1.7.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 171/6

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 571/2009,

annettu 30 päivänä kesäkuuta 2009,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä perunatärkkelystuotannon kiintiöjärjestelmän osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 85 artiklan ja 95 a artiklan 3 kohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Perunatärkkelystuotannon kiintiöjärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1868/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä joulukuuta 2003 annettua komission asetusta (EY) N:o 2236/2003 (2) on muutettu huomattavasti useita kertoja (3). Koska on tarpeen tehdä uusia muutoksia, kyseinen asetus olisi selkeyden vuoksi uudelleenlaadittava.

(2)

Kyseiset lisämuutokset ovat tarpeen asetukseen (EY) N:o 1234/2007 tehtyjen muutosten vuoksi ja maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta 19 päivänä tammikuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 (4) hyväksymisen vuoksi.

(3)	Saadakseen asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 säädetyn kiintiöjärjestelmän mukaista yhteisön tukea perunatärkkelystä tuottavien yritysten olisi tehtävä viljelysopimukset perunantuottajien kanssa.

(4)

On tarpeen tarkentaa perunatärkkelystä tuottavien yritysten ja tuottajan välillä tehtävien viljelysopimusten sisältöä, jotta estettäisiin yrityksille myönnetyn alakiintiön ylittävien sopimusten tekeminen. Tärkkelyksentuotantoyrityksiä olisi kiellettävä hyväksymästä viljelysopimukseen kuulumattomia perunatoimituksia, koska se voisi vaarantaa kiintiöjärjestelmän tehokkaan toiminnan ja sen vaatimuksen noudattamisen, jonka mukaan kaikista tärkkelyksen tuotantoon tarkoitetuista perunoista on maksettava asetuksen (EY) N:o 1234/2007 95 a artiklan 2 kohdassa vahvistettu vähimmäishinta. Jos ilmastollisista syistä viljelysopimukseen kuuluvien alojen perunoiden tuotanto on kuitenkin suurempi kuin sopimuksessa alun perin määrätään tai perunoiden tärkkelyspitoisuus on arvioitua suurempi, tärkkelyksentuotantoyrityksillä olisi oltava mahdollisuus hyväksyä kyseiset perunat sillä edellytyksellä, että niistä maksetaan vähimmäishinta.

(5)

Perunoita, joiden tärkkelyspitoisuus on vähemmän kuin 13 prosenttia, ei voida pitää perunatärkkelyksen valmistukseen tarkoitettuina perunoina. Tärkkelyksentuotantoyritykset eivät saisi hyväksyä perunoita, joiden tärkkelyspitoisuus on vähemmän kuin 13 prosenttia. Jos alhainen tärkkelyspitoisuus johtuu ilmastollisista syistä, komission olisi voitava antaa jäsenvaltion sitä pyytäessä lupa hyväksyä tietyillä edellytyksillä perunat, joiden tärkkelyspitoisuus on vähemmän kuin 13 prosenttia.

(6)

Olisi otettava käyttöön tarkastustoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että palkkioita maksetaan ainoastaan tämän asetuksen säännösten mukaisesti tuotetulle perunatärkkelykselle. Tärkkelysperunoiden tuottajien suojelemiseksi on välttämätöntä, että asetuksen (EY) N:o 1234/2007 95 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vähimmäishinta maksetaan kaikista perunoista. Sen vuoksi on tarpeen säätää seuraamuksista sellaisia tapauksia varten, joissa vähimmäishintaa ei ole maksettu tai joissa tärkkelyksentuotantoyritykset ovat hyväksyneet viljelysopimukseen kuulumattomia perunoita.

(7)	Sääntöjä tarvitaan sen varmistamiseksi, että tärkkelyksentuotantoyritykselle myönnetyn alakiintiön ylittävä tuotettu tärkkelys viedään asetuksen (EY) N:o 1234/2007 84 artiklan a artiklan 4 kohdan mukaisesti tuetta. Kaikkiin sääntöjen rikkomisiin olisi sovellettava rangaistuksia.

(8)	On tarpeen tarkentaa, miten kohdellaan sellaisten tärkkelyksentuotantoyritysten alakiintiöitä, jotka sulautuvat, joiden omistaja vaihtuu tai jotka lopettavat liiketoimintansa.

(9)	On tarpeen antaa jäsenvaltioille ja komissiolle mahdollisuus hallinnoida kiintiöjärjestelmän toimintaa. Olisi täsmennettävä, millaisia tietoja perunatärkkelystä tuottavien yritysten on toimitettava jäsenvaltiolle ja jäsenvaltion komissiolle.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä I olevan I osan mukaisesti perunatärkkelys on tuote, joka kuuluu viljoja koskevien sääntöjen soveltamisalaan. Sen vuoksi perunatärkkelykseen sovelletaan samaa markkinointivuotta kuin viljoihin. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 204 artiklan 5 kohdassa säädetään, että perunatärkkelykseen sovelletaan mainitun asetuksen II osan I osaston III luvun III a jakson säännöksiä markkinointivuoden 2011/2012 loppuun asti. Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava kyseiseen päivään asti.

(11)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

MÄÄRITELMÄT – KIINTIÖJÄRJESTELMÄ

1 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)	’kiintiöllä’ asetuksen (EY) N:o 1234/2007 84 a artiklan 1 kohdassa ja liitteessä X a kullekin jäsenvaltiolle vahvistettua kiintiötä;

b)	’alakiintiöllä’ jäsenvaltion tärkkelyksentuotantoyritykselle myöntämää kiintiön osaa;

c)	’tärkkelyksentuotantoyrityksellä’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on sijoittautunut kyseisen jäsenvaltion alueelle ja saa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 95 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetun alakiintiön ja palkkion;

d)

’tuottajalla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai tällaisten henkilöiden ryhmittymää, joka toimittaa tärkkelyksentuotantoyritykselle itse tuottamiaan tai jäsentensä tuottamia perunoita omissa nimissään ja omaan lukuunsa itse tekemänsä tai nimissään tehdyn viljelysopimuksen mukaisesti;

e)	’viljelysopimuksella’ mitä tahansa tuottajan tai tuottajaryhmittymän ja tärkkelyksentuotantoyrityksen välillä tehtyä sopimusta;

f)	’perunoilla’ asetuksen (EY) N:o 73/2009 77 artiklassa tarkoitettuja perunatärkkelyksen valmistukseen tarkoitettuja perunoita, joiden tärkkelyspitoisuus on vähintään 13 prosenttia;

g)	’perustärkkelyksellä’ CN-koodiin 1108 13 00 kuuluvaa perunatärkkelystä, jota ei ole jalostettu millään tavalla;

h)	’tärkkelyksentuotantoyritysten sulautumisella’ kahden tai useamman tärkkelyksentuotantoyrityksen yhdistymistä yhdeksi ainoaksi tärkkelyksentuotantoyritykseksi;

i)	’tärkkelyksentuotantoyrityksen omistusoikeuden luovuttamisella’ alakiintiön saaneen tärkkelyksentuotantoyrityksen omaisuuden luovuttamista tai sulauttamista yhden tai useamman tärkkelyksentuotantoyrityksen hyväksi;

j)

’tärkkelyksentuotantolaitoksen omistusoikeuden luovuttamisella’ sellaisen teknisen yksikön omistusoikeuden luovuttamista, jossa on tarvittavat laitteet tärkkelyksen valmistukseen, yhdelle tai useammalle yritykselle siten, että luovuttamisesta seuraa omistusoikeuden luovuttavan yrityksen tuotannon siirtyminen kokonaan tai osittain;

k)

’tuotantolaitoksen vuokraamisella’ teknisen yksikön ja kaikkien sen tärkkelyksen valmistukseen tarvittavien laitteiden vuokraamista liiketoimintaa varten koskevaa sopimusta, joka tehdään vähintään kolmen perättäisen markkinointivuoden ajaksi samaan jäsenvaltioon, jossa kyseinen tuotantolaitos sijaitsee, sijoittautuneen tärkkelyksentuotantoyrityksen kanssa, jos vuokrasuhteen alettua mainitun tuotantolaitoksen vuokrannutta yritystä voidaan pitää koko tuotantonsa suhteen yhtenä ainoana tärkkelyksentuotantoyrityksenä;

l)	’tärkkelysperunan tuella’ perunatärkkelyksen valmistukseen tarkoitettuja perunoita tuottaville viljelijöille maksettavaa asetuksen (EY) N:o 73/2009 77 artiklassa tarkoitettua tukea.

2 artikla

Sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 84 a artiklan 5 kohtaa, myönnettyjä alakiintiöitä on tarkistettava alakiintiön ylittämistä seuraavan markkinointivuoden alussa.

II   LUKU

HINTA- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ

3 artikla

1.   Viljelysopimus tehdään kullekin markkinointivuodelle. Sopimuksessa on oltava tunnistenumero ja vähintään seuraavat tiedot:

a)	tuottajan tai tuottajaryhmittymän nimi ja osoite;

b)	tärkkelyksentuotantoyrityksen nimi ja osoite;

c)	viljelyalat hehtaareina kahden desimaalin tarkkuudella ja yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 (5) mukaisesti tunnistettuina;

d)	nostettavien ja tärkkelyksentuotantoyritykselle toimitettavien perunoiden arvioitu määrä tonneina;

e)	perunoiden arvioitu tärkkelyspitoisuus, joka perustuu tuottajan tärkkelyksentuotantoyritykselle kolmen edellisen markkinointivuoden aikana toimittamien perunoiden tärkkelyspitoisuuteen, tai jos tällaista keskiarvoa ei ole saatavissa, hankinta-alueen keskimääräiseen tärkkelyspitoisuuteen;

f)	tärkkelyksentuotantoyrityksen sitoumus maksaa tuottajalle asetuksen (EY) N:o 1234/2007 95 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vähimmäishinta.

2.   Jokaisen tärkkelyksentuotantoyrityksen on ennen markkinointivuoden alkua toimitettava tarvittavien tarkastusten varmistamiseksi toimivaltaiselle viranomaiselle sopimuksia koskeva tiivistelmä, jossa esitetään kunkin sopimuksen osalta tunnistenumero, tuottajan nimi ja osoite, viljelyalat ja sovittu tonnimäärä tärkkelysekvivalentteina, ennen päivämäärää, jonka jäsenvaltiot vahvistavat ennen markkinointivuoden alkua.

3.   Viljelysopimukseen kuuluvien määrien tärkkelysekvivalentteina ilmoitettu kokonaismäärä ei saa olla suurempi kuin kyseiselle tärkkelyksentuotantoyritykselle vahvistettu alakiintiö.

4.   Jos tärkkelysekvivalentteina ilmoitettu viljelysopimuksen mukaisesti tosiasiallisesti tuotettu määrä on suurempi kuin sopimuksessa määrätty määrä, kyseinen määrä voidaan toimittaa tärkkelyksentuotantoyrityksen näin halutessa sillä edellytyksellä, että tästä määrästä maksetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 95 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vähimmäishinta.

5.   Tärkkelyksentuotantoyritys ei saa ottaa vastaan viljelysopimukseen kuulumattomien perunoiden toimituksia.

4 artikla

1.   Perunat on otettava vastaan tärkkelyksentuotantoyrityksissä tai niiden vastaanottokeskuksissa.

2.   Jäljempänä olevan 5 ja 6 artiklan mukainen painon ja tärkkelyspitoisuuden määrittäminen on tehtävä vastaanottohetkellä ja jäsenvaltion hyväksymän tarkastajan valvonnassa.

5 artikla

1.   Jos jokin komission asetuksen (EY) N:o 2235/2003 (6) liitteessä I tarkoitettu menetelmä sitä edellyttää, kunkin lastin sisältämien perunoiden bruttopaino on määritettävä toimitushetkellä vertaamalla kuljetusvälineen painoa lastattuna ja tyhjänä.

2.   Perunoiden nettopaino on määritettävä jotain asetuksen (EY) N:o 2235/2003 liitteessä I kuvattua menetelmää noudattaen.

3.   Hyväksyttyjen erien tärkkelyspitoisuuden on oltava vähintään 13 prosenttia.

Tärkkelyksentuotantoyritykset voivat kuitenkin hyväksyä perunaeriä, joissa tärkkelyspitoisuus on vähemmän kuin 13 prosenttia edellyttäen, että näistä perunoista valmistettavan tärkkelyksen määrä on enintään 1 prosentti alakiintiöstä. Tässä tapauksessa sovelletaan 13 prosentin tärkkelyspitoisuudesta maksettavaa vähimmäishintaa.

6 artikla

Perunoiden tärkkelyspitoisuus on määritettävä toimitettujen perunoiden 5 050 gramman vedenalaisen painon perusteella.

Käytetyn veden on oltava puhdasta, se ei saa sisältää mitään lisäaineita ja sen lämpötilan on oltava alle 18 °C.

7 artikla

1.   Tärkkelyksentuotantoyrityksille myönnetään palkkio laadultaan virheettömistä, kunnollisista ja myyntikelpoisista perunoista tuotetusta tärkkelyksestä käytettyjen perunoiden määrän ja niiden tärkkelyspitoisuuden perusteella asetuksen (EY) N:o 2235/2003 liitteessä II vahvistettujen lukujen mukaisesti niiden alakiintiötä vastaavan tärkkelysmäärän rajoissa. Palkkiota ei myönnetä tärkkelyksestä, joka on tuotettu perunoista, jotka eivät ole laadultaan virheettömiä, kunnollisia ja myyntikelpoisia, eikä tärkkelyksestä, joka on tuotettu perunoista, joiden tärkkelyspitoisuus on vähemmän kuin 13 prosenttia, paitsi niissä tapauksissa, joihin sovelletaan 5 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa.

Jos perunoiden tärkkelyspitoisuus määritetään Reimannin tai Parowin vaa’alla ja pitoisuus vastaa lukua, joka esiintyy asetuksen (EY) N:o 2235/2003 liitteen II toisen sarakkeen kahdella tai kolmella rivillä, sovelletaan toisen tai kolmannen rivin lukuja.

2.   Jos toimitetut erät sisältävät vähintään 25 prosenttia perunoita, jotka läpäisevät silmäkooltaan 28 millimetriä (neliön sivu) olevan seulan, jäljempänä ’pikkuperunat’, tärkkelyksentuotantoyrityksen maksamaa vähimmäishintaa määritettäessä käytettävää nettopainoa vähennetään seuraavasti:

Pikkuperunoiden osuus prosentteina	Vähennys prosentteina
25–30 %	10 %
31–40 %	15 %
41–50 %	20 %

Jos erät sisältävät yli 50 prosenttia pikkuperunoita, ne myydään keskinäisen sopimuksen perusteella eikä palkkiota makseta.

Pikkuperunoiden prosentuaalinen osuus ja nettopaino on määritettävä samanaikaisesti.

3.   Tärkkelyksentuotantoyritysten alakiintiöiden noudattaminen on määritettävä käytettyjen perunoiden määrän ja tärkkelyspitoisuuden perusteella asetuksen (EY) N:o 2235/2003 liitteessä II vahvistettujen lukujen mukaisesti.

8 artikla

1.   Vastaanottolomake laaditaan tärkkelyksentuotantoyrityksen, hyväksytyn tarkastajan ja hankkijan yhteisvastuulla. Tärkkelyksentuotantoyrityksen on toimitettava sen jäljennös tuottajalle ja säilytettävä alkuperäiskappale, jotta se voidaan tarvittaessa esittää palkkioiden tarkastuksesta vastaavalle virastolle.

2.   Vastaanottolomakkeessa on oltava vähintään seuraavat tiedot, jos kyse on 4–7 artiklan mukaisista toimenpiteistä:

a)	toimituspäivä;

b)	toimituksen numero;

c)	viljelysopimuksen numero;

d)	perunantuottajan nimi ja osoite;

e)	kuljetusvälineen paino sen saapuessa tärkkelyksentuotantoyritykseen tai sen vastaanottokeskukseen;

f)	kuljetusvälineen paino, kun kuorma on purettu ja jäljelle jäänyt multa poistettu;

g)	toimituksen bruttopaino;

h)	epäpuhtauksien ja perunoihin pesun aikana imeytyneen veden painon vuoksi toimituksen bruttopainosta tehty vähennys prosentteina ilmaistuna;

i)	epäpuhtauksien vuoksi toimituksen bruttopainosta tehty vähennys painona ilmaistuna;

j)	pikkuperunoiden osuus prosentteina;

k)	toimituksen kokonaisnettopaino (bruttopaino vähennyksen jälkeen, pikkuperunoista johtuva korjaus mukaan luettuna);

l)	tärkkelyspitoisuus prosentteina tai vedenalaisena painona ilmaistuna;

m)	maksettava yksikköhinta.

9 artikla

Tärkkelyksentuotantoyrityksen on laadittava kunkin tuottajan osalta kokoava maksuluettelo, johon on merkitty seuraavat tiedot:

a)	tärkkelyksentuotantoyrityksen toiminimi;

b)	perunantuottajan nimi ja osoite;

c)	viljelysopimuksen numero;

d)	vastaanottolomakkeiden päivämäärä ja numero;

e)	kunkin toimituksen nettopaino 8 artiklan 2 kohdassa säädettyjen mahdollisten vähennysten jälkeen;

f)	kunkin toimituksen yksikköhinta;

g)	tuottajalle maksettava kokonaissumma;

h)	tuottajalle maksetut summat ja maksupäivät;

i)	tärkkelyksen valmistajan allekirjoitus ja leima.

III   LUKU

MAKSAMINEN – SEURAAMUKSET

10 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 95 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettu palkkio maksetaan sillä edellytyksellä, että tärkkelyksentuotantoyritys esittää todisteet seuraavien vaatimusten täyttämisestä:

a)	kyseessä oleva tärkkelys on tuotettu kyseisen markkinointivuoden aikana;

b)	tuottajalle maksettu hinta ei ole alhaisempi kuin asetuksen (EY) N:o 1234/2007 95 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteisössä tuotettujen perunoiden tärkkelyksen valmistukseen käytetystä koko määrästä tehtaalle toimitettuna maksettava hinta;

c)	kyseessä oleva tärkkelys on tuotettu 3 artiklassa tarkoitetun viljelysopimuksen nojalla viljellyistä perunoista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut todisteet toimitetaan esittämällä 9 artiklassa säädetty kokoava maksuluettelo, johon on liitetty joko tuottajan maksukuitti tai tosite, joka on saatu maksun tärkkelyksen tuottajan määräyksestä suorittaneesta rahoituslaitoksesta ja jossa todistetaan, että maksu on suoritettu.

3.   Palkkion maksaa se jäsenvaltio, jonka alueella perunatärkkelys on tuotettu, neljän kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitettujen todisteiden toimittamisesta.

11 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tarkastusjärjestelmä, jonka avulla palkkioon oikeuttavat toimet sekä kullekin tärkkelyksentuotantoyritykselle myönnetyn alakiintiön noudattaminen voidaan tarkastaa paikalla. Näiden tarkastusten toteuttamiseksi tarkastajilla on oikeus tutustua tärkkelyksentuotantoyrityksen varastokirjanpitoon ja rahoituskirjanpitoon sekä tuotanto- ja varastointitiloihin.

Tarkastusten on katettava kullakin jalostuskaudella koko valmistusprosessi vähintään 10:tä prosenttia yritykseen toimitetuista perunoista koskevalta osalta.

2.   Jäsenvaltion on tarvittaessa ilmoitettava kullekin tärkkelyksentuotantoyritykselle sen alakiintiön ylittävät tärkkelysmäärät.

3.   Jos toimivaltainen elin toteaa, että tärkkelyksentuotantoyritys ei ole noudattanut 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vaatimusta, ja jollei ole ollut kyse ylivoimaisesta esteestä, yritys menettää kokonaan tai osittain oikeutensa palkkioon seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a)	jos noudattamatta jättäminen koskee vähempää kuin 20:tä prosenttia kyseisen tärkkelyksentuotantoyrityksen tuottamasta tärkkelyksen kokonaismäärästä, myönnettävän palkkion määrästä vähennetään todettu prosenttiosuus kerrottuna viidellä;

b)	jos kyseinen osuus on vähintään 20 prosenttia, palkkiota ei myönnetä.

4.   Jos todetaan, että 3 artiklan 5 kohdassa säädettyä kieltoa ei ole noudatettu, alakiintiöstä myönnettävää palkkiota vähennetään seuraavasti:

a)

jos tarkastuksessa todetaan, että tärkkelyksentuotantoyritys on ottanut vastaan vähemmän kuin 10 prosenttia alakiintiöstään olevan tärkkelysekvivalentteina ilmaistun määrän, kyseisenä markkinointivuonna tärkkelyksentuotantoyritykselle maksettavasta palkkioiden kokonaismäärästä vähennetään kyseinen osuus kerrottuna kymmenellä;

b)	jos viljelysopimuksiin kuulumaton määrä on suurempi kuin a alakohdassa säädetty määrä, kyseisenä markkinointivuonna ei myönnetä palkkiota; tärkkelyksentuotantoyritykselle ei myöskään makseta palkkiota seuraavana markkinointivuotena.

5.   Jos hyväksytyistä tärkkelyspitoisuudeltaan alle 13 prosentin eristä valmistettavan tärkkelyksen määrä vastoin sitä, mitä on säädetty 5 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa

a)	ylittää yhdellä prosentilla tärkkelyksentuotantoyrityksen alakiintiön, palkkiota ei makseta ylittävästä osasta; alakiintiöstä myönnettävästä palkkiosta vähennetään lisäksi todettu prosenttiosuus kerrottuna kymmenellä;

b)	ylittää 11 prosentilla tärkkelyksentuotantoyrityksen alakiintiön, palkkiota ei myönnetä kyseiseltä markkinointivuodelta; tärkkelyksentuotantoyritykselle ei myöskään makseta palkkiota seuraavana markkinointivuotena.

6.   Tämän artiklan nojalla suoritettavat tarkastukset eivät estä toimivaltaisia viranomaisia suorittamasta muita mahdollisia tarkastuksia.

12 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 84 a artiklan 4 kohdassa tarkoitettua vientiä pidetään suoritettuna, kun

a)	tuotantojäsenvaltion toimivaltainen elin on vastaanottanut 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun todisteen riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta tärkkelys on viety;

b)	viejäjäsenvaltio on hyväksynyt kyseisen vienti-ilmoituksen ennen markkinointivuoden, jona tärkkelys tuotettiin, päättymistä seuraavaa 1 päivää tammikuuta;

c)	kyseinen tärkkelys on viety yhteisön tullialueelta 60 päivän kuluessa b alakohdassa tarkoitetusta 1 päivästä tammikuuta;

d)	tuote on viety tuetta.

Jos kaikki ensimmäisessä alakohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, kyseistä alakiintiön ylittävää tärkkelysmäärää pidetään sisämarkkinoilla myytynä, jollei ole kyse ylivoimaisesta esteestä.

2.   Jos kyse on ylivoimaisesta esteestä, sen jäsenvaltion toimivaltainen elin, jonka alueella tärkkelys on tuotettu, päättää tarvittavista toimenpiteistä asianomaisen osapuolen esittämien seikkojen perusteella.

Kun tärkkelys viedään muun jäsenvaltion kuin sen tuotantojäsenvaltion alueelta, kyseiset toimenpiteet toteutetaan asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten annettua siitä lausuntonsa.

3.   Tätä asetusta sovellettaessa ei voida vedota komission asetuksen (EY) N:o 800/1999 (7) 36 artiklan säännöksiin.

13 artikla

1.   Poiketen siitä, mitä komission asetuksen (EY) N:o 1342/2003 (8) 12 artiklassa säädetään, vientitodistusvakuus on 23 euroa tonnilta.

2.   Todiste siitä, että kyseinen tärkkelyksentuotantoyritys on täyttänyt 12 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyt edellytykset, on annettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle elimelle, jonka alueella tärkkelys on tuotettu, ennen markkinointivuoden, jona tärkkelys tuotettiin, päättymistä seuraavan kalenterivuoden 1 päivää huhtikuuta.

3.   Todiste annetaan esittämällä

a)	edellä 2 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kyseiselle tärkkelyksentuotantoyritykselle antama vientitodistus, jossa on jokin liitteessä I luetelluista maininnoista, poiketen siitä, mitä komission asetuksen (EY) N:o 388/2009 (9) 3 artiklassa säädetään;

b)	vakuuden vapauttamiseen tarvittavat komission asetuksen (EY) N:o 376/2008 (10) 31 ja 32 artiklassa tarkoitetut asiakirjat;

c)	tärkkelyksentuotantoyrityksen antama ilmoitus, jossa todistetaan, että se on tuottanut tärkkelyksen.

4.   Kun tärkkelyksentuotantoyrityksen tuottama perustärkkelys varastoidaan vientiä varten siiloon, makasiiniin tai säiliöön, joka sijaitsee valmistajan tuotantolaitoksen ulkopuolella tuotantojäsenvaltiossa tai muussa jäsenvaltiossa ja jossa varastoidaan muiden tärkkelyksentuotantoyritysten tai kyseisen tärkkelyksentuotantoyrityksen tuottamaa muuta perustärkkelystä siten, ettei niitä ole mahdollista erottaa fyysisesti toisistaan, kaikki tällä tavalla varastoidut tuotteet on asetettava sellaiseen hallinnolliseen valvontaan, joka tarjoaa tullivalvontaa vastaavat takeet siihen asti, kun 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu vienti-ilmoitus hyväksytään, ja ne on siirrettävä tullivalvontaan mainitusta hyväksynnästä alkaen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa, kun on kyse varastosta poisviennistä ennen 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vienti-ilmoituksen hyväksymistä, todiste on saatava sen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta, jossa varastointi on tapahtunut.

Kun varastosta poisvienti tapahtuu 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun vienti-ilmoituksen hyväksymisen jälkeen, asetuksen (EY) N:o 376/2008 32 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukainen todiste on saatava sen jäsenvaltion tulliviranomaisilta, jossa varastointi on tapahtunut.

Toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitetun todisteen on osoitettava, että kyseinen tuote tai sitä vastaava korvaava määrä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua tuotetta on viety pois varastosta.

14 artikla

1.   Kyseisen jäsenvaltion on kannettava niistä määristä, joita pidetään 12 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti sisämarkkinoilla myytyinä, perustärkkelyksen tai minkä tahansa asetuksen (EY) N:o 388/2009 liitteessä I luetellun tai komission asetuksen (EY) N:o 1043/2005 (11) soveltamisalaan kuuluvan johdetun tuotteen osalta sinä markkinointivuonna, jona tärkkelys tai johdettu tuote on tuotettu, perustärkkelystonnia kohti laskettu kiinteä maksu, joka on yhtä suuri kuin CN-koodiin 1108 13 00 kuuluvaan tärkkelykseen sovellettava yhteinen tullitariffi lisättynä 10 prosentilla.

2.   Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava maksettava kokonaissumma kyseessä oleville tärkkelyksentuotantoyrityksille ennen 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua 1 päivää tammikuuta seuraavaa 1 päivää toukokuuta.

Kyseisten tärkkelyksentuotantoyritysten on maksettava tämä kokonaissumma ennen kyseisen vuoden 20 päivää toukokuuta.

15 artikla

1.   Jos tärkkelyksentuotantoyritykset sulautuvat, jäsenvaltion on myönnettävä sulautumisessa syntyneelle yritykselle ennen sulautumista kyseisille yrityksille myönnettyjen alakiintiöiden yhteismäärää vastaava alakiintiö.

Jos tärkkelyksentuotantoyrityksen omistusoikeus luovutetaan, jäsenvaltion on myönnettävä luovutuksen saaneelle yritykselle luovutetun yrityksen alakiintiö. Jos tärkkelyksentuotantoyritys luovutetaan useille yrityksille, alakiintiöiden jako suoritetaan suhteessa kunkin yrityksen saamaan tärkkelyksen tuotantomäärään.

Jos tärkkelyksentuotantolaitoksen omistusoikeus luovutetaan, jäsenvaltion on vähennettävä tuotantolaitoksen omistusoikeuden luovuttavan tärkkelyksentuotantoyrityksen alakiintiötä ja lisättävä kyseisen tuotantolaitoksen saavan yrityksen tai saavien yritysten alakiintiötä vähennetyllä määrällä suhteessa sen tai niiden saamaan tuotantomäärään.

2.   Jos tärkkelyksentuotantoyrityksen tai yhden taikka useamman sen tuotantolaitoksen toiminta lopetetaan muutoin kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, jäsenvaltio voi myöntää alakiintiöt, joita lopettaminen koskee, yhdelle tai useammalle tärkkelyksentuotantoyritykselle.

3.   Jos tärkkelyksentuotantoyritykselle kuuluva tuotantolaitos vuokrataan, jäsenvaltion on vähennettävä tuotantolaitoksen vuokralle antavan yrityksen alakiintiötä ja myönnettävä vähennetty alakiintiön osa tuotantolaitoksen tärkkelyksen tuotantoa varten vuokranneelle yritykselle.

Jos vuokrasuhde päätetään ennen 1 artiklan k alakohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä, jäsenvaltion on peruttava ensimmäisen alakohdan nojalla suoritettu alakiintiön mukauttaminen taannehtivasti siitä päivästä, jona vuokrasuhde alkoi.

4.   Jos 1 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamisen seurauksena yhden tai useamman sulautuneen tärkkelyksentuotantoyrityksen tuotantolaitosten tuotanto päättyy ja uhkaa siten vakavasti tärkkelyksen valmistamiseen käytettävän perunan jatkuvaa tuotantoa alueella, joka aikaisemmin toimi kyseisen tai kyseisten tärkkelyksentuotantoyritysten toimittajana, jäsenvaltio voi velvoittaa sulautuneen yrityksen siirtämään jäsenvaltiolle sellaiselle yritykselle, jonka tuotantolaitokset ovat lopettaneet tuotannon, alun perin myönnetyn alakiintiön. Jäsenvaltio voi myöntää uudelleen minkä tahansa 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti siirretyn alakiintiön mille tahansa tärkkelyksentuotantoyritykselle, joka ryhtyy tuottamaan tärkkelystä kyseisellä alueella.

16 artikla

Jos tärkkelyksentuotantoyrityksen tai tuotantolaitoksen toiminnan lopettaminen, sulautuminen tai luovuttaminen tapahtuu 1 päivän heinäkuuta ja seuraavan vuoden 31 päivän maaliskuuta välisenä aikana, 15 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan tuolloin kulumassa olevan markkinointivuoden osalta.

Jos tärkkelyksentuotantoyrityksen tai tuotantolaitoksen toiminnan lopettaminen, sulautuminen tai luovuttaminen tapahtuu 1 päivän huhtikuuta ja saman vuoden 30 päivän kesäkuuta välisenä aikana, 15 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan tätä ajanjaksoa seuraavan markkinointivuoden osalta.

IV   LUKU

ILMOITUKSET

17 artikla

Tärkkelyksentuotantoyritysten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille viimeistään kyseisen jäsenvaltion vahvistamana päivänä

—	niiden tärkkelysperunoiden määrät, joille on myönnetty asetuksen (EY) N:o 73/2009 77 artiklassa säädettyä tukea;

—	ne perunatärkkelysmäärät, joista on maksettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 95 a artiklan 1 kohdassa säädetty palkkio.

18 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kunkin markkinointivuoden 30 päivänä kesäkuuta:

a)	niiden tärkkelysperunoiden määrät, joihin on sovellettu asetuksen (EY) N:o 73/2009 77 artiklan säännöksiä; jos on käytetty toisessa jäsenvaltiossa kasvatettuja perunoita, määrät on eriteltävä alkuperäjäsenvaltioittain;

b)	ne tärkkelysmäärät, joista on maksettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 95 a artiklan 1 kohdassa säädetty palkkio;

c)	niiden tärkkelyksentuotantoyritysten, joihin on sovellettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 84 a artiklan 5 kohtaa, määrät ja alakiintiöt markkinointivuoden aikana sekä seuraavana markkinointivuonna käytettävissä olevat alakiintiöt;

d)	asetuksen (EY) N:o 1234/2007 84 a artiklan 4 kohdan mukaisesti ilman vientitukea vietävät määrät;

e)	tämän asetuksen 11 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut määrät;

f)	tämän asetuksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut määrät.

2.   Edellä olevaa 15 artiklaa sovellettaessa jäsenvaltioiden on toimitettava viimeistään kunkin markkinointivuoden 30 päivänä kesäkuuta komissiolle kaikki siihen liittyvät yksityiskohtaiset tiedot ja liitettävä mukaan todisteet, jotka osoittavat, että säädettyjä edellytyksiä on noudatettu.

V   LUKU

YLEISET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

19 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 2236/2003.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

20 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2009.

Sitä sovelletaan markkinointivuosiin 2009/2010, 2010/2011 ja 2011/2012.

---

(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 339, 24.12.2003, s. 45.

(3)  Katso liite II.

(4)  EUVL L 30, 31.10.2009, s. 16.

(5)  EUVL L 141, 30.4.2004, s. 18.

(6)  EUVL L 339, 24.12.2003, s. 36.

(7)  EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11.

(8)  EUVL L 189, 29.7.2003, s. 12.

(9)  EUVL L 118, 13.5.2009, s. 72.

(10)  EUVL L 114, 26.4.2008, s. 3.

(11)  EUVL L 172, 5.7.2005, s. 24.

---

---

---

---