52022IP0217

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52022IP0217 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52022IP0217

Help

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. toukokuuta 2022 eurooppalaisen koulutusalueen perustamisesta vuoteen 2025 mennessä – mikrotutkinnot, yksilölliset oppimistilit ja oppiminen kestävää ympäristöä varten (2022/2568(RSP))

EUVL C 479, 16.12.2022, pp. 65–67 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
EUVL C 479, 16.12.2022, p. 58–58 (GA)

HTML

PDF

Official Journal

16.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 479/65

P9_TA(2022)0217

Eurooppalaisen koulutusalueen perustaminen vuoteen 2025 mennessä – mikrotutkinnot, yksilölliset oppimistilit ja oppiminen kestävää ympäristöä varten

(2022/C 479/06)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14 artiklan,

—	ottaa huomioon toimielinten välisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (1),

—	ottaa huomioon 1. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi” (COM(2020)0274),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640),

—	ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma” (COM(2018)0022),

—	ottaa huomioon joulukuussa 2020 julkaistun komission lopullisen raportin eurooppalaisesta lähestymistavasta mikrotutkintoihin ”A European approach to micro-credentials – output of the micro-credentials higher education consultation group”,

—	ottaa huomioon 11. marraskuuta 2021 antamansa päätöslauselman ”Eurooppalainen koulutusalue: yhteinen kokonaisvaltainen lähestymistapa” (2),

—	ottaa huomioon komissiolle ja neuvostolle esitetyt kysymykset, joiden aiheena oli ”Eurooppalaisen koulutusalueen perustaminen vuoteen 2025 mennessä – mikrotutkinnot, yksilölliset oppimistilit ja oppiminen kestävää ympäristöä varten” (O-000011/2022 – B9-0013/2022 ja O-000012/2022 – B9-0014/2022),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

—	ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

toteaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti laadukkaan ja osallistavan koulutuksen ja elinikäisen oppimisen saatavuus on kaikille kuuluva perusihmisoikeus ja olennainen edellytys taitojen hankkimiselle ja ylläpitämiselle, täysimääräiselle ja aktiiviselle osallistumiselle yhteiskuntaan ja tosiasiallisen kehittyville työmarkkinoille pääsyn varmistamiselle;

B.	ottaa huomioon, että komissio aikoo perustaa eurooppalaisen koulutusalueen vuoteen 2025 mennessä;

C.	toteaa, että työmarkkinoiden muutokset ovat johtaneet taitojen nopeampaan vanhentumiseen ja lisänneet joustavien oppimismahdollisuuksien kysyntää; toteaa, että motivaatio, aika ja rahoitus ovat keskeisiä ammatilliseen täydennys- ja uudelleenkoulutukseen vaadittavia tekijöitä;

suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin mikrotutkintoja, yksilöllisiä oppimistilejä ja oppimista ekologista kestävyyttä varten koskevan eurooppalaisen lähestymistavan kehittämisestä osana vuoteen 2025 mennessä perustettavaa eurooppalaista koulutusaluetta ja toteaa, että tällä voitaisiin tehdä oppimisväylistä joustavampia, laajentaa oppimismahdollisuuksia, syventää vastavuoroista tunnustamista, luoda yhteyksiä digitaaliseen ja vihreään siirtymään ja vahvistaa sekä korkeakoulutuksen että ammatillisen koulutuksen oppilaitosten elinikäiseen oppimiseen liittyvää roolia;

korostaa, että mikrotutkinnot ja yksilölliset oppimistilit voivat olla tärkeitä ihmisille, jotka haluavat hankkia ammatillista täydennys- ja uudelleenkoulutusta ja virallisesti tunnustetun tutkinnon pysyäkseen yhteiskunnan nopeiden muutosten ja yhä digitalisoituneempien työmarkkinoiden tahdissa sekä vaihtaa urapolkuja ja tavoitella henkilökohtaista kehitystä tai sosiaalista nousua;

kehottaa neuvostoa hyväksymään mikrotutkintojen ja yhteisten normien eurooppalaisen koulutusalueen yhteisen määritelmän, jota voitaisiin käyttää laadunvarmistuksen, pätevyyksien tunnustamisen, avoimuuden ja siirrettävyyden perustana;

kehottaa komissiota luomaan vahvan välineen, jolla kannustetaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kuitenkin vapaaehtoisina säilytettävät mikrotutkinnot; panee merkille, että nykyiseen ehdotukseen neuvoston suositukseksi ei sisälly tällaista välinettä, ja nostaa tässä yhteydessä esiin Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen onnistuneen kokeilun tarjoaman mallin;

painottaa, että on tärkeää tarjota EU-portaalin kautta nähtävissä olevat ja helposti löytyvät käyttäjäystävälliset ja säännöllisesti päivitettävät kansalliset rekisterit, jotta voidaan varmistaa mikrotutkintojen laatu ja niiden saatavuus digitaalisessa muodossa ja siten tukea täydennys- ja uudelleenkoulutusta ja uusien taitojen hankkimista, lisätä avoimuutta ja parantaa rajatylittävää ja kansainvälistä liikkuvuutta, vaihtoja ja yhteistyötä;

korostaa, että eurooppalaisia mikrotutkintoja tarvitaan erityisesti lyhyempien oppimisjaksojen eri alojen ja valtioiden rajat ylittävään tunnustamiseen, joka on olennainen keino liikkuvuuden edistämiseksi Euroopassa; pyytää komissiota arvioimaan mikrotutkintojen käyttöä sellaisten taitojen ja osaamisen tunnustamisessa, jotka on hankittu Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen ohjelmien puitteissa suoritetun eurooppalaisen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden ja kansalaistoiminnan kautta, ja raportoimaan tästä;

korostaa, että mikrotutkinnoilla olisi tuettava epävirallisen ja arkioppimisen yhdistämistä muodolliseen koulutukseen; kehottaa kehittämään ja ottamaan käyttöön yhteisen kehyksen epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankittujen taitojen, osaamisen ja menetelmien tunnustamiseksi;

kehottaa komissiota ehdottamaan psykososiaalisia ja pehmeitä taitoja koskevaa yhteistä lähestymistapaa, joka on yhdenmukainen Maailman terveysjärjestön ja Unescon määritelmien kanssa; painottaa, että tämän lähestymistavan mallina olisi käytettävä EU:n ohjelmista rahoitettavia nykyisiä aloitteita ja hankkeita sekä yhteisen tutkimuskeskuksen elinikäisen oppimisen taitoja koskevaa kertomusta (3) ja että lähestymistavan laatimisessa olisi kuultava jäsenvaltioita, oppilaitoksia, opettajia ja työmarkkinatoimijoita esimerkiksi sen täytäntöönpanon käytännön näkökohtien käsittelemiseksi;

toteaa, että mikrotutkintojen automaattinen vastavuoroinen tunnustaminen eurooppalaisella koulutusalueella voisi olla askel kohti yleisempää tutkintojen automaattisen tunnustamisen helpottamista; katsoo, että olennaiset sidosryhmät osallistavan yhtenäisen eurooppalaisen mikrotutkintojärjestelmän perustaminen vahvistaisi Euroopan koulutuksen voimaa ja maailmanlaajuista kilpailukykyä;

10.

muistuttaa viranomaisia niiden olennaisen tärkeästä roolista sen varmistamiseksi, että aikuisille tarjotaan tasapainoisesti koulutusta erilaisissa taidoissa, ja toteaa erityisesti, että vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta perustaidot ja monialaiset, psykososiaaliset ja pehmeät taidot ovat yhtä tärkeitä kuin tekniset taidot;

11.

kehottaa korkeakouluja kehittämään mikrotutkintoja, jotta ne voivat tarjota oppijoille yhteiskunnallisesti vaikuttavia, laadukkaita ja osallistavia kokemuksia, kuten opintojenaikaista vapaaehtoistyötä, mentorointia ja nuorisotyötä;

12.

korostaa, että on tärkeää tarjota ohjaus- ja neuvontapalveluille resursseja, jotta aikuisia ja nuoria voidaan auttaa tunnistamaan ja todistamaan arkioppimisen kautta hankitut taidot ja osaaminen ja jotta heille voidaan kertoa mahdollisuuksista osaamisen jatkokehittämiseksi, niin että mikrotutkinnoilla edistetään osallisuutta eikä pahenneta tai vakiinnuteta nykyisiä eroja täydennys- ja uudelleenkoulutuksen saatavuudessa; vaatii, että mikrotutkintoja käytetään alempaa korkeakoulututkintoa vastaavalla tasolla, jotta voidaan varmistaa, että niistä ensisijaisesti hyötyvät oppijat eivät ole ryhmistä, jotka nauttivat jo koulutukseen tai ammattiasemaan liittyvistä hyödyistä;

13.

pitää myönteisenä, että yksilölliset oppimistilit ja mikrotutkinnot on suunniteltu tekemään elinikäisestä oppimisesta osallistavampaa, saavutettavampaa ja edullisempaa; muistuttaa, että näiden aloitteiden on tarkoitus hyödyttää kaikkia iästä, sukupuolesta, ammattiasemasta, tulo- tai koulutustasosta riippumatta; korostaa, että nuoria on kannustettava omaksumaan elinikäisen oppimisen asenne;

14.

korostaa, että yksilöllisten oppimistilien kautta käytettävissä olevat vaihtoehdot eivät saisi määrittyä liian tiukasti työmarkkinoiden tarpeiden mukaan vaan niiden olisi voimaannutettava kansalaisia antamalla heille tilaisuuden yksilöllisiin valintoihin ja tarjoamalla itsensä työllistämiseen ja yrittäjyyteen liittyviä mahdollisuuksia;

15.

kannustaa jäsenvaltioita myöntämään koulutusoikeuksia ensisijaisesti vähemmän koulutettujen aikuisten, vammaisten henkilöiden, muita heikommassa asemassa olevien oppijoiden, haavoittuviin tai syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluvien henkilöiden, pakolaisten ja syrjäisillä tai maaseutualueilla asuvien henkilöiden yksilöllisille oppimistileille sekä määrittämään selkeät kriteerit koulutusoikeuksien jakamiselle;

16.

varoittaa, että mikrotutkintojen ja yksilöllisten oppimistilien käyttöönotolla ei pitäisi luoda tahattomia esteitä aikuisoppijoille, joiden on katettava pidempikestoisten ja/tai muodollisten koulutusohjelmien kulut;

17.

katsoo, että oppiminen ekologista kestävyyttä varten olisi valtavirtaistettava kaikissa opetusohjelmissa eri puolilla EU:ta, myös eurooppalaisessa kansalaiskasvatuksessa ja maailmankansalaisuuteen kasvattamisessa, ja että tässä olisi sovellettava elinikäisen oppimisen näkökulmaa, jotta oppijoiden vaikutusmahdollisuuksia lisätään ja he voivat aktiivisesti osallistua osallistavampien ja kestävämpien yhteiskuntien rakentamiseen;

18.

korostaa kaikkien kolmen aloitteen lukuisia mahdollisia hyötyjä ja muistuttaa, että aikuiskoulutusohjelmiin osallistumisen lisääntyminen parantaa ympäristötietoisuutta, lisää kansalaisosallistumista, parantaa luontosuhdetta ja hyvinvointia ja lisää tyytyväisyyttä elämään;

19.

korostaa, että on tärkeää hyödyntää kulttuurialaa ja luovia aloja, jotta talouden realiteettien uudistamisessa voidaan edistää kestävän kehityksen mukaisia asenteita, mistä eräät Euroopan kulttuuripääkaupungit ja uuden eurooppalaisen Bauhausin tarjoamat uudet mahdollisuudet tarjoavat hyvän esimerkin;

20.

vaatii, että näille aloitteille, niiden eurooppalaiselle ulottuvuudelle ja lisäarvolle annetaan runsaasti näkyvyyttä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, jotta EU-kansalaiset voivat selvästi todeta niiden tarjoamat hyödyt ja tiedostaa eurooppalaisen koulutusalueen hyvät puolet;

21.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10.

(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0452.

(3) Yhteinen tutkimuskeskus, Science for Policy Report, LifeComp: The European Framework for Personal, Social and Learning to Learn Key Competence, Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2020.

Top

Choose the experimental features you want to try