1.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 55/12

(1)

Tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn neuvoston päätöksen 90/424/ETY (2) 3, 4, 6 ja 11 artiklassa säädetään, että jäsenvaltiot saavat tiettyjä sääntöjä noudattamalla yhteisön rahoitusta tautien hävittämiseen mainituissa artikloissa tarkoitetuissa tapauksissa.

(2)

Päätöksen 90/424/ETY 6 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 5 kohdassa todetaan, että rahoitusosuutta koskevissa päätöksissä on määriteltävä hyväksyttävät kulut, ja 4 ja 11 artiklassa viitataan 3 artiklan säännöksiin erityisesti menettelyn osalta.

(3)

Päätöksen 90/424/ETY 40 a artiklassa säädetään, että komissio hallinnoi suoraan kyseisen päätöksen nojalla rahoitettavia kustannuksia Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (3) 148 artiklan mukaisesti.

(4)

Asetuksessa (EY) N:o 1258/1999 ei kuitenkaan säädetä kyseisten määrärahojen hoitamiseen liittyvistä säännöistä. Lisäksi päätöksessä 90/424/ETY määritetään, millä edellytyksillä yhteisö voi osallistua rahoitukseen. Näitä edellytyksiä olisi selvennettävä.

(5)

Jotta voitaisiin yksinkertaistaa kyseisten määrärahojen hallinnointia ja lisätä sen avoimuutta, varmistaa jäsenvaltioiden yhdenvertainen kohtelu ja estää korvauksiin oikeuttavien eläinten tai tuotteiden yliarvioinnin riski, vaikuttaa perustellulta tehdä täsmennyksiä ja vahvistaa säännöt, joita sovelletaan jäsenvaltioiden esittämiin korvaushakemuksiin, varsinkin eläinten tai tuotteiden omistajalle suoritettavien maksujen määräajan ja yhteisön rahoitettavaksi hyväksyttävien määrien osalta.

(6)

Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi on syytä saada nopeasti käyttöön taudin hallintaan liittyviä tietoja ja etenkin säännöllisiä arvioita jäsenvaltioille aiheutuneista kustannuksista.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1258/1999 3 artiklan 2 kohdan nojalla yhteisön sääntöjen mukaisesti toteutettavat eläinlääkintäalaa ja kasvien terveyttä koskevat toimenpiteet rahoitetaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta. Varainhoidon valvontaan sovelletaan kyseisen asetuksen 8 ja 9 artiklan säännöksiä.

(8)

Kun otetaan huomioon hevoseläinten kasvatuksen erityispiirteet ja niiden vaikutukset hevoseläimissä esiintyvien sairauksien hallintaan, on syytä jättää hevoseläimet tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta päätöksen 90/424/ETY säännösten soveltamista.

(9)

On tarpeen täsmentää vaihtokurssi, jota käytetään maatalouden euromääräisestä valuuttajärjestelmästä 15 päivänä joulukuuta 1998 annetun asetuksen (EY) N:o 2799/98 (4) 1 artiklan d kohdassa määritellyssä kansallisessa valuutassa esitettyjen korvaushakemusten muuntamiseen.

(10)

On syytä vahvistaa menettelyt, joita käytetään tilintarkastuksissa.

(11)

Komissiolla olisi oltava mahdollisuus muuttaa tässä asetuksessa säädettäviä määräaikoja ja tukikelpoisten kulujen pienennyksiä, jos jäsenvaltiot esittävät hyvät perustelut erityisesti hallinnollisten määräysten mukauttamiseksi tämän asetuksen vaatimuksiin.

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastokomitean lausunnon mukaiset,

a)

päätöksen 90/424/ETY 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan v alakohdassa tarkoitettuun rokottamisen vuoksi tehtävään korvaamiseen;

b)

päätöksen 90/424/ETY 3 artiklan 2 a kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyviin toimintakuluihin.

a)

’riittävän korvauksen maksaminen nopeasti’ 90 päivän kuluessa eläinten lopettamisesta maksettavaa korvausta, joka vastaa niiden markkinahintaa;

b)

’markkinahinta’ hintaa, jonka omistaja olisi tavallisesti voinut saada eläimestä välittömästi ennen tautitartuntaa tai lopettamista, kun otetaan huomioon sen soveltuvuus, laatu ja ikä;

c)

’kohtuulliset kulut’ kuluja, jotka aiheutuvat välineiden tai palveluiden ostamisesta hintaan, joka ei ole suhteeton ennen taudin toteamista vallinneisiin markkinahintoihin verrattuna;

d)

’välttämättömät kulut’ kuluja, jotka ovat aiheutuneet päätöksen 90/424/ETY 3 artiklan 2 kohdassa tai 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan i–iv alakohdassa ja b alakohdassa tarkoitettujen välineiden tai palveluiden ostamisesta, edellyttäen että ne ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden voidaan osoittaa liittyneen suoraan 3 artiklassa määriteltyihin hyväksyttäviin kuluihin;

e)

’pakollinen lopettaminen’ ilmoitetuissa tautipesäkkeissä tehtävää pakollista lopettamista sekä sellaista ennaltaehkäisevää eläinten lopettamista (kontakti, läheisyys, epäily, estorokotus), joka nimenomaisesti määrätään ja tehdään täsmällisen terveysriskin vuoksi.

a)

riittävä korvaus nopeasti eläimensä pakollisesti lopettamaan joutuneille tai, tapauksen mukaan, munat pakollisesti hävittämään joutuneille omistajille päätöksen 90/424/ETY 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja seitsemännen luetelmakohdan sekä 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti;

b)

maksetut toimintakulut, jotka liittyvät sairastuneiden eläinten pakollisiin lopettamis- ja hävittämistoimenpiteisiin ja saastuneiden tuotteiden pakollisiin hävittämistoimenpiteisiin, toimitilojen puhdistamiseen ja desinfioimiseen sekä saastuneen välineistön puhdistamiseen ja desinfioimiseen tai tarvittaessa hävittämiseen päätöksen 90/424/ETY 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen, toisen ja kolmannen luetelmakohdan sekä 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan i–iv alakohdan ja b alakohdan mukaisesti;

c)

maksetut kulut, jotka liittyvät muihin toimenpiteisiin, joista voidaan päättää näihin toimenpiteisiin annettavasta yhteisön rahoituksesta tehtävien erityisten päätösten puitteissa ja niiden edellytysten mukaisesti, varsinkin mahdollisiin rokotustoimenpiteisiin.

a)

900 euroa lopetettua nautaeläintä kohti;

b)

125 euroa lopetettua sikaa kohti;

c)

100 euroa lopetettua lammasta ja vuohta kohti;

d)

2,20 euroa lopetettua munivaa kanaa kohti ja 1,20 euroa lopetettua lihakanaa kohti;

e)

0,20 euroa hävitettyä siitosmunaa kohti ja 0,04 euroa hävitettyä syötäväksi tarkoitettua munaa kohti.

a)

arvonlisävero ja muut verot;

b)

virkamiesten tai viranhaltijoiden palkat;

c)

julkisen välineistön, muun muassa liikennevälineiden käyttöön liittyvät kulut kulutushyödykkeitä lukuun ottamatta;

d)

muista kuin pakollisista lopettamisista aiheutuvat korvaukset;

e)

korvaukset, jotka on lisätty muuhun yhteisön tukeen, kuten teurastuspalkkioihin, yhteisön sääntöjen vastaisesti;

f)

korvaukset, jotka liittyvät tuotantorakennusten tuhoamiseen tai kunnostamiseen, infrastruktuurikulut sekä taudin esiintymiseen tai eläinkannan uudistamiskieltoon liittyvästä taloudellisesta tappiosta tai työttömyydestä aiheutuvat kulut.

a)

virallinen korvaushakemus, johon on liitetty tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti esitetty rahoituskertomus;

b)

liitteessä V mainitut tositteet, joista ilmenevät eri toimista aiheutuneet kulut, joita varten yhteisön rahoitusta haetaan;

c)

epidemiologinen kertomus kaikilta tiloilta, joiden eläimet on lopetettu ja hävitetty;

d)

tarvittaessa 10 artiklassa tarkoitettujen tilintarkastusten tulokset.

a)

taudin hävittämiseksi rahoitettujen toimien todenperäisyyden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi;

b)

sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi;

c)

väärinkäytösten tai laiminlyöntien vuoksi menetettyjen summien takaisinperimiseksi;

d)

3 artiklan a alakohdassa tarkoitetun riittävän korvauksen maksamiseksi nopeasti eläinten omistajille;

e)

kriisinhallinnan kannalta välttämättömien tukikelpoisten palveluiden ja välineiden julkisen hankinnan järjestämiseksi etukäteen, kun on kyse muun muassa eläinten lopettamisesta, kuljetuksesta, ruhojen, munien ja tuotteiden hävittämisestä, puhdistuksesta ja desinfioinnista, siten että varmistetaan jäsenvaltioiden omien varojen moitteeton hoito.

a)

tukikelpoisia kuluja pienennetään 25 prosenttia sellaisten maksujen osalta, jotka on suoritettu 91–105 vuorokautta eläinten lopettamisen ja/tai munien tuhoamisen jälkeen;

b)

tukikelpoisia kuluja pienennetään 50 prosenttia sellaisten maksujen osalta, jotka on suoritettu 106–120 vuorokautta eläinten lopettamisen ja/tai munien tuhoamisen jälkeen;

c)

tukikelpoisia kuluja pienennetään 75 prosenttia sellaisten maksujen osalta, jotka on suoritettu 121–135 vuorokautta eläinten lopettamisen ja/tai munien tuhoamisen jälkeen;

d)

tukikelpoisia kuluja pienennetään 100 prosenttia sellaisten maksujen osalta, jotka on suoritettu 135 vuorokautta eläinten lopettamisen ja/tai munien tuhoamisen jälkeen tai myöhemmin.