(1)

Jäsenvaltiot ja unioni pyrkivät kehittämään yhteensovitettua työllisyysstrategiaa ja erityisesti edistämään ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä, jotta voidaan saavuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklassa määritellyt täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä koskevat tavoitteet.

(2)

Unioni on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) mukaisesti kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan yhteensovittamisvälineitä finanssi-, makrotalous- ja rakennepolitiikan alalla. Neuvoston päätöksen (EU) 2018/1215 (4) liitteessä esitetyt jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jäljempänä ’työllisyyspolitiikan suuntaviivat’, ja neuvoston suosituksessa (EU) 2015/1184 (5) esitetyt jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajat suuntaviivat ovat osa kyseisiä välineitä ja muodostavat yhdennetyt suuntaviivat Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa varten, jäljempänä ’yhdennetyt suuntaviivat’. Niiden tarkoituksena on ohjata jäsenvaltioita ja unionia politiikan täytäntöönpanossa ottaen huomioon jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus. Tämän tuloksena saatavilla yhteensovitetuilla unionin ja kansallisilla politiikoilla ja uudistuksilla pyritään muodostamaan asianmukainen yleinen talous- ja sosiaalipolitiikan yhdistelmä, jonka avulla pyritään saamaan aikaan myönteisiä heijastusvaikutuksia.

(3)

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet talouden, julkisen talouden ja työllisyys- ja sosiaalipolitiikan monenvälisen yhdennetyn valvonnan kehykseen, ja sillä pyritään toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, mukaan lukien ne, jotka koskevat työllisyyttä, koulutusta ja köyhyyden vähentämistä, sellaisina kuin ne on esitetty neuvoston päätöksessä 2010/707/EU (6). Eurooppalaista ohjausjaksoa on jatkuvasti vahvistettu ja tehostettu vuodesta 2015 lähtien samalla, kun sillä on edistetty toimintapoliittisia tavoitteita, joita ovat investointien lisääminen, rakenneuudistusten jatkaminen ja finanssipolitiikan vastuullisuuden varmistaminen. Etenkin sen työllisyys- ja sosiaalista ulottuvuutta on lujitettu, ja vuoropuhelua jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa on syvennetty.

(4)

Marraskuussa 2017 Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio allekirjoittivat toimielinten välisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jossa esitetään 20 periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan oikeudenmukaisia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari muodostaa viitekehyksen, jonka pohjalta seurataan jäsenvaltioiden suoriutumista sosiaali- ja työllisyysasioissa ja tuetaan kansallisen tason uudistuksia ja joka antaa suuntaa uudelle lähentymisprosessille koko unionissa.

(5)

Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi muodostettava perusta maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi osoittaa jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä Euroopan sosiaalirahastoa ja muita unionin rahastoja kaikilta osin, kun ne panevat täytäntöön työllisyyttä koskevat suuntaviivat. Vaikka yhdennetyt suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, työllisyyspolitiikan suuntaviivat olisi pantava täytäntöön kumppanuudessa kaikkien kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa siten, että tehdään tiivistä yhteistyötä parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.

(6)

Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean olisi SEUT-sopimuksessa määritettyjen toimeksiantojensa mukaisesti seurattava, miten asiaa koskevat politiikat pannaan täytäntöön työllisyyttä koskevien suuntaviivojen valossa. Kyseisten komiteoiden ja muiden neuvoston valmisteluelinten, jotka osallistuvat talous- ja sosiaalipolitiikkojen yhteensovittamiseen, olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä. Poliittista vuoropuhelua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä olisi jatkettava erityisesti työllisyyttä koskevista suuntaviivoista.

(7)

Sosiaalisen suojelun komiteaa on kuultu.

(8)

Työllisyyttä koskevien suuntaviivojen olisi säilyttävä muuttumattomina, jotta voidaan keskittyä niiden täytäntöönpanoon. Työmarkkinoiden ja sosiaalisen tilanteen kehityksestä sen jälkeen, kun työllisyyttä koskevat suuntaviivat hyväksyttiin vuonna 2018, tehdyn arvion perusteella on katsottu, että ajantasaistaminen ei ole tarpeen. Syyt, joiden perusteella työllisyyttä koskevat suuntaviivat hyväksyttiin vuonna 2018, ovat edelleen päteviä, joten kyseiset suuntaviivat olisi pidettävä voimassa,