Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52002PC0059

    Ehdotus neuvoston asetus asetuksen (ETY) N:o 1408/71 muuttamisesta soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, joita kyseiset säännökset eivät jo koske yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi

    /* KOM/2002/0059 lopull. - CNS 2002/0039 */

    EYVL C 126E, 28.5.2002, p. 388–389 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

    52002PC0059

    Ehdotus neuvoston asetus asetuksen (ETY) N:o 1408/71 muuttamisesta soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, joita kyseiset säännökset eivät jo koske yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi /* KOM/2002/0059 lopull. - CNS 2002/0039 */

    Virallinen lehti nro 126 E , 28/05/2002 s. 0388 - 0389


    Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (ETY) N:o 1408/71 muuttamisesta soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, joita kyseiset säännökset eivät jo koske yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi

    (komission esittämä)

    PERUSTELUT

    1. Yleiset huomautukset

    1.1 Taustaa

    Käsillä olevan ehdotuksen tarkoituksena on laajentaa asetuksen (ETY) N:o 1408/71 soveltamisalaa koskemaan kolmansien maiden kansalaisia. Ehdotus korvaa komission 12 marraskuuta 1997 tekemän ehdotuksen [1] joka poistetaan. Asetuksessa (ETY) N:o 1408/71 [2] säädetään jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta yhteisössä. Asetusta voidaan nykyisin soveltaa yhteisön kansalaisiin ja eräisiin kolmansien maiden kansalaisryhmiin.

    [1] EYVL 6, 10.1.1998, s.15

    [2] Neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1971, sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä, EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2. Asetus on saatettu ajan tasalle asetuksella (EY) N:o 118/97 (EYVL L 28, 30.1.1997, s. 1) ja viimeksi muutettu 5 päivänä kesäkuuta 2001 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EYVL L 187, 10.7.2001, s. 1).

    Marraskuun 12. päivänä 1997 tehdyn komission ehdotuksen tarkoituksena oli vastata vaatimukseen yhteisössä laillisesti asuvien kolmansien maiden kansalaisten yhdenmukaisesta kohtelusta yhteisön kansalaisiin nähden. Lisäksi ehdotuksella pyrittiin yksinkertaistamaan säännöstöä vähentämällä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevien kansallisten ja kansainvälisten säännösten määrää kyseisen henkilöryhmän osalta ja siten mahdollistamaan hallintokustannusten huomattava keventäminen. Nämä perustelut pätevät yhä.

    Yhteisön toimielimet ovat vahvistaneet yhdenmukaisen kohtelun tavoitteen sen jälkeen, kun mainittu komission ehdotus tehtiin.

    Eurooppa-neuvosto korosti Tampereella pitämässään erityiskokouksessa 15. ja 16. lokakuuta 1999 useaan otteeseen tarvetta varmistaa jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu. Se totesi, että heille olisi pyrittävä tehokkaamman integrointipolitiikan avulla takaamaan EU:n kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin verrattavissa olevat oikeudet ja velvollisuudet. Kyseisellä politiikalla olisi myös edistettävä syrjimättömyyttä talous-, yhteiskunta- ja kulttuurielämässä sekä kehitettävä rasismin ja muukalaisvihan vastaisia toimenpiteitä. Eurooppa-neuvosto myönsi edelleen, että kolmansien maiden kansalaisten oikeusasemaa olisi lähennettävä vastaamaan jäsenvaltioiden kansalaisten oikeusasemaa [3].

    [3] Puheenjohtajan päätelmät, kohdat 18 ja 21.

    Nizzassa joulukuussa 2000 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmiin liitetty Euroopan sosiaalinen toimintaohjelma puolestaan sisältää sitoumuksen siitä, että unionin alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisessa ryhdytään toteuttamaan kunnianhimoisempaa politiikkaa.

    Lokakuun 27. päivänä 1999 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti vaatii viipymättä toteuttamaan lupaukset, joilla jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille taataan oikeudenmukainen kohtelu, ja määrittelemään heille sellaisen oikeudellisen aseman, johon kuuluvat EU:n kansalaisten oikeuksiin mahdollisimman hyvin verrattavissa olevat oikeudet [4].

    [4] EYVL C 154, 5.6.2000, s. 63.

    Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan ja jatkona Eurooppa-neuvoston Tampereen-kokouksen päätelmille komissio on ennen kaikkea tehnyt ehdotuksen neuvoston direktiiviksi pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta [5]. Ehdotuksen toisessa luvussa määritetään ehdot, joilla pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaiset voivat asettua toiseen jäsenmaahan tehdäkseen siellä työtä, opiskellakseen tai muussa tarkoituksessa. Ehdotus merkitsee asetuksen 1408/71 soveltamisalan laajentamista komission sitoutumisen muodossa. Tavoitteena on taata jäsenvaltioiden alueelle pysyvästi asettuneiden kolmansien maiden kansalaisten kotouttaminen ja tarjota pitkään oleskelleille kolmansien maiden kansalaisille yhdenvertainen kohtelu sosiaalisen suojelun alalla.

    [5] EYVL C 240 E, 28.8.2001, s.79.

    Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 soveltamisalan laajentaminen liittyy myös työntekijöiden liikkuvuuden tukemiseen. 28. kesäkuuta 2000 [6] antamassaan tiedonannossa sosiaalipoliittisesta ohjelmasta komissio muistuttaa, että asetus (ETY) N:o 1408/71 on laajennettava koskemaan kolmansien maiden kansalaisia etenkin työntekijöiden liikkuvuuden tukemiseksi. Tässä tarkoituksessa ja erityisesti siksi, että edistettäisiin uutta strategiaa kaikille avointen uusien eurooppalaisten työmarkkinoiden luomiseksi, 28. helmikuuta 2001 [7] annetussa komission tiedonannossa kehotetaan tukemaan myös kolmansien maiden kansalaisten liikkuvuutta.

    [6] KOM(2000) 379, 28.6.2000.

    [7] KOM(2001) 116, 28.2.2001.

    Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, josta Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio antoivat juhlallisen julistuksen Nizzassa joulukuussa 2000, tunnustetaan tietyt yhteiset oikeudet niin jäsenvaltioiden omille kansalaisille kuin niissä asuville kolmansien maiden kansalaisille.

    1.2 Oikeusperustan valinta

    Neuvostossa on käyty keskustelu siitä, mitä oikeusperustaa olisi käytettävä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan kolmansien maiden kansalaisia. Komission 12. marraskuuta 1997 tekemällä ehdotuksella on samat oikeusperustat kuin asetuksella (ETY) N:o 1408/71, toisin sanoen EY:n perustamissopimuksen 51 ja 235 artikla, nykyisin 42 ja 308 artikla.

    Amsterdamin sopimuksen ja siihen kuuluvan IV osan uusien määräysten tultua voimaan sekä yhteisöjen tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa (ks. etenkin asia C-95/99, Khalil, tuomio 11.10.2001) on osoittautunut välttämättömäksi tarkistaa alun perin kaavailtuja oikeusperustoja. On osoittautunut, että 63 artiklan 4 kohta, joka koskee kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä yhteisössä, muodostaisi tässä tapauksessa asianmukaisen oikeusperustan jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen laajentamiseksi koskemaan kaikkia kolmansien maiden kansalaisia, jotka täyttävät asetuksen 1408/71 aineelliset ehdot mutta jäävät nykyisin järjestelmien ulkopuolelle kansalaisuutensa vuoksi.

    Neuvosto tuli 3. joulukuuta 2001 antamissaan päätelmissä tulokseen, että EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 4 kohtaa voidaan käyttää oikeusperustana soveltamisalan laajentamiseen. Se katsoi niin ikään, että kolmansien maiden kansalaisiin ulotettavan yhteensovittamisen on taattava heille sellainen oikeudellinen asema, johon kuuluvat EU:n kansalaisten oikeuksiin mahdollisimman hyvin verrattavissa olevat oikeudet.

    Laekenissa 14. ja 15. joulukuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pani merkille poliittisen yhteisymmärryksen, joka koskee sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen ulottamista kolmansien maiden kansalaisiin, ja kehotti neuvostoa antamaan mahdollisimman pian tarvittavat säännökset [8].

    [8] Puheenjohtajan päätelmien kohta 29.

    Tätä taustaa vasten komissio katsoo, että on aiheellista tehdä uusi ehdotus siten, että oikeusperustaksi valitaan EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 4 kohta. Tämän ehdotuksen tulisi mahdollistaa neuvoston työskentelyn jatkaminen ja Euroopan parlamentin uusi kuuleminen.

    Kyseisen 63 artiklan 4 kohta lisättiin perustamissopimukseen Amsterdamin sopimuksella. Siinä määrätään, että neuvosto toteuttaa "toimenpiteet niiden oikeuksien ja edellytysten määrittelemiseksi, joiden mukaisesti jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset saavat oleskella muissa jäsenvaltioissa". Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen on kieltämättä oleellinen tekijä siinä, että kolmansien maiden kansalaiset voivat todella oleskella muissa jäsenvaltioissa ja liikkua yhteisön alueella.

    Ehdotettu asetus on hyväksyttävä perustamissopimuksen 67 artiklan tarkoittamalla menettelyllä: neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti komission ehdotuksesta tai jäsenvaltion aloitteesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan. EY:n perustamissopimuksen IV osastoa ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan eikä Irlantiin, elleivät nämä valtiot toisin päätä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn perustamissopimuksiin liitetyn pöytäkirjan mukaisesti. Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti IV osastoa ei sovelleta myöskään Tanskaan.

    1.3 Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate

    Yhteisön toimivaltaa on harjoitettava perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisesti, toisin sanoen siinä tapauksessa ja siinä laajuudessa kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, jotka suunnitellun toiminnan vaikutusten takia voidaan tämän vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla. Ehdotettu asetus vastaa näitä perusteita.

    Asetuksen muodossa annettava velvoittava säädös on oikein suhteutettu asetettuun tavoitteeseen. Jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen alalla on syytä turvata yhdenmukainen kohtelu yhteisön kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten välillä sekä yksinkertaistaa ja selkeyttää säännökset, joita kyseisellä alalla sovelletaan viimeksi mainittuun henkilöryhmään, jota asetuksen (ETY) N:o 1408/71 säännökset eivät jo koske. Asetus on katsottu sopivimmaksi säädökseksi tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

    2. Yksityiskohtaiset huomautukset

    1 artikla

    Tämän artiklan tavoitteena on asetuksen (ETY) N:o 1408/71 säännösten sovelluttaminen kolmansien maiden kansalaisiin, joita tämä asetus ei jo koske 2 ja 22 a artiklan perusteella heidän kansalaisuutensa vuoksi. Tietyt kolmansien maiden kansalaisryhmät näet jo kuuluvat soveltamisalaan. Näitä ovat kansalaisuutta vailla olevat henkilöt, pakolaiset sekä yhteisön kansalaisten perheenjäsenet ja jälkeenjääneet asetuksessa tarkoitetulla tavalla.

    Säädöksessä tarkoitettujen kolmansien maiden kansalaisten on asuttava laillisesti jonkin jäsenvaltion alueella, ja heillä on niin muodoin oltava siellä tilapäinen tai pysyvä oleskeluoikeus. Tämä vaatimus vastaa tavoitetta, josta komission on muistuttanut jatkuvasti, ennen kaikkea hiljattaisessa tiedonannossaan laitonta maahanmuuttoa koskevasta yhteisestä politiikasta [9]; tarkoituksena on laittoman maahanmuuton estäminen. Jotta asetus koskisi kolmannen maan kansalaista myös muissa jäsenvaltioissa, hänen ei välttämättä ole täytettävä mainittua ehtoa siellä asumisesta, vaan hän voi olla yksinkertaisesti työmatkalla täysin kyseisen valtion maahantulo- ja oleskelulainsäädäntöä noudattaen.

    [9] KOM(2001) 672, 15.11.2001.

    Viittaus asetuksen (ETY) N:o 1408/71 säännöksiin on joustava, jotta säännöksiä voidaan soveltaa asetuksen kulloinkin voimassa olevassa versiossa tarkoitettuihin henkilöihin myös mahdollisten tulevien muutosten jälkeen.

    2 artikla

    Tässä artiklassa säädetään asetuksessa tarkoitettuja henkilöitä suojaavista siirtymäsäännöksistä, jotta he eivät menettäisi oikeuksiaan asetuksen voimaantulon johdosta ja jotta mahdollistetaan etuuksien myöntäminen, palauttaminen tai tarkistaminen.

    2002/0039 (CNS)

    Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (ETY) N:o 1408/71 muuttamisesta soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, joita kyseiset säännökset eivät jo koske yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 4 kohdan,

    ottaa huomioon komission ehdotuksen [10],

    [10] ......

    ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [11],

    [11] ......

    sekä katsoo, että

    (1) Eurooppa-neuvosto julisti ylimääräisessä kokouksessaan Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999, että Euroopan unionin on turvattava yhdenmukainen kohtelu kolmansien maiden kansalaisille, jotka oleskelevat laillisesti unionin jäsenvaltioiden alueella, tarjottava heille unionin kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin verrattavat oikeudet ja velvollisuudet, edistettävä syrjimättömyyttä talous-, yhteiskunta- ja kulttuurielämässä sekä lähennettävä heidän oikeudellista asemaansa jäsenvaltioiden kansalaisten oikeudelliseen asemaan.

    (2) Euroopan parlamentti vaatii 27 päivänä lokakuuta 1999 antamassaan päätöslauselmassa viipymättä toteuttamaan lupaukset, joilla jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille taataan oikeudenmukainen kohtelu, ja määrittelemään heille sellaisen oikeudellisen aseman, johon kuuluvat EU:n kansalaisten oikeuksiin mahdollisimman hyvin verrattavissa olevat oikeudet [12].

    [12] EYVL C 154, 5.6.2000, s. 63.

    (3) Talous- ja sosiaalikomitea on kehottanut toteuttamaan yhdenmukaisen kohtelun sosiaalialalla yhteisön kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten välillä erityisesti 26 päivänä syyskuuta 1991 antamassaan lausunnossa kolmansista maista kotoisin olevien siirtotyöläisten asemasta [13].

    [13] EYVL C 339, 31.12. 1991, s. 82.

    (4) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa määrätään, että unioni pitää arvossa yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina perusoikeuksia, sellaisina kuin ne taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä, Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekirjoitetussa Euroopan yleissopimuksessa ja sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosääntöperinteessä.

    (5) Tässä asetuksessa otetaan huomioon perusoikeudet ja noudatetaan periaatteita, jotka tunnustetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa.

    (6) Korkeatasoinen sosiaalinen suojelu sekä elintason ja elämän laadun kohottaminen jäsenvaltioissa ovat yhteisön tavoitteita.

    (7) Kolmansien maiden kansalaisten sosiaalisen suojelun ehtojen ja etenkin heihin sovellettavan sosiaaliturvajärjestelmän osalta neuvosto (työllisyys ja sosiaalipolitiikka) katsoi 3 päivänä joulukuuta 2001 antamissaan päätelmissä, että kolmansien maiden kansalaisiin ulotettavan yhteensovittamisen on taattava heille sellainen oikeudellinen asema, johon kuuluvat EU:n kansalaisten oikeuksiin mahdollisimman hyvin verrattavissa olevat oikeudet.

    (8) Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä 14 päivänä kesäkuuta 1971 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71, joka on eri jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen perusta, koskee nykyisin vain tiettyjä kolmansien maiden kansalaisia [14]. Niiden säännösten lukumäärä ja kirjavuus, joiden avulla yritetään ratkaista jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta aiheutuvia ongelmia ja joihin kolmansien maiden kansalaiset voivat törmätä samoissa tilanteissa kuin yhteisön kansalaiset, ovat oikeudellisten ja hallinnollisten monimutkaisuuksien lähde. Ne aiheuttavat merkittäviä hankaluuksia asianosaisille, heidän työnantajilleen ja jäsenvaltioiden toimivaltaisille sosiaaliturvaviranomaisille.

    [14] Neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1971, sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä, EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2. Asetus on saatettu ajan tasalle asetuksella (EY) N:o 118/97 (EYVL L 28, 30.1.1997, s. 1) ja viimeksi muutettu 5 päivänä kesäkuuta 2001 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EYVL L 187, 10.7.2001, s. 1).

    (9) Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 yhteensovittamisen säännöt on näin ollen syytä ulottaa koskemaan yhteisössä laillisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia, joita kyseisen asetuksen säännökset eivät nykyisin koske heidän kansalaisuutensa vuoksi ja jotka täyttävät muut tämän asetuksen ehdot.

    (10) Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 soveltaminen näihin henkilöihin ei anna asianosaisille mitään oikeutta maahantuloon, oleskeluun, työpaikkaan tai pääsyyn työmarkkinoille jäsenvaltiossa.

    (11) On aiheellista antaa siirtymäsäännöksiä, joiden tarkoituksena on suojata tässä asetuksessa tarkoitettuja henkilöitä ja estää heitä menettämästä oikeuksiaan asetuksen voimaantulon johdosta.

    (12) Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen ja aiheellista, että kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamissääntöjen soveltamisalan laajentaminen toteutetaan velvoittavalla yhteisön säädöksellä, jota sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    (13) Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi ryhtyä toimiin perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, sellaisena kuin se esitetään sanotussa artiklassa, tällä säädöksellä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

    ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 säännöksiä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, joita kyseiset säännökset eivät jo koske yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi, heidän oleskellessaan laillisesti jäsenvaltion alueella ja liikkuessaan laillisesti yhteisössä.

    2 artikla: siirtymäsäännökset

    1. Tällä asetuksella ei anneta mitään oikeuksia ajalle ennen ...*.

    2. Vakuutuskaudet ja tarpeen vaatiessa ennen ... jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti täyttyneet asumiskauden ja kaudet, jolloin henkilö on työskennellyt palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, otetaan huomioon määritettäessä tämän asetuksen säännösten mukaisesti saatavia oikeuksia.

    3. Jollei 1 kohdan säännöksistä muuta johdu, oikeus saavutetaan tämän asetuksen mukaan, vaikka vakuutustapahtuma on sattunut ennen ...

    4. Etuus, jota ei ole myönnetty tai jonka maksaminen on keskeytetty asianomaisen henkilön kansalaisuuden tai asuinpaikan vuoksi, myönnetään tai palautetaan ... lukien asianomaisen hakemuksesta, jolleivät aikaisemmat oikeudet ole johtaneet kertakorvauksen maksamiseen.

    5. Sellaisten henkilöiden oikeudet, joille on myönnetty eläke ennen ..., voidaan tarkistaa heidän hakemuksestaan tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

    6. Jos 4 tai 5 kohdassa tarkoitettu hakemus jätetään kahden vuoden kuluessa ... lukien, tämän asetuksen mukaisesti saavutetut oikeudet ovat voimassa kyseisestä päivämäärästä alkaen, eikä toisen jäsenvaltion lainsäädännön oikeuksien menettämistä tai vanhentumista koskevaan lainsäädäntöön voida vedota asianomaisia vastaan.

    7. Jos 4 tai 5 kohdassa tarkoitettu hakemus jätetään 6 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisen jälkeen, oikeudet, joita ei ole menetetty tai jotka eivät ole vanhentuneet, ovat voimassa hakemuksen päivämäärästä alkaen, jollei jäsenvaltioiden lainsäädännössä ole asiasta edullisempia säännöksiä.

    3 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa sen julkaisemista Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    Top