Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Julkisten työvoimapalvelujen uusi rooli Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon yhteydessä”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2019/C 353/08)

Esittelijä: Vladimíra DRBALOVÁ

Komitean täysistunnon päätös	20.2.2019
Oikeusperusta	työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	8.7.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	17.7./2019
Täysistunnon nro	545
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	156/7/10

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK arvostaa Euroopan laajuisen julkisten työvoimapalvelujen verkoston panosta julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamisessa ja vahvistamisessa ja kehottaa lisäämään synergiaa verkoston päivitetyn, vuoden 2020 jälkeiseen aikaan ulottuvan strategian ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin välillä.

1.2

ETSK on määrittänyt aloja, joilla on tiivistettävä toimia kumppanuusyhteistyössä kaikkien sidosryhmien, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, yritysten ja yksityisten työvoimapalvelujen kanssa, niin että kaikki toimivat yhdessä työnhakijoiden integroimiseksi entistä paremmin työmarkkinoille.

1.3

Julkisten työvoimapalvelujen innovatiivisuutta kansallisen työllisyys- ja työmarkkinapolitiikan täytäntöönpanossa ja entistä tehokkaampien palvelujen varmistamisessa yrityksille on tuettava asianmukaisesti kansallisella tasolla, ja tähän on varattava riittävät valmiudet, pätevää henkilöstöä, tietotekniikkaa ja teknisiä laitteita, jotka ovat oleellisia yhteiskunnan digitalisoinnin kannalta, sekä taloudellista tukea.

1.4

ETSK kehottaa lisäämään järjestelmällistä ja pysyvää yhteistyötä julkisten työvoimapalvelujen sekä muiden sosiaali- ja työllisyysalan palveluntarjoajien välillä, jotta pystytään puuttumaan moninaisiin esteisiin, joita työnhakijat kohtaavat työmarkkinoille pyrkiessään (terveyskysymykset, asuminen, liikenne). Julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistaminen on monimutkainen prosessi, ja puutteellinen koordinointi, ohjelmasuunnittelu ja vastuunjako valtakunnallisella ja/tai alueellisella tasolla johtaa palvelujen hajanaisuuteen. Työmarkkinaosapuolten aktiivinen ja säännöllinen osallistuminen julkisten työvoimapalvelujen toimintaan on keskeisen tärkeää, jotta voidaan kartoittaa paikallisia työllistymismahdollisuuksia ja auttaa vähentämään kohtaanto-ongelmaa työmarkkinoilla.

1.5

ETSK kehottaa lisäämään julkisten työvoimapalvelujen, sosiaalisen infrastruktuurin ja etuusjärjestelmien välistä synergiaa, jotta voidaan vahvistaa työttömien tukemista työn etsimisessä ja välttää sitä, että työnhakijat joutuvat kärsimään heidän palatessaan työmarkkinoille.

1.6

ETSK kehottaa lisäämään myös taloudellista tukea jäsenvaltioille ja toivoo, että Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+), joka esitettiin äskettäin osana monivuotista rahoituskehystä 2021–2027, tulee aito EU:n väline, jolla investoidaan ihmisiin ja pannaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari täytäntöön.

1.7

ETSK katsoo, että julkisia työvoimapalveluja olisi pyrittävä seuraamaan, arvioimaan ja vertailemaan entistä ponnekkaammin, jotta voidaan arvioida palvelujen tehokkuutta työmarkkinoille pyrkivien työnhakijoiden avustamisessa. Yhteiset unionitason normit ja suuntaviivat saattaisivat tehostaa julkisia työvoimapalveluja. Olemassa olevia tietolähteitä, kuten työvoimatutkimusta, olisi hyödynnettävä nykyistä enemmän, ja Eurofoundin kaltaiset tahot voivat avustaa tällaisessa seurannassa.

1.8

ETSK kehottaa tarkistamaan nykyisiä järjestelyjä julkisten työvoimapalvelujen toimintaohjelmien tulosten mittaamiseksi, jotta varmistetaan, että niiden palvelut hyödyttävät kaikkia ihmisryhmiä ja erityisesti niitä, joilla on monia ongelmia.

2.   Johdanto

2.1

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17. marraskuuta 2017 sosiaalialan huippukokouksessa Göteborgissa yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin olisi lisättävä keskittymistä työllisyys- ja sosiaalinäkökohtiin ja autettava mukauttamaan Euroopan sosiaalista mallia niin, että sillä voidaan vastata 2000-luvun haasteisiin ja edistää jäsenvaltioiden lähentymisprosessia.

2.2

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 keskeistä periaatetta on jaettu kolmeen ryhmään, jotka ovat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Keskeinen kysymys Euroopassa on niiden käyttöönotto ja täytäntöönpano ottaen huomioon nopeat muutokset sosiaalisessa, oikeudellisessa ja taloudellisessa ympäristössä.

2.3

Vuotuisessa kasvuselvityksessä 2019 todetaan, että Euroopan taloudella on nyt edessään kuudes jatkuvan kasvun vuosi. Kasvu on ollut tasaista, ja samalla investoinnit ovat elpyneet, kulutuskysyntä on vahvistunut, julkistalous on kohentunut ja työpaikkoja on koko ajan syntynyt lisää, vaikka tilanne onkin parantunut eri tahtiin eri maissa. Tämä kaikki on johtanut merkittäviin parannuksiin työmarkkinoilla ja sosiaalisissa olosuhteissa. 20–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi 73,2 prosenttiin vuoden 2018 toisella neljänneksellä. Työttömyysaste laski 6,8 prosenttiin, ja myös pitkäaikaistyöttömyys- ja nuorisotyöttömyysaste laskivat. Komitea katsoo, että jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin suuria eroja: niiden talouskasvu ja työllisyys eivät ole samalla tasolla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä luotavien työpaikkojen laatuun, erityisesti sosiaalisen eriarvoisuuden torjumiseksi

2.4

Kun työmarkkinat ovat parantuneet, köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten määrä (113 miljoonaa vuonna 2017) on eräissä maissa ensimmäistä kertaa pienempi kuin ennen kriisiä. Työssäkäyvien köyhyys on kuitenkin edelleen yleistä ja lisääntyy useissa jäsenvaltioissa. Köyhyysriski on yhä haaste, erityisesti lasten, vammaisten, maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja työttömien keskuudessa.

2.5

Yhteisessä työllisyysraportissa todetaan, että aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja julkiset työvoimapalvelut ovat ratkaisevan tärkeitä asianmukaisesti toimivien ja osallistavien työmarkkinoiden varmistamiseksi. Aktiivisella työmarkkinapolitiikalla parannetaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja suurennetaan työnhakijoiden mahdollisuuksia uuden työpaikan löytämiseen.

3.   Julkiset työvoimapalvelut ja työn tulevaisuus

3.1

Työmarkkinat ja yhteiskunta kehittyvät nopeaa tahtia samalla kun globalisaatio, digitaalinen vallankumous, muuttuvat työtavat, yhteiskunnan kehittyminen ja väestönkehitys tuovat uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Jatkuvan eriarvoisuuden, pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden tai sukupolvien välisen yhteisvastuun kaltaiset haasteet ovat jäsenvaltioissa usein samanlaisia, joskin vaihtelevissa määrin. Meneillään olevalle tekniselle vallankumoukselle on ominaista erityisesti muutoksen nopea tahti.

3.2

Työvoima ei ole koskaan ollut näin monipuolista ja koulutettua. 2000-luvun työvoima on hyvin erilaista kuin aiemmin, ja ihmisten asenne työhön on muuttumassa. Jos ja kun työntekijät kaipaavat yhä enemmän vapautta työssä ja valinnanvapautta sekä hakevat työtä tavalla, joka johtaa työolosuhteiden yksilöitymiseen, työehdot olisi täsmennettävä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa ja työehtosopimuksessa. Ihmisten olisi voitava käyttää pätevyyksiään, taitojaan ja osaamistaan kattavasti, hyödyntää siten kykyjään ja saada laadukasta ja tuottavaa työtä ja asianmukaista sosiaaliturvaa.

3.3

Tärkeä osa tässä on Euroopan laajuisella julkisten työvoimapalvelujen verkostolla, joka perustettiin 17. kesäkuuta 2014 ja toimii 31. joulukuuta 2020 saakka. Vuonna 2018 tehtiin arviointi työvoimapalvelujen verkostoa koskevan päätöksen merkityksen, tehokkuuden, vaikuttavuuden, johdonmukaisuuden ja EU:n tason lisäarvon arvioimiseksi. Julkisia työvoimapalveluja koskevassa lausunnossaan (1) ETSK totesi kannattavansa komission ehdotusta perustaa Euroopan laajuinen julkisten työvoimapalvelujen verkosto.

3.4

Euroopan laajuista julkisten työvoimapalvelujen verkostoa koskevassa vuoteen 2020 ja sen jälkeiseen aikaan ulottuvassa strategiassa otetaan huomioon viimeaikainen kehitys työmarkkinoilla, mukaan lukien kehittyvä alustatalous, uudet työn muodot, työvoimapula, työvoiman liikkuvuus, entistä heterogeenisempi julkisten työvoimapalvelujen asiakaskunta sekä tarve käyttää uutta digitaaliteknologiaa ja hyödyntää entistä runsaampia tietolähteitä.

3.5

Jäsenvaltiotasolla on toteutettu monia toimia yhdessä julkisten työvoimapalvelujen verkoston kanssa. Kansalliset julkiset työvoimapalvelut ovat tehneet eräissä maissa hyvää työtä EU:n nuorisotakuun täytäntöönpanossa ja auttaneet nuoria, erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria, siirtymään entistä nopeammin työmarkkinoille tai takaisin koulutukseen. Kansalliset julkiset työvoimapalvelut ovat myös panneet täytäntöön pitkäaikaistyöttömien integroimisen parantamista koskevaan EU:n aloitteeseen kuuluvia toimenpiteitä kehittämällä rekisteröintiä ja hyödyntämällä integroituja työsopimuksia. Lisäksi ne ovat huolehtineet pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden integroinnista työmarkkinoille vuodesta 2015 lähtien.

3.6

ETSK:n kokemukset kuitenkin osoittavat, että julkisten työvoimapalvelujen tehokkuus ja niiden kyky toimia muuttuvissa olosuhteissa, vastata työmaailman uusiin haasteisiin ja integroida onnistuneesti ihmisiä muuttuville työmarkkinoille vaihtelee eri jäsenvaltioissa. Useissa tapauksissa ja eräissä jäsenvaltioissa niiden henkilöstö sekä tekniset ja taloudelliset valmiudet ovat liian vaatimattomalla tasolla.

3.7

Olisi edistettävä tehokkaasti työvoimaneuvojien erityisen ammattiryhmän toimintaa ja integroitava tietokannat asianmukaisesti niin, että yritysten ja työntekijöiden tarpeet kohtaisivat tehokkaasti. Eräissä maissa julkisia työvoimapalveluja täydennetään tai ne korvataan työvoimaneuvojilla ja yksityisillä työnvälitystoimistoilla. Yhteistyö yritysten kanssa on ratkaisevan tärkeää, samoin kuin työmarkkinaosapuolten aktiivinen osallistuminen myös paikallistasolla, jotta voidaan kartoittaa työmahdollisuuksia valtakunnallisella- ja aluetasolla. Julkisten työvoimapalvelujen onnistumisastetta olisi mitattava myös työnantajien kannalta.

4.   Julkiset työvoimapalvelut Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin näkökulmasta

4.1

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin julistamisen jälkeen kansallisten julkisten työvoimapalvelujen ja Euroopan laajuisen julkisten työvoimapalvelujen verkoston olisi toimittava entistä innovatiivisemmin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tarkoituksen tukemiseksi ja sen pääperiaatteiden panemiseksi täytäntöön.

4.2

Julkisten työvoimapalvelujen verkosto osallistui vuonna 2017 virallisesti komission järjestämään kuulemismenettelyyn Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Vuonna 2018 se laati oman asiakirjansa työn tulevaisuudesta. Tämä tarjosi verkostolle tilaisuuden pohtia, miten julkisia työvoimapalveluja koskevaa strategiaa 2020 voitaisiin mukauttaa niin, että varmistetaan sen tarkoituksenmukaisuus, kun julkiset työvoimapalvelut pyrkivät vastaamaan nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden uusiin haasteisiin ja toimimaan todellisina uraneuvontatoimistoina. Nyt julkiset työvoimapalvelut ovat ajanmukaistamassa organisaatiotaan pyrkien tuottamaan asiakkaille kolmen A:n palvelut – taito (ability), nopeus (agility) ja vastuuvelvollisuus (accountability). Näin edistetään kestävällä pohjalla olevia ja osallistavia työmarkkinoita.

5.   Julkisten työvoimapalvelujen uusi rooli ETSK:n näkökulmasta

5.1

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan laajuisen julkisten työvoimapalvelujen verkoston työohjelman 2019 painopisteisiin ja kehottaa lisäämään vuorovaikutusta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden sekä vertailuanalyysiin ja vastavuoroiseen oppimiseen tarkoitettujen verkoston välineiden välillä. Näin pystytään integroimaan julkiset työvoimapalvelut paremmin ja edistämään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa.

5.2

ETSK:n asettama työmarkkinoiden seurantaryhmä järjesti marraskuussa 2018 konferenssin, jossa käsiteltiin julkisia työvoimapalveluja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon yhteydessä. Esitetyt esimerkit osoittivat, että julkisten ja yksityisten työvoimapalvelujen on täydennettävä toisiaan, ja toivat esiin julkisten työvoimapalvelujen ja työmarkkinaosapuolten hyvästä yhteistyöstä kertyviä konkreettisia hyötyjä. Julkisten työvoimapalvelujen aloitteellinen toiminta, keskitettyjen asiointipisteiden perustaminen yrityksille sekä julkisten työvoimapalvelujen ja yritysten yhdessä järjestämät kurssit osoittautuivat keskeisiksi keinoiksi, joiden avulla pystytään tarjoamaan pysyviä työpaikkoja.

5.2.1

ETSK kannustaa parantamaan työvoiman tarjontaan ja kysyntään reagoimista, tarjoamaan enemmän kannustimia sekä työnantajille että työntekijöille (esimerkiksi minimipalkkaa saavan työntekijän mahdollisuus säilyttää osa työttömyysetuuksista) ja varmistamaan asianmukaisen tasapainon työnteon joustavuuden ja työsuhdeturvan välillä niin, että vakituisten sopimusten määrä kasvaa. EU ei ole vieläkään hyödyntänyt läheskään kaikkia käytettävissä olevan työvoiman tarjoamia mahdollisuuksia. Unionin olisi tuettava kestävää liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä erityisesti antamalle niille mahdollisuus luoda enemmän laadukkaita ja tuottavia työpaikkoja.

5.2.2

ETSK muistuttaa lausunnossaan (2), että sosiaaliturvajärjestelmien saatavuus on keskeinen tekijä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan luomisessa ja perusedellytys tuottavalle, terveelle ja aktiiviselle työvoimalle. EU:n olisi parannettava tapaa, jolla nykyistä avointa koordinointimenetelmää käytetään jäsenvaltioiden tukemiseen edistymisen vertailemiseksi niiden työllisyyspolitiikkojen ja kansallisten sosiaalisen suojelun ja sosiaaliturvajärjestelmien uudistamisessa ja kehittämisessä. Olisi lisättävä julkisten työvoimapalvelujen, sosiaalisen infrastruktuurin ja etuusjärjestelmien välistä synergiaa, jotta voidaan vahvistaa työttömien tukemista työn etsimisessä ja välttää sitä, että työnhakijat joutuvat kärsimään heidän palatessaan työmarkkinoille.

5.2.3

Liikkuvuus: ETSK:n mielestä työntekijöiden vapaa liikkuvuus, joka perustuu syrjimättömyyteen ja yhdenvertaiseen kohteluun, sekä jäljellä olevien liikkuvuuden esteiden poistaminen ovat yhä edelleen EU:n painopisteitä. Lausunnossaan Euresista (3) ETSK vaatii todellista välinettä tarjonnan ja kysynnän kohtaamisen varmistamiseksi Euroopan työmarkkinoilla tiiviissä yhteistyössä kansallisten julkisten työvoimapalvelujen kanssa. EU:n laajuinen työntekijöiden liikkuvuus on yhteydessä nykyiseen pyrkimykseen nykyaikaistaa sosiaaliturvan yhteensovittamisjärjestelmä ja tehdä siitä oikeudenmukaisempi kaikille jäsenvaltioille. Erityisesti rajatyöntekijöiden työttömyysetuuksien tapauksessa toimivaltaisen jäsenvaltion määrittämiseen olisi sovellettava työskentelyvaltion lainsäädännön periaatetta, ellei jäsenvaltioiden välisissä sopimuksissa toisin määrätä.

5.2.4

Työmarkkinoiden kannalta hyödyllinen osaaminen: Koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta todetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisessä periaatteessa, että jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Tämän lisäksi kasvava työvoimapula eri puolilla Eurooppaa uhkaa tulevaa kasvua. Julkisten työvoimapalvelujen olisi tehtävä – vastuu eri toimijoiden kesken jakaen – tiivistä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten, yritysten, työllisyyttä ja ammattitaitoa käsittelevien alueellisten neuvostojen sekä muiden asiaankuuluvien alueellisten tahojen kanssa alueellisten erojen supistamiseksi ja tarjottava asianmukaista ammatillista ohjausta, mahdollisuuksia täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä ammatinvaihtoneuvontaa työnhakijoille ja ihmisille, joita uhkaa työpaikan menetys. Tähän olisi sisällyttävä myös itsenäisten ammatinharjoittajien aktivoiminen.

5.2.5

Yhteistyö työmarkkinaosapuolten kanssa: Kun EU:n sosiaalipolitiikkaa laaditaan, työmarkkinaosapuolille on annettava entistä enemmän tilaa kunnioittaen täysin niiden riippumattomuutta. Roolissaan työmarkkinoiden keskeisinä toimijoina ne voivat yhteistyössä kansallisen julkisen työvoimapalvelun kanssa edistää huomattavasti työllistymismahdollisuuksien kartoittamista myös paikallistasolla ja helpottaa ihmisten siirtymistä työmarkkinoille tai työmarkkinoilla, tukea työnhakijoita työnhaussa ja auttaa yrityksiä henkilöstön hakuprosesseissa sekä auttaa nuoria ja aikuisia valitsemaan sopivimman tavan parantaa taitojaan (ADEM Luxemburgissa).

5.2.6

Kansalaisyhteiskunta: ETSK edustaa erilaisia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja antaa monia lausuntoja, joissa käsitellään jo tiettyjä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kattamia periaatteita. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden lisäarvo on siinä, että ne tuntevat hyvin tilanteen paikan päällä sekä eri ryhmien – maahanmuuttajien, vammaisten henkilöiden, nuorten ja naisten – tarpeet ja pystyvät edistämään tehokkaasti julkisten työvoimapalvelujen työn kohdentamista (Italiassa voitaisiin tässä yhteydessä hyödyntää esimerkiksi työvoimaneuvojia).

5.2.7

Yhteistyö yksityisten työvoimapalvelujen kanssa: Kokemukset osoittavat, että julkisten ja yksityisten palvelujen tasavertainen osallistuminen ja integroituminen voi johtaa tehokkaisiin, hyödyllisiin tuloksiin aidosti osallistavilla ja kestävällä pohjalla olevilla työmarkkinoilla. Tätä täydentävyyttä on tuettava. Työmarkkinaennusteita on aina vaikea tehdä, ja työmarkkinoiden tarpeet muuttuvat erittäin nopeasti. Luotettavat tiedot ovat tärkeitä. Komitean tavoittelemat osallistavat työmarkkinat edellyttävät kuitenkin sitä, että kaikilla on niillä paikkansa.

6.   Edelleen ilmenevät puutteet julkisten työvoimapalvelujen kohdennetussa avussa

6.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että Euroopan laajuisen julkisten työvoimapalvelujen verkoston ja kansallisten julkisten työvoimapalvelujen työohjelmat kattavat tärkeimmät kohderyhmät. Komitea kuitenkin korostaa, että puutteita on edelleen, ja julkisten työvoimapalvelujen on otettava huomioon monimuotoisuuden ja syrjimättömyyden periaate entistä paremmin päivittäisessä työssään. Toimintaa on jatkettava tai lisättävä, erityisesti seuraavilta osin:

6.1.1

Nuoret: ETSK on tyytyväinen siihen, että nuorisotakuun täytäntöönpanoon osoitettu taloudellinen tuki on kaksinkertaistunut. Julkisten työvoimapalvelujen olisi investoitava pitkän aikavälin toimintaan palvelujen tarjoamiseksi nuorille työnhakijoille. Tähän sisältyisi tieto- ja viestintätekniikan ja verkkopohjaisten välineiden käytön vahvistaminen, jotta voidaan parantaa heikoimmassa asemassa olevien nuorten palveluja. Julkisten työvoimapalvelujen olisi tehostettava nuorille annettavaa yksilöllistä apua, tehtävä yhteistyötä heidän perheidensä kanssa ja tiedotettava heille rehellisesti työmarkkinoiden tilanteesta.

6.1.2

Aikuiset: Euroopan väestön ikääntyminen, pitkäikäisyyden lisääntyminen yhteiskunnassa, tarve edistää sukupolvien välistä yhteistyötä, työmarkkinoiden yhä nopeammat muutokset, työnteon uudet muodot ja digitaaliteknologioiden yleistyminen arjessa kaikilla aloilla johtavat siihen, että uusien taitojen kysyntä ja tarve parantaa taitoja, tietoja ja osaamista kasvaa. Tästä syystä on entistä kiireellisemmin tarjottava täydennys- tai uudelleenkoulutusta kaikille niille, jotka eivät ole hankkineet perustaitoja tai tutkintoa, joka varmistaisi heidän työllistettävyytensä ja mahdollisuutensa aktiiviseen kansalaisuuteen.

6.1.3

Naiset: ETSK on tyytyväinen direktiiviin työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta (4), jolla autetaan vanhempia ja omaistaan hoitavia, erityisesti naisia organisoimaan työnsä ja päivittäiset askareensa entistä paremmin. Lisäksi olisi investoitava sosiaaliseen infrastruktuuriin, esimerkiksi lasten- ja vanhustenhoitoon. Tähän sisältyy myös kansallisten julkisten työvoimapalvelujen tarjoama tehokas tuki naisten integroimiseksi työmarkkinoille niin, että otetaan asianmukaisesti huomioon työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen.

6.1.4

Vammaiset henkilöt: Vammaisten henkilöiden osuus on noin kuudesosa EU:n koko työikäisestä väestöstä, mutta heidän työllisyysasteensa on suhteellisen matala. Tämä oli tärkein viesti ETSK:n vuonna 2017 järjestämästä kuulemistilaisuudesta. Etenkin vammaiset naiset ja tytöt (5) joutuvat edelleen kohtaamaan moninkertaista ja moniperusteista syrjintää, joka perustuu sekä heidän sukupuoleensa että heidän vammaisuuteensa. Heidät suljetaan liian usein muun muassa osallistavan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, työllistymisen, köyhyyden vähentämiseen tähtäävien ohjelmien, asianmukaisten asuinolojen sekä poliittiseen ja julkiseen elämään osallistumisen ulkopuolelle. Julkisten työvoimapalvelujen on tarjottava heille erityistä apua ja sovellettava heihin yksilöllistä lähestymistapaa.

6.1.5

Muuttoliike: Laillisella muuttoliikkeellä voi olla merkittävä rooli työmarkkinoiden toiminnassa. ETSK korostaa lausunnossaan (6) johdonmukaisen maahanmuuttopolitiikan ja hyvin suunnitellun sääntelykehyksen merkitystä ja toteaa, että Euroopan taloudellinen ja sosiaalinen malli on vaarassa ilman muuttoliikettä. Pakolaisten kotouttaminen ja siihen liittyvä oikeus pysyä Euroopassa koulutuksen tai työn vuoksi ja yleensäkin yhteiskunnassa on edelleen tärkeää. Julkiset työvoimapalvelut ovat jo toteuttaneet useissa maissa monia aloitteita edistääkseen asiaa.

6.1.6

Romanivähemmistö: ETSK on erittäin aktiivinen kysymyksissä, jotka liittyvät romaniyhteisön elin- ja työoloihin, ja keskittyy erityisesti romanien integroitumisen kehittämiseen (7). ETSK:n mielestä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin yhdenvertaista pääsyä koskevan periaatteen täytäntöönpanon ja romanien integroitumista edistävien lisätoimien välillä voi olla synergiaa. Erityisesti romaninaisille osoitetun avun olisi oltava painopiste julkisille työvoimapalveluille.

6.1.7

Työvoiman ulkopuolella oleva väestö ei ole julkisten työvoimapalvelujen perinteinen kohderyhmä, vaikka huomattava osa työvoiman ulkopuolella olevasta väestöstä haluaa tehdä työtä. Euroopan laajuinen julkisten työvoimapalvelujen verkosto on julkaissut tutkimuksen The role of PES in outreach to the inactive population, jossa esitetään yleiskatsaus työvoiman ulkopuolella olevalle väestölle kohdennetuista tiedotustoimista ja viitataan erityisesti julkisten työvoimapalvelujen rooliin. ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suunnittelemaan uudelleen tämän väestönosan hyväksi kohdennetut uudelleenaktivointipolitiikat.

7.   Monimuotoinen tuki kansallisille julkisille työvoimapalveluille

7.1

EU:n työllisyyden suuntaviivoissa 2019 (suuntaviiva 7) jäsenvaltioita kannustetaan tehostamaan aktiivista työmarkkinapolitiikkaansa. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tehostamaan julkisia työnvälityspalveluja varmistamalla työnhakijoille oikea-aikainen ja räätälöity apu, tukemalla työmarkkinoiden kysyntää ja ottamalla käyttöön suoritusperusteinen hallinnointi.

7.2

Kansalliset julkiset työvoimapalvelut tarvitsevat entistä enemmän tukea ja asianmukaiset olosuhteet voidakseen edistää tehokkaasti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa.

7.2.1

Riittävät henkilöresurssit. Julkisten työvoimapalvelujen monimuotoiset palvelut (henkilöstön uudelleensijoittamiseen liittyvä haku ja valinta, tulotukea koskeva neuvonta ja apu, työharjoittelut) edellyttävät koulutettua henkilöstöä, jolla on erityistaitoja ja joka työskentelee vakiintuneissa olosuhteissa ja tekee yhteistyötä työvoimaneuvojien ja yksityisten työnvälitystoimistojen kanssa.

7.2.2

Teknologian kehitys. Talouden ja yhteiskunnan digitalisaatio tuottaa uusia välineitä, jotka voivat oikein hallittuina auttaa julkisia työvoimapalveluja näiden tehtävissä, mukaan lukien julkisten työvoimapalvelujen omien työntekijöiden kouluttaminen, sekä edistää tietokantojen todellista integrointia, jolla saatetaan tehokkaasti yhteen yritykset ja työntekijät, jotka ovat mukana uuden digitaalisen aikakauden edellyttämässä taitojen ja tehtävien kehityksessä.

7.3

Euroopan komissio antoi 2. toukokuuta 2018 ehdotuksen monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2021–2027. Ehdotuksessa otetaan huomioon nykyinen sosiaalinen ja taloudellinen tilanne ja esitetään konkreettisia vastauksia eurooppalaisten vaatimuksiin sosiaalisemmasta Euroopasta ja ihmisiin tehtävien investointien lisäämisestä EU:ssa. Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) on keskeinen EU:n väline, jolla investoidaan ihmisiin ja pannaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari täytäntöön. Julkisia työvoimapalveluja rahoitetaan Euroopan sosiaalirahasto plussan työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta.

7.4

Julkisten työvoimapalvelujen uusien – etenkin aktiiviseen työvoimapolitiikkaan liittyvien – vastuualueiden tulee näkyä myös riittävän kapasiteetin ja rahoitustuen varmistamisena.

7.5

ETSK kehottaa lisäämään järjestelmällistä ja pysyvää yhteistyötä julkisten työvoimapalvelujen sekä muiden sosiaali- ja työllisyysalan palveluntarjoajien välillä, jotta voidaan puuttua moninaisiin esteisiin, joita työnhakijat kohtaavat työmarkkinoille pyrkiessään (terveyskysymykset, asuminen, liikenne). Julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistaminen on monimutkainen prosessi, ja puutteellinen koordinointi, ohjelmasuunnittelu ja vastuunjako valtiollisella ja/tai alueellisella tasolla johtaa palvelujen hajanaisuuteen.

7.6

ETSK katsoo, että julkisia työvoimapalveluja olisi pyrittävä seuraamaan, arvioimaan ja vertailemaan entistä ponnekkaammin, jotta kyetään arvioimaan palvelujen tehokkuutta työmarkkinoille pyrkivien työnhakijoiden avustamisessa. Yhteiset unionitason normit ja suuntaviivat saattaisivat tehostaa julkisia työvoimapalveluja ja eri maiden välistä synergiaa. Olemassa olevia tietolähteitä, kuten työvoimatutkimusta, olisi hyödynnettävä enemmän, ja Eurofoundin kaltaiset tahot voivat avustaa tällaisessa seurannassa.

---

(1)  EUVL C 67, 6.3.2014, s. 116.

(2)  EUVL C 440, 6.12.2018, s. 135.

(3)  EUVL C 424, 26.11.2014, s. 27.

(4)  EUVL C 129, 11.4.2018, s. 44.

(5)  EUVL C 367, 10.10.2018, s. 20.

(6)  EUVL C 110, 22.3.2019, s. 1.

(7)  EUVL C 27, 3.2.2009, s. 88.