KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1081/2012,

annettu 9 päivänä marraskuuta 2012,

kulttuuriesineiden viennistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 116/2009 soveltamista koskevista säännöksistä

(kodifikaatio)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kulttuuriesineiden viennistä 18 päivänä joulukuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 116/2009 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kulttuuriesineiden viennistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3911/92 soveltamista koskevista säännöksistä 30 päivänä maaliskuuta 1993 annettua komission asetusta (ETY) N:o 752/93 (2) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta (3). Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu asetus.

(2)	On tarpeen antaa asetuksen (EY) N:o 116/2009 soveltamista koskevia säännöksiä, joissa säädetään muun muassa sellaisen vientilupajärjestelmän käyttöön ottamisesta, jota sovelletaan tiettyihin mainitun asetuksen liitteessä I määriteltyihin kulttuuriesineiden luokkiin.

(3)	Mainitussa asetuksessa säädettyjen vientilupien antamisessa käytettävien lomakkeiden yhtenäisyyden varmistamiseksi on tarpeen määrittää lomakkeen laatimista, antamista ja käyttöä koskevat säännöt. Tätä varten olisi mainittua lupaa varten oltava käytössä malli.

(4)	Tarpeettoman hallinnollisen työn vähentämiseksi tarvitaan avoimet vientiluvat, jotta vastuulliset henkilöt tai järjestöt voivat viedä tilapäisesti kulttuuriesineitä kolmansissa maissa tapahtuvaan käyttöön ja/tai niissä järjestettäviin näyttelyihin.

(5)

Jäsenvaltioiden, jotka haluavat hyötyä näistä eduista, olisi voitava menetellä näin omien kulttuuriesineittensä, henkilöidensä ja organisaatioidensa osalta. Täytettävät ehdot vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen. Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus valita avointen vientilupien käyttämisen tai käyttämättä jättämisen välillä ja säätää niiden antamista koskevista edellytyksistä.

(6)	Vientilupa olisi laadittava jollakin unionin virallisista kielistä.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 116/2009 8 artiklassa tarkoitetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   JAKSO

LOMAKE

1 artikla

1.   Kulttuuriesineiden vientiä varten on kolmenlaisia lupia, joita annetaan ja käytetään asetuksen (EY) N:o 116/2009 ja tämän asetuksen mukaisesti:

a)	tavallinen vientilupa;

b)	erityinen avoin vientilupa;

c)	yleinen avoin vientilupa.

2.   Vientiluvan käyttö ei millään tavoin vaikuta vientimuodollisuuksia tai niihin liittyviä asiakirjoja koskeviin velvoitteisiin.

3.   Asetuksen (EY) N:o 116/2009 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen toimittaa vientilupalomakkeen pyynnöstä.

2 artikla

1.   Normaalisti tavallista vientilupaa käytetään kaikkeen asetuksen (EY) N:o 116/2009 mukaiseen vientiin.

Kukin jäsenvaltio saa kuitenkin päättää, myöntääkö se erityisiä tai yleisiä avoimia vientilupia, joita voidaan käyttää tavallisen vientiluvan sijasta, jos niihin liittyvät 10 ja 13 artiklan mukaiset erityisedellytykset täyttyvät.

2.   Erityinen avoin vientilupa koskee 10 artiklan mukaisesti yksityishenkilön tai järjestön tietyn kulttuuriesineen toistuvaa väliaikaista vientiä.

3.   Yleinen avoin vientilupa koskee 13 artiklan mukaisesti kaikkien niiden kulttuuriesineiden väliaikaista vientiä, jotka kuuluvat tietyn museon tai muun laitoksen pysyvään kokoelmaan.

4.   Jäsenvaltio voi milloin tahansa peruuttaa kaikki erityiset tai yleiset avoimet vientiluvat, jos niiden antamisen edellytyksenä olleet ehdot eivät enää täyty. Se ilmoittaa komissiolle välittömästi, että annettu vientilupa ei ole voimassa ja että sitä voidaan käyttää väärin. Komissio ilmoittaa välittömästi asiasta muille jäsenvaltioille.

5.   Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki alueellaan tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet valvoakseen omien avointen lupiensa käyttöä.

II   JAKSO

TAVALLINEN VIENTILUPA

3 artikla

1.   Tavallisten vientilupien antamisessa käytettävä lomake on liitteessä I olevan mallin mukainen. Lomaketta varten käytettävä paperi on valkoinen, mekaanista massaa sisältämätön ja kirjoituspaperiksi viimeistelty paperi, jonka paino on vähintään 55 grammaa neliömetriltä.

2.   Lomakkeen mitat ovat 210 × 297 millimetriä.

3.   Lomake painetaan tai luodaan sähköisesti ja täytetään jollakin luvan antavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten määräämällä unionin virallisella kielellä.

Sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa lomake esitetään, voivat pyytää siitä käännöksen tämän jäsenvaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä. Tällöin mahdollisista käännöskustannuksista vastaa luvanhaltija.

4.   Jäsenvaltioiden tehtävänä on:

a)	painaa tai painattaa lomake, jossa on mainittava painajan nimi ja osoite tai painajan tunnistamisen mahdollistava tunnus;

b)	toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet lomakkeen väärentämisen estämiseksi. Jäsenvaltioissa tätä varten käyttöön otetut tunnistamiskeinot on ilmoitettava komissiolle, joka antaa ne tiedoksi muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

5.   Lomake on täytettävä mieluiten mekaanista tai elektronista välinettä käyttäen, mutta se voidaan täyttää myös selkeästi käsin; jälkimmäisessä tapauksessa se on täytettävä mustekynällä tekstaamalla.

Lomakkeen täyttötavasta riippumatta lomake ei saa sisältää raaputtamalla, päällekirjoittamalla tai muulla tavalla tehtyjä muutoksia.

4 artikla

1.   Jokaiselle kulttuuriesineitä sisältävälle lähetykselle annetaan erillinen vientilupa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

2.   Sovellettaessa 1 kohtaa lähetyksellä voidaan tarkoittaa joko yksittäistä kulttuuriesinettä tai useita kulttuuriesineitä.

3.   Jos lähetys koostuu useasta kulttuuriesineestä, toimivaltaisten viranomaisten on määrättävä, onko kyseiselle lähetykselle annettava yksi vai useampi vientilupa.

5 artikla

Lomake täytetään kolmena kappaleena:

a)	yksi kappale on hakemus ja merkitään numerolla 1;

b)	yksi kappale annetaan luvanhaltijalle ja merkitään numerolla 2;

c)	yksi kappale palautetaan luvan antaneelle viranomaiselle ja merkitään numerolla 3.

6 artikla

1.   Hakijan on täytettävä hakemuksen ja muiden kappaleiden kohdat 1, 3, 6–21, 24 sekä tarvittaessa 25, lukuun ottamatta kohtaa tai kohtia, joiden esitäyttäminen on sallittu.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin määrätä, että pelkästään hakemus on täytettävä.

2.   Hakemukseen on liitettävä:

a)	asiakirjat, jotka sisältävät olennaiset tiedot kulttuuriesineestä ja sen oikeudellisesta asemasta hakemusta tehtäessä, tarvittaessa todistein (esimerkiksi laskuin tai asiantuntijalausunnoin) varustettuina;

b)	yksi tai tarvittaessa ja toimivaltaisten viranomaisten harkinnan mukaan useampi asianmukaisesti oikeaksi todistettu mustavalkoinen tai värillinen kyseistä kulttuuriesinettä esittävä valokuva (vähimmäismitat: 8 × 12 senttimetriä).

Tämä vaatimus voidaan tarvittaessa ja toimivaltaisten viranomaisten harkinnan mukaan korvata myös yksityiskohtaisella kulttuuriesineiden luettelolla.

3.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat vientiluvan antamista varten vaatia, että maasta vietävä kulttuuriesine näytetään.

4.   Edellä 2 ja 3 kohdan soveltamisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa vientiluvan hakija.

5.   Asianmukaisesti täytetty lomake esitetään vientiluvan antamista varten asetuksen (EY) N:o 116/2009 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle. Kun vientilupa on annettu, luvan antanut viranomainen säilyttää itsellään lomakkeen numerolla 1 merkityn kappaleen ja palauttaa muut kappaleet hakijalle, josta tulee vientiluvan haltija, tai tämän valtuutetulle edustajalle.

7 artikla

Vienti-ilmoituksen tueksi esitettävät vientiluvan kappaleet ovat:

a)	luvanhaltijan kappale;

b)	luvan antaneelle viranomaiselle palautettava kappale.

8 artikla

1.   Vienti-ilmoituksen vastaanottava toimivaltainen tullitoimipaikka varmistaa, että vienti-ilmoituksessa tai tarpeen mukaan ATA-carnet’ssa oleva selvitys vastaa vientiluvassa olevaa selvitystä ja että vienti-ilmoituksen kohdassa 44 tai ATA-carnet’n kannassa on viittaus vientilupaan.

Tullitoimipaikka toteuttaa aiheelliset tunnistamistoimenpiteet. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla tullitoimipaikan sinetillä tai leimalla varustaminen. Vientiluvan antaneelle viranomaiselle palautettava lomakkeen kappale on liitettävä hallinnollisen yhtenäisasiakirjan numerolla 3 merkittyyn kappaleeseen.

2.   Täytettyään numeroilla 2 ja 3 merkittyjen kappaleiden kohdan 23 vienti-ilmoituksen vastaanottava toimivaltainen tullitoimipaikka palauttaa luvanhaltijan kappaleen tavaranhaltijalle tai tämän edustajalle.

3.   Vientiluvan antaneelle viranomaiselle palautettava kappale on toimitettava lähetyksen mukana siihen tullitoimipaikkaan, jonka kautta lähetys viedään unionin tullialueelta.

Tullitoimipaikka varustaa kyseisen kappaleen kohdan 26 leimallaan ja palauttaa kappaleen luvan antaneelle viranomaiselle.

9 artikla

1.   Vientilupa voi olla voimassa enintään kaksitoista kuukautta antamispäivästä.

2.   Kun hakemus koskee väliaikaista vientilupaa, toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa määräajan, jonka kuluessa kulttuuriesine on jälleentuotava luvan antaneeseen jäsenvaltioon.

3.   Jos vientiluvan voimassaoloaika päättyy tai vientilupaa ei ole käytetty, vientiluvan haltijan on välittömästi palautettava hallussaan olevat luvan kappaleet luvan antaneelle viranomaiselle.

III   JAKSO

ERITYISET AVOIMET VIENTILUVAT

10 artikla

1.   Erityisiä avoimia vientilupia myönnetään tietylle kulttuuriesineelle, joka tullaan todennäköisesti viemään unionista tilapäisesti toistuvasti käytettäväksi ja/tai näytteille pantavaksi kolmannessa maassa. Kulttuuriesineen on oltava sen yksityishenkilön tai organisaation oma tai laillisesti omistama, joka käyttää tai asettaa näytteille kyseisen esineen.

2.   Vientilupa myönnetään ainoastaan, jos viranomaiset ovat vakuuttuneita siitä, että asianomainen henkilö tai organisaatio antaa kaikki tarvittavat vakuudet siitä, että tavara palautetaan unioniin hyvässä kunnossa ja että tavara voidaan kuvata tai merkitä niin, että tilapäisen viennin ajankohtana ei ole epäilystä siitä, että vietävä tavara on sama kuin erityisessä avoimessa vientiluvassa kuvattu.

3.   Vientilupa voi olla voimassa enintään viisi vuotta.

11 artikla

Vientilupa on esitettävä kirjallisen vienti-ilmoituksen kanssa tai muissa tapauksissa sen on oltava vaadittaessa esitettävissä tutkittavaksi tuotavan kulttuuriesineen kanssa.

Sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa lupa esitetään, voivat pyytää siitä käännöksen tämän jäsenvaltion viralliseen kieleen tai johonkin sen virallisista kielistä. Tällöin mahdollisista käännöskustannuksista vastaa luvan haltija.

12 artikla

1.   Vienti-ilmoituksen vastaanottava toimivaltainen tullitoimipaikka varmistaa, että vietävät tavarat vastaavat vientiluvassa olevaa selvitystä ja että vienti-ilmoituksen kohdassa 44 on viittaus vientilupaan, jos vaaditaan kirjallinen ilmoitus.

2.   Jos kirjallinen ilmoitus vaaditaan, vientilupa on liitettävä yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan numerolla 3 merkittyyn kappaleeseen ja se on toimitettava tavaran mukana siihen tullitoimipaikkaan, jonka kautta lähetys viedään unionin tullialueelta. Kun yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan numerolla 3 merkitty kappale annetaan viejän tai hänen edustajansa käyttöön, vientilupa on myös annettava tälle myöhempää käyttöä varten.

IV   JAKSO

YLEISET AVOIMET VIENTILUVAT

13 artikla

1.   Yleisiä avoimia vientilupia annetaan museoille tai muille laitoksille kaikkien niiden pysyvään kokoelmaan kuuluvien kulttuuriesineiden tilapäistä vientiä varten, joita todennäköisesti tullaan viemään unionista tilapäisesti toistuvasti näytteille pantavaksi kolmannessa maassa.

2.   Vientilupa annetaan ainoastaan, jos viranomaiset ovat vakuuttuneita siitä, että laitos antaa kaikki tarvittavat vakuudet siitä, että tavara palautetaan unioniin hyvässä kunnossa. Vientilupaa voidaan käyttää pysyvän kokoelman kaikkien esineryhmien milloin tahansa tapahtuvaan tilapäiseen vientiin. Sitä voidaan käyttää erilaisiin esineryhmiin joko peräkkäin tai samanaikaisesti.

3.   Vientilupa voi olla voimassa enintään viisi vuotta.

14 artikla

Vientilupa on esitettävä vienti-ilmoituksen kanssa.

Sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa lupa esitetään, voivat pyytää siitä käännöksen tämän jäsenvaltion viralliseen kieleen tai johonkin sen virallisista kielistä. Tällöin mahdollisista käännöskustannuksista vastaa luvan haltija.

15 artikla

1.   Vienti-ilmoituksen vastaanottava toimivaltainen tullitoimipaikka varmistaa, että vientilupa esitetään yhdessä vietävien tavaroiden luettelon kanssa, jotka vastaavat myös vienti-ilmoituksessa olevaa selvitystä. Luettelon on oltava paperilla, johon on painettu laitoksen nimi ja osoite, ja vientiluvassa mainittavan laitoksen edustajan on allekirjoitettava kaikki sivut. Kaikki sivut on myös varustettava vientiluvassa asianomaiseen kohtaan sijoitetulla laitoksen leimalla. Vienti-ilmoituksen kohtaan 44 on tehtävä viittaus vientilupaan.

2.   Vientilupa on liitettävä yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan numerolla 3 merkittyyn kappaleeseen ja se on toimitettava tavaraerän mukana siihen tullitoimipaikkaan, jonka kautta lähetys viedään unionin tullialueelta. Kun yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan numerolla 3 merkitty kappale annetaan viejän tai hänen edustajansa käyttöön, vientilupa on myös annettava tälle myöhempää käyttöä varten.

V   JAKSO

AVOINTEN VIENTILUPIEN LOMAKKEET

16 artikla

1.   Erityiset avoimet vientiluvat annetaan lomakkeella, jonka malli on liitteessä II.

2.   Yleiset avoimet vientiluvat annetaan lomakkeella, jonka malli on liitteessä III.

3.   Hakemuslomake on painettava tai luotava sähköisesti yhdellä tai useammalla unionin virallisella kielellä.

4.   Vientiluvan koon on oltava 210 × 297 millimetriä ja pituuden osalta hyväksytään enintään -5 ja +8 millimetrin suuruinen poikkeama.

Käytettävän paperin on oltava valkoista, hiokkeetonta liimakäsiteltyä kirjoituspaperia, jonka paino on vähintään 55 grammaa neliömetriltä. Siinä on oltava vaaleansininen painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaiken mekaanisin tai kemiallisin keinoin tapahtuneen väärentämisen selvästi havaittavaksi.

5.   Vientiluvan toinen kappale, jossa ei saa olla painettua aaltomaista taustakuviota, on ainoastaan viejän omaa käyttöä tai kirjanpitoa varten.

Asianomaiset jäsenvaltiot määräävät käytettävästä hakemuslomakkeesta.

6.   Jäsenvaltiolla on oikeus painaa lupalomakkeita tai antaa niiden painaminen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä hyväksymismerkintä on oltava lomakkeessa.

Kukin lomake on varustettava kirjapainon nimellä ja osoitteella tai merkillä, josta kirjapaino voidaan tunnistaa. Siinä on myös oltava painettu tai leimattu sarjanumero, josta se voidaan tunnistaa.

7.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet lupien väärentämisen estämiseksi.

Tätä varten jäsenvaltioissa käyttöön otetut tunnistamiskeinot on ilmoitettava komissiolle, joka antaa ne tiedoksi muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

8.   Luvat on täytettävä mekaanista tai elektronista välinettä käyttäen. Poikkeuksellisesti ne voidaan täyttää myös suuraakkosin mustalla kuulakärkikynällä tekstaamalla.

Ne eivät saa sisältää raaputtamalla, päällekirjoittamalla tai muulla tavalla tehtyjä muutoksia.

VI   JAKSO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

17 artikla

Kumotaan asetus (ETY) N:o 752/93.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä V olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

18 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LIITE I

Tavallisten vientilupien malli

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

1.   Yleistä

1.1

Jäsenvaltioiden kulttuuriomaisuuden suojelemiseksi on kulttuuriesineiden vientiin saatava lupa, kuten neuvoston asetuksessa (EY) N:o 116/2009 edellytetään. Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1081/2012 esitetään kulttuuriesineiden tavallisten vientilupien antamisessa käytettävä lomake. Sen avulla pyritään varmistamaan kulttuuriesineiden viennin yhtenäinen valvonta unionin ulkorajoilla. Siinä säädetään kahdesta muuntyyppisestä vientiluvasta, joita ovat: — erityiset avoimet vientiluvat; nämä luvat on tarkoitettu annettavaksi yksittäisiä kulttuuriesineitä varten, joita mahdollisesti viedään unionista tilapäisesti toistuvasti käytettäväksi tai näytteille pantavaksi yhteisön ulkopuolisessa maassa, — yleiset avoimet vientiluvat; nämä luvat on tarkoitettu annettavaksi museoille tai muille laitoksille sellaisten niiden pysyvään kokoelmaan kuuluvien kulttuuriesineiden tilapäistä vientiä varten, joita mahdollisesti viedään unionista yhteisöstä tilapäisesti toistuvasti näytteille pantavaksi kolmannessa maassa.

1.2

Tavallisten vientilupien antamisessa käytettävä lomake täytetään kolmena kappaleena selvästi ja siten, ettei teksti kulu pois, mielellään mekaanista tai sähköistä välinettä käyttäen. Jos ne täytetään käsin, tulee käyttää mustetta ja painokirjaimia. Missään tapauksessa niissä ei saa olla raaputtamalla, päällekirjoittamalla tai muulla tavalla tehtyjä muutoksia.

1.3

Käyttämätön ruutu on viivattava siten, ettei siihen voida lisätä mitään. Kappaleet tunnistetaan niiden numeroista ja tarkoituksesta, jotka näkyvät sivun vasemmassa laidassa. Kappaleet asetetaan seuraavaan järjestykseen: — kappale nro 1 on hakemus, joka jää vientiluvan antavalle viranomaiselle (kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava tämä viranomainen); mahdolliseen täydentävään luettelointiin tulee käyttää kappaletta nro 1 tarpeen mukaan. Vientiluvan antavien toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä, annetaanko yksi tai useampi vientilupa, — kappale nro 2 esitetään vientitullitoimipaikassa ja vahvistetaan toimipaikan leimalla; se jää vientiluvan hakijalle, — kappale nro 3 esitetään vientitullitoimipaikassa, ja se on lähetettävä lopuksi yhdessä lähetyksen kanssa siihen yhteisön tullitoimipaikkaan, jonka kautta esine viedään unionin tullialueelta. Annettuaan hyväksyntänsä poistumistullitoimipaikka palauttaa kappaleen nro 3 takaisin vientiluvan antaneelle viranomaiselle.

2.   Hakemuksen ruudut

Ruutu 1:	Hakija: Ilmoitetaan nimi tai toiminimi sekä asuin- tai toimipaikan täydellinen osoite.
Ruutu 2:	Vientilupa: Toimivaltainen viranomainen täyttää.
Ruutu 3:	Vastaanottaja: Ilmoitetaan vastaanottajan nimi ja täydellinen osoite sekä yhteisön ulkopuolinen maa, jonne esine viedään lopullisesti tai väliaikaisesti.
Ruutu 4:	Ilmoitettava, onko vienti lopullinen vai väliaikainen.
Ruutu 5:	Lupaviranomainen: Ilmoitetaan toimivaltainen viranomainen ja luvan antava jäsenvaltio.
Ruutu 6:	Hakijan edustaja: Ilmoitetaan vain, jos hakija käyttää valtuutettua edustajaa.
Ruutu 7:	Esineen (esineiden) omistaja (nimi ja osoite): Ilmoitetaan nimi ja osoite.
Ruutu 8:	Asetuksen (EY) N:o 116/2009 liitteen I mukainen kuvaus. Kulttuuriesineen/-esineiden luokka: esineet luokitellaan luokkiin 1–15. Ilmoitetaan ainoastaan esinettä vastaava numero.
Ruutu 9:	Kulttuuriesineen (-esineiden) kuvaus: Täsmennetään, mistä esineestä on kyse (esimerkiksi maalaus, patsas, korkokuva, filmien negatiivimatriisi tai positiivikopio, irtaimisto ja esineet, soittimet) ja kuvataan esine objektiivisella tavalla. — Luokkaan 13 kuuluvat esineet: täsmennetään kokoelmatyyppi ja/tai maantieteellinen alkuperä. — Luonnontieteelliset kokoelmat ja kokoelmaesineet: ilmoitetaan tieteellinen nimi. — Arkeologisten materiaalien kokoelmat, joihin kuuluu suuret määrät esineitä: riittää yleinen kuvaus, johon olisi lisättävä tieteellisen tai arkeologisen laitoksen tai elimen antama todistus ja esineluettelo. Jos lomakkeessa ei ole tarpeeksi tilaa kaikkien esineiden kuvaamiseen, hakijan on käytettävä tarvittava määrä lisäsivuja.
Ruutu 10:	CN-koodi: Annetaan ohjeellisena yhdistetyn nimikkeistön koodi.
Ruutu 11:	Lukumäärä: Ilmoitetaan esineiden lukumäärä etenkin, jos ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Filmeistä ilmoitetaan filmirullien määrä, formaatti ja pituus.
Ruutu 12:	Arvo kansallisena valuuttana: Ilmoitetaan esineen arvo kansallisena valuuttana.
Ruutu 13:	Kulttuuriesineen (-esineiden) maastaviennin tarkoitus/syy, jonka vuoksi lupa pyydetään: Ilmoitetaan, onko maasta vietävä esine myyty vai onko se tarkoitettu mahdolliseen myyntiin, näyttelyyn, asiantuntijalausuntoa, korjausta tai muuta tarkoitusta varten, ja onko se palautettava.
Ruutu 14:	Nimi tai aihe: Jos teoksella ei ole tarkkaa nimeä, ilmoitetaan sen aihe kuvailemalla lyhyesti, mitä esine esittää, tai filmien kohdalla niiden aihe. Ruudun 9 täyttäminen riittää tieteellisten välineiden tai muiden sellaisten esineiden kohdalla, joita ei voida määritellä.
Ruutu 15:	Koko: Esineen tai esineiden ja niiden mahdollisen alustan koko (senttimetreissä). Jos esine on erikoisen ja vaikeasti mitattavan muotoinen, sen mitat ilmoitetaan seuraavassa järjestyksessä: K × L × S (korkeus, leveys, syvyys).
Ruutu 16:	Ajoitus: Jos teoksella ei ole tarkkaa valmistumispäivämäärää, ilmoitetaan vuosisata, vuosisadan osa (esim. 1. neljännes, 1. puolisko jne.) tai vuosituhat (koskee etenkin luokkia 1–7). Ilmoitetaan vuosi (myös likimääräinen, esim. noin vuonna 1890, 1950 jne.) antiikkiesineille, joille on asetettu aikaraja (yli 50 tai 100 vuotta vanhat tai 50–100 vuotta vanhat) ja joiden kohdalla ei riitä pelkkä vuosisadan ilmoittaminen. Filmien kohdalla ilmoitetaan vuosikymmen tarkan päivämäärän puuttuessa. Jos on kyse kokoelmista (arkistoista), ilmoitetaan niiden muodostamisen ääripäivämäärät.
Ruutu 17:	Muut ominaisuudet: Ilmoitetaan esineestä kaikki muut sellaiset tiedot, joista voi olla hyötyä sen tunnistamisessa, esimerkiksi aiemmat historialliset vaiheet, toteutuksen olosuhteet, aiemmat omistukset, kuinka se on säilynyt tai entistetty, julkaisuluettelo, sähköinen merkintä tai koodi jne.
Ruutu 18:	Liiteasiakirjat / erityiset tunnistamista koskevat maininnat: Merkitään rastilla vastaavaan ruutuun.
Ruutu 19:	Tekijä, aikakausi, työpaja ja/tai tyyli: Ilmoitetaan tekijä, jos se on tiedossa ja dokumentoituna. Jos on kyse yhteistyössä tehdyistä töistä tai jäljennöksistä, ilmoitetaan tekijät, joiden teosta on jäljitelty, jos ne ovat tiedossa. Jos teoksen tekijäksi ilmoitetaan vain yksi henkilö, ilmoitetaan ’tekijänä …’. Jos tekijää ei tiedetä, ilmoitetaan työpaja, koulukunta tai tyyli (esim. Velázquezin työpaja, venetsialainen koulukunta, Mingi-kausi, Ludvig XV:n tai viktoriaaninen tyyli). Painetuista asiakirjoista ilmoitetaan kustantaja, julkaisupaikka ja -vuosi.
Ruutu 20:	Materiaali tai valmistusmenetelmä: Suositellaan ilmoitettavan mahdollisimman tarkasti: ilmoitetaan käytetyt materiaalit ja täsmennetään käytetty tekniikka (esim. öljymaalaus, puupiirros, hiili- tai lyijykynäpiirros, vahasulatus, nitraattifilmit jne.).
Ruutu 21	(kappale 1): Hakemus: Hakijan tai hänen edustajansa on täytettävä, jolloin hakija todistaa hakemuksen ja liitteenä olevan tositeaineiston sisältämien tietojen oikeellisuuden.
Ruutu 22:	Lupaviranomaisen allekirjoitus ja leima: Toimivaltainen viranomainen täyttää ja ilmoittaa paikan ja ajan luvan kaikissa kolmessa kappaleessa.
Ruutu 23	(kappaleet 2 ja 3) Vientitullitoimipaikan hyväksyntä: Tullitoimipaikka, jossa toimitus tapahtuu ja jossa vientilupa annetaan, täyttää. Vientitullitoimipaikalla tarkoitetaan toimipaikkaa, jossa vienti-ilmoitus esitetään ja jossa vientimuodollisuudet suoritetaan.
Ruutu 24:	Kulttuuriesineen (-esineiden) valokuva: värikuva (kooltaan vähintään 9 cm × 12 cm) kiinnitetään liimalla. Kolmiulotteisten esineiden tunnistamisen helpottamiseksi voidaan pyytää valokuva esineen eri puolilta. Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava valokuvan oikeellisuus allekirjoituksellaan ja lupaviranomaisen leimalla. Toimivaltaiset viranomaiset saattavat mahdollisesti vaatia lisää valokuvia.
Ruutu 25:	Lisäsivut: Ilmoitetaan mahdollisesti käytettyjen lisäsivujen lukumäärä.
Ruutu 26:	(kappaleet 2 ja 3): Poistumistullitoimipaikka: Kyseinen toimipaikka täyttää. Poistumistullitoimipaikalla tarkoitetaan viimeistä tullitoimipaikkaa ennen esineiden siirtymistä unionin tullialueelta.

LIITE II

Erityisen avoimen vientiluvan ja sen kappaleiden vakiomalli

LIITE III

Yleisen avoimen vientiluvan ja sen kappaleiden vakiomalli

LIITE IV

Kumottu asetus ja luettelo sen muutoksista

Komission asetus (ETY) N:o 752/93	(EYVL L 77, 31.3.1993, s. 24).
Komission asetus (EY) N:o 1526/98	(EYVL L 201, 17.7.1998, s. 47).
Komission asetus (EY) N:o 656/2004	(EUVL L 104, 8.4.2004, s. 50).

LIITE V

Vastaavuustaulukko

Asetus (ETY) N:o 752/93	Tämä asetus
1 artiklan 1 kohdan johdantokappale	1 artiklan 1 kohdan johdantokappale
1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas luetelmakohta	1 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohta
1 artiklan 2 ja 3 kohta	1 artiklan 2 ja 3 kohta
2 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke	2 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta
2 artiklan 1 kohdan toinen virke	2 artiklan 1 kohdan toinen alakohta
2 artiklan 2–5 kohta	2 artiklan 2–5 kohta
3 artiklan 1 ja 2 kohta	3 artiklan 1 ja 2 kohta
3 artiklan 3 kohdan ensimmäinen virke	3 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta
3 artiklan 3 kohdan toinen ja kolmas virke	3 artiklan 3 kohdan toinen alakohta
3 artiklan 4 kohdan johdantokappale	3 artiklan 4 kohdan johdantokappale
3 artiklan 4 kohdan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta	3 artiklan 4 kohdan a ja b alakohta
3 artiklan 5 kohdan ensimmäinen ja toinen virke	3 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta
3 artiklan 5 kohdan kolmas virke	3 artiklan 5 kohdan toinen alakohta
4 artikla	4 artikla
5 artiklan johdantokappale	5 artiklan johdantokappale
5 artiklan ensimmäinen, toinen ja kolmas luetelmakohta	5 artiklan a, b ja c alakohta
6 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke	6 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta
6 artiklan 1 kohdan toinen virke	6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta
6 artiklan 2 kohdan johdantokappale	6 artiklan 2 kohdan johdantokappale
6 artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta	6 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta
6 artiklan 3, 4 ja 5 kohta	6 artiklan 3, 4 ja 5 kohta
7 artiklan johdantokappale	7 artiklan johdantokappale
7 artiklan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta	7 artiklan a ja b alakohta
8 artiklan 1 ja 2 kohta	8 artiklan 1 ja 2 kohta
8 artiklan 3 kohdan ensimmäinen virke	8 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta
8 artiklan 3 kohdan toinen virke	8 artiklan 3 kohdan toinen alakohta
9 artikla	9 artikla
10–15 artikla	10–15 artikla
16 artiklan 1, 2 ja 3 kohta	16 artiklan 1, 2 ja 3 kohta
16 artiklan 4 kohdan ensimmäinen ja toinen virke	16 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta
16 artiklan 4 kohdan kolmas ja neljäs virke	16 artiklan 4 kohdan toinen alakohta
16 artiklan 5 kohta	16 artiklan 5 kohta
16 artiklan 6 kohdan ensimmäinen ja toinen virke	16 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta
16 artiklan 6 kohdan kolmas ja neljäs virke	16 artiklan 6 kohdan toinen alakohta
16 artiklan 7 kohdan ensimmäinen virke	16 artiklan 7 kohdan ensimmäinen alakohta
16 artiklan 7 kohdan toinen virke	16 artiklan 7 kohdan toinen alakohta
16 artiklan 8 kohdan ensimmäinen ja toinen virke	16 artiklan 8 kohdan ensimmäinen alakohta
16 artiklan 8 kohdan kolmas virke	16 artiklan 8 kohdan toinen alakohta
—	17 artikla
17 artikla	18 artikla
Liitteet I, II ja III	Liitteet I, II ja III
—	Liite IV
—	Liite V