This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32002R1407
Council Regulation (EC) No 1407/2002 of 23 July 2002 on State aid to the coal industry
Neuvoston asetus (EY) N:o 1407/2002, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2002, kivihiiliteollisuuden valtiontuesta
Neuvoston asetus (EY) N:o 1407/2002, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2002, kivihiiliteollisuuden valtiontuesta
EYVL L 205, 02/08/2002, p. 1–8
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV) Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa
(CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO)
No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2010: This act has been changed. Current consolidated version: 01/01/2007
Neuvoston asetus (EY) N:o 1407/2002, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2002, kivihiiliteollisuuden valtiontuesta
Virallinen lehti nro L 205 , 02/08/2002 s. 0001 - 0008
Neuvoston asetus (EY) N:o 1407/2002, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2002, kivihiiliteollisuuden valtiontuesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 87 artiklan 3 kohdan e alakohdan ja 89 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen(1), ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2), ottaa huomioon Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen mukaisesti perustetun neuvoa-antavan komitean lausunnon(3), ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(4), sekä katsoo seuraavaa: (1) EHTY:n perustamissopimuksen sekä sen täytäntöönpanemiseksi vahvistettujen sääntöjen ja erityisesti jäsenvaltioiden kivihiiliteollisuuden hyväksi toteuttamia toimia koskevasta yhteisön järjestelmästä 28 päivänä joulukuuta 1993 tehdyn komission päätöksen N:o 3632/93/EHTY(5) voimassaolo päättyy 23 päivänä heinäkuuta 2002. (2) Epätasapaino yhteisön kivihiilen ja yhteisön ulkopuolisista maista tuotavan kivihiilen välisessä kilpailussa on pakottanut kivihiiliteollisuuden toteuttamaan merkittäviä uudelleenjärjestelyjä sekä vähentämään toimintaa viimeisten vuosikymmenten aikana. (3) Yhteisöstä on tullut yhä riippuvaisempi sen alueen ulkopuolisista primaarienergian lähteistä. Komission 29 päivänä marraskuuta 2000 antaman Euroopan energiahuoltostrategiaa koskevan vihreän kirjan mukaan energialähteiden monipuolistaminen sekä maantieteellisesti että tuotteiden osalta mahdollistaisi olosuhteiden luomisen varmemmalle energiansaannille. Tällaiseen strategiaan kuuluisi unionin omien primaarienergialähteiden ja erityisesti sähköntuotantoon käytettävien energialähteiden kehittäminen. (4) Lisäksi maailmanpoliittinen tilanne antaa kokonaan uuden ulottuvuuden geopoliittisten riskien ja energia-alan varmuusriskien arvioinnille sekä entistä laajemman merkityksen energiansaannin varmuudelle. Tämä edellyttää, että unionin energiatoimitusten rakenteeseen liittyviä riskejä on säännöllisesti arvioitava. (5) Energiahuoltostrategiaa koskevan vihreän kirjan mukaan nykyisen energiatilanteen valossa onkin tarpeen toteuttaa toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa kivihiilivarojen saatavuus ja näin ollen se, että yhteisön kivihiiltä on mahdollista edelleen tuottaa. (6) Euroopan parlamentti antoi 16 päivänä lokakuuta 2001 päätöslauselman energiahuoltostrategiaa koskevasta komission vihreästä kirjasta. Päätöslauselmassa tunnustetaan, että hiili on edelleen merkittävä omalta alueelta saatava energialähde. Euroopan parlamentti toteaa, että kivihiilituotantoa on taloudellisesti tuettava, vaikka samalla tunnustetaankin tarve tehostaa alan toimintaa ja vähentää tukia. (7) Unionin energiahuollon vahvistaminen, mikä perustuu ennalta varautumisen yleiseen periaatteeseen, on näin ollen peruste sille, että pidetään yllä valtiontuella tuettavaa kivihiilituotannon kapasiteettia. Tämän tavoitteen täytäntöönpaneminen ei kuitenkaan aseta kyseenalaiseksi kivihiiliteollisuuden rakenneuudistuksen jatkamisen tarvetta, sillä suuren osan yhteisön kivihiilituotannosta ei tulevaisuudessakaan odoteta kykenevän kilpailemaan yhteisön ulkopuolelta tuodun kivihiilen kanssa. (8) Kivihiilen vähimmäistuotanto edistää yhdessä muiden toimenpiteiden ja erityisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävien toimenpiteiden kanssa sitä, että voidaan ylläpitää tiettyä kotimaisten primaarienergialähteiden määräosuutta, jonka avulla voidaan merkittävästi vahvistaa unionin energiahuoltoa. Lisäksi kotimaisten primaarienergialähteiden määräosuus edistää ympäristötavoitteita osana kestävää kehitystä. (9) Energiahuollon strategisen tilanteen muuttuvan luonteen vuoksi on perusteltua arvioida tätä asetusta keskipitkällä aikavälillä, kaikkien kotimaisten primaarienergialähteiden osuudet huomioon ottaen. (10) Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden vapauteen valita energialähteensä. Tuki myönnetään ja sen suuruus määräytyy kuhunkin energialähteeseen sovellettavien sääntöjen mukaisesti ja kunkin energialähteen omien ansioiden mukaan. (11) Tuettava kivihiilituotanto on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoitettava siihen, mikä on tiukasti katsoen välttämätöntä, jotta energiahuoltotavoitetta voidaan edistää tehokkaasti. Jäsenvaltioiden myöntämä tuki rajoitetaan näin ollen investointikustannuksiin tai nykyisen tuotannon tappioihin tuotannossa, jossa noudatetaan kivihiilivarojen saatavuussuunnitelmaa. (12) Valtiontuki, jolla edistetään kivihiilivarojen saatavuuden ylläpitoa energiahuollon turvaamiseksi, olisi varattava tuotantoyksiköille, jotka voivat edistää tämän tavoitteen saavuttamista tyydyttävin taloudellisin ehdoin. Panemalla nämä periaatteet täytäntöön voidaan edistää kivihiiliteollisuuden valtiontuen vähentämistä. (13) Ottaen huomioon geologisiin epävarmuustekijöihin liittyvät riskit perusinvestointikustannusten kattamiseen tarkoitetulla tuella mahdollistetaan se, että elinkelpoiset tai lähellä taloudellista elinkelpoisuutta olevat tuotantoyksiköt voivat toteuttaa kilpailukykynsä säilyttämiseksi tarvittavia teknisiä investointeja. (14) Kivihiiliteollisuuden rakennemuutoksella on merkittäviä toiminnan supistamiseen liittyviä sosiaalisia ja alueellisia vaikutuksia. Tuotantoyksiköille, joille ei voida myöntää tukea kivihiilivarojen saatavuuden ylläpidon tavoitteen perusteella, olisikin myönnettävä väliaikaisesti tukea niiden sulkemisesta aiheutuvien sosiaalisten ja alueellisten seurausten lieventämiseksi. Tämän tuen ansiosta jäsenvaltiot voivat erityisesti toteuttaa riittäviä toimenpiteitä, joiden päämääränä on rakennemuutoksen vaikutuspiirissä olevien alueiden sosiaalinen ja taloudellinen uudelleensopeuttaminen. (15) Lisäksi yrityksille voidaan myöntää tukea sellaisten kustannusten kattamiseksi, jotka tavanomaisten kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti eivät vaikuta tuotantokustannuksiin. Tämä tuki on tarkoitettu kattamaan poikkeukselliset kustannukset, jotka ovat erityisesti aikaisemmasta toiminnasta periytyviä velvoitteita. (16) Kivihiiliteollisuuden tuen vähentämisen ansiosta jäsenvaltiot voivat budjettiensa rajoissa jakaa energia-alan tuet uudelleen noudattaen periaatetta, jonka mukaan tavanomaisesti perinteisille energiamuodoille ja erityisesti kivihiilisektorille myönnetty tuki siirretään asteittain uusiutuvien energialähteiden tukemiseen. Uusiutuvia energialähteitä koskeva tuki myönnetään niiden sääntöjen ja perusteiden mukaisesti, jotka vahvistetaan ympäristönsuojelulle myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa(6). (17) Tehtävänsä toteuttamiseksi yhteisön on varmistettava normaalien kilpailuolosuhteiden syntyminen, säilyminen ja noudattaminen. Erityisesti sähkömarkkinoiden osalta kivihiiliteollisuuden tuki ei saa olla luonteeltaan sellaista, että se vaikuttaa sähköntuottajien primaarienergian saantilähteen valintaan. Kivihiilen hinnasta ja määristä onkin sovittava vapaasti sopimuspuolten välillä maailmanmarkkinoilla vallitsevan tilanteen mukaan. (18) Tuetun kivihiilen vähimmäistuotantotaso edistää myös sitä, että kivihiilen louhintaan ja puhtaaseen polttoon käytettävä eurooppalainen teknologia säilyttää keskeisen asemansa ja että sitä voidaan siirtää merkittäville kivihiilentuotantoalueille unionin ulkopuolelle. Tällaisen politiikan avulla voidaan tuntuvasti vähentää epäpuhtauksien ja kasvihuonekaasujen päästöjä maailmanlaajuisesti. (19) Komission oikeutta hyväksyä tukia on käytettävä hallitusten suunnittelemia toimenpiteitä koskevien tarkkojen ja täydellisten tietojen perusteella. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi annettava komissiolle koosteena kaikki tiedot toimenpiteistä, joita ne ehdottavat toteuttavansa suoraan tai epäsuorasti kivihiiliteollisuuden hyväksi, ja ilmoitettava suunniteltujen toimenpiteiden perusteet ja soveltamisala sekä niiden yhteys komissiolle toimitettuun kivihiiliresurssien saatavuussuunnitelmaan ja tarvittaessa sulkemissuunnitelmaan. (20) Suurille polttolaitoksille direktiivissä 2001/80/EY(7) säädetyn määräajan huomioon ottamiseksi jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus ilmoittaa komissiolle tarkemmat tiedot sulkemissuunnitelmaan tai kivihiilivarojen saatavuussuunnitelmaan sisältyvistä tuotantoyksiköistä viimeistään kesäkuussa 2004. (21) Jäsenvaltiot voivat myös myöntää kivihiiliteollisuudelle tutkimukseen ja kehittämiseen, ympäristönsuojeluun ja koulutukseen tarkoitettua tukea, jos kyseinen tuki on sopusoinnussa tämän järjestelmän kanssa. Tuet myönnetään komission näitä tukityyppejä varten vahvistamin ehdoin ja perustein. (22) Tämän asetuksen säännösten täytäntöönpano heti EHTY:n perustamissopimuksen ja päätöksen N:o 3632/93/EHTY voimassaolon päättymisen jälkeen saattaisi tuottaa vaikeuksia yrityksille sen vuoksi, että saman kalenterivuoden aikana sovelletaan kahta tukijärjestelmää. Tämän vuoksi on asianmukaista säätää 31 päivään joulukuuta 2002 ulottuvasta siirtymäkaudesta. (23) Ehdotetussa valtiontukijärjestelmässä otetaan huomioon hyvin erilaisia tekijöitä, jotka ovat luonteenomaisia nykyiselle kivihiiliteollisuudelle ja yhteisön koko energiamarkkinoille. Järjestelmän voimassaoloaikana on tarpeen arvioida uudelleen kestävän kehityksen mukaisesti kertomuksen muodossa nämä tekijät, jotka saattavat muuttua vaihtelevassa määrin ja osittain ennakoimattomalla tavalla, sekä erityisesti se, miten yhteisön kivihiilituotanto tosiasiallisesti edistää unionin energiahuoltoa. Kertomuksen pohjalta komissio laatii, ottaen huomioon yhteisön alueella saatavilla olevien fossiilisten polttoaineiden eri luokat, neuvostolle ehdotukset, joissa otetaan huomioon tässä asetuksessa säädetyn järjestelmän kehitys ja pitkän aikavälin näkymät sekä erityisesti kivihiiliteollisuuden rakennemuutokseen liittyvät sosiaaliset ja alueelliset näkökohdat. (24) Tämän asetuksen olisi tultava voimaan mahdollisimman pian EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen ja sitä olisi sovellettava takautuvasti, jotta sen säännöksistä saataisiin täysi hyöty, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET SEKÄ MÄÄRITELMÄT 1 artikla Tavoite Tässä asetuksessa vahvistetaan valtiontukea koskevat säännöt, joiden tavoitteena on edistää kivihiiliteollisuuden rakenneuudistusta. Tässä asetuksessa vahvistetuissa säännöissä otetaan huomioon: - alan rakenneuudistukseen liittyvät sosiaaliset ja alueelliset näkökohdat, - tarve ylläpitää varotoimenpiteenä sellaista kotimaisen kivihiilen tuotannon vähimmäismäärää, jolla taataan kivihiilivarojen saatavuus. 2 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: a) "kivihiilellä" korkean, keskitason ja alhaisen luokkiin "A" ja "B" kuuluvan laatuluokan kivihiiltä siten kuin ne on määritelty Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission kansainvälisessä hiililuokitusjärjestelmässä(8); b) "kivihiilivarojen saatavuussuunnitelmalla" jäsenvaltion laatimaa suunnitelmaa, jonka mukaan tuotetaan sellainen vähimmäismäärä kotimaista kivihiiltä, joka on tarpeen kivihiilivarojen saatavuuden takaamiseksi; c) "sulkemissuunnitelmalla" jäsenvaltion laatimaa suunnitelmaa toimenpiteistä, joilla kivihiilen tuotantoyksiköt suljetaan lopullisesti; d) "perusinvestointikustannuksilla" investoinneista aiheutuvia kiinteitä kustannuksia, jotka liittyvät suoraan infrastruktuurien rakentamiseen tai kivihiilivarojen käyttöönotossa tarvittaviin laitteisiin olemassa olevissa kaivoksissa; e) "tuotantokustannuksilla" nykyiseen tuotantoon liittyviä kustannuksia, jotka lasketaan 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Nämä kustannukset kattavat louhintatoiminnan lisäksi kivihiilen käsittelyn ja erityisesti pesun, kokoluokittelun ja lajittelun sekä kuljetuksen jakelupaikkaan; f) "nykyisen tuotannon tappiolla" positiivista eroa kivihiilen tuotantokustannusten ja sopimuspuolten vapaasti maailmanmarkkinoilla vallitsevan tilanteen huomioon ottaen sopiman toimitusmyyntihinnan välillä. 3 artikla Tuki 1. Kivihiiliteollisuudelle myönnettävää tukea voidaan pitää yhteensopivana yhteismarkkinoiden moitteettoman toiminnan kanssa ainoastaan, jos se täyttää 2 luvun säännösten vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen, ympäristöön sekä koulutukseen liittyvien valtiontukijärjestelmien soveltamista. 2. Tuki kattaa yksinomaan sähköntuotantoon, lämmön ja sähkön yhteistuotantoon, koksintuotantoon sekä terästeollisuuden masuunien polttoaineeksi tarkoitettuun kivihiileen liittyvät kustannukset siltä osin kuin kivihiili käytetään yhteisössä. 2 LUKU TUKITYYPIT 4 artikla Toiminnan vähentämistuki Yritykselle myönnettävää tukea, joka on tarkoitettu nimenomaan tuotantoyksiköiden nykyisen tuotannon tappion kattamiseen, voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: a) kyseisten tuotantoyksiköiden toiminta on osa sulkemissuunnitelmaa, jonka määräpäiväksi on vahvistettu viimeistään 31 päivä joulukuuta 2007; b) kivihiiliekvivalenttitonnia kohti ilmoitettu tuki ei ylitä tuotantovuodelle ennakoitujen tuotantokustannusten ja ennakoitujen tulojen välistä eroa. Tosiasiallisesti suoritettua tukea tarkistetaan vuosittain tosiasiallisten kustannusten ja tulojen perusteella viimeistään sitä tuotantovuotta seuraavan tuotantovuoden lopussa, jolle tuki myönnettiin; c) tuen määrä hiiliekvivalenttitonnia kohti ei johda siihen, että yhteisön kivihiilen toimitushinnat ovat alemmat kuin kolmansista maista tulevan samanlaatuisen kivihiilen toimitushinnat; d) tuki ei johda minkäänlaiseen kilpailun vääristymiseen kivihiilen ostajien ja käyttäjien välillä yhteisössä; e) tuki ei johda minkäänlaiseen kilpailun vääristymiseen sähkömarkkinoilla, yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon markkinoilla, koksintuotantomarkkinoilla ja teräsmarkkinoilla. 5 artikla Tuki kivihiilivarojen saatavuuteen 1. Jäsenvaltiot voivat myöntää yritykselle 2 ja 3 kohdan mukaisesti tukea, joka on nimenomaan tarkoitettu tuotantoyksiköille tai tuotantoyksiköiden ryhmittymälle, vain siinä tapauksessa, että tuki edistää kivihiilivarojen saatavuuden ylläpitoa. Tuotantoyksikkö voi saada tukea vain yhden 2 tai 3 kohdassa mainitun tukityypin puitteissa. Jäljempänä 2 tai 3 kohdassa mainittujen tukien yhdistely ei ole mahdollista. Perusinvestointituki 2. Perusinvestointikustannusten kattamiseen tarkoitettua tukea voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana vain, jos 4 artiklan c, d ja e alakohdassa määritetyt edellytykset sekä seuraavat edellytykset täyttyvät: a) tuki on varattu olemassa oleville tuotantoyksiköille, jotka eivät ole saaneet minkäänlaista tukea päätöksen N:o 3632/93/EHTY 3 artiklan nojalla tai jotka ovat saaneet komission mainitun artiklan nojalla valtuuttamaa tukea sillä perusteella, että ne pystyivät osoittamaan mahdollisuutensa päästä kilpailukykyiseen asemaan suhteessa yhteisön ulkopuolisista maista peräisin olevan samanlaatuisen kivihiilen hintaan; b) tuotantoyksiköt laativat toimintasuunnitelman sekä rahoitussuunnitelman, joista käy ilmi, että kyseiseen investointihankkeeseen myönnettävän tuen avulla nämä tuotantoyksiköt voivat varmistaa taloudellisen elinkelpoisuutensa; c) ilmoitettu ja tosiasiallisesti suoritettu tuki ei ylitä 30:tä prosenttia asiaankuuluvan investointihankkeen kokonaiskustannuksista, mikä mahdollistaa sen, että tuotantoyksikkö tulee kilpailukykyiseksi suhteessa kolmansista maista peräisin olevan samanlaatuisen kivihiilen hintoihin. Tämän kohdan mukaisesti myönnettyä tukea, olipa se kertamaksun muodossa tai jaettu useiden vuosien ajalle, ei voida maksaa 31 päivän joulukuuta 2010 jälkeen. Tuki nykyiseen tuotantoon 3. Nykyisen tuotannon tappioiden kattamiseen tarkoitettua tukea voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana vain, jos 4 artiklan b-e alakohdassa määritetyt edellytykset sekä seuraavat edellytykset täyttyvät: a) kyseisten tuotantoyksiköiden tai yhden yrityksen tuotantoyksiköiden ryhmittymän toiminta on osa kivihiilivarojen saatavuussuunnitelmaa; b) tukea myönnetään tuotantoyksiköille, joiden taloudelliset näkymät ovat parhaimmat, kun otetaan erityisesti huomioon tuotantokustannusten taso ja kehitys sekä edellä a alakohdassa tarkoitetun suunnitelman mukaisesti tuotettavan kotimaisen kivihiilen määrän aiheuttamat rajat. 6 artikla Tuen asteittainen vähentäminen 1. Kivihiiliteollisuudelle 4 artiklan ja 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti myönnettävän tuen kokonaismäärän on noudatettava merkittävään vähennykseen johtavaa alenevaa kehityssuuntaa. Toiminnan vähentämistukea ei saa myöntää 4 artiklan nojalla 31 päivän joulukuuta 2007 jälkeen. 2. Kivihiiliteollisuudelle 4 ja 5 artiklan mukaisesti myönnettävän tuen kokonaismäärä ei saa minkään vuoden 2003 jälkeisen vuoden osalta ylittää komission vuodeksi 2001 päätöksen N:o 3632/93/EHTY 3 ja 4 artiklan nojalla valtuuttaman tuen määrää. 7 artikla Poikkeuksellisten kustannusten tuki 1. Kivihiilituotantoon liittyvää toimintaa harjoittaville tai harjoittaneille yrityksille myönnettävää tukea, jonka tarkoituksena on kattaa kivihiiliteollisuuden järkeistämisestä ja rakenneuudistuksesta aiheutuvat tai aiheutuneet kustannukset, jotka eivät liity nykyiseen tuotantoon (aikaisemmasta toiminnasta periytyvät velvoitteet), voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana, jos sen määrä ei ylitä mainittuja kustannuksia. Tällä tuella voidaan kattaa: a) ainoastaan rakenneuudistuksia toteuttaneille tai toteuttaville yrityksille aiheutuneet kustannukset, muun muassa vanhojen kivihiililouhosten ympäristön entiselleen palauttamiseen liittyvät kustannukset; b) useammalle yritykselle lankeavat kustannukset. 2. Kivihiiliteollisuuden järkeistämisestä ja rakenneuudistuksesta aiheutuvien kustannusten luokat määritetään liitteessä. 8 artikla Yhteiset säännökset 1. Jonkin tämän asetuksen säännöksen nojalla myönnetyn tuen hyväksyttävä määrä lasketaan ottaen huomioon samaan tarkoitukseen joistain muista kansallisista varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki. 2. Yritysten on merkittävä saamansa tuki tuloslaskelmaan liikevaihdosta erillisenä tulona. Jos tämän asetuksen nojalla myönnettävää tukea saava yritys harjoittaa kivihiilialan toiminnan lisäksi myös muuta taloudellista toimintaa, myönnetyistä varoista on pidettävä kirjaa erikseen siten, että tämän asetuksen nojalla myönnetty rahoitus voidaan erottaa selkeästi. Niitä on hallinnoitava siten, ettei niitä ole mahdollista siirtää kyseiseen toiseen toimintaan. 3 LUKU ILMOITTAMIS-, TARKASTELU- JA HYVÄKSYNTÄMENETTELYT 9 artikla Ilmoittaminen 1. Tässä asetuksessa tarkoitettuun tukeen sovelletaan perustamissopimuksen 88 artiklan ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) 659/1999(9) lisäksi 2-12 kohdassa vahvistettuja erityisiä sääntöjä. 2. Kivihiiliteollisuudelle tukea myöntävien jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki tiedot, joiden avulla voidaan perustella vallitsevan energiatilanteen osalta kivihiilivarojen saatavuussuunnitelmaan sisältyvän tuotantokapasiteetin arvioitu määrä, tämän saatavuuden takaamiseksi tarvittava vähimmäistuotanto sekä tässä asetuksessa säädettyjen tukityyppien osalta asianmukaiset tyypit, kunkin jäsenvaltion kivihiiliteollisuuden erityispiirteet huomioon ottaen. 3. Tuotantokustannukset lasketaan kivihiilialan yritysten tai niiden yhteenliittymien komissiolle toimittamien neljännesvuosittaisten kustannusselvitysten perusteella. Kivihiilialan yritykset ottavat tuotantokustannuksia laskiessaan huomioon poistot sekä lainapääoman korot. Hyväksyttävien lainapääoman korkomenojen on perustuttava markkinaehtoisiin korkoihin ja rajoituttava 2 artiklan e alakohdassa lueteltuihin toimintoihin (prosesseihin). 4. Edellä 4 artiklassa tarkoitetun toiminnan vähentämistuen myöntämistä suunnittelevien jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle etukäteen, viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2002, kyseisten tuotantoyksikköjen sulkemissuunnitelma. Kyseisen suunnitelman on sisällettävä vähintään seuraavat osatekijät: a) tuotantoyksiköiden nimeäminen; b) kunkin tuotantoyksikön tosiasialliset tai arvioidut tuotantokustannukset tuotantovuotta kohti; nämä kustannukset lasketaan 3 kohdan mukaisesti; c) sulkemissuunnitelmaan sisältyvien tuotantoyksiköiden arvioitu kivihiilen tuotanto tuotantovuotta kohti; d) toiminnan vähentämistuen arvioitu määrä tuotantovuotta kohti. 5. Edellä 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tuen myöntämistä suunnittelevien jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002 alustava kivihiilivarojen saatavuussuunnitelma. Kyseisen suunnitelman on sisällettävä ainakin puolueettomat valintaperusteet - esimerkiksi taloudellinen elinkelpoisuus - jotka tuotantoyksiköiden on täytettävä tuen saamiseksi investointihankkeille. 6. Edellä 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tuen myöntämistä suunnittelevien jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2002 kivihiilivarojen saatavuussuunnitelma. Kyseisen suunnitelman on sisällettävä vähintään seuraavat osatekijät: a) puolueettomat valintaperusteet, jotka tuotantoyksiköiden on täytettävä, jotta ne voitaisiin sisällyttää suunnitelmaan; b) edellä mainitut valintaperusteet täyttävien tuotantoyksiköiden tai yhden kivihiilialan yrityksen tuotantoyksiköiden ryhmittymän määrittäminen; c) kunkin tuotantoyksikön tosiasialliset tai arvioidut tuotantokustannukset tuotantovuotta kohti; nämä kustannukset lasketaan 3 kohdan mukaisesti; d) kussakin tuotantoyksikössä tai yhden yrityksen tuotantoyksiköiden ryhmittymässä laadittu käyttö- ja rahoitussuunnitelma, joka heijastaa jäsenvaltioiden talousarvioperiaatteita; e) kivihiilivarojen saatavuussuunnitelmaan sisältyvien tuotantoyksiköiden tai yhden yrityksen tuotantoyksiköiden ryhmittymän arvioitu kivihiilen tuotanto tuotantovuotta kohti; f) arvioitu määrä, jolla kivihiilivarojen saatavuutta tuetaan tuotantovuotta kohti; g) energiahuollon tavoitetta edistävät, kestävän kehityksen mukaiset kotimaisen kivihiilen ja uusiutuvien energialähteiden osuudet kotimaisten primaarienergialähteiden määrästä ja niiden ennakoitu kehityssuunta. 7. Ilmoittaessaan 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja suunnitelmia jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat tiedot. Niiden on erityisesti ilmoitettava päästöjen vähennykset, jotka ovat seurausta puhtaan kivihiilenpolttoteknologian käytön yhteydessä toteutetuista toimista. 8. Jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluista syistä ilmoittaa komissiolle tarkemmat tiedot 4 ja 6 kohdassa tarkoitettuihin suunnitelmiin sisältyvistä tuotantoyksiköistä viimeistään kesäkuussa 2004. 9. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle mahdollisista muutoksista, jotka se on tehnyt 4, 5, 6, 7 ja 8 kohdan mukaisesti komissiolle toimittamaansa alkuperäiseen suunnitelmaan. 10. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista taloudellisista tuista, jotka ne aikovat myöntää kivihiiliteollisuudelle tuotantovuoden aikana, ja täsmennettävä niiden laatu viitaten 4, 5 ja 7 artiklassa mainittuihin tukityyppeihin. Niiden on toimitettava komissiolle kaikki ennakoitujen tuotantokustannusten laskentaan liittyvät tiedot ja ilmoitettava niiden yhteys 4, 5, 6, 7 ja 8 kohdan mukaisesti komissiolle ilmoitettuihin suunnitelmiin. 11. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tuotantovuoden aikana tosiasiallisesti suoritetun tuen määrä ja sen laskentaan liittyvät täydelliset tiedot viimeistään kuusi kuukautta kyseisen tuotantovuoden päättymisen jälkeen. Lisäksi niiden on ennen seuraavan tuotantovuoden loppua ilmoitettava alun perin suoritettuihin määriin tehdyt mahdolliset tarkistukset. 12. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 4, 5 ja 7 artiklassa tarkoitetun tuen ilmoittamisen ja tosiasiallisesti suoritetun tuen laskennan yhteydessä kaikki tarvittavat tiedot, joiden avulla voidaan todentaa näissä säännöksissä vahvistettujen edellytysten ja perusteiden täyttyminen. 10 artikla Tarkastelu ja hyväksyntä 1. Komissio tutkii 9 artiklan mukaisesti ilmoitetun suunnitelman tai ilmoitetut suunnitelmat. Komissio tekee asetuksessa (EY) N:o 659/1999 vahvistettujen menettelysääntöjen mukaisesti päätöksen toimenpiteiden yhteensopivuudesta 4, 5, 6, 7 ja 8 artiklassa vahvistettujen edellytysten ja perusteiden kanssa sekä niiden soveltuvuudesta tämän asetuksen tavoitteisiin. 2. Komissio tutkii 9 artiklan 10 kohdan mukaisesti ilmoitetut toimenpiteet 9 artiklan 4, 5, 6, 7 ja 8 kohdan mukaisesti toimitettujen suunnitelmien perusteella. Se tekee päätöksen asetuksen (EY) N:o 659/1999 vaatimusten mukaisesti. 4 LUKU SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET 11 artikla Komission raportit 1. Komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006 kertomuksen, jossa se käsittelee erityisesti asetuksen täytäntöönpanossa sen voimaantulon jälkeen saatuja kokemuksia ja kohdattuja ongelmia. Se arvioi kivihiiliteollisuuden rakenneuudistuksen tuloksia jäsenvaltioiden toteuttamien toimenpiteiden osalta ja vaikutuksia sisämarkkinoihin. 2. Komissio luo katsauksen eri kotimaisten primaarienergialähteiden keskinäiseen osuuteen kussakin jäsenvaltiossa, mukaan lukien saatavilla olevien fossiilisten polttoaineiden eri luokat. Se arvioi uusiutuvien energialähteiden kehityksen huomioon ottaen sitä, miten kotimainen kivihiili tosiasiallisesti edistää energiahuoltoa pitkällä aikavälillä Euroopan unionissa osana kestävän kehityksen strategiaa, ja esittää näkemyksensä siitä, mikä osuus kivihiilellä on tässä oltava. 12 artikla Täytäntöönpanotoimenpiteet Komissio toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi. Se luo yhteiset puitteet niiden tietojen toimittamiselle, joiden avulla se voi arvioida tuen myöntämiselle asetettujen edellytysten ja perusteiden täyttymisen. 13 artikla Uudelleentarkastelutoimenpiteet 1. Edellä 11 artiklan mukaisesti laaditun kertomuksen perusteella komissio antaa tarvittaessa neuvostolle ehdotukset tämän asetuksen muuttamiseksi sen osalta, miten sitä sovelletaan tukeen, joka kattaa 1 päivänä tammikuuta 2008 alkavan ajanjakson. Noudattaen tuen vähentämisen periaatetta ehdotuksissa vahvistetaan muun muassa periaatteet, joiden mukaan jäsenvaltion suunnitelmat on pantava täytäntöön 1 päivästä tammikuuta 2008. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut periaatteet vahvistetaan 1 artiklassa tarkoitetut tavoitteet ja ennen kaikkea toteutettavien toimenpiteiden sosiaaliset ja alueelliset vaikutukset sekä energiatilanne huomioon ottaen. 14 artikla Voimaantulo 1. Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 24 päivästä heinäkuuta 2002. 2. Tukeen, jolla katetaan vuoteen 2002 liittyvät kustannukset, voidaan kuitenkin jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä soveltaa edelleen päätöksen N:o 3632/93/EHTY sääntöjä ja periaatteita, lukuun ottamatta määräaikoja ja menettelyjä koskevia sääntöjä. 3. Tätä asetusta sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2010. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 2002. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja P. S. Møller (1) EYVL C 304 E, 30.10.2001, s. 202. (2) Lausunto annettu 30. toukokuuta 2002 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). (3) EYVL C 321, 16.11.2001, s. 2. (4) EYVL C 48, 21.2.2002, s. 49. (5) EYVL L 329, 30.12.1993, s. 12. (6) EYVL C 37, 3.2.2001, s. 3. (7) EYVL L 309, 27.11.2001, s. 1. (8) International system for the codification of medium-grade and high-grade coal (1998); International classification of coal in seam (1998) and International system of codification for low-grade coal (1999). (9) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1. LIITE 7 artiklassa tarkoitettujen kustannusten määrittely 1. Ainoastaan rakenneuudistukset ja järkeistämisen toteuttaville tai toteuttaneille yrityksille aiheutuvat kustannukset ja niiden kattamiseksi tehdyt varaukset Yksinomaan: a) ennen lakisääteistä eläkeikää eläkkeelle siirrettyjen työntekijöiden sosiaaliturvamaksuista aiheutuneet kustannukset; b) muut rakenneuudistusten ja järkeistämisen myötä työttömiksi jääneille työntekijöille maksetut poikkeukselliset kustannukset; c) muut kuin lakisääteiset eläkkeet ja korvaukset rakenneuudistusten ja järkeistämisen myötä työttömiksi jääneille työntekijöille sekä niihin jo ennen rakenneuudistuksia oikeutetuille työntekijöille; d) yritysten kustannukset, jotka liittyvät työntekijöiden uudelleenkouluttamiseen uuden työpaikan löytämisen helpottamiseksi kivihiiliteollisuuden ulkopuolelta, ja etenkin koulutuskustannukset; e) ilmaiset kivihiilitoimitukset rakenneuudistusten ja järkeistämisen myötä työttömiksi jääneille työntekijöille sekä niihin jo ennen rakenneuudistuksia oikeutetuille työntekijöille; f) vero-, laki- ja hallinnollisista säännöksistä ja määräyksistä aiheutuvat jäännöskustannukset; g) tuotantoyksiköiden sulkemisesta aiheutuneet ylimääräiset maanalaiset turvallisuustoimet; h) kaivostyön vauriot, jos ne johtuvat tuotantoyksiköistä, joihin kohdistuu sulkemistoimenpiteitä rakenneuudistuksen vuoksi; i) vanhojen kivihiililouhosten kunnostukseen liittyvät kustannukset, kuten: - vedenjakelusta ja jätevesihuollosta vastaaville elimille maksetuista maksuista koituneet jäännöskustannukset, - muut vedenjakelusta ja jätevesihuollosta koituneet jäännöskustannukset, j) jäännöskustannukset, jotka kattavat entisten kaivostyöntekijöiden sairausvakuutusjärjestelyt; k) poikkeuksellinen sisäinen arvonalennus, jos se johtuu tuotantoyksiköiden sulkemisesta (ottamatta huomioon 1 päivän tammikuuta 1994 jälkeen suoritettuja inflaatioasteen ylittäviä revalvaatioita). 2. Useammalle yritykselle lankeavat kustannukset ja niiden kattamiseksi tehdyt varaukset a) rakenneuudistuksia seuranneesta maksajien vähenemisestä johtuva muiden kuin lakisääteisten sosiaaliturvamaksujen kasvu; b) rakenneuudistuksista johtuvat vedenjakelu- ja jätevesihuoltokustannukset; c) vedenjakelusta ja jätevesihuollosta vastuussa oleville elimille suoritettavien maksujen kasvu, jos se on seurausta rakenneuudistuksista johtuvasta veronalaisen kivihiilituotannon supistumisesta.