Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62021TN0244

    Asia T-244/21: Kanne 4.5.2021 – Luossavaara-Kiirunavaara v. komissio

    EUVL C 289, 19.7.2021, p. 37–39 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    19.7.2021   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 289/37


    Kanne 4.5.2021 – Luossavaara-Kiirunavaara v. komissio

    (Asia T-244/21)

    (2021/C 289/54)

    Oikeudenkäyntikieli: englanti

    Asianosaiset

    Kantaja: Luossavaara-Kiirunavaara AB (Luulaja, Ruotsi) (edustajat: asianajajat A. Bryngelsson, F. Sjövall ja A. Johansson)

    Vastaaja: Euroopan komissio

    Vaatimukset

    Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

    kumoamaan 13.10.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan 3 kohdan mukaisista kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta siirtymäaikana 25.2.2021 annetun Euroopan komission päätöksen (1) ja

    velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

    Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

    Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

    1)

    Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaisella päätöksellä rikotaan lainsäädäntöä, jolla säännellään päästökauppajärjestelmää (ETS), ja erityisesti 19.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/331 (2) liitettä 1 ja direktiivin 2003/87/EY (3) 10 a artiklan 1 kohtaa.

    Kantaja väittää, että riidanalaisella päätöksellä ja erityisesti sen johdanto-osan 13 perustelukappaleella, 1 artiklan 3 kohdalla ja liitteellä III rikotaan direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 1 kohtaa ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/331 liitettä I. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/331 vahvistettua tuotteen vertailuarvoa sintratulle malmille on tulkittava direktiivin 2003/87/EY, perussopimusten ja unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti. Kyseisen direktiivin ja oikeuskäytännön mukaan korvaavat tuotteet ja vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät on sisällytettävä saman tuotteen vertailuarvon piiriin ympäristötehokkaimpien ilmastoteknologioiden edistämiseksi. Kuten esitetyssä näytössä on osoitettu, sintratut rautamalmipelletit ja sintratut rautamalmirikasteet ovat toisensa suoraan korvaavia tuotteita. Kun komissio kieltäytyi sisällyttämästä kantajan sintrattujen pellettien tuotantolaitoksia vertailuarvon piiriin, se sovelsi kantajan mukaan virheellisesti direktiiviä 2003/87/EY ja delegoitua asetusta (EU) 2019/331 ja teki ilmeisen arviointivirheen.

    2)

    Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen päätös on ristiriidassa yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteiden kanssa.

    Riidanalaisen päätöksen väitetään olevan ristiriidassa mainittujen periaatteiden kanssa siitä syystä, että se johtaa yhtiöiden ja alojen syrjintään siten, että sillä suositaan perusteettomasti tiettyjä yrityksiä. Tämä koskee sekä sitä, miten sintrattujen rikasteiden tuotantoa kohdellaan suhteessa sintrattujen pellettien tuotantoon, että sitä, miten kantajan pellettien tuotantoa kohdellaan suhteessa muuhun pellettien tuotantoon.

    3)

    Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen päätös on ristiriidassa unionin kansainvälisten ympäristöoikeuteen liittyvien velvoitteiden kanssa.

    Kantaja väittää kolmannessa kanneperusteessaan, että riidanalainen päätös on ristiriidassa niiden nimenomaisten sitoumusten kanssa, jotka unionin on antanut vuoden 2015 Pariisin sopimuksen mukaisessa, kansallisesti määritellyssä panoksessaan.

    4)

    Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen päätös on ristiriidassa sen toimivaltaisen toimielimen velvollisuuden kanssa, joka koskee kaikkien yksittäistapaukseen liittyvien merkityksellisten näkökohtien huolellista ja puolueetonta tutkimista.

    Riidanalainen päätös ilmentää Euroopan komission toimintatavassaan omaksumaa kantaa, joka ei kantajan mukaan perustu objektiiviseen ja yksityiskohtaiseen tekniseen arviointiin kyseessä olevien tuotteiden ja tekniikoiden korvattavuudesta vaan jossa sen sijaan nojaudutaan vain yhden sellaisen osapuolen, jota määrittäminen koskee, eli erään terästeollisuuden järjestön vaatimuksiin arvioimatta muun muassa kantajan ja Ruotsin ympäristönsuojeluviraston esiin tuomia teknisiä vastaväitteitä tai kuulematta jotain neutraalia kolmatta osapuolta.

    5)

    Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaisessa päätöksessä ei ole noudatettu SEUT 296 artiklassa määrättyä perusteluvelvollisuutta.

    Riidanalaisessa päätöksessä ei ole kantajan mukaan esitetty minkäänlaista selitystä sintrattujen pellettien ja sintrattujen rikasteiden teknisestä korvattavuudesta tai yhdenvertaisen kohtelun periaatteen soveltamisesta vaan siinä sen sijaan vain viitataan siihen, että vertailuarvo on ”räätälöity” niin, ettei (kantajan) sintrattujen pellettien tuotanto kuulu sen piiriin. Tämän seurauksena niiden henkilöiden, joita asia koskee, on mahdotonta saada päätöksen itsensä perusteella selville syitä määrittämiselle.

    6)

    Kuudes kanneperuste, joka perustuu toissijaisesti siihen, että delegoitu asetus (EU) 2019/331 on todettava – siltä osin kuin sitä sovelletaan riidanalaiseen päätökseen – SEUT 277 artiklan nojalla pätemättömäksi tuomion antamisajankohdasta alkaen.

    Kantaja väittää kuudennella kanneperusteellaan, joka on esitetty edellä oleviin kanneperusteisiin nähden toissijaisesti, että jos delegoitua asetusta (EU) 2019/331 on tulkittava siten, että kantajan sintratut pelletit (toisin kuin nimeltä mainitun kilpailevan tuottajan sintratut pelletit) (4) eivät kuulu vertailuarvon piiriin, kyseinen asetus on itsessään todettava pätemättömäksi, koska se on ristiriidassa direktiivin 2003/87/EY ja unionin oikeuden yleisten periaatteiden kanssa.


    (1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan 3 kohdan mukaisista kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta siirtymäaikana 2.2.2021 annettu komission päätös (EUVL 2021, L 68, s. 221).

    (2)  Päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti 19.12.2018 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2019/331 (EUVL 2019, L 59, s. 8).

    (3)  Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY (EYVL 2003, L 275, s. 32).

    (4)  Toimittajan huomautus: kyseisen tuottajan nimi on poistettu.


    Top