3.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 326/9

1.

Eurooppa 2020 -strategian, jossa asetetaan kunnianhimoiset älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteet tulevalle vuosikymmenelle, korostetaan erityisesti koulutuksen tason, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamiseen tähtääviä toimia ja määritellään koulutusta koskeva EU:n yleistavoite (1) sekä työllisyyttä (2) , sosiaalista yhteenkuuluvuutta (3) sekä tutkimusta ja innovointia (4) koskevat yleistavoitteet;

2.

Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) annetut neuvoston päätelmät (5), joihin tämä yhteistyö edelleen perustuu ja jotka täydentävät Eurooppa 2020 -strategiaa korostamalla koulutuksen ratkaisevaa osuutta pyrittäessä vastaamaan Euroopan moniin sosioekonomisiin, demografisiin, ympäristöön liittyviin ja teknologisiin haasteisiin ja joissa asetetaan kestävään taloudelliseen hyvinvointiin ja työllistyvyyteen sekä kaikkien kansalaisten henkilökohtaisten, sosiaalisten ja ammatillisten mahdollisuuksien toteuttamiseen tähtäävät neljä strategista tavoitetta (6);

3.

Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista 27. marraskuuta 2009 annetun neuvoston päätöslauselman (7), jossa todetaan, että nuorten naisten ja miesten yhteiskunnallisen ja ammatillisen integroitumisen edistäminen on tärkeä keino pyrittäessä saavuttamaan Euroopan kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteet samalla, kun edistetään henkilökohtaisten odotusten toteutumista, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta. On erittäin tärkeää, että kaikilla nuorilla naisilla ja miehillä olisi mahdollisuus hyödyntää koko potentiaaliaan. Päätöslauselmassa muistutetaan nuorisoalalla toteutettavista erityisaloitteista eli erityisesti nuoriin kohdistetuista politiikoista ja toimista sellaisilla aloilla kuin epävirallinen oppiminen, osallistuminen, vapaaehtoistoiminta, nuorisotyö, liikkuvuus ja tiedotus, sosiaalinen osallisuus, kulttuuri ja terveys. Olisi myös lisättävä valtavirtaistamisaloitteita, ts. aloitteita, jotka mahdollistavat nuorisopolitiikan ja muiden asiaan liittyvien politiikan alojen välisen monialaisen lähestymistavan;

4.

Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin olisi pantava täytäntöön uudistuksia, joilla pyritään älykkääseen ja osallistavaan kasvuun eli osaamiseen ja innovointiin perustuvaan kasvuun, joka mahdollistaa mahdollisimman suuren osallistumisen. Uudistuksilla olisi pyrittävä parantamaan koulutuksen laatua, vahvistamaan tutkimusta sekä edistämään innovoinnin ja osaamisen siirtämistä koko EU:ssa. Uudistuksilla olisi kannustettava yrittäjyyttä ja luovien ideoiden kehittämistä innovatiivisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja prosesseiksi, jotka voivat lisätä kasvua, laadukkaita ja kestäviä työpaikkoja, alueellista, taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ja vastattava tehokkaammin eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin;

1.

Euroopan vauraus lepää suurelta osin nuorten harteilla, mutta kovin monilla nuorilla on edelleen suuria vaikeuksia toteuttaa mahdollisuuksiaan ja osallistua yhteiskuntaan: liian monet keskeyttävät koulun ilman tutkintoa tai riittäviä taitoja, eivät kykene hankkimaan työpaikkaa ja ovat sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa, mikä aiheuttaa puolestaan suuria kustannuksia henkilökohtaisella tasolla ja koko yhteiskunnalle. Tämän tilanteen korjaaminen edellyttää, että koulutus-, nuoriso-, työllisyys- ja sosiaalialalla omaksutaan yhtenäisempi, monialainen lähestymistapa nykyisten vahvuuksien pohjalta uusien tehokkaiden toimenpiteiden kehittämiseksi.

2.

Kansallisten elinikäisen oppimisen strategioiden ja välineiden täytäntöönpano auttaa olennaisesti nuoria ja myös aikuisia hankkimaan, ylläpitämään ja kehittämään tietoja, taitoja ja pätevyyksiä koko työuransa ajan, mutta sen toteuttaminen asettaa vielä haasteita monille jäsenvaltioille. Erityisesti tarvitaan joustavampia oppimisväyliä, joiden ansiosta eri elämänvaiheissa olevat miehet ja naiset voivat siirtyä koulutusjärjestelmästä toiseen sekä virallisen ja epävirallisen ja arkioppimisen ympäristöstä toiseen, ja joilla kyetään houkuttelemaan myös epätyypillisiä opiskelijoita.

3.

Vaikka korkeaa pätevyystasoa (9) edellyttävien työpaikkojen määrä lisääntyy tulevaisuudessa, EU:lla on tällä hetkellä prosentuaalisesti vähemmän korkea-asteen tai vastaavan koulutuksen (10) suorittaneita kuin sen kilpailijoilla, ja myös tutkijoiden osuus on pienempi. Euroopan innovointikapasiteetin kannalta tarvitaan lisäksi osaamiskumppanuuksia ja koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän välisiä tiiviimpiä yhteyksiä osaamiskolmion edistämiseksi. Näin voidaan myös varmistaa, että vähän ammattitaitoa vaativien alojen työntekijät pystyvät sopeutumaan paremmin työmarkkinoiden muuttuviin vaatimuksiin.

4.

Oppimiseen liittyvä liikkuvuus voi henkilökohtaisten ja sosioekonomisten tavoitteiden saavuttamisen ohella edistää työllistyvyyttä ja ammattitaidon, pedagogisten taitojen, kielitaidon sekä henkilöiden- ja kulttuurienvälisten taitojen hankintaa tai kehittymistä. Se voi myös osaltaan parantaa oppilaitosten tasoa ja niiden välistä yhteistyötä. Vaikka EU:n ohjelmilla ja toimintapoliittisilla välineillä on edistetty huomattavasti tämän alan kehitystä, läheskään kaikkia oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty, ja tämä liikkuvuuden muoto on edelleen aivan liian usein poikkeus. Viralliseen oppimiseen kuuluvia oppimisliikkuvuuden mahdollisuuksia olisi aktiivisesti edistettävä sellaisten ryhmien kohdalla kuin nuoret aikuisoppijat, opettajat, kouluttajat ja muu opetushenkilöstö. Nuorilla aikuisilla olisi voitava olla tällaisia mahdollisuuksia myös epävirallisen tai arkioppimmisen ympäristöissä. Olisi lisäksi tutkittava uusia innovatiivisia oppimiseen liittyvän liikkuvuuden, myös virtuaaliliikkuvuuden muotoja, ja liikkuvuuden mahdollisuutta olisi laajennettava kiinnittäen erityistä huomiota muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja sukupuoleen.

1.

Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi Nuoret liikkeellä -aloitteen päämäärien saavuttamiseksi tehtävä yhteistyötä Eurooppa 2020 -strategian yleisissä puitteissa sekä varmistettava toimiensa johdonmukaisuus erityisesti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisiin puitteisiin (ET 2020) liittyvien järjestelyjen, Euroopan työllisyysstrategian ja nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden kanssa. Kaikki toimet ja seuranta- ja raportointimenettelyt olisi toteutettava näissä puitteissa ja niiden yleisten periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Toimet on koordinoitava tarkasti kaikilla tasoilla yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, myös jäsennellyn vuoropuhelun puitteissa.

2.

Eurooppa 2020 -strategian yhdennetyt suuntaviivat (11) muodostavat kehyksen koordinoiduille politiikkatoimille, joista useimmat kuuluvat jäsenvaltioiden vastuualueeseen. Neuvoston (koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu) olisi asianmukaisesti toteutetun seurannan, vertaisoppimisen ja Eurooppa-neuvostolle esitettävän selvityksen valmistelun myötä omaksuttava keskeinen rooli Nuoret liikkeelle -aloitteen ja laajemman Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa, myös EU:n koulutusta koskevan yleistavoitteen saavuttamiseen liittyvän tehtävän osalta.

3.

Lisätoimet ovat tarpeen, jotta nuoria voidaan auttaa vastaamaan niihin moniin sosioekonomisiin haasteisiin, joita he kohtaavat. Taloudellisesti tiukkoina aikoina näissä toimissa olisi kuitenkin keskityttävä tehostamaan ja järkevöittämään poliittisia tavoitteita ja investointeja linkittämällä ne läheisemmin Eurooppa 2020 -strategian päämääriin ja strategisen ET2020-kehyksen painopisteisiin.

4.

On selvää, että EU:n nykyisistä ohjelmista esimerkiksi elinikäisen oppimisen ohjelma, Erasmus Mundus ja nuorisotoimintaohjelma voivat edistää huomattavasti tämän aloitteen samoin kuin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista yleensä, vaikka niiden soveltamisala onkin Nuoret liikkeellä -aloitteen soveltamisalaa laajempi. Seuraavaa ohjelmasukupolvea suunniteltaessa olisikin pidettävä mielessä sekä ohjelmien laaja soveltamisala että niiden anti aloitteen kannalta.

5.

Liikkuvuuden lisäämistä olisi aktiivisesti edistettävä, mukaan lukien liikkuvuus kolmansien maiden ja ehdokasmaiden kanssa, käyttäen oikeita ohjelmia ja mekanismeja. Oppimisliikkuvuudella olisi myös oltava laadullinen ulottuvuus, ja sen tulisi perustua kehittyneeseen koulutuslaitosten väliseen yhteistyöhön. Liikkuvuuden laadun ja monimuotoisuuden lisäämiseksi olisi tutkittava muiden olemassa olevien yhteistyömuotojen tarjoamia mahdollisuuksia. Liikkuvuutta ei silti saa pitää itsetarkoituksena vaan keinona tehostaa taitojen ja pätevyyksien hankkimista, tavata ihmisiä ja vastata sosiaalisiin haasteisiin.

Erityisesti koulutusalan osalta:

Erityisesti nuorisoalan osalta:

Erityisesti työllisyysalan osalta:

1.

varmistettava kaikkien asiaankuuluvien politiikan alojen – erityisesti koulutus-, nuoriso-, sosiaali-, työllisyys-, tutkimus- ja innovaatioalan – välinen tiivis yhteistyö mahdollisten yhteisten tavoitteiden tarkastelemiseksi;

2.

varmistettava, että koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto sekä muut asiaankuuluvat neuvoston kokoonpanot toteuttavat oman osuutensa Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa, eritoten raportoimalla säännöllisesti Eurooppa-neuvostolle edistymisestä kohti EU:n yleistavoitteita;

3.

rationalisoitava ja varmistettava EU:n ohjelmien ja budjettien täysimääräinen ja tehokas käyttö, tarvittaessa myös linkittämällä ne kansallisiin ja alueellisiin resursseihin ja harkitsemalla Euroopan rakenne- ja koheesiorahastojen ja Euroopan investointipankin käyttöä;

4.

pyrittävä maksimoimaan muiden ja mahdollisesti uusien rahoituslähteiden mahdollisuuksia oppimis- ja työllistymisliikkuvuuden edistämisessä;

5.

pohtimaan näiden päätelmien vaikutuksia seuraavan sukupolven EU-ohjelmien ja seuraavan EU:n rahoituskehyksen kannalta.