15.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 48/145

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan”

KOM(2009) 591 lopullinen

2011/C 48/25

Esittelijä: Pedro NARRO

Apulaisesittelijä: József KAPUVÁRI

Komissio päätti 28. lokakuuta 2009 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan

KOM(2009) 591 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 31. elokuuta 2010.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 15.–16. syyskuuta 2010 pitämässään 465. täysistunnossa (syyskuun 15. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 121 ääntä puolesta ja ei yhtään vastaan 5:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Euroopan komission viime vuosina laatimat kertomukset ja tiedonannot paljastavat, että arvoketjun toiminnassa on heikkoja lenkkejä ja puutteita. Hintojen häilyvyys, keinottelu, myynti alle kustannusten hinnan, avoimuuden puute, hyvän kauppatavan ja kilpailun vastaisten käytäntöjen yleistyminen tai osapuolten erivahvuinen neuvotteluvoima ovat ongelmia, jotka vaikuttavat koko elintarvikealan tulevaisuuteen ja muodostavat uhan nk. eurooppalaisen maatalousmallin elinkelpoisuudelle.

1.2   Tiedonannossaan ”Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan” komissio kartoittaa osuvasti ensisijaiset toimintalohkot. ETSK pahoittelee kuitenkin sitä, että ehdotuksia tehdään vitkastellen, ja kehottaa komissiota nopeuttamaan päätöksentekoa, sillä alalla tarvitaan pikaisesti konkreettisia, käsin kosketeltavia toimenpiteitä. Elintarviketeollisuuden kilpailukykyä käsittelevän korkean tason työryhmän, jonka tehtävänanto on juuri uudistettu, olisi jatkettava työskentelyään mahdollisimman pian. Siitä olisi muotouduttava maatalouselintarvikealan uusien, ensi askeleitaan ottavien toimintalinjojen kantava voima.

1.3   Toiminnan onnistuminen riippuu paljolti siitä, missä määrin Euroopan komissio, jäsenvaltiot ja ketjun kaikki toimijat osallistuvat siihen. Jäsenvaltioiden markkinoiden ja tuotteiden välillä on huomattavia eroja, minkä vuoksi toiminta on sovitettava yhteen ja työtä on tehtävä yhteisvoimin. Euroopan unionin on johdettava työskentelyä päättäväisesti ja pantava vauhtia nykyisten välineiden mukauttamiseen sekä ryhdyttävä samalla uusiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ketjun entistä tasapainoisempaa kehitystä ja parannetaan kilpailukykyä.

1.4   Tarkasteltaessa elintarvikeketjussa jo toteutettuja aloitteita havaitaan, että itsesääntely ja vapaaehtoiset sopimukset eivät juuri ole tehostaneet ketjua. ETSK antaa tukensa vapaaehtoisille mekanismeille, mutta toteaa, että ainoastaan tehokkailla valvontaelimillä, jotka huolehtivat myös seuraamusten langettamisesta, päästään eroon siitä, että vaikutusvaltaisimmat ketjun lenkit rikkovat sopimuksia järjestelmällisesti.

1.5   Taloudellisten toimijoiden muuttaessa käyttäytymistään markkinoita on säänneltävä ja luotava näin pohja maatalous- ja elintarvikealan suuntaamiseksi uusille urille. Jotta järjestelmä olisi entistä avoimempi, sopimuskäytäntöä on tehostettava ja pohdittava alakohtaisesti mahdollisuutta ottaa käyttöön sitovia sopimusehtoja tai velvollisuus tehdä kirjallisia sopimuksia. Monet komission tiedonannossa mainitsemista tavoitteista voidaan saavuttaa vain ryhtymällä oikeasuhtaisiin ja asianmukaisiin lainsäädäntötoimiin.

1.6   Käytännesääntöjä laadittaessa EU:n on lähdettävä liikkeelle jäsenvaltioissa toteutetuista aloitteista ja nivottava ne toimivaksi valvonta- ja rangaistusmekanismiksi perustamalla unioniin alan oikeusasiamiehen toimi. Riippumatta siitä, mitä seikkoja käytännesääntöihin on määrä sisällyttää, tärkeintä on varmistaa niiden toimivuus ja noudattamisaste.

1.7   Jäsenvaltioiden ja yhteisön kilpailuoikeuden sisältö on mukautettava siten, että ala voidaan organisoida vakaalta pohjalta, varmistetaan toimitusketjujen toimivan joustavasti ja turvataan toimijoille kuluttajiakin hyödyttävä oikeusvarmuus. Elintarvikeketjusta annetusta tiedonannosta laadituissa maitoalan korkean tason työryhmän päätelmissä (1) sekä puheenjohtajavaltio Espanjan päätelmissä (2) esitetään ETSK:n tapaan, että kilpailuoikeutta olisi sovellettava nykyistä joustavammin ja otettava huomioon maatalousalan erityispiirteet.

1.8   ETSK panee merkille, että kysyntä on huomattavan keskittynyttä etenkin suurissa kauppaketjuissa, kun taas tarjonta on pirstaleista. Tämä vaikeuttaa arvoketjun asianmukaista toimintaa. Toimialakohtaisten organisaatioiden roolin kehittäminen ja vahvistaminen helpottanee omalta osaltaan tuottajasektorin alhaista järjestäytymisastetta. Tässä haasteellisessa tilanteessa on tuottajaorganisaatioiden koon sijasta ryhdyttävä pohtimaan perusteellisesti sitä, miten niistä voidaan kehittää viljelijöiden kannalta toimivia markkinointivälineitä. Tuottajaorganisaatiot eivät voi olla ainoa pätevä keino tehostaa maataloustuotteiden tarjonnan talousrakennetta.

1.9   ETSK ohjeistaa Euroopan komissiota olemaan keskittymättä pohdinnoissaan pelkästään siihen, miten tarjonta keskitetään, vaan toimimaan päättäväisesti kysyntäsektorilla valvomalla määräävän aseman väärinkäyttöä sekä tiettyjä hyvän kauppatavan ja kilpailun vastaisia käytäntöjä, joita jäsenvaltioiden ja yhteisön viranomaiset eivät useinkaan valvo tehokkaasti.

1.10   Eurooppalaiset kuluttajat tarvitsevat asianmukaisia, ennustettavissa olevia ja vakaita hintoja ja hintarakenteita. Tiedonannossa ehdotetut toimenpiteet saattaisivat toimia tehokkaammin, jos niistä tiedotetaan laajalti ja vältetään vääristämästä kuluttajan valinnan mahdollisuuksia. Hintojen seurantaelimet olisivat käyttökelpoisia välineitä vain, jos ne pelkän hintojen toteamisen asemesta voisivat reagoida nopeasti mahdollisiin hintakehityksen vääristymiin.

2.   Komission tiedonannon pääsisältö

2.1   Euroopan komissio myöntää, että elintarvikeketjulla – viljelijöillä, teollisuudella ja jakeluportaalla – on merkittävä tehtävä unionin taloudessa. (3) Elintarvikeketjun toimivuuden valvonta onkin noussut yhteisön asialistalla yhdeksi poliittiseksi painopisteeksi. Tiedonanto ”Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan” on seurausta tästä unionin lainsäätäjän oikeutetusta huolenaiheesta. Asiakirjan tarkoituksena on lähtökohtaisesti esittää konkreettisia jäsenvaltioissa ja yhteisössä toteutettavia toimenpiteitä, joiden avulla elintarvikeketjussa vallitsevaa tilannetta voidaan parantaa.

2.2   Tiedonannossa elintarvikeketjun kuhunkin kolmeen haasteeseen vastataan esittämällä joukko konkreettisia ehdotuksia, joita asiakirjassa selvitetään tarkemmin. Kestäväpohjaisten suhteiden edistämiseksi komissio aikoo torjua hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä ja valvoa kilpailuseikkoja. Ketjun avoimuuden lisäämiseen, mikä on alati keskeistä, pyritään puuttumaan torjumalla keinottelua ja luomalla eurooppalainen elintarvikehintojen seurantaväline. Kilpailun edistämiseksi komissio on päättänyt tarkistaa pakkausmerkinnät ja ympäristölainsäädännön, supistaa alueellisia tarjontarajoituksia ja lujittaa viljelijöiden neuvotteluasemaa tuottajaorganisaatioiden kaltaisilla välineillä.

2.3   Komission on määrä julkaista marraskuussa 2010 seurantakertomus siitä, missä määrin tärkeimpiä ehdotettuja toimenpiteitä sovelletaan. Kertomusta täydennetään uudella, vähittäismarkkinoiden valvonnasta annettavalla tiedonannolla. Komissio on niin ikään päättänyt laajentaa elintarviketeollisuuden kilpailukykyä käsittelevän korkean tason työryhmän toimeksiantoa ja kokoonpanoa ja kehittää siitä todellisen elintarvikkeiden toimitusketjun keskustelufoorumin.

3.   Yleistä

3.1   Tällä tiedonannolla ja muilla käynnistämillään aloitteilla EU on viimeksi kuluneina vuosina osoittanut, että elintarvikeketjussa vallitseva tilanne on noussut sen poliittisella asialistalla yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi. Hintojen vaihtelulla ja voimasuhteiden jakautumisella epätasaisesti ketjun sisällä on ollut kuluttajien ja tuottajasektorin kannalta kielteisiä vaikutuksia. Viime vuosina tehdyistä lukuisista analyyseista ja ehdotuksista huolimatta vallalla on edelleen useita vääristymiä, jotka asettavat eurooppalaisen maatalouselintarvikemallin toivotun kestäväpohjaisuuden vakavasti kyseenalaiseksi.

3.2   Asianmukaisten elintarviketoimitusten lisäksi laatu on strategisen tärkeä seikka. Siksi laatutunnuksin varmennettuja tuotteita on suojeltava asiaankuuluvasti. Jos elintarvikeketjussa on toimivuusongelmia, seurauksena saattaa olla yhtenäismarkkinoiden tuotevalikoiman supistuminen, mikä merkitsisi uhkaa eurooppalaiselle maatalousmallille. Vaikka komissio on käsitellyt useissa asiakirjoissa Euroopan unionin elintarvikeketjun toimivuuteen liittyviä ristiriitoja, tämänkertaisessa tiedonannossa tätä seikkaa ei mainita lainkaan.

3.3   Eurooppalaisen elintarvikeketjun epätasaisuus muodostaa myös vakavan uhan unionin kansalaisten eduille. Raaka-aineen ja kulutushyödykkeiden väliset hintaerot ovat saaneet aikaan hintarakenteita, joilla ei ole paljoakaan tekemistä todellisuuden kanssa ja jotka muodostavat uhan arvoketjun osatekijöiden ja EU:n koko talous- ja yhteiskuntajärjestyksen pitkän aikavälin tulevaisuudennäkymille. Vähittäiskauppa on hyvin keskittynyttä ja järjestäytynyttä, ja se pitää yllä elintarvikkeiden vähittäishintoihin kohdistuvaa jatkuvaa painetta. Suurilla elintarvikeketjuilla on siihen varaa, sillä tiettyjen kaupallisten käytänteiden ansiosta niiden voittomarginaali on peräisin paitsi kuluttajilta myös tavarantoimittajilta, kuten vuosina 2007 ja 2008 koettu maataloushintojen romahdus osoitti. Kaksinkertaiseen voittomarginaaliin perustuvat kaupalliset käytänteet aiheuttavat kuluttajille ja tavarantoimittajille vakavia ongelmia.

3.4   Elintarvikeketjun toimijoiden suhteiden viimeaikainen kiristyminen synnyttää erilaisia taloudellisia käyttäytymismalleja, jotka ovat erityisen kielteisiä maatalousalan kamppaillessa yleiseen syvään talouskriisiin nivoutuvan ennenkuulumattoman kriisin kourissa.

3.5   ETSK:lla ja komissiolla on jälleen kerran sama käsitys ensisijaisista toiminta-aloista sekä tarpeesta ryhtyä pikaisesti hahmottelemaan uusia toimenpiteitä ja konkreettisia välineitä, joilla Euroopan elintarvikeketjun toimivuutta voidaan kohentaa. Tarvitaan tuntuvia muutoksia, jotta asiat voidaan suunnata uusille urille. Jotta maatalouselintarvikealan keskeisiin haasteisiin vastaaminen onnistuu, ETSK kehottaa monipuolistamaan tuotantoa ja supistamaan kustannuksia nostamalla tilakokoa ja tehostamalla markkinointistrategioita.

3.6   ETSK yhtyy elintarviketeollisuutta käsittelevän korkean tason työryhmän tärkeimpiin päätelmiin, jotka vastaavat komitean tuoreimpia maatalousaiheisia lausuntoja (4).

3.7   Kaikkien näiden aloitteiden onnistuminen riippuu paljolti siitä, missä määrin Euroopan komissio, jäsenvaltiot ja elintarvikeketjun kaikki toimijat osallistuvat niihin. Tämä edellyttää eri tahojen koordinoitua toimintaa ja kilpailuoikeuden soveltamisen tarkistamista. Useimpia Euroopan komission ehdottamia toimenpiteitä on sovellettu aiemmin jäsenvaltiotasolla (5). Olisi siis tutkittava, miten jäsenvaltiot ovat kukin tahollaan puuttuneet ongelmaan, ja tarkasteltava valtioiden toteuttamien aloitteiden lopputulosta, joka on usein ollut merkityksetön. Näin on käynyt esimerkiksi hintojen seurantaelinten perustamiselle tai käytännesääntöjen käyttöönotolle: tehokkaiden valvonta- ja täytäntöönpanovälineiden puutteessa ne eivät ole kyenneet vähentämään väärinkäytösten määrää.

3.8   Tiedonannossa käsitellään yleisesti muutamia elintarvikeketjuun liittyviä näkökohtia, joita on tutkittu yksityiskohtaisesti jäsenvaltiotasolla tai alakohtaisesti. Muut EU-maat ovat ottaneet oppia Ranskan ponnisteluista elintarvikeketjun tasapainottamiseksi. Ranskan laissa maatalouden nykyaikaistamiseksi mennään tiedonantoa pidemmälle: siinä määritellään tavaraeriä ja hintoja koskeva pakollinen sopimuskehys, edellytetään, että sopimuksiin liitetään pakollisia lausekkeita, laajennetaan toimialakohtaisten organisaatioiden toimenkuvaa ja otetaan käyttöön sovittelu- ja seuraamusjärjestelmä mahdollisten riitojen ratkaisemiseksi.

3.9   Komissio toteaa, että maitoalalla on ryhdyttävä pikaisesti toimiin. Lokakuussa 2009 perustettu maitoalan korkean tason työryhmä onkin edennyt pohdinnoissaan tiedonantoa pidemmälle, se on keskittynyt vakiomuotoiseen sopimuskehykseen sekä tutkinut toimiala- ja tuottajaorganisaatioiden kehittämismahdollisuuksia ja futuurimarkkinoiden käyttöönottoa maitoalalla. Kun yhteisössä, jäsenvaltioissa ja toimialoilla on näin runsaasti aloitteita, ETSK korostaa, että vaikka kysymykset ovatkin monisäikeisiä ja laajoja, yhteisön on luotava vankat peruspuitteet. Komitea kannustaa vaihtamaan kokemuksia ja kehottaa tehostamaan toimivaltaisten viranomaisten työskentelyn koordinointia.

3.10   ETSK on useaan otteeseen todennut, että säädökset on syytä mukauttaa vastaamaan elintarvikeketjun nykytilaa. Jäsenvaltioiden ja yhteisön lainsäädäntöä on muutettava perusteellisesti ja ketjun toimijoiden välisille suhteille on lisäksi luotava uudenlaiset puitteet, joilla edistetään yhteistyötä, avoimuutta ja voiton jakautumista oikeudenmukaisesti kaikkialla arvoketjussa. Alan itsesääntelyä on tuettava samalla kun otetaan käyttöön luonteeltaan velvoittavia välineitä. Jotta järjestelmää sovellettaisiin tehokkaasti, on panostettava päättäväisesti avoimuuteen. Tämä puolestaan edellyttää valvontamekanismeja, joilla taataan ketjun eri lenkkien mahdollisesti tekemien vapaaehtoisten sopimusten noudattaminen.

3.11   Komissio tarkastelee tiedonannossa ja siihen liittyvissä valmisteluasiakirjoissa osuvasti hintojen häilyvyyttä. Olisi kuitenkin analysoitava kriittisesti, millä tavoin YMP:hen ”terveystarkastuksen” yhteydessä tehdyt tuoreimmat muutokset ovat vaikuttaneet elintarvikeketjun tasapainoon. Maatalousmarkkinoiden sääntelymekanismien (kiintiöiden, intervention ja varastoinnin) lakkauttaminen on vaikuttanut kielteisesti hintojen vaihteluun ja markkinoiden hallinnointiin. Komission olisi otettava tämä analyysissaan huomioon.

4.   Erityistä

4.1   Kestävien markkinasuhteiden edistäminen

4.1.1   Komissio toteaa analyysissaan, että ketjun lenkit ovat ”epäsymmetrisiä”. Epätasapaino ilmenee käytännössä hyvän kauppatavan ja kilpailun vastaisina käytänteinä. Epätasainen jakauma moninkertaistuu, kun kyseessä ovat pilaantuvat elintarvikkeet, joiden neuvottelumarginaali on muita pienempi. ETSK on yhtä mieltä tiedonannossa esitetystä pyrkimyksestä tehostaa sopimuskäytäntöä määrittelemällä yhteiset unionin laajuiset säännöt. Vaikka sopimusten tekeminen voisi olla vapaaehtoista, olisi tarkasteltava tapauksia, joissa sopimus ja tietyt sopimusehdot olisivat lakisääteisiä.

4.1.2   Komission olisi joka tapauksessa estettävä ilman todisteellisia asiakirjoja tapahtuva maataloustuotteiden kauppa, jotta päästään eroon sellaisista yleisistä ja haitallisista käytänteistä kuin ”tulossidonnainen myynti”, jossa viljelijälle maksettava hinta määräytyy jälkikäteen välittäjän saaman myyntihinnan perusteella. Sopimuskäytännöstä riippumatta ETSK katsoo, että on laadittava käytännesäännöt (6) ja perustettava seurantakomitea, joka varmistaa niiden noudattamisen. Kaupan käytännesäännöillä olisi varmistettava kaikkien arvoketjun lenkkien käymien neuvottelujen kuluttajia hyödyttävä laatu. Unionin lainsäätäjän on tehtävä loppu tappiollisesta myynnistä, joka on tavanomainen strategia kuluttajan houkuttelemiseksi, ja tutkittava, miten kauppaketjujen omien merkkituotteiden lisääntyminen vaikuttaa kilpailuun, kuluttajan valinnanmahdollisuuteen ja EU:ssa tuotettujen laatutuotteiden arvostukseen.

4.1.3   Kilpailulainsäädännön soveltamisessa on jäsenvaltioiden kesken suuria eroja. Samaan toimialaorganisaation toimeen suhtaudutaan eri tavoin riippuen siitä, mikä kansallinen kilpailuviranomainen asiaa jäsenvaltiossa tutkii. Monissa maissa pyritään rankaisemaan kaikista tarjonnan tehostamiseen tähtäävistä tuottajasektorin aloitteista. Tilanne ei ole uusi: huolimatta pyrkimyksistä tiivistää yhteistyötä Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston kanssa, kilpailuviranomaisten toimintaa ei ole onnistuttu sovittamaan tehokkaasti yhteen.

4.1.4   ETSK peräänkuuluttaa uutta kuluttaja-tuottaja-suhteen mallia, jossa paikalliset markkinat asetettaisiin etusijaan (mahdollisuus ottaa käyttöön pakollisia vähimmäiskiintiöitä) ja luovuttaisiin väliportaista siirtymällä lyhyisiin kulkureitteihin tai ”kilometrittömiin” tuotteisiin. Euroopan komission on tuettava tuottajien aloitteita siirtyä lähemmäs kuluttajia pyrittäessä kasvattamaan unionin tuotteiden lisäarvoa ja vaalimaan elintarvikkeisiin liittyviä kulttuuri- ja identiteettitekijöitä.

4.1.5   Maksuviivästysdirektiivin tarkistuksen myötä unionissa on käynnistynyt mielenkiintoinen keskustelu siitä, onko maatalouselintarviketuotteiden maksuaikaa syytä lyhentää. Pilaantuvien tuotteiden tapauksessa olisi myönteistä asettaa 30 päivän enimmäismääräaika, joka alkaisi laskutuspäivän sijaan siitä hetkestä, jolloin tuote luovutetaan asiakkaalle. Sen lisäksi että maksuviivästysten valvontaa tiukennetaan, kohtuuttomat käytänteet ja sopimusehdot on määriteltävä selkeästi ja otettava käyttöön tehokkaita välineitä niiden kitkemiseksi liikesuhteista.

4.2   Elintarvikeketjun avoimuus

4.2.1   ETSK katsoo, että hintojen on oltava ennen kaikkea avoimia. (7) Samalla kun yhteisöön luodaan uusi elintarvikehintojen valvontaväline, on annettava uusia toimivaltuuksia valvonnan ja seuraamusten alalla. ETSK katsoo, että valvonnasta on edettävä toimintaan, jotta valvontaelimet voivat reagoida ripeästi ja tehokkaasti hintakehityksen vääristymiin.

4.2.2   ETSK ei yhdy ajatukseen siitä, että kuluttajien mahdollisuus vertailla hintoja nykyistä paremmin merkitsisi sinänsä elintarvikeketjun avoimuuden lisääntymistä. Entistä avoimemmat ja paremmin ennustettavissa olevat hinnat ovat vain yksi monista hinnanmuodostussuuntauksiin ja -prosesseihin vaikuttavista tekijöistä.

4.2.3   Euroopan komission kiitettävät ponnistelut jäsenvaltioiden moninaisten hintavalvontavälineiden yhtenäistämiseksi ja sovittamiseksi yhteen on tuomittu epäonnistumaan, ellei ketjun sisäisen hintavaikutusten siirtymisen taustalla olevaa viitepohjaa yhtenäistetä. Käytetäänkö tietoja kerättäessä samaa viitepohjaa? Onko hintojen valvontaelimet perustettu ja toimivatko ne yhteisten linjausten pohjalta? Onko EU:lla elimiä, jotka pystyvät toimimaan, jos havaitaan, etteivät hinnat käyttäydy korreloidusti, ne käyttäytyvät tavanomaisesta poikkeavasti tai vaihtelevat perusteettomasti? Jäsenvaltioiden Euroopan komissiolle toimittamat tiedot perustuvat usein toisistaan poikkeaviin kriteereihin. Esimerkiksi sitrushedelmien tapauksessa on havaittu, että komission julkaisemat tuottajahinnat ovat todellisuudessa varastomyyntihintoja, jotka eivät sisällä kaupan pitämisestä aiheutuvia kustannuksia. Tällainen tietojen erilaisuus saattaa antaa todellisuudesta vääristyneen kuvan, mikä vaikeuttaa tavoitteena olevan avoimuuden toteutumista.

4.2.4   Tiedonannossa ehdotetut toimenpiteet toimivat vain, jos niistä tiedotetaan asianmukaisesti. Se on ensiarvoisen tärkeää, koska kuluttajille on annettava täsmällistä tietoa. Maatalous- ja elintarviketeollisuuden ja jakelusektorin keskittyessä entisestään tuotemerkin maineeseen tulee nyt myös aiempaa herkemmin säröjä, mistä puolestaan koituu yrityksille kaikenlaisia riskejä.

4.3   Kilpailukyvyn parantaminen ja elintarvikeketjun integroituminen

4.3.1   Komissio on nähnyt runsaasti vaivaa elintarviketuotteiden yhtenäismarkkinoiden luomiseksi. Maiden väliset huomattavat hintaerot ovat kuitenkin suoraan yhteydessä ostovoimaeroihin. Uudet jäsenvaltiot (EU-12) eivät ole yltäneet muiden maiden tasolle, ja kaiken lisäksi erot kasvavat entisestään. Euroopan komission onkin autettava uusia jäsenvaltioita kaventamaan eroja ja saamaan yhtenäismarkkinat toimimaan mahdollisimman hyvin. Jos suuntaus ei käänny päinvastaiseksi, EU-15:n tuotteet menettävät vähitellen markkinaosuuksia uusissa jäsenvaltioissa.

4.3.2   Elintarvikeketjulle on ominaista tuotantosektorin pirstaleisuus ja kauppaketjujen voimakas keskittyminen, mikä merkitsee sitä, että niiden voimasuhteet jakautuvat erittäin epätasapainoisesti. ETSK:n mielestä monet elintarvikeketjun toimivuutta uhkaavat ongelmat johtuvat siitä, että ketjun loppupäässä olevat yritykset ovat kehittyneet alkupäätä nopeammin, kehitys on ollut jatkuvaa ja yritykset ovat keskittäneet toimintansa. Euroopan komissio on tietoinen ongelmista ja aikoo kehittää tuottajaorganisaatioita (ottamalla mallia hedelmien ja vihannesten YMJ:stä) tavoitteenaan vähentää tarjonnan pirstaleisuutta. ETSK korostaa kuitenkin, että uusien, aiempaa suurempien tuottajaorganisaatioiden perustamisen sijaan on tärkeää parantaa organisaatioiden hallinnointia ja markkinointikapasiteettia, jotta niistä tulisi viljelijöiden kannalta hyödyllisiä välineitä. ETSK kehottaa Euroopan komissiota ryhtymään uudenlaisiin toimenpiteisiin kriisin torjumiseksi ja tilanteen vakauttamiseksi ottamalla käyttöön esimerkiksi tuloturvan. Kanadasta ja Yhdysvalloista saadut kokemukset puoltavat sitä, että unioni alkaisi soveltaa toimenpidettä, jolla on jo WTO:n suostumus.

4.3.3   Toimialakohtaisia organisaatioita on vahvistettava ja niiden toimintaa on vauhditettava luomalla niille yhteiset toimintapuitteet. Tarvitaan EU:n lainsäädäntöä, jossa luodaan yhteiset säännöt yksittäisten jäsenvaltioiden toimialaorganisaatioiden yhdenmukaistamiseksi ja kehittämiseksi, jotta nämä eivät olisi pelkkiä alan yleisestä edistämisestä huolehtivia organisaatioita. On poistettava lainsäädännölliset esteet, jotka heikentävät toimialaorganisaatioiden oikeusvarmuutta niiden vaaliessa markkinoiden vakautta, ja lisättävä kyseisten toimialaorganisaatioiden valtaoikeuksia toimialojen välisten sopimusten teon yhteydessä, jotta ne eivät joudu alistetuiksi kansallisten kilpailuviranomaisten mielivaltaisille päätöksille.

---

(1)  Maitoalan korkean tason työryhmän päätelmät, 15. kesäkuuta 2010.

(2)  Puheenjohtajan päätelmät, jotka hyväksyttiin enemmistön äänin maatalousministereiden neuvostossa 29. maaliskuuta 2010.

(3)  Maataloussektorilla on 7 % EU:n työpaikoista ja EU:ssa tuotetusta lisäarvosta 5 % on peräisin maataloussektorilta.

(4)  Vuonna 2010 laadittu lausunto aiheesta ”YMP:n uudistaminen vuonna 2013”, asiakokonaisuus EUVL C 354, 28.12.2010, s. 35.

(5)  Tässä mielessä Espanja on ollut edelläkävijä perustaessaan elintarvikehintojen seurantaelimen. Ranskassa on pohdittu perusteellisesti pakollisia sopimuksia ja Yhdistynyt kuningaskunta on puolestaan päätynyt perustamaan oikeusasiamiehen toimen, jonka haltija valvoo käytännesääntöjen noudattamista.

(6)  EUVL C 175, 28.7.2009.

(7)  EUVL C 128, 18.5.2010, s. 111.

---