Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52011IP0466

    Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2011 uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmasta (2011/2067(INI))

    EUVL C 131E, 8.5.2013, p. 87–102 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    8.5.2013   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    CE 131/87


    Keskiviikko 26. lokakuuta 2011
    Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma

    P7_TA(2011)0466

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2011 uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmasta (2011/2067(INI))

    2013/C 131 E/10

    Euroopan parlamentti, joka

    ottaa huomioon 23. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen" (KOM(2010)0682),

    ottaa huomioon 8. syyskuuta 2010 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista: Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa (1),

    ottaa huomioon 21. lokakuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/707/EU jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2),

    ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamisesta (3),

    ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman epätyypillisistä työsuhteista, turvatusta työurasta, joustoturvasta ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun uusista muodoista (4),

    ottaa huomioon 7. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman uuden kestävän talouden työllisyyspotentiaalin kehittämisestä (5),

    ottaa huomioon 6. joulukuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät "Kilpailukykyistä, vähähiilistä, resurssitehokasta ja vihreää taloutta edistävät työllisyyspolitiikat",

    ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tutkimuksen (Cedefop, "Skills for Green Jobs", 2010),

    ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman työntekijöiden liikkuvuuden edistämisestä Euroopan unionissa (6),

    ottaa huomioon 7. joulukuuta 2010 hyväksytyn Bruggen julkilausuman ammatillista koulutusta koskevasta tehostetusta eurooppalaisesta yhteistyöstä kaudeksi 2011–2020 (7),

    ottaa huomioon asiakirjan "Medium-Term Forecast up to 2020: Skills Supply and Demand in Europe, European Centre for the Development of Vocational Training, 2010 (8)",

    ottaa huomioon Cedefopin toukokuussa 2009 julkaiseman tutkimuksen, joka koskee ammattitaitoa Euroopan tulevaisuuden hyväksi ja ammattitaitotarpeiden ennakoimista,

    ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2010 tehdyn sekä EAYn ja työnantajajärjestöjen BusinessEurope, UEAPME ja CEEP allekirjoittaman puitesopimuksen osallisuutta edistävistä työmarkkinoista,

    ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "EUROOPPA 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (KOM(2010)2020),

    ottaa huomioon 12. tammikuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Vuotuinen kasvuselvitys: EU:lle kattava ratkaisu kriisiin" (KOM(2011)0011) ja siihen liitetyn luonnoksen yhteiseksi työllisyysraportiksi,

    ottaa huomioon 23. helmikuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu" (KOM(2011)0078),

    ottaa huomioon 9. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän viidennen kertomuksen koheesiopolitiikan tulevaisuus" (KOM(2010)0642),

    ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan "Progress Towards the Common European Objectives in the Education and Training" (SEC(2011)0526),

    ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sen voimaantulon unionissa 21. tammikuuta 2011 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 26. marraskuuta 2009 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2010/48/EY (9),

    ottaa huomioon eurooppalaisten vammaisalan palveluntuottajien järjestön EASPD:n raportin, jonka mukaan työttömyyden lisääntyessä Euroopassa vammaisten henkilöiden on yhä vaikeampaa saada työtä ja pysyä työelämässä, sekä sen, että monissa maissa vammaisten henkilöiden työttömyysaste on korkeampi kuin ei-vammaisten henkilöiden,

    ottaa huomioon 21. syyskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuosiksi 2010–2015" (KOM(2010)0491),

    ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät Euroopan tasa-arvosopimuksesta 2011–2020,

    ottaa huomioon 3. lokakuuta 2008 annetun komission tiedonannon komission suosituksesta työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämiseksi (KOM(2008)0639) ja siitä 6. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman (10),

    ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

    ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0320/2011),

    A.

    ottaa huomioon, että maailmanlaajuinen talouskriisi on nostanut Euroopan unionin työttömyysasteen nykyiseen 9,5 prosenttiin eli unionissa on Eurostatin tuoreiden lukujen mukaan kaikkiaan 22 828 miljoonaa työtöntä, joista 19,4 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä; toteaa, että nuorten työttömyysaste on 20,4 prosenttia ja joissakin jäsenvaltioissa jopa 40 prosenttia;

    B.

    huomauttaa, että pk-yrityksistä, jotka ovat talouskasvun, työpaikkojen luomisen ja vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamisen liikkeellepaneva voima, on vähentynyt 3,5 miljoonaa työpaikkaa talouskriisin seurauksena;

    C.

    toteaa, että vuoden 2008 talouskriisin seurauksena alkutuotannossa ja teollisuustuotannossa menetettiin odotettua enemmän työpaikkoja ja niistä häviää oletettavasti edelleen noin 2,5 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä;

    D.

    ottaa huomioon, että talouden taantuma vuonna 2008 vaikutti sekä osaamisen kysyntään että sen tarjontaan työmarkkinoilla ja lisäsi näin rajusti työllistymismahdollisuuksiin liittyvää epävarmuutta sekä korosti sitä, että ihmisillä on oltava entistä paremmat tiedot työmarkkinatilanteesta;

    E.

    huomauttaa, että useissa jäsenvaltioissa toteutetaan parhaillaan säästötoimia ja samalla työttömyys on lisääntynyt niissä tuntuvasti, mikä on osittain säästötoimien syytä;

    F.

    toteaa, että päättäjien on suojeltava kansalaisia työttömyyden riskiltä varmistamalla, että työntekijöillä on sopivaa osaamista työllistettävyytensä maksimoimiseksi;

    G.

    huomauttaa, että uuden teknologian edistysaskeleiden ja Euroopan talouksien rakenteessa tapahtuneiden muutosten vuoksi on välttämätöntä, että ihmiset päivittävät ja parantavat osaamistaan työuransa aikana;

    H.

    ottaa huomioon, että yksi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista on sosiaalisen, resurssitehokkaan, vihreän ja kilpailukykyisen talouden edistäminen;

    I.

    toteaa, että huomattavan paljon työpaikkoja odotetaan vuoteen 2020 mennessä syntyvän edelleen palvelualalla, kuten myynti-, turvallisuus-, siivous-, ravintola- ja hoitoalalla sekä yksilöllisissä palveluissa, ja palveluala voisi olla nopeimmin kasvava ala;

    J.

    huomauttaa, että elintarviketalousalan maailmanlaajuinen merkitys on kasvamassa, mikä edellyttää erilaista ja parempaa osaamista, mutta matalan osaamistason työpaikkojen määrä vähenee samalla selvästi;

    K.

    toteaa, että kestävän kasvun saavuttaminen sekä siirtyminen vähähiiliseen talouteen, ympäristönsuojelu ja uuden vihreän teknologian kehittäminen edellyttävät asiaankuuluvaa osaamista;

    L.

    toteaa, että teknologian muutokset ja työn organisoinnin uudet mallit eri aloilla vaikuttavat luonnollisesti työelämään eri ammattien osaamis- ja pätevyysvaatimusten osalta;

    M.

    ottaa huomioon, että talouksissa vaaditaan yhä enemmän luovuuteen, vuorovaikutukseen, viestintään ja ongelmanratkaisuun liittyvää osaamista työpaikoilla, kun taas matalan osaamistason työpaikoissa tai rutiinitehtäviä hoitavilla työntekijöillä työttömyyden riski on suuri;

    N.

    ottaa huomioon, että muihin haavoittuviin ryhmiin kuuluvien työntekijöiden lisäksi ne työntekijät, joiden koulutustaso ja ammattitaito ovat alhaiset, ovat suuremmassa vaarassa menettää työpaikkansa ja joutua epävarmoihin työsuhteisiin ja köyhyyteen, elleivät he saa asianmukaisia koulutus- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, jotka auttavat heitä pysymään työmarkkinoiden vaatimusten tasalla;

    O.

    ottaa huomioon, että koulutuksen ja korkeakoulutuksen pitkän aikavälin tehokkuus riippuu useista asioista kuten korkealaatuisen koulutustarjonnan saatavuudesta, yhtäläisistä mahdollisuuksista ja kaikille tarjottavasta esteettömästä koulutukseen pääsystä, hoitopalveluiden saatavuudesta, kestävistä julkisista investoinneista, julkisen talouden tilasta ja tehokkaasta hoidosta sekä yksilöiden ja työmarkkinoiden tarpeiden paremmasta ilmaisemisesta;

    P.

    ottaa huomioon, että EU on sitoutunut parantamaan koulutustasoa, vähentämään koulupudokkaiden määrän alle 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja nostamaan korkea-asteen tai vastaavan tason koulutuksen suorittaneiden osuuden vähintään 40 prosenttiin;

    Q.

    ottaa huomioon, että korkeaa teknistä ja tieteellistä pätevyyttä edellyttävien työpaikkojen lukumäärän odotetaan kasvavan ja että noin puolet kaikista työpaikoista vuonna 2010 on työntekijöille, joilla on keskitason pätevyys, sekä että 35 prosentissa työpaikoista vaaditaan korkeaa pätevyystasoa, kun vastaava luku nykyisin on 29 prosenttia, ja että kaikissa ammateissa ja kaikilla osaamislohkoilla vaaditaan lisää pätevyyksiä kestävää taloutta varten;

    R.

    katsoo, että muuttoliike EU:n sisällä sekä muutto EU:hun ja EU:sta ja väestörakenteen muuttuminen vaikuttavat monin tavoin jäsenvaltioiden työtä tekevän väestön määrään ja koostumukseen tulevaisuudessa sekä suuresti ammattitaidon tarjontaan ja kysyntään, erityisesti jäsenvaltioissa, joissa väestö vähenee nopeasti ja aivovuoto on laajamittaista;

    S.

    ottaa huomioon, että siirtotyöläisten osaamista ja ammattitaitoa ei usein joko tunnusteta asianmukaisesti tai sitä ei hyödynnetä parhaimmalla tavalla ja että siirtotyöläisillä on usein vaikeuksia työmarkkinoille ja koulutukseen pääsyssä myös sen vuoksi, että heillä ei ole tietoa heille kuuluvista työntekijöiden ja sosiaalisista oikeuksista eivätkä he kuulu työntekijäjärjestöihin; ottaa huomioon, että kotoutuspolitiikka, jolla edistetään maahanmuuttajaväestön pääsyä koulutukseen ja työhön, voi näin ollen myötävaikuttaa merkittävästi tulevaisuuden työmarkkinatarpeiden täyttämiseen;

    T.

    ottaa huomioon, että huolimatta siitä, että mikroluotot ovat naisyrittäjyyden ja perheyritysten perustamisen kannalta erittäin tärkeä työkalu, naiset ovat yhä aliedustettuina Euroopan unionin yrittäjien joukossa ja että naisia on keskimäärin 30 prosenttia kaikista yrittäjistä;

    U.

    ottaa huomioon, että yli 60 prosenttia yliopistoista valmistuvista opiskelijoista on naisia ja että naisia ja tyttöjä ei hakeudu tarpeeksi luonnontieteiden pariin, mikä johtaa alan voimakkaaseen sukupuolittumiseen, ja ottaa huomioon, että tietotekniikan alalla naisten ja miesten työllisyydessä vallitseva sukupuolten välinen kuilu on pikemminkin kasvanut kuin kaventunut ajan mittaan;

    V.

    katsoo, että naiset ovat työmarkkinoilla epäedullisessa asemassa ja että heillä on suhteeton edustus osa-aikaisissa työpaikoissa ja uusissa työn organisoinnin muodoissa, jotka ovat usein epävarmoja, joten heillä ei ole esteettömiä mahdollisuuksia sosiaalisiin oikeuksiin, sosiaaliturvaan eikä sosiaalietuuksiin;

    W.

    katsoo, että kestävä taloudellinen kasvu voi luoda lisää laadukkaita työpaikkoja ja myötävaikuttaa EU:n talouksien elpymiseen;

    X.

    ottaa huomioon, että EU investoi edelleen vähemmän tutkimukseen, innovointiin ja koulutukseen kuin sen kansainväliset talouskumppanit ja kilpailijat, vaikka nämä ovat kasvun ja paremman elintason perusedellytyksiä; katsoo, että olisi investoitava enemmän taitotietotalouteen, tekniseen koulutukseen ja ammatillisen koulutuksen päivittämiseen;

    Y.

    katsoo, että kohdennettu ja mukautettu ammattitaidon parantaminen on olennaista, jotta ihmiset voivat saada uutta osaamista ja näin hyötyä siirtymisestä entistä kestävämpään talouteen; toteaa, että taloudesta löytyy vakuuttavia perusteluja ammattitaidon parantamiselle, työmarkkinoille pääsylle ja sosiaaliselle osallisuudelle; katsoo, että ammattitaidon parantamiseen tehtävien investointien vähentämisellä on pitkällä aikavälillä kielteisiä vaikutuksia;

    Työllisyyspolitiikan haasteet

    1.

    muistuttaa, että Eurooppa 2020 -strategiassa jäsenvaltiot sopivat 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, ja toteaa, että tämä tavoite liittyy tiiviisti talouskasvuun ja sosiaaliturvan sekä julkisen talouden kestävyyteen Euroopassa; muistuttaa, että naisten työttömyysaste on nykyisin 58,2 prosenttia; korostaa, että työllisyystavoitteen saavuttamisen keskeisiä edellytyksiä ovat muun muassa nuorisotyöttömyyden tuntuva vähentäminen, naisten suurempi osallistuminen työmarkkinoille ja strategian osallisuutta koskevan prioriteetin tehokas toteuttaminen; korostaa, että useimmissa kansallisissa uudistusohjelmissa jäädään kauas niin työllisyys- kuin köyhyystavoitteestakin, ja kehottaa kaikkia sidosryhmiä tehostamaan ponnistelujaan Eurooppa 2010 -strategian onnistumiseksi;

    2.

    toistaa, että unionin viisi yleistavoitetta ovat työllisyyden edistäminen, innovoinnin, tutkimuksen ja kehityksen edellytysten parantaminen, ilmastonmuutosta ja energiaa koskevien tavoitteiden saavuttaminen, koulutustason parantaminen ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen;

    3.

    muistuttaa, että merkittäviä esteitä on vielä työllisyyden huomattavan lisäämisen tiellä EU:ssa sekä rakenteellisen työttömyyden torjumisen ja uusien työpaikkojen luomisen ja siten tuottavuuden edistämisen ja paremman kilpailukyvyn kehittämisen tiellä; katsoo, että haasteisiin, joihin on vastattava ensisijaisesti, kuuluu työmarkkinoiden toiminnan parantamisen lisäksi monien työntekijöiden nykyisin yhteensopimaton ja riittämätön ammattitaito ja kansainvälisesti mitattuna heikko koulutustaso joissakin Euroopan maissa; katsoo, että yhtenäinen lähestymistapa tarvittavien taitojen kehittämiseen on ratkaisevan tärkeä, jotta uuden kestävän talouden tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, ja kehottaa komissiota suunnitellun tiedonantonsa yhteydessä, joka koskee työpaikkoja uudessa kestävässä taloudessa, noudattamaan parlamentin pyyntöjä tässä suhteessa;

    4.

    huomauttaa, että työllisyysaste ja taloudellinen suorituskyky vahvistavat toinen toisiaan tuottaen erityisen voimakasta talouskasvua ja korkealaatuisia työpaikkoja; suosittaa kuitenkin painokkaasti, että jäsenvaltiot noudattavat Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen työllisyyspolitiikan linjauksia sekä talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja sekä varmistavat, että toteutettavassa politiikassa otetaan huomioon kansalliset, alueelliset ja paikalliset olosuhteet sekä erityisolosuhteet yksittäisissä jäsenvaltioissa;

    5.

    korostaa, että jäsenvaltiot ovat yhä vastuussa sosiaalipolitiikan keskeisistä osatekijöistä, kuten verotuksesta, sosiaalihuolto-ohjelmista ja osittain työvoiman sääntelystä, terveydenhuollosta ja koulutuksesta; pitää olennaisena, että sosiaalipolitiikassa otetaan huomioon kansalliset, alueelliset ja paikalliset olosuhteet ja erityisesti yksittäisten jäsenvaltioiden olot;

    6.

    kehottaa tehostamaan talouspolitiikan koordinointia jäsenvaltioiden kesken, jotta voidaan edistää kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista ja helpottaa tehokasta kilpailua ottaen huomioon Euroopan alueellisen eriarvoisuuden työllisyys- ja työttömyysasteissa; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan talousarvion kurinalaisuutta koskevia sääntöjä, jotta voidaan vähentää liiallisen alijäämän riskiä, ja kehottaa seuraamaan tehokkaasti julkista taloutta ja sallimaan samalla julkisten investointien tekemisen EU:n kasvu- ja työllisyystavoitteiden mukaisesti; korostaa kuitenkin perussopimuksessa edellytetyn sosiaalisten vaikutusten arvioinnin merkitystä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan menojen leikkausten sosiaalisia kustannuksia, erityisesti koulutusta ja aktiivista työmarkkinapolitiikkaa koskevien menoleikkausten, koska ne voisivat vaarantaa edistymisen osaavien työntekijöiden pulan lievittämisessä Euroopassa ja talouden suorituskyvyn ylläpitämisessä;

    7.

    tukee Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvää komission lippulaivahanketta kehyksenä, jonka puitteissa voidaan edistää kilpailukykyä ja työllisyyttä ja siirtyä kestävään, älykkäämpään ja osallistavampaan talouteen; korostaa alueellisen ulottuvuuden merkitystä ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä; kehottaa komissiota toteuttamaan lippulaivahankkeeseen kuuluvat työllisyyttä ja osaamista koskevat ensisijaiset toimet ja asettamaan asianmukaisen merkittävälle sijalle sekä työvoiman tarjonnan että sen kysynnän edistämisen tietopohjaisen, kestävän ja osallistavan talouden yhteydessä;

    8.

    huomauttaa, että uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmaa olisi tarkasteltava EU:n tutkimuksen puiteohjelman yhteydessä ja että niiden yhteisvaikutus voi luoda kasvua ja työpaikkoja;

    9.

    painottaa, että talouden ja työmarkkinoiden viimeaikainen kehitys yhdessä tulevien haasteiden kanssa kuten väestörakenteen muutos ja siirtyminen kestävään talouteen edellyttävät työllisyyttä, koulutusta ja työn organisointia koskevien strategioiden terävöittämistä, jotta voidaan parantaa EU:n kilpailukykyä ja työ- ja elinoloja sekä luoda uusia työpaikkoja ja siten edistää "älykästä kasvua", jossa täystyöllisyys ja hyvinvointi yhdistyvät, sekä kestävää tuotantoa ja kestäviä elämäntapoja; korostaa tässä yhteydessä sen tärkeyttä, että kaikilla ikäryhmillä on yleinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, pätevyyteen ja osaamiseen; korostaa taloudellisia argumentteja, jotka puhuvat taitojen lisäämisen, työmarkkinoille pääsyn, sosiaalisen osallisuuden, syrjinnän tehokkaan torjumisen ja kaikkien työntekijöiden avujen paremman hyödyntämisen puolesta; muistuttaa, että työ- ja perhe-elämän vaatimusten yhteensovittamisella, koulutuksella ja inhimillisten voimavarojen kehittämisellä on yksilön kannalta myös muita kuin taloudellisia etuja;

    10.

    painottaa, että kansallisia joustoturvajärjestelyjä on tarkasteltava uudelleen uusien sosioekonomisten olosuhteiden valossa, tarvittaessa säilytettävä sekä vahvistettava ja sopeutettava kunkin jäsenvaltion erityistarpeisiin, jotta voidaan varmistaa joustavat, osallistavat ja aktiiviset työmarkkinat, kaikkien saatavilla oleva tehokas ammattikoulutus ja riittävät sosiaaliturvajärjestelmät; kehottaa jäsenvaltioita työmarkkinoiden uudistamisen lisäksi lujittamaan köyhyydeltä suojaavaa sosiaali- ja työttömyysturvaa sekä parantamaan julkisten työvoimapalvelujen laatua; korostaa, ettei joustoturvaa saisi pitää ainoana ratkaisuna kaikkiin tilanteisiin;

    11.

    korostaa arkioppimisen ja sukupolvien yhteistyön lujittamisen kautta tapahtuvan taitojen oppimisen merkitystä, sillä nuoret voivat näin saada uusia taitoja kokeneiden ikääntyvien työntekijöiden opetuksessa;

    12.

    pahoittelee, että monille työntekijöille työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on edelleen vaikea tehtävä; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan kaikille vanhemmille, erityisesti naisille, yhden vanhemman perheille, epäedullisessa asemassa olevien tai vammaisten väestöryhmille mahdollisuuksia osallistua työelämään ja elinikäiseen oppimiseen; korostaa perusedellytyksenä sitä, että työn organisoinnin ja koulutusmahdollisuuksien olisi oltava vanhempainvastuun kanssa yhteensopivia, että päivähoitorakenteita olisi tehostettava ja niiden käyttömahdollisuuksia parannettava ja että vanhemmille olisi annettava asianmukaista tukea; kehottaa jäsenvaltioita myös ottamaan käyttöön toimintalinjoja ja ohjelmia omaishoitajien tukemiseksi;

    13.

    pitää suotavana edistää etätyön kannalta myönteistä ympäristöä, kun tällaiset järjestelyt voivat helpottaa työ- ja perhe-elämän vaatimusten yhteensovittamista;

    Vastaukset

    Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen

    14.

    pitää myönteisenä Euroopan työllisyyden seurantakeskuksen perustamista ja komission aloitteita tuottaa EU:n ammattitaidon panoraama ja uudistaa Euroopan työvoimapalvelujen verkkoa (EURES-verkosto) avoimuuden lisäämiseksi ja työnhakijoiden käyttömahdollisuuksien parantamiseksi sekä ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi EU:ssa; korostaa EURES-verkoston keskeistä asemaa annettaessa liikkuville työntekijöille ja työnhakijoille heidän oikeuksiaan koskevaa neuvontaa ja siten todellisten sisämarkkinoiden toteuttamisessa sekä pitää myönteisenä EU:n 27 jäsenvaltiosta työpaikkaa etsiville nuorille työnhakijoille suunnatun pilottihankkeen "Eka EURES-työpaikka" käynnistämistä; korostaa lisäksi EURES-verkoston asemaa rajatylittävillä alueilla ja katsoo, että sen rajatylittäville kumppanuuksille on annettava tarvittavat resurssit, jotta ne voivat vastata Euroopan työmarkkinoiden haasteisiin;

    15.

    korostaa, että on tärkeää lisätä osallistumista elinikäiseen oppimiseen ja erityisesti ammatilliseen koulutukseen, jotta voidaan varmistaa työllistettävyys, päivittää työvoiman osaamista ja vahvistaa kilpailukykyä; huomauttaa, että jatkokoulutuksessa olevien osuutta on nostettava, jotta pätevämmät henkilöt voivat löytää ja tehdä heille sopivaa työtä aina vanhuusikään saakka; katsoo tässä yhteydessä, että kannustimia olisi tarjottava sekä työntekijöille että työnantajille siten, että erityisenä painopisteenä ovat pk-yritykset; katsoo myös, että on otettava käyttöön entistä kattavampia elinikäisen oppimisen strategioita ja että ammattikoulutusjärjestelmiä on säädettävä työmarkkinoiden nopeasti muuttuviin tarpeisiin, teknologian kehitykseen ja työn organisoinnin uusiin malleihin;

    16.

    pitää valitettavana, että jäsenvaltiot ovat kriisin aikana pienentäneet koulutukseen myönnettäviä varoja, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan enemmän koulutusjärjestelmiin;

    17.

    kehottaa seuraamaan paremmin tulevaa osaamisen kysyntää Euroopassa ammattialan ja pätevyystason mukaan ja siirtämään välittömästi kyseisten havaintojen tulokset jäsenvaltioiden koulutus- ja elinikäisen oppimisen sekä muuhun asiaankuuluvaan politiikkaan; korostaa, että on tärkeää lisätä työpaikkojen ja työurien houkuttelevuutta nuorten työntekijöiden keskuudessa ja että erityisesti nuorille on tiedotettava koko ajan työmarkkinoiden suuntauksista, jotta he voivat keskittyä kehittämään taitoja, joita tosiasiallisesti tarvitaan; katsoo, että yritykset, työmarkkinaosapuolet ja oppilaitokset yhdistävä "tietämyksen yhteenliittymä" olisi hyödyllinen keino kaventaa innovoinnin ja osaamisen kuilua ja että se edistäisi osaltaan merkittävästi talouden ja koko yhteiskunnan etua varsinkin, kun otetaan huomioon täystyöllisyyden saavuttamista, köyhyyden poistamista, sosiaalista osallisuutta ja kestävää talouskasvua globaalissa taloudessa koskeva pakottava haaste;

    18.

    korostaa, että on tärkeää tunnistaa osaamiseen liittyvät tarpeet varhaisessa vaiheessa ja ehdottaa vähintään kymmenen vuoden ajanjaksoa sekä kehottaa jäsenvaltioita ja tarpeen vaatiessa alueita perustamaan työllisyyden seurantakeskuksia, jotka keskittyvät tuleviin tarpeisiin; korostaa lisäksi, että on tärkeää kehittää entistä luotettavampia järjestelmiä tulevien osaamistarpeiden ja -vajeiden ennakoimiseksi EU:ssa ja jäsenvaltioissa sekä jatkaa investointeja osaamisen päivittämiseen ja sovittaa pätevyyttä paremmin yhteen työpaikkojen kanssa; toistaa, että on varmistettava, että yleisö saa laadukkaita tietoja ja kehottaa vaihtamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä tästä asiasta; tämän toteuttamiseksi korostaa entistä tiiviimmän ja tehokkaamman yhteistyön tarvetta koulutuksen tarjoajien välillä, mukaan lukien yhtäältä yliopistojen ja tutkimuskeskusten ja toisaalta julkisten työvoimapalvelujen, työmarkkinaosapuolten sekä yritysten ja työnantajien välillä;

    19.

    korostaa, että on parannettava sellaisten ammattien ja töiden tunnettavuutta ja houkuttavuutta, joissa työmarkkinoilla on pulaa työntekijöistä;

    20.

    pyytää komissiota lisäämään Leonardo da Vinci -ohjelman näkyvyyttä ja rahoitusta, koska sen kautta kansalaiset voivat saada uusia taitoja, uutta tietoa ja ammattitaitoa ja se tekee ammatillisesta koulutuksesta houkuttelevampaa kaikille; panee lisäksi merkille, että työssä tapahtuva koulutus on erityisen tärkeää, ja kehottaa tukemaan kansallisia ohjelmia, jotka edistävät tällaisia urakehitysmahdollisuuksia;

    21.

    panee merkille, että Erasmus-alaohjelman toteutusaste on lähes sata prosenttia; muistuttaa perusteellisesti dokumentoidusta näytöstä, jonka mukaan Erasmus-alaohjelma helpottaa ulkomailla opiskelemista huomattavasti ja tarjoaa opiskelijoille monipuolisemmat taidot, mikä puolestaan parantaa merkittävästi Erasmus-ohjelmaan osallistuvien opiskelijoiden työllistymistä ja edistää näin ollen tuntuvasti Euroopan kilpailukykyä;

    22.

    korostaa sellaisen laadukkaan valtiollisen koulutusjärjestelmän merkitystä, johon kaikilla on vapaa, tasavertainen pääsy;

    23.

    katsoo, että on välttämätöntä luoda edellytykset tutkimuslaitosten ja teollisuuden tiivistä yhteistyötä varten sekä kannustaa ja tukea teollisuusyrityksiä, jotta ne investoisivat tutkimukseen ja kehittämiseen; muistuttaa, että korkeakouluilla ja ammatillisilla oppilaitoksilla on keskeinen asema jäsenvaltioiden aluetalouksissa ja että ne ovat ainutlaatuisia paikkoja, joissa innovaatiot, koulutus ja tutkimus kohtaavat, mikä voi johtaa työpaikkojen syntymiseen, yrittäjyys- ja muiden taitojen kehittymiseen sekä työllistymismahdollisuuksien lisääntymiseen; tunnustaa yliopistojen ja yritysten välistä vuoropuhelua koskevan aloitteen aseman tässä yhteydessä; kehottaa alue- ja paikallisviranomaisia edistämään yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS) ja kannustamaan kaikkia talouden aloja pyrkimään EMAS-rekisteröintiin;

    24.

    kehottaa komissiota edistämään edelleen eurooppalaisten alakohtaisten työllisyys- ja osaamisneuvostojen perustamista uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelman yhteydessä, jota olisi ylläpidettävä jäsenvaltioiden ja alueiden hallussa olevien tietojen keräämisen ja vaihdon foorumina, jotta näin voidaan auttaa koordinoimaan kaikkien osapuolten toimia, sekä välineenä, jolla voidaan tukea sosiaalisen vuoropuhelun toimintoja;

    25.

    katsoo, että on välttämätöntä tuntuvasti lisätä koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin tehtäviä investointeja ja että jäsenvaltioiden kannustamiseksi tämänsuuntaisiin toimiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin liittyviin julkisiin menoihin, kun arvioidaan jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin talousarviotavoitteita;

    26.

    panee merkille, että siksi on tuettava asianmukaisesti sellaisia välineitä kuin työmarkkinayhteistyön avulla toteutettavia tutkimuksia eri aloilla vaadittavista työprofiileista ja ammateista;

    27.

    pyytää EU:n työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun keskittyviä komiteoita parantamaan olemassa olevan koulutuksen sekä nykyisen ja tulevan kysynnän välistä vastaavuutta sellaisen etenemissuunnitelman avulla, jossa määritetään selviä tavoitteita sekä edistyksen seurannan mahdollistavia indikaattoreita;

    28.

    korostaa tarvetta ottaa työnantajia mukaan oppilaitosten johtoon sekä kurssien, opetusmenetelmien, oppisopimusten, arviointitapojen ja tutkintojen kehittämiseen; korostaa, miten tärkeää on tarjota kannustimia työnantajille, jotka tarjoavat henkilöille, joilla on heikko ammattitaito tai ei minkäänlaista ammattitaitoa, koulutusta ja siten mahdollisuuden hankkia käytännön kokemusta suoraan työpaikalla;

    29.

    pitää valitettavana, että koulupudokkaiden määrä on EU:ssa edelleen liian suuri; huomauttaa, että vain 1 prosentin vähennys koulupudokkaiden määrässä voisi tuoda työmarkkinoille 500 000 potentiaalista työntekijää; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita toteuttamaan tehostettuja toimia, jotka perustuvat laadukkaaseen, nykyaikaiseen koulutukseen, jotta voidaan ehkäistä koulunkäynnin keskeyttämistä, poistaa esteitä koulutuksessa pysymisen tieltä, tarjota oppimis- ja koulutusvaihtoehtoja ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia oppimisvaikeuksista kärsiville tai vammaisille opiskelijoille ja kehittää tehokasta siirtymistä peruskoulutuksesta työelämään; korostaa varhaiskasvatuksen tärkeyttä, jotta voidaan kehittää paitsi ihmisten tulevia toiminnallisia taitoja myös heidän kykyään oppia, erikoistua ja kehittyä lisää, sekä kehottaa kehittämään johdonmukaisen, kokonaisvaltaisen pitkän aikavälin lähestymistavan varhaiskasvatukseen, kuten asiaa koskevassa komission tiedonannossa ehdotetaan;

    30.

    pitää valitettavana, etteivät monet työkykyiset vammaiset henkilöt pääse työmarkkinoille, ja kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla voidaan tarjota koulutus- ja työllistymisvaihtoehtoja vammaisille henkilöille;

    31.

    pyytää jäsenvaltioita tukemaan julkisesti rahoitettuja ja asianmukaisesti säänneltyjä peruskoulutusta tarjoavia laitoksia, joihin kuuluvat esiasteen, perusasteen ja keskiasteen oppilaitokset, ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut, erittäin pätevällä ja hyvin koulutetulla opetus- ja avustavalla henkilöstöllä, jolla on hyvä palkka ja hyvät ehdot;

    32.

    korostaa sellaisten kaikkien saatavilla olevien julkisten koulutusjärjestelmien merkitystä, joissa edistetään kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia;

    33.

    on tyytyväinen komission ehdotukseen edistää eurooppalaisten huippuyksiköiden toimintaa tulevaisuuden työpaikkoihin valmistavien uusien korkea-asteen koulutusohjelmien mukaisesti ja helpottaa nuorten liikkuvuutta tällä alalla; korostaa, että on tärkeää luoda olosuhteet, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan muodostaa innovatiivisten yritysten klustereita, jotka voivat viedä paikallista taloudellista kehitystä ratkaisevalla tavalla eteenpäin ja luoda alueille uusia työpaikkoja; katsoo, että talouden rakennemuutoksen kiihtyessä osaava työvoima, johtamiseen liittyvä asiantuntemus, innovointi, tiede, teknologia ja vihreät työpaikat ovat kestävän kasvun edellytyksiä;

    34.

    rohkaisee jäsenvaltioita sisällyttämään koulutusjärjestelmiensä kaikille tasoille seuraavat osaamisalueet: tieto- ja viestintätekniikka, digitaalinen lukutaito, monialaisia avaintaitoja kuten viestintä vierailla kielillä ja henkilökohtaisen onnistumisen tunne ja henkilökohtainen kehitys, aktiivinen kansalaisuus, luovuus, tietoisuus kulttuurista ja kulttuurienvälinen ymmärtämys sekä avaintaitoja, jotka koskevat ympäristöä, ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä; korostaa tältä osin, että on tärkeää edistää sekä "kovia" että "pehmeitä" taitoja ja tunnustaa ne, jotta voidaan parantaa ihmisten työllistymismahdollisuuksia; muistuttaa, että kyky viestiä eri kielillä on hyödyllinen taito, ja tukee kieltenoppimista ja kieltenopetuksen kehittämistä;

    35.

    painottaa, että tarvitaan innovointiin tähtäävää koulutusta; korostaa, että tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseksi pitäisi edistää ei-kaavamaista ja abstraktia ajattelua sekä tarvittavaa teknistä koulutusta;

    36.

    korostaa tarvetta panostaa siihen, että kaikki lapset oppivat varhain tietotekniikan perusvalmiudet, että tietotekniikka on siksi integroitava peruskouluopetukseen ja että kaikkien eurooppalaisten tulee voida päästä internetiin helposti ja kohtuulliseen hintaan;

    37.

    ottaen huomioon, että vuonna 2015 tieto- ja viestintätekniikka-ammattilaisten vajeen arvioidaan olevan 384 000–700 000 työpaikkaa, terveydenhoitoalalla arvioidaan olevan noin 1 miljoonan ammattilaisen vaje ja lisäksi 1 miljoonan tutkijan vaje; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimiin osaavien työntekijöiden riittävän määrän takaamiseksi näillä aloilla;

    38.

    panee merkille, että koulutuksen kansainvälistymisellä on sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista merkitystä, ja tästä syystä kehottaa komissiota helpottamaan tutkijoiden, opiskelijoiden, tiedemiesten ja luennoitsijoiden kansainvälistä liikkuvuutta sekä EU:ssa että sen ulkopuolella;

    39.

    ilmaisee huolestumisensa siitä, että korkeasti koulutetut henkilöt ottavat vastaan työpaikkoja, jotka eivät vastaa heidän pätevyyttään, tai vähäistä koulutusta vaativia työpaikkoja, mikä johtaa osaamisen vajaakäyttöön EU:ssa;

    40.

    kehottaa jäsenvaltioita laatimaan opettajille suunnattuja koulutusohjelmia, jotta he saavat taitoja, joiden avulla he voivat entistä paremmin sopeutua työmarkkinoiden kehitykseen ja kehittää kaikkia opetustasoja vastaavia taitoja;

    41.

    kannustaa jäsenvaltioita edistämään työpaikalla tapahtuvaa koulutusta, mukaan lukien kaksitahoinen, niin yleissivistävän kuin ammatillisen koulutuksen käsittävä koulutusjärjestelmä, jotta nuoret saavat kosketuksen työmarkkinoihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja edistämään työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen laadukasta kehystä, joka johtaa mahdollisimman usein pysyvään työsuhteeseen; kehottaa lisäksi asian kannalta tärkeitä sidosryhmiä varmistamaan, että työharjoittelu ja oppisopimuskoulutus toteutetaan ammattitaitoisten tukihenkilöiden ohjauksessa, että ne johtavat työmarkkinatarpeita vastaavien todellisten taitojen ja kokemuksen hankkimiseen ja uusien työpaikkojen tarjoamiseen; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan työharjoittelulle palkkaa ja sosiaalisia oikeuksia koskevat vähimmäisvaatimukset ja pyytää ottamaan käyttöön työharjoittelua koskevan eurooppalaisen laatukehyksen, jolla luodaan ihmisarvoiset työolot ja säännöt, joilla estetään harjoittelupaikkojen käyttäminen säännöllisten työpaikkojen korvaamiseen;

    42.

    pyytää komissiota ja jäsenvaltioita lujittamaan näyttöön perustuvaa toimintapoliittista tietojenvaihtoa, joka koskee siirtymistä koulutuksesta työelämään ja oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, sillä näin edistetään taitojen kehittämistä ja nuorten työllistettävyyttä;

    43.

    kehottaa komissiota ammattipätevyyttä koskevassa tulevassa lainsäädäntöaloitteessa vahvistamaan tutkintojen ja ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista ja edistymään sellaisen mekanismin luomisessa, jolla tehostetaan pätevyyksien ja taitojen, myös muun kuin muodollisen oppimisen kautta saatujen ja arkioppimisen kautta saatujen taitojen, vastavuoroista tunnustamista, ja ulottamaan sama tunnustaminen koskemaan myös kolmansista maista tulevia työntekijöitä; katsoo, että tämä mekanismi olisi rakennettava asianmukaisten eurooppalaisten kehysten perustalta kuten eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET);

    44.

    pyytää kansallisia tilastolaitoksia kehittämään asianmukaisia indikaattoreita osaamisen ja koulutusjärjestelmän eri tasojen laadun mittaamiseen;

    45.

    korostaa, että ulkosuhdehallinnolla eli EU:n lähetystöillä kolmansissa maissa voi olla tärkeä rooli annettaessa tietoa Euroopassa tarvittavista taidoista ja saatavilla olevista työpaikoista sekä avustettaessa Eurooppaan tulon kannalta tarvittavissa menettelyissä;

    46.

    panee merkille, että väestörakenteen muutoksen vuoksi on huomattavan paljon ikääntyneitä henkilöitä, jotka voisivat toimia vapaaehtoistyössä ja jotka ovat yhteiskunnissa valtava hyödyntämätön voimavara; kehottaa komissiota parantamaan vanhempien vapaaehtoistyöntekijöiden mahdollisuuksia ja kehittämään niille yhä useammille kokeneille vanhuksille, jotka haluavat osallistua vapaaehtoistyöhön, vanhusten toimintaohjelmia (Seniors in Action), jotka voisivat toimia rinnan nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) kanssa ja täydentää sitä, sekä edistämään lisäksi sukupolvien välistä vapaaehtoistyötä ja opastusta koskevia erityisohjelmia;

    47.

    katsoo, että aktiivisen elämän pidentämisen strategiaan liittyen tehdään liian vähän, jotta ikääntyneet saisivat digitaaliset taidot, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään näiden opettamiseen tarkoitettuja laajoja ohjelmia;

    48.

    huomauttaa, että on tarpeen ylläpitää käsityöperinnettä ja siihen liittyviä taitoja ja että käsityöammatinharjoittajien tukemiseksi on luotava strategia, jotta käsityöalan kulttuuri-identiteetti säilyisi; muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää tukea vuorottelukoulutusta ja nuorten käsityöläisten liikkuvuutta; panee merkille, että harjoittelupaikkojen edistäminen keinona integroida nuoria tälle alalle voi olla aktiivinen toimenpide, jota kannattaa tukea, ja kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia toimia tämän suhteen; korostaa, että humanistiset alat ovat tärkeitä menneisyyden tutkimiselle ja kulttuuri-identiteettien paremmalle säilyttämiselle;

    Työvoiman kysynnän ja työpaikkojen luomisen edistäminen

    49.

    toteaa, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on oma tehtävänsä Euroopan talousrakenteessa sekä lukumääränsä että niillä työttömyyden torjunnassa olevan strategisen roolin vuoksi; muistuttaa, että pk-yritykset tuottavat 85 prosenttia EU:n työpaikoista, jotka tuovat 58 prosenttia kaikesta unionissa saadusta lisäarvosta; kehottaa kaikkia asian kannalta tärkeitä sidosryhmiä poistamaan kaikki esteiksi katsottavat toimenpiteet yritysten perustamiselta ja niiden vapaalta liikkuvuudelta; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota helpottamaan pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja tukemaan niiden kasvua, kiinnittämään erityistä huomiota naisten yrittäjyyteen, tarjoamaan pk-yrityksille suotuisan sääntely- ja verotusympäristön, helpottamaan niiden markkinoille pääsyä, yksilöimään työntekijöiden työhönoton esteet, vähentämään byrokratiaa mahdollisimman paljon ja parantamaan niiden rahoituksensaantimahdollisuuksia;

    50.

    katsoo, että työllisyyden parantamiseksi tarvitaan entistä kohdennetumpaa innovointia ja entistä kilpailukykyisempää teollisuuspohjaa; katsoo, että on tarpeen edistää nuorison työllisyyttä, T&K-toimintaan perustuvia liiketoimintamalleja ja erityiskannustimia monenlaisten työnhakijoiden palkkaamiseksi;

    51.

    suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen ottaa tulevaisuudessa käyttöön yksinkertaistettu menettely, jossa yrityksen työntekijöille, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, myönnetään koko EU:n alueella voimassa oleva väliaikainen oleskelulupa;

    52.

    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panostamaan enemmän työpaikkojen luomiseen ja edistämään yrittäjyyttä, uusia yrityksiä ja itsenäistä ammatinharjoittamista, jotta voidaan luoda työllistymismahdollisuuksia ja vähentää sosiaalista syrjäytymistä; on sitä mieltä, että on tärkeää luoda sopiva ympäristö yritysten kehittämistä varten ja tarjota tämänsuuntaisia kannustimia, mutta se ei vielä riitä EU:n talouksien kehittämiseen; korostaa näin ollen, että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota yrittäjähenkisen ajattelutavan ja osaamisen edistämiseen koulutuksen eri tasoilla, uusien yrittäjien valmentamiseen ja pk-yritysten henkilöstön osaamisen tehokkaaseen kehittämiseen; korostaa, että Euroopan teknologiainstituutilla ja Euroopan investointipankilla, erityisesti sellaisilla ohjelmilla kuin JASMINE ja JEREMIE, on tärkeä tehtävä edistää yritysten perustamista ja kehittämistä ja tarjota tukea pk-yritysten tarpeisiin;

    53.

    kehottaa komissiota ottamaan työlainsäädännön suunnittelussa huomioon pienet ensin -periaatteen ja pk-yritysten tarpeet;

    54.

    korostaa, että vapaa ja älykkäästi säännelty internet on tärkeä uusyrityksille ja työpaikkojen luomiselle; katsoo, että internetin käyttäjien luottamuksella järjestelmään ja sen asianmukaiseen toimintaan on ratkaiseva merkitys uusille internetpohjaisille liiketoimintamalleille;

    55.

    huomauttaa, että Euroopan unionissa ei ole tarpeeksi tutkimus- ja kehityspainotteisia innovatiivisia yrityksiä ja että innovaatiotaitojen ja digitaalisen lukutaidon puutteen vuoksi pk-yritykset eivät kykene soveltamaan innovatiivisia ja älykkäitä liiketoimintamalleja ja uusia teknologioita;

    56.

    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan yhteistyötä yhdennettyjen ja kilpailukykyisten riskipääomamarkkinoiden luomiseksi, sillä tämä on välttämätöntä innovatiivisten pk-yritysten perustamisen ja kasvun kannalta;

    57.

    katsoo, että on saatava aikaan esteettömät ja kilpailukykyiset sisämarkkinat työntekijöiden vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi; katsoo lisäksi, että samalla, kun toteutetaan sisämarkkinat, tarvitaan työlainsäädäntöä, jolla luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset, sosiaaliturvan vahva koordinointi sekä mahdollistetaan työntekijöille se, että he voivat säilyttää, ylläpitää tai siirtää hankitut oikeutensa, erityisesti eläkkeiden siirrettävyyden, rajojen yli; kehottaa näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita tekemään läheistä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa esteiden poistamiseksi opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuuden tieltä ja rohkaisemaan parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihtoon tällä alalla, jotta voidaan arvioida, miten sisämarkkinat kehittyvät palkansaajien sosiaaliturvan kannalta ja vastaanottavan maan palkka- ja työehdot huomioon ottaen; korostaa tässä yhteydessä, että palkkojen polkeminen on estettävä;

    58.

    tuomitsee jyrkästi pimeän työn, joka vaarantaa sekä yhteiskunnallisen kehityksen että työntekijöiden aseman; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan säännöllisiä ja useampia tarkastuksia, määräämään asianmukaisia seuraamuksia sekä järjestämään tiedotuskampanjoita tietoisuuden lisäämiseksi työntekijöiden oikeuksista ja pimeästi työskenteleville koituvista pitkän aikavälin haitoista; pyytää lisäksi jäsenvaltioita yhdistämään ehkäiseviä toimenpiteitä ja seuraamuksia sekä kannustimia, joiden tarkoituksena on torjua pimeään työhön turvautumista sekä muuttaa pimeää työtä säännölliseksi työksi;

    59.

    katsoo, että terveydenhoitoalalla on ratkaiseva merkitys Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa; katsoo myös, että väestörakenteen muutoksen vuoksi terveys- ja sosiaalipalvelujen ala on työllisyyden lähde, jonka merkitys kasvaa ja joka edistää merkittävästi sosiaalista osallisuutta; pyytää kehittämään hoivatyötä, jotta voidaan täyttää todelliset tarpeet ja varmistaa laadukkaat, kaikkien saatavilla olevat hoitopalvelut sekä hyvät työ- ja palkkaehdot turvautumatta pimeään työhön; kehottaa komissiota tukemaan kotityöntekijöitä koskevaa ILOn (tulevaa) yleissopimusta ja suositusta, jotta voidaan parantaa tämän alan työntekijöiden työoloja; kehottaa komissiota käynnistämään tutkimuksen asiakkaiden kotona työskentelevien hoitoavustajien asemasta sekä muista asianmukaisista ja kestävistä ratkaisuista, jotka tukevat itsenäistä elämää, jotta voidaan arvioida, tarjoaako EU:n lainsäädäntö riittävän sosiaaliturvan tämän alan työntekijöille, jotka ovat usein naisia;

    60.

    korostaa sosiaali-, terveys-, hoito- ja koulutuspalvelujen mahdollisuuksia uusien työpaikkojen luomisessa ja vaatii vahvaa ja kestävää panostusta näihin keskeisiin palveluihin ja infrastruktuureihin sekä ihmisarvoisia työoloja laadukkaiden palvelujen tarjoamisen tueksi; odottaa komission toimintasuunnitelmaa, jossa puututaan terveydenhuoltoalan työntekijöiden tarjonnassa olevaan pulaan;

    61.

    kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, työmarkkinaosapuolia ja muita sidosryhmiä varmistamaan, että EU:n, esimerkiksi ESR:n, EAKR:n ja koheesiorahaston, varoja sekä mikrorahoitusjärjestelyn kaltaisia järjestelyitä käytetään tehokkaasti, yksinkertaisesti ja synergioita tuottavasti työpaikkojen luomiseksi, mukaan lukien työpaikat yhteisötaloudessa; tuo esiin hyödyt, joita saadaan rakennerahastojen investointien kohdentamisesta koulutukseen teknologista lisäarvoa tuovilla aloilla sekä aloille, jotka ovat erityisen tärkeitä edistettäessä siirtymistä entistä kestävämpiin kasvumalleihin; vaatii kiinnittämään erityistä huomiota niihin jäsenvaltioihin, joissa työttömyysaste on korkea ja keskimääräiset kuukausitulot jäävät köyhyysrajan alapuolelle;

    62.

    muistuttaa EU:n eri rahastojen välisen synergian merkityksestä ja korostaa, että rahastojen käytössä on tärkeää noudattaa hajautettua lähestymistapaa, jotta voidaan vastata työmarkkinoiden vaatimuksiin; katsoo, että yksityishenkilöille ja yrityksille on myös annettava sopivia kannustimia koulutusinvestointeihin; korostaa tässä yhteydessä koheesiopolitiikan osuutta resurssitehokkuutta koskevassa EU:n lippulaiva-aloitteessa, ja kehottaa ottamaan huomioon sen kestävään kasvuun liittyvät mahdollisuudet;

    63.

    katsoo, että koheesiopolitiikan välineiden ja varsinkin ESR:n tehokkuutta on tarpeen parantaa keskittämällä rahoitus rajattuun joukkoon ensisijaisia suuntaviivoja, vahvistamalla institutionaalisten uudistusten edellyttämiä olosuhteita, lujittamalla kumppanuusperiaatetta, tähtäämällä selkeisiin ja mitattavissa oleviin tavoitteisiin ja ottamalla käyttöön kehitysyhteistyön ja kumppanuuden investointisopimuksia komission ja jäsenvaltioiden välillä;

    64.

    kehottaa komissiota tarkistamaan EU:n suorien yritystukijärjestelmien olemassa olevat puitteet ja tutkimaan mahdollisuutta myöntää leijonanosa tuesta työpaikkojen luomiseen yrityksissä, kehittämään työntekijöiden taitoja ja toteuttamaan lisää koulutusohjelmia;

    Työmarkkinoiden toiminnan parantaminen

    65.

    panee merkille, että joustoturva-ajattelu on saanut uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmassa keskeisen sijan ja on samaa mieltä komission kanssa siitä, että kriisin vuoksi kansalliset joustoturvajärjestelyt ovat joutuneet tiukkaan testiin myös silloin, kun työmarkkinoilla on toteutettu ulkoisia joustotoimia lujittamatta kuitenkaan vastaavasti sosiaaliturvajärjestelmiä; korostaa kuitenkin, että työmarkkinauudistuksia on toteutettava heikentämättä toimivia toimintalinjoja ja kansallisten hallitusten ja työmarkkinaosapuolten välistä yhteisymmärrystä ja luottamusta; korostaa, että joustoturvatoimet on räätälöitävä sosiaalisiin oloihin ja kansallisten työmarkkinoiden erityisrakenteeseen ja että niiden on oltava työnantajien ja työntekijöiden edun mukaisia;

    66.

    painottaa kuitenkin, että joustoturvajärjestelyt eivät yksin riitä kriisin ratkaisemiseen, ja kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia toteuttamaan tarvittavia työmarkkinauudistuksia kiinnittäen erityistä huomiota muita heikommassa ja epäedullisessa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien työntekijöiden työmarkkinoille pääsyyn; suosittaakin tässä yhteydessä, että sovelletaan alhaalta ylös -lähestymistapaa, jotta voidaan helpottaa vuoropuhelua ja kaikkien poliittisten ja sosiaalisten hallintotasojen osallistumista;

    67.

    uskoo, että tässä yhteiskunnan ja talouselämän muutosten uudessa käännekohdassa joustoturvan neljää osatekijää – joustavat ja luotettavat sopimusjärjestelyt, aktiivinen työmarkkinapolitiikka, elinikäinen oppiminen ja nykyaikaiset sosiaaliturvajärjestelmät – ja niiden välistä tasapainoa olisi tarkasteltava uudelleen ja vahvistettava, jotta vastataan työntekijöiden ja yritysten tarpeisiin nykyaikaisilla työmarkkinoilla, luodaan ihmisarvoisia työpaikkoja ja taataan työntekijöiden työllistettävyys, riittävä sosiaaliturva sekä samapalkkaisuuden periaatteen noudattaminen yhdessä sukupuolten tasa-arvon kanssa; pitää työmarkkinalaitosten lujittamista tässä prosessissa olennaisena, jotta voidaan varmistaa, että työntekijät hyötyvät siirtymisestä työpaikasta, ammatista, alasta tai työmarkkina-asemasta toiseen; katsoo lisäksi, että työmarkkinaosapuolilla olisi oltava rooli tässä tarkastelussa osana työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua;

    68.

    pyytää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 152 artiklan nojalla Euroopan komissiota edistämään työmarkkinaosapuolten asemaa varsinkin toimialakohtaisesti Euroopan unionissa kunnioittaen samalla niiden itsenäisyyttä;

    69.

    kannattaa SEUT-sopimuksen 155 artiklan mukaisesti työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua ja kannustaa niitä solmimaan sopimussuhteita ja tekemään sopimuksia; kehottaa työmarkkinaosapuolia käyttämään varsinkin toimialakohtaisesti SEUT:n 155 artiklan 2 kohdassa määrättyä menettelyä SEUT:n 153 artiklassa tarkoitetuilla aloilla EU:ssa tehtyjen sopimusten täytäntöön panemiseksi;

    70.

    kannustaa jäsenvaltioita kehittämään kaikkia etätyön muotoja sekä kaikkia perinteisen aikaan ja paikkaan sidotun työn ulkopuolisia työn organisoinnin ja/tai toteuttamisen muotoja tietoliikennevälineiden ja internetin avulla palvelun tarjoamisen tai työsuhteen yhteydessä;

    Yhteiskunnallista osallisuutta edistävien työmarkkinoiden tukeminen

    71.

    korostaa, että jotta Eurooppa selviäisi talouskriisistä vahvana, tulisi entistä kilpailukykyisemmäksi ja yhtenäisemmäksi, saavuttaisi entistä suuremman talouskasvun ja työllisyyden sekä varmistaisi eurooppalaisen hyvinvointijärjestelmän toteutumisen pitkällä aikavälillä, sen olisi käytettävä paremmin työvoimapotentiaaliaan kaikissa ikäryhmissä, parannettava sekä työmarkkinoidensa toimintaa että sosiaalista osallisuutta ja sosiaaliturvaa ja myös vahvistettava työntekijöiden pätevyyksiä ja taitoja;

    72.

    pitää tässä yhteydessä tärkeänä, että työmarkkinoiden segmentoitumisen vähentäminen toteutetaan tarjoamalla riittävä turva työntekijöille ja parantamalla työmarkkinoille osallistumista, jotta voidaan lisätä kaikkien erilaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden mahdollisuuksia, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ja haavoittuvimpien ryhmien, päästä työmarkkinoille ja menestyä työelämässä;

    73.

    painottaa, että on tärkeää ottaa huomioon vammaisten oikeudet ohjelman sekä kaikkien Eurooppa 2020 -strategian toimien täytäntöönpanossa; kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä edistääkseen vammaisyleissopimuksen 29 artiklassa vahvistetun kaikkien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun kehittämistä ja saatavuutta sekä parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

    74.

    korostaa, etteivät palkankorotukset pysy tuottavuuden nousun tahdissa monissa jäsenvaltioissa, ja on erittäin huolestunut siitä, että nykyisin on yhä enemmän ns. työssäkäyviä köyhiä, jotka tosin ovat palkansaajia mutta jäävät köyhyysrajan alapuolelle, ja katsoo, että tämän tilanteen korjaamiseksi olisi toteutettava määrätietoisia toimia;

    75.

    pitää ensisijaisen tärkeänä nuorisotyöttömyyden ongelman ratkaisemista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan ponnisteluitaan nuorten saamiseksi työmarkkinoille muun muassa nuorille ja työnantajille tarkoitettujen kannustimien sekä koulutusjaksojen ja oppimisen kehittämisen avulla; pitää tässä yhteydessä ratkaisevan tärkeänä koulusta työelämään siirtymisen helpottamista, yksilöllistä ohjausta ja seurantaa sekä sitä, että tarjotaan mahdollisuuksia hankkia todellisia taitoja ja päivittää niitä työmarkkinoiden vaatimusten mukaisesti; korostaa, että tätä aloitetta on koordinoitava tiiviisti Nuoret liikkeellä -aloitteen kanssa;

    76.

    korostaa, että on tärkeää luoda asianmukaiset edellytykset sen varmistamiseksi, että ikääntyvät työntekijät voivat pysyä pidempään työmarkkinoilla, ja ottaa sukupolvien välinen solidaarisuus ja yhteistyö huomioon työssä ja sellaisten aloitteiden toteuttamisessa, joilla edistetään työuran pidentämistä, kuten työn jakaminen, osaamisen ja työuran uudelleenarviointi, vapaaehtoistyö ja asteittainen eläkkeelle siirtyminen, myös freelancerien keskuudessa;

    77.

    ottaa huomioon Euroopan unionin väestön ikääntymisen ja vaatii jäsenvaltioita laatimaan joukon välineitä, joilla helpotettaisiin ikääntyneiden pääsyä työmarkkinoille; kehottaa edistämään ja tukemaan laajalti ikääntyneiden ohjausta ja aktivointia aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden puitteissa ja kehottaa niin ikään ottamaan käyttöön kannustimia työnantajia varten, koska yritykset eivät juuri ole kiinnostuneita vanhemmista työntekijöistä; korostaa näiden henkilöiden lisäkoulutusta ja osaamisen kohottamista, minkä johdosta he voivat palata työmarkkinoille; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää hyödyntää vanhempien ihmisten tietämystä ja kokemusta esimerkiksi valmennushankkeiden avulla;

    78.

    ottaen huomioon kasvavan työttömyyden kehottaa jäsenvaltioita nykyaikaistamaan ja vahvistamaan julkisia työvoimapalveluita, jotta niillä voi olla elämän aikana laajempi rooli palveluiden toimittajana sekä työntekijöille että työnantajille; katsoo että julkiset työvoimapalvelut voivat tarjota taitojen arviointia, profiilin luontia ja henkilökohtaista ammatinvalinnanohjausta ja neuvontapalveluja tiiviissä yhteistyössä paikallisten työnantajien kanssa sekä tarjota tietoja yrittäjyysmahdollisuuksista ja monenlaisia koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmia;

    79.

    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita virallisesti tunnustamaan yhteisötalouden panoksen, jonka osuus EU:n työpaikoista on 10 prosenttia ja jolla on olennainen rooli EU:n taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta; katsoo, että on välttämätöntä vauhdittaa sen kehitystä, jotta edistetään sosiaalisesti osallistavaa vaurauden muodostumista ja osallistavien työmarkkinoiden kehittämistä, jotta säilytetään työpaikkoja aloilla ja yrityksissä, jotka ovat kriisissä ja/tai joita uhkaa sulkeminen, jotta parannetaan työpaikkojen vakautta, ylläpidetään taitoja ja kehitetään työllistymiskanavia ryhmille, jotka ovat erityisen heikossa asemassa;

    80.

    korostaa, että sukupuolten tasa-arvoa sekä työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista tukevien politiikkojen parantamisella ja lujittamisella pitäisi voida edistää naisten ja miesten aktiiviväestön osallistumista enemmän työelämään; painottaa, että on tärkeää antaa naisille mahdollisuuksia osallistua ja palata työmarkkinoille sekä edistyä työelämässä, erityisesti niille naisille, joilla on vaikeuksia työhön palaamisessa äitiys- tai vanhempainloman jälkeen;

    81.

    katsoo, että on toteutettava toimia teknisten ja insinöörialojen (matematiikka, tietojenkäsittely, luonnontieteet, teknologia) opintojen edistämiseksi tyttöjen keskuudessa ja sukupuolistereotypioiden ja naisten ammatillisen eriytymisen torjumiseksi koulutuksessa ja työmarkkinoilla; pyytää jäsenvaltioita toteuttamaan kohdennettuja toimia naisten lukumäärän lisäämiseksi ylemmissä johtotehtävissä ja muilla johtavilla paikoilla;

    82.

    katsoo, että EU:n syrjinnänvastaisen lainsäädännön avulla on tuntuvasti nostettu suojelun tasoa koko EU:ssa; katsoo kuitenkin, että on tehtävä enemmän eri ryhmien syrjinnän, myös moninkertaisen syrjinnän, torjumiseksi työssä, koulutuksessa ja ammateissa, jotta yhtäläisen kohtelun periaate saadaan toteutettua; katsoo, että naisten osallistumista työmarkkinoille olisi lisättävä myös kohdennetulla sosiaalipolitiikalla, jossa keskitytään päivähoitoon ja perheille annettavaan tukeen, panemalla täytäntöön sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevia ohjelmia sekä toteuttamalla toimia, joilla edistetään naisten ja miesten rekrytointia ei-perinteisiin työpaikkoihin vapaaehtoisuuden pohjalta ja joissa kiinnitetään erityistä huomiota perinteisesti miesvaltaisiin aloihin;

    83.

    huomauttaa, että syrjintäkiellolle on ihmisoikeuksia koskevan ulottuvuuden lisäksi taloudellisia perusteita; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet päästäkseen ripeästi sopimukseen ja hyväksyäkseen ehdotuksen neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta; pyytää komissiota edelleen tukemaan sitä, että neuvostossa ratkaistaisiin tekniset vaikeudet ja päästäisiin tällaiseen sopimukseen, sillä vahva EU:n syrjintäkieltopolitiikka tukee Eurooppa 2020 -strategiaa;

    84.

    on sitä mieltä, että mikäli naispuolisten työntekijöiden pätevyys ja taidot halutaan säilyttää muuttuvassa taloustilanteessa ja mikäli niin haluavia halutaan auttaa palaamaan työhön, on välttämätöntä, että vanhempainlomalla olevat työntekijät otetaan myös mukaan työnantajansa järjestämään koulutustoimintaan;

    85.

    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan toimenpiteitä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi ja panostamaan siihen, että naiset osallistuvat työelämään, edistämällä monimuotoisuusjohtamista, naisten ammatillista kannustamista sekä sellaisten uudentyyppisten työpaikkojen luomista, joissa työehdot ovat joustavampia;

    86.

    korostaa, että uusien työpaikkojen osalta on sovellettava uusia työn organisoinnin muotoja, jotka antavat perheellisille työntekijöille mahdollisuuden vaihtoehtoisiin työaikoihin, työtuntien vähentämiseen tai etätyöhön;

    87.

    toteaa, että naisten työllisyyden kohentamiseen on mahdollisuuksia hoito- ja palvelualojen lisäksi myös kodinturva-alalla, logistiikka-alalla (kuljetukset mukaan lukien), yrityspalvelusektorilla, kuten vakuutus- ja konsultointialoilla, sekä ympäristöalalla ja kestävän kehityksen mukaisissa työpaikoissa;

    88.

    vaatii komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja kehittämään erityisiä ohjelmia, joiden avulla edistetään naisten palkkaamista teknisille aloille myöntämällä tukea nuorille naispuolisille korkeakouluopiskelijoille eräissä jäsenvaltioissa sovellettujen hyvien käytäntöjen mukaisesti, joista voidaan mainita esimerkiksi Itävallan Excellentia-ohjelma, jonka avulla on onnistuttu kaksinkertaistamaan tiede- ja teknologia-alan naisopettajien määrä yliopistoissa ja joka on vaikuttanut korkeatasoisten naisjohtoisten tutkimuskeskusten perustamiseen;

    89.

    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan yksityistä ja julkista sektoria kaikkiin mahdollisiin ja tarpeellisiin toimiin sukupuolten välisten palkkaerojen sekä työnsaantiin, palkkaukseen, urakehitykseen, osallistumiseen ja hallintoon liittyvän syvän eriarvoisuuden poistamiseksi, jotta naisten osallistumista työmarkkinoille voitaisiin parantaa; korostaa tässä yhteydessä parempina tilastoina ilmenevän läpinäkyvyyden tärkeyttä sekä samanarvoisen työn käyttökelpoisen määritelmän tarvetta; pitää myönteisinä komission ilmoituksia niiden henkilöiden eläkejärjestelmän tarkistamisesta, joille ei ole kertynyt eläkettä ajanjaksoilta, jolloin he ovat olleet työttömänä tai sairaana tai heillä on ollut hoitovelvollisuuksia, mikä koskee lähinnä naisia;

    Työn laadun ja työolojen parantaminen

    90.

    katsoo, että täystyöllisyyden tavoitteeseen pyrkimistä on täydennettävä työn laadun sekä kaikkien työntekijöiden työ- ja elinolojen parantamista, työterveys ja -turvallisuus sekä sukupuolten tasa-arvo mukaan lukien, koskevien ponnistelujen tehostamisella;

    91.

    katsoo, että työpaikkojen laatua on edistettävä moniulotteisesti siten, että katetaan niin työsuhteet kuin työ itse; kehottaa komissiota pyrkimään entistä sinnikkäämmin tarkistamaan työn laatua koskevia EU:n määritelmiä ja yhteisiä indikaattoreita, jotta ne toimisivat paremmin jäsenvaltioiden asianomaisten politiikkojen arvioinnissa ja vertailussa; katsoo, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on tärkeä rooli ihmisarvoisen työn, laadukkaiden työpaikkojen ja riittävän sosiaaliturvan edistämisessä, ja pyytää sen vuoksi työmarkkinasuhteiden alalla EU:n tasolla toimivia keskeisiä sidosryhmiä työskentelemään yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan kehittämiseksi tällä alalla sekä osallistumaan aktiivisesti työpaikan laatua koskevan määritelmän ja indikaattoreiden uudelleentarkasteluun;

    92.

    katsoo, että työpaikan esteettömyys etenkin rakennetun ympäristön ja tietotekniikan osalta on olennainen työehto ja keskeinen vammaisten henkilöiden työelämään pääsyn kannalta;

    93.

    suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen terveys- ja turvallisuuslainsäädännön tarkastelusta ja varoittaa, että epävarma työympäristö, jatkuvat muutokset työpaikasta toiseen ja lisääntyvä stressi vaikuttavat kielteisesti työntekijöiden fyysiseen ja henkiseen terveyteen; pyytää komissiota puuttumaan ongelmaan, että työhön liittyviä vaaroja ja sairauksia ei tunnisteta;

    94.

    painottaa, että on tärkeää ottaa huomioon työn laadun parantamista koskevat sidosryhmien pyrkimykset ja tukeutua sellaisiin asianmukaisiin politiikan välineisiin kuin lainsäädäntö, politiikkojen koordinointi, hyvien käytänteiden vaihto ja työmarkkinaosapuolten itsenäiset sopimukset;

    95.

    katsoo, että ammattitautien suuri määrä ja yleistyminen ja erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien leviäminen vaikuttavat merkittävästi työpaikkojen laatuun, joten niitä on pyrittävä vähentämään entistä tehokkaammin, jotta ikääntyvä yhteiskunta olisi kestävä;

    96.

    katsoo, että työntekijöiden oikeuksien, työmarkkinaosapuolten – työntekijöiden ja työnantajien – välisen vuoropuhelun sekä riittävän sosiaaliturvan, joka estää työssäkäyvien köyhyyden, olisi oltava keskeisellä sijalla työn laadussa ja siten myös työpaikan laadun käsitteessä;

    97.

    rohkaisee komissiota täydentämään lainsäädännön valmistelutoimiaan ja tekemään ohjelmassa kaavailtuja lainsäädäntöehdotuksia, joissa otetaan täysimääräisesti huomioon sen taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi ja työmarkkinaosapuolten itsenäisyys; panee tyytyväisenä merkille komission suunnitelmat tarkastella työn laatua ja työoloja koskevan lainsäädännön tehoa alan kehityksen valossa;

    98.

    korostaa, että työllisyyden alalla asetettuja tavoitteita ja niiden saavuttamiseksi laadittuja strategioita olisi valvottava ja niitä olisi koordinoitava muilla tärkeillä aloilla, kuten julkisessa taloudessa ja siihen liittyvässä innovointipolitiikassa, asetettujen tavoitteiden ja laadittujen strategioiden kanssa;

    *

    * *

    99.

    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.


    (1)  EUVL C 308 E, 20.10.2011, s. 116.

    (2)  EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46.

    (3)  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0262.

    (4)  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0263.

    (5)  EUVL C 308 E, 20.10.2011, s. 6.

    (6)  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0455.

    (7)  Komission lehdistötiedote IP/10/1673.

    (8)  Cedefop publications, ISBN 978-92-896-0536-6.

    (9)  EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35.

    (10)  EUVL C 212 E, 5.8.2010, s. 23.


    Top