52000PC0061

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Reinin suojelua koskevan uuden yleissopimuksen tekemisestä yhteisön puolesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Yhteisö liittyi päätöksellä 77/586/ETY Reinin suojelua kemialliselta pilaantumiselta koskevaan yleissopimukseen sekä Bernissä 29. huhtikuuta 1963 allekirjoitetun Reinin suojelua pilaantumiselta käsittelevää kansainvälistä komissiota koskevan sopimuksen lisäsopimukseen. Muut sopimuspuolet ovat Saksa, Ranska, Luxemburg, Alankomaat ja Sveitsi.

2. Kansainvälinen yhteistyö vesiensuojelun alalla on tärkeää Reinin kannalta, koska se virtaa useiden valtioiden läpi ja koska sen vettä hyödynnetään voimakkaasti. Laaja puhdistusohjelma, Reinin toimintaohjelma, hyväksyttiin Strasbourgissa 30. syyskuuta 1987 järjestetyssä ministerikonferenssissa. Parhaillaan toteutusvaiheessa olevan ohjelman erityistavoitteet, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2000 mennessä, liittyvät juomaveteen, ekosysteemeihin ja sedimentteihin. Niitä täydentävät Pohjanmeren suojelua koskevat tavoitteet, jotka hyväksyttiin vuonna 1989.

3. Reinin suojelua käsittelevän kansainvälisen komission koordinointiryhmän 25. kokouksessa rantavaltiot korostivat tämän joen vesien suojelun tärkeyttä nyt ja tulevaisuudessa sekä katsoivat, että on tarpeen tehdä uusi Reinin suojelua koskeva yleissopimus, jossa otetaan huomioon täydentävät lähestymistavat, kuten:

_ Reinin ekosysteemin säilyttäminen, parantaminen ja vakiinnuttaminen

_ virtaavan veden luonnollisten toimintojen varmistaminen

_ veden käyttäminen taloudellisesti ja tehokkaasti, erityisesti juomavesivarojen hallinnan kannalta

_ teollisuuden ja yhdyskuntien aiheuttaman rajatylittävän pilaantumisen ehkäiseminen, vähentäminen ja välttäminen erityisesti silloin, kun pilaantuminen johtuu vaarallisista, hitaasti hajoavista, karsinogeenisista, mutageenisistä ja bioakkumuloituvista aineista

_ hajapäästöjen vähentäminen, mukaan lukien pohjavesien mukana tulleet epäpuhtaudet

_ satunnaispäästöjen aiheuttaman pilaantumisen ehkäiseminen ja torjuminen.

4. Luonnos uudeksi yleissopimukseksi kattaa yhteisön toimivaltaan kuuluvia ympäristöasioita, joten yhteisö on komission edustamana osallistunut neuvotteluihin neuvoston antamien neuvotteluohjeiden mukaisesti.

5. Sopimuspuolet hyväksyivät Rotterdamissa 22. tammikuuta 1998 pidetyssä Reinin suojelua käsittelevän kansainvälisen komission 12. ministerikokouksessa Reinin suojelua koskevan uuden yleissopimuksen tekstin. Samassa kokouksessa sopimuspuolet päättivät laatia uuden Reinin kestävää kehitystä koskevan ohjelman, jonka tarkoituksena on uuden yleissopimuksen puitteissa edistää ja vahvistaa vuoden 2000 jälkeenkin nykyisen Reinin toimintaohjelman mukaisesti toteutettavia toimia.

Nykyaikaistettua ohjelmaa laadittaessa on erityisesti otettava huomioon tuleva yhteisön vesipolitiikan kehysdirektiivi sekä tietyistä yhteisön ohjelmista, kuten tulvien torjuntaan liittyvistä monivuotisista toimista koostuvasta IRMA-ohjelmasta, saadut kokemukset.

6. Reinin suojelua pilaantumiselta käsittelevän kansainvälisen komission koordinointiryhmän kokouksessa 13. lokakuuta 1998 päätettiin, että sopimuspuolet allekirjoittavat samanaikaisesti uuden yleissopimuksen virallisessa tilaisuudessa, jonka järjestää yleissopimuksen tallettajavaltio Sveitsi vuoden 1999 alussa. Tätä varten Euroopan komissio hyväksyi ja esitteli neuvostolle helmikuussa 1999 ehdotuksen neuvoston päätökseksi Reinin suojelua koskevan uuden yleissopimuksen allekirjoittamisesta yhteisön puolesta (KOM(1999)51). Tarkasteltuaan komission ehdotusta neuvosto hyväksyi maaliskuussa 1999 päätelmät, joiden mukaisesti yhteisön on allekirjoitettava Reinin suojelua koskeva uusi yleissopimus edellyttäen, että yleissopimus tehdään. Euroopan yhteisö allekirjoitti Reinin suojelua koskevan uuden yleissopimuksen Bernissä 12. huhtikuuta 1999 samanaikaisesti kaikkien muiden sopimuspuolten kanssa.

7. Yleissopimuksen allekirjoituksen jälkeen Reinin suojelua pilaantumiselta käsittelevän kansainvälisen komission sihteeristö on kehottanut useaan otteeseen sopimuspuolia käynnistämään ratifiointimenettelyt, jotta yleissopimus voisi tulla voimaan mahdollisimman pian. Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että neuvosto päättää Reinin suojelua koskevan uuden yleissopimuksen tekemisestä yhteisön puolesta.

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Reinin suojelua koskevan uuden yleissopimuksen tekemisestä yhteisön puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 174 artiklan 4 kohdan sekä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [1],

[1] ...

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [2]

[2] ...

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Yhteisö liittyi päätöksellä 77/586/ETY [3] Reinin suojelua kemialliselta pilaantumiselta koskevaan yleissopimukseen ja Bernissä 29 päivänä huhtikuuta 1963 allekirjoitetun Reinin suojelemista pilaantumiselta käsittelevästä kansainvälisestä komissiosta tehdyn sopimuksen lisäsopimukseen.

[3] EYVL L 240, 19.9.1977, s. 35.

(2) Reinin kansainvälisen komission koordinointiryhmän 25. kokouksessa rantavaltiot katsoivat, että on tarpeen tehdä uusi Reinin suojelua koskeva yleissopimus ja aloittaa neuvottelut tätä tarkoitusta varten.

(3) Euroopan komissio osallistui näihin neuvotteluihin yhteisön puolesta neuvoston antamien neuvotteluohjeiden mukaisesti. Neuvottelut saatiin päätökseen tammikuussa 1998.

(4) Neuvottelujen tulokset huomioon ottaen neuvosto päätti maaliskuussa 1999, että yhteisön olisi allekirjoitettava Reinin suojelua koskeva uusi yleissopimus edellyttäen, että yleissopimus tehdään, sekä antoi allekirjoitusvaltuutuksen yhteisön puolesta. Reinin suojelua koskeva uusi yleissopimus allekirjoitettiin 12 päivänä huhtikuuta 1999 Bernissä (Sveitsissä).

(5) Reinin suojelua koskevalla yleissopimuksella pyritään tehostamaan monenvälistä yhteistyötä, jonka tavoitteita ovat Reinin ekosysteemin kestävän kehityksen turvaaminen, joen pilaantumisen ehkäiseminen ja hallinta, ympäristönsuojelu, vesivarojen kestävän käytön varmistaminen, sedimenttien kunnostaminen, veden korkeuden nousun estäminen ja tulvasuojelun varmistaminen yleisesti ekologiset vaatimukset huomioon ottaen sekä osallistuminen Pohjanmeren tervehdyttämiseen.

(6) Yhteisön ympäristöpolitiikalla tähdätään ensi sijassa suojelun korkeaan tasoon; sen perustana ovat varotoimenpiteitä ja ehkäisevää toimintaa koskevat periaatteet, ympäristölle aiheutetun vahingon korjaamista ensisijaisesti vahingon lähteellä koskeva periaate sekä saastuttaja maksaa -periaate. Pannessaan täytäntöön Reinin suojelua koskevaa uutta yleissopimusta sopimuspuolten olisi sovellettava erityisesti näitä samoja periaatteita.

(7) Euroopan yhteisön liittyminen yleissopimukseen edistää osaltaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 174 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden ja periaatteiden toteutumista,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Reinin suojelua koskeva uusi yleissopimus.

Yleissopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään henkilö(t), jo(i)lla on oikeus antaa hyväksymisasiakirja talletettavaksi Sveitsin valaliiton hallitukselle yleissopimuksen 17 artiklan mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Yleissopimus Reinin suojelusta

Saksan liittotasavallan,

Ranskan tasavallan,

Luxemburgin suurherttuakunnan,

Alankomaiden kuningaskunnan ja

Sveitsin valaliiton hallitukset

sekä Euroopan yhteisö, jotka

haluavat työskennellä kestävän kehityksen saavuttamiseksi Reinin ekosysteemissä laajan lähestymistavan pohjalta ja ottaen huomioon joen, sen rantojen ja vesijättömaa-alueiden luonnonrikkauden,

haluavat vahvistaa Reinin ekosysteemin säilyttämiseen ja parantamiseen liittyvää yhteistyötään,

viittaavat maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien käytöstä ja suojelusta 17 päivänä maaliskuuta 1992 tehtyyn yleissopimukseen sekä Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta 22 päivänä syyskuuta 1992 tehtyyn yleissopimukseen,

ottavat huomioon Kansainvälisestä komissiosta Reinin suojelemiseksi pilaantumiselta 29 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyn sopimuksen ja 3 päivänä joulukuuta 1976 tehdyn lisäsopimuksen yhteydessä tehdyn työn,

katsovat, että on tarpeen jatkaa Reinin suojelemisesta kemialliselta pilaantumiselta 3 päivänä joulukuuta 1976 tehdyn yleissopimuksen ja 30 päivänä syyskuuta 1987 hyväksytyn Reinin toimintaohjelman ansiosta saavutetun veden laadun parantamista,

ovat tietoisia siitä, että Reinin kunnostaminen on välttämätöntä myös Pohjanmeren ekosysteemin säilyttämiseksi ja parantamiseksi,

ovat tietoisia siitä, että Rein on Euroopan jokiliikenteen tärkeä väylä, jota käytetään moniin tarkoituksiin,

ovat sopineet seuraavaa:

1 artikla Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan:

a) 'Reinillä'

Untersee-järven laskujoesta alkunsa saavaa jokea, joka Alankomaissa käsittää Boverijn-joen, Bijlandin kanavan, Pannerdenschin kanavan, IJssel-joen, Nederrijn-joen, Lek-joen, Waal-joen, Boven-Merwede-joen, Beneden-Merwede-joen, Noord-joen, Oude Maas -joen, Nieuwe Maas -joen, Scheur-joen sekä Nieuwe Waterweg -kanavan aina Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeussopimuksen 5 ja 11 artiklassa määriteltyyn perusviivaan saakka, Ketelemeer-järven ja IJsselmeer-järven.

b) 'Komissiolla'

Kansainvälistä komissiota Reinin suojelemiseksi pilaantumiselta.

2 artikla Yleissopimuksen soveltamisala

Tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluu:

a) Rein,

b) Reiniin yhteydessä olevat pohjavedet,

c) Reinin kanssa vuorovaikutuksessa olevat vesi- ja maaekosysteemit tai vesi- ja maaekosysteemit, joiden vuorovaikutus Reinin kanssa voidaan saattaa ennalleen,

d) Reinin valuma-alue, jos vaarallisten aineiden aiheuttamalla valuma-alueen pilaantumisella on haitallisia vaikutuksia Reiniin,

e) Reinin valuma-alue, jos valuma-alueella on merkitystä tulvien ehkäisemisen ja torjunnan kannalta.

3 artikla Tavoitteet

Sopimuspuolet pyrkivät saavuttamaan tällä yleissopimuksella seuraavat tavoitteet:

1. Reinin ekosysteemin kestävän kehityksen varmistaminen, erityisesti

a) Reinin veden laadun ja kiintoaineen, sedimenttien sekä pohjavesien laadun ylläpitäminen ja parantaminen, erityisesti

_ ehkäisemällä, vähentämällä ja poistamalla niin pitkälle kuin mahdollista vaarallisten aineiden ja pistekuormituslähteistä (esimerkiksi teollisuudesta ja yhdyskunnista) sekä hajakuormituslähteistä (esimerkiksi maataloudesta ja liikenteestä) kulkeutuvien ravinteiden aiheuttamaa mahdollista pilaantumista, mukaan lukien pohjavesien sekä jokiliikenteen aiheuttama pilaantuminen

_ varmistamalla ja parantamalla teollisuuslaitosten turvallisuutta ja ehkäisemällä vahinkoja ja onnettomuuksia,

b) suojelemalla eliöpopulaatioita ja lajien monimuotoisuutta ja vähentämällä haitallisten aineiden määrää eliöissä,

c) säilyttämällä, parantamalla ja ennallistamalla Reinin veden luonnollisia toimintoja; varmistamalla, että virtauksen hallinnassa otetaan huomioon kiinteiden aineiden luonnollinen pohjakulkeuma ja että sillä edistetään joen, pohjaveden ja vesijättömaa-alueiden välistä vuorovaikutusta; säilyttämällä, suojelemalla ja aktivoimalla uudelleen vesijättömaa-alueita luonnollisiksi tulvatasanteiksi.

d) säilyttämällä, parantamalla ja ennallistamalla luonnonvaraisten eläinten ja kasvien mahdollisimman luonnollisia elinympäristöjä vedessä, joen pohjassa ja penkereillä sekä jokea ympäröivillä alueilla, mukaan lukien kalojen elinympäristön parantaminen ja esteettömien vaellusreittien ennallistaminen,

e) varmistamalla, että vesivarojen hallinta on ympäristöä kunnioittavaa ja järkiperäistä,

f) ottamalla huomioon ekologiset edellytykset vesistön kehittämiseen liittyviä kehittämistoimia toteutettaessa, esimerkiksi tulvien torjunnan, jokiliikenteen ja vesivoiman hyödyntämisen yhteydessä,

2. juomaveden valmistamisen varmistaminen Reinin vedestä,

3. sedimenttien laadun parantaminen, jotta ruoppauslietettä voitaisiin upottaa ja levittää aiheuttamatta kielteisiä ympäristövaikutuksia,

4. tulvien kokonaisvaltainen torjunta ja ehkäisy ekologiset vaatimukset huomioon ottaen,

5. Pohjanmeren puhdistamisen edistäminen muiden tämän merialueen suojeluun suunnattujen toimien yhteydessä.

4 artikla Periaatteet

Tavoitteisiin pyrittäessä seuraavat periaatteet ohjaavat sopimuspuolten toimintaa:

a) ennalta varautumisen periaate,

b) ennalta ehkäisyn periaate,

c) periaate, jonka mukaan ympäristövahingot olisi torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä,

d) saastuttaja maksaa -periaate,

e) periaate, jonka mukaan kielteisiä vaikutuksia ei saa lisätä,

f) periaate, jonka mukaan huomattavien teknisten toimenpiteiden seuraukset korvataan,

g) kestävän kehityksen periaate,

h) parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja parhaiden ympäristökäytänteiden soveltaminen ja kehittäminen, ja

i) periaate, jonka mukaan epäpuhtauksia ei siirretä ympäristön osasta toiseen.

5 artikla Sopimuspuolten velvoitteet

Edellä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottaen huomioon 4 artiklassa esitetyt periaatteet, sopimuspuolet sitoutuvat:

1. vahvistamaan yhteistyötään ja ilmoittamaan toisilleen erityisesti Reinin suojelemiseksi alueellaan toteutetuista toimista,

2. toteuttamaan alueellaan komission hyväksymiä kansainvälisiä seurantaohjelmia ja tutkimuksia Reinin ekosysteemistä sekä ilmoittamaan komissiolle saavutetuista tuloksista,

3. suorittamaan tutkimuksia pilaantumistapahtumien syiden selvittämiseksi ja niiden aiheuttajien löytämiseksi

4. toteuttamaan alueellaan tarpeelliseksi katsomiaan erillisiä toimia ja takaamaan vähintään, että

a) veden laatuun todennäköisesti vaikuttavan jäteveden päästäminen jokeen edellyttää ennakolta myönnettävää lupaa tai säädettyjen raja-arvojen noudattamista,

b) vaarallisten aineiden päästöjä vähennetään asteittaisesti niin, että tavoitteena on tällaisten päästöjen lopettaminen kokonaisuudessaan,

c) lupaehtojen ja yleissäännösten noudattamista sekä itse päästöjä valvotaan,

d) lupaehtoja ja yleissäännöksiä tarkastellaan säännöllisesti ja mukautetaan, jos teknisessä kehityksessä on tapahtunut merkittäviä muutoksia tai jos purkuvesistön alueella oleva valtio pitää sitä tarpeellisena,

e) vahinkojen ja onnettomuuksien aiheuttamien päästöjen riskejä vähennetään niin pitkälle kuin mahdollista säännösten avulla ja että hätätilanteita koskevia tarvittavia toimenpiteitä toteutetaan, ja

f) teknisillä toimilla, jotka ovat omiaan vaikuttamaan merkittävästi Reinin ekosysteemiin, edellytetään ennakolta myönnettävää lupaa, jossa vahvistetaan täytettävät edellytykset, tai yleissäännösten noudattamista,

5. toteuttamaan alueellaan tarvittavia toimia komission 11 artiklan mukaisesti tekemien päätösten panemiseksi täytäntöön,

6. ilmoittamaan viipymättä hätätilanteista, jotka voivat olla uhka Reinin veden laadulle, ja onnettomuuksista ja odotettavissa olevista tulvista välittömästi komissiolle sekä niille sopimuspuolille, joihin tilanteet mahdollisesti eniten vaikuttavat, komission yhteensovittamien Reinin valuma-alueen varoitus- ja hälytyssuunnitelmien mukaisesti.

6 artikla Komissio

1. Sopimuspuolet jatkavat yhteistyötään komission yhteydessä tämän yleissopimuksen panemiseksi täytäntöön.

2. Komissio on oikeushenkilö. Sopimuspuolten alueella sillä on oikeustoimikelpoisuus, joka on oikeushenkilöllä kansallisten lakien mukaan. Komissiota edustaa sen puheenjohtaja.

3. Työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä sovelletaan komission toimipaikassa voimassa olevia lakeja.

7 artikla Komission rakenne

1. Komissio muodostuu sopimuspuolten valtuuskunnista. Kukin sopimuspuoli nimeää valtuuskuntansa jäsenet, joista yksi on valtuuskunnan puheenjohtaja.

2. Valtuuskunta voi käyttää myös asiantuntijoiden palveluja.

3. Kukin sopimuspuoli toimiin vuorotellen komission puheenjohtajana kolmen vuoden ajan yleissopimuksen johdanto-osassa mainitussa järjestyksessä. Puheenjohtajana toimiva sopimuspuoli nimeää komission puheenjohtajan. Puheenjohtaja ei voi toimia valtuuskuntansa edustajana.

Jos sopimuspuoli luopuu puheenjohtajuudesta, puheenjohtajuus siirtyy järjestyksessä seuraavalle sopimuspuolelle.

4. Komissio laatii itselleen työjärjestyksen ja rahoitussäännöt.

5. Komissio tekee sisäisiä järjestelyjä, tarpeellisiksi katsomiaan työmenetelmiä ja vuosittaisia toimintamenoja koskevat päätökset.

8 artikla Komission tehtävät

1. Edellä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolla on seuraavat tehtävät:

a) komissio laatii Reinin ekosysteemiä koskevia kansainvälisiä seurantaohjelmia ja tutkimuksia sekä arvioida niistä saatavia tuloksia tarvittaessa yhteistyössä tieteellisten laitosten kanssa,

b) komissio laatii ehdotuksia yksittäisiksi toimiksi ja toimintaohjelmiksi ottaen huomioon odotettavissa olevat kustannukset ja liittää ehdotuksiin tarvittaessa taloudellisia ohjauskeinoja .

c) komissio sovittaa yhteen sopimuspuolten Reiniä koskevat varoitus- ja hälytyssuunnitelmat

d) komissio arvioi päätettyjen toimien tehokkuutta erityisesti sopimuspuolten laatimien kertomusten ja Reinin ekosysteemiä koskevien seurantaohjelmien ja tutkimusten tulosten perusteella.

e) komissio toteuttaa kaikki muut sopimuspuolten sille asettamat tehtävät.

2. Tässä tarkoituksessa komissio tekee päätöksensä 10 ja 11 artiklan määräysten mukaisesti.

3. Komissio antaa sopimuspuolille vuosittain toimintakertomuksen.

4. Komissio tiedottaa yleisölle Reinin tilasta ja työnsä tuloksista. Se voi laatia ja julkaista raportteja.

9 artikla Komission sääntömääräiset kokoukset

1. Komissio kokoontuu kerran vuodessa sääntömääräiseen kokoukseen puheenjohtajan kutsusta.

2. Puheenjohtaja voi myös omasta aloitteesta tai vähintään kahden sopimuspuolen valtuuskunnan vaatimuksesta kutsua koolle ylimääräisen kokouksen.

3. Puheenjohtaja tekee ehdotuksen kokouksen asialistaksi. Kullakin sopimuspuolella on oikeus lisätä asialuetteloon käsiteltäväksi haluamansa asiat.

10 artikla Päätöksentekomenettely

1. Komissio tekee päätökset yksimielisesti.

2. Kullakin valtuuskunnalla on yksi ääni.

3. Tämän artiklan 2 kappaleen määräyksistä poiketen, jos sopimuspuolten täytäntöönpantaviksi 8 artiklan 1 kappaleen b kohdan mukaisesti tulevat toimet kuuluvat Euroopan yhteisön toimivaltaan, Euroopan yhteisö käyttää äänioikeuttaan siten, että sillä on yhtä monta ääntä kuin sillä on jäsenvaltioita, jotka ovat tämän yleissopimuksen sopimuspuolia. Euroopan yhteisö ei käytä äänioikeuttaan sen jäsenvaltioiden käyttäessä omaansa ja päinvastoin.

4. Yhden valtuuskunnan pidättäytyminen äänestämästä ei ole este yksimieliselle päätökselle. Tätä määräystä ei sovelleta Euroopan yhteisön valtuuskuntaan. Valtuuskunnan poissaoloa pidetään pidättäytymisenä äänestämästä.

5. Työjärjestyksessä voidaan määrätä kirjallisesta menettelystä.

11 artikla Komission päätösten täytäntöönpano

1. Komissio antaa 8 artiklan 1 kappaleen b kohdan mukaisia toimia koskevat päätöksensä sopimuspuolille suosituksina; sopimuspuolet panevat suositukset täytäntöön kansallisten lakiensa mukaisesti.

2. Komissio voi päättää, että

a) sopimuspuolten on sovellettava päätöksiä aikataulun mukaisesti,

b) päätökset on pantava täytäntöön yhteensovitetulla tavalla.

3. Sopimuspuolet raportoivat komissiolle säännöllisesti

a) lainsäädännöllisistä, hallinnollisista tai muista toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi ja komission päätösten nojalla,

b) edellä olevassa a kohdassa tarkoitettujen toimien täytäntöönpanon tuloksista,

c) edellä olevassa a kohdassa tarkoitettujen toimien täytäntöönpanossa esiintyneistä ongelmista,

4. Jos sopimuspuoli ei voi panna komission päätöksiä täytäntöön kokonaisuudessaan tai osittain, sen on ilmoitettava tästä komission tapauskohtaisesti asettamien määräaikojen mukaisesti ja perusteltava asia. Kukin sopimuspuoli voi vaatia kuulemista; tähän vaatimukseen on annettava vastaus kahden kuukauden kuluessa.

Sopimuspuolten antamien kertomusten tai järjestettyjen kuulemistilaisuuksien perusteella komissio voi päättää toimista päätösten täytäntöönpanon avustamiseksi.

5. Komissio ylläpitää luetteloa sopimuspuolille osoitetuista komission päätöksistä. Sopimuspuolet täydentävät komission luetteloa vuosittain ja viimeistään kaksi kuukautta ennen komission sääntömääräistä kokousta ilmoittamalla komission päätösten täytäntöönpanossa tapahtuneesta edistyksestä.

12 artikla Komission sihteeristö

1. Komissiolla on pysyvä sihteeristö, joka suorittaa komission sille määräämät tehtävät ja jota johtaa pääsihteeri.

2. Sopimuspuolet päättävät sihteeristön toimipaikan.

3. Komissio nimittää pääsihteerin.

13 artikla Kustannusten jakaminen

1. Kukin sopimuspuoli vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat sen edustamisesta komissiossa, sen työmenetelmistä sekä sen alueella toteutetuista toimista tai suoritetuista tutkimuksista.

2. Vuosittaisten toimintamenojen jakaantumisesta sopimuspuolten kesken säädetään komission työjärjestyksessä ja rahoitussäännöissä.

14 artikla Yhteistyö muiden valtioiden, järjestöjen ja riippumattomien asiantuntijoiden kanssa

1. Komissio tekee yhteistyötä hallitustenvälisten järjestöjen kanssa ja voi antaa suosituksia näille järjestöille.

2. Komissio voi antaa huomioitsijan aseman:

a) valtioille, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta komission työtä kohtaan,

b) hallitustenvälisille järjestöille, joiden työ liittyy yleissopimukseen,

c) hallituksista riippumattomille järjestöille siinä määrin kuin käsiteltävänä olevat asiat liittyvät niiden etuihin tai toimintaan,

3. Komissio vaihtaa tietoja hallituksista riippumattomien järjestöjen kanssa siinä määrin kuin käsiteltävänä olevat asiat liittyvät niiden etuihin tai toimintaan. Komissio kuulee näitä järjestöjä erityisesti ennen sellaisten päätösten tekemistä, jotka saattavat olla niille erityisen tärkeitä, ja tiedottaa niille tällaisten päätösten tekemisestä.

4. Huomioitsijat voivat toimittaa komissiolle tietoja tai raportteja, jotka liittyvät yleissopimuksen tavoitteisiin. Ne voidaan kutsua komission kokouksiin mutta niillä ei ole äänioikeutta.

5. Komissio voi päättää kuulla arvostettujen hallituksista riippumattomien järjestöjen asiantuntijoita tai muita asiantuntijoita tai kutsua heidät komission kokouksiin.

6. Yhteistyön säännöistä ja osallistumisen edellytyksistä säädetään työjärjestyksessä ja rahoitussäännössä.

15 artikla Komission työkielet

Komission työkielet ovat hollanti, ranska ja saksa. Yksityiskohtaiset säännöt on määritelty työjärjestyksessä ja rahoitussäännössä.

16 artikla Riitojen ratkaisu

1. Jos sopimuspuolten välille syntyy riita yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, asianomaiset sopimuspuolet pyrkivät ratkaisemaan riidan neuvottelemalla tai jollakin muulla valitsemallaan keinolla.

2. Jos riitaa ei pystytä ratkaisemaan näillä keinoilla ja elleivät sopimuspuolet muuta päätä, riita alistetaan riidan osapuolen vaatimuksesta välimiesmenettelyyn tämän yleissopimuksen liitteiden, jotka muodostavat erottamattoman osan yleissopimusta, mukaisesti.

17 artikla Sopimuksen voimaantulo

Kukin sopimuspuoli ilmoittaa Sveitsin valaliiton hallitukselle siitä, että kaikki tämän yleissopimuksen voimaansaattamisen edellyttämät menettelyt on viety päätökseen. Sveitsin valaliiton hallitus vahvistaa ilmoitusten vastaanottamisen ja ilmoittaa niistä muille sopimuspuolille. Yleissopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä päivästä, jona viimeinen ilmoitus on vastaanotettu.

18 artikla Irtisanominen

1. Sopimuspuoli voi milloin tahansa kolmen vuoden kuluttua siitä päivästä, jona tämä yleissopimus on tullut voimaan, sanoutua irti yleissopimuksesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti Sveitsin valaliiton hallitukselle.

2. Irtisanominen tulee voimaan irtisanomispäivää seuraavan vuoden lopussa.

19 artikla Voimassa olevan lainsäädännön kumoaminen tai soveltamisen jatkaminen

1. Tämän yleissopimuksen tullessa voimaan kumotaan tämän artiklan 2 ja 3 kappaleessa ilmoitetuin poikkeuksin:

a) Kansainvälisestä komissiosta Reinin suojelemiseksi pilaantumiselta 29 päivänä huhtikuuta 1963 tehty sopimus,

b) Kansainvälisestä komissiosta Reinin suojelemiseksi pilaantumiselta 29 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyn sopimuksen 3 päivänä joulukuuta 1976 tehty lisäsopimus,

c) Reinin suojelemisesta kemialliselta pilaantumiselta 3 päivänä joulukuuta 1976 tehty yleissopimus.

2. Kansainvälisestä komissiosta Reinin suojelemiseksi pilaantumiselta 29 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyn sopimuksen, 3 päivänä joulukuuta 1976 tehdyn lisäsopimuksen tai Reinin suojelemisesta kemialliselta pilaantumiselta 3 päivänä joulukuuta 1976 tehdyn yleissopimuksen nojalla hyväksyttyjä päätöksiä, suosituksia, raja-arvoja ja muita järjestelyjä sovelletaan edelleen, eikä niiden oikeudellinen luonne muutu, ellei komissio kumoa niitä nimenomaisesti.

3. Kansainvälisestä komissiosta Reinin suojelemiseksi pilaantumiselta 29 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä joulukuuta 1976 tehdyllä lisäsopimuksella, 12 artiklassa määritelty vuosittaisesta talousarviosta aiheutuvien kustannusten jakomenettely on voimassa siihen saakka, kunnes komissio on vahvistanut kustannusten jakoa koskevan menettelyn omassa työjärjestyksessään ja rahoitusäännössään.

20 artikla Alkuperäinen teksti ja tallettaja

Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale, jonka saksan-, ranskan- ja flaaminkieliset kappaleet ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Sveitsin valaliiton hallituksen huostaan; Sveitsin valaliiton hallitus toimittaa varmennetun jäljennöksen yleissopimuksesta kullekin sopimuspuolelle.

Tehty,

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta,

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta,

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta,

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Sveitsin valaliiton hallituksen puolesta ja

Euroopan yhteisön puolesta.

LIITE

Välimiesmenettely

1. Jos riidan osapuolet eivät muuta päätä, välimiesmenettely suoritetaan tämän liitteen määräysten mukaisesti.

2. Välimiesoikeudessa on kolme jäsentä. Sekä kantajaosapuoli että riidan toinen osapuoli nimittävät välimiehen. Nämä kaksi välimiestä nimittävät yhteisellä sopimuksella kolmannen välimiehen, joka toimii välimiesoikeuden puheenjohtajana.

Jos välimiesoikeuden puheenjohtajaa ei ole nimitetty kahden kuukauden kuluessa toisen välimiehen nimittämisestä, kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja nimittää puheenjohtajan kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ensimmäinen osapuoli on sitä pyytänyt.

3. Jos riidan osapuoli ei ole nimittänyt välimiestä kahden kuukauden kuluessa yleissopimuksen 16 artiklan mukaisen ilmoituksen vastaanottamisesta, toinen osapuoli voi ilmoittaa tästä kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajalle, joka nimittää välimiesoikeuden puheenjohtajan kahden kuukauden kuluessa. Heti nimityksen jälkeen välimiesoikeuden puheenjohtaja pyytää riidan osapuolta, joka ei ole nimittänyt välimiestä, nimittämään välimiehen kahden kuukauden kuluessa. Jos näin ei tapahdu kyseisen ajanjakson kuluessa, puheenjohtaja ilmoittaa tästä kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajalle, joka nimittää välimiehen tätä seuraavan kahden kuukauden ajan jakson kuluessa.

4. Jos jossain edellä mainituista tapauksista kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja on estynyt toimimasta tai hän on jonkun riidan osapuolen kansalainen, tuomioistuimen varapuheenjohtaja tai tuomioistuimen vanhin jäsen, joka ei ole estynyt toimimasta eikä ole minkään riidan osapuolen kansalainen, nimittää välimiesoikeuden puheenjohtajan tai välimiehen.

5. Näitä määräyksiä sovelletaan myös avoinna olevien virkojen täyttämiseen.

6. Välimiesoikeus tekee päätöksensä kansainvälisen oikeuden ja tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

7. Välimiesoikeus tekee päätöksensä sekä menettelytapojen että sisällön osalta välimiesten ääntenenemmistöllä; osapuolten nimittämän välimiesoikeuden jäsenen poissaolo tai pidättäytyminen äänestämästä ei estä välimiesoikeutta tekemästä päätöstä. Äänten jakautuessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Välimiesoikeuden päätökset ovat osapuolia sitovia. Kukin osapuoli vastaa nimittämänsä välimiehen aiheuttamista kustannuksista ja muut kustannukset jaetaan tasan. Muiden asioiden osalta välimiesoikeus laatii omat menettelytapasääntönsä.

8. Jos kahden sopimuspuolen välillä on riita, ja näistä vain toinen on Euroopan yhteisön, joka on myös sopimuspuoli, jäsenvaltio, toinen osapuoli esittää vaateensa sekä kyseiselle jäsenvaltiolle että yhteisölle, jotka yhdessä ilmoittavat viimeistään kahden kuukauden kuluessa vaateen vastaanottamisesta, onko riidan osapuolena jäsenvaltio vai yhteisö vai ovatko jäsenvaltio ja yhteisö yhdessä riidan osapuolia. Jos näin ei tapahdu kyseisen ajanjakson kuluessa, sekä jäsenvaltion että yhteisön katsotaan tämän liitteen soveltamistarkoituksessa olevan yksi ja sama osapuoli riidassa. Samoin menetellään, jos jäsenvaltio ja yhteisö ovat yhdessä riidan osapuolena.

Yleissopimuksen allekirjoituksen yhteydessä annettava julistus

Allekirjoittaessaan yleissopimuksen Reinin suojelusta Reinin kansainvälisen komission valtuuskuntien puheenjohtajat ovat yhtä mieltä seuraavista asioista:

1. Yleissopimus ei vaikuta seuraaviin asiakirjoihin:

a) Reinin suojelemisesta kloorin aiheuttamalta pilaantumiselta 3 päivänä joulukuuta 1976 tehty yleissopimus,

b) edellä mainittua yleissopimusta, joka tuli voimaan 5 päivänä heinäkuuta 1985, koskeva kirjeenvaihto 29 huhtikuuta / 13 toukokuuta 1983 väliseltä ajalta,

c) Kansainvälisestä komissiosta Reinin suojelemiseksi pilaantumiselta 29 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyn sopimuksen sopimuspuolina olevien hallitusten valtuuskuntien puheenjohtajien 11 päivänä joulukuuta 1986 antama julistus,

d) Reinin suojelemisesta kloorin aiheuttamalta pilaantumiselta 3 päivänä joulukuuta 1976 tehdyn yleissopimuksen 25 päivänä syyskuuta 1991 tehty lisäpöytäkirja,

e) Kansainvälisestä komissiosta Reinin suojelemiseksi pilaantumiselta 29 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyn sopimuksen sopimuspuolina olevien hallitusten valtuuskuntien puheenjohtajien 25 päivänä syyskuuta 1991 antama julistus.

2. 'Tekniikan taso' ja 'paras käytettävissä oleva tekniikka' ovat synonyymejä ja niillä sekä 'parhailla ympäristökäytänteillä' tarkoitetaan Reinin suojelusta tehdyssä yleissopimuksessa samaa kuin maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien käytöstä ja suojelusta 17 päivänä maaliskuuta 1992 tehdyssä yleissopimuksessa (liite I ja II) ja Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta 22 päivänä syyskuuta 1992 tehdyssä yleissopimuksessa (lisäys 1).

3. Komission toimipaikkana on edelleen Koblenz.

4. Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välisissä riidoissa, joiden osapuolena ei ole mitään muuta valtiota, sovelletaan Euroopan yhteisön (EY) perustamissopimuksen 219 artiklaa.

Tehty,

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta,

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta,

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta,

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Sveitsin valaliiton hallituksen puolesta ja

Euroopan yhteisön puolesta

RAHOITUSSELVITYS

1. TOIMENPITEEN NIMI

Reinin suojelua koskeva yleissopimus.

2. BUDJETTIKOHTA

B7 - 8110

3. OIKEUSPERUSTA

_ 29. huhtikuuta 1963 tehty sopimus Reinin suojelua pilaantumiselta käsittelevästä kansainvälisestä komissiosta ja 3. joulukuuta 1976 tehty lisäsopimus

_ 3. joulukuuta 1976 tehty yleissopimus Reinin suojelusta kemialliselta pilaantumiselta

_ Kansainväliset yleissopimukset, joiden sopimuspuoli yhteisö on, erityisesti maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien käytöstä ja suojelusta 17. maaliskuuta 1992 tehty yleissopimus ja 22. syyskuuta 1992 tehty yleissopimus Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta (OSPAR- yleissopimus)

_ Uusi yleissopimus Reinin suojelusta, jonka Euroopan yhteisö ja muut sopimuspuolet allekirjoittivat Bernissä 12. huhtikuuta 1999.

4. TOIMENPITEEN KUVAUS

4.1 Toimenpiteen yleistavoite

Reinin suojelua koskevalla yleissopimuksella pyritään turvaamaan Reinin ekosysteemin kestävä kehitys, turvaamaan juomaveden tuotanto Reinin vedestä, kunnostamaan sedimenttejä niin, että ruopattu aines voidaan kumota tai levittää aiheuttamatta haitallisia ympäristövaikutuksia; estämään veden nousu ja varmistamaan tulvasuojelu yleisesti ekologiset vaatimukset huomioon ottaen. Lisäksi yleissopimuksella pyritään varmistamaan osallistuminen Pohjanmeren tervehdyttämiseen ja samalla muihin Pohjanmeren suojelua koskeviin toimiin. Reinin suojelua käsittelevä kansainvälinen komissio koordinoi yleissopimuksen mukaisesti toimenpiteitä siinä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Komissiota avustaa Koblenzissa Saksassa toimiva sihteeristö.

Yhteisö on voimassa olevan Reinin yleissopimuksen sopimuspuoli, ja liittymällä uuteen yleissopimukseen se voi edelleen osallistua kansainväliseen yhteistyöhön voimakkaan hyödyntämisen kohteena olevien Reinin vesien suojelemiseksi.

Liittymällä yleissopimukseen yhteisö edistää ympäristön säilyttämistä, suojelua ja sen laadun parantamista, terveyden suojelua, vesivarojen järkevää ja tarkoituksenmukaista käyttöä sekä alueellisten ympäristöongelmien ratkaisuun tarkoitettujen toimenpiteiden soveltamista kansainvälisellä tasolla, ja tämä osaltaan edistää perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamista.

4.2 Toimenpiteen kesto ja sen uusimista tai voimassaolon jatkamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Vuotuinen määräraha yleissopimuksen voimassaolon ajan (yleissopimus on voimassa toistaiseksi).

5. MENOJEN JA TULOJEN LUOKITUS

5.1 Pakollinen/ei-pakollinen

5.2 Jaksotetut/jaksottamattomat määrärahat

6. MENO-/TULOLAJI

Yhteisrahoitus muiden julkisen tai yksityisen sektorin tulolähteiden kanssa.

7. RAHOITUSVAIKUTUKSET

Sihteeristön alustava talousarvio vahvistetaan vuosittain. Voimassa olevaa yleissopimusta sovellettaessa yhteisön rahoitusosuus Reinin suojelua käsittelevän kansainvälisen komission vuotuisesta budjetista on 13 prosenttia. Tämän mukaisesti Euroopan yhteisön rahoitusosuus vuonna 1999 oli 168 595 DM (86 201,25 EUR, kirjattu budjettikohtaan B7-8110), ja vuonna 2000 se nousee 174 869 DM:aan (89 409 EUR).

Ratifioituaan yleissopimuksen kukin sopimuspuoli osallistuu Reinin suojelua käsittelevän kansainvälisen komission sihteeristön toiminnasta aiheutuneisiin kuluihin komission uuden sisäisen rahoitussäännön 9 kohdassa esitetyn jaottelun mukaisesti. Sen mukaan Euroopan yhteisön rahoitusosuus on 2,5 prosenttia, Sveitsin rahoitusosuus on 12 prosenttia ja jäljelle jäävä määrä jakautuu muiden sopimuspuolten kesken seuraavasti: Saksa 32,5 prosenttia, Ranska 32,5 prosenttia, Alankomaat 32,5 prosenttia ja Luxemburg 2,5 prosenttia.

Tämän rahoitusosuuden lisäksi, jolla Euroopan yhteisö osallistuu sihteeristön toimintamenojen rahoittamiseen, yhteisön olisi huolehdittava taloudellisten mahdollisuuksiensa rajoissa siitä, että voidaan myöntää sellainen lisämääräraha, jonka vaikutuksesta yhteisön rahoitusosuus kokonaisuudessaan on yhtä suuri kuin se oli Reinin suojelua koskevan uuden yleissopimuksen voimaantuloa edeltävänä vuonna. Euroopan yhteisön koko rahoitusosuus ei kuitenkaan saa prosentuaalisesti olla suurempi kuin se yhteisön rahoitusosuus, joka vahvistetaan Bernissä 29. huhtikuuta 1963 allekirjoitetun Reinin suojelua pilaantumiselta käsittelevää kansainvälistä komissiota koskevan sopimuksen 3. joulukuuta 1976 tehdyssä lisäsopimuksessa (eli 13 %).

Näin ollen Reinin suojelua koskevan uuden yleissopimuksen ratifioinnin ja voimaantulon jälkeen Euroopan yhteisön rahoitusosuuden on tarkoitus pienentyä asteittain 13 prosentista 2,5 prosenttiin.

8. PETOSTENVASTAISET TOIMENPITEET

Sovelletaan yhteisön rahoitusosuuksien käytön tarkastamisesta tämäntyyppisten yleissopimusten yhteydessä annettuja määräyksiä.

9. KUSTANNUSTEHOKKUUSANALYYSI

9.1 Määrälliset erityistavoitteet

_ Yleinen tavoite: Luodaan tarvittavat edellytykset yleissopimuksen sopimuspuolten aiempaa tehokkaammalle yhteistyölle Reinin suojelemiseksi siten, että voidaan edistää ympäristön säilyttämistä, suojelua ja sen laadun parantamista, terveyden suojelua, vesivarojen järkevää ja tarkoituksenmukaista käyttöä sekä alueellisten ympäristöongelmien ratkaisuun tarkoitettujen toimenpiteiden soveltamista kansainvälisellä tasolla.

_ Erityistavoitteet: Turvataan Reinin ekosysteemin kestävä kehitys, turvataan juomaveden tuotanto Reinin vedestä, kunnostetaan sedimenttejä niin, että ruopattu aines voidaan kumota tai levittää aiheuttamatta haitallisia ympäristövaikutuksia; estetään veden korkeuden nousu ja varmistetaan tulvasuojelu yleisesti ekologiset vaatimukset huomioon ottaen sekä osallistutaan Pohjanmeren tervehdyttämiseen ja samalla muihin Pohjanmeren suojelua koskeviin toimiin.

9.2 Toimenpiteen perustelut

Jokia koskevat kansainväliset yleissopimukset ovat tehokas väline torjuttaessa valtioiden rajat ylittävien vesistöjen pilaantumista kansainvälisellä yhteistyöllä.

Yhteinen lähestymistapa painopisteiden valinnassa, toimenpiteiden määrittelyssä ja niiden toteuttamisessa lisää tehokkuutta ja vähentää samalla kustannuksia.

Yhteisön aktiivinen osallistuminen on osoittautunut hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, mitä se on myös jatkossa, kun otetaan huomioon uudessa yleissopimuksessa määritellyt uudet tavoitteet ja tarve varmistaa yhtenäisyys yhteisön lainsäädännön, etenkin tulevan vesipolitiikan puitedirektiivin kanssa. Yhteisön osallistuminen on myös viidennen toimintaohjelman "kohti kestävää kehitystä" suuntaviivojen mukaista; näissä suuntaviivoissa kansainvälinen yhteistyö mainitaan yhtenä yhteisön ensisijaisista toimintamuodoista.

9.3 Toimenpiteen seuranta ja arviointi

Vuodelta 1976 oleva Reinin suojelua koskeva yleissopimus on suuresti parantanut Reinin veden laatua vähentämällä vaarallisten aineiden aiheuttamaa pintavesien pilaantumista: Reinin veden happipitoisuus on kasvanut ja merkittävimmät pilaantumista aiheuttavat päästöt ovat vähentyneet puoleen entisestä. Edelleen tarvitaan kuitenkin ponnisteluja hajapäästöjen sekä vaarallisten aineiden, kuten teollisuusperäisten raskasmetallien ja organohalogeeniyhdisteiden, vähentämiseksi.

10. HALLINTOMENOT (TALOUSARVION PÄÄLUOKAN III A-OSA)

10.1. Vaikutus henkilöstön määrään

Toimenpidettä varten ei palkata lisähenkilöstöä. Henkilöstön tarve katetaan PO ENV:n nykyisillä henkilöstövaroilla.

10.2. Lisähenkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

Lisähenkilöstöä ei käytetä.

10.3. Toimenpiteestä aiheutuvat muut hallintomenot

Vuosittain 15 matkaa Koblenzissa sijaitsevan sihteeristön toimipaikassa tai jossain muussa jonkin sopimuspuolena olevan maan kaupungissa järjestettäviin komission, valtuuskuntien johtajien ja asiantuntijakomiteoiden kokouksiin eli 400 EUR x 15 = 6000 EUR.