15.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 48/2

1.2.1

tulee olla avoin, osallistumista edistävä, yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristönäkökohdat herkästi huomioon ottava. Lisäksi strategiassa tulee kiinnittää huomiota kansalaisyhteiskunnan suosituksiin ja sen tulee pohjautua kokemukseen.

1.2.2

avulla voidaan käsillä olevien kysymysten monimutkaisuuden ja keskinäisen riippuvuuden vuoksi saada aikaan tuloksia ainoastaan, mikäli se noudattaa järjestelmällisesti integroitua lähestymistapaa sektorikohtaisten näkökohtien sijaan ja mikäli strategiassa painotetaan asianmukaisten sidosryhmien tavoitteiden saavuttamisen välttämättömyyttä.

1.2.3

yhteydessä tulee ottaa huomioon ja pyrkiä edistämään yhteistyötä nk. ”pehmeän turvallisuuden” alalla, kuten pelastuspalvelussa luonnonkatastrofin sattuessa, työntekijöiden ja yritysten liikkuvuuden yhteydessä sekä laadittaessa valmiussuunnitelmia ympäristöonnettomuuksien varalle.

1.2.4

tulee osaltaan edistää Lissabonin sopimuksen tarjoamien mahdollisuuksien mahdollisimman täydellistä hyödyntämistä soveltamalla järjestelmällisesti osallistavan demokratian periaatetta.

1.2.5

tulee tarjota sopiva väline

1.2.6

tulee heijastaa Euroopan unionin makroaluetason politiikkaa ja siinä yhteydessä myös järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan aktiivista ja luovaa roolia ja panosta.

1.2.7

tulee osaltaan edistää alueella jo eri tasoilla ja eri aloilla toimivien yhteistyöjärjestelyjen koordinointia sekä niiden tehokkuutta ja päällekkäisyyksien karsimista.

1.2.8

tulee olla hallinnoltaan selkeä, yksinkertainen ja avoin; hallinnon tulee olla järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta alhaalta ylös -suuntautuva ja strategian tuloksia tulee arvioida vuosittain järjestettävissä konferensseissa.

1.2.9

toteutuksen on tapahduttava prosessinomaisesti; näin mahdollistetaan joustavuus ja määräaikaiset tarkistukset sekä mahdollisuuksien mukaan lisärahoitus.

1.2.10

tavoitteiden tulee olla onnistumisen varmistamiseksi realistiset ja ne tulee asettaa tärkeysjärjestykseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittava keskipitkän aikavälin toimintaohjelma, jossa tuodaan selkeästi esiin, että keskeinen onnistumisen edellytys on aktivoida kumppanuusperiaatteen mukaisesti kaikki sidosryhmät osallistumaan.

1.2.11

tulosten tulee olla näkyviä ja kouriintuntuvia yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta pyrittäessä parantamaan kaikkien kansalaisten, myös nuorten työ- ja elinoloja.

1.2.12

tulee vahvistaa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisvuoropuhelua.

1.2.13

yhteydessä tulee tunnustaa yhteentoimivuuden merkitys Tonavan alueella.

1.2.14

suunnittelussa tulee ottaa huomioon EU:n Itämeri-strategian toteuttamisesta saadut kokemukset.

1.3.1

Olisi kehitettävä alueellinen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden verkko (Tonavan alueen kansalaisyhteiskuntafoorumi), joka mahdollistaisi mm. yhteisen toiminnan ja hankkeet ja jonka osapuolet voisivat tavata vuosittain jossakin alueen valtiossa.

1.3.2

On laadittava ohjelmia (kohtaamisia, festivaaleja, vierailuja, näyttelyjä, markkinoita jne.), jotka vahvistavat Tonavan alueen kansojen yhteenkuuluvuuden tunnetta, kehittävät alueellista tietoisuutta ja kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämistä etenkin kun on kyse nuorista. Myös alueellinen kulttuuriaikakausjulkaisu edistäisi tämän tavoitteen saavuttamista.

1.3.3

Tulisi järjestää vuosittain eri paikkakunnalla Tonava-viikko, joka tarjoaisi asianmukaisen foorumin Tonavan strategiaan liittyvien ajankohtaisten kysymysten käsittelylle ja tulosten esittelylle.

1.3.4

Tonavan strategiaan on liitettävä tehokas ja jatkuva viestintästrategia, jotta voidaan varmistaa sekä unionin jäsenvaltioiden että unionin ulkopuolisten naapurimaiden kansalaisten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan jatkuva tuki.

1.3.5

Tonavan strategian ohjelmia kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota muita heikommassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin ja etenkin romaneihin.

1.3.6

On vahvistettava alueen sidosryhmien säännöllisiä yhteyksiä ja yhteistyötä sekä työmarkkina- ja kansalaisvuoropuhelua. Tässä kansallisilla talous- ja sosiaalineuvostoilla voisi olla tärkeä rooli.

1.3.7

Tonavan alueen yhteistyötä ja taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota ajatellen olisi tärkeää perustaa näiden alojen toimijoita yhteen kokoava Tonavan alueen yritysfoorumi (Danube Business Forum). Foorumin organisoimiseen tähtäävien rahoitusohjelmien tulisi olla avoimia alueen työnantajajärjestöille ja niitä tulisi rohkaista osallistumaan niihin.

1.3.8

Ihmisten keskinäisiä yhteyksiä olisi tuettava vähentämällä ja poistamalla vapaan liikkuvuuden tiellä edelleen olevia esteitä sekä soveltamalla ihmisarvoisen työn ja oikeudenmukaisen palkan periaatteita.

1.3.9

Tonavan strategian toteuttamisessa on paikallaan hyödyntää tietoyhteiskunnan saavutuksia ja palveluja.

1.3.10

Tulisi perustaa kansainvälinen tutkijaryhmä, jonka tehtävänä olisi analysoida ja tutkia tieteellisesti Tonavan alueen strategisia kysymyksiä. Ryhmän työskentelyä tuettaisiin stipendiaattiohjelmalla.

1.3.11

On pohdittava, miten eurooppalaiset teemavuodet ja -ohjelmat voitaisiin liittää Tonavan strategiaan.

1.3.12

Olisi tuettava aloitteita, jotka tähtäävät alueella käytettävien kielten opettamiseen.

1.3.13

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tulisi perustaa Tonavan strategiaa varten pysyvä seuranta- tai valmisteluryhmä.

1.3.14

Tonavan strategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman osien toimeenpanon ja seurannan tulisi kuulua myös kansalaisyhteiskunnan edustajista koostuvalle kansainväliselle hallintokomitealle, joka laatisi päätelmistään vuosittain raportin.

1.3.15

Komission tulisi Tonavan strategian hyväksymisen ohella tukea joitakin kokeiluhankkeita, jotka soveltuisivat testaukseen ja ensimmäisten kokemusten kokoamiseen.

1.3.16

Tonavan strategian ja siihen liittyvän toimintaohjelman täytäntöönpano voitaisiin rahoittaa useista lähteistä: unionin rahoituksen (ensisijaisesti rakennerahastovarat) lisäksi rahoittajina voisivat toimia alueen valtiot omine varoineen, yksityissektori ja kansainväliset rahoituslaitokset. Olettaen, että mainitut tahot osallistuvat rahoittamiseen, suosittelemme erityisrahaston perustamista.

1.3.17

ETSK pitää Tonavan strategiaa, joka on tarkoitus hyväksyä vuoden 2011 alkupuoliskolla Unkarin puheenjohtajuuskaudella, tärkeimpänä välineenä dynaamisen, kilpailukykyisen, osallistavan ja kukoistavan Tonavan alueen luomiseksi.

—

taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevat näkökohdat

—

Tonavan rooli liikenneväylänä (etenkin ajatellen Tonavaakin koskevaa 7. yleiseurooppalaista liikennekäytävää), kuljetusreittinä ja perusrakenteena sekä niihin liittyvät yleiset talouden kehittämismahdollisuudet; tarve tukea tarvittaessa väylien kunnossapitoa kuljetustarpeita ajatellen, poistaa ensisijaisessa TEN-T-hankkeessa nro 18 nimettyjä vesiliikenteen pullonkauloja (tässä yhteydessä olisi pantava täytäntöön Tonavan kansainvälisen suojelukomission (ICPDR) alaisuudessa laadittu yhteinen julkilausuma ja seurattava sen viitoittamaa tietä), jatkaa Tonavan alueella intermodaalisia liikennehankkeita (konttiterminaalien rakentaminen satamiin) ja täydentäviä maantiekuljetushankkeita (tavaraliikennevirtojen kannalta tärkeät sillat); lisäksi tarvitaan alueen yleisen kehityksen kannalta merkittäviä hankkeita, kuten Tonava-Bukarest-kanava, joka vaikuttaisi myönteisesti Euroopan talouteen.

—

Tonava juomaveden ja energian lähteenä sekä suojeltavana luonnonympäristönä – tässä yhteydessä keskeinen elementti on kestävä kehitys; myös energiaperusrakenteisiin liittyviä hankkeita, kuten vesivoiman rakentamista, tulisi tukea

—

innovoinnin, tutkimuksen ja koulutuksen rooli alueella

—

Tonavan alueen matkailun kehittämistarpeet ja maaseudun kehittäminen, johon liittyen alueen perinteisissä maatalousmaissa tulisi rahoittaa aktivointihankkeita; etenkin näissä maissa hankkeet viljan lastauksessa käytettävän perusrakenteen rakentamiseksi edistäisivät paikallisen maatalouden mahdollisuuksien hyödyntämistä

—

Tonavan merkitys yhteisen ”tonavanvartisen” tietoisuuden ja identiteetin luomisessa, jossa kulttuurien vuoropuhelulla ja EU:n ulkorajan kummallakin puolella sijaitsevien osapuolten yhteisvastuulla on ensisijainen rooli; kyseessä on koko EU:iin liittyvän eurooppalaisen tietoisuuden alueellisesta täydennyksestä.

—

ympäristönäkökohdat kuljetustarpeiden mahdollisesti lisääntyessä

—

strategian tarjoamat mahdollisuudet ratkaista alueella vallitsevien historiallisten jännitteiden aiheuttamia konflikteja.