This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document E2012C0522
EFTA Surveillance Authority Decision No 522/12/COL of 19 December 2012 amending for the eighty-seventh time the procedural and substantive rules in the field of state aid by introducing a new chapter on state aid measures in the context of the greenhouse gas emission allowance trading scheme post-2012
EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 522/12/KOL, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012 , valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 87. kerran sisällyttämällä niihin valtiontukea koskeva uusi luku osana Euroopan unionin päästökauppajärjestelmää vuoden 2012 jälkeen
EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 522/12/KOL, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012 , valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 87. kerran sisällyttämällä niihin valtiontukea koskeva uusi luku osana Euroopan unionin päästökauppajärjestelmää vuoden 2012 jälkeen
EUVL L 296, 7.11.2013, p. 25–35
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
EUVL L 296, 7.11.2013, p. 25–25
(HR)
In force
Relation | Act | Comment | Subdivision concerned | From | To |
---|---|---|---|---|---|
Modified by | E2021X0415(01) | Korvaus | 01/01/2021 | 31/12/2030 |
7.11.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 296/25 |
EFTAn VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS
N:o 522/12/KOL,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2012,
valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 87. kerran sisällyttämällä niihin valtiontukea koskeva uusi luku osana Euroopan unionin päästökauppajärjestelmää vuoden 2012 jälkeen
EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN, joka
OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1) ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26,
OTTAA HUOMIOON EFTA-valtioiden sopimuksen (2) valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 24 artiklan,
PALAUTTAA MIELEEN valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt (3), jotka se hyväksyi 19 päivänä tammikuuta 1994,
sekä katsoo seuraavaa:
Valvontaviranomainen varmistaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 24 artiklan nojalla ETA-sopimuksen valtiontukimääräysten soveltamisen.
Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla valvontaviranomainen antaa ilmoituksia ja suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos kyseisessä sopimuksessa taikka valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena.
Euroopan komissio hyväksyi 22 päivänä toukokuuta 2012 tiedonannon ”Suuntaviivat tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä vuoden 2012 jälkeen” (4).
Kyseinen tiedonanto on merkityksellinen myös Euroopan talousalueen kannalta.
Euroopan talousalueen valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on varmistettava koko Euroopan talousalueella.
ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevan luvun ”Yleistä” II kohdan mukaan valvontaviranomaisen on komissiota kuultuaan annettava säädökset, jotka vastaavat Euroopan komission antamia säädöksiä.
Euroopan komissiota ja EFTA-valtioita on kuultu,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Muutetaan valtiontuen suuntaviivoja sisällyttämällä niihin uusi luku, joka koskee valtiontukea Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän yhteydessä vuoden 2012 jälkeen. Uusi luku on tämän päätöksen liitteenä.
2 artikla
Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2012.
EFTAn valvontaviranomaisen puolesta
Oda Helen SLETNES
Puheenjohtaja
Sverrir Haukur GUNNLAUGSSON
Kollegion jäsen
(1) ”ETA-sopimus”.
(2) ”Valvonta- ja tuomioistuinsopimus”.
(3) Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, valvontaviranomainen hyväksynyt ja antanut 19 päivänä tammikuuta 1994, julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä L 231, 3.9.1994, s. 1, ja ETA-täydennysosassa N:o 32, 3.9.1994, s. 1, jäljempänä ’valtiontuen suuntaviivat’. Valtiontuen suuntaviivojen päivitetty versio on saatavilla valvontaviranomaisen internet-sivuilla: http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/
(4) Komission tiedonanto – Suuntaviivat tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä vuoden 2012 jälkeen (EUVL C 158, 5.6.2012, s. 4).
LIITE
PÄÄSTÖKAUPPAJÄRJESTELMÄÄN LIITTYVÄ TUKI VUODEN 2012 JÄLKEEN (1)
VALTIONTUKIPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVI
1. |
Euroopan unioniin perustettiin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä 13 päivänä lokakuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY (2). Järjestelmää parannettiin ja laajennettiin 1 päivänä tammikuuta 2013 alkaen direktiivillä 2009/29/EY (3). Direktiivi 2003/87/EY (4), sellaisena kuin se on muutettuna, on jäljempänä ’päästökauppadirektiivi’. Direktiivi 2009/29/EY on osa lainsäädäntöpakettia, johon sisältyvillä toimenpiteillä torjutaan ilmastonmuutosta ja edistetään uusiutuvan ja hiilidioksidipäästöiltään vähäisen energian käyttöä. Paketin pääasiallisena tarkoituksena oli saavuttaa EU:n kokonaisympäristötavoite eli vähentää kasvihuonekaasuja 20 prosenttia verrattuna vuoteen 1990 ja saavuttaa uusiutuvalle energialle 20 prosentin osuus EU:n energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. |
2. |
Päästökauppadirektiivissä säädetään erityisistä väliaikaisista toimenpiteistä, jotka koskevat tiettyjä yrityksiä. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi tuki sellaisen sähkön hinnan nousun kompensoimiseksi, joka johtuu kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien kustannusten sisällyttämisestä niihin päästökauppajärjestelmän mukaisesti (välilliset päästökustannukset), investointituki suuritehoisille voimaloille – myös sellaisille uusille voimaloille, joilla on valmiudet ympäristön kannalta turvalliseen hiilidioksidin talteenottoon ja geologiseen varastointiin (CCS-valmius), vapaaehtoisten siirtymäaikana maksutta jaettavien päästöoikeuksien muodossa myönnettävä tuki tiettyjen EFTA-valtioiden sähköntuotannolle (5) sekä pienten laitosten jättäminen EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle, mikäli kasvihuonekaasupäästöjen määrää voidaan vähentää järjestelmän ulkopuolella pienemmin hallinnollisin kustannuksin. |
3. |
Päästökauppadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät väliaikaiset erityistoimenpiteet ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. EFTA-valtioiden on valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 2 osan II jakson mukaisesti ilmoitettava valtiontuesta EFTAn valvontaviranomaiselle eikä sitä saa panna täytäntöön ennen kuin EFTAn valvontaviranomainen on hyväksynyt sen. |
4. |
Avoimuuden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi näissä suuntaviivoissa selvitetään kyseisiin valtiontukitoimenpiteisiin sovellettavia soveltuvuusperusteita osana päästökauppajärjestelmää sellaisena kuin se on parannettuna ja laajennettuna direktiivillä 2009/29/EY. |
5. |
Vuonna 2005 laadittuun valtiontuen toimintasuunnitelmaan (6) sisältyvän tasapainotestin mukaan valtiontuen valvonnan päätavoite EU:n päästökauppajärjestelmän yhteydessä on varmistaa, että kasvihuonekaasut vähenevät enemmän valtiontukitoimenpiteiden ansiosta kuin ilman tukea. Tavoitteena on myös varmistaa, että tuen myönteiset vaikutukset ovat suuremmat kuin sen kielteiset, sisämarkkinoiden kilpailua vääristävät vaikutukset. Valtiontuen on oltava välttämätöntä EU:n päästökauppajärjestelmän ympäristötavoitteen saavuttamiseksi (tuen tarpeellisuus) ja se rajoitetaan tavoitellun ympäristönsuojelun tason saavuttamiseksi tarvittavaan vähimmäismäärään (tuen oikeasuhteisuus) ilman, että kilpailu ja kauppa sisämarkkinoilla vääristyvät kohtuuttomasti. |
6. |
Direktiivillä 2009/29/EY käyttöön otettuja säännöksiä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013, eikä valtiontukea voida katsoa direktiivistä johtuvan tilanteen helpottamisen kannalta välttämättömäksi ennen kyseistä päivää. Tämän vuoksi näiden suuntaviivojen soveltamisalaan kuuluvia toimenpiteitä voidaan hyväksyä vain sellaisten kustannusten osalta, jotka ovat aiheutuneet aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 2013, lukuun ottamatta tukea, joka liittyy mahdollisuuteen saada siirtymäkauden ajan maksutta jaettavia oikeuksia sähköntuotannon nykyaikaistamiseksi (eräissä EFTA-valtioissa) ja johon voi sisältyä tietyissä olosuhteissa investointeja, joita on tehty 25 päivästä kesäkuuta 2009 ja jotka kuuluvat kansalliseen suunnitelmaan. |
1. NÄIDEN SUUNTAVIIVOJEN SOVELTAMISALAAN KUULUVAT ERITYISET TOIMENPITEET
1.1. Tuki yrityksille toimialoilla ja toimialojen osilla, joiden katsotaan olevan merkittävälle hiilivuotoriskille alttiita EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien aiheuttamien, sähkön hintoihin siirrettyjen kustannusten vuoksi (tuki välillisille päästökustannuksille)
7. |
Päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 6 kohdan mukaan ETA-valtiot voivat myöntää valtiontukea sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, joihin todennäköisesti kohdistuu merkittävä hiilivuotoriski, koska kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät kustannukset siirtyvät sähkön hintoihin, jäljempänä ’välilliset päästökustannukset’, näiden kustannusten kompensoimiseksi valtiontukisääntöjen mukaisesti. Näissä suuntaviivoissa ”hiilivuodolla” tarkoitetaan mahdollista kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen lisääntymistä, kun yritykset siirtävät tuotantoa ETAn ulkopuolelle, koska ne eivät pysty siirtämään EU:n päästökauppajärjestelmän kustannuksia asiakkailleen ilman markkinaosuuden merkittävää vähentymistä. |
8. |
Hiilivuotoriskin välttämisellä on ympäristötavoite, sillä tuella pyritään välttämään kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen lisääntyminen sen vuoksi, että tuotantoa siirtyy ETAn ulkopuolelle eikä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ole tehty sitovaa kansainvälistä sopimusta. Toisaalta välillisiin päästökustannuksiin annettavalla tuella voi olla kielteinen vaikutus EU:n päästökauppajärjestelmän tehokkuuteen. Jos tuki olisi kohdistettu huonosti, sillä poistettaisiin tuensaajille näiden omista päästöistä aiheutuvat välilliset kustannukset ja rajoitettaisiin päästöjen vähentämisen kannustimia ja alan innovatiivisuutta. Näin päästöjen vähentämisen kustannukset päätyisivät pääasiassa talouden muiden toimialojen vastattaviksi. Tällainen valtiontuki voi lisäksi johtaa kilpailun merkittävään vääristymiseen sisämarkkinoilla, erityisesti, kun samalla toimialalla toimivia yrityksiä kohdellaan budjettisyistä eri ETA-valtioissa eri tavoin. Suuntaviivoilla on siis oltava kolme erityistavoitetta: minimoida hiilivuotoriski, säilyttää EU:n päästökaupan tavoite eli hiilidioksidipäästöjen kustannustehokas vähentäminen ja minimoida sisämarkkinoiden kilpailun vääristyminen. |
9. |
Komissio antoi direktiiviä 2009/29/EY hyväksyttäessä lausuman (7) pääperiaatteista, joita se aikoi soveltaa välillisiin päästökustannuksiin kilpailun kohtuuttoman vääristymisen välttämiseksi. |
10. |
Komissio arvioi EU:n tasolla, missä määrin toimialalla tai toimialan osalla on mahdollista siirtää välilliset päästökustannukset tuotteiden hintaan menettämättä merkittävää markkinaosuutta hiilidioksidipäästöjen kannalta vähemmän tehokkaille laitoksille, jotka sijaitsevat yhteisön ulkopuolella. |
11. |
Enimmäistuki, jonka ETA-valtio voi myöntää, lasketaan noudattaen kaavaa, jossa otetaan huomioon laitoksen perustuotantotasot tai näiden suuntaviivojen mukaisesti määritelty laitoksen sähkönkulutuksen perustaso sekä hiilidioksidin päästökerroin polttolaitosten tuottamassa sähkössä eri maantieteellisillä alueilla. Jos sähkön toimitussopimuksiin ei sisälly hiilidioksidiin liittyviä kustannuksia, valtiontukea ei myönnetä. Lisäksi edistetään siirtymistä ”harmaasta” sähköstä ”vihreään” direktiivin 2009/29/EY johdanto-osan 27 kappaleen mukaisesti. |
12. |
Tuella ei saa kokonaan kompensoida EU:n päästöoikeuksien kustannuksia sähkön hinnoissa ja sen on vähennyttävä ajan mittaan, jotta minimoidaan kilpailun vääristyminen sisämarkkinoilla ja saavutetaan EU:n päästökauppajärjestelmän tavoite eli hiilidioksidipäästöjen kustannustehokas vähentäminen. Valtiontukien hallinnoinnissa on keskeisen tärkeää, että tuki-intensiteetit alenevat asteittain, jotta vältetään riippuvuus tuesta. Lisäksi niillä säilytetään pitkän aikavälin kannustimet ottaa huomioon ulkoiset ympäristövaikutukset täysimääräisesti ja lyhyen aikavälin kannustimet siirtyä vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin uusiin teknologioihin. Samalla korostetaan, että tuki on luonteeltaan väliaikaista ja auttaa osaltaan siirtymään vähähiiliseen talouteen. |
1.2. Investointituki suuritehoisille voimaloille, myös sellaisille uusille voimaloille, joissa on valmiudet hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin (CCS-valmius)
13. |
Kuten todetaan päästöoikeuksien huutokaupasta saatavien tulojen käyttöä koskevassa, päästökauppadirektiivin 10 artiklan 3 kohdasta annetussa komission lausumassa (8) Eurooppa-neuvostolle, ETA-valtiot voivat vuosien 2013 ja 2016 välisenä aikana käyttää kyseisiä tuloja tehokkaiden voimaloiden rakentamisen tukemiseen. Tämä koskee myös uusia voimaloita, joilla on valmius hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin. Määritelmästä poiketen hiilidioksidin geologisesta varastoinnista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun neuvoston direktiivin 2009/31/EY (9) 33 artiklan mukaan ETA-valtioiden on varmistettava, että kaikkien sellaisten polttolaitosten toiminnanharjoittajat, joiden nimellinen sähköntuotantoteho on yli 300 megawattia, ovat arvioineet eräät edellytykset eli sen, että sopivia varastointipaikkoja on käytettävissä ja että sekä siirtolaitteistot että hiilidioksidin talteenoton jälkiasentaminen ovat teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Jos arvioinnin tulos on myönteinen, hiilidioksidin talteenottoon ja paineistukseen tarvittaville laitteille on varattava sopiva tila laitosalueella (10). |
14. |
Tuella on pyrittävä parantamaan ympäristönsuojelua siten, että hiilidioksidipäästöt vähenevät verrattaessa huipputekniikkaan, ja estämään markkinahäiriötä merkittävän ympäristöä suojelevan vaikutuksen avulla. Tuen on oltava tarpeellista, sillä on oltava kannustava vaikutus ja sen on oltava oikeasuhteista. Tuki CCS-järjestelmän käyttöönottoon, hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin ei kuulu näiden suuntaviivojen soveltamisalaan ja sitä arvioidaan jo voimassa olevien valtiontukisääntöjen perusteella, erityisesti valtiontuen suuntaviivojen ympäristönsuojelulle annettavia valtiontukia koskevan luvun (11) perusteella. |
15. |
Tuen oikeasuhteisuuden varmistamiseksi sen enimmäisintensiteetin on vaihdeltava sen mukaan, mikä on uuden voimalan panos ympäristönsuojelun lisäämiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen (päästökauppadirektiivin tavoite). Tämän vuoksi koko CCS-ketjun käyttöönoton aloittaminen (eli hiilidioksidin talteenotto-, siirto- ja varastointimahdollisuuksien rakentaminen ja toiminnan tosiasiallinen aloittaminen) uusilla voimaloilla ennen vuotta 2020 on palkittava verrattuna uusiin voimaloihin, joilla on CCS-valmius, mutta joissa CCS-järjestelmän käyttöönotto ei ala ennen vuotta 2020. Lisäksi kun arvioidaan kahta samanlaista uutta voimalaa, joissa on CCS-valmius, tuen sallittu enimmäisintensiteetti on suurempi, jos tuki on myönnetty aitoon kilpailuasetelmaan pohjautuvan (selkeisiin, avoimiin ja syrjimättömiin perusteisiin perustuvan) tarjouskilpailun jälkeen. Näiden perusteiden avulla varmistetaan, että tuki rajoitetaan välttämättömään vähimmäismäärään ja että sillä edistetään kilpailua sähköntuotantomarkkinoilla. Näin voidaan olettaa, että annettuihin tarjouksiin sisältyy kaikki mahdollinen etu, jota lisäinvestoinneilla on mahdollista saada aikaan. |
1.3. Tuki, joka liittyy mahdollisuuteen saada siirtymäkauden ajan maksutta jaettavia oikeuksia sähköntuotannon nykyaikaistamiseksi
16. |
Päästökauppadirektiivin 2003/87/EY 10 c artiklan mukaan tietyt ehdot täyttävillä ETA-valtioilla on mahdollisuus poiketa väliaikaisesti täyden huutokaupan periaatteesta ja jakaa maksutta oikeuksia sähköntuotantoa varten 31 päivään joulukuuta 2008 mennessä toiminnassa olleille laitoksille tai sähköä tuottaville laitoksille, joita koskeva nykyaikaistamiseen tähtäävä investointiprosessi on konkreettisesti alkanut viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008. Nämä ehdot koskevat kansallisen sähköverkon kytkentöjä tai sitä, mikä on fossiilisten polttoaineiden osuus niiden sähköntuotannossa ja bruttokansantuote asukasta kohden suhteessa EU:n keskiarvoon. Vastineeksi sähköntuottajille maksutta annetuista oikeuksista ETA-valtion on toimitettava kansallinen investointisuunnitelma, jäljempänä ’kansallinen suunnitelma’. Siinä esitetään investoinnit, jotka oikeuksia maksutta saaneet tahot tai muut toimijat ovat tehneet infrastruktuurin jälkiasentamiseen ja kehittämiseen, puhtaisiin teknologioihin ja energiatuotannon rakenteen ja toimituslähteiden monipuolistamiseen. |
17. |
Tämä tilanne, jossa päästöoikeuksien täydestä huutokaupasta poiketaan jakamalla siirtymäkauden ajan oikeuksia maksutta, on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, koska ETA-valtio luopuu tulosta ja antaa valikoivan edun sähköntuottajille. Nämä voivat kilpailla muissa ETA-valtioissa toimivien sähköntuottajien kanssa, mikä voi vääristää tai uhata vääristää kilpailua ja vaikuttaa kauppaan sisämarkkinoilla. Valtiontukea liittyy myös investointeihin, joita oikeuksia maksutta saavat tahot voivat tehdä muita pienemmin kustannuksin. |
1.4. Tuki pienten laitosten ja sairaaloiden jättämiseen EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle
18. |
Päästökauppadirektiivin 27 artiklan mukaan ETA-valtiot voivat jättää pieniä laitoksia ja sairaaloita EU:n päätöskauppajärjestelmän ulkopuolelle, jos niihin sovelletaan toimenpiteitä, joilla saavutetaan vastaava kasvihuonekaasujen vähentäminen. ETA-valtiot voivat ehdottaa pieniin laitoksiin ja sairaaloihin sovellettavia toimenpiteitä, joilla saavutetaan vastaava osuus päästövähennyksiin kuin EU:n päästökauppajärjestelmällä. Kun niille annetaan mahdollisuus jäädä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle, voidaan saada suhteessa paras hyöty vähentyneinä hallinnollisina kustannuksina kutakin järjestelmän ulkopuolelle jäävää hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden. |
19. |
Pienten laitosten ja sairaaloiden jättämiseen EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle saattaa sisältyä valtiontukea. ETA-valtioilla on laaja harkintavara päättää, jätetäänkö pieniä laitoksia EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle, minkä tyyppisiä laitoksia nämä voivat olla ja minkälaisia toimenpiteitä edellytetään. Tämän vuoksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että ETA-valtioiden määräämät toimenpiteet tuottavat EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle jätetyille pienille laitoksille tai sairaaloille taloudellista etua, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa kauppaan sisämarkkinoilla. |
2. SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT
2.1. Näiden suuntaviivojen soveltamisala
20. |
Näitä suuntaviivoja sovelletaan ainoastaan päästökauppadirektiivin täytäntöönpanoon liittyviin erityisiin tukitoimenpiteisiin. Valtiontuen suuntaviivojen ympäristönsuojeluun annettavaa valtiontukea koskevaa lukua (12) ei sovelleta näihin toimenpiteisiin. |
2.2. Määritelmät
21. |
Näissä suuntaviivoissa sovelletaan lisäyksessä I vahvistettuja määritelmiä. |
3. ETA-SOPIMUKSEN 61 ARTIKLAN 3 KOHDAN NOJALLA SISÄMARKKINOILLE SOVELTUVAT TUKITOIMENPITEET
22. |
Ympäristönsuojeluun annettavan valtiontuen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jos sillä parannetaan ympäristönsuojelua (vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä), mutta se ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. EFTAn valvontaviranomainen arvioi tukitoimenpiteen soveltuvuutta vertaamalla sen yhteiseen etuun liittyvän tavoitteen myönteistä vaikutusta ja mahdollisia kielteisiä sivuvaikutuksia, esimerkiksi kaupan ja kilpailun vääristymistä. Tästä syystä tukijärjestelmien kesto ei saa ylittää näiden suuntaviivojen kestoa. Tämä ei kuitenkaan rajoita EFTA-valtion mahdollisuutta ilmoittaa uudelleen toimenpide, joka ulottuu tukiohjelman hyväksymistä koskevassa EFTAn valvontaviranomaisen päätöksessä asetetun aikarajan yli. |
3.1. Tuki yrityksille toimialoilla ja toimialojen osilla, joiden katsotaan olevan merkittävälle hiilivuotoriskille alttiita EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien aiheuttamien, sähkön hintoihin siirrettyjen kustannusten vuoksi (tuki välillisille päästökustannuksille)
23. |
Tuen sellaisten EU:n päästöoikeusjärjestelmästä 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi, jotka on siirretty päästökauppadirektiivin soveltamisen vuoksi sähkön hintoihin, katsotaan soveltuvan lisäyksessä II lueteltujen alojen osalta sisämarkkinoille ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla edellyttäen, että tässä jaksossa vahvistettuja edellytyksiä on noudatettu. |
Tuen tavoite ja tarpeellisuus
24. |
Näissä suuntaviivoissa tuen tavoite on estää hiilivuotoriskin merkittävä uhka, joka johtuu sähkön hintoihin siirretyistä EU:n päästöoikeusjärjestelmän kustannuksista, jos hinnat maksaneen tuensaajan EU:n ulkopuolisten kilpailijoiden sähkönhintoihin ei sisälly vastaavia hiilidioksidiin liittyviä kustannuksia eikä tuensaaja pysty siirtämään kustannuksia tuotteiden hintoihin menettämättä merkittävää markkinaosuutta. |
25. |
Näissä suuntaviivoissa merkittävän hiilivuotoriskin katsotaan aiheutuvan ainoastaan, jos tuensaaja toimii jollakin lisäyksessä II luetelluista toimialoista tai toimialan osista. |
Tuen enimmäisintensiteetti
26. |
Tuki-intensiteetti saa olla enintään 85 prosenttia vuosina 2013, 2014 ja 2015 aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista, enintään 80 prosenttia vuosina 2016, 2017 ja 2018 aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista ja enintään 75 prosenttia vuosina 2019 ja 2020 aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista. |
Tuen enimmäismäärän laskeminen
27. |
Laitoskohtainen enimmäistuki tuotteiden valmistukseen näiden suuntaviivojen lisäyksessä II luetelluilla toimialoilla ja toimialojen osilla on laskettava seuraavalla kaavalla:
|
28. |
Jos laitos valmistaa tuotteita, joihin sovelletaan lisäyksessä III ilmoitettua sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoa, sekä tuotteita, joihin sovelletaan toissijaista sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoa, kunkin tuotteen sähkönkulutuksen osuus on laskettava suhteutettuna sen mukaan, miten monta tonnia sitä on tuotettu. |
29. |
Jos laitos valmistaa tuotteita, jotka ovat tukikelpoisia (eli kuuluvat lisäyksessä II lueteltuihin aloihin tai alojen osiin), ja tuotteita, jotka eivät ole tukikelpoisia, maksettava enimmäistuki lasketaan ainoastaan tukikelpoisten tuotteiden osalta. |
30. |
Tuki voidaan maksaa tuensaajalle vuonna, jona kustannukset ovat aiheutuneet, tai sitä seuraavana vuonna. Jos tuki maksetaan vuonna, jona kustannukset ovat aiheutuneet, käytössä on oltava jälkikäteen suoritettavien maksujen mukautusmekanismi, jotta voidaan varmistaa, että mahdolliset liikaa suoritetut tukimäärät maksetaan takaisin ennen 1 päivää heinäkuuta seuraavana vuonna. |
Kannustava vaikutus
31. |
Kannustavaa vaikutusta koskevan vaatimuksen katsotaan olevan täytetty, jos kaikkia jaksossa 3.1 esitettyjä edellytyksiä on noudatettu. |
3.2. Investointituki uusille suuritehoisille voimaloille, myös sellaisille uusille voimaloille, joissa on CCS-valmius
32. |
Investointituen, joka myönnetään 1 päivästä tammikuuta 201331 päivään joulukuuta 2016 uusille suuritehoisille voimaloille, katsotaan soveltuvan sisämarkkinoille ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, jos tässä jaksossa esitettyjä edellytyksiä on noudatettu. |
33. |
Investointitukea uusille suuritehoisille voimaloille voidaan myöntää ainoastaan, jos molempia seuraavista edellytyksistä on noudatettu:
|
Tuen tavoite ja tarpeellisuus
34. |
EFTA-valtioiden on osoitettava, että tuki kohdistetaan markkinahäiriöön siten, että sillä on merkittävä vaikutus ympäristönsuojeluun. Tuella on oltava kannustava vaikutus siten, että sen tuloksena tuensaajan toiminta muuttuu. Kannustava vaikutus on osoitettava vaihtoehtoskenaariolla, jolla esitetään todisteita siitä, että ilman tukea tuensaaja ei olisi tehnyt investointia. Tuettu hanke ei myöskään saa alkaa ennen kuin tukihakemus on jätetty. EFTA-valtioiden on myös osoitettava, ettei tuki muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla erityisesti, jos tuki keskitetään rajoitetulle määrälle tuensaajia tai jos sillä todennäköisesti vahvistetaan tuensaajien markkina-asemaa (yritysryhmittymän tasolla). |
Tukikelpoiset kustannukset
35. |
Tukikelpoiset kustannukset rajoitetaan sellaisten investointien (aineellinen ja aineeton omaisuus) kokonaiskustannuksiin, jotka ovat ehdottomasti tarpeen uuden voimalan rakentamiseksi. Lisäksi jos rakennetaan voimalaa, jossa on CCS-valmius, tukikelpoisia ovat koko CCS-ketjun yleisen taloudellisen ja teknisen toteutettavuuden osoittamisen kustannukset. Näissä suuntaviivoissa talteenotto-, siirto- ja varastointilaitteiden asennuskustannuksia ei katsota tukikelpoisiksi, sillä CCS-järjestelmän käyttöönotolle myönnettävä tuki arvioidaan valtiontuen suuntaviivojen ympäristönsuojelulle annettavia valtiontukia koskevan luvun mukaisesti. |
Tuen enimmäisintensiteetit
36. |
Tuki ei saa olla yli 15 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun se myönnetään uusiin suuritehoisiin voimaloihin, joissa on CCS-valmius, ja koko CCS-ketjun käyttöönotto alkaa ennen vuotta 2020. |
37. |
Tuki ei saa olla yli 10 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun se myönnetään uusiin suuritehoisiin voimaloihin, joissa on CCS-valmius, mutta koko CCS-ketjun käyttöönotto ei ala ennen vuotta 2020, ja joita koskeva tuki annetaan sellaisen aitoon kilpailuasetelmaan perustuvan tarjouskilpailun jälkeen, jossa asetetaan etusijalle i) uudessa laitoksessa käytettävät kaikkein ympäristöystävällisimmät, vallitsevaa tekniikan tasoa alhaisempiin hiilidioksidin päästömääriin johtavat sähköntuotantoteknologiat, ja ii) kilpailu sähköntuotantomarkkinoilla. Tällaisen tarjouskilpailun on perustuttava selkeisiin, avoimiin ja syrjimättömiin perusteisiin ja riittävän monen yrityksen on voitava osallistua siihen. Lisäksi tarjouskilpailuun liittyvän talousarvion on oltava siinä mielessä tiukasti rajoitettu, että kaikki osallistujat eivät voi saada tukea. |
38. |
Tuki ei saa olla yli 5 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun se myönnetään uusiin suuritehoisiin voimaloihin, jotka eivät täytä edellä 36 ja 37 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä. |
39. |
Jos koko CCS-ketjun käyttöönotto ei ala ennen vuotta 2020, tukea vähennetään 5 prosenttiin investoinnin tukikelpoisista kustannuksista, tai 10 prosenttiin, mikäli 3.2 jakson 37 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät. Jos tukea on maksettu etukäteen, EFTA-valtioiden on perittävä tämän osuuden ylittävä tukimäärä takaisin. |
3.3. Tuki, joka liittyy mahdollisuuteen saada siirtymäkauden ajan maksutta jaettavia oikeuksia sähköntuotannon nykyaikaistamiseksi
40. |
Valtiontuen, joka liittyy mahdollisuuteen saada siirtymäkauden ajan maksutta jaettavia oikeuksia sähköntuotannon nykyaikaistamiseksi, sekä kansallisiin suunnitelmiin päästökauppadirektiivin 10 c artiklan mukaisesti sisältyvien investointien katsotaan soveltuvan sisämarkkinoille 1 päivästä tammikuuta 201331 päivään joulukuuta 2019 ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, mikäli kaikkia seuraavia edellytyksiä on noudatettu:
|
Kannustava vaikutus
Vaikutus katsotaan kannustavaksi sellaisten investointien osalta, jotka tehdään 25 päivästä kesäkuuta 2009 alkaen.
Tukikelpoiset kustannukset
41. |
Tukikelpoiset kustannukset on rajattava kansallisessa suunnitelmassa lueteltuihin vuotuisiin investointien kokonaiskustannuksiin (aineellinen ja aineeton omaisuus), jotka vastaavat kullekin tuensaajalle maksutta myönnettyjen oikeuksien markkina-arvoa (laskettuna 29 päivänä maaliskuuta 2011 annetun komission tiedonannon (17) tai tuen myöntämisajankohtana voimassa olleen ohjeiston mukaisesti) riippumatta vastaavan laitoksen toimintakustannuksista ja sen tuottamasta hyödystä. |
Tuen enimmäisintensiteetti
42. |
Tuen osuus ei saa olla yli 100 prosenttia tukikelpoisista menoista. |
3.4. Tuki pienten laitosten ja sairaaloiden jättämiseen EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle
43. |
Tuen pienille laitoksille ja sairaaloille, jotka jäävät EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle 1 päivästä tammikuuta 2013, katsotaan soveltuvan sisämarkkinoille ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, mikäli näihin pieniin laitoksiin ja sairaaloihin sovelletaan toimenpiteitä, joilla saavutetaan päästökauppadirektiivin 27 artiklassa tarkoitettua vastaava kasvihuonekaasujen väheneminen, edellyttäen, että EFTA-valtiot noudattavat päästökauppadirektiivin 27 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä. |
Kannustava vaikutus
44. |
Kannustavaa vaikutusta koskevan vaatimuksen katsotaan olevan täytetty, jos kaikkia jaksossa 3.4 esitettyjä edellytyksiä on noudatettu. |
3.5. Oikeasuhteisuus
45. |
EFTA-valtion on osoitettava, että tuensaajan saama tukimäärä on rajattu mahdollisimman pieneksi. Erityisesti EFTA-valtioiden myöntämien tukien tuki-intensiteetit voivat olla näissä suuntaviivoissa mainittuja alhaisemmat. |
4. TUEN KASAUTUMINEN
46. |
Näissä suuntaviivoissa vahvistettuja tukien enimmäismääriä ei saa ylittää riippumatta siitä, onko tuki on rahoitettu kokonaisuudessaan valtion varoin tai rahoittaako EU siitä osan. |
47. |
Näiden suuntaviivojen nojalla soveltuvaksi katsottua tukea ei saa yhdistää ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun muussa muodossa annetun valtiontuen eikä muun unionin rahoituksen kanssa, jos tällainen kasautuminen johtaa näissä suuntaviivoissa vahvistetun enimmäisintensiteetin ylittymiseen. Jos kuluihin, joihin voidaan myöntää näiden suuntaviivojen soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin tarkoitettua tukea, voidaan myöntää kokonaan tai osittain myös muuhun tarkoitukseen tarkoitettua tukea, yhteiseen osuuteen sovelletaan sitä tuen enimmäismäärää, joka on sovellettavien sääntöjen mukaan suotuisin. |
5. LOPPUSÄÄNNÖKSET
5.1. Vuosiraportit
48. |
Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan (18) ja 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn päätöksen N:o 195/04/KOL (19) mukaan EFTA-valtioiden on toimitettava EFTAn valvontaviranomaiselle vuosittaiset kertomukset. |
49. |
Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan ja päätöksen N:o 195/04/KOL vaatimusten lisäksi ympäristönsuojelualan tukitoimenpiteitä koskevissa vuosittaisissa kertomuksissa on esitettävä lisätietoja hyväksytyistä tukiohjelmista. EFTA-valtioiden on sisällytettävä vuosikertomuksiinsa erityisesti seuraavat tiedot:
|
50. |
EFTAn valvontaviranomainen seuraa säännöllisesti yrityksille myönnettyä tukea sellaisilla toimialoilla ja toimialan osilla, joiden katsotaan olevan merkittävälle hiilivuotoriskille alttiita 3.1 jaksossa kuvattujen EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien aiheuttamien, sähkön hintoihin siirrettyjen kustannusten vuoksi. Se päivittää samalla tietojaan eteenpäin siirrettyjen välillisten kustannusten määrästä ja hiilivuodon mahdollisista seurauksista. |
51. |
EFTA-valtioiden on sisällytettävä vuosikertomuksiinsa seuraavat tiedot uusiin suuritehoisiin voimaloihin, myös sellaisiin, joissa on CCS-valmius, myönnetyn tuen osalta:
|
5.2. Avoimuus
52. |
EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että EFTA-valtioiden valtiontuen läpinäkyvyyden lisääminen edellyttää jatkotoimia. Erityisesti on varmistettava, että EFTA-valtiot, talouden toimijat, asianomaiset osapuolet ja EFTAn valvontaviranomainen saavat helposti käyttöönsä kaikkia sovellettavia ympäristötukiohjelmia koskevat lyhentämättömät säädöstekstit. |
53. |
Tämä voidaan helposti varmistaa perustamalla internetsivustoja. Tätä varten EFTAn valvontaviranomainen edellyttää tukiohjelmia arvioidessaan järjestelmällisesti EFTA-valtioilta sitä, että nämä julkaisevat kaikkien lopullisten tukiohjelmien koko tekstin internetissä ja ilmoittavat kyseisen internet-sivun osoitteen EFTAn valvontaviranomaiselle. |
5.3. Seuranta
54. |
EFTA-valtioiden on varmistettava, että tuen myöntämisestä kaikille toimenpiteille pidetään yksityiskohtaista kirjanpitoa. Kirjanpidon on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että tukikelpoisia kustannuksia ja tuen sallittua enimmäisintensiteettiä koskevia ehtoja on noudatettu. Tiedot on säilytettävä 10 vuoden ajan tuen myöntämisajankohdasta ja ne on toimitettava EFTAn valvontaviranomaiselle pyynnöstä. |
5.4. Soveltamisaika ja tarkistaminen
55. |
EFTAn valvontaviranomainen soveltaa näitä suuntaviivoja sitä päivää seuraavasta päivästä, jona ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ETA-täydennysosassa. |
56. |
Suuntaviivoja sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2020 asti. EFTAn valvontaviranomainen voi EFTA-valtioita kuultuaan muuttaa suuntaviivoja ennen kyseistä päivämäärää kilpailupolitiikkaan tai ympäristöpolitiikkaan liittyvistä merkittävistä syistä tai ottaakseen huomioon muut politiikan alat tai kansainväliset sitoumukset. Muutokset saattavat osoittautua tarpeellisiksi erityisesti ilmastonmuutoksen alalla tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävien kansainvälisten sopimusten ja ilmastonmuutosta koskevan ETAn lainsäädännön jatkokehityksen perusteella. EFTAn valvontaviranomainen saattaa tarkastella näitä suuntaviivoja uudelleen kahden vuoden välein niiden hyväksymisen jälkeen. |
57. |
EFTAn valvontaviranomainen soveltaa näitä suuntaviivoja kaikkiin ilmoitettuihin tukitoimenpiteisiin, joista se tekee päätöksen sen jälkeen, kun suuntaviivat on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ETA-täydennysosassa, vaikka kyseisistä hankkeista olisi ilmoitettu sille jo ennen suuntaviivojen julkaisemista. EFTAn valvontaviranomainen soveltaa kaikkeen sääntöjenvastaiseen tukeen valtiontuen suuntaviivojen lukua, joka koskee valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavia sääntöjä (20). |
(1) Nämä suuntaviivat vastaavat Euroopan komission suuntaviivoja tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä vuoden 2012 jälkeen; suuntaviivat hyväksyttiin 22 päivänä toukokuuta 2012 (EUVL C 158, 5.6.2012, s. 4). Valvontaviranomaisen antamat valtiontuen suuntaviivat on julkaistu valvontaviranomaisen verkkosivuilla (www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32). Direktiivi on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XX olevaan 21 alc kohtaan.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/29/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 63). Direktiivi on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XX olevan 21 al kohtaan.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/101/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2004 (EUVL L 338, 13.11.2004, s. 18); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/101/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008 (EUVL L 8, 13.1.2009, s. 3); Euroopan parlamentin ja neuvoston 11. maaliskuuta 2009 antama asetus (EY) N:o 219/2009 (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 109).
(5) Näissä suuntaviivoissa ilmaisulla ”EFTA-valtiot” tarkoitetaan Islantia, Liechtensteinia ja Norjaa, mutta ei Sveitsiä, joka ei ole liittynyt Euroopan talousalueeseen siitä huolimatta, että se kuuluu EFTAan.
(6) Valtiontuen toimintasuunnitelma – Valtiontukien vähentäminen ja tarkempi kohdentaminen: suunnitelma valtiontuen uudistamiseksi vuosina 2005–2009 (KOM(2005) 107 lopullinen, 7.6.2005).
(7) Liitteessä 15713/1/08REV1 oleva liite II, 18. marraskuuta 2008 (25.11.) http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P6-TA-2008-0610+0+DOC+XML+V0//FI
(8) Lisäys I/A-kohtaa koskevaan ilmoitukseen neuvoston pääsihteeristöltä pysyvien edustajien komitealle / neuvostolle (8033/09 ADD 1 REV 1), 31.3.2009.
(9) Neuvoston direktiivi 2009/31/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 114). Direktiivi on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XX olevaan 1a, 1f, 1i, 13ca, 19a, 21at ja 32c kohtaan.
(10) Ks. alaviite 9.
(11) EUVL L 144, 10.6.2010, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 29, 10.6.2010, s. 1. Tämä luku vastaa Euroopan komission antamia yhteisön suuntaviivoja valtiontuesta ympäristönsuojelulle (EUVL C 82, 1.4.2008, s. 1).
(12) EUVL L 144, 10.6.2010, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 29, 10.6.2010, s. 1. Tämä luku vastaa Euroopan komission antamia yhteisön suuntaviivoja valtiontuesta ympäristönsuojelulle (EUVL C 82, 1.4.2008, s. 1).
(13) EUVL L 343, 23.12.2011, s. 91. Direktiivi on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä IV olevaan 24 kohtaan.
(14) Komission tiedonanto, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2011, direktiivin 2003/87/EY 10 c artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista ohjeista, jotka koskevat menetelmiä päästöoikeuksien jakamiseksi siirtymäajan maksutta laitoksille sähköntuotannon osalta (K(2011) 1983 lopullinen, 29.3.2011).
(15) Komission tiedonanto – Ohjeet direktiivin 2003/87/EY 10 c artiklan vapaaehtoista soveltamista varten (EUVL C 99, 31.3.2011, s. 9).
(16) Ks. alaviite 15.
(17) Ks. alaviite 15.
(18) Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 oleva II osa vastaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1). Asetus (EY) N:o 659/1999 on lisäksi sisällytetty ETA-sopimuksen pöytäkirjaan 26.
(19) Päätös N:o 195/04/KOL (EUVL L 139, 25.5.2006, s. 37, ja ETA-täydennysosa N:o 26, 25.5.2006, s. 1) vastaa 21 päivänä huhtikuuta 2004 annettua komission asetusta (EY) N:o 794/2004 (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1), jolla pannaan täytäntöön asetus (EY) N:o 659/1999.
(20) EUVL L 73, 19.3.2009, s. 23, ja ETA-täydennysosa N:o 15, 19.3.2009, s. 6. Tämä luku vastaa komission ilmoitusta valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä (EUVL C 119, 22.5.2002, s. 22).
Lisäys I
Määritelmät
Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan:
— |
’tuella’ toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa määrätyt edellytykset; |
— |
’tuen myöntämisajalla’ yhtä tai useampaa vuotta kauden 2013–2020 aikana. Mikäli EFTA-valtio haluaa myöntää tukea lyhyemmäksi ajaksi, sen olisi käytettävä viitejaksona tuensaajien tilikautta ja myönnettävä tukea vuosittain; |
— |
’tuen enimmäisintensiteetillä’ tuen kokonaismäärää ilmaistuna prosenttiosuutena tukikelpoisista kustannuksista. Kaikki käytettävät luvut on ilmaistava määrinä ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä. Jos tuki myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määräksi katsotaan avustuksen arvo. Useissa erissä maksettava tuki on laskettava sen nettonykyarvosta ensimmäisen erän myöntämisajankohtana käyttäen valvontaviranomaisen asianmukaista viitekorkoa arvon diskonttaamiseksi, jotta huomioidaan ajan kuluminen. Tuki-intensiteetti lasketaan tuensaajaa kohden; |
— |
’tuottamisella omaan käyttöön’ sähkön tuotantoa laitoksessa, joka ei ole direktiivin 2003/87/EY 3 artiklan u alakohdassa tarkoitettu ”sähköntuottaja”; |
— |
’tuensaajalla’ yritystä, joka saa tukea; |
— |
’CCS-valmiudella’ laitoksen osoittamaa tilannetta, että sillä on käytettävissään sopivat varastointipaikat, siirtolaitteistot ovat teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa ja hiilidioksidin talteenottolaitteiden jälkiasennus on teknisesti tai taloudellisesti toteutettavissa heti, kun saavutetaan riittävät markkinakannustimet eli tietty hiilidioksidin hintakynnys; erityisesti CCS-valmius edellyttää seuraavia seikkoja:
|
— |
’ympäristönsuojelulla’ kaikkia toimia, joilla pyritään korjaamaan tai ennaltaehkäisemään fyysiselle ympäristölle tai luonnonvaroille tuensaajan omasta toiminnasta aiheutuvia haittoja, pienentämään tällaisten haittojen riskiä tai edistämään luonnonvarojen järkiperäistä käyttöä, mukaan lukien energiansäästötoimenpiteet ja uusiutuvien energialähteiden käyttö; |
— |
’EU:n päästöoikeudella’ siirrettävissä olevaa oikeutta yhden hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöön tiettynä aikana; |
— |
’bruttoarvonlisäyksellä’ bruttoarvonlisäystä tuotantokustannushintaan eli tuotannon arvoa, josta on vähennetty välituotekäyttö. Sillä mitataan yksittäisen tuottajan, tuotannonalan tai toimialan osuus suhteessa BKT:hen. Bruttoarvonlisäys tuotantokustannushintaan on markkinahintainen bruttoarvonlisäys, josta on vähennetty välilliset verot ja johon on lisätty mahdolliset avustukset. Arvonlisäys tuotantokustannushintaan voidaan laskea seuraavasti: liikevaihto + valmistus omaan käyttöön + muu varsinaisen toiminnan tuotto +/– varastojen muutos – tavaroiden ja palveluiden ostot – muut liikevaihtoon liittyvät tuoteverot, jotka eivät ole vähennyskelpoisia – tuotantoon liittyvät verot. Vaihtoehtoisesti se voidaan laskea myös lisäämällä henkilöstökustannukset bruttotoimintaylijäämään. Arvonlisäykseen ei sisällytetä kuluja eikä tuottoja, jotka yhtiön tilinpäätöksessä kirjataan rahoitustuotoiksi tai -kuluiksi tai muun kuin varsinaisen toiminnan tuotoiksi tai kuluiksi. Arvonlisäys lasketaan ”bruttoperiaatteella”, koska arvostuseriä (kuten poistoja) ei vähennetä (1); |
— |
’koko CCS-ketjun käyttöönotolla’ hiilidioksidin talteenotto-, siirto- ja varastointimahdollisuuksien rakentamista ja toiminnan tosiasiallista aloittamista; |
— |
’pienillä laitoksilla’ laitoksia, joiden toimivaltaiselle viranomaiselle raportoimat vuotuiset päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat alle 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa kolmena päästökauppadirektiivin 27 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua, vastaavien toimenpiteiden ilmoittamista edeltävänä vuonna, ja, jos niissä suoritetaan polttotoimintaa, joiden nimellinen lämpöteho on alle 35 megawattia; |
— |
’töiden aloittamisella’ joko rakennustöiden aloittamista tai ensimmäistä kiinteää sitoumusta tilata laitteita, lukuun ottamatta alustavia toteutettavuustutkimuksia; |
— |
’aineellisella omaisuudella’ tukikelpoisia kustannuksia laskettaessa investointeja maahan, rakennuksiin, laitokseen ja laitteisiin; |
— |
’aineettomalla omaisuudella’ tukikelpoisia kustannuksia laskettaessa menoja teknologiansiirtoon, kun hankitaan käyttölupia tai patentoitua ja patentoimatonta taitotietoa, mikäli seuraavia edellytyksiä noudatetaan:
|
— |
’kaupan merkittävyydellä’ Eurostatin tilastojen mukainen kolmansiin maihin tapahtuvan viennin kokonaisarvon ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin arvon yhteismäärän ja ETAn kokonaismarkkinoiden koon (ETAn yritysten vuotuinen liikevaihto, johon on lisätty kolmansista maista peräisin oleva kokonaistuonti) välistä suhdetta; |
— |
’Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinnalla’ EU:n päästöoikeuksien päivittäisten, toimituksesta tuen myöntämisvuoden joulukuussa maksettavien yhden vuoden termiinihintojen (viimeisin tarjoushinta) keskiarvoa euroina tietyssä EU:n hiilipörssissä tuen myöntämisvuotta edeltävänä vuonna 1. tammikuuta – 31. joulukuuta. Esimerkiksi vuodeksi 2016 myönnettävän tuen osalta se on tietyssä EU:n hiilipörssissä 1. tammikuuta 2015 – 31. joulukuuta 2015 tarjottujen joulukuuta 2016 koskevien viimeisimpien tarjoushintojen keskiarvo; |
— |
’hiilidioksidin päästökertoimella’ (tCO2/MWh) tarkoitetaan fossiilisista polttoaineista eri maantieteellisillä alueilla tuotetun sähkön hiilidioksidi-intensiteetin painotettua keskiarvoa. Painotus vastaa näiden fossiilisten polttoaineiden tuotantoyhdistelmää kyseisellä maantieteellisellä alueella. Hiilidioksidin päästökerroin lasketaan jakamalla energiateollisuuden hiilidioksidiekvivalentteina ilmoittama päästöjen määrä fossiilisista polttoaineista saadun sähkön bruttotuotannolla (TWh). Näissä suuntaviivoissa maantieteellisiksi alueiksi katsotaan alueet, a) jotka koostuvat sähköpörssien kautta yhteen kytketyistä osamarkkinoista, b) joiden sisällä ei ole ilmoitettu ylikuormituksesta, ja molemmissa tapauksissa tuntikohtaiset seuraavaa vuorokautta koskevat sähköpörssien hinnat alueen sisällä poikkeavat toisistaan euroina (Euroopan keskuspankin päivittäiskurssi) enintään 1 prosenttia merkittävässä määrässä kaikkia yhden vuoden tunteja. Tällainen alueellinen erottelu osoittaa, miten tärkeitä fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalat ovat loppuhinnan määräytymiselle tukkumarkkinoilla ja mikä niiden asema on marginaalilaitoksina. Pelkkä sähkökauppa kahden ETA-valtion välillä ei tarkoita automaattisesti, että ne muodostavat ylikansallisen alueen. Koska alueista ei ole tarpeeksi asiaa koskevia tietoja, maantieteellisiin alueisiin kuuluu yhden tai useamman ETA-valtion koko alue. Näin erotetaan seuraavat maantieteelliset alueet: Pohjoismaat (Tanska, Ruotsi, Suomi ja Norja), läntinen Keski-Eurooppa (Itävalta, Belgia, Luxemburg, Ranska, Saksa, Liechtenstein ja Alankomaat), Iberia (Portugali ja Espanja) sekä Tšekki ja Slovakia. Kaikki muut ETA-valtiot muodostavat oman maantieteellisen alueensa. Hiilidioksidin alueelliset enimmäispäästökertoimet luetellaan lisäyksessä IV; |
— |
’perustuotoksella’ laitoksen keskimääräistä tuotantoa tonneina vuodessa viitejaksolla 2005–2011 sellaisten laitosten osalta, jotka ovat olleet toiminnassa kaikkina kyseisen viitejakson vuosina. Tietty kalenterivuosi (esim. vuosi 2009) voidaan jättää seitsemän vuoden mittaisen viitejakson ulkopuolelle. Jos laitos ei ole ollut toiminnassa vähintään yhtenä vuonna vuosien 2005–2011 aikana, perustuotoksena pidetään vuosituotantoa, kunnes toiminnasta on tiedot neljältä vuodelta. Tämän jälkeen se on edeltävien kolmen vuoden keskiarvo kyseisenä jaksona. Jos laitoksen tuotantokapasiteetti laajentuu tuen myöntämisaikana merkittävästi näissä suuntaviivoissa tarkoitetulla tavalla, perustuotosta voidaan lisätä suhteessa tuotannon laajentumiseen. Jos laitos pienentää tuotantotasoaan tietyn kalenterivuoden aikana 50–75 prosenttia perustuotokseen verrattuna, se saa tukea vain puolet perustuotosta vastaavan tuen määrästä. Jos laitos pienentää tuotantotasoaan tietyn kalenterivuoden aikana 75–90 prosenttia perustuotokseen verrattuna, se saa tukea vain 25 prosenttia perustuotosta vastaavan tuen määrästä. Jos laitos pienentää tuotantotasoaan tietyn kalenterivuoden aikana vähintään 90 prosenttia perustuotokseen verrattuna, se ei saa lainkaan tukea; |
— |
’sähkönkulutuksen perustasolla’ (MWh) laitoksen keskimääräistä sähkönkulutusta (myös muualle siirretyn, tukikelpoisen tuotannon sähkönkulutus) viitejaksolla 2005–2011 sellaisten laitosten osalta, jotka ovat olleet toiminnassa kaikkina viitejakson vuosina. Tietty kalenterivuosi (esim. vuosi 2009) voidaan jättää seitsemän vuoden mittaisen viitejakson ulkopuolelle. Jos laitos on ollut poissa toiminnasta vähintään yhden vuoden ajan vuosien 2005–2011 aikana, sähkönkulutuksen perustasona pidetään sähkön vuosikulutusta, kunnes toiminnasta on tiedot neljältä vuodelta. Tämän jälkeen sähkönkulutuksen perustasona pidetään niiden edeltävien kolmen vuoden keskiarvoa, joiden osalta toiminnasta on tiedot. Jos tuen myöntämisaikana laitoksen tuotantokapasiteetti laajentuu merkittävästi, sähkönkulutuksen perustasoa voidaan lisätä suhteessa tuotannon laajentumiseen. Jos laitos pienentää tuotantotasoaan tietyn kalenterivuoden aikana 50–75 prosenttia perustuotokseen verrattuna, se saa tukea vain puolet sähkönkulutuksen perustasoa vastaavan tuen määrästä. Jos laitos pienentää tuotantotasoaan tietyn kalenterivuoden aikana 75–90 prosenttia perustuotokseen verrattuna, se saa tukea vain 25 prosenttia sähkönkulutuksen perustasoa vastaavan tuen määrästä. Jos laitos pienentää tuotantotasoaan tietyn kalenterivuoden aikana vähintään 90 prosenttia perustuotokseen verrattuna, se ei saa lainkaan tukea; |
— |
’merkittävällä kapasiteetin laajentumisella’ laitoksen osan asetetun alkukapasiteetin merkittävää lisäämistä siten, että kaikki seuraavat vaatimukset täyttyvät:
|
Laitoksen on toimitettava kansalliselle tuen myöntävälle viranomaiselle todisteita siitä, että merkittävän kapasiteetin laajentumisen perusteet on täytetty ja että riippumaton todentaja on todennut merkittävän kapasiteetin laajentumisen tyydyttäväksi. Todentajan on tutkittava laitoksen toimittamien tietojen luotettavuutta, uskottavuutta ja tarkkuutta, ja todentajan lausunnossa on ilmaistava riittävällä varmuudella, ettei toimitetuissa tiedoissa ole olennaisia väärintulkintoja;
— |
’sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvolla’, joka ilmaistaan megawattitunteina tuotostonnilta ja määritellään Prodcom-tasolla 8, tuotekohtaista sähkönkulutusta sellaista tuotostonnia kohti, joka on saatu kaikkein sähkötehokkaimmilla kyseisille tuotteelle käytettävissä olevalla tuotantomenetelmällä. Sellaisten tukikelpoisiin aloihin kuuluvien tuotteiden, joille on vahvistettu komission päätöksessä 2011/278/EU (2) tarkoitettu polttoaineen ja sähkön vaihdettavuus, sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo määritellään samojen järjestelmän rajojen sisällä siten, että huomioon otetaan vain sähkön osuus. Vastaavat tukikelpoisten toimialojen ja niiden osien tuottamien tuotteiden sähkönkulutuksen vertailuarvot luetellaan lisäyksessä III; |
— |
’toissijaisella sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvolla’ 80 prosentin osuutta sähkönkulutuksen perustasosta. Se vastaa sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoja soveltamalla saavutettua keskimääräistä vähennyspanosta (vertailuarvon mukainen sähkönkulutus / ennakoitu sähkönkulutus). Sitä sovelletaan kaikkiin tuotteisiin ja prosesseihin, jotka kuuluvat tukikelpoisiin toimialoihin tai toimialojen osiin, mutta joihin ei sovelleta lisäyksessä III määriteltyjä sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoja. |
(1) Oikeudellinen kehys on yritystoiminnan rakennetilastoista 20 päivänä joulukuuta 1996 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 58/97, koodi 12 15 0. Asetus (EY, Euratom) N:o 58/97, joka oli sisällytetty ETA-sopimukseen, kumottiin yritystoiminnan rakennetilastoista (uudelleen laadittu toisinto) 11 päivänä maaliskuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 295/2008, joka on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XXI olevaan 1 kohtaan. (Asetuksen (EY, Euratom) N:o 58/97 säännöksiä sovelletaan kuitenkin edelleen vuotta 2007 ja sitä aikaisempia viitevuosia koskevien tilastotietojen keräämiseen, laatimiseen ja toimittamiseen.)
(2) Komission päätös 2011/278/EU, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2011, päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti, EUVL L 130, 17.5.2011, s. 1. Päätöksen liitteessä I olevassa 2 kohdassa luetellaan useita tuotteita, joissa katsotaan olevan ainakin jonkin verran sähkön ja polttoaineen vaihdettavuutta. Päätös on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XX olevaan 21 alc kohtaan.
Lisäys II
Toimialat ja niiden osat, joita hiilivuotoriskin katsotaan ennakolta merkittävästi uhkaavan välillisten päästökustannusten vuoksi
Tukea saava laitos voi näiden suuntaviivojen mukaisesti saada valtiontukea 3.3 jaksossa tarkoitettuihin välillisiin päästökustannuksiin ainoastaan, jos se toimii seuraavilla aloilla tai alojen osilla. Muita aloja tai niiden osia ei katsota tukikelpoisiksi.
|
NACE-koodi (1) |
Tavaran kuvaus |
1. |
2742 |
Alumiinin valmistus |
2. |
1430 |
Kemiallisten ja lannoitemineraalien louhinta |
3. |
2413 |
Muiden epäorgaanisten peruskemikaalien valmistus |
4. |
2743 |
Lyijyn, sinkin ja tinan valmistus |
5. |
1810 |
Nahkavaatteiden valmistus |
6. |
2710 |
Raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus, |
272210 |
teräksestä valmistetut saumattomat putket |
|
7. |
2112 |
Paperin, kartongin ja pahvin valmistus |
8. |
2415 |
Lannoitteiden ja typpiyhdisteiden valmistus |
9. |
2744 |
Kuparin valmistus |
10. |
2414 |
Muiden orgaanisten peruskemikaalien valmistus |
11. |
1711 |
Puuvillatyyppisten kuitujen valmistelu ja kehruu |
12. |
2470 |
Tekokuitujen valmistus |
13. |
1310 |
Rautamalmien louhinta |
14. |
|
Seuraavat osat toimialasta Ensiömuovin valmistus (2416): |
24161039 |
Pientiheyspolyeteeni |
|
24161035 |
Suoraketjuinen pientiheyspolyeteeni |
|
24161050 |
Suurtiheyspolyeteeni |
|
24165130 |
Polypropeeni |
|
24163010 |
Polyvinyylikloridi |
|
24164040 |
Polykarbonaatti |
|
15. |
|
Seuraava osa toimialasta Massan valmistus (2111): |
21111400 |
Mekaaninen puumassa |
Selitys: menetelmä tukikelpoisten toimialojen ja niiden osien määrittämiseksi
1. |
Toimialan tai toimialan osan katsotaan näissä suuntaviivoissa olevan päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 15 kohdan mukaisesti alttiina merkittävälle hiilivuotoriskille, jos kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan merkittävyys on yli 10 prosenttia ja päästökauppadirektiivin täytäntöönpanosta aiheutuvien välillisten lisäkustannusten yhteismäärä johtaisi tuotantokustannusten huomattavaan eli vähintään 5 prosentin lisääntymiseen laskettuna osuutena bruttoarvonlisäyksestä. |
2. |
Kun lasketaan välillisiä kustannuksia näissä suuntaviivoissa tarkoitetun tukikelpoisuuden arvioimiseksi, sovelletaan samaa hiilidioksidin hintaoletusta sekä sähkölle määritettyä EU:n keskimääräistä päästökerrointa kuin komission päätöksessä 2010/2/EU (2). Samoin sovelletaan komission päätöksessä 2010/2/EU käytettyjä kunkin toimialan tai sen osan kauppaa, tuotantoa ja arvonlisää koskevia tietoja. Kaupan merkittävyyden laskelman perustana on vienti kaikkiin EU:n ulkopuolisiin maihin ja tuonti niistä riippumatta siitä, onko näissä kolmansissa maissa asetettu hiilidioksidipäästöille hinta (hiiliveron tai EU:n päästökauppajärjestelmän kaltaisen päästökattoihin ja -kauppaan perustuvan järjestelmän kautta). Oletuksena pidetään myös, että 100 prosenttia hiilidioksidipäästöjen kustannuksista siirretään sähkön hintoihin. |
3. |
Edellä 1 kohdassa esitettyjen määrällisten perusteiden mukaisesti määriteltyjä, taulukossa esitettyjä tukikelpoisia toimialoja ja toimialojen osia on täydennetty päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 17 kohdassa säädettyä vastaavalla tavalla laadullisella arvioinnilla, jos asiaa koskevia tietoja on käytettävissä ja teollisuudenalan edustajat tai ETA-valtiot ovat esittäneet tukikelpoisuudelle riittävän uskottavat ja perustellut tiedot. Ensinnäkin laadullista arviota on sovellettu sellaisiin toimialoihin, jotka ovat rajatapauksia, eli NACE -4 -toimialoihin, joiden välilliset päästökustannukset ovat suuret, 3–5 prosenttia, ja kaupan merkittävyys vähintään 10 prosenttia. Toiseksi sitä sovelletaan sellaisiin toimialoihin ja toimialojen osiin (myös Prodcom-tasolla (3)), joista ei ole virallisia tietoja tai tiedot ovat laadultaan heikkoja. Kolmanneksi sitä sovelletaan sellaisiin toimialoihin ja toimialojen osiin (myös Prodcom-tasolla), joiden voidaan katsoa olleen riittämättömästi edustettuina määrällisessä arviossa. Huomioon ei ole otettu toimialoja tai niiden osia, joilla välillisten hiilidioksidiin liittyvien kustannusten osuus on alle yksi prosentti. |
4. |
Laadullisessa tukikelpoisuusarviossa tarkasteltiin ensinnäkin välillisten hiilidioksidiin liittyvien kustannusten epäsymmetrisen vaikutuksen suuruutta eli osuutta toimialan bruttoarvonlisäyksestä. Kustannusten epäsymmetrisen vaikutuksen on oltava niin suuri, että siihen saattaa sisältyä välillisistä hiilidioksidiin liittyvistä kustannuksista johtuva merkittävä hiilivuotoriski. Perusteen katsottiin täyttyneen, jos välillisten hiilidioksidiin liittyvien kustannusten osuus oli yli 2,5 prosenttia. Toiseksi otettiin huomioon saatavilla olevat markkinoihin liittyvät todisteet, joiden mukaan toimiala tai sen osa ei voi siirtää kasvaneita välillisiä päästökustannuksia asiakkailleen ilman, että se menettää merkittävän markkinaosuuden kolmansista maista tuleville kilpailijoille. Tämän perusteen täyttymisen puolueettomaksi osoittimeksi valittiin riittävä, vähintään 25 prosentin suuruinen kaupan merkittävyys. Lisäksi toisen perusteen täyttyminen edellytti perusteltuja tietoja, joiden mukaan kyseinen EU:n toimiala on todennäköisesti hinnanottaja (eli hinnat vahvistetaan tavarapörsseissä tai on todisteita hintavastaavuuksista makroalueilla); todisteiden tukena oli lisätietoja, jos niitä oli saatavilla kansainvälisestä kysyntä- ja tarjontatilanteesta, kuljetuskustannuksista, voittomarginaaleista ja hiilidioksidin vähennyspotentiaalista. Kolmanneksi otettiin huomioon toimialan tuotteiden komission päätöksessä 2011/278/EU (4) tarkoitettu polttoaineen ja sähkön vaihdettavuus. |
5. |
Laadullisen ja määrällisen arvion tulokset näkyvät tässä liitteessä olevassa tukikelpoisten toimialojen ja niiden osien luettelossa, joka on suljettu ja jota voidaan tarkistaa vasta näiden suuntaviivojen väliarvioinnin yhteydessä. |
(1) NACE rev.1.1: http://ec.europa.eu/eurostat/ramon/nomenclatures/index.cfm?TargetUrl=-LST_CLS_DLD&StrNom=NACE_1_1&StrLanguageCode=EN&StrLayoutCode=HIERARCHIC
(2) Komission päätös, annettu 24 päivänä joulukuuta 2009, luettelon laatimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY nojalla niistä toimialoista ja toimialojen osista, joiden katsotaan olevan alttiita merkittävälle hiilivuodon riskille, EUVL L 1, 5.1.2010, s. 10. Päätös on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XX olevaan 21 alb kohtaan.
(3) Luettelo ”Production Communautaire”, joka on saatavilla verkko-osoitteessa http://ec.europa.eu/eurostat/ramon/nomenclatures/-index.cfm?TargetUrl=LST_NOM_DTL&StrNom=PRD_2010&StrLanguageCode=EN&IntPcKey=&StrLayoutCode=HIERARCHIC
(4) Komission päätös 2011/278/EU, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2011, päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti, EUVL L 130, 17.5.2011, s. 1. Päätöksen liitteessä I olevassa 2 kohdassa luetellaan useita tuotteita, joissa katsotaan olevan ainakin jonkin verran sähkön ja polttoaineen vaihdettavuutta. Päätös on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XX olevaan 21 alc kohtaan.
Lisäys III
Sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvot tuotteille, jotka kuuluvat lisäyksessä II esitettyihin NACE-koodeihin
NACE4 |
Vertailutuote (1) |
Vertailuarvo |
Vertailuyksikkö |
Tuotantoyksikkö (2) |
Tuotemääritelmä (2) |
Vertailutuotteen kattamat prosessit (2) |
Prodcom-koodi (rev 1.1) |
Kuvaus |
||||||||||||||||||||
2742 |
Primaarialumiini |
14,256 |
MWh/tuotostonni (vaihtovirtakulutus) |
Tonni muokkaamatonta seostamatonta nestemäistä alumiinia |
Muokkaamaton seostamaton nestemäinen alumiini elektrolyysistä |
Muokkaamaton seostamaton nestemäinen alumiini elektrolyysistä, mukaan lukien pilaantumisen torjuntayksiköt, liitännäisprosessit ja valulaitos. Päätöksessä 2011/278/EU olevan tuotemääritelmän lisäksi anodilaitos (prebake-anodit) on otettu mukaan. Jos anodit hankitaan erillisestä laitoksesta Euroopasta, tälle laitokselle ei pidä maksaa korvausta, koska se sisältyy jo vertailuarvoon. Jos anodit tuotetaan Euroopan ulkopuolella, voidaan tehdä oikaisu. |
27421130 |
Muokkaamaton alumiini, seostamaton (ei kuitenkaan jauheet ja suomut) |
||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
27421153 |
Muokkaamaton alumiini, seos, malmista valmistettu (ei kuitenkaan jauheet ja suomut) |
||||||||||||||||||||
2742 |
Alumiinioksidi (jalostus) |
0,225 |
MWh/tuotostonni |
Tonni alumiinioksidia |
|
Käsittää kaikki alumiinioksidin tuotantoon suoraan tai välillisesti liittyvät prosessit |
27421200 |
Alumiinioksidi (ei kuitenkaan keinotekoinen korundi) |
||||||||||||||||||||
2710 |
Happipuhallusteräs |
0,036 |
MWh/tuotostonni |
Tonni raakaterästä (valettu) |
|
Sekundaarinen metallurgia, tulenkestävien aineiden esilämmitys, liitännäistoiminnot (erityisesti pölynpoisto) ja valulaitokset raakaterästuotteiden leikkaamiseen asti |
2710T122 |
Seostamaton teräs, muu kuin sähkömasuunissa valmistettu |
||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
2710T132 |
Seosteräs, muu kuin ruostumaton teräs, muu kuin sähkömasuunissa valmistettu |
||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
2710T142 |
Ruostumaton ja lämmönkestävä teräs, muu kuin sähkömasuunissa valmistettu |
||||||||||||||||||||
2710 |
Valokaariuunissa valmistettu hiiliteräs |
0,283 |
tCO2/tuotostonni |
Tonni sekundaariraakaterästä valulaitoksesta |
Teräs, jossa on alle 8 prosenttia metallisia seosaineita sekä kuona-aineita sellainen määrä, joka rajoittaa sen käyttöä sovelluksiin, joissa pinnalta ei vaadita korkeaa laatua eikä prosessoitavuutta |
Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti seuraaviin prosessiyksiköihin:
|
2710T121 |
Raakateräs: seostamatonta terästä, sähkömasuunissa valmistettu |
||||||||||||||||||||
|
|
(perustuu parhaan 10 %:n keskiarvoon) |
|
|
|
|
2710T131 |
Raakateräs: seosterästä, muuta kuin ruostumatonta terästä, sähkömasuunissa valmistettu |
||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
2710T141 |
Raakateräs: ruostumatonta ja lämmönkestävää terästä, sähkömasuunissa valmistettu |
||||||||||||||||||||
2710 |
Valokaariuunissa valmistettu runsasseosteinen teräs |
0,352 |
tCO2/tuotostonni |
Tonni runsasseosteista raakaterästä |
Teräs, joka sisältää vähintään 8 prosenttia metallisia seosaineita tai jolta edellytetään korkeata pinnan laatua ja jalostuskelpoisuutta |
Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti seuraaviin prosessiyksiköihin:
Ei käsitä seuraavia prosessiyksikköjä: FeCr-muunnin ja teollisuuskaasujen kryogeeninen varastointi. |
2710T121 |
Raakateräs: seostamatonta terästä, sähkömasuunissa valmistettu |
||||||||||||||||||||
|
|
(perustuu parhaan 10 %:n keskiarvoon) |
|
|
|
|
2710T142 |
Ruostumaton ja lämmönkestävä teräs, muu kuin sähkömasuunissa valmistettu |
||||||||||||||||||||
2710 |
FeSi |
8,540 |
MWh/tuotostonni |
Tonni lopullista FeSi-75:tä |
FeSi-75 |
Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan uunien toimintaan. Ei käsitä apuprosesseja. |
27102020/24101230 |
Ferropii-75, piitä 75 % |
||||||||||||||||||||
2710 |
FeMn HC |
2,760 |
MWh/tuotostonni |
Tonni lopullista korkeahiilistä ferromangaania |
Korkeahiilinen ferromangaani |
Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan uuneihin. Ei käsitä apuprosesseja. |
27102010 |
Ferromangaani (BREF-asiakirjan mukaisesti) |
||||||||||||||||||||
2710 |
SiMn |
3,850 |
MWh/tuotostonni |
Tonni lopullista piimangaania |
Hiilipitoisuudeltaan erilaiset piimangaanit, mukaan lukien SiMn, vähähiilinen SiMn ja erittäin vähähiilinen SiMn |
Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan uunien toimintaan. Ei käsitä apuprosesseja. |
27102030 |
Piimangaani, lukuun ottamatta ferropiimangaania |
||||||||||||||||||||
2413 |
Cl2 |
2,461 |
MWh/tuotostonni |
Tonni klooria |
Kloori |
Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti elektrolyysiyksikköön, myös apulaitteet kuten moottorit |
24131111 |
Kloori |
||||||||||||||||||||
2413 |
Piimetalli |
11,870 |
MWh/tuotostonni |
Tonni piimetallia |
Pii, jossa piipitoisuus on 90–99,99 % |
Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan uuneihin. Ei käsitä apuprosesseja. |
24131155 |
Pii, jossa piitä on < 99,99 painoprosenttia |
||||||||||||||||||||
2413 |
Erittäin puhdas monikiteinen pii |
60,000 |
MWh/tuotostonni |
Tonni erittäin puhdasta piimetallia |
Pii, jossa piipitoisuus on > 99,99 % |
Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti uuniin, myös apulaitteet |
24131153 |
Pii, jossa piitä on ≥ 99,99 painoprosenttia |
||||||||||||||||||||
2413 |
SiC |
6,200 |
MWh/tuotostonni |
Tonni sataprosenttista piikarbidia |
Piikarbidi, jonka puhtausaste on 100 % |
Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti uuniin, myös apulaitteet |
24135450 |
Karbidit, myös kemiallisesti määritellyt |
||||||||||||||||||||
2414 |
Korkean arvon kemikaalit |
0,702 |
tCO2/tuotostonni |
Tonni korkean arvon kemikaalia (HVC) (tonnia asetyleeniä, etyleeniä, propyleeniä, butadieeniä, bentseeniä ja vetyä) |
Korkean arvon kemikaalien (HVC) seos, joka ilmoitetaan asetyleenin, etyleenin, propyleenin, butadieenin, bentseenin ja vedyn kokonaismassana, pois luettuina lisäsyötteestä saadut korkean arvon kemikaalit (vety, etyleeni, muut HVC-aineet), niin että koko tuoteseoksesta vähintään 30 painoprosenttia on etyleeniä ja koko tuoteseoksesta vähintään 50 painoprosenttia on HVC-aineita, polttokaasuja, buteeneja ja nestemäisiä hiilivetyjä. |
Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti korkean arvon kemikaalien tuotantoon puhdistettuna tuotteena tai välituotteena, niin että kunkin HVC:n sisältö on konsentroitu matalimpaan myytävään muotoon (raaka C4, hydraamaton pyrolyysikaasu), lukuun ottamatta C4:n uuttamista (butadieenitehdas), C4:n hydraamista, pyrolyysibensiinin vetykäsittelyä ja ja aromaattisten aineiden uuttamista ja logistiikkaa tai varastointia päivittäistä toimintaa varten. |
Useita prodcom-koodeja NACE 2414 -luokassa |
|
||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
24141120 |
Asykliset hiilivedyt, tyydytetyt |
||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
24141130 |
Tyydyttämättömät asykliset hiilivedyt, etyleeni |
||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
24141140 |
Tyydyttämättömät asykliset hiilivedyt, propeeni (propyleeni) |
||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
24141150 |
Tyydyttämättömät asykliset hiilivedyt, buteeni (butyleeni) ja sen isomeerit |
||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
24141160 |
1,3 butadieeni ja isopropeeni |
||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
24141190 |
Tyydyttämättömät asykliset hiilivedyt (muut kuin etyleeni, propeeni-buteeni, 1,3-butadieeni ja isopreeni) |
||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
24/20141223 |
Bentseeni |
||||||||||||||||||||
2414 |
Aromaattiset aineet |
0,030 |
tCO2/tuotostonni |
Hiilidioksidipainotettu tonni |
Aromaattisten aineiden seos, joka ilmoitetaan hiilidioksidipainotettuina tonneina (CWT) |
Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti seuraaviin aromaattisten aineiden alayksiköihin:
|
Useita prodcom-koodeja NACE 2414 -luokassa Ks. suoria päästöjä koskeva ohjeasiakirja nro 9, jossa on täydellinen luettelo |
|
||||||||||||||||||||
2414 |
Hiilimusta |
1,954 |
tCO2/tuotostonni |
Tonni nokimustaa (myytävä yksikkö, > 96 %) |
Nokimusta. Kaasumusta ja lamppumusta eivät kuulu tämän vertailutuotteen piiriin. |
Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti nokimustan tuotantoon, sekä viimeistelyn, pakkaamisen ja soihdutuksen. |
24131130 |
Hiili (kimrööki ja muut muualle luokittelemattomat hiilen muodot) |
||||||||||||||||||||
2414 |
Styreeni |
0,527 |
tCO2/tuotostonni |
Tonni styreeniä (myytävä tuote) |
Styreenimonomeeri (vinyylibentseeni, CAS-numero 100-42-5) |
Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti
|
24141250 |
Styreeni |
||||||||||||||||||||
2414 |
Etyleenioksidi/etyleeniglykolit |
0,512 |
tCO2/tuotostonni |
Tonni EO-ekvivalenttia (EOE). EO-ekvivalentilla tarkoitetaan EO:n määrää (massaa) yhdessä massayksikössä tiettyä glykolia |
Vertailutuote etyleenioksidi/etyleeniglykoli käsittää seuraavat tuotteet:
Tuotteiden kokonaismäärä ilmoitetaan EO-ekvivalentteina (EOE). EO-ekvivalentilla tarkoitetaan EO:n määrää (massaa) yhdessä massayksikössä tiettyä glykolia. |
Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti seuraaviin prosessiyksiköihin: EO:n tuotanto, EO:n puhdistaminen ja glykolisektio. |
24146373 |
Oksiraani (etyleenioksidi) |
||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
24142310 |
Etyleeniglykoli (etaanidioli) |
||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
24146333 |
2,2-oksidietanoli (dietyleeniglykoli, digoli) |
||||||||||||||||||||
2743 |
Sinkkielektrolyysi |
4,000 |
MWh/tuotostonni |
Tonni sinkkiä |
Primaarisinkki |
Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti sinkkielektrolyysiyksikköön, myös apulaitteet |
27431230 |
Muokkaamaton sinkki, seostamaton (ei kuitenkaan sinkkipöly, -jauheet ja -suomut) |
||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
2743125 |
Muokkaamaton sinkki, seokset (ei kuitenkaan sinkkipöly, -jauheet ja -suomut) |
||||||||||||||||||||
2415 |
Ammoniakki |
1,619 |
tCO2/tuotostonni |
Tonni ammoniakkia, joka on valmistettu myytävänä (netto)tuotantona ja on sataprosenttisesti puhdasta |
Ammoniakki (NH3), joka kirjataan tuotettuina tonneina |
Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti ammoniakin ja välituotteena syntyvän vedyn tuotantoon. |
24151075 |
Vedetön ammoniakki |
Tuotteet, joiden osalta sähkön ja polttoaineen vaihdettavuus on vahvistettu päätöksen 2011/278/EU (3) liitteessä 1 olevassa 2 kohdassa
Päätöksen 2011/278/EU liitteessä 1 vahvistettiin, että eräiden tuotantoprosessien osalta polttoaine ja sähkö ovat vaihdettavissa. Näiden tuotteiden osalta ei ole asianmukaista asettaa tuotteen vertailuarvoa megawattitunteina tuotostonnia kohden ilmaistuna. Sen sijaan lähtökohtana ovat suorista päästöistä johdetut erityiset kasvihuonekaasupäästökäyrät. Näiden prosessien osalta tuotteiden vertailuarvot määritettiin suorien päästöjen (energia- ja prosessipäästöt) summan perusteella samoin kuin sähkön vaihdettavissa olevan osan käytöstä aiheutuvien välillisten päästöjen perusteella.
Näissä tapauksissa suuntaviivojen 27 kohdan a alakohdassa tarkoitetun enimmäistukimäärää koskevan laskentakaavan kerroin E korvataan seuraavalla termillä, jolla tuotteen vertailuarvo muunnetaan päätöksen 2011/278/EU mukaisesti sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoksi keskimääräisen eurooppalaisen päästötasokertoimen (0,465 tCO2/MWh) perusteella:
Voimassa oleva tuotteen vertailuarvo päätöksen 2011/278/EU liitteestä I (tCO2/MWh) × osuus asianmukaisista välillisistä päästöistä (*) peruskauden aikana (%)/0,465 (t CO2/MWh).
(*) |
”Osuudella asianmukaisista välillisistä päästöistä peruskauden aikana” tarkoitetaan seuraavien suhdetta:
|
(1) Vaaleanharmaalla merkittyjen tuotteiden osalta sähkön ja polttoaineiden välinen vaihdettavuus on vahvistettu ja vertailuarvo annettu hiilidioksiditonneina.
(2) Tuotantoyksiköt, määritelmät ja katetut prosessit, jotka on merkitty tummanharmaalla, perustuvat päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten vahvistamisesta direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti 27 päivänä huhtikuuta 2011 annettuun komission päätökseen 2011/278/EU.
(3) Komission päätös päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti, 27.4.2011, K(2011) 2772 lopullinen (EUVL L 130, 17.5.2011, s. 1). Päätös on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XX olevaan 21 alc kohtaan.
Lisäys IV
Alueelliset hiilidioksidin päästökertoimet, enimmäismäärä eri maantieteellisillä alueilla (tCO2/MWh)
|
|
Sähkö |
Läntinen Keski-Eurooppa |
Itävalta, Belgia, Ranska, Saksa, Alankomaat, Luxemburg ja Liechtenstein |
0,76 |
Tšekki ja Slovakia |
Tšekki ja Slovakia |
1,06 |
Iberia |
Portugali ja Espanja |
0,57 |
Pohjoismaat |
Tanska, Ruotsi, Suomi ja Norja |
0,67 |
Bulgaria |
|
1,12 |
Kypros |
|
0,75 |
Viro |
|
1,12 |
Kreikka |
|
0,82 |
Unkari |
|
0,84 |
Irlanti |
|
0,56 |
Italia |
|
0,60 |
Latvia |
|
0,60 |
Liettua |
|
0,60 |
Malta |
|
0,86 |
Puola |
|
0,88 |
Romania |
|
1,10 |
Slovenia |
|
0,97 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
|
0,58 |
Islanti |
|
0,00 |
Selitys: hiilidioksidin alueelliset enimmäispäästökertoimet
Jotta voitaisiin varmistaa sähköntuotannon lähteiden tasavertainen kohtelu ja välttää väärinkäyttömahdollisuudet, samaa hiilidioksidin päästökerrointa sovelletaan kaikkiin sähköntuotannon lähteisiin (tuottaminen omaan käyttöön, sähkön toimitussopimukset tai verkkojakelu) ja kaikkiin tuensaajiin kyseisessä ETA-valtiossa.
Tuen enimmäismäärän vahvistamismenetelmässä otetaan huomioon hiilidioksidin päästökerroin polttolaitosten tuottamassa sähkössä eri maantieteellisillä alueilla. Tällainen alueellinen erottelu osoittaa, miten tärkeitä fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalat ovat loppuhinnan määräytymiselle tukkumarkkinoilla ja mikä niiden asema on marginaalilaitoksina.
Komissio määritteli ennalta edellä mainitun hiilidioksidin päästökerrointen alueellisen arvon, jotka muodostavat enimmäisarvot tuen määrää laskettaessa. ETA-valtio voi kuitenkin soveltaa kaikkiin tuensaajiin alueellaan alhaisempaa hiilidioksidin päästökerrointa.