21.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 365/7

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1015/94 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Japanista peräisin olevien televisiokamerajärjestelmien tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Neuvosto vahvisti syyskuussa 2000 asetuksella (EY) N:o 2042/2000 (3) lopulliset polkumyyntitullit, jotka oli otettu käyttöön asetuksella (EY) N:o 1015/94 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jäljempänä ’edellinen tarkastelua koskeva tutkimus’.

(3)

Tiettyjen Japanista peräisin olevien televisiokamerajärjestelmien tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (4) julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti 28 päivänä kesäkuuta 2005 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen pyynnön näiden toimenpiteiden tarkastelemiseksi.

(4)

Pyynnön esitti Grass Valley Nederland BV, yhteisön tuottaja, jäljempänä ’pyynnön esittänyt tuottaja’, joka edustaa yli 60:tä prosenttia televisiokamerajärjestelmien kokonaistuotannosta yhteisössä. Grass Valley -yritys syntyi, kun Thomson Broadcast Systemsin omistaja Thomson Multimedia hankki Philips Digital Video Systemsin. Pyyntöä perusteltiin sillä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(5)

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanoa varten oli olemassa riittävä näyttö, minkä vuoksi se pani tarkastelun vireille 29 päivänä syyskuuta 2005 (5).

(6)

Komissio käynnisti 18 päivänä toukokuuta 2006 uuden polkumyynnin vastaisen menettelyn, joka koski Japanista peräisin olevien tiettyjen kamerajärjestelmien tuontia, sekä Japanista peräisin olevien televisiokamerajärjestelmien tuontiin sovellettavaa polkumyyntitullia koskevan välivaiheen tarkastelun (6). Uuden polkumyynnin vastaisen menettelyn piiriin kuuluvat televisiokamerajärjestelmät, joihin sovelletaan 2 kappaleessa mainittuja voimassa olevia toimenpiteitä. Jos päätetään, että tiettyihin Japanista peräisin oleviin kamerajärjestelmiin on sovellettava toimenpiteitä, ja nämä toimenpiteet kattavat tämän asetuksen mukaisten toimenpiteiden piiriin kuuluvat televisiokamerajärjestelmät, tämän asetuksen mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen jatkossa ei ole enää tarkoituksenmukaista, ja niitä on muutettava tai ne on kumottava.

(7)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti niille vientiä harjoittaville tuottajille, käyttäjille/tuojille ja raaka-aineen tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, viejämaan edustajille sekä yhteisön tuottajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluksi vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(8)

Kyselylomakkeita lähetettiin pyynnön esittäneelle yhteisön tuottajalle, kahdelle muulle tiedossa olleelle yhteisön tuottajalle, 25 käyttäjälle, yhdeksälle raaka-aineen tuottajalle sekä viidelle tiedossa olleelle vientiä harjoittavalle tuottajalle Japanissa. Vastauksia saatiin yhdeltä yhteisön tuottajalta, yhdeltä japanilaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta sekä siihen etuyhteydessä olevalta yritykseltä yhteisössä, neljältä käyttäjältä/tuojalta sekä yhdeltä raaka-aineen toimittajalta.

(9)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tutkimuksensa kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja suoritti tutkimuksia seuraavien yritysten toimitiloissa:

(10)

Analyysissä keskitytään pääasiassa erottelukyvyltään tavallisiin televisiokamerajärjestelmiin (SD TCS), koska ne muodostavat valtaosan toimenpiteiden kohteena olevista tuotteista. On myös huomattava, että sellaisten teräväpiirtotelevisiokamerajärjestelmien (HD TCS), jotka ovat suorituskyvyltään ja laadultaan samanlaisia kuin SD TCS:t, joiden signaali-kohinasuhde (S/N) on 62 dB (ja joihin näin ollen sovelletaan tämänhetkisiä toimenpiteitä), signaali-kohinasuhde saattaa olla alle 55 dB, jolloin ne eivät kuulu tämän toimenpiteen piiriin. Myös yhteisön tuotannonala vahvisti tämän. Yksi asianomainen osapuoli, joka ei tehnyt yhteistyötä tässä tutkimuksessa, vaati, että tässä tarkastelussa käytetään samaa tuotteen määritelmää kuin 6 kappaleessa tarkoitetussa uudessa menettelyssä. Tässä tarkastelussa ei kuitenkaan voida muuttaa tuotteen määritelmää, ja siinä pyritään vain määrittämään, olisiko voimassa olevat toimenpiteet säilytettävä vai kumottava. Tämän vuoksi vaatimus oli hylättävä.

(11)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus koski 1 päivän lokakuuta 2004 ja 30 päivän syyskuuta 2005 välistä ajanjaksoa, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 2002 tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(12)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, jonka tuloksena ryhdyttiin soveltamaan voimassa olevia toimenpiteitä, eli televisiokamerajärjestelmät.

(13)

Kuten neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1015/94 säädetään, televisiokamerajärjestelmät voivat koostua seuraavista osista, jotka on tuotu maahan joko yhdessä tai erikseen:

(14)

Tähän tarkasteluun kuuluvat tuotteet luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8525 30 90, ex 8537 10 91, ex 8537 10 99, ex 8529 90 81, ex 8529 90 95, ex 8543 89 97, ex 8528 21 14, ex 8528 21 16 ja ex 8528 21 90.

(15)

Menettelyn piiriin eivät kuulu seuraavat tuotteet:

(16)

Johdanto-osan 1 ja 2 kappaleessa mainittujen edeltävien tutkimusten tavoin tässä tutkimuksessa vahvistettiin, että japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien valmistamassa tarkasteltavana olevassa tuotteessa, jota myydään Japanin ja yhteisön markkinoilla, sekä pyynnön esittäneen yhteisön tuottajan valmistamassa tuotteessa, jota myydään yhteisön markkinoilla, käytetään samaa perusteknologiaa ja ne ovat kummatkin maailmanlaajuisesti sovellettavien tuotannonalan standardien mukaisia. Näillä tuotteilla on myös samat käyttötarkoitukset sekä samankaltaiset fyysiset ja tekniset ominaisuudet, ne voivat korvata toisensa ja ne kilpailevat toistensa kanssa. Tästä syystä kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(17)

Edellisen tarkastelua koskevan tutkimuksen tavoin japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien osallistuminen yhteistyöhön oli tässäkin menettelyssä erittäin vähäistä. Vain yksi viidestä tuottajasta osallistui yhteistyöhön. Komission tiedossa olleista muista neljästä tuottajasta yksikään ei vastannut kyselylomakkeeseen, vaikka käytössä olevien tietojen mukaan ja erityisesti perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti komission ylläpitämän tietokannan, jäljempänä ’14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta’, mukaan ainakin kolme niistä on todennäköisesti vienyt televisiokamerajärjestelmiä yhteisöön tutkimusajanjaksolla.

(18)

Yhteistyöhön osallistui vain yksi vientiä harjoittava tuottaja, joka kuitenkaan ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön. Alhaisen yhteistyöasteen vuoksi tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön tuonnista tutkimusajanjaksolla ei voitu kerätä luotettavaa tietoa suoraan vientiä harjoittavilta tuottajilta. Lisäksi aiempien tulosten tavoin Eurostatilta saadut tilastotiedot ei vaikuttaneet luotettavilta, koska CN-koodeihin, joihin tarkasteltavana oleva tuote on luokiteltu, kirjataan myös muiden tuotteiden tuonti, eikä tuotteita ole mahdollista eritellä. Sen vuoksi myös Eurostatin tiedot oli jätettävä huomiotta pyrittäessä määrittelemään, tuotiinko Japanista televisiokamerajärjestelmiä ja missä määrin ja minkä arvoisesti. Näissä olosuhteissa ja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti komissio päätti turvautua käytettävissä oleviin tietoihin eli 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan ja tarkastelun vireillepanoa koskevaan pyyntöön sisältyviin tietoihin. Tällä tavoin pystyttiin parhaiten arvioimaan Japanista peräisin olevien ja yhteisöön tarkastelujaksolla tuotujen televisiokamerajärjestelmien määrä ja arvo.

(19)

Kun otetaan huomioon japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien riittämätön yhteistyö/yhteistyön puute sekä se, että ainoa yhteistyöhön osallistunut japanilainen vientiä harjoittava tuottaja ei harjoittanut vientiä yhteisöön tutkimusajanjaksolla, komissio haki perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti polkumyynnin jatkumiseen liittyvää tietoa muista lähteistä ja erityisesti pyynnön esittäneen tuottajan toimittamista tiedoista ja 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta.

(20)

14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokannasta kävi ilmi, että tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotiin huomattavia määriä tutkimusajanjaksolla, erityisesti noin 10 kamerarunkoa, joka on järjestelmän keskeinen ja arvokkain osa. Koska siis yhteistyöhön osallistuminen oli alhaista eikä ainoa yhteistyöhön osallistunut vientiä harjoittava tuottaja harjoittanut vientiä yhteisöön tutkimusajanjaksolla, tarkasteltavana olevasta tuotteesta ei pystytty tekemään virallista polkumyyntilaskentaa.

(21)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti komission oli turvauduttava käytettävissä oleviin tietoihin eli pyynnön esittäneen tuottajan toimittamaan näyttöön siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen kahden mallin polkumyyntitaso tullien maksamisen jälkeen oli merkittävä, yhden mallin osalta jopa yli 10 prosenttia.

(22)

Näytön perusteella vaikuttaa siis siltä, että japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntikäytännön jatkuminen on todennäköistä.

(23)

Televisiokamerajärjestelmiä maailmanlaajuisesti tuottavia yrityksiä sijaitsee ainoastaan Japanissa ja EU:ssa. Sen vuoksi maailmanlaajuinen myynti jakautuu näiden tuottajien kesken. Tiedossa on ainakin kaksi yhteisön tuottajaa, jotka tuottavat tuotetta yhteisön markkinoille; näistä toinen on etuyhteydessä japanilaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan. Tiedossa on viisi japanilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka tuottavat ja myyvät tuotetta maailmanlaajuisesti.

(24)

Toimenpiteitä on ollut voimassa siis vuodesta 1994 lähtien. Lisäksi vuonna 1999 komissio katsoi, että toimenpiteillä ei ollut vaikutusta vientiä harjoittaviin tuottajiin, ja päätti korottaa kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntitullit erittäin korkealle tasolla (jopa 200,3 prosenttiin). Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa vuonna 2000 todettiin, että toimenpiteiden voimassaoloa olisi jatkettava vielä viisi vuotta ottaen huomioon polkumyynnin ja vahingon jatkumisen ja toistumisen todennäköisyys.

(25)

Vientiä harjoittavien tuottajien alhaisen yhteistyöasteen vuoksi ainoat tarkasteltavan tuotteen hintoja koskevat tiedot Japanissa saatiin ainoan yhteistyöhön osallistuneen vientiä harjoittavan tuottajan (Ikegami) myyntitiedoista, pyynnön esittäneeltä tuottajalta saaduista tiedoista ja tutkimuspyyntöön sisältyneistä tiedoista.

(26)

Kuten 20 kappaleessa todetaan, kamerarunko on televisiokamerajärjestelmän keskeinen ja arvokkain osa, ja sen vuoksi pidettiin aiheellisena arvioida Japanin ja yhteisön hintojen välistä suhdetta sen perusteella.

(27)

Pyyntöön sisältyneiden ja tarkastuskäyntien aikana kerättyjen tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että yhteisön tuottajien yhteisössä veloittamat hinnat ovat korkeammat kuin Japanin kotimaanmarkkinoilla vallitsevat hinnat.

(28)

Edellä on kuitenkin osoitettu, että tästä seikasta huolimatta japanilaiset yritykset ovat jo nyt halukkaita viemään tuotetta yhteisöön hinnoilla, jotka ilman polkumyyntitullia ovat huomattavasti alhaisemmat kuin yhteisössä ja Japanin kotimaanmarkkinoilla vallitsevat hinnat. Sama koskee niiden vientiä kolmansiin maihin.

(29)

Tällä perusteella voidaan olettaa, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, yhteisöön tuotaisiin tuotetta todennäköisesti merkittävillä polkumyyntihinnoilla, jotka alittaisivat yhteisön hinnat, koska ei ole syytä uskoa, että japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat muuttaisivat hinnoittelukäyttäytymistään tässä tapauksessa. Yhteisön markkinoiden korkea hintataso kannustaa myös japanilaisia vientiä harjoittavia tuottajia siirtämään osan kotimaan myynnistään EU:hun.

(30)

Koska voimassa olevat tullit ovat korkeat (52,7–200,3 prosenttia), japanilaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla olisi huomattavasti toimintavaraa asettaa uudet hinnat, jos toimenpiteiden annetaan raueta ja jos ne päättävät korottaa vientihintojaan. Kuten edellä todetaan, kaikissa tapauksissa hintojen korotus alle voimassa olevien toimenpiteiden alittaisi yhteisön hinnat.

(31)

Vientiä harjoittavien tuottajien alhaisen yhteistyöasteen vuoksi Japanista kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen analyysissä verrattiin ainoan yhteistyöhön osallistuneen vientiä harjoittavan tuottajan vientihintoja tuotteen myyntihintoihin Japanissa. Valtaosa kolmansiin maihin suuntautuvasta myynnistä otettiin huomioon.

(32)

Jotta hintoja voitiin verrata kunnollisesti, tarpeen vaatiessa tehtiin mukautuksia kaupan portaiden, kuljetusten, vakuutusten ja luottokustannusten huomioon ottamiseksi. Vertailussa otettiin huomioon järjestelmän kaikki osat, ei pelkästään kamerarungot, koska käytettävissä oli tarkkoja tietoja.

(33)

Vertailu osoitti, että yrityksen myyntihinnat kolmansille maille olivat merkittävästi alhaisemmat kuin kotimaanmarkkinoille.

(34)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan katsoa, että yritys myy tuotteitaan kolmansiin maihin erittäin todennäköisesti polkumyyntihinnoin (noin 20 prosenttia). Tämä vahvistaa pyyntöön sisältyneen alustavan näytön, jonka mukaan vientiä harjoittavat tuottajat myyvät huomattavin polkumyyntihinnoin muihin kolmansiin maihin.

(35)

Mitään näyttöä ei saatu siitä, että muut japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät noudattaisi samaa hinnoittelupolitiikkaa eivätkä myisi tuotetta todennäköisesti polkuhinnoin muihin kolmansiin maihin.

(36)

Tällä perusteella päätellään, että japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat myyneet tuotetta vientiin kolmansiin maihin niiden kotimaanmarkkinoiden hintoja merkittävästi alhaisemmilla hinnoilla, että nämä vientihinnat olivat erittäin todennäköisesti polkumyyntitasolla tutkimusajanjaksolla ja että ei ole mitään näyttöä siitä, että käytäntö muuttuisi.

(37)

Käytettävissä olevien tosiseikkojen – tutkimuspyynnön tietojen ja ainoan yhteistyöhön osallistuneen vientiä harjoittavan tuottajan antamien tietojen – perusteella hinnat, joilla vientiä harjoittavat tuottajat myyvät tarkasteltavana olevaa tuotetta kolmansiin maihin, ovat paljon alhaisemmat kuin yhteisössä vallitsevat hinnat. Ero voi olla jopa 220 prosenttia markkinoista riippuen. Jos siis toimenpiteiden annetaan raueta, japanilaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla olisi merkittävä kannustin suunnata osa kolmansiin maihin suuntautuvasta viennistään yhteisön markkinoille.

(38)

Yhteisö on ainoa alue, jolla on voimassa polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä tarkasteltavana olevaa tuotetta kohtaan. Jos toimenpiteiden annetaan raueta, ei ole mitään näyttöä siitä, että tuottajat omaksuisivat erilaisen hinnoittelupolitiikan kuin mitä ne noudattavat viennissä kolmansiin maihin.

(39)

Pyynnön esittänyt tuottaja väitti, että tuotteen luonteen vuoksi kapasiteetti on joustava ja että japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat voivat lisätä kapasiteettiaan hyvin lyhyessä ajassa. Tämä on vahvistettu ainoan japanilaisen yhteistyöhön osallistuneen vientiä harjoittavan tuottajan toimitiloihin tehdyllä tarkastuskäynnillä.

(40)

Tuotantoprosessissa tarvitaan kyllä työvoimaa, mutta siinä ei ole erityisestä prosessista tai laitteesta johtuvia pullonkauloja. Koska tuotantolinja on pääosin manuaalinen, kapasiteetin lisäämiseksi riittää, että työvuoroja ja työvoimaa lisätään. Merkittävin pullonkaula kapasiteetin lisäämisessä on aika, joka kuluu uusien työntekijöiden kouluttamiseen televisiokamerajärjestelmien kokoamiseen ja valmistamiseen. Ainoa mahdollinen mekaaninen pullonkaula, joka vaatisi suuria investointeja tuotannon lisäämiseksi, on optista yksikköä valmistava kone. Nykyinen tuotantotaso huomioon ottaen ei kuitenkaan löydetty näyttöä sille, että tämä todennäköisesti rajoittaisi mahdollista tuotantokapasiteetin lisäystä. Lisäksi katsottiin, että koska yritys ei hyödyntänyt täysimääräisesti kaikkia mahdollisia työvuoroja, tuotantokapasiteettia voitaisiin lisätä nopeasti ja huomattavassa määrin. Mitään näyttöä ei myöskään saatu siitä, että tällaiseen kapasiteetin lisäykseen liittyvät kustannukset olisivat korkeita suhteessa valmistetun tuotteen arvoon.

(41)

Kapasiteetin lisäys voi olla erittäin merkittävä, kun otetaan huomioon edullinen ”pääsylippu”, joka japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien on maksettava voidakseen lisätä myyntiään yhteisöön (olemassa olevat jakelukanavat ja pienet investoinnin kapasiteetin lisäämiseksi).

(42)

Kun otetaan huomioon edellä esitetty ja se, että ei ole näyttöä siitä, etteikö tilanne olisi sama kaikkien muiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, voidaan todeta, että japanilaiset tuottajat voivat todennäköisesti tarvittaessa lisätä tuotantokapasiteettia merkittävästi lyhyen ajan kuluessa.

(43)

Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, tuonti EY:öön todennäköisesti lisääntyy. Edellä esitetyn lisäksi on otettava huomioon houkuttelevat hinnat yhteisössä verrattuna kolmansiin maihin, jo olemassa olevat jakelukanavat sekä se, että kapasiteettia voitaisiin lisätä suhteellisin alhaisin kustannuksin (uusien työntekijöiden kouluttaminen).

(44)

Kun otetaan huomioon edellä kuvatut markkinoiden erityispiirteet eli se, että hinnat yhteisössä ovat korkeammat kuin kolmansissa maissa ja Japanin kotimaanmarkkinoilla, japanilaisilla tuottajilla on suuri kannustin suunnata osa myynnistään yhteisön markkinoille, todennäköisesti alhaisin hinnoin menetettyjen markkinaosuuksien hankkimiseksi takaisin. Koska lisäksi tuotantokapasiteettia voidaan nopeasti laajentaa, on hyvin todennäköistä, että tarkasteltavana olevaa tuotetta tuodaan jatkossa suuria määriä. Koska ei ole mitään näyttöä siitä, että japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat muuttaisivat hinnoittelukäytäntöään ja nostaisivat hintojaan, jos toimenpiteiden annetaan raueta, on myös erittäin todennäköistä, että lisääntynyt tuonti tapahtuisi polkumyyntihinnoin.

(45)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien harjoittama tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynti todennäköisesti toistuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, ja sen vuoksi toimenpiteet olisi pidettävä edelleen voimassa.

(46)

Vuonna 2001 Thomson Broadcast Systemsin (’TBS’) omistaja Thomson Multimedia hankki omistukseensa Philips Digital Video Systemsin (’Philips DVS’), toisen yhteisön televisiokamerajärjestelmien tuottajan, ja yrityssulautumasta Philips DVS/TBS tuli Grass Valley Nederland B.V., pyynnön esittänyt tuottaja.

(47)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että viisi vuotta sitten siihen etuyhteydessä olevan yrityksen yhteisössä myymät lähes kaikki televisiokamerajärjestelmät oli valmistanut kyseinen yritys yhteisössä. Lisäksi väitettiin, että koska tämä tuotantolaitos ei toimittanut ainoastaan EY:n markkinoille vaan koko maailmaan, voimassa olevia polkumyyntitulleja koskevat päätökset eivät todennäköisesti vaikuta siihen.

(48)

Koska tämä vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut lisätietoja eikä vastannut muille yhteisön tuottajille suunnattuun kyselylomakkeeseen, sen toimintaa – myöskään yhteisössä – ei ollut mahdollista tutkia tarkasti.

(49)

Toinen televisiokamerajärjestelmiä yhteisössä tuottava taloudellinen toimija, joka on etuyhteydessä japanilaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, toimi yhteistyössä tässä tutkimuksessa ja vastusti voimassa olevia toimenpiteitä. Tämä taloudellinen toimija väitti, että televisiokamerajärjestelmien tuonti Japanista on satunnaista ja lähinnä täydentää yrityksen toimintaa EY:ssä. Toimitiloihin tehty tarkastuskäynti paljasti, että kyseisessä yhteisön laitoksessa kootaan vain yhtä mallia, jonka osat ovat peräisin Japanista ja yhteisöstä, eikä käynnin aikana itse asiassa valmistettu CCD-anturia (charge-coupled device), joka on kamerarungon tärkein osa. Lisäksi tutkimuksessa paljastui, että tämän mallin tuottamiseen yhteisössä ei ole muita syitä kuin televisiokamerajärjestelmiä koskevien toimenpiteiden voimassaolo.

(50)

Tässä tutkimuksessa vahvistettiin, että pyynnön esittäneen tuottajan osuus televisiokamerajärjestelmien tuotannosta yhteisössä oli yli 60 prosenttia. Sen katsotaan näin ollen muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ja siitä käytetään jäljempänä nimitystä ’yhteisön tuotannonala’.

(51)

Edellä 19 ja 20 kappaleessa esitetyistä syistä yhteisön markkinatilanteen analyysi perustui kamerarunkoja koskeviin tietoihin.

(52)

Tietoja ei ollut mahdollista saada yhdeltä japanilaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, jolla väitteen mukaan on tuotantolaitoksia yhteisön markkinoilla. Ne japanilaiset osapuolet, jotka tosiasiallisesti vievät tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön, eivät osallistuneet yhteistyöhön. Tämän vuoksi erityisesti kulutukseen liittyvien tietojen osalta komissio hyödynsi saatavilla olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(53)

Koska myyntiä ja tuotantoa koskevia tietoja oli saatavissa vain yhdeltä tai kahdelta asianomaiselta osapuolelta ja koska tällaiset tiedot ovat arkaluonteisia liiketoiminnan kannalta, katsottiin asianmukaiseksi olla esittämättä tarkkoja lukuja. Tarkat luvut on korvattu merkillä ”—”, ja indeksit on annettu.

(54)

Kamerarunkojen näennäinen kulutus yhteisössä arvioitiin seuraavien tietojen perusteella: yhteisössä myyty määrä (yhteisön tuotannonalan toimittamat tiedot), Ikegami Electronics (Europe) GmbH:n myyntimäärä, kamerarunkojen tuontia Japanista koskevat tilastotiedot (14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta) sekä yhden televisiokamerajärjestelmien käyttäjän antamat ostotiedot. Koska yksi japanilainen vientiä harjoittava tuottaja, joka väitteen mukaan tuottaa televisiokamerajärjestelmiä yhteisössä, ei osallistunut yhteistyöhön, on todennäköistä, että yhteisön kulutus on arvioitu hieman todellista alhaisemmaksi, mutta tämä ei vaikuta merkittäväsi yleissuuntauksiin ja päätelmiin.

Taulukko 1

Televisiokamerajärjestelmien kulutus yhteisössä

(55)

Yhteisön kulutus kasvoi vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 3 prosenttia. Vuonna 2004 tapahtui kuitenkin merkittävää kasvua, kun tuonti lisääntyi. Yhteisön kulutus laski noin 15 prosenttia tutkimusajanjaksolla verrattuna vuoteen 2004.

(56)

Tarkastelujaksolla Japanista tuotujen kamerarunkojen määrä pysyi suhteellisen pienenä. Määrä kuitenkin lähes kymmenkertaistui vuosien 2002 ja 2004 välillä ja oli noin 30 yksikköä. Tutkimusajanjaksolla tuonti laski verrattuna vuoteen 2004 mutta oli huomattavasti vuotta 2002 korkeammalla tasolla. Yleisesti ottaen tuonti lähes kolminkertaistui tarkastelujaksolla. Yhteisön tuotannonala väitti, että tuonnin määrä oli aliarvioitu, koska sen saamien markkinatietojen perusteella japanilaisten tuottajien toimituksia EY:hyn oli huomattavasti enemmän kuin mitä kyseiset yritykset voivat väitetysti tuottaa yhteisössä. Lisäksi väitettiin, että toimenpiteitä todennäköisesti kierretään tuomalla kameran osia maahan. Nämä tiedot eivät kuitenkaan olleet yhdenmukaisia tutkimuksen – eli tarkastuskäyntien ja riippumattomilta käyttäjiltä saatujen tietojen – päätelmien kanssa. Lisäksi tällä tarkastelulla ei pyritä määrittämään, kierretäänkö voimassa olevia toimenpiteitä, vaikkakin todetaan, että toimenpiteiden kiertämisellä on vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

(57)

Tuonnin markkinaosuus kasvoi jatkuvasti vuoteen 2004 asti, jolloin se saavutti korkeimman tasonsa. Huolimatta tuonnin merkittävästä laskusta tutkimusajanjaksolla – alle puolet vuoden 2004 tasosta – sen markkinaosuus kuitenkin kasvoi tarkastelujaksolla.

Taulukko 2

Kamerarunkojen tuonti Japanista ja niiden markkinaosuus

(58)

Yhteistyön puutteen vuoksi luotettavia tietoja kamerarunkojen tuontihinnoista ei ollut saatavilla. Japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat myyvät tarkasteltavana olevaa tuotetta yksinomaan etuyhteydessä oleville tuojille yhteisössä. Sen vuoksi 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saadut hinnat ovat etuyhteydessä olevien osapuolten välisiä hintoja eikä niitä voida pitää luotettavina. Näin voidaan olettaa etenkin sillä perusteella, että voimassa olevien toimenpiteiden vuoksi yritykset voivat päättää jakaa voittoja yhteisössä toimiville yrityksille.

(59)

Näin ollen tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin hintakehityksestä ja hinnoittelusta ei voitu tehdä mitään päätelmiä.

(60)

Selvyyden vuoksi muistutetaan, että yhteisön tuotannonala on vastauksessaan kyselylomakkeeseen toimittanut tietoja televisiokamerajärjestelmistä, eikä pelkästään kamerarungoista. Tätä ei pidetty ongelmana, koska kussakin televisiokamerajärjestelmässä on yleensä kamerarunko. Kehityssuuntausten tutkimisen vuoksi ja japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimintaa koskevien tarkempien tietojen puutteessa yhteisön tuotannonalan taloudellista tilannetta tutkittiin televisiokamerajärjestelmiin liittyvien tietojen perusteella.

(61)

Yhteisön tuotannonalan tuottamien televisiokamerajärjestelmien kokonaistuotanto lisääntyi hieman tarkastelujaksolla. Vuonna 2003 tapahtuneen 8 prosentin laskun jälkeen tuotanto lisääntyi merkittävästi vuonna 2004, noin 35 prosenttia. Tutkimusajanjaksolla tuotanto kuitenkin laski noin 16 prosenttia verrattuna vuoteen 2004, vaikkakin tasolle, joka oli edelleen 5 prosenttia korkeampi vuoteen 2002 verrattuna.

Taulukko 4

Tuotanto

(62)

Yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti pysyi vakaana vuoteen 2004. Tutkimusajanjaksolla tapahtui kuitenkin 14 prosentin lasku, joka oli seurausta yrityksen uudelleenorganisaatiosta ja antoi yritykselle mahdollisuuden mukauttaa tuotantokapasiteettiaan kysyntään. Kuten seuraavassa kuvataan, tuotantokapasiteetin alenemiseen liittyi vakaa kapasiteetin käyttöaste vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(63)

Lisääntyneen tuotannon ja tuotantokapasiteetin mukauttamisen myötä kapasiteetin käyttöaste kohosi tarkastelujaksolla. Kapasiteetin käyttöaste on seurannut tuotannon kehittymistä, eli vuosien 2002 ja 2004 välillä tapahtunutta nousua, jonka huippukohta oli vuonna 2003. Tutkimusajanjaksolla kapasiteetin käyttöaste pysyi vakaana vuoteen 2004 verrattuna mutta oli edelleen noin 20 prosenttia vuoden 2002 tason yläpuolella.

Taulukko 5

Tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(64)

Varastot pienenivät huomattavasti vuonna 2003 (– 17 prosenttia) mutta kasvoivat seuraavana vuonna, vaikkakin jäivät edelleen 11 prosenttia alle vuoden 2002 tason. Varastojen epänormaali kasvu tutkimusajanjaksolla selittyy sillä, että tutkimusajanjakso päätyi ennen tilikautta, jolloin toimitettavana oli vielä monia tilauksia.

Taulukko 6

Varastot

(65)

Yhteisön tuotannonalan myynti yhteisön markkinoilla lisääntyi vuosien 2002 ja 2004 välillä 10 prosenttia muttei yltänyt kuitenkaan yhteisön kulutuksen lisääntymiseen, joka oli merkittävää (23 prosenttia) samalla kaudella. Tämän johdosta yhteisön teollisuudenalan markkinaosuus laski yli 20 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla Japanista tulevan tuonnin ja yhteisön muiden toimijoiden eduksi. Tutkimusajanjaksolla myynti laski merkittävästi verrattuna vuoteen 2004, ja tämä johti yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden laskuun edelleen.

(66)

On kuitenkin huomattava, että yhteisön tuotannonalan markkinaosuutta koskevat luvut ja kehityssuunnat perustuvat käytettävissä oleviin tietoihin erityisesti, koska yhteisössä toimiva toinen tuottaja ei toimittanut myynti- ja tuotantolukujaan.

(67)

Keskimääräisistä myyntihinnoista voidaan todeta, että tarkastelujaksolla ne laskivat 3 prosenttia, vaikka vuosien 2002 ja 2003 välillä nousua oli 7 prosenttia. Tarkastelujakson suhteellisen pieneen hinnanalennukseen kätkeytyy kuitenkin muutos tuotevalikoimassa, sillä yhteisön tuotannonala toi markkinoille uusia tuotteita, joiden kokoonpano oli korkeatasoisempaa (ja kalliimpaa).

Taulukko 7

Myynti, hinnat ja markkinaosuus

(68)

Tarkastelujaksolla työllisyys laski (yli 24 prosenttia), ja tämä yhdessä tuotannon kohoamisen kanssa johti tuottavuuden merkittävään kasvuun (37 prosenttia). On huomattava, että työllisyyden laskuun liittyi määräaikaisten/tilapäisten työntekijöiden lisääntynyt käyttö, millä alennettiin yrityksen kiinteitä kustannuksia.

(69)

Tarkastelujaksolla yhteisön tuotannonala onnistui alentamaan merkittävästi työvoimakustannuksiaan (– 14 prosenttia). Tämän seurauksena yhteisön tuotannonalan työvoimakustannusten osuus kaikista tuotantokustannuksista aleni useita prosenttiyksikköjä. Tämä osoittaa selvästi, että yhteisön tuotannonala pyrkii mukauttamaan tuotantorakennettaan ja alentamaan kiinteitä kustannuksia.

Taulukko 8

Työllisyys, tuottavuus ja palkat

(70)

Yhteisön tuotannonalan kannattavuus oli edelleen negatiivinen edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tutkimusajanjaksolla, ja tämä johti tuolloin voimassa olleiden polkumyyntitoimenpiteiden jatkamiseen. Tilanne on nyt kääntynyt, ja vuosien 2002 ja 2004 välillä yhteisön tuotannonalan kannattavuus oli positiivinen.

(71)

Yhteisön tuotannonalan kannattavuus nousi vuoteen 2004 asti, vaikkakin yleensä odotetaan suurempia voittoja (yli 10 prosenttia), jotta tuotannonala voisi pysytellä teknisen kehityksen vaatimusten vauhdissa. Näin ollen edes vuosina 2003 ja 2004, jolloin voittomarginaalit olivat suurimmat, tasot eivät olleet riittävät takaamaan sitä, että yhteisön tuotannonala voisi edelleen investoida suuria summia uuteen kehitykseen, kuten alalla odotetaan.

(72)

Tutkimusajanjaksolla tuottavuus heikkeni merkittävästi ja tuotannonala koki suuria tappioita. Tämän taustalla on kaksi tekijää: Toisaalta myynnin merkittävä lasku yhteisössä tutkimusajanjaksolla nosti keskimääräisiä kiinteitä kustannuksia, millä oli negatiivinen vaikutus kannattavuuteen. Toisaalta yhteisön tuotannonala ei pystynyt siirtämään asiakkaiden maksettavaksi tiettyjen raaka-aineiden kustannusten nousua sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja myyntiin liittyviä lisäkustannuksia, jotka johtuivat parempaan palveluun tähtäävästä myyntitoimistojen laajemmasta verkostosta. Lisäksi on huomattava, kuten 67 kappaleessa todetaan, että keskimääräisten myyntihintojen hienoinen lasku vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä pitää sisällään muutoksen tuotevalikoimassa, kun yhteisön tuotannonala toi markkinoille uusia tuotteita, joiden kokoonpano oli korkeatasoisempaa (ja kalliimpaa), mutta ei pystynyt nostamaan hintoja samassa suhteessa.

Taulukko 9

Kannattavuus

(73)

Investoinnin ovat pysytelleet korkealla tasolla, vaikkakin ne laskivat 13 prosenttia vuonna 2003. Tilanne kuitenkin korjaantui seuraavana vuonna investointien lähes kolminkertaisella nousulla, mikä johtui tuotannon uudistamisesta ja järkeistämisestä sekä tuotannonalan edellyttämistä jatkuvasti korkeista T&K-investoinneista.

(74)

Investointien tuotto, ilmaistuna voittoprosenttina investointien nettokirjanpitoarvosta, noudatti suunnilleen edellä kuvattua kannattavuuden kehitystä.

Taulukko 10

Investoinnit ja investointien tuotto

(75)

Yhteisön tuotannonalalla ei todettu olleen vaikeuksia pääoman saannissa tarkastelujakson aikana.

(76)

Kassavirta kasvoi merkittävästi vuoteen 2004 asti (39 prosenttia). Myönteinen kehitys osoittaa, että tuotannonala oli elpymässä. Vuonna 2004 kassavirta edusti vain noin 10:tä prosenttia yhteisön kokonaismyynnistä, mitä ei voida pitää liiallisena. Tutkimusajanjaksolla kassavirtaan kuitenkin vaikutti merkittävästi negatiivinen kannattavuus.

Taulukko 11

Kassavirta

(77)

Vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana yhteisön kulutus kasvoi 3 prosenttia, kun taas yhteisön tuotannonalan myynnin määrä yhteisön markkinoilla väheni 21 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni yli 20 prosenttiyksikköä, kun taas polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja muiden yhteisön tuottajien markkinaosuus kasvoi.

(78)

Viime vuosina televisiokamerajärjestelmien markkinoille on ollut ominaista siirtyminen erottelukyvyltään tavallisista teräväpiirtotelevisiokamerajärjestelmiin. Tämän suuntauksen odotetaan vahvistuvan tulevaisuudessa. Koska teräväpiirtolähetykset eivät ole vielä levinneet laajalle, erittäin monet lähetystoiminnan harjoittajat, etenkin pienemmät tai alueelliset, ostavat kuitenkin edelleen erottelukyvyltään tavallisia televisiokamerajärjestelmiä, joiden suhteellisesti alemmat hinnat houkuttavat. Yhteisön tuotannonala ei saanut etua markkinoiden kasvusta, kuten sen markkinaosuuden pieneneminen osoittaa.

(79)

Erottelukyvyltään tavallisten televisiokamerajärjestelmien tuotanto ja myynti ovat edelleen tärkeitä kaikille televisiokamerajärjestelmien tuottajille, eikä vähiten siksi, että tuotannonalan pääomavaltaisuuden vuoksi kiinteät kustannukset ovat luonnollisesti korkeat. Tämän vuoksi on edelleen tärkeää, että yhteisön tuotannonala hyötyy erottelukyvyltään tavallisten televisiokamerajärjestelmien myynnin tarjoamasta laajemmasta myynnistä, jotta kiinteät kustannukset tasaantuvat.

(80)

Polkumyyntimarginaalin merkittävyyden tutkimisessa on otettava huomioon, että voimassa on toimenpiteitä, joilla pyritään estämään vahingollinen polkumyynti. Kuten 22 kappaleessa todetaan, käytössä olevien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat myyvät edelleen yhteisöön polkumyyntihinnoin. Havaittu polkumyyntimarginaali on merkittävä, ja sen vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ei voida pitää vähäisenä, erityisesti jos siihen liittyvät mahdolliset erittäin suuret määrät.

(81)

Yhteisön tuotannonalan tilanne parani jossakin määrin tarkastelujaksolla toimenpiteiden jatkamisesta vuonna 2000 lähtien ja edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ajan. Edellä esitetyt tekijät kuitenkin osoittavat, että yhteisön tuotannonala on edelleen herkkä ja haavoittuva.

(82)

Tutkimus osoitti yhteisön tuotannonalan vientitoiminnan kehittyneen seuraavasti:

Taulukko 12

Yhteisön tuotannonalan vienti

(83)

Yhteisön tuotannonalan viennin määrä kasvoi merkittävästi vuodesta 2002 vuoteen 2004, mutta laski yli 20 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Myyntimäärät tutkimusajanjaksolla ovat kuitenkin edelleen lähes 50 prosenttia korkeammat kuin tarkastelujakson alussa. Tämä yleinen positiivinen suuntaus esiintyi samaan aikaan kuin keskimääräisten hintojen huomattava lasku, mitä selittää voimakas kilpailu kolmansien maiden markkinoilla esiintyvillä erittäin alhaisilla hinnoilla (ks. 35 kappale).

(84)

Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonala joutui kilpailemaan erittäin alhaisilla hinnoilla kolmansissa maissa, erityisesti Brasilian ja Kiinan kaltaisilla kehittyvillä markkinoilla, ja voidakseen säilyttää huomattavan tuotanto- ja myyntimäärän sen oli alennettava merkittävästi hintojaan kolmansissa maissa. Tällä oli tietenkin kielteisiä vaikutuksia sen kokonaiskannattavuuteen.

(85)

Yksi tekijä, joka voisi selittää sitä, miksi yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne ei ole vielä täysin elpynyt, kun otetaan huomioon markkinaosuuden menettäminen ja negatiivinen kannattavuus tutkimusajanjaksolla, on se, että sellaiset japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat käynnistivät yhteisössä toimintaa, jotka väitteiden mukaan myös tuottavat televisiokamerajärjestelmiä myyntiin yhteisön markkinoille. Muut tuottajat yhteisössä ovat tosiaan saavuttaneet merkittävän markkinaosuuden tarkastelujaksolla (ks. 65 kappale). Koska yhteisössä väitteiden mukaan tuottajana toimiva japanilainen tuottaja ei osallistunut yhteistyöhön, ei voida jättää huomiotta, että kyseisen yrityksen markkinaosuuden kasvu ei olisi tulosta paremmista kilpailukäytännöistä vaan suorasta polkumyyntikäytäntöjen siirrosta yhteisöön niin, että tuote kootaan yhteisössä, jotta vältetään toimenpiteen vaikutukset.

(86)

On huomattava, että ainakin yhdessä tapauksessa, tutkimuksessa ei havaittu mitään muita syitä tällaiselle toiminnalle yhteisössä kuin toimenpiteiden voimassaolo ja tarve välttää niitä (ks. 49 kappale).

(87)

Yhteisön tuotannonalan nykytilaa olisi tarkasteltava ottaen huomioon toimenpiteiden voimassaolo.

(88)

Myynti yhteisön markkinoilla, tuotannon määrä sekä kapasiteetin käyttöaste kasvoivat merkittävästi vuoteen 2004 asti. Myös kannattavuus ja tuottavuus paranivat vuoteen 2004 asti, ja työvoimakustannukset alenivat. Kassavirta, investointien tuotto sekä varastot olivat nekin positiivisia vuoteen 2004 asti.

(89)

Tarkastelujaksolla yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kuitenkin kehittyi negatiivisesti (lasku oli yli 20 prosenttiyksikköä). Vuodesta 2000 lähtien yhteisön muut taloudelliset toimijat, jotka väitetysti tuottavat myös televisiokamerajärjestelmiä, kasvattivat toimintaansa. Tämä yhdessä Japanista polkumyyntihinnoin tapahtuvan tuonnin kanssa on estänyt yhteisön tuotannonalaa siirtämästä myyntihintoihinsa televisiokamerajärjestelmiin liittyvän tutkimuksen ja kehityksen, tuotannon ja myynnin kohonneita kustannuksia, mikä on johtanut negatiiviseen kannattavuuteen tutkimusajanjaksolla.

(90)

Markkinoiden polkumyyntihinnat vaikuttivat myös yhteisön tuotannonalan vientitoimintaan ja pakottivat sen alentamaan merkittävästi (yli 30 prosenttia) keskimääräisiä hintojaan kolmansissa maissa, mikä vaikutti negatiivisesti tuotannonalan kokonaiskannattavuuteen. Tämä on hyvä osoitus siitä, miten televisiokamerajärjestelmien yhteisön markkinat voivat kehittyä, ellei toimenpiteitä toteuteta.

(91)

Yhteisön tuotannonalan tilanne kokonaisuudessaan parani vuoteen 2004 asti, mutta tiettyjen indikaattorien (esim. myyntimäärä yhteisössä, kannattavuus, investointien tuotto ja kassavirta) positiivinen kehitys on kääntynyt päinvastaiseksi tutkimusajanjaksolla. Näin ollen voidaan todeta, että yhteisön tuotannonala on paremmassa tilanteessa verrattuna edelliseen tarkastelua koskevaan tutkimukseen ja on osoittautunut elinkelpoiseksi ja kilpailukykyiseksi, koska se on merkittävästi alentanut kiinteitä kustannuksia ja parantanut tuottavuutta. Se ei ole kuitenkaan vielä täysin elpynyt ja on edelleen hyvin herkässä ja haavoittuvassa tilanteessa, kuten tutkimusajanjaksolla tapahtuneesta kehityksestä voi päätellä.

(92)

Johdanto-osan 43 kappaleessa todetaan, että polkumyyntitoimenpiteiden raukeaminen johtaisi todennäköisesti siihen, että Japanista polkumyynnillä tapahtuva tuonti yhteisöön lisääntyisi.

(93)

Kun tarkastellaan halpatuonnin lisääntymisen todennäköistä vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen, voidaan todeta, että merkittävät polkumyyntituonnin määrät aiheuttaisivat välittömästi hintojen voimakkaan laskun yhteisön markkinoilla, koska yhteisön tuotannonala todennäköisesti yrittäisi ensin säilyttää markkinaosuutensa ja tuotantotasonsa, kuten voitiin havaita tarkastelujaksolla kolmansiin maihin tapahtuvan myynnin kohdalla. Jos näin kävisi, yhteisön tuotannonalan kannattavuuden lasku olisi huomattava ja sen taloudellinen tilanne heikkenisi.

(94)

Televisiokamerajärjestelmien markkinoilla tuottajan selviytyminen riippuu myös sen kyvystä pysyä uuden teknisen kehityksen vauhdissa ja näin ollen investoida asianmukaisesti tutkimukseen ja kehitykseen, korkeatasoisiin tuotantolaitoksiin ja työntekijöiden kouluttamiseen. On olennaisen tärkeää, että yhteisön tuotannonala saavuttaa tietyn kannattavuustason, joka on saavutettava pitämällä myyntihinnat tasolla, joka mahdollistaa näiden kustannusten kattamisen. On selvää, että Japanista peräisin olevan todennäköisen polkumyynnin aiheuttaman hintojen laskun tilanteessa ainoa jäljellä oleva yhteisön tuottaja, joka ei ole etuyhteydessä japanilaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, kärsisi aineellista vahinkoa polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista eikä todennäköisesti selviytyisi tästä tilanteesta, kun otetaan huomioon japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien erittäin alhaiset myyntihinnat kolmansille maille.

(95)

14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan tietojen perusteella polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä lisääntyi yli kolminkertaisesti vuoteen 2004 asti ja yli 50 prosenttia tarkastelujaksolla. Kuten edellä todettiin, on todennäköistä, että ilman polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä yhteisön markkinoille toimitettaisiin entistä enemmän asianomaista tuotetta erittäin alhaiseen hintaan, joka alittaisi huomattavasti yhteisön tuotannonalan hinnat.

(96)

Jos japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientihinnat olisivat samalla tasolla yhteisössä kuin kolmansissa maissa, kuten olisi kohtuullista odottaa, ne alittaisivat yhteisön tuotannonalan hinnat noin 30 prosentilla. Tällainen hinnoittelukäytäntö ja japanilaisten viejien kyky toimittaa merkittäviä määriä yhteisön markkinoille laskisivat erittäin todennäköisesti hintoja yhteisön markkinoilla, millä olisi negatiivinen vaikutus yhteisön tuotannonalan taloudelliseen suorituskykyyn.

(97)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi erittäin todennäköisesti yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan aineellisen vahingon toistumiseen.

(98)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen yhteisön kokonaisedun vastaista. Yhteisön edun määrittämiseksi arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat kuten tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön tuotannonalan, muiden yhteisön tuottajien, käyttäjien ja tavarantoimittajien etunäkökohdat.

(99)

Olisi muistettava, että toimenpiteiden käyttöönottoa ja niiden jatkamista ei aiemmissa tutkimuksissa pidetty yhteisön edun vastaisena. Lisäksi tämä tutkimus on toinen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, joten siinä tarkastellaan tilannetta, jossa polkumyyntitoimenpiteet ovat olleet voimassa jo vuodesta 1994.

(100)

Tällä perusteella tutkittiin, oliko polkumyynnin jatkumisen ja/tai vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei tässä erityistapauksessa ole yhteisön edun mukaista.

(101)

Yhteisön tuotannonala on ainoa televisiokamerajärjestelmien tuottaja, joka ei ole etuyhteydessä japanilaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin. Se on osoittautunut elinkelpoiseksi tuotannonalaksi, joka kykenee mukautumaan muuttuviin markkinaolosuhteisiin. Tätä vahvistivat sen pyrkimykset järkeistää tuotantoa, alentaa kustannuksia ja lisätä tuottavuutta samoin kuin jatkuvat investoinnin teknisesti edistyneempien tuotteiden tuotantoon.

(102)

Tuotannonalan taloudellisen tilanteen kohentuminen tarkastelujaksolla osoittaa, että tuotannonala on onnistunut saamaan etua toimenpiteiden voimassaolosta ja tosiasiallinen kilpailu on palautettu. Kannattavuuden parantumisesta huolimatta sen on vielä saavutettava tulostaso, jota voidaan odottaa tämän tyyppisen teknisen tuotteen kohdalla. Edellä kuvatun perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että jos polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ei jatketa, yhteisön tuotannonalan tilanne heikkenee todennäköisesti vakavasti ja se joutuu mahdollisesti jopa lopettamaan (ks. 93 kappale). Tämä vaarantaisi yli 100 työpaikkaa, jotka liittyvät suoraan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen.

(103)

Lisäksi korkean teknologian tuotteiden, kuten televisiokamerajärjestelmien, tuottamisella yhteisössä ja erityisesti siihen liittyvällä T&K-toiminnalla on tärkeitä seurannaisvaikutuksia. Tämä koskee erityisesti CCD-anturin valmistamista, koska sen komponentteja käytetään myös muihin tarkoituksiin turvajärjestelmissä, lääketieteessä, teollisuudessa ja televiestinnässä. Lisäksi televisiokamerajärjestelmiä valmistavan yhteisön tuotannonalan olemassaolo vaikuttaa koko televisioteollisuuteen lähetyslaitteiden kehittämisestä ja valmistuksesta televisiovastaanottimien ja tallentimien tuotantoon, mutta se voi vaikuttaa myös yhteisön televisioalalle vahvistettaviin standardeihin. On otettava huomioon myös se, että tämän korkean teknologian tuotannonalan katoaminen vaikuttaisi kielteisesti televisioteollisuuteen yleisestikin.

(104)

Edellä esitetyn perusteella katsottiin, että nykyisten toimenpiteiden voimassaoloa oli tarpeen pidentää polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kielteisten vaikutusten poistamiseksi. Ne voisivat vaarantaa yhteisön tuotannonalan olemassaolon ja samalla huomattavan määrän työpaikkoja.

(105)

Televisiokamerajärjestelmien yhteisön muiden tuottajien edut huomioon ottaen olisi huomattava, että vain yksi tuottaja teki yhteistyötä tässä tutkimuksessa. Tuottaja, joka on etuyhteydessä japanilaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, vastusti toimenpiteiden jatkamista mutta väitti, että niiden voimassaolo antoi sille muihin japanilaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin nähden kilpailuetua, josta se ei halunnut luopua.

(106)

Koska väitetty toinen yhteisön tuottaja ei osallistunut yhteistyöhön, oli pääteltävä, että toimenpiteiden jatkaminen ei vaikuta negatiivisesti yhteistyöhön osallistuneeseen yhteisön tuottajaan. Samoin kuin toimenpiteiden jatkamisen jälkeen vuonna 2000, voimassa olevien toimenpiteiden jatkaminen kannustaa nytkin sen investointeja yhteisöön.

(107)

Komissio lähetti kyselylomakkeen myös 25:lle televisiokamerajärjestelmien käyttäjälle. Ainoastaan neljä käyttäjää toimi yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Nämä käyttäjät ovat toimiluvan saaneita lähetystoiminnan harjoittajia, jotka lähettävät omia ohjelmiaan omilla laitteillaan. Ne ostavat televisiokamerajärjestelmät suoraan tuottajilta, riippumatta siitä onko ne tuotettu yhteisössä vai viejämaassa, ja edustavat suurinta osaa televisiokamerajärjestelmien käyttäjistä.

(108)

Yksi käyttäjä totesi, että sillä ei ole mitään aikomuksia ostaa merkittävää määrää televisiokamerajärjestelmiä seuraavien viiden vuoden aikana, eikä toimenpiteiden mahdollisella jatkamisella ole näin ollen mitään vaikutuksia sen liiketoimintaan.

(109)

Toinen käyttäjä totesi, että se aikoo siirtyä teräväpiirtotuotteisiin ja että jos toimenpiteiden annetaan raueta, se lisäisi toimittajien määrää yhteisössä ja johtaisi muutoksiin hinnoittelussa ja tuoteinnovaatiossa. Todettiin myös, että kameran hankintalähteen vaihtaminen ei ole realistista, koska televisiokamerajärjestelmät eivät ole mitään yleisiä tai perushyödykkeitä.

(110)

Kolmas käyttäjä totesi vastustavansa polkumyyntitoimenpiteiden uudistamista, koska se johtaisi kilpailun vähenemiseen ja supistaisi mallivalikoimaa. Lisäksi väitettiin, että lyhyellä aikavälillä ei ole juurikaan joustavuutta vaihtaa tuottajasta toiseen.

(111)

Neljäs käyttäjä totesi, että se ei voi ennustaa vaikutuksia, jos toimenpiteitä jatketaan.

(112)

On huomattava, että ainakin kaksi japanilaista tuottajaa on nyt sijoittautunut yhteisöön ja kilpailee yhteisön tuotannonalan kanssa. Jotkin käyttäjät ovat edelleen ostaneet japanilaisia televisiokamerajärjestelmiä, riippumatta siitä onko ne tuotu vai tuotettu yhteisössä. Sen vuoksi ei voida päätellä, että voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet ovat täysin poistaneet kilpailun televisiokamerajärjestelmien eri toimittajien väliltä. On totta, että televisiokamerajärjestelmien tuonti Japanista on vähentynyt polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, mutta tämä on tulosta japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien kyvyttömyydestä myydä yhteisöön muilla kuin polkumyyntihinnoilla.

(113)

Kun tarkastellaan mahdollisuutta vaihtaa televisiokamerajärjestelmien toimittajia, on huomattava, että polkumyyntitoimenpiteiden tarkoituksena ei ole pakottaa vaihtamaan eri toimittajaan vaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset poistamalla epäterveitä kaupan käytäntöjä. Jos lisäksi televisiokamerajärjestelmien yhteisön tuotannonala lakkaa voimassa olevien toimenpiteiden poistamisen seurauksena, tämä johtaisi väistämättä kilpailun vähenemiseen ja televisiokamerajärjestelmien yhteisön käyttäjien riippuvuuteen japanilaisesta teknologiasta. Jälkimmäinen näkökohta on erityisen tärkeä, koska televisiokamerajärjestelmillä voi olla suuri merkitys tulevien televisiolähetysstandardien luomisessa. Yhteisö olisi eittämättä epäedullisessa tilanteessa, jos sillä ei olisi riittävän vahvaa tämän tuotteen tuottajaa.

(114)

Aiemmissa tutkimuksissa tehtyjen päätelmien mukaisesti havaittiin, että televisiokamerajärjestelmät eivät ole merkittävä kustannustekijä käyttäjille, sillä niiden osuus ohjelmatuotannon kokonaiskustannuksista on vähäinen. Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden piiriin kuuluvat kamerajärjestelmät edustavatkin vain osaa kaikista laitteista, joita lähetystoiminnan harjoittajat tarvitsevat. Jos tarkastellaan lähetystoiminnan harjoittajan kokonaiskustannuksia eikä pelkästään laitekustannuksia, polkumyyntitullien piiriin kuuluvien televisiokamerajärjestelmien kustannusten osuus pienenee entisestään, sillä niitä paljon suurempia kustannuksia ovat esimerkiksi ohjelmien tuotantokustannukset, henkilöstömenot ja yleiskustannukset.

(115)

Yleisesti ottaen vaikutukset käyttäjiin olivat suhteellisen vähäiset verrattuna lähetystoiminnan harjoittajien kokonaisliikevaihtoon, sillä televisiokamerajärjestelmien hankinnan osuus on alle 0,2 prosenttia niiden kokonaisliikevaihdosta. Lisäksi nykyään televisiokamerajärjestelmän keskimääräiseksi käyttöiäksi arvioidaan noin seitsemän vuotta, joskus 10 vuotta, joten televisiokamerajärjestelmät eivät ole käyttäjille toistuva kustannustekijä.

(116)

Koska toimenpiteet ovat jo olleet käytössä tietyn ajan ja koska niiden taso säilytettäisiin samana, voidaan päätellä, että käyttäjien tilanne ei heikkenisi. Lisäksi käyttäjät voivat edelleen hankkia myös muita kuin yhteisön tuotannonalan tuottamia televisiokamerajärjestelmiä. Saatavilla ei ollut näyttöä siitä, että käyttäjille mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset kumoaisivat tarpeen poistaa vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin kauppaa vääristävät vaikutukset ja tarpeen palauttaa toimiva kilpailu.

(117)

On huomattava, että jos toimenpiteitä toteutetaan, 6 kappaleessa kuvatun rinnakkaistutkimuksen perusteella tosiasiallisesti tarkistetaan voimassa olevia toimenpiteitä ja päivitetään niiden tasoa.

(118)

Yhdeksästä raaka-aineen toimittajasta, joihin otettiin yhteyttä, vain yksi vastasi kyselylomakkeeseen ja osallistui yhteistyöhön tutkimuksessa. Yritys on televisiokamerajärjestelmien tärkeän osan toimittaja, ja sen toiminnan todettiin edustavan tuotteen raaka-aineen toimittajia.

(119)

Toimittajan myynti yhteisön tuotannonalalle edustaa merkittävää osaa yrityksen koko liikevaihdosta kyseisen tuotteen osalta. Yritys totesi, että jos toimenpiteiden voimassaoloa jatketaan, raaka-aineen tuotanto säilyy. Toisaalta jos toimenpiteet kumotaan, sen kokoamiskapasiteetti vaarantuu, koska se ei pysty alentamaan hintoja.

(120)

Sen vuoksi pääteltiin, että voimassa olevan toimenpiteen jatkamisella on myönteinen vaikutus televisiokamerajärjestelmien varhaisemman jalostusasteen teollisuuteen.

(121)

Yksi tuoja, joka myös tuottaa televisiokamerajärjestelmiä yhteisössä ja on etuyhteydessä japanilaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, väitti, että riippumatta siitä, jatketaanko toimenpiteitä, tuotantoa yhteisössä ei ole tarkoitus vähentää.

(122)

Tämän vuoksi on pääteltävä, että vaikka voimassa olevia toimenpiteitä jatketaan, yhteisön tuotannonala joutuu edelleen kilpailemaan muiden toimijoiden kanssa, jotka tuottavat ja myyvät televisiokamerajärjestelmiä yhteisössä. Käyttäjät voivat on näin ollen – kuten tähänkin asti – ostaa japanilaisia televisiokamerajärjestelmiä.

(123)

Lisäksi tutkimuksessa paljastui, että jos toimenpiteet kumotaan, on syytä uskoa, että yhteisön tuotannonalan selviytyminen vaarantuu (ks. 94 kappale). Jos näin käy, televisiokamerajärjestelmiä tuottavat vain japanilaiset tuottajat (tai niihin etuyhteydessä olevat yritykset), jolloin yhteisöstä tulee riippuvainen vieläkin harvemmista tuottajista.

(124)

Sen vuoksi päätellään, että toimenpiteen jatkamisella pitäisi olla positiivinen vaikutus kilpailun säilyttämiseen ja kauppaa vääristävien vaikutusten poistamiseen.

(125)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, ettei ole olemassa yhteisön etuun perustuvia pakottavia syitä olla jatkamatta nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa.

(126)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiotaan suositella. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta.

(127)

Edellä esitetyn perusteella Japanista peräisin olevien televisiokamerajärjestelmien tuontiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä olisi jatkettava perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti,

a)

kamerarunko, jossa on vähintään kolme yli 400 000 pikselin kuva-anturia (vähintään 12 mm:n CCD-anturi), joka voidaan liittää taustapaneelin sovittimeen ja jonka signaali-kohinasuhde normaalivahvistuksella on vähintään 55 dB joko erillisinä tai yhdessä niin, että kamerarunko ja sovitin on sijoitettu samaan kuoreen;

b)

etsin (läpimitta vähintään 38 mm);

c)

kameraan kaapelilla liitettävä tukiasema tai kameran tarkkailuyksikkö (CCU);

d)

toiminnanohjauspaneeli (OCP) yksittäisten kameroiden tarkkailua (värinsäätö, objektiivin aukko tai himmennin) varten;

e)

käytettävän kameran ilmaisimella varustettu keskusohjauspaneeli (MCP) tai kamerakokoonpanon asetusyksikkö (MSU) kokonaishallintaa ja useiden etäkameroiden säätää varten.

a)

objektiivit (Taric-lisäkoodi A727);

b)

videonauhurit (Taric-lisäkoodi A727);

c)

kamerarungot, joissa tallennusohjain on samassa kiinteässä kuoressa (Taric-lisäkoodi A727);

d)

televisiointiin soveltumattomat ammattikäyttöön tarkoitetut kamerat (Taric-lisäkoodi A727);

e)

liitteessä luetellut ammattikäyttöön tarkoitetut kamerajärjestelmät (Taric-lisäkoodit 8786 ja 8969).

—

Ikegami Tsushinki Co. Ltd: 200,3 % (Taric-lisäkoodi 8741)

—

Sony Corporation: 108,3 % (Taric-lisäkoodi 8742)

—

Hitachi Denshi Ltd: 52,7 % (Taric-lisäkoodi 8743).