttujen että harvaan asuttujen alueiden väestömäärän arvioidessaan enimmäisväestökattavuuden noudattamista.

(13)

Suuntaviivojen 19 kohdan 30 alakohdan määritelmän mukaan kaikki 169 kohdan perusteella nimetyt alueet ovat harvaan asuttuja. Näin ollen valvontaviranomainen ottaa enimmäisväestökattavuuden noudattamista arvioidessaan huomioon vain yhden kerran niiden alueiden väestömäärän, jotka ovat sekä harvaan asuttuja että hyvin harvaan asuttuja.

(14)

Suuntaviivojen 169 kohdan ensimmäisen ja toisen virkkeen mukaan ”harvaan asuttujen alueiden osalta ETA:n EFTA-valtioiden olisi periaatteessa nimettävä c-alueiksi tason 2 tilastoalueet, joilla on vähemmän kuin 8 asukasta neliökilometrillä, tai tason 3 tilastoalueet, joilla on vähemmän kuin 12,5 asukasta neliökilometrillä. ETA:n EFTA-valtiot voivat kuitenkin nimetä osia tason 3 tilastoalueista, joilla on vähemmän kuin 12,5 asukasta neliökilometrillä, tai muita kyseisten tason 3 tilastoalueiden viereisiä yhtenäisiä alueita, jos näillä alueilla on vähemmän kuin 12,5 asukasta neliökilometrillä.”

(15)

Tason 3 tilastoalueet ovat Norjassa läänejä ja tason 2 tilastoalueet suurempia alueita (8).

(16)

Tromssan ja Finnmarkin lääni sekä Nordlandin lääni on sisällytetty aluetukikarttaan kokonaisuudessaan. Näiden läänien asukastiheys on 1 päivänä tammikuuta 2020 voimassa olleiden lukujen (9) perusteella 3,4 ja 6,7 asukasta neliökilometrillä (10). Samojen väestötietojen perusteella näiden alueiden väestömäärä on 484 546 asukasta (11).

(17)

Suuntaviivojen 169 kohdan toisen virkkeen mukaan on mahdollista nimetä osia tason 3 tilastoalueista, joilla on vähemmän kuin 12,5 asukasta neliökilometrillä, tai muita kyseisten tason 3 tilastoalueiden viereisiä yhtenäisiä alueita, jos näillä alueilla on vähemmän kuin 12,5 asukasta neliökilometrillä. Vastapainona mahdollisuudelle sisällyttää aluetukikarttaan viereisiä alueita (lisääminen) siitä on myös mahdollista jättää pois tason 3 tilastoalueisiin sisältyviä alueita (poistaminen), joiden asukastiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometrillä.

(18)

Näin ollen osia Innlandetin ja Trøndelagin tason 3 alueista on poistettu aluetukikartasta, ja siihen on lisätty muilla tason 3 alueilla sijaitsevia alueita (12).

(19)

Jäljempänä olevassa taulukossa 1 luetellaan Innlandetin ja Trøndelagin tason 3 alueilla sijaitsevat alueet, jotka on poistettu aluetukikartasta (13):

Taulukko 1

Poistetut pienemmät alueet

(20)

Näillä poistetuilla alueilla on tammikuun 1 päivän 2020 väestötietojen mukaan yhteensä 504 560 asukasta (14).

(21)

Jäljempänä olevassa taulukossa 2 esitetään yleiskatsaus lisätyistä pienemmistä alueista, joiden asukastiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometrillä (15):

Taulukko 2

Lisätyt pienemmät alueet

(22)

Näillä lisätyillä alueilla on tammikuun 1 päivän 2020 väestötietojen mukaan yhteensä 528 360 asukasta (16).

(23)

Suuntaviivojen 169 kohdassa vahvistetaan kolme vaatimusta, jotka on täytettävä, jotta voidaan lisätä pienempiä alueita tason 3 tilastoalueista, joiden asukastiheys kokonaisuutena on yli 12,5 asukasta neliökilometrillä.

(24)

Ensinnäkin näillä pienemmillä alueilla on oltava alle 12,5 asukasta neliökilometrillä.

(25)

Aiemmin käytäntönä oli, että sekä valvontaviranomainen (17) että komissio (18) arvioivat lisättyjen harvaan asuttujen alueiden asukastiheyden kunkin tason 3 alueen (tason 3 tilastoalueet / NUTS 3 -alueet) osalta. Suuntaviivojen 169 kohdan sanamuodossa ei ole mitään uutta, joka edellyttäisi toisenlaista tulkintaa. Näin ollen valvontaviranomainen noudattaa uusien suuntaviivojen nojalla samaa toimintatapaa.

(26)

Edellä taulukossa 2 esitetyistä tiedoista käy ilmi, että lisättyjen alueiden asukastiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometrillä, kun se arvioidaan kokonaisuutena sen tason 3 tilastoalueen tasolla, johon lisätyt alueet kuuluvat. Näin ollen asukastiheyttä koskeva vaatimus täyttyy lisättyjen alueiden osalta.

(27)

Toiseksi, lisättyjen pienempien alueiden on oltava yhtenäisiä alueita ja sijaittava sellaisten tason 3 tilastoalueiden vieressä, joiden asukastiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometrillä. Kyseisten alueiden rajojen perusteella, jotka käyvät ilmi tämän päätöksen liitteenä III a olevasta graafisesta kartasta, valvontaviranomainen päättelee, että tämä vaatimus täyttyy.

(28)

Kolmanneksi, lisäys ei saa johtaa siihen, että suuntaviivojen 167 kohdassa tarkoitettu c-väestökattavuus ylittyy. Suuntaviivojen 169 kohdan viimeisen virkkeen mukaan tässä arvioinnissa harvaan asuttujen ja hyvin harvaan asuttujen alueiden väestö on otettava huomioon yhdessä. Kuten (13) kohdassa selvennetään, niiden alueiden väestömäärä, jotka ovat sekä harvaan asuttuja että hyvin harvaan asuttuja, otetaan huomioon kuitenkin vain kerran arvioitaessa enimmäisväestökattavuuden noudattamista.

(29)

Suuntaviivojen liitteen I mukaan Norjan c-väestökattavuus on 25,14 prosenttia Norjan väestöstä. Sekä valvontaviranomainen (19) että komissio (20) ovat aiemmin hyväksyneet tuoreiden kansallisten väestötietojen käytön arvioitaessa enimmäisväestökattavuuden noudattamista. Suuntaviivojen 169 kohdan sanamuodossa ei ole mitään uutta, joka viittaisi siihen, että tämä toimintatapa ei olisi yhdenmukainen uusien suuntaviivojen kanssa. Näin ollen se, että Norjan viranomaiset käyttävät 1 päivältä tammikuuta 2020 peräisin olevia väestötietoja, on valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan hyväksyttävää.

(30)

Tammikuun 1 päivän 2020 lukujen mukaan Norjan väestömäärä on 5 368 283 (21). Näiden lukujen perusteella nimetyt hyvin harvaan asutut ja harvaan asutut alueet voivat näin ollen kattaa enintään 1 349 586 asukasta.

(31)

Nimetyillä harvaan asutuilla alueilla on 1 348 649 asukasta (22). Tämä on vähemmän kuin Norjan c-väestökattavuus.

(32)

Tässä jaksossa valvontaviranomainen arvioi Norjan viranomaisten nimeämät hyvin harvaan asutut alueet. Norjan maantieteen ja väestörakenteen vuoksi monet harvaan asutut alueet katsotaan hyvin harvaan asutuiksi alueiksi ja Norjan viranomaiset ovat nimenneet ne sellaisiksi.

(33)

Suuntaviivojen 169 kohdan kolmannen virkkeen mukaan ”hyvin harvaan asuttujen alueiden osalta ETA:n EFTA-valtiot voivat nimetä tason 2 tilastoalueita, joilla on vähemmän kuin 8 asukasta neliökilometrillä, tai muita kyseisten tason 2 tilastoalueiden viereisiä alueita, jos näillä alueilla on vähemmän kuin 8 asukasta neliökilometrillä eikä hyvin harvaan asuttujen alueiden ja harvaan asuttujen alueiden väestö yhdessä ylitä 167 kohdassa tarkoitettua c-väestökattavuutta.”

(34)

Kaksi Norjan tason 2 tilastoaluetta täyttää asukastiheyttä koskevan kriteerin, jonka mukaan alueella on oltava alle 8 asukasta neliökilometrillä. Nämä alueet ovat Pohjois-Norja (23) ja Innlandet (24). Pohjois-Norjan tason 2 alueen asukastiheys on 4,5 asukasta neliökilometrillä (25), ja Innlandetin tason 2 alueen asukastiheys on 7,5 asukasta neliökilometrillä (26).

(35)

Norjan viranomaiset ovat nimenneet Pohjois-Norjan tason 2 alueen kokonaisuudessaan tukikelpoiseksi. Näin ollen kaikkia Pohjois-Norjan alueita on pidettävä hyvin harvaan asuttuina suuntaviivoja sovellettaessa.

(36)

Kuten edellä (16) kohdassa mainittiin, näillä alueilla asuu tammikuun 1 päivän 2020 lukujen perusteella 484 546 asukasta.

(37)

Suuntaviivojen 169 kohdan kolmannen virkkeen sanamuoto mahdollistaa tason 2 tilastoalueiden viereisten pienempien yhtenäisten alueiden nimeämisen, jos näillä alueilla on vähemmän kuin 8 asukasta neliökilometrillä. Vaikka tätä ei nimenomaisesti mainita, vastapainona tällaiselle mahdollisuudelle sisällyttää yhtenäisiä alueita on loogisesti oltava mahdollista jättää pois sellaisiin tason 2 tilastoalueisiin sisältyviä alueita, joiden asukastiheys on alle 8 asukasta neliökilometrillä. Tämä tulkinta vastaa myös aiempaa käytäntöä (27).

(38)

Tämän mukaisesti Innlandetin tason 2 alue on vain osittain nimetty hyvin harvaan asutuksi alueeksi. Jäljempänä olevassa taulukossa 3 esitetään Innlandetin aluetukikarttaan sisällytetyt alueet ja niiden muodostaman alueen asukastiheys (28):

Taulukko 3

Aluetukikarttaan sisällytetyt Innlandetin alueet

(39)

Tammikuun 1 päivän 2020 lukujen mukaan näiden alueiden väestömäärä on 143 115 (29).

(40)

Pohjois-Norjan viereiset alueet sijaitsevat Trøndelagin tason 3 alueella.

(41)

Jäljempänä olevassa taulukossa 4 esitetään aluetukikarttaan sisällytetyt Trøndelagin alueet ja niiden muodostaman alueen asukastiheys (30):

Taulukko 4

Aluetukikarttaan sisällytetyt Pohjois-Norjan viereiset alueet

(42)

Tammikuun 1 päivän 2020 väestötietojen mukaan näiden alueiden väestömäärä on 73 683 asukasta (31).

(43)

Innlandetin viereiset alueet sijaitsevat Trøndelagin, Møre og Romsdalin, Vestlandin, Rogalandin, Agderin, Vestfold og Telemarkin ja Vikenin tason 3 alueilla. Nämä alueet on esitetty jäljempänä olevassa taulukossa 5 (32).

Taulukko 5

Aluetukikarttaan sisällytetyt Innlandetin viereiset alueet

(44)

Tammikuun 1 päivän 2020 väestötietojen mukaan näiden alueiden väestömäärä on 301 848 asukasta (33).

(45)

Suuntaviivojen 169 kohdassa vahvistetaan kolme vaatimusta, jotka on täytettävä, jotta alueita voidaan lisätä sellaisilta tason 2 tilastoalueilta, joiden asukastiheys on yli 8 asukasta neliökilometrillä.

(46)

Ensinnäkin näillä lisättävillä alueilla on oltava alle 8 asukasta neliökilometrillä.

(47)

Kuten edellä (27) kohdassa todettiin, sekä valvontaviranomainen (34) että komissio (35) ovat aiemmin arvioineet lisättyjen harvaan asuttujen alueiden asukastiheyden yhdessä kunkin tason 3 alueen (tason 3 tilastoalueet / NUTS 3 -alueet) osalta. Valvontaviranomainen ei arvioinut toimintatukiohjelman yhteydessä nimettyjen hyvin harvaan asuttujen alueiden asukastiheyttä tasoa 3 alempien yksikköjen tasolla (36).

(48)

Suuntaviivojen 169 kohdan sanamuodossa ei ole mitään uutta, joka edellyttäisi poikkeamista vakiintuneesta käytännöstä. Näin ollen valvontaviranomainen noudattaa uusien suuntaviivojen nojalla samaa lähestymistapaa.

(49)

Edellä taulukoissa 4 ja 5 esitetyistä tiedoista käy ilmi, että aluetukikarttaan lisättyjen alueiden asukastiheys on alle 8 asukasta neliökilometrillä, kun samalla tason 3 tilastoalueella sijaitsevat lisätyt alueet arvioidaan yhdessä. Koska tason 3 tilastoalueet kuuluvat suurempiin tason 2 alueisiin, tämä tarkoittaa, että lisättyjen alueiden asukastiheys on myös alle kynnysarvon, joka on 8 asukasta neliökilometrillä, jos sitä arvioidaan kunkin tason 2 alueen lisättyjen alueiden tasolla.

(50)

Näin ollen asukastiheyttä koskeva vaatimus täyttyy lisättyjen alueiden osalta. Kuten taulukosta 3 käy ilmi, asukastiheyttä koskeva vaatimus täyttyy myös Innlandetin nimetyillä alueilla, kun ne arvioidaan yhdessä.

(51)

Toiseksi, lisättyjen alueiden on oltava yhtenäisiä alueita ja sijaittava sellaisten tason 2 tilastoalueiden vieressä, joiden asukastiheys on alle 8 asukasta neliökilometrillä. Kyseisten alueiden välisten rajojen perusteella, jotka käyvät ilmi tämän päätöksen liitteenä III b olevasta graafisesta kartasta, valvontaviranomainen päättelee, että tämä vaatimus täyttyy.

(52)

Kolmanneksi, lisäys ei saa johtaa siihen, että suuntaviivojen 167 kohdassa tarkoitettu c-väestökattavuus ylittyy. Suuntaviivojen 169 kohdan viimeisen virkkeen mukaan hyvin harvaan asuttujen alueiden väestö on tätä arviointia varten otettava huomioon yhdessä vain harvaan asuttujen alueiden väestön kanssa.

(53)

Nimetyillä hyvin harvaan asutuilla alueilla on 1 003 192 asukasta (37). Tämä väestö otettiin huomioon arvioitaessa, onko harvaan asuttujen alueiden nimeämisessä noudatettu edellä (31) kohdassa mainittua enimmäisväestökattavuutta. Tämän perusteella valvontaviranomainen päättelee, että Norjan aluetukikartan väestökattavuus ei ylitä suuntaviivojen 167 kohdassa tarkoitettua c-väestökattavuutta.

(54)

Norjan viranomaiset ovat aluetukikartassa 2022–2027 nimenneet harvaan asutut ja hyvin harvaan asutut alueet, joille voidaan myöntää aluetukea. Edellä esitetyn arvioinnin perusteella valvontaviranomainen katsoo, että nimeäminen on tehty aluetukisuuntaviivojen mukaisesti.

(55)

Suuntaviivojen liitteen I mukaan Norjan ennalta määrittelemätön c-väestökattavuus on 6,87 prosenttia Norjan väestöstä. Norja voi käyttää tätä kattavuutta ennalta määrittelemättömien c-alueiden nimeämiseen suuntaviivojen 175 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

(56)

Norjan viranomaisten ennalta määrittelemättömiksi c-alueiksi nimeämät alueet esitetään jäljempänä taulukossa 6 (38).

Taulukko 6

Ennalta määrittelemättömät c-alueet

(57)

Tammikuun 1 päivältä 2020 peräisin olevien tuoreimpien väestötietojen mukaan ennalta määrittelemättömiksi c-alueiksi nimetyillä alueilla on näin ollen 4 224 asukasta.

(58)

Suuntaviivojen 175 kohdan 3 alakohdan iii alakohdan mukaan ETA:n EFTA-valtiot voivat nimetä ennalta määrittelemättömiksi c-alueiksi saaria, joiden asukasmäärä on alle 5 000.

(59)

Edellä taulukossa 6 esitetyistä luvuista käy ilmi, että Utsiran, Kvitsøyn ja Aukran saarilla asuu kullakin alle 5 000 asukasta. Näin ollen suuntaviivojen 175 kohdan 3 alakohdan iii alakohdan edellytys täyttyy.

(60)

Edellä olevan taulukon 6 väestötietojen perusteella näiden alueiden väestömäärä on lisäksi 0,08 prosenttia koko väestöstä. Tämä on selvästi vähemmän kuin aluetukisuuntaviivojen liitteessä I esitetty Norjan ennalta määrittelemätön c-väestökattavuus, joka on 6,87 prosenttia.

(61)

Tämän perusteella valvontaviranomainen päättelee, että Norjan aluetukikartan 2022–2027 ennalta määrittelemättömät c-alueet on nimetty suuntaviivojen mukaisesti.

(62)

Tämän päätöksen liitteenä I on luettelo aluetukikarttaan sisällytetyistä alueista. Luettelossa mainitaan myös, ovatko ne hyvin harvaan asuttuja alueita, harvaan asuttuja alueita vai ennalta määrittelemättömiä c-alueita. Liitteessä II on tarkempia tietoja niiden kuntien tilastoyksiköistä, jotka on jaettu tukikelpoisia alueita nimettäessä.

(63)

Suuntaviivojen 151 kohdasta seuraa, että aluetukikartassa on myös määritettävä tukikelpoisiin alueisiin hyväksytyn kartan voimassaoloaikana sovellettavat tuen enimmäisintensiteetit.

(64)

Kartassa esitettyjä tuen enimmäisintensiteettejä sovelletaan alueelliseen investointitukeen. Tällaisen tuen suuntaviivojen mukaiset enimmäisintensiteetit vahvistetaan suuntaviivojen jaksossa 7.4.

(65)

Kuten jäljempänä taulukossa 7 esitetään, Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet suurille yrityksille myönnettävän tuen enimmäisintensiteetiksi ennalta määritellyillä c-alueilla 20 prosenttia ja ennalta määrittelemättömillä c-alueilla 10 prosenttia. Näitä tuen enimmäisintensiteettejä voidaan korottaa enintään 20 prosenttiyksikköä pienten yritysten osalta ja enintään 10 prosenttiyksikköä keskisuurten yritysten osalta (39).

Taulukko 7

Tuen enimmäisintensiteetit

(66)

Suuntaviivojen 182 kohdan 1 alakohdassa määrätään ennalta määriteltyjen c-alueiden tuen enimmäisintensiteetin osalta, että tuki-intensiteetti suurille yrityksille saa olla enintään 20 prosenttia harvaan asutuilla alueilla. Koska kaikki ennalta määriteltyjen c-alueiden kiintiössä nimetyt alueet ovat harvaan asuttuja, Norjan viranomaisten näille alueille määräämä tuen enimmäisintensiteetti on suuntaviivojen mukainen.

(67)

Myös keskisuurille ja pienille yrityksille ennalta määritellyillä c-alueilla sallitut korotukset ovat suuntaviivojen mukaisia. Suuntaviivojen 186 kohdan perusteella tuki-intensiteettejä voidaan korottaa enintään 20 prosenttiyksikköä pienten yritysten osalta tai enintään 10 prosenttiyksikköä keskisuurten yritysten osalta.

(68)

Ennalta määrittelemättömillä c-alueilla sovellettavien tuen enimmäisintensiteettien osalta suuntaviivojen 182 kohdan 3 alakohdassa määrätään, että tuki-intensiteetti suurille yrityksille saa olla enintään 10 prosenttia ennalta määrittelemättömillä c-alueilla, joiden BKT asukasta kohden on yli 100 prosenttia ETA:n keskiarvosta ja työttömyysaste alle 100 prosenttia ETA:n keskiarvosta. Koska nimetyt ennalta määrittelemättömät c-alueet kuuluvat tähän luokkaan, Norjan viranomaiset ovat asettaneet tuen enimmäisintensiteetiksi 10 prosenttia.

(69)

Suuntaviivojen 186 kohdan mukaista pienten ja keskisuurten yritysten tuki-intensiteettien korottamisvaraa sovelletaan kuitenkin myös ennalta määrittelemättömiin c-alueisiin. Näin ollen myös edellä taulukossa 7 esitetyt tuen enimmäisintensiteetin korotukset näillä alueilla ovat suuntaviivojen mukaisia.

(70)

Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet suuntaviivojen 189 kohdan mukaisesti aluetukikartan, jota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 202231 päivään joulukuuta 2027.

(71)

Suuntaviivojen 194 kohdan mukaan aluetukikarttojen väliarviointi tehdään vuonna 2023. Valvontaviranomainen ilmoittaa kesäkuuhun 2023 mennessä väliarviointia koskevat tiedot.

(72)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella valvontaviranomainen katsoo, että Norjan vuosien 2022–2027 aluetukikartta noudattaa suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita. Hyväksytty kartta on erottamaton osa suuntaviivoja.

(73)

Liitteet I, II sekä III a ja III b ovat erottamaton osa tätä päätöstä.