24.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/46

Esittelijä:

Stefano MALLIA

Toinen esittelijä:

Cristian PÎRVULESCU

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission laatimaan ”Euroopan muuttoliikeagendaan”, joka komitean mielestä ilmentää uudenlaista tietoisuutta tarpeesta puuttua muuttoliikekysymykseen Euroopan tasolla, ja kannustaa jäsenvaltioita yhteistuumin tukemaan tämän agendan täytäntöönpanoa.

1.2

EU:n välittömänä haasteena on saada nykyinen kaoottinen tilanne hallintaan ja varmistaa, että kansainvälistä suojelua hakevia ihmisiä kohdellaan asianmukaisesti. ETSK kannattaa järjestelykeskusten (hotspots) välitöntä perustamista, jotta tuetaan maita, joihin kohdistuu laajamittainen muuttajien virta, ja painottaa, että keskuksille on annettava tarvittavat resurssit ja tarpeenmukainen tuki.

1.3

ETSK:n mielestä nykyinen tilanne edellyttää, että EU luo aidon yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän, joka perustuu yhdenmukaistettuihin menettelyihin kaikkialla EU:n alueella. Se käsittää yhdenmukaisen turvapaikka-aseman ja turvapaikkapäätösten vastavuoroisen tunnustamisen, jaetun vastuun ja yhteiset toimet siirtojen ja uudelleensijoittamisen osalta sekä Dublinin-asetuksen tarkistamisen. Tarvitaan yhteisvastuullisia ja kestäviä taakantasaamisjärjestelmiä, ennen kaikkea pysyvä, oikeudenmukainen ja sitova jakoperuste suojelua hakevien jakamiseksi kaikkien EU-maiden kesken. Lisäksi on myös pyrittävä kauaskantoisiin ratkaisuihin sen varalta, että ihmisten joukkomuutto jatkuu tai alkaa joskus vielä uudelleen.

1.4

Eurooppa kärsii väestön ikääntymisestä ja osaamisvajeesta. Näitä ongelmia voidaan ratkaista muuttoliikkeen avulla. EU:n on kuitenkin otettava käyttöön nykyistä tehokkaampi maahanmuuttopolitiikka, ja sen olisi kehitettävä kattava laillisen maahanmuuton politiikka, jossa tähdätään uusien tulokkaiden vastaanottamiseen ja joka on avoin, ennustettava ja oikeudenmukainen. Samaan aikaan on todettava, ettei maahanmuutto ole ainoa vastaus työmarkkinoiden työvoimapulaan ja väestönkehityksen haasteisiin ja että jäsenvaltiot voivat harkita myös muita, tarkoituksenmukaisempia ratkaisuja.

1.5

Muuttajien ja pakolaisten integroiminen on hyvin merkittävä haaste, johon EU:n ja sen jäsenvaltioiden on vastattava kehittämällä tehokkaita kotouttamisjärjestelmiä. ETSK katsoo, että integroitumattomuuden kustannukset ylittävät huomattavasti integroimisen kustannukset. ETSK, joka on jo pitkään sitoutunut Euroopan muuttoliikefoorumiin ja kotouttamisfoorumiin, katsoo, että kotouttamisen tulee olla kaksisuuntainen prosessi, jossa työmarkkinaosapuolet, paikallisviranomaiset ja kansalaisyhteiskunta ovat keskeisessä asemassa. Etusijalle olisi asetettava työmarkkinoille pääsy ja erityisesti tutkintojen tunnustaminen sekä ammatti- ja kielikoulutus. Erityistä huomiota on kiinnitettävä naisten integraatioon.

1.6

EU:n on turvattava ulkorajansa. Nykyisen monimutkaisen turvallisuustilanteen johdosta tarvitaan ennemminkin eurooppalaisia kuin maakohtaisia toimia, mikä voi edellyttää sitä, että tiettyjä jäsenvaltioiden toimivaltuuksia tällä alalla jaetaan.

1.7

Kaikkia EU:n ulkopoliittisia linjauksia on johdonmukaistettava, ja niissä on tähdättävä alkuperämaiden auttamiseen, jotta ne saavuttavat inhimillisesti katsottuna kohtuullisen turvallisuus-, vakaus- ja vauraustason. ETSK on hyvin tietoinen siitä, että tämä on pitkän aikavälin tavoite, johon liittyy suunnattomia vaikeuksia.

1.8

On vahvistettava yhteistyötä takaisinoton alalla, jotta varmistetaan palauttamisdirektiivin tehokas ja oikea-aikainen täytäntöönpano.

1.9

Kansalaisyhteiskunnalla on ensiarvoisen tärkeä rooli muuttoliikekriisin käsittelemisessä, sillä se esimerkiksi huolehtii muuttajille suunnatuista välttämättömistä ensivaiheen toimista heidän saavuttuaan ja organisoi sen jälkeisen toiminnan muuttajien integroimiseksi yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. On olennaisen tärkeää, että valtiovalta, paikallisviranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot pyrkivät luomaan kulttuurisen ja yhteiskunnallisen yhteisymmärryksen Euroopan maiden välillä siitä, että on tärkeää ja hyödyllistä panostaa maahanmuuttajien integroimiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille.

1.10

ETSK kehottaakin EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään rahoitusta ja aineellista tukea kansallisille valtiovallasta riippumattomille järjestöille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille.

1.11

Tarvittavat rahoitusvarat on hankittava kaikkien valtioiden yhteisvoimin. Tässä yhteydessä on tehtävä selväksi, että jäsenvaltioille turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten vastaanottamisesta ja kotouttamisesta aiheutuvat menot eivät ole pysyviä tai rakenteellisia menoja eikä niitä siksi myöskään tule ottaa huomioon julkistalouden rakenteellisia alijäämiä laskettaessa. Tarvittavien resurssien hankinta ei saa tapahtua niiden varojen kustannuksella, joita EU:ssa nykyään käytetään sosiaalisten tavoitteiden toteuttamiseen. Tämä kyseenalaistaisi hyväksynnän joidenkin väestöryhmien keskuudessa.

2.1

Euroopan komissio julkaisi tiedonantonsa aiheesta ”Euroopan muuttoliikeagenda”13. toukokuuta 2015. Tiedonantoa ja sitä seuranneita täytäntöönpanoehdotuksia käsiteltiin sen jälkeen neuvoston eri kokoonpanoissa kesä- ja lokakuun välisenä aikana. ETSK suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ja katsoo, että se on kattava ja että siinä keskitytään olennaisiin seikkoihin.

2.2

Agendassa ehdotettujen toimien täytäntöönpano on käynnissä, ja useimmat jäsenvaltiot ovat alkaneet vähitellen oivaltaa, että ainoastaan solidaarisuuden ja jaetun vastuun periaatteille perustuvan yhteistoiminnan avulla voidaan selviytyä tehokkaasti muuttoliikkeen synnyttämästä haasteesta. Tehokas toiminta edellyttää, että varojen käyttöä EU:n talousarviosta lisätään ja että jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia korotetaan. Tässä yhteydessä on tehtävä selväksi, että jäsenvaltioille turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten vastaanottamisesta ja kotouttamisesta aiheutuvat menot eivät ole pysyviä rakenteellisia menoja eikä niitä siksi myöskään tule ottaa huomioon julkistalouden rakenteellisia alijäämiä laskettaessa.

2.3

Rahoituksen osalta EU on kolminkertaistanut Frontexin yhteisoperaatioiden, Poseidonin ja Tritonin, määrärahat. Tämän lisäyksen ohella useat jäsenvaltiot luovuttavat käyttöön resursseja (meri- ja ilma-aluksia). Euroopan komissio on myös myöntänyt 1,8 miljardia euroa EU:n talousarviosta hätärahaston perustamiseksi, jotta voidaan vakauttaa tilannetta ja puuttua laittoman muuttoliikkeen perussyihin Afrikassa; osoittanut 60 miljoonaa euroa hätäapua etulinjan jäsenvaltioille, ehdottanut 50 miljoonan euron uudelleensijoitusjärjestelmää ja vapauttanut 30 miljoonaa euroa alueelliseen kehitys- ja suojeluohjelmaan.

2.4

EU:n johtajat ovat luvanneet entistä enemmän varoja Frontexille, Europolille ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle (EASO), jotta vahvistetaan EU:n ulkorajoja panemalla järjestelykeskuksiin erityistä painoa muuttajien tunnistamisen, rekisteröinnin ja sormenjälkien ottamisen varmistamiseksi. EU:n rahoitustuki on kuitenkin välttämätöntä, jotta varmistetaan, että järjestelykeskukset toimivat tehokkaasti ja saavuttavat tavoitteensa.

2.5

Neuvoston kokouksissa heinä- ja syyskuussa päästiin sopimukseen 160 000 muuttajan siirrosta Kreikasta ja Italiasta ja lisäksi 22 000 kansainvälistä suojelua tarvitsevan henkilön uudelleensijoittamisesta. Onnistuminen näiden alkuvaiheessaan olevien päätösten täytäntöönpanossa on EU:n mahdollisen tulevan muuttoliikepolitiikan tuloksekkuuden kannalta ratkaisevan tärkeää.

2.6

Syyskuun 23 päivänä 2015 Euroopan komissio antoi 40 rikkomista koskevaa päätöstä useita eri jäsenvaltioita vastaan sen johdosta, etteivät ne olleet panneet täytäntöön lainsäädäntöä Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän perustamisesta. ETSK on tyytyväinen tähän päätökseen mutta on hyvin huolestunut siitä, että komission oli turvauduttava tähän mekanismiin saadakseen jäsenvaltiot panemaan EU:n lainsäädännön asianmukaisesti täytäntöön tällä ensiarvoisen tärkeällä alalla.

2.7

Kansainvälisellä tasolla useat päätökset voivat mahdollisesti johtaa yleistilanteen paranemiseen. Niistä voidaan mainita mm. seuraavat: pakolaisille annettavaan välittömään apuun osoitettavien EU:n määrärahojen lisääminen, vuoropuhelun ja yhteistyön vahvistaminen kolmansien maiden, kuten Libanonin, Jordanian ja Turkin sekä Länsi-Balkanin alueella sijaitsevien ehdokasmaiden, kanssa sekä humanitaarisen avun lisääminen vuonna 2016 ja Afrikka-hätärahaston perustaminen. Tarvittavien resurssien hankinta ei kuitenkaan saa tapahtua niiden varojen kustannuksella, joita EU:ssa nykyään käytetään sosiaalisten tavoitteiden toteuttamiseen. Tämä kyseenalaistaisi hyväksynnän joidenkin väestöryhmien keskuudessa. ETSK pitää tervetulleena sitä, että Eurooppa-neuvosto hyväksyi 23. syyskuuta 2015 Turkin kanssa yhteisen toimintasuunnitelman osana kattavaa yhteistyöohjelmaa, joka perustuu jaettuun vastuuseen, molemminpuolisiin sitoumuksiin ja niiden toteuttamiseen.

3.1.1

Älykkäiden rajojen käsite on tervetullut, ja sitä olisi kaivattu jo kauan sitten. Suurimpana haasteena entistä varmempien ja älykkäämpien rajojen osalta on varmistaa, ettei muuttajien ihmisoikeuksia loukata. Palauttamiskiellon periaatetta ei niin ikään tulisi kyseenalaistaa, vaikka tämä voikin olla vaikea tavoite, sillä eron tekeminen pakolaisten ja taloudellisista syistä muuttavien välillä ei ole aina selkeää ja yksiselitteistä. Älykkäiden rajojen puitteissa on kunnioitettava kaikilta osin perusoikeuksia ja -vapauksia.

3.1.2

Schengenin sopimus on yksi EU:n pilareista, ja sillä on enemmän kuin symbolista merkitystä Euroopan yhdentymisen kannalta. Kyseessä on yksi näkyvimmistä EU:n kansalaisten nauttimista oikeuksia, joka antaa heille esimakua siitä, millainen on Eurooppa, josta rajat on poistettu. ETSK toivoo, että Schengen-järjestelmän toiminnassa palataan mahdollisimman pikaisesti normaaliin päiväjärjestykseen, ja kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin, joilla estetään järjestelmän lopullinen romahtaminen.

3.1.3

Tähän mennessä on päästy sopimukseen 160 000 pakolaisen uudelleensijoittamisesta EU:ssa. Panemalla sopimus nopeasti täytäntöön hankittaisiin paljon arvokasta kokemusta ajatellen kauaskantoisten ratkaisujen laatimista sen varalta, että ihmisten joukkomuutto jatkuu tai alkaa joskus vielä uudelleen. ETSK katsoo, että on asetettava kunnianhimoisempia tavoitteita. Globaali joukkomittainen muuttoliike ei laannu vielä vuosiin.

3.1.4

Kaikkien jäsenvaltioiden intressissä on, että otetaan käyttöön pohjaltaan kestävä ja yhteisvastuullisuuteen perustuva järjestelmä, jonka avulla voidaan löytää ratkaisuja, mikäli joukkomittainen muuttoliike jatkuu tulevaisuudessa. Välittömänä toimenpiteenä on oltava pysyvä, oikeudenmukainen ja sitova taakantasaamisjärjestelmä, jonka puitteissa suojelua hakevat jaetaan kaikkien EU-maiden kesken. Sen tukena on oltava pysyvä jakoperuste, joka pohjautuu joukkoon seuraavanlaisia näkökohtia: maan talouden koko ja sen pinta-ala, bkt, työllistymismahdollisuudet ja osaamisvajeet sekä muut kansalliset/etniset yhteisöt ja vähemmistöt vastaanottavassa maassa. Tämänkaltaista jakoperustetta olisi tarkistettava säännöllisin väliajoin. Turvapaikanhakijoiden toivomukset olisi myös otettava huomioon, mikäli ne liittyvät näkökohtiin, jotka helpottaisivat integroitumista (esim. kielitaito, perhesiteet maahan jne.). Näin saadaan toivottavasti loppu toistuville ja eripuraisille neuvoston kokouksille, jotka ovat tahranneet mielikuvaa EU:sta.

3.1.5

ETSK pitää tervetulleena ehdotusta käynnistää pelastuspalvelumekanismi ja ottaa käyttöön muuttoliikkeen hallinnan tukitiimejä ja nopeita rajainterventioryhmiä, jotta jäsenvaltioita autetaan selviytymään hätätilanteista.

3.1.6

ETSK suhtautuu niin ikään myönteisesti EU:n rahoituksen lisäykseen Frontexille, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle ja Europolille vuonna 2015 sekä 600 miljoonan euron lisäykseen näille kolmelle virastolle vuonna 2016, eniten kärsineiden maiden auttamiseksi. Näitä toimia on täydennettävä tehokkaalla palauttamispolitiikalla. Nykyisin vain noin 38 prosenttia henkilöistä, joiden ei ole katsottu olevan suojelun tarpeessa, on palautettu kotimaahansa.

3.1.7

EU:n on sidottava yhä enemmän tuki kehitysmaille sisäisiin uudistuksiin ja edistettävä tehokasta yhteistyötä muuttoliikettä koskevista kysymyksistä, erityisesti laillisesta maahanmuutosta (tilapäinen liikkuvuus ja viisumit mukaan luettuina) ja palauttamispolitiikasta. On kuitenkin tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot noudattavat sitoumustaan osoittaa 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) kehitysapuun.

3.1.8

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen tehostaa diplomatiaa, jotta alkuperä- ja kauttakulkumaat saadaan osallistumaan yhteistyössä toteutettaviin toimiin haasteeseen vastaamiseksi. Ensimmäinen vaihe tässä pyrkimyksessä oli muuttoliikettä käsittelevä huippukokous, joka pidettiin Vallettassa 11.–12. marraskuuta 2015.

3.1.9

Tältä osin on tärkeää painottaa, että EU:n on yhtä lailla kuunneltava kumppaneitaan kuin sen on keskusteltava niiden kanssa ja että sen on kohdeltava niitä nimenomaan kumppaneina. EU:n ja sen Afrikassa ja Lähi-idässä sijaitsevien kumppanien välillä on edelleen monia väärinkäsityksiä ja erilaisia näkemyksiä niin tavoitteista kuin keinoista niiden saavuttamiseksi.

3.1.10

ETSK on tyytyväinen siihen, että EU on sitoutunut jatkamaan tiivistä yhteistyötä YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR), YK:n kehitysohjelman (UNDP), Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) ja Punaisen ristin kaltaisten kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Se panee kuitenkin merkille, että monet EU:n jäsenvaltiot eivät täytä velvollisuuksiaan, mistä yhtenä varteenotettavana esimerkkinä on valitettava asiaintila Maailman elintarvikeohjelmalle annettavan tuen suhteen.

3.1.11

ETSK pitää tervetulleena myös komission ehdotusta lisätä humanitaarista apua 300 miljoonalla eurolla vuonna 2016, jotta voidaan vastata pakolaisten perustarpeisiin.

3.1.12

ETSK kannattaa periaatetta turvapaikkapäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta. EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 artiklan mukaan EU:n olisi kehitettävä kansainvälistä suojelua koskeva yhteinen politiikka, johon sisältyy ”koko unionissa voimassa oleva yhdenmukainen turvapaikka-asema”. Mikäli tällaista EU:n laajuista asemaa ei myönnä EU:n virasto, ainoana vaihtoehtona on kansallisten päätösten vastavuoroinen tunnustaminen.

3.1.13

ETSK kannattaa varauksetta komission sitoumusta tehdä ehdotuksia Dublin-asetuksen muuttamiseksi maaliskuuhun 2016 mennessä. Se myös kannattaa komission sitoumusta esittää samanaikaisesti laillista maahanmuuttoa koskeva uusi paketti, joka käsittää myös sinistä korttia koskevan direktiivin tarkistuksen.

3.1.14

EU:n ulkorajojen suojelun tulisi olla yhteinen ponnistus, jota varten jäsenvaltiot yhdistävät fyysiset ja henkiset voimavaransa.

3.1.15

ETSK kannattaa varauksetta järjestelykeskusten välitöntä perustamista. Niiden käyttöön on kuitenkin annettava riittävä henkilöstö sekä kaikki tarvittavat resurssit, jotta ne voivat toimia tehokkaasti. Italian ja Kreikan kaltaisissa maissa, joihin saapuu päivittäin tuhansia muuttajia, täysi kaaos voidaan estää ainoastaan kokoamalla taloudelliset ja fyysiset resurssit laaja-alaisesti yhteen.

3.1.16

ETSK on UNHCR:n tavoin vakavasti huolissaan rekisteröinti- ja valintamenettelystä, jota sovelletaan järjestelykeskuksissa heti kun maahanmuuttajat saapuvat EU:n rajoille.

3.2.1

EU voi vähentää muuttovirtoja hallittaviin mittasuhteisiin vain, jos se osallistuu merkittävällä tavalla alkuperämaita vaivaavien monien ongelmien ratkaisemiseen. Pitkän aikavälin tavoite: vakauden, rauhan ja vaurauden saavuttaminen edellyttää ennennäkemättömiä ponnisteluja niin EU:lta kuin koko kansainväliseltä yhteisöltä. EU:n on pyrittävä vahvistamaan kansainvälisiä ponnisteluja erityisesti YK:n kautta.

3.2.2

On välttämätöntä, että EU ulottaa institutionaalisen läsnäolonsa keskeisiin alkuperä- ja kauttakulkumaihin perustamalla erityisiä muuttoliikeasiain keskuksia väliaikaisiksi tai pysyviksi yksiköiksi turvapaikkahakemusten käsittelyä varten. On kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota Algerian, Marokon, Malin, Libyan, Libanonin ja Turkin kaltaisiin maihin ja lisättävä niille annettavaa apua.

3.2.3

ETSK katsoo, että yksi muuttoliikeagendan tärkeimmistä tavoitteista on käynnistää EU:n muuttoliikepolitiikka, joka mahdollistaa laillisen maahanmuuton, samalla kun edistetään muuttajien tehokasta integroitumista. ETSK odottaa ensimmäisiä lainsäädäntö- ja toimintaehdotuksia näillä aloilla ja on valmis tukemaan Euroopan komissiota sen pyrkimyksissä kehittää näitä ehdotuksia.

3.2.4

ETSK kannustaa jäsenvaltioita noudattamaan täysimääräisesti vuonna 1951 tehtyä Geneven yleissopimusta ja panemaan sen aktiivisesti täytäntöön sekä vastustamaan paineita alentaa pakolaisille myönnetyn suojelun ja heille tarjottavien palvelujen tasoa.

3.2.5

ETSK kannattaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, joka perustuu yksinkertaistettuihin, yhteisiin menettelyihin. Tällaisen politiikan on myös pohjauduttava yhteiseen määritelmään pakolaisasemasta sekä tähän asemaan liittyviin oikeuksiin, jotta vältetään se, että pakolaiset hakeutuvat aktiivisesti maihin, missä järjestelmä on heidän kannaltaan edullisin.

3.2.6

Alkuperämaita koskevaa tietojärjestelmää on kehitettävä edelleen. Turvapaikkahakemukset saman alkuperämaan kansalaisilta, joiden tilanne on oletettavasti samanlainen, johtavat useissa tapauksissa erilaisiin tuloksiin. Voimassa olevan järjestelmän tulisi olla riittävän joustava ja luotettava, jotta kehitystä alkuperämaissa voidaan analysoida ja käsitellä reaaliaikaisesti. Jäsenvaltioiden turvallisuuspalvelut ovat tärkeä tietolähde, joten niiden yhteistyötä on jatkuvasti tiivistettävä.

3.2.7

Nykyistä enemmän tulisi painottaa laillisen maahanmuuton organisoimista ja viisumipolitiikkaa, prosessin digitalisoimista, pätevyyksien tunnustamista sekä koulutuksellisen liikkuvuuden edistämistä.

3.2.8

EU:n olisi osallistuttava nykyistä enemmän palautusten hallinnointiin ja uudelleenkotouttamistoimenpiteiden tukemiseen. Palautuksia Pakistaniin ja Bangladeshiin koskevalla kokeiluhankkeella on vain vähäinen merkitys nykyisen hätätilanteen kannalta. ETSK suosittaa painokkaasti, että suunnitellaan ja toteutetaan samankaltaisia hankkeita, joihin osoitetaan asianmukainen rahoitus ja institutionaalinen tuki.

3.2.9

Rajavalvonnan vahvistaminen kauttakulkumaissa, merivalvonnan lisääminen ja salakuljettajien alusten tuhoaminen voivat olla avuksi mutta eivät ole ainoa kestäväpohjainen keino puuttua ongelmaan. EU etenee oikeaan suuntaan soveltaessaan kattavaa lähestymistapaa, jonka avulla voidaan paremmin hyödyntää unionin erilaisia välineitä ja sen huomattavia resursseja.

3.3.1

Kansalaisyhteiskunnalla on ensiarvoisen tärkeä rooli muuttoliikekriisin käsittelemisessä. Kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat tarjota olennaisen tärkeää apua huolehdittaessa muuttajille suunnatuista välttämättömistä ensivaiheen toimista heidän saavuttuaan. Kansalaisyhteiskunnalla on kuitenkin mahdollisesti vielä tätäkin merkittävämpi rooli, kun ajatellaan tarvittavia pidemmän aikavälin toimia muuttajien integroimiseksi yhteiskuntaan. Kansalaisyhteiskunta voi toteuttaa ihmisten väliseen kanssakäymiseen perustuvia toimia, joilla on niin ratkaiseva merkitys pakolaisten vastaanoton ja sijoittamisen kaikissa vaiheissa.

3.3.2

ETSK antaa suurta arvoa solidaarisuudelle, jota ovat osoittaneet turvapaikanhakijoita vapaaehtoisesti auttaneet kansalaisyhteiskunnan tahot ja yksityishenkilöt. Tämä myönteinen ja spontaani reaktio ei ole kuitenkaan riittävän laaja, jotta se mahdollistaisi tehokkaan vastauksen edessä oleviin haasteisiin. ETSK kehottaa EU:n jäsenvaltioita tunnustamaan kansalaisyhteiskunnan roolin ja antamaan sille arvoa lisäämällä tukeaan kansallisille valtiovallasta riippumattomille organisaatioille ja kansalaisyhteiskunnalle entistä järjestelmällisempien ja tehokkaampien toimien varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden viranomaisilla on erityinen vastuu kartoittaa kansalaisyhteiskunnan toimijat alueellaan ja luoda näihin yhteyksiä sekä lisätä näille antamaansa tukea, jotta varmistetaan, että näiden valmiuksia vahvistetaan.

3.3.3

ETSK suosittaa niin ikään, että komissio pyrkii tarjoamaan jäsenvaltioille enemmän resursseja rakennerahastoja koskevien kumppanuussopimusten puitteissa, jotta Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta voidaan kanavoida enemmän varoja muuttovirtojen hallintaan ja integrointitoimiin. Valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden ja ruohonjuuritasolla toimivien järjestöjen tulisi olla kyseisten varojen ensisijaisia saajia. Näiden varojen tulisi täydentää turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta nykyisin annettavaa rahoitusta.

3.3.4

ETSK kiinnittää huomiota Euroopan muuttoliikefoorumiin, joka korvaa ETSK:n ja Euroopan komission vuonna 2009 perustaman Euroopan kotouttamisfoorumin. Foorumi tarjoaa puitteet EU:n toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan väliselle vuoropuhelulle maahanmuutosta, turvapaikka-asioista ja muuttajien kotouttamisesta.

4.1

ETSK:n mielestä on tärkeää ja erittäin tarkoituksenmukaista huolehtia siitä, että EU:hun luodaan avoin, ennustettava ja oikeudenmukainen laillisen maahanmuuton järjestelmä. Euroopan väestö ikääntyy ja kasvaa vain noin 0,2 prosenttia vuodessa, mikä on huomattavasti alle väestön uusiutumistason. Arvioiden mukaan Eurooppa menettää noin 30 miljoonaa työikäistä vuoteen 2050 mennessä, ja ellei jotakin tehdä nopeasti, huoltosuhde useimmissa EU:n jäsenvaltioissa jatkaa nopeaa nousuaan, tuottavuus heikkenee, yritykset lopettavat toimintansa ja erityisesti ikääntyvälle väestölle suunnattujen palvelujen ylläpidosta aiheutuvat kustannukset nousevat huomattavasti.

4.2

Yhteisvastuuseen perustuvin yhteisin ja organisoiduin toimin EU voi muuttaa nykyisen tilanteen mahdollisuudeksi nykyisen väestörakenteen kehityksen ja sen sosioekonomisten vaikutusten suunnan kääntämiseksi. Muuttajien integroiminen työmarkkinoille johtaa talouskasvuun ja edistää muuttajien itsenäistymistä. Sitä vastoin toimintapolitiikat, joissa integroiminen laiminlyödään, siirtävät muuttajien tukemisesta syntyvän taakan julkisille palveluille ja voisivat johtaa yhteiskunnallisiin jännitteisiin, joista olisi merkittäviä seurauksia.

4.3

ETSK on tietoinen siitä, että kotoutuminen riippuu vahvasti työmarkkinoille integroitumisesta. On kuitenkin aiheellista selvittää eräitä tekijöitä, jotka liittyvät maahanmuuton työmarkkinavaikutuksiin ja joita ovat muun muassa maahanmuuttajien vaikutus palkkatasoihin, työpaikkojen saatavuus, verotusjärjestelmään kohdistuva paine (terveydenhuolto ja koulutus) sekä monikulttuurisuuden vaikutukset.

4.4

Komitea on jo laatinut aiheesta valmistelevan lausunnon (1), joka loi perustan valmisteltaessa Zaragozassa vuonna 2010 järjestettyä ministerikokousta (2), jossa hyväksyttiin merkittävä julkilausuma maahanmuuttajien integroimisesta työmarkkinoille sekä EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten haasteista.

4.5

Tutkimukset osoittavat, että muuttajien talouteen antama panos on kaiken kaikkiaan suurempi kuin heidän siitä saamansa hyöty, että heidän vaikutuksensa verotusjärjestelmiin on minimaalinen ja että he auttavat Eurooppaa ratkaisemaan väestökato-ongelman ja edistävät talouskasvua. Muuttoliike ei kuitenkaan vaikuta kaikkiin EU:n alueisiin samalla tavoin, ja sen vaikutuksia paikallistasolla on arvioitava huolellisesti. Vallitsee myös selkeä ero toimintapolitiikkaa toteuttamalla tapahtuvan muuttajien järjestäytyneen saapumisen ja sellaisen tuhansien maahanmuuttajien äkillisen tulvan välillä, jota on vaikea hallita ja joka koettelee paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia rakenteita, kuten viime viikkoina on voitu nähdä.

4.6

Muuttajien integroiminen työmarkkinoille riippuu useista tekijöistä, joista voidaan mainita muun muassa työttömyysaste vastaanottavissa maissa, muuttajien osaaminen ja ammattitaito, maahantuloa edeltävä valmistautuminen kielitaidon ja virallisen koulutuksen osalta sekä järjestelyt ja rakenteet vastaanottavissa maissa maahanmuuttajien, pakolaiset mukaan luettuna, työmarkkinoille integroitumisen helpottamiseksi. Nimenomaan näillä aloilla kansalaisyhteiskunnalla on ratkaisevan tärkeä rooli.

4.7

On kuitenkin muita tekijöitä, jotka haittaavat nopeaa integroitumista, kuten ongelmat pätevyyksien tunnustamisessa, byrokraattiset esteet, avoimuuden puute, yleiset väärinkäsitykset muuttajista, hyväksikäyttö sekä oikeudelliset esteet, jotka johtuvat vanhentuneesta lainsäädännöstä ja EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon laiminlyömisestä tai sen hitaasta saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

4.8

Ammattijärjestöt ja työnantajajärjestöt ovat ratkaisevassa asemassa pyrittäessä vastaamaan maahanmuuttajien työmarkkinoille integroimista koskevaan haasteeseen. ETSK suosittaa, että työmarkkinaosapuolet osallistuvat täysimääräisesti kotouttamispolitiikan laatimiseen, kehittämiseen, toteuttamiseen ja seurantaan sekä siihen liittyviin toimenpiteisiin paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja unionitasolla.

4.9

Valtiovallan, paikallis- ja alueviranomaisten sekä työmarkkinaosapuolten on toimittava yhdessä, jotta saavutetaan yhteiskunnallinen yhteisymmärrys siitä, millä tavoin ja keinoin muuttajat integroidaan talouteen ja yhteiskuntaan ennen kaikkea erilaisten muita heikommassa asemassa olevien ryhmien välisten selkkausten välttämiseksi.

4.10

Kansalaisyhteiskunnalla on ensiarvoisen tärkeä rooli autettaessa maahanmuuttajia pääsemään yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä työelämän piiriin ja torjuttaessa syrjintää koulutuksessa, työmarkkinoilla ja koko yhteiskunnassa.