21.1.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 21/49

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle investoimisesta vähähiilisten teknologioiden kehittämiseen (SET-suunnitelma)”

KOM(2009) 519 lopullinen

2011/C 21/09

Yleisesittelijä: Gerd WOLF

Euroopan komissio päätti 7. lokakuuta 2009 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan ja talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle investoimisesta vähähiilisten teknologioiden kehittämiseen (SET-suunnitelma)

KOM(2009) 519 lopullinen.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunta päätti 3. marraskuuta 2009 antaa asian valmistelun ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaoston tehtäväksi.

Asian kiireellisyyden vuoksi (työjärjestyksen 59 artikla) Euroopan talous- ja sosiaalikomitea nimesi 26.–27. toukokuuta 2010 pitämässään 463. täysistunnossa (toukokuun 27. päivän kokouksessa) yleisesittelijäksi Gerd Wolfin ja hyväksyi seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 168 ääntä puolesta ja ei yhtään vastaan 3:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Tiivistelmä ja suositukset

1.1   Komission esittämä SET-suunnitelma koskee tämän hetken tärkeimpiä toimia, joilla on tarkoitus saavuttaa elintärkeät ja toisiinsa kytkeytyvät ilmastonsuojelun ja energiavarmuuden tavoitteet sekä pitää yllä Euroopan kansainvälistä kilpailukykyä. Komitea tukee asiakirjassa ehdotettuja investointeja ja toimia kaikilta osin.

1.2   Koko energiajärjestelmämme (energian tarjonta, muuntaminen ja kulutus) muuttaminen ja suuntaaminen edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti on mahdollista vain erityisin ja yhteisin ponnisteluin.

1.3   Tätä varten on kehitettävä vähähiilisen energiantuotannon tai -käytön mahdollistavia tekniikoita ja menetelmiä, jotka ovat myös kansainvälisesti kilpailukykyisiä tähänastisten tekniikoiden kanssa.

1.4   ETSK on kuitenkin erittäin huolissaan siitä, että kustannuksia, joita tekniikoiden ja menetelmien kehittäminen komissiolle, jäsenvaltiolle ja yksityissektorille merkitsee, aliarvioidaan edelleen rajusti. Komitea suosittaakin voimakkaasti, että kehitetään riittävä ja myös EU:n tulevaan talousarvioon pohjautuva rahoitusmalli, josta komissio, jäsenvaltiot ja talouselämä vastaavat yhdessä. Sitä ennen on lisäksi otettava käyttöön muita rahoitusmahdollisuuksia. Erityisesti jäsenvaltioiden hiilidioksidipäästöoikeuksien kaupasta saamat tulot olisi kokonaisuudessaan käytettävä yksinomaan tähän tarkoitukseen. Sama pätee mahdollisiin tuleviin hiilidioksidiverotuloihin.

1.5   Koska energia- ja ilmasto-ongelma on ratkaisevan tärkeä ja kilpailutilanne riippuu siitä, komiteasta on järjetöntä kerätä energiataloudelta ilmastonsuojeluun tarkoitettuja veropohjaisia lisätuloja ja ohjata niitä sitten muihin tarkoituksiin.

1.6   Investoinnit vähähiiliseen energiatekniikkaan tarjoavat mahdollisuuden innovointiin, talouden dynaamisuuden edistämiseen, kestävään kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Näin on erityisesti siksi, että hyödynnettävä ja kohtuuhintainen energia on taloutemme ja elämänmuotomme perusedellytys. Sen taloudellisuus vaikuttaa ratkaisevasti Euroopan kilpailukykyyn globaalissa ympäristössä. Tämän vuoksi tarvitaan sellaisia energiantuotannon ja -käytön muotoja, joilla on tulevaisuutta.

1.7   ETSK korostaa tässä yhteydessä sähkön erityistä merkitystä. Komitea suosittaa kuitenkin, että energiankäyttöön kiinnitetään yhä enemmän huomiota myös muilla aloilla ja että tutkimuksessa etsitään innovatiivisia lähestymistapoja, sillä tällä hetkellä fossiilisiin energialähteisiin perustuvan energian kulutuksesta vastaavat valtaosin muut alat.

1.8   Koordinointitehtävänsä hoitamiseksi komission olisi luotava asianmukaiset tutkimus- ja kehitysohjelmarakenteet yhteisymmärryksessä asianomaisten toimijoiden kanssa. Komissio puolestaan tarvitsee kokeneita, kansainvälisesti tunnustettuja ja asialleen omistautuneita erityisasiantuntijoita, jotka osallistuvat kulloinkin myös alakohtaiseen toimintaan ja kokevat koordinoimiensa ohjelmien onnistumisen täysin omaksi asiakseen.

2.   Komission tiedonanto (sisältö hyvin pitkälti yksinkertaistetussa ja tiivistetyssä muodossa)

2.1   Euroopan strategisella energiateknologiasuunnitelmalla (SET) on tarkoitus luoda teknologinen perusta EU:n energia- ja ilmastopolitiikalle.

2.2   SET-suunnitelman ytimen muodostavat EU:n vuosien 2010–2020 kehittämissuunnitelmat. Niiden pohjalta on tarkoitus kehittää teknologioita, jotka tuottavat vain vähän hiilidioksidipäästöjä (vähähiiliset teknologiat). Kehittämissuunnitelmia sekä rahoitussuunnitelmaa ja vastuunjakoa teollisuuden ja julkisen sektorin kesken esitellään komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (1).

2.3   Komission tiedonannossa käsitellään muun muassa seuraavia asioita:

2.3.1

Eurooppalaiset teollisuusaloitteet, jotka koskevat — tuulivoimaa — aurinkoenergiaa — sähköverkkoa — kestävää bioenergiaa — hiilidioksidin talteenottoa, kuljetusta ja varastointia — kestävyysperiaatteiden mukaista ydinfissiota — polttokenno- ja vetyteknologiaa.

2.3.2

Energiatehokkuus - Älykkäitä kaupunkeja koskeva aloite

2.3.3

Euroopan energiatutkimuksen yhteenliittymä. Kyse on tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteisistä ohjelmista.

2.3.4

Muut asiakirjassa esitetyt tavoitteet koskevat seuraavia asioita: — muut teknologiset vaihtoehdot, esimerkiksi teknologiat myös muiden uusiutuvien merienergialähteiden kuin tuulivoiman hyödyntämiseksi, energian varastointi, ydinvoimaloiden käyttöiän pidentäminen ja ydinjätehuolto — fuusioenergia, erityisesti ITER-hanke — perustutkimus, esimerkiksi auringonvalosta tuotettavat polttoaineet, uudenlaiset puolijohdekomponentteihin perustuvat valonlähteet tai akut, joiden varastointikapasiteetti on erittäin suuri — tiede- ja tutkimuskeskusten aktivointi; tähän tarkoitukseen on saatavissa varoja myös koheesiopolitiikan määrärahoista — kansainvälinen yhteistyö.

2.3.5

SET-suunnnitelman edellyttämiä investointeja on tarkoitus lisätä EU:ssa nykyisestä 3 miljardista eurosta noin 8 miljardiin euroon vuodessa.

2.3.6

Vähintään 50 prosenttia EU:n uuden päästökauppajärjestelmän tuottamista huutokauppatuloista tulee investoida jäsenvaltiotasolla ilmastonsuojelutoimiin, ja osa investoinneista olisi suunnattava ympäristöä säästävän teknologian kehittämiseen.

2.3.7

Julkisen rahoituksen kannuste- ja vipuvaikutus on tarkoitus maksimoida monien erilaisten rahoitusvälineiden avulla.

2.4   Näin ollen komissio pyytää, että neuvosto ja Euroopan parlamentti

—	tukevat teknologian kehittämissuunnitelmia 2010-2020

—	antavat suostumuksensa siihen, että nykyisiä unioniohjelmia käytetään ensisijaisesti SET-suunnitelman aloitteiden tukemiseen

—	kehottavat jäsenvaltioita ponnistelemaan nykyistä enemmän vähähiilisten teknologioiden rahoituksen tukemiseksi

—	tukevat ehdotusta rahoitusvälineiden vahvistamisesta SET-suunnitelman rahoituksen helpottamiseksi

—	suhtautuvat myönteisesti asiaa koskevaan komission ja Euroopan investointipankin suunnitelmaan

—	ovat valmiita vahvistamaan käynnissä olevia ja uusia kansainvälisiä teknologiasuuntautuneita aloitteita.

3.   Komitean yleishuomioita

3.1   Kööpenhaminan ilmastokonferenssi. ETSK antaa tunnustusta EU:n ja jäsenvaltioiden ponnisteluille saattaa Kööpenhaminan ilmastokonferenssi onnistuneesti päätökseen. Komitea katsoo, että pyrkimys rajoittaa keskilämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen on ensimmäinen yritys edistää ilmastonsuojelua vakavasti, ja pahoittelee sitäkin enemmän, ettei konferenssissa saatu aikaan aiejulistuksia pidemmälle meneviä ja osapuolia sitovia sopimuksia.

3.1.1   Ongelman vakavuutta aliarvioidaan. Vaikka maailman väestö ja sen energiannälkä kasvaa edelleen (2), tarve kuroa kehityseroja umpeen on valtava, fossiilisten primaarienergialähteiden varannot ehtyvät ajan myötä (3) ja Eurooppa on yhä riippuvaisempi tuonnista, monet poliitikot ja toimijat näyttävät edelleen aliarvioivan voimakkaasti energia- ja ilmasto-ongelmaa ja sen ratkaisemiseksi tarvittavia investointeja. Tähän saattavat olla syynä vaikutusten ilmeneminen vasta pitkällä aikavälillä, ilmastomalleihin liittyvät epävarmuustekijät, taloudelliset intressit, pelko elämänlaadun heikkenemisestä, haluttomuus tarvittavien investointien tekoon tai se, ettei odotettavissa olevia ilmastonmuutoksia pidetä kyseisen alueen kannalta riittävän merkittävänä.

3.1.2   Luonnonvarojen säästäminen. Kilpailukykyisten vähähiilisten energiatekniikoiden kehittäminen (4) hidastaa fossiilisten primaarienergialähteiden varantojen ehtymistä, vaikuttaa tällaisten luonnonvarojen hinnoitteluun ja edistää siten kestävää kehitystä. Vain tällä tavoin saattaa olla mahdollista, että fossiiliset energialähteet riittävät pidemmäksi aikaa ja niiden ehtymisen jälkeiseen aikaan voidaan varautua tehokkaammin. Jos nyt ei toimita, se kostautuu myöhemmin kahta kovemmin.

3.1.3   Päätelmä: ratkaisuna vähähiiliset tekniikat. Edellä mainituista syistä on entistäkin kiireellisempää panostaa yhä enemmän ja tarmokkaammin sellaisten vähähiilisen energiantuotannon tai -käytön mahdollistavien tekniikoiden ja menetelmien kehittämiseen ja jatkokehittelyyn, jotka ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä tähänastisten tekniikoiden kanssa. Maailmanlaajuisesti on nimittäin nähtävissä, että vähähiilisen energiankäytön mahdollistavia tekniikoita käytetään merkittävissä määrin vain, jos niiden käyttö on asianomaisille toimijoille taloudellisesti houkuttelevaa.

3.1.4   Vaihtoehtoinen 30 prosentin vähennystavoite. Edellä mainittujen tekniikoiden ja menetelmien kehittäminen on vielä kiireellisempää siinä tapauksessa, että hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä aletaan soveltaa komiteankin tukemaa 30 prosentin tavoitetta (5) (siis mikäli tavoitteen ehdoksi asetetut kansainväliset edellytykset täyttyvät).

3.1.5   Kulutus saattaa vielä kasvaa. IEA:n viiteskenaariossa (6) fossiilisten primaarienergialähteiden, erityisesti hiilen, kulutuksen odotetaan tulevina vuosikymmeninä kasvavan jatkuvasti. Asiakirjan mukaan tämän kehityksen pysäyttäminen edellyttää erittäin suuria ponnisteluja (7), jotta fossiilisten energiavarojen käyttö saavuttaa huippunsa jo vuonna 2020 ja vähenee sen jälkeen hiljalleen ja jotta se saadaan yhä enenevässä määrin korvattua vähähiilisillä energiatekniikoilla.

3.2   Tutkimus- ja kehitystoiminta – SET-suunnitelma. Tutkimus- ja kehitystoiminnalla on siis ratkaiseva merkitys, ja komission esittämällä SET-suunnitelmalla on tarkoitus edistää sitä merkittävästi. Suunnitelma kattaa myös unionin talousarviosta tähän tarkoitukseen varatun rahoitusosuuden.

3.2.1   Tutkimus- ja kehitystoiminta – kansainväliset ponnistelut ja kilpailu. Kööpenhaminan ilmastokonferenssi osoitti jälleen kerran, että myös Yhdysvaltojen ja Kiinan kaltaiset maat, jotka eivät konferenssissa kannattaneet sitovia sopimuksia, käyttävät silti erittäin paljon varoja kohdassa 3.1.2 mainittujen tavoitteiden mukaiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tämä on kuitenkin samalla merkki siitä, että Eurooppa pystyy säilyttämään johtoasemansa vain, jos tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan huomattavasti nykyistä voimakkaammin.

3.2.2   Innovointia, dynaamisuutta ja työpaikkojen luomista edistävä investointiohjelma. Investoinnit vähähiilistä teknologiaa koskevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia innovointiin, talouden dynaamisuuden edistämiseen, kestävään kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Näin on erityisesti siksi, että hyödynnettävän ja kohtuuhintaisen energian saatavuus on taloutemme ja elämänmuotomme perusedellytys. Jos energiaa ei ole riittävästi saatavilla taloudellisesti edullisin ehdoin, taloutemme, sosiaalinen järjestelmämme ja koko yhteiskuntamme uhkaa romahtaa. Siksi tarvitaan sellaisia energiantuotannon muotoja, joilla on tulevaisuutta.

3.3   Puoltava kannanotto. ETSK on tyytyväinen komission aloitteeseen ja tiedonannossa ehdotettuihin toimiin ja pitää niitä tärkeänä ja mittavana askeleena. Komitea kehottaa neuvostoa, Euroopan parlamenttia, komissiota, jäsenvaltioita sekä teollisuutta ja työmarkkinaosapuolia tekemään kaikkensa, jotta vähähiilisiä energiatekniikoita aletaan kehittää ja soveltaa tarmokkaasti ja tarvittaviin tutkimus- ja kehitysinvestointeihin osoitetaan määrärahat.

3.3.1   Kattavuus ja painopisteiden asettelu on kyseenalaista. Komitean mielestä sen tehtävänä ei ole tutkia tässä lausunnossa yksityiskohtaisesti, onko komission valmisteluasiakirjassa (8) esitetty rahoituskehys tarkoituksenmukainen ja jakautuuko se oikein asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Komitea kehottaakin tarkistamaan vielä kerran, onko tukihankkeiden painopisteet asetettu oikealla tavalla ja vastaavatko kokonaiskustannukset määriteltyjen tehtävien tärkeyttä. Lisäksi asianmukaisen käynnistysvaiheen jälkeen olisi varmistettava, että toimet tehoavat, ja tarvittaessa tarkistettava ja laajennettava rahoitussuunnitelmaa.

3.3.2   Rahoitusongelma. Komitea korostaa, että koko energiajärjestelmämme (energian tarjonta, muuntaminen ja kulutus) muuttaminen toisiinsa kytkeytyvien ilmastonsuojelu-, energiavarmuus- ja kestävyystavoitteiden mukaiseksi tulevina vuosikymmeninä edellyttää erityisponnisteluja ja että tarvittavaa tutkimus- ja kehityspanosta aliarvioidaan huomattavasti. Komitean epäilee jo pelkästään Yhdysvaltojen vastaavien tutkimus- ja kehitysmenojen suuruusluokan pohjalta, etteivät suunnitellut investoinnit riitä näin kattavan kehitystoiminnan onnistuneeseen toteuttamiseen laajalla rintamalla ja riittävän määrätietoisesti, saati sitten johtavan markkina-aseman saavuttamiseen.

3.3.3   Kattava rahoitusmalli. Komitea suosittaakin voimakkaasti, että tarkoitusta varten kehitetään riittävä ja myös EU:n tulevaan talousarvioon pohjautuva rahoitusmalli, josta komissio, jäsenvaltiot ja talouselämä vastaavat yhdessä.

3.3.4   Lisärahoituslähteiden käyttöönotto – perustana energiankulutuksen kustannukset. Lisäksi olisi ennen tällaisen rahoitusmallin kehittämistä otettava käyttöön muitakin rahoitusmahdollisuuksia sekä unioni- että ennen kaikkea jäsenvaltiotasolla. Komitea on tyytyväinen siihen, että myös Euroopan investointipankki on osoittanut olevansa halukas osallistumaan rahoitukseen. Tarvittavien investointien mittapuuksi on otettava tämänhetkisen energiankulutuksen kustannukset: huomattava osuus investoinneista olisi käytettävä tulevaisuuteen valmistautumiseen. Komitea viittaa tässä yhteydessä myös energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta antamaansa lausuntoon (9).

3.3.4.1   Hiilidioksidipäästökaupasta ja mahdollisesta hiilidioksidiverosta saatavat tulot. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä hiilidioksidipäästökaupasta saatavat tulot (10) kokonaan ja yksinomaan (11) vähähiilisten energiatekniikoiden kehittämiseen. Komiteasta on ilmasto- ja energiaongelmien kauaskantoisten vaikutusten vuoksi järjetöntä ottaa näistä tuloista vielä osa muihin tarkoituksiin. Tämä pätee yhtä lailla myös mahdollisiin tuleviin hiilidioksidiverotuloihin. Komitea vetoaa myös jäsenvaltioihin, jotta ne ottaisivat tämän suosituksen huomioon.

3.3.4.2   Tuloista ei pidä ottaa osaa muihin tarkoituksiin. Koska energia- ja ilmasto-ongelma on ratkaisevan tärkeä ja kilpailutilanne riippuu siitä, komiteasta on järjetöntä kerätä energiataloudelta ilmastonsuojeluun tarkoitettuja veropohjaisia lisätuloja ja ohjata ne sitten muihin tarkoituksiin.

3.3.4.3   Varauksesta myönnettävät päästöoikeudet. Komitea on tyytyväinen komission aikomukseen käyttää päästökauppajärjestelmän uusien osallistujien varauksesta saataville asetetut 300 miljoonaa EU:n päästöoikeutta hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä innovatiivisten uusiutuvien energialähteiden tukemiseen. Päästöoikeudet on tarkoitus osoittaa unionin päättämien kriteerien perusteella valittavien demonstrointihankkeiden rahoitukseen jäsenvaltioiden välityksellä (12).

3.3.5   Innovointikannustinten luominen. Komitea viittaa yhteisön innovaatiopolitiikasta antamaansa lausuntoon (13), jossa esitetyt suositukset pätevät erityisesti myös kestävien energiateknologioiden kehittämiseen.

3.3.6   Kehittämisen ja soveltamisen erottaminen toisistaan. Komitea suosittaa tekemään nykyistä selkeämmän eron edullisten vähähiilisten energiatekniikoiden kehittämisen ja jatkokehittelyn sekä niiden mittavan ja laajan soveltamisen tai markkinoille saattamisen välillä.

3.4   Heikko ennustettavuus. Tähän mennessä on käynyt selväksi, että myös energia- ja ilmastopolitiikan tulevia kehityssuuntauksia ja niiden vaikutuksia voidaan ennakoida vain osittain. Siksi vuoden 2050 tavoitteita varten tarvittavien tekniikoiden valikoimaa ei pidä rajoittaa vielä nyt. Pikemminkin olisi tartuttava kaikkiin lupaaviin vaihtoehtoihin, jotta vuodeksi 2050 ja sitä myöhemmäksi asetetut tavoitteet saavutettaisiin mahdollisimman tehokkaasti toimitusvarmuuden, kilpailukyvyn ja ilmastonsuojelun ristipaineessa. Jo vuosi 2020 on eräänlainen virstanpylväs, koska silloin nähdään, onko ainakin siihenastinen tavoite saavutettu.

3.4.1   Kehitystoiminnan temaattinen kirjo. Komitea on tyytyväinen komission ehdottamien sovelluskelpoisiksi kehitettävien tekniikoiden ja toimien monialaisuuteen. Tällä tavoin on tarkoitus luoda edellytykset niiden kokemuspohjaiselle ja joustavalle soveltamiselle ja välttää hätiköityjä päätöksiä.

3.4.2   Perustutkimus. Komitea on tyytyväinen siihen, että komissio korostaa myös riittävän perustutkimuksen merkitystä ja välttämättömyyttä. Vain sen avulla voidaan luoda pohja perusluonteiselle uudelle tietämykselle ja siihen perustuville ideoille.

3.4.3   Euroopan energiatutkimuksen yhteenliittymä. Komitea suhtautuu myönteisesti myös ehdotukseen Euroopan energiatutkimuksen yhteenliittymän muodostamisesta. Tässä yhteydessä komission olisi sovellettava avointa koordinointimenetelmää ja varmistettava erityisesti se, että jäsenvaltioiden tai teollisuuden tuenantajat osallistuvat rahoitukseen osallistumissääntöjen mukaisesti.

3.4.4   SET-suunnitelman vipuvaikutus. Suunniteltua rahoituskehystä tarkistettaessa olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että SET-suunnitelman pohjalta myönnettävät EU-varat riittävät saamaan aikaan tavoitellun vipuvaikutuksen jäsenvaltioiden ja teollisuuden tarvittavan osallistumisen takaamiseksi.

3.5   Priorisointi soveltamisen yhteydessä. Kehitettyjä tekniikoita ja järjestelmiä sovellettaessa etusijalle olisi ilmastonsuojelutavoitteen lisäksi asetettava huomattavasti nykyistä selvemmin myös sellaiset periaatteet kuin toimitusvarmuus ja taloudellisuus (esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kustannukset) sekä alueelliset ja globaalit näkökohdat (aurinko-, vesi- tai tuulivoiman tarjoamat energiansaantimahdollisuudet, etäisyydet, raaka-ainetoimittajien intressit jne.). Näin ollen alkuvaiheen markkinatukivälineitä ei tulisi sitoa tiettyihin teknologioihin eikä tiettyjä teknologioita tulisi asettaa muita parempaan asemaan tällaisista välineistä myönnettävien erityistukien avulla.

3.6   Sähköalan merkitys. Suuri osa ehdotetuista tekniikoista ja toimista koskee sähköntuotanto- tai -käyttöjärjestelmiä. Vaikka sähköalan osuus Euroopan energiamarkkinoista on tällä hetkellä vain noin 19 prosenttia (14), komitea katsoo, että ehdotettujen tutkimus- ja kehitystoimien keskittyminen sähköenergiaan on tietyssä määrin oikeutettua, koska sähköllä on korvaamattoman tärkeä rooli kaikilla arkielämän, tekniikan ja talouden aloilla. Sähkön roolia vahvistaa vielä entisestään toive siitä, että koko maaliikenne saataisiin sähköistettyä mahdollisimman kattavasti (sähköautot ja tavaraliikenteen siirtyminen rautateille) ja että sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisäksi myös rakennusten lämmityksessä turvauduttaisiin lämpöpumppuja ja geotermistä energiaa hyödynnettäessä yhä enemmän sähköisiin apuvälineisiin (pumppuihin ja kompressoreihin).

3.6.1   Uusiutuvien energialähteiden ratkaiseva rooli. ETSK toteaa jälleen kerran, että uusiutuvilla energialähteillä on ratkaiseva rooli kehitettävien vähähiilisten energiatekniikoiden joukossa. Komitea panee tyytyväisenä merkille, että uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannossa on viime vuosina kasvanut odotettua voimakkaammin, erityisesti tuulivoiman hyödyntämisen tuntuvan lisääntymisen vuoksi.

3.6.2   Euroopan sähköverkot. Komitea tukee asianmukaisten eurooppalaisten sähköverkkojen laajentamista sekä siihen tarvittavien tekniikoiden (esimerkiksi ns. älykkäiden verkkojen) kehittämistä, jotta tarjonnanvaihtelua voidaan tasoittaa Euroopassa nykyistä paremmin ja tänne voidaan mahdollisesti myös tuoda sähköä afrikkalaisista aurinkovoimaloista.

3.6.3   Varastointitekniikat, huippukuormavoimalat ja tasausvoimalat. Uusiutuvat energialähteet ovat alttiita säästä, vuorokaudenajasta tai vuodenajasta johtuville vaihteluille. Niitä hyödyntävien energianmuuntajien kehittäminen tavoitteiden mukaisesti tuskin riittää takaamaan varmaa ja tarpeiden mukaista sähköhuoltoa. Siksi myös innovatiivisten kiinteän varastoinnin tekniikoiden (esimerkiksi paineilma ja vety) tutkimista olisi jatkettava. Yhä tärkeää on erittäin tehokkaan ja edullisen huippukuormakapasiteetin kehittäminen. Vielä vuosia sitten huippukuormakapasiteettia tarvittiin vain perussähköhuollon täydentämiseksi, jotta voitiin vastata kysynnän vaihteluihin, erityisesti kysyntä- tai kulutushuippuihin, mutta nykyään ja tulevaisuudessa sitä käytetään yhä enemmän myös useimpien uusiutuvien energialähteiden tarjonnan vaihteluiden kompensoimiseen tasausvoimaloissa. Siksi on erittäin tärkeää, että tällaista kapasiteettia kehitetään ja sitä on käytettävissä.

3.6.4   Järjestelmäratkaisut. Koska erilaiset energiatekniikat kytkeytyvät järjestelmäksi edellä kuvatulla tavalla, olisi keskityttävä myös järjestelmän ongelmien tutkimiseen, ongelmiin liittyvään kysymykseen toimitusvarmuudesta ja mahdollisten ratkaisujen kehittämiseen.

3.6.5   Lisäkustannukset. Vaihteluille alttiiden energialähteiden käytössä tarvittavien verkko-, säätö-, varastointi- ja tasausjärjestelmien kustannukset on myös otettava huomioon taloudellisessa kokonaislaskelmassa, aivan kuten komitea on jo esittänyt, kun on ollut kyse ulkoisten kustannusten sisällyttämisestä hintoihin esimerkiksi ydinvoiman ja erilaisten fossiilisten energialähteiden käytön yhteydessä (15).

3.6.6   Siirrettävät energiavarastot. Perustutkimuksen lisääminen on tärkeää, jotta aivan uudenlaisten lähestymistapojen avulla päästään (toivottavasti) selvästi nykyistä suurempiin varastointitiheyksiin, purkaus-varausjaksojen määriin tai käyttöikiin ja kapasiteetteihin. Sähköajoneuvojen akkuja voitaisiin tietyin edellytyksin käyttää osittain ehkä jopa vaihteluille alttiista energialähteistä saatavan energian varastointiin.

3.6.7   Peruskuormalaitokset. Peruskuormalaitoksilla on kuitenkin ratkaiseva rooli energiatalouden työjuhtina. Siksi on olennaista

—	tehdä hiilen käytöstä ilmastoystävällistä erityisesti hyötysuhteiden parantamisen ja/tai hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin avulla

—	parantaa ydinvoiman (ydinfission) hyödynnettävyyttä jatkamalla kehitystyötä kaikilla aloilla (turvallisuus, loppusijoitus, leviämiskysymys, resurssienkäyttö ja tasauskyky)

—	kehittää kaasuvoimaloita, joiden hyötysuhteet ovat mahdollisimman hyviä

—	jatkaa tarmokkaasti pitkällä aikavälillä erittäin lupaavalta vaikuttavan ydinfuusioteknologian kehittämistä

—	pyrkiä myös peruskuormalaitoksissa mahdollisimman suureen säädettävyyteen, jotta ne voidaan kytkeä verkottuneisiin säätöjärjestelmiin.

3.7   Energiankäytön painopiste on muualla. Tällä hetkellä energian loppukulutuksen painopiste ei kuitenkaan ole sähköalalla. Tämä pätee suureen osaan teollisesta kulutuksesta (esimerkiksi kemian- tai terästeollisuus) sekä lähes kaikkeen liikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen. Komitea suosittaakin, että tähän ongelman kannalta keskeiseen näkökohtaan kiinnitetään selvästi nykyistä enemmän huomiota. Tässä yhteydessä olisi erittäin tärkeää kehittää uusia tutkimuksellisia lähestymistapoja, joissa mennään energiatehokkuutta, energiansäästöä ja sähköistämistä pidemmälle. Ilmastotavoitteet voidaan todella saavuttaa vain, jos myös tälle alalle löydetään asianmukaisia ratkaisuja.

3.7.1   Meri- ja lentoliikenne. Komitea katsoo, että meri- ja lentoliikenteessä tuskin voidaan luopua fossiilisten tai kemiallisten energialähteiden käytöstä edes pitkällä aikavälillä (16). Näillä aloilla kyse onkin erityisesti siitä, että parannetaan hyötysuhteita, poistetaan pakokaasuista muut haitalliset kaasut, tuotetaan kemiallisia energian kantajia (esimerkiksi vety ja vety-yhdisteet) sähkön tai aurinkoenergian avulla ja kehitetään mahdollisesti myös hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (laivaliikenteessä (17)).

3.7.2   Teollisuusprosessit, kemian- ja terästeollisuus. Fossiilisten energialähteiden korvaaminen kokonaan muilla energialähteillä osoittautunee yhtä vaikeaksi myös teollisissa prosesseissa, erityisesti kemian- ja terästeollisuudessa (18). Komitea suosittaakin tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäämistä uudenlaisten ratkaisujen löytämiseksi.

3.7.3   Bioteknologia ja biomassa. Komitea muistuttaa bioteknologian innovatiivisten kehityssuuntausten huomattavista mahdollisuuksista sekä niiden merkityksestä energiataloudelle ja käsiteltävinä olevien tavoitteiden saavuttamiselle. Biomassan käytössä olisi kuitenkin pitäydyttävä pitkälti vain sellaisissa sovelluksissa, joille ei ole olemassa muita vaihtoehtoja, sillä kyse on luonnonvarasta, joka käy pitkällä aikavälillä vähiin ja jonka kilpailevia käyttötarkoituksia ovat elintarvike- ja raaka-ainehuolto (lisäksi on otettava huomioon lannoituksesta aiheutuvat kasvihuonekaasut (19), kuten typpidioksidi).

3.7.4   Rakennusten lämpöeristys. Erittäin keskeinen näkökohta on energian säästäminen rakennusalalla. Kehitysmahdollisuudet (ja soveltamismahdollisuudet) rakennusten lämpöhäviön pienentämiseksi ovat vielä huomattavat, ja niihin olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota määriteltäessä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden painopisteitä.

4.   Komitean erityishuomioita

4.1   Unionin tehtävät ja toissijaisuusperiaate. SET-suunnitelma koskee ensisijaisesti unionin toimia, jotka ovat tarpeen ja järkeviä edellä mainittujen tekniikoiden kehittämiseksi. Kyse olisi siis oltava valtioidenvälisistä tehtävistä tai tehtävistä, joiden ratkaisemisessa valtioidenvälisellä yhteistyöllä on tärkeä rooli ja joissa se tuo eurooppalaista lisäarvoa.

4.2   Rahoitussuunnitelma ja painopisteiden asettelu. Olisi myös tarkistettava, täyttävätkö rahoitussuunnitelma ja siinä määritellyt painopisteet edellä mainitut kriteerit.

4.3   Vielä kerran: kehittäminen ja soveltaminen. Rahoitussuunnitelmaa olisi niin ikään tarkistettava siltä kannalta, palveleeko se todella ensisijaisesti uusien tekniikoiden tai järjestelmien kehittämistä. Olisi ehdottomasti vältettävä, että SET-suunnitelmalla tuetaan energiateknologioiden laajaa soveltamista.

4.4   Toiminnan nivominen olemassa oleviin ohjelmiin. Komitea suosittaa, että SET-suunnitelmassa ehdotettu ilmastoon liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta nivotaan jo olemassa oleviin tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin seitsemännen puiteohjelman mukaisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, esimerkiksi tulevia ja kehitteillä olevia teknologioita koskevan FET-ohjelman lippulaivahankkeisiin. Tämä koskee ennen kaikkea niitä SET-suunnitelman osa-alueita, joiden ei voida odottaa tuottavan keskipitkän aikavälin tuloksia seuraavien kymmenen vuoden aikana.

4.5   Kansainvälinen yhteistyö. Jotta käytettävin varoin saadaan aikaan paras mahdollinen vaikutus, komitea (20) suosittaa, että erityisesti välttämättömien suurhankkeiden (esimerkiksi ITER-hanke) yhteydessä pyritään kansainväliseen yhteistyöhön strategisten kumppaneiden kanssa. Tällä tavoin henkilöstö- ja muut kustannukset jakautuvat useampien kannettaviksi, ja lisäksi hankkeiden tietopohja laajenee ja innovointimahdollisuudet kasvavat.

4.6   Komission rooli. Koordinointitehtävänsä hoitamiseksi komission olisi luotava asianmukaiset tutkimus- ja kehitysohjelmarakenteet yhteisymmärryksessä asianomaisten toimijoiden kanssa. Komissio taas tarvitsee hankejohtajiksi kokeneita, kansainvälisesti tunnustettuja ja asialleen omistautuneita erityisasiantuntijoita, jotka osallistuvat kulloinkin myös alakohtaiseen toimintaan ja kokevat koordinoimiensa ohjelmien onnistumisen täysin omakseen.

4.7   Ymmärrys, osallisuus ja hyväksyntä – Tiedotus ja avoimuus. Kaikkien tähän mennessä mainittujen toimien onnistuminen edellyttää sitä, että erityisesti niille kansalaisille, joita suunnitellut toimet mahdollisesti koskevat, tiedotetaan asiasta kattavasti ja avoimesti ja että he voivat osallistua päätöksentekoon asianmukaisella tavalla yhdessä politiikan ja teollisuuden edustajien ja muiden toimijoiden kanssa. Tärkein keino ymmärryksen ja hyväksynnän saavuttamiseksi on kattava tiedotus, osallisuus ja avoimuus.

4.8   Komitean aikaisemmat lausunnot. Komitea muistuttaa, että se on laatinut tässä lausunnossa tarkastelluista aiheista jo useita lausuntoja, joissa käsitellään yksityiskohtaisemmin edellä tiivistetysti esitettyjä näkemyksiä. Erityisesti viitataan seuraaviin lausuntoihin:

—	”Energiahuollon turvallisuuden ja kestävyyden tutkimustarpeet” (21), asiakokonaisuus INT/146

—	”Rakennusten energiatehokkuus – loppukäyttäjien panos” (22), asiakokonaisuus TEN/299

—	”Tiukennettujen ympäristö- ja energiavaatimusten mahdolliset myönteiset ja kielteiset vaikutukset Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn” (23), asiakokonaisuus TEN7311

—	”Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-suunnitelma)” (24), asiakokonaisuus TEN/332

—	”Ekotehokkaan talouden edistäminen – Talouskriisin tarjoamat mahdollisuudet siirtyä uuteen energiapoliittiseen aikakauteen” (25), asiakokonaisuus TEN/398

—	”Kestävää sähköntuotantoa fossiilisista polttoaineista” (26), asiakokonaisuus TEN/340

—	”Euroopan energiapolitiikan pk-yrityksiin kohdistuvien vaikutusten mittaaminen ja arvioiminen” (27), asiakokonaisuus TEN/404

—	”Kansainväliset ilmastonmuutosneuvottelut” (28), asiakokonaisuus NAT/391

—	”Paluuta entiseen ei ole”, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean päätöslauselma ilmastonmuutoksesta, Kööpenhamina 7.–18. joulukuuta 2009.

---

(1)  SEC(2009) 1296, 7.10.2009.

(2)  Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) arvioiden mukaan maailman energiankulutus kasvaa vuoteen 2050 mennessä 50 prosenttia.

(3)  Varovaisten arvioiden mukaan puolet fossiilisista luonnonvaroista on kulutettu loppuun vuoteen 2050 mennessä.

(4)  Poikkeuksena hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS).

(5)  ”Eurooppa 2020”, KOM(2010) 2020 lopullinen.

(6)  Kansainvälinen energiajärjestö IEA, World Energy Outlook 2009, Reference Scenario (maailman energiakatsaus, viiteskenaario).

(7)  Kansainvälinen energiajärjestö IEA, World Energy Outlook 2009, 450 Scenario.

(8)  SEC(2009) 1296, 7.10.2009.

(9)  EYVL C 10, 15.1.2008, s. 22.

(10)  Esimerkiksi kaudella 2013–2020 saatavat huutokauppatulot.

(11)  Komissio taas ehdottaa tiedonannossaan, että vain 50 prosenttia tuloista olisi käytettävä tällä tavoin eikä niitä tarvitsisi käyttää yksinomaan tutkimus- ja kehitystoimintaan (ks. lausunnon kohta 2.3.6).

(12)  Myös geotermiset hankkeet tulevat kysymykseen.

(13)  Asiakokonaisuus INT/509, lausuntoa ei ole vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(14)  Eurostatin raportti vuodelta 2009.

(15)  EYVL C 175, 28.7.2009, s. 1; EYVL C 120, 16.5.2008, s. 15.

(16)  Sotilasalan erityissovelluksia lukuun ottamatta.

(17)  Jos ydinvoimaa ei haluta sallia käyttövoimana.

(18)  Jos fossiilisia energialähteitä vielä käytetään, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on myös tässä yhteydessä yksi vaihtoehto ilmankehän rasitteiden vähentämiseksi.

(19)  Atmos. Chem. Phys. Discuss., 7, 11191–11205, 2007.

(20)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto komission tiedonannosta ”Eurooppalainen strategiakehys kansainvälistä tiede- ja teknologiayhteistyötä varten”, EUVL C 306, 16.12.2009, s. 13.

(21)  EYVL C 241, 7.10.2002, s. 13.

(22)  EUVL C 162, 25.6.2008, s. 62.

(23)  EUVL C 162, 25.6.2008, s. 72.

(24)  EUVL C 27, 3.2.2009, s. 53.

(25)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(26)  EUVL C 77, 31.3.2009, s. 49.

(27)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(28)  EYVL C 77, 31.3.2009, s. 73.

---