PERUSTELUT

1. Ehdotuksen tausta

· Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 ‑strategiassa [KOM(2010) 2020] tukeudutaan kolmeen toisiinsa liittyvään ja toisiaan vahvistavaan painopistealueeseen: osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittämiseen, vähähiilisen, resursseja tehokkaasti käyttävän ja kilpailukykyisen talouden edistämiseen sekä sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistämiseen.

Julkisilla hankinnoilla on Eurooppa 2020 -strategiassa keskeinen merkitys yhtenä niistä markkinalähtöisistä välineistä, joita on tarkoitus käyttää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi parantamalla yritysten liiketoimintaympäristöä ja innovointiolosuhteita sekä edistämällä vihreiden hankintojen laajempaa käyttöä, mikä tukee siirtymistä resurssitehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen. Eurooppa 2020 -strategiassa painotetaan myös, että julkisissa hankinnoissa on varmistettava varojen mahdollisimman tehokas käyttö ja että julkisten hankintojen markkinat on pidettävä avoimina EU:n laajuisesti.

Näiden haasteiden vuoksi nykyistä julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä olisi tarkistettava ja uudistettava, jotta sitä voitaisiin käyttää paremmin muuttuvassa poliittisessa, yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa. Tämä koskee valtion ja viranomaisten suorittamien hankintojen lisäksi myös yleishyödyllisiä palveluja tarjoavien laitosten sopimuksentekoa, jossa noudatetaan erityisiä hankintasääntöjä.

Euroopan komissio määritteli 13. huhtikuuta 2011 julkaisemassaan tiedonannossa Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi kaksitoista ensisijaista toimenpidettä, jotka EU:n toimielinten on määrä hyväksyä vuoden 2012 loppuun mennessä. Niihin kuuluu julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön tarkistaminen ja nykyaikaistaminen, jotta hankintasopimuksia voitaisiin tehdä joustavammin ja niitä voitaisiin hyödyntää paremmin muiden politiikanalojen tukemiseksi.

Ehdotuksella oli kaksi toisiaan täydentävää tavoitetta:

· Tehostaa varojen käyttöä, jotta hankinnoissa päästäisiin kustannus-hyötysuhteen kannalta parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Tämä edellyttää ennen muuta nykyisten hankintasääntöjen yksinkertaistamista ja joustavoittamista. Selkeämmät ja tehokkaammat menettelyt hyödyttävät kaikkia talouden toimijoita ja helpottavat pk-yritysten osallistumista sekä tarjousten tekemistä rajojen yli.

· Luoda edellytykset sille, että hankkijat voivat käyttää hankintoja paremmin yhteisten yhteiskunnallisten tavoitteiden tukemiseksi. Näitä tavoitteita ovat ympäristönsuojelu, resurssi- ja energiatehokkuuden lisääminen, ilmastonmuutoksen torjunta, innovoinnin, työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä parhaiden mahdollisten edellytysten varmistaminen korkealuokkaisten sosiaalipalvelujen tarjoamiselle.

· Yleinen tausta

Julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys Euroopan unionin talouden yleisen suorituskyvyn kannalta. Julkisen sektorin tavara-, palvelu- ja rakennusmenot ovat noin 18 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Menojen volyymin vuoksi julkisia hankintoja voidaan käyttää niin, että niillä on vahva vipuvaikutus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävien sisämarkkinoiden aikaansaamisessa.

Nykyiset julkisia hankintoja koskevat direktiivit eli direktiivit 2004/17/EY[1] ja 2004/18/EY[2] ovat tulosta pitkästä kehityksestä, joka pantiin alulle vuonna 1971 antamalla direktiivi 71/305/ETY. Direktiivien päätavoitteena on taata avoimet ja syrjimättömät menettelyt ja sitä kautta varmistaa, että talouden toimijat hyötyvät sisämarkkinoilla täysimääräisesti perusvapauksista julkisista hankintasopimuksista kilpailtaessa.

Kattava taloudellinen arviointi on osoittanut, että hankintadirektiivit ovat saavuttaneet tavoitteensa merkittävässä määrin. Niiden ansiosta läpinäkyvyys on parantunut ja kilpailu lisääntynyt. Niiden avulla on myös päästy mitattavissa oleviin säästöihin, kun hinnat ovat alentuneet.

Sidosryhmät haluavat kuitenkin tiettyjä muutoksia julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin sääntöjen yksinkertaistamiseksi, tehokkuuden ja tuloksekkuuden lisäämiseksi ja direktiivien käyttämiseksi paremmin muuttuvassa poliittisessa, yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa. Selkeämmät ja tehokkaammat menettelyt antaisivat hankintaviranomaisille lisää joustovaraa, hyödyttäisivät kaikkia talouden toimijoita ja helpottaisivat pk-yritysten osallistumista sekä tarjousten tekemistä rajojen yli. Hankintasääntöjä parantamalla voitaisiin myös luoda edellytykset sille, että hankintayksiköt voivat käyttää hankintoja paremmin tukemaan yhteisiä yhteiskunnallisia tavoitteita, joita ovat ympäristönsuojelu, resurssi- ja energiatehokkuuden lisääminen, ilmastonmuutoksen torjunta, innovoinnin ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä parhaiden mahdollisten edellytysten varmistaminen korkealuokkaisten sosiaalipalvelujen tarjoamiselle. Nämä linjanvedot saivat vahvistuksen Euroopan komission keväällä 2011 järjestämässä sidosryhmäkuulemisessa, kun suuri enemmistö sidosryhmistä tuki hankintadirektiivien tarkistamista, jotta niiden avulla voitaisiin vastata paremmin hankkijoiden ja talouden toimijoiden edessä oleviin uusiin haasteisiin.

· Voimassa olevat aiemmat säännökset

Tämä ehdotus ja viranomaisten suorittamaa hankintaa koskeva direktiiviehdotus yhdessä korvaisivat direktiivit 2004/17/EY ja 2004/18/EY ja muodostaisivat keskeiset osat julkisia hankintoja koskevasta Euroopan unionin lainsäädännöstä.

Direktiiviä täydentävät lainsäädännön muut osat eli

· direktiivi 2009/81/EY[3], joka sisältää erityissäännöt puolustus- ja turvallisuusalojen hankintoja varten, ja

· direktiivi 92/13/ETY[4], jossa vahvistetaan yhteiset standardit kansallisia muutoksenhakumenettelyjä varten ja varmistetaan, että kaikissa EU-maissa on käytössä nopeat ja tehokkaat muutoksenhakukeinot siltä varalta, että tarjoajat katsovat, että sopimukset on myönnetty epäoikeudenmukaisesti.

· Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Aloitteella pantaan täytäntöön älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 ‑strategia [KOM(2010) 2020] sekä Eurooppa 2020 ‑lippulaivahankkeet Euroopan digitaalistrategia [KOM(2010) 245], Innovaatiounioni KOM(2010) 546], Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka [KOM(2010) 614], Energia 2020 [KOM(2010) 639] ja Resurssitehokas Eurooppa [KOM(2011) 21]. Sillä pannaan täytäntöön myös sisämarkkinoiden toimenpidepaketti [KOM(2011) 206] ja erityisesti sen kahdestoista avaintoimi ”Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen tarkistaminen ja nykyaikaistaminen”. Aloite on komission vuoden 2011 työohjelmaan kuuluva strateginen aloite.

2. Kuulemisten ja vaikutustenarviointien tulokset

· Intressitahojen kuuleminen

Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista

Euroopan komissio julkaisi 27. tammikuuta 2011 vihreän kirjan EU:n julkisten hankintojen politiikan uudistamisesta Kohti tehokkaampia eurooppalaisia hankintamarkkinoita[5]. Vihreällä kirjalla käynnistettiin laaja julkinen sidosryhmäkuuleminen eri vaihtoehdoista lainsäädännön muuttamiseksi siten, että sopimusten tekoa voidaan helpottaa ja joustavoittaa ja julkisia hankintasopimuksia hyödyntää paremmin muiden politiikanalojen tukena. Vihreässä kirjassa mainitaan useita keskeisiä aloja, joilla uudistuksia voidaan tehdä, ja pyydetään sidosryhmien näkemyksiä mahdollisista lainsäädäntömuutoksista. Kannanottoja pyydettiin muun muassa yksinkertaisempien ja joustavampien menettelyjen tarpeesta, julkisten hankintojen strategisesta käytöstä muiden poliittisten tavoitteiden tukemiseksi, suosinnan, korruption ja eturistiriitojen välttämisestä sekä siitä, miten voidaan parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia saada julkisia hankintasopimuksia.

Julkinen kuuleminen päättyi 18. huhtikuuta 2011, ja osallistumisaste oli korkea. Kannanottoja saatiin kaikkiaan 623 ja lukuisilta eri sidosryhmiltä, muun muassa jäsenvaltioiden keskusviranomaisilta, paikallisilta ja alueellisilta julkisilta hankkijoilta ja niiden yhteenliittymiltä, yrityksiltä, liiketoimintajärjestöiltä, tiedelaitoksilta, kansalaisyhteiskunnan järjestöiltä (myös ammattiyhdistyksiltä) ja yksittäisiltä kansalaisilta. Suurin osa kannanotoista tuli Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Saksasta ja Ranskasta. Myös Belgiasta, Italiasta, Alankomaista, Itävallasta, Ruotsista, Espanjasta ja Tanskasta saatiin runsaasti kannanottoja.

Sidosryhmäkuulemisen tulokset esitetään tiivistetysti yhteenvetoasiakirjassa[6], ja niistä keskusteltiin 30. kesäkuuta 2011 järjestetyssä julkisessa konferenssissa[7].

Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon

Suuri enemmistö sidosryhmistä suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aloitteeseen tarkistaa nykyistä hankintapolitiikkaa. Vihreässä kirjassa käsitellyistä eri aiheista sidosryhmät painottivat erityisesti tarvetta yksinkertaistaa ja joustavoittaa menettelyjä. Kaikki sidosryhmät olivat myös yksimielisiä siitä, että myös yleishyödyllisiä palveluja varten tarvitaan edelleen hankintasäännöt. Selkeä enemmistö vastaajista katsoi, että yleishyödyllisiä palveluja tarjoaviin laitoksiin tulisi edelleen soveltaa erityisiä sääntöjä ja että niihin sovellettavissa säännöissä tulisi ottaa riittävästi huomioon yleishyödyllisiin palveluihin liittyvien hankintojen erityisluonne.

Selkeä enemmistö vastaajista myös katsoo, että kriteerit sille, mihin laitoksiin yleishyödyllisten palvelujen sääntöjä sovelletaan (laitosten hoitamat tehtävät, niiden oikeudellinen asema sekä erityis- tai yksinoikeuksien olemassaolo), ovat edelleen soveltuvia ja että ne olisi pidettävä voimassa. Useimmat vastaajat katsovat myös, että yksityisyritysten voitontavoitteluun tähtäävää tai kaupallista ajattelutapaa ei voida pitää riittävänä varmistamaan, että hankinnat suoritetaan objektiivisesti ja tasapuolisesti näiden yritysten toimiessa erityis- tai yksinoikeuksin.

Sidosryhmillä on eriäviä näkemyksiä julkisten hankintojen strategisesta käytöstä Eurooppa 2020 ‑strategian yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Monet sidosryhmät ja varsinkin yritykset suhtautuvat kaiken kaikkiaan kielteisesti ajatukseen julkisten hankintojen käyttämisestä muiden poliittisten tavoitteiden tukemiseen. Toisaalta muut sidosryhmät, etenkin kansalaisyhteiskunnan järjestöt, puoltavat voimakkaasti tällaista strategista käyttöä ja kannattavat pitkälle meneviä muutoksia julkisia hankintoja koskevan Euroopan unionin politiikan perusperiaatteisiin.

· Asiantuntijatiedon käyttö

Vihreään kirjaan perustuneen sidosryhmäkuulemisen lisäksi Euroopan komissio teki vuosina 2010–2011 EU:n hankintalainsäädännön vaikutusta ja tuloksekkuutta koskeneen kattavan arvioinnin, jossa hyödynnettiin laajaa kokemusaineistoa ja uutta puolueetonta tutkimustietoa. Tutkimuksissa oli arvioitu ensisijaisesti hankintamenettelyjen kustannuksia ja tuloksekkuutta, rajatylittäviin hankintoihin liittyviä kysymyksiä, pk-yritysten pääsyä hankintamarkkinoille ja hankintojen strategista käyttöä Euroopassa. Yleishyödyllisiin palveluihin liittyvien hankintojen osalta arvioinnissa tarkasteltiin, vallitseeko yleishyödyllisten palvelujen aloilla nyt suurempi kilpailu kuin hankintasääntöjen käyttöönottohetkellä.

Arviointi osoitti, että lainsäädäntötoiminta yleishyödyllisten palvelujen alojen avaamiseksi kilpailulle ei ole vielä johtanut siihen, että vakiintuneisiin toimijoihin kohdistuisi kestävä tai tehokas kilpailupaine. Useilla yleishyödyllisten palvelujen sektoreilla havaitaan edelleen laajaa markkinoiden keskittymistä ja kilpailun jäävän voimattomaksi. Arvioinnin päätelmä oli, etteivät olosuhteet ole kehittyneet siinä määrin, että kilpailu voitaisiin katsoa yksittäisten sektoreiden koko laajuudessa tarkastellen tarpeeksi vahvaksi, jotta sektoreita voitaisiin jättää yleishyödyllisiä palveluja koskevan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Direktiivin peruslähtökohta siis pätee edelleen yleisesti, mutta hankintasäätöjen soveltamisesta voidaan myöntää yksittäisiä poikkeuksia, jos se on perusteltua kattavan tapauskohtaisen analyysin pohjalta.

· Vaikutusten arviointi

Vaikutusarviointiraportti ja siitä tehty tiivistelmä antavat yleiskuvan eri toimintavaihtoehtoista kussakin viidessä perusongelmaryhmässä (hallinnollinen organisaatio, soveltamisala, menettelyt, hankintojen strateginen hyödyntäminen ja pääsy hankintamarkkinoille). Eri toimintavaihtoehtojen etuja ja haittoja koskevan analyysin pohjalta on koottu paketti etusijalle asetettavista toimintavaihtoehdoista. Tässä paketissa on tarkoitus hyödyntää optimaalisesti eri vaihtoehtojen väliset synergiat siten, että yhden vaihtoehdon tuomilla säästöillä voidaan korvata toisesta vaihtoehdosta koituvia kustannuksia (esim. strategisten hankintatoimintojen mahdollisesti mukanaan tuoma menettelyvaatimusten kasvu voitaisiin osittain korvata hankintamenettelyjen paremmasta suunnittelusta aiheutuvilla säästöillä). Vaikutusten arvioinnissa etusijalle asetetut vaihtoehdot muodostavat tämän ehdotuksen perustan.

Vaikutusarviointiraportin luonnosta tarkastellut vaikutustenarviointilautakunta ehdotti muutoksia, jotka koskivat muun muassa niiden yksittäisten lainsäädännön osatekijöiden määrittelyä, joihin vaihtoehdoilla on määrä puuttua, tarkasteltavana olevien vaihtoehtojen kuvausta, valittujen keskeisten toimenpiteiden kustannus-hyötyanalyysin syventämistä sekä sidosryhmien näkökantojen järjestelmällistä huomioon ottamista sekä ongelman määrittelyssä että vaikutusanalyysin täydentämiseksi. Nämä parannusehdotukset otettiin huomioon lopullisessa raportissa. Vaikutustenarviointilautakunnan raportista antama lausunto samoin kuin lopullinen vaikutustenarviointiraportti ja siitä tehty tiivistelmä julkaistaan yhdessä tämän ehdotuksen kanssa.

3. Ehdotuksen oikeudellinen sisältö

· Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 53 artiklan 1 kohtaan sekä 62 ja 114 artiklaan.

· Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan.

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä:

Hankintamenettelyjen koordinointi tietyt kynnysarvot ylittävissä tapauksissa on osoittautunut tärkeäksi keinoksi sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi yleishyödyllisiä palveluja tarjoavien laitosten suorittamissa hankinnoissa. Se takaa, että talouden toimijoilla on sisämarkkinoilla tehokkaat ja yhdenvertaiset mahdollisuudet saada sopimuksia. Direktiiveistä 2004/17/EY ja 2004/18/EY ja niitä edeltäneistä hankintadirektiiveistä saatu kokemus on osoittanut, että Euroopan laajuisten hankintamenettelyjen avulla voidaan huolehtia läpinäkyvyydestä ja puolueettomuudesta hankinnoissa, mikä johtaa merkittäviin säästöihin ja parantaa hankinnan tuloksia yleishyödyllisiä palveluja tarjoavien laitosten, niiden asiakkaiden ja viime kädessä Euroopan veronmaksajien hyödyksi.

Tähän tavoitteeseen ei päästäisi riittävän hyvin jäsenvaltioiden toimilla, jotka väistämättä johtaisivat keskenään erilaisiin vaatimuksiin ja mahdollisesti ristiriitaisiin hankintasääntöihin, mikä monimutkaistaisi sääntelyä ja aiheuttaisi tarpeettomia esteitä rajatylittäville toiminnoille.

Ehdotus on näin ollen toissijaisuusperiaatteen mukainen.

· Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska se ei ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi eli sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi Euroopan laajuisten koordinoitujen hankintamenettelyjen avulla. Lisäksi ehdotuksen lähestymistapa perustuu ns. välinevalikoimaan, joka antaa jäsenvaltiolle mahdollisimman suuren joustovaran mukauttaa menettelyt ja välineet omaan tilanteeseensa.

Nykyisiin hankintadirektiiveihin verrattuna ehdotus vähentäisi menettelyn noudattamisesta hankintayksiköille ja talouden toimijoille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Uusien vaatimuksen käyttöönottoa (esimerkiksi hankintojen strategisen käytön yhteydessä) kompensoisi rajoitteiden poistaminen muilla osa-alueilla.

· Sääntelytavan valinta

Koska ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaan sekä 62 ja 114 artiklaan, perussopimus ei anna mahdollisuutta käyttää asetusta vahvistettaessa säännöksiä, joita sovelletaan sekä tavaroiden että palvelujen hankintaan. Ehdotettu sääntelytapa on näin ollen direktiivi.

Vaikutusten arviointia tehtäessä hylättiin muihin kuin lainsäädäntötoimenpiteisiin kuuluvat vaihtoehdot syistä, jotka selostetaan yksityiskohtaisesti vaikutusten arvioinnissa.

4. Talousarviovaikutukset

Ehdotuksella ei ole talousarviovaikutuksia.

5. Lisätiedot

· Lainsäädännön kumoaminen

Ehdotuksen hyväksymisestä seuraa, että aiempi lainsäädäntö (direktiivi 2004/17/EY) kumotaan.

· Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke

Ehdotus sisältää uudelleentarkastelulausekkeen, joka koskee kynnysarvojen taloudellisia vaikutuksia.

· Toimenpiteet, joilla säännökset saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja selvitykset

Ehdotus koskee alaa, jolla unionin lainsäädännöllä on koordinoiva päämäärä ja merkittävä vaikutus useisiin kansallisen lainsäädännön aloihin. Koordinoivasta tarkoituksesta huolimatta monet säännökset johtavat täysimääräiseen yhdenmukaistamiseen, ja ehdotus sisältää suuren määrän oikeudellisia velvoitteita. Jäsenvaltiot täydentävät unionin sääntöjä kansallisilla lisäsäännöksillä, jotta koko järjestelmän toiminta voidaan varmistaa.

Tämän vuoksi seuraavat tekijät edellyttävät komission näkemyksen mukaan jäsenvaltioilta saatavia selvityksiä, jotta toimenpiteistä, joilla säännökset saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja hankintasääntöjen koko toiminnasta kansallisella tasolla saataisiin kattava käsitys:

– toimenpiteet, joilla säännökset saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pannaan täytäntöön, vahvistetaan erilaisilla institutionaalisilla tasoilla (kansallisella tai liittovaltion tasolla, alueellisella tasolla tai paikallisella tasolla);

– erilaisten sääntelytasojen lisäksi monissa jäsenvaltioissa säännöt vahvistetaan myös asianomaisen sektorin tai hankintojen tyypin mukaan;

– luonteeltaan yleiset tai erityiset hallinnolliset toimenpiteet täydentävät pääasiallista oikeudellista kehystä ja joissain tapauksissa menevät sen kanssa päällekkäin.

Ainoastaan jäsenvaltiot voivat selvittää, miten julkisia hankintoja koskevat unionin direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä eri toimenpiteillä ja miten nämä toimenpiteet ovat vuorovaikutuksessa muiden toimenpiteiden kanssa.

Ilmoitettaessa toimenpiteistä, joilla säännökset saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, olisi sen vuoksi toimitettava myös selvitykset (erityisesti vastaavuustaulukot), joissa selostetaan tämän direktiivin eri osien välinen suhde vastaavaan kansalliseen lainsäädäntöön ja joita voidaan käyttää apuvälineenä kansallisten toimenpiteiden analysoinnissa.

· Euroopan talousalue

Ehdotettu toimenpide koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa alaa, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta.

· Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus

1) Hankintamenettelyjen yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen

Ehdotetulla direktiivillä yksinkertaistetaan ja joustavoitetaan nykyisillä julkisia hankintoja koskevilla direktiiveillä käyttöön otettuja menettelysääntöjä. Tätä varten se sisältää seuraavat toimenpiteet:

Soveltamisalan täsmentäminen: ”Hankinnan” peruskonsepti, joka esiintyy myös ehdotetun direktiivin nimessä, on otettu käyttöön hankintalainsäädännön soveltamisalan ja kohteen määrittämiseksi paremmin ja kynnysarvojen soveltamisen helpottamiseksi. Direktiivin soveltamisalan määrittämisen kannalta keskeisiä käsitteitä (kuten julkisoikeudellinen laitos, julkisia rakennusurakoita ja palveluhankintoja koskevat sopimukset ja sekamuotoiset hankintasopimukset) on tarkistettu unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella. Samalla ehdotuksessa pyritään säilyttämään jatkuvuus käsitteissä ja konsepteissa, jotka ovat kehittyneet vuosien mittaan tuomioistuimen oikeuskäytännön myötä ja jotka ovat tunnettuja toimijoiden keskuudessa. Tässä yhteydessä on huomattava, että vähäiset sanamuodon tai esitystavan muutokset verrattuna edellisiin direktiiveihin eivät välttämättä merkitse sisällöllistä muutosta, vaan voivat johtua pelkästä tekstin yksinkertaistamisesta.

Erityis- tai yksinoikeuksien käsite on keskeisen tärkeä tämän direktiivin soveltamisalan määrittelyn kannalta, koska yksiköihin, jotka eivät ole direktiivissä tarkoitettuja hankintaviranomaisia tai julkisia laitoksia, sovelletaan tätä direktiiviä vain siltä osin kuin ne harjoittavat toimintoja kyseisten oikeuksien perusteella. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää, että kun oikeudet on myönnetty riittävän julkisuuden varmistavassa menettelyssä ja oikeuksien myöntäminen perustuu riippumattomiin perusteisiin erityisesti unionin lainsäädännön mukaisesti, ne eivät muodosta tässä direktiivissä tarkoitettuja erityis- tai yksinoikeuksia.

Perinteinen ero ns. ensisijaisten palvelujen ja muiden kuin ensisijaisten palvelujen (A- ja B-palvelujen) välillä poistuu. Arviointi on osoittanut, ettei ole enää perusteltua rajoittaa hankintalainsäädännön täysimääräistä soveltamista rajattuun ryhmään palveluja. On kuitenkin myös käynyt selväksi, että hankintasäännöt eivät sovellu sosiaalipalveluihin, joita varten tarvitaan erityiset säännöt (ks. jäljempänä).

Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat sektorit säilytetään paljolti ennallaan arvioinnin tulosten perusteella. Öljyn ja kaasun etsintää varten tehtävät hankinnat on kuitenkin jätetty soveltamisalan ulkopuolelle, koska tällä alalla vallitsee tarpeeksi suuri kilpailupaine, jotta direktiivin hankintasääntöjä ei enää tarvita. Alan kilpailutilannetta on tarkasteltu nykyisen 30 artiklan nojalla esitettyjen neljän eri poikkeuspyynnön yhteydessä[8]. Kaikissa neljässä tapauksessa merkitykselliset maantieteelliset markkinat todettiin maailmanlaajuisiksi, mikä on sopusoinnussa myös sulautumatapauksissa noudatetun vakiintuneen käytännön kanssa[9]. Päätelmänä on johdonmukaisesti ollut, että öljyn- ja kaasunetsintämarkkinat eivät ole kovin keskittyneet. Valtionomisteisten yhtiöiden lisäksi markkinoilla on kolme kansainvälistä vertikaalisesti integroitunutta yksityistä supersuurta toimijaa (ns. ”Super Majors” eli BP, ExxonMobil ja Shell) ja joitakin ns. suuria toimijoita, ja jopa supersuurten yksittäiset markkinaosuudet ovat selvästi alle yhden prosentin. Kaiken tämän on johdonmukaisesti katsottu viittaavan siihen, että alalla vallitsee suora kilpailu, minkä lisäksi nämä markkinat on vapautettu hiilivetyjen etsintälupia koskevan direktiivin säännöksillä[10]. Tämän vuoksi on syytä yksinkertaistaa oikeudellista tilannetta ja vähentää kaikkien osapuolten (hankintayksiköiden, jäsenvaltioiden, Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston) hallinnollista taakkaa välttämällä tarve tehdä yksittäisiä 30 artiklan mukaisia päätöksiä kaikkien jäljellä olevien 23 jäsenvaltioiden osalta.

”Välinevalikoimaan” perustuva lähestymistapa: Jäsenvaltioiden järjestelmät voivat soveltaa kolmea perusmenettelyä, joista säädetään jo nykyisissä direktiiveissä: avointa menettelyä, rajoitettua menettelyä sekä neuvottelumenettelyä, jota edeltää tarjouskilpailukutsu. Ne voivat lisäksi soveltaa joko vakiomenettelynä tai tiettyjä lisäedellytyksiä noudattaen ns. innovaatiokumppanuutta, joka on uusi innovatiivisiin hankintoihin tarkoitettu menettely (ks. jäljempänä).

Hankintayksiköillä on käytössään myös kuusi erityistä hankintatekniikkaa ja ‑välinettä yhdistettyjä hankintoja ja sähköisiä hankintoja varten: puitejärjestelyt, dynaamiset hankintajärjestelmät, sähköiset huutokaupat, sähköiset luettelot, yhteishankintayksiköt ja yhteishankinnat. Näitä välineitä on nykyiseen direktiiviin verrattuna parannettu ja selkeytetty sähköisten hankintojen helpottamista silmällä pitäen.

Sähköisten hankintojen edistäminen: Kun hankkijat käyttäjät sähköistä viestintää ja käsittelevät liiketoimet sähköisesti, voidaan aikaansaada merkittäviä säästöjä ja parantaa hankinnan tuloksia sekä samalla vähentää hukkia ja virheitä. Ehdotuksen tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita siirtymään sähköisten hankintojen käyttöön luomalla edellytykset sille, että hankintapalvelujen tarjoajat voivat osallistua hankintamenettelyihin verkossa kaikkialla sisämarkkinoilla. Tätä varten ehdotuksessa esitetään, että ilmoitukset on lähetettävä sähköisesti, että hankinta-asiakirjojen on oltava saatavilla sähköisesti ja että kaikissa hankintamenettelyissä on kahden vuoden siirtymäkauden aikana siirryttävä käyttämään kaikilta osin sähköistä viestintää muun muassa tarjousten esittämisessä. Ehdotuksella selvennetään ja parannetaan dynaamisia hankintajärjestelmiä ja sähköisiä luetteloja. Nämä ovat täysin sähköisiä hankintavälineitä, jotka soveltuvat hyvin yhteishankintayksiköiden tekemiin yhdistettyihin hankintoihin. Sähköisten hankintojen välinettä käyttämällä hankintaviranomaiset kykenisivät myös estämään, havaitsemaan ja korjaamaan hankintasääntöjen väärinymmärtämisestä tai väärintulkinnasta tavallisesti johtuvat virheet.

Menettelyjen nykyaikaistaminen: Ehdotuksessa omaksutaan joustavampi ja käyttäjäläheisempi lähestymistapa hankintamenettelyjen tiettyihin olennaisiin osatekijöihin. Osallistumisen ja tarjousten esittämisen aikarajoja on lyhennetty, mikä nopeuttaa ja yksinkertaistaa hankintoja. Tarjoajien valintavaiheen ja sopimuksentekovaiheen välillä tehtävä ero on usein johtanut virheisiin ja väärinkäsityksiin. Näihin vaiheisiin tuodaan nyt joustoa sallimalla, että hankintayksiköt voivat päättää käytännöllisimmästä järjestyksestä arvioimalla halutessaan sopimuksentekoperusteet ennen valintaperusteita ja ottamalla huomioon yhtenä sopimuksentekoperusteena sopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön organisoinnin ja pätevyyden.

Vapautusten myöntämistä direktiivin säännösten soveltamisesta tapauksissa, joissa markkinoilla vallitsee riittävä kilpailu, (nykyisen 30 artiklan mukaiset päätökset) on yksinkertaistettu ja selvennetty. Joitain erityisesti ryhmänsisäisiin tai yhteisyritysten hankintoihin liittyviä vapautuksia, jotka ovat käytännössä tärkeitä, on niin ikään tarkistettu ja selvennetty.

Sopimusten muuttamisesta niiden voimassaolokauden aikana on tullut yhä merkittävämpi ja ongelmallisempi kysymys toimijoille. Sopimusten muuttamista koskevassa erityisessä säännöksessä otetaan huomioon oikeuskäytännön myötä syntyneet perusratkaisut ja tarjotaan pragmaattinen ratkaisu siltä varalta, että ennakoimattomat olosuhteet edellyttävät hankintasopimuksen muuttamista sen voimassaoloaikana.

2) Julkisten hankintojen strateginen käyttö uusiin haasteisiin vastaamiseksi

Ehdotetun direktiivin lähestymistapana on edellytysten luominen. Se tarjoaa hankintayksiköille välineet, jotta ne voivat osaltaan tukea strategisten Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden saavuttamista käyttämällä ostovoimaansa sellaisten tavaroiden ja palvelujen hankkimiseen, jotka edistävät innovointia, säästävät ympäristöä, torjuvat ilmastonmuutosta ja parantavat työllisyyttä, kansanterveyttä ja sosiaalisia olosuhteita.

Elinkaarikustannukset: Ehdotuksella annetaan hankkijoille mahdollisuus myöntää sopimukset hankittavien tuotteiden, palvelujen tai rakennusurakoiden elinkaarikustannusten perusteella. Elinkaari kattaa tuotteen, rakennusurakan tai palveluntarjoamisen kaikki vaiheet raaka-aineiden ostosta tai resurssien hankkimisesta aina hävittämiseen, poistamiseen ja viimeistelyyn. Elinkaarikustannuksiin kuuluvat rahallisten menojen lisäksi ulkoiset ympäristökustannukset, jos ne voidaan ilmaista rahallisesti ja verifioida. Jos elinkaarikustannusten laskemista varten on kehitetty yhteiset Euroopan unionin menetelmät, hankintayksiköillä on velvollisuus käyttää niitä.

Tuotantoprosessi: Hankintayksiköt voivat viitata teknisissä eritelmissä ja sopimuksentekoperusteissa mihin tahansa tekijöihin, jos ne suoraan liittyvät tuotantoprosessiin ja koskevat sellaisia tuotantoprosessin näkökohtia, jotka liittyvät läheisesti hankinnan kohteena olevan tavaran tai palvelun tuotantoon tai tarjoamiseen. Hankintayksiköt eivät saa asettaa vaatimuksia, jotka eivät liity hankittavien tuotteiden, rakennusurakoiden tai palvelujen tuotantoprosessiin. Poissuljettuja ovat esimerkiksi yrityksen yhteiskunnalliseen vastuuseen liittyvät yleiset ja toimeksisaajan koko toimintaa koskevat vaatimukset.

Merkit: Hankintayksiköt voivat vaatia, että rakennustöillä, tavarantoimituksilla tai palveluilla on erityinen merkki sertifiointina niiden ympäristöominaisuuksista, sosiaalisista ominaisuuksista tai muista ominaisuuksista, edellyttäen että ne hyväksyvät myös vastaavat merkit. Tämä koskee esimerkiksi eurooppalaisia tai (moni)kansallisia ympäristömerkkejä tai sertifiointeja, jotka osoittavat, ettei tuotteen valmistuksessa ole käytetty lapsityövoimaa. Kyseisten sertifiointijärjestelmien on koskettava ominaisuuksia, jotka liittyvät sopimuksen kohteeseen, ja niiden on perustuttava tieteelliseen tietoon sekä oltava avoimen ja läpinäkyvän menettelyn mukaisesti perustettuja ja kaikkien asianomaisten osapuolten hyödynnettävissä.

Seuraamukset sitovan sosiaali-, työ- tai ympäristölainsäädännön rikkomisesta: Direktiiviehdotuksen mukaan hankintayksikkö voi sulkea talouden toimijoita menettelyn ulkopuolelle, jos se toteaa niiden rikkoneen unionin lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisia velvoitteita tai kansainvälisen työoikeuden säännöksiä. Lisäksi hankintayksiköillä on velvollisuus hylätä tarjoukset, jos ne toteavat niiden olevan hinnaltaan epätavallisen alhaisia siksi, että unionin sosiaali-, työ- tai ympäristölainsäädäntöä on rikottu.

Sosiaalipalvelut: Julkisia hankintoja koskevan EU:n lainsäädännön vaikutusta ja tuloksekkuutta koskeva arviointi on osoittanut, että sosiaali-, terveydenhuolto- ja koulutuspalveluilla on erityisominaisuuksia, joiden vuoksi niihin ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tavanomaisia tekomenettelyjä. Näitä palveluja tarjotaan tyypillisesti tietyssä kontekstissa, joka vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen erilaisten hallinto-, organisaatio- ja kulttuuriolosuhteiden vuoksi. Näiden palvelujen rajatylittävä ulottuvuus on niiden luonteesta johtuen vähäinen. Jäsenvaltioilla pitäisi sen vuoksi olla laaja harkintavalta palveluntarjoajien valinnan järjestämisessä. Ehdotuksessa otetaan tämä huomioon kyseisiin palveluihin sovellettavilla erityisillä säännöillä, joihin liittyvä kynnysarvo on korkeampi (1 000 000 euroa) ja joiden osalta velvoitetaan noudattamaan ainoastaan avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun perusperiaatteita. Määrällinen analyysi niiden sopimusten arvosta, joita ulkomaisille talouden toimijoille on myönnetty kyseisten palvelujen tarjoamiseksi, on osoittanut, että jos sopimuksen arvo on alle 1 000 000 euroa, siihen ei liity rajat ylittävää intressiä yleishyödyllisiin palveluihin liittyvissä hankinnoissa.

Innovointi: Tutkimuksella ja innovoinnilla on keskeinen merkitys älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 ­­­‑strategiassa. Hankkijoilla olisi oltava mahdollisuudet ostaa innovatiivisia tuotteita ja palveluja ja edistää sitä kautta kasvua ja julkisten palvelujen tehokkuutta ja laatua. Ehdotus tarjoaa välineeksi innovaatiokumppanuuden, joka on uusi erityismenettely uusien ja innovatiivisten tuotteiden, rakennusurakoiden ja palvelujen kehittämistä ja myöhempää hankintaa varten. Menettelyn käytön edellytyksenä on, että tuotteet, rakennusurakat ja palvelut voidaan toimittaa sovitulla suoritustasolla ja sovituin kustannuksin. Ehdotuksella myös parannetaan ja yksinkertaistetaan kilpailullista neuvottelumenettelyä ja helpotetaan rajatylittäviä yhteishankintoja, jotka ovat tärkeitä innovatiivisen hankinnan välineitä.

3) Pk-yritysten ja uusyritysten markkinoillepääsyn parantaminen

Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) tarjoavat mittavia mahdollisuuksia luoda työpaikkoja, kasvua ja innovaatioita. Helppo pääsy hankintamarkkinoille voi auttaa vapauttamaan tämän potentiaalin ja antaa hankintayksiköille mahdollisuuden laajentaa toimittajakantaansa myönteisin seurauksin, kun kilpailu julkisista hankintasopimuksista lisääntyy. Julkisten hankintasopimusten saattamiseksi mahdollisimman hyvin pk-yritysten saataville Euroopan komissio julkaisi vuonna 2008 eurooppalaiset julkisia hankintoja koskevat käytännesäännöt, jotka parantavat pk-yritysten mahdollisuuksia saada julkisia hankintasopimuksia[11]. Direktiiviehdotus rakentuu tämän työn pohjalle ja sisältää käytännön toimenpiteitä, joilla voidaan poistaa esteet pk-yritysten markkinoillepääsyn tieltä.

Ilmoitusvelvoitteiden yksinkertaistaminen: Tarkoituksena on, että hankintayksiköt voivat soveltaa ehdotetussa julkisia hankintoja koskevassa direktiivissä säädettyjä valintaperusteita ja että niiden on näin toimiessaan sovellettava säännöksiä, jotka koskevat muun muassa vähimmäisliikevaihtovaatimusten ylärajaa sekä vaatimustenmukaisuusvakuutusta.

Paremmat mahdollisuudet osallistua puitejärjestelyihin: Nykyisissä direktiiveissä ei rajoiteta yleishyödyllisten palvelujen aloilla tehtävien puitejärjestelyjen kestoa. Tämä voi johtaa markkinoiden sulkeutumiseen. Ehdotuksessa kesto rajoitetaan neljään vuoteen (lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia), mikä laajentaa liiketoimintamahdollisuuksia ja tehostaa kilpailua, myös pk-yritysten hyödyksi.

Suorat maksut alihankkijoille: Jäsenvaltiot voivat myös säätää, että alihankkijat voivat pyytää hankintayksikköä maksamaan niille suoraan tavarantoimituksista, rakennusurakoista ja palveluista, jotka ne ovat toimittaneet päätoimeksisaajalle hankintasopimuksen toteutuksen yhteydessä. Tällä tavoin alihankkijat, jotka ovat usein pk-yrityksiä, voivat tehokkaasti suojata etunsa maksun saamisessa.

4) Asianmukaiset menettelyt

Julkisiin hankintoihin liittyvien taloudellisten intressien sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisen vuorovaikutuksen vuoksi hankinnat ovat alttiita sääntöjenvastaisille liiketoimintakäytännöille, kuten eturistiriidoille, suosinnalle ja korruptiolle. Ehdotus parantaa tämänhetkisiä takeita tällaisten riskien varalta ja tarjoaa lisäsuojaa.

Eturistiriidat: Ehdotuksen sisältämä eturistiriitoja koskeva erityissäännös kattaa sellaiset tosiasialliset, mahdolliset tai todellisilta näyttävät eturistiriidat, jotka liittyvät menettelyssä mukana oleviin hankintaviranomaisen tai hankintapalvelujen tarjoajan henkilöstön jäseniin sekä hankintaviranomaisen johdon jäseniin, jotka pystyvät vaikuttamaan hankintamenettelyn tulokseen, vaikka he eivät olisi muodollisesti mukana siinä. Koska hankintaviranomaisten ja yritysten päätöksentekoprosessien välillä on eroja, on asianmukaista rajoittaa tällaiset säännökset koskemaan hankintaviranomaisten tekemiä hankintoja.

Lainvastainen toiminta: Ehdotus sisältää erityissäännöksen ehdokkaiden ja tarjoajien lainvastaisen toiminnan varalta. Lainvastaista toimintaa ovat muun muassa yritykset vaikuttaa sääntöjenvastaisesti päätöksentekoprosessiin tai sopimusten teko muiden osallistujien kanssa menettelyn tuloksen manipuloimiseksi. Tällainen toiminta rikkoo Euroopan unionin oikeuden perusperiaatteita ja voi johtaa vakavaan kilpailun vääristymiseen.

Kohtuuttomat edut: Markkinatutkimukset tarjoavat hankintayksiköille hyödyllisen välineen saada tietoa markkinoiden rakenteesta, edellytyksistä ja kapasiteetista. Ne myös antavat markkinatoimijoille tietoa hankkijoiden hankintaprojekteista ja ‑vaatimuksista. Alustavat yhteydet markkinatoimijoihin eivät kuitenkaan saa johtaa kohtuuttomiin etuihin ja kilpailun vääristymiseen. Ehdotukseen sisältyvä erityissäännös antaa siksi takeet siitä, että hankintayksikköä neuvoneita tai menettelyssä valmistelussa mukana olleita osallistujia ei aseteta aiheettomasti etusijalle.

5) Hallinto

Kansalliset valvontaelimet: Arviointi on osoittanut, että kaikki jäsenvaltiot eivät valvo johdonmukaisesti eivätkä järjestelmällisesti julkisia hankintoja koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa ja toimivuutta. Tämä vaarantaa Euroopan unionin lainsäädännön tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi nimettävä yksi kansallinen viranomainen, joka vastaa julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön seurannasta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta. Vain tällainen viranomainen, jonka tehtäväkenttä on kattava, voi tarjota yleiskäsityksen keskeisistä täytäntöönpanoon liittyvistä vaikeuksista ja ehdottaa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja rakenteellisempiin ongelmiin. Se voi antaa välitöntä palautetta politiikan toimivuudesta ja kansallisen lainsäädännön ja käytännön mahdollisista heikkouksista, mikä auttaa löytämään nopeasti ratkaisuja ja parantamaan hankintamenettelyjä.

Tietokeskukset: Monissa tapauksissa hankintayksiköillä ei ole sisäistä asiantuntemusta monimutkaisiin hankintaprojekteihin. Hallinnollisilta rakenteilta saatava asianmukainen ja riippumaton ammatillinen tuki voisi parantaa merkittävästi hankinnan tuloksia laajentamalla julkisten hankkijoiden tietämyspohjaa ja ammattimaisuutta ja tarjoamalla apua yrityksille, erityisesti pk-yrityksille. Tämän vuoksi ehdotuksessa velvoitetaan jäsenvaltiot huolehtimaan tukirakenteista, jotka tarjoavat oikeudellista ja taloudellista neuvontaa, ohjausta, koulutusta ja apua hankintamenettelyjen valmistelussa ja toteuttamisessa. Tukirakenteita ja ‑mekanismeja on jo käytössä kansallisella tasolla, vaikkakin ne on järjestetty hyvin eri tavoin ja ne keskittyvät hankintaviranomaisia ja hankintayksiköitä kiinnostaviin eri painopistealueisiin. Jäsenvaltiot voivat näin ollen käyttää tukirakenteissaan näitä mekanismeja, rakentaa niiden asiantuntemuksen varaan ja edistää niiden palveluja tarkoituksenmukaisena ja uudenaikaisena välineenä, jonka avulla voidaan antaa asianmukaista tukea hankintaviranomaisille, hankintayksiköille ja talouden toimijoille. Korruption ja suosinnan vastaisten toimien tehostamiseksi hankintaviranomaiset velvoitetaan toimittamaan tehtyjen hankintasopimusten teksti valvontaelimelle, joka voi tarkastella niitä havaitakseen epäilyttävät tapaukset, sekä huolehtimaan siitä, että asiasta kiinnostuneet henkilöt voivat tutustua näihin asiakirjoihin, jos tämä ei vaaranna oikeutettuja julkisia tai yksityisiä etuja. Tätä velvoitetta ei kuitenkaan tulisi laajentaa asianomaisilla sektoreilla toimiviin (julkisiin tai yksityisiin) yrityksiin, koska siihen liittyy ilmeisiä ongelmia oikeutettujen kaupallisten intressien suojelun ja kilpailun vääristymisen kannalta. Kohtuuttoman hallinnollisen rasitteen välttämiseksi velvoite toimittaa tehtyjen sopimusten koko teksti tulisi lisäksi rajoittaa sopimuksiin, joiden arvo on suhteellisen suuri. Hallinnollisen rasitteen kasvaminen ja suuremman avoimuuden varmistaminen olisivat oikeassa tasapainossa ehdotetuissa kynnysarvoissa: kun kynnysarvoiksi valitaan 1 000 000 euroa (tavarat ja palvelut) ja 10 000 000 euroa, kyseistä velvoitetta sovellettaisiin 10–20 prosenttiin kaikista virallisessa lehdessä julkaistavista hankinnoista.

Valvontaelimiin ja tietokeskuksiin liittyvistä vaatimuksista ei kaiken kaikkiaan ennakoida koituvan taloudellista lisätaakkaa jäsenvaltioille. Kustannuksia odotetaan aiheutuvan nykyisten mekanismien ja rakenteiden toiminnan uudelleenorganisoinnista tai hienosäädöstä, mutta tämä korvautuu sellaisten kustannusten supistumisella, jotka liittyvät riita-asioihin (sekä hankintayksiköissä että yrityksissä), sopimusten myöntämisessä tapahtuviin viiveisiin, julkisia hankintoja koskevien sääntöjen virheelliseen soveltamiseen, hankintamenettelyjen huonoon valmisteluun sekä siihen, että hankintayksiköiden neuvonta tapahtuu tällä hetkellä hajanaisella ja tehottomalla tavalla.

Hallinnollinen yhteistyö: Ehdotus sisältää säännöksiä myös tehokkaasta yhteistyöstä, jotta kansalliset valvontaelimet voivat vaihtaa keskenään tietoja ja parhaita toimintatapoja sekä tehdä yhteistyötä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) kautta.

2011/0439 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan, 62 artiklan ja 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille[12],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[13],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[14],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Julkista hankintaa koskevan EU:n lainsäädännön vaikutuksista ja tehokkuudesta tehdyn arvioinnin[15] tulosten perusteella vaikuttaa asianmukaiselta pitää voimassa vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintoja koskevia sääntöjä, koska kansalliset viranomaiset voivat yhä vaikuttaa näiden yksiköiden käyttäytymiseen muun muassa omistamalla osuuksia niiden pääomasta tai olemalla edustettuina niiden hallinto-, johto- ja valvontaelimissä. Toinen syy jatkaa näillä aloilla tehtävien hankintojen sääntelyä on se, että markkinat, joilla yksiköt toimivat, ovat luonteeltaan suljettuja, mikä johtuu siitä, että jäsenvaltiot ovat myöntäneet erityis- tai yksinoikeuksia, jotka koskevat toimituksia kyseistä palvelua tarjoaviin verkkoihin, näiden verkkojen antamista käyttöön tai niiden toimintaa.

(2) Jotta varmistettaisiin vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden tekemien hankintojen avaaminen kilpailulle, olisi laadittava säännökset, joilla tietyn arvon ylittäviä sopimuksia koskevat hankintamenettelyt sovitetaan yhteen. Yhteensovittamista tarvitaan varmistamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden vaikutus ja erityisesti tavaroiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus sekä niistä johtuvat periaatteet, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaate, syrjimättömyyden periaate, vastavuoroisen tunnustamisen periaate, suhteellisuusperiaate ja avoimuusperiaate. Ottaen huomioon niiden alojen luonne, joihin yhteensovittaminen vaikuttaa, yhteensovittamisella olisi luotava puitteet hyvälle kauppatavalle ja sallittava mahdollisimman suuri joustavuus sekä turvattava samalla mainittujen periaatteiden soveltaminen.

(3) Kun on kyse hankinnoista, joiden arvo alittaa ne kynnysarvot, joiden perusteella käynnistetään yhteensovittamista koskevien säännösten soveltaminen unionissa, on syytä palauttaa mieliin unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, jonka mukaisesti edellä mainittuja perussopimuksen sääntöjä ja periaatteita sovelletaan.

(4) Julkisilla hankinnoilla on olennainen merkitys Eurooppa 2020 -strategiassa[16] yhtenä niistä markkinapohjaisista ohjauskeinoista, joiden avulla voidaan saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ja varmistaa samalla julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Sen vuoksi on tarkistettava ja uudistettava julkista hankintaa koskevia nykyisiä sääntöjä, jotka on annettu vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY[17] ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY[18] nojalla, jotta voidaan tehostaa julkisten varojen käyttöä, helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin ja luoda hankkijoille paremmat edellytykset hyödyntää julkisia hankintoja yhteisten yhteiskunnallisten tavoitteiden tukemisessa. Lisäksi on tarpeen selventää peruslähtökohtia ja -käsitteitä, jotta voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja sisällyttää lainsäädäntöön tiettyjä näkökohtia, jotka liittyvät asiaa koskevaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön.

(5) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaan ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä direktiivissä selvennetään, miten hankintayksiköt voivat edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä samalla kun taataan, että ne voivat suorittaa hankintansa parhaalla hinta-laatusuhteella.

(6) On asianmukaista, että hankinnan käsite tai määritelmä siitä, mistä yksittäinen hankinta muodostuu, on mahdollisimman lähellä julkisista hankinnoista […] annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin […][19] mukaista käsitettä tai määritelmää siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien alojen erityispiirteet. Yksittäisen hankinnan käsite kattaa kaikki tavarat, rakennusurakat ja palvelut, jotka tarvitaan tietyn hankkeen toteuttamiseksi, esimerkiksi rakennusurakkahankkeen tai rakennusurakat, tavarat ja/tai palvelut yhtenä kokonaisuutena. Yksittäisen hankkeen olemassaolosta voi olla osoituksena muun muassa se, että hankintayksikkö suorittaa yleisen ennakkosuunnittelun ja varsinaisen suunnittelun tai että erilaiset hankitut osatekijät palvelevat yhtä taloudellista ja teknistä tarkoitusta tai että ne liittyvät muulla tavoin loogisesti toisiinsa ja niiden välillä on läheinen ajallinen yhteys.

(7) Jotta varmistettaisiin markkinoiden todellinen avaaminen ja hankintasopimusten tekemistä koskevien sääntöjen tasapuolinen soveltaminen vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla, asianomaiset yksiköt olisi määritettävä muulla tavoin kuin niiden oikeudellisen aseman perusteella. Sen vuoksi olisi varmistettava, että julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla toimivien hankintayksiköiden yhdenvertaista kohtelua ei vaaranneta. Lisäksi olisi varmistettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 345 artiklan mukaisesti, ettei jäsenvaltioissa voimassa oleviin omistusoikeusjärjestelmiin puututa.

(8) Erityis- tai yksinoikeuksien käsitteellä on keskeinen merkitys tämän direktiivin soveltamisalan määrittämisessä, koska direktiivin säännöksiä sovelletaan sellaisiin yksikköihin, jotka eivät ole tässä direktiivissä tarkoitettuja hankintaviranomaisia tai julkisia yrityksiä, vain siinä määrin kuin nämä harjoittavat jotakin direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa tällaisten oikeuksien perusteella. Sen vuoksi on aiheellista selventää, että oikeudet, jotka on myönnetty puolueettomiin perusteisiin perustuvalla menettelyllä ja ennen kaikkea unionin lainsäädännön mukaisesti ja joiden riittävä julkisuus on varmistettu, eivät ole tässä direktiivissä tarkoitettuja erityis- tai yksinoikeuksia. Tähän lainsäädäntöön olisi sisällyttävä maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/30/EY[20], sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 19 päivänä joulukuuta 1996 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/92/EY[21], yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15 päivänä joulukuuta 1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/67/EY[22], hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä 20 päivänä toukokuuta 1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/22/EY[23] ja rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta 23 päivänä lokakuuta 2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007[24].

(9) Juomavesialalla toimivat hankintayksiköt voivat harjoittaa myös muuta veteen liittyvää toimintaa, kuten toteuttaa vesirakennushankkeita tai harjoittaa maan kastelua tai kuivatusta tai jäteveden poistoa ja käsittelyä. Tällaisissa tapauksissa hankintayksiköiden olisi voitava soveltaa tässä direktiivissä säädettyjä hankintamenettelyjä kaikkiin veteen liittyviin toimintoihinsa riippumatta siitä, mistä veden kiertokulun osasta kulloinkin on kyse. Tavarahankintoja varten ehdotetut säännöt eivät kuitenkaan sovellu veden hankkimiseen, koska vesi on hankittava sen käyttöpaikan lähellä sijaitsevista lähteistä.

(10) On asianmukaista jättää öljyn ja kaasun etsintää varten tehtävät hankinnat direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, koska kyseiseen alaan on todettu kohdistuvan jatkuvasti niin suuri kilpailupaine, että EU:n hankintasäännöillä aikaansaatu hankintakuri ei ole enää tarpeen.

(11) Hankintasopimuksia voidaan tehdä täyttämään useisiin sellaisiin toimintoihin liittyviä tarpeita, jotka saattavat olla erilaisten oikeudellisten järjestelyjen alaisia. Olisi selvennettävä, että oikeudellisen järjestelyyn, jota sovelletaan yhteen hankintasopimukseen, jolla pyritään kattamaan useita toimintoja, olisi sovellettava sitä toimintaa koskevia sääntöjä, johon se on pääasiassa tarkoitettu. Sen toiminnan määrittäminen, johon hankintasopimus on pääasiassa tarkoitettu, voi perustua niiden tarpeiden analysointiin, jotka tietyn hankintasopimuksen on täytettävä. Analysoinnin suorittaa hankintayksikkö arvioidakseen kyseisen sopimuksen arvon ja laatiakseen hankinta-asiakirjat. Tietyissä tapauksissa, kuten hankittaessa yksi ainoa laite sellaisia toimintoja varten, joista ei ole saatavissa tietoja, joiden perusteella voitaisiin arvioida vastaavat käyttöasteet, saattaa olla objektiivisesti katsoen mahdotonta määrittää, mitä toimintaa varten hankintasopimus on pääasiassa tarkoitettu. Olisi ilmoitettava, mitä sääntöjä tällaisiin tapauksiin sovelletaan.

(12) Vaikka tosiasialliset, potentiaaliset tai epäillyt eturistiriidat eivät välttämättä johda korruptioon, on hyvinkin mahdollista, että ne vaikuttavat epäasianmukaisesti julkista hankintaa koskeviin päätöksiin vääristäen kilpailua ja vaarantaen tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun. Sen vuoksi olisi luotava tehokkaat mekanismit, joilla estetään, havaitaan ja poistetaan eturistiriidat. Koska hankintaviranomaisten ja yritysten päätöksentekoprosessien välillä on eroja, on asianmukaista rajoittaa tällaiset säännökset koskemaan hankintaviranomaisten tekemiä hankintoja.

(13) Hankintamenettelyn osanottajien lainvastainen käyttäytyminen hankintamenettelyssä, kuten pyrkimykset vaikuttaa epäasianmukaisesti päätöksentekoprosessiin tai tehdä muiden ehdokkaiden kanssa sopimuksia hankintamenettelyn tuloksen manipuloimiseksi, voi johtaa unionin oikeuden perusperiaatteiden rikkomiseen ja vakaviin kilpailun vääristymiin. Sen vuoksi talouden toimijoita olisi vaadittava antamaan valaehtoinen vakuutus siitä, että ne eivät ryhdy tällaiseen lainvastaiseen toimintaan, ja jos tällainen vakuutus osoittautuu paikkansapitämättömäksi, kyseinen toimija olisi jätettävä hankintamenettelyn ulkopuolelle.

(14) Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY[25] on hyväksytty erityisesti julkisia hankintoja koskeva Maailman kauppajärjestön sopimus, jäljempänä ’GPA-sopimus’. GPA-sopimuksen tarkoituksena on luoda kansainvälinen julkista hankintaa koskeviin sopimuksiin liittyvä keskenään tasapainossa olevien oikeuksien ja velvollisuuksien monenvälinen järjestelmä maailmankaupan vapauttamiseksi ja laajentamiseksi. Hankintayksiköt täyttävät niiden hankintasopimusten osalta, jotka kuuluvat GPA-sopimuksen ja unionin allekirjoittamien muiden asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten soveltamisalaan, näiden sopimusten mukaiset velvollisuutensa soveltamalla tätä direktiiviä kyseiset sopimukset allekirjoittaneiden kolmansien maiden talouden toimijoihin.

(15) GPA-sopimusta sovelletaan hankintasopimuksiin, jotka ylittävät tietyt mainitussa sopimuksessa vahvistetut kynnysarvot, jotka on ilmaistu erityisnosto-oikeuksina. Tässä direktiivissä säädettyjä kynnysarvoja olisi mukautettava sen varmistamiseksi, että ne vastaavat GPA-sopimuksessa vahvistettujen kynnysarvojen euromääräisiä vasta-arvoja. Lisäksi olisi säädettävä euroina ilmaistujen kynnysarvojen säännöllisestä tarkistamisesta, jotta nämä kynnysarvot voitaisiin mukauttaa puhtaasti matemaattisella laskutoimituksella euron arvon mahdollisiin muutoksiin erityisiin nosto-oikeuksiin nähden. Jotta vältettäisiin kynnysarvojen moninkertaistuminen, olisi myös asianmukaista jatkaa samojen kynnysarvojen soveltamista kaikkiin hankintayksikköihin niiden toiminta-alasta riippumatta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin kansainvälisiä sitoumuksia.

(16) Edellä mainitun arvioinnin tulokset ovat osoittaneet, että tiettyjen palvelujen jättämistä direktiivin täydellisen soveltamisen ulkopuolelle olisi tarkasteltava uudelleen. Sen vuoksi direktiivi ulotetaan koskemaan täydellisesti useita palveluja (kuten hotellipalveluja ja oikeudellisia palveluja, joissa molemmissa rajatylittävän kaupan osuuden on todettu olevan erityisen suuri).

(17) Muille palvelujen pääluokille, nimittäin henkilöpalveluina tunnetuille palveluille, kuten tietyille sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille, on yhä luonteenomaista, ettei niillä ole suurta rajatylittävää ulottuvuutta. Näitä palveluja tarjotaan tietyssä kontekstissa, joka vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen erilaisten kulttuuriperinteiden vuoksi. Sen vuoksi näitä palveluja koskevia hankintasopimuksia varten olisi luotava erityisjärjestely, jossa sovellettaisiin korkeampaa, 1 000 000 euron kynnysarvoa. Erityisesti näiden alojen hankintojen yhteydessä henkilöpalvelut, joiden arvot alittavat tämän kynnysarvon, eivät yleensä kiinnosta muista jäsenvaltioista tulevia palveluntarjoajia, jollei päinvastaisesta ole konkreettista näyttöä, kuten unionin rahoittaessa ylikansallisia hankkeita. Henkilöpalveluja koskevilta hankintasopimuksilta, jotka ylittävät edellä mainitun kynnysarvon, olisi edellytettävä unionin laajuista avoimuutta. Näiden palvelujen kulttuurisidonnaisuuden ja arkaluonteisuuden vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava runsaasti harkintavaltaa järjestää palvelujen suorittajien valinta parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä ehdoton tarve otetaan huomioon tämän direktiivin säännöissä, joissa vaaditaan ainoastaan avoimuutta ja yhdenvertaista kohtelua koskevien perusperiaatteiden noudattamista ja joilla varmistetaan, että hankintayksiköillä on mahdollisuus soveltaa palvelujen suorittajien valintaan erityisiä laadullisia perusteita, kuten niitä, jotka on vahvistettu Euroopan unionin neuvoston sosiaalisen suojelun komitean vapaaehtoisessa eurooppalaisessa sosiaalipalvelujen laatukehyksessä[26]. Jäsenvaltiot ja/tai hankintayksiköt voivat yhä vapaasti tarjota näitä palveluja itse tai järjestää sosiaalipalvelut tavalla, johon ei liity julkista hankintaa koskevien sopimusten tekoa, kuten pelkästään rahoittamalla näitä palveluja tai myöntämällä toimilupia tai muita lupia kaikille talouden toimijoille, jotka täyttävät hankintayksikön ennalta vahvistamat edellytykset, ilman rajoituksia tai kiintiöitä, jos tällaisella järjestelmällä varmistetaan riittävä mainostaminen ja siinä noudatetaan avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.

(18) Tätä direktiiviä, joka on osoitettu jäsenvaltioille, ei sovelleta kansainvälisten järjestöjen omissa nimissään ja omaan lukuunsa tekemiin hankintoihin. On kuitenkin tarpeen selventää, missä määrin direktiiviä olisi sovellettava kansainvälisten erityissääntöjen soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin.

(19) Siitä, kuinka pitkälle viranomaisten välistä yhteistyötä olisi säänneltävä julkista hankintaa koskevilla säännöillä, vallitsee huomattava oikeudellinen epävarmuus. Asiaa koskevaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä on tulkittu eri tavoin eri jäsenvaltioissa ja jopa eri hankintaviranomaisten keskuudessa. Koska tätä oikeuskäytäntöä olisi sovellettava myös julkisiin viranomaisten näiden toimiessa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, on asianmukaista varmistaa, että samoja sääntöjä sovelletaan sekä tässä direktiivissä että [julkisia hankintoja koskevassa] direktiivissä […/…/EU].

(20) Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä tietyt sellaisen sidosyrityksen kanssa tehdyt palveluhankinta-, tavarahankinta- ja rakennusurakkasopimukset, jonka pääasiallisena toimintana on kyseisten palvelujen suorittaminen, tavaroiden toimittaminen tai rakennusurakoiden tekeminen ryhmälle, johon hankintayksikkö kuuluu, eikä niiden tarjoaminen markkinoilla. Soveltamisalan ulkopuolelle olisi myös jätettävä tietyt palveluhankinta-, tavarahankinta- ja rakennusurakkasopimukset, jotka hankintayksikkö on tehnyt sellaisen tämän direktiiviin soveltamisalaan kuuluvia toimintoja harjoittavan, useista hankintayksiköistä koostuvan yhteisyrityksen kanssa, johon se kuuluu. On kuitenkin tarpeen varmistaa, ettei tämä soveltamisalan rajaaminen aiheuta kilpailun vääristymiä hankintayksiköihin sidoksissa olevien yritysten tai yhteisyritysten eduksi. Olisi annettava asianmukaiset säännöt, jotka koskevat erityisesti niitä enimmäismääriä, joiden rajoissa yritykset voivat saada osan liikevaihdostaan markkinoilta ja joiden ylittyessä yritykset menettävät mahdollisuuden tehdä hankintasopimuksia ilman tarjouskilpailuja, sekä säännöt, jotka koskevat yhteisyritysten rakennetta sekä näiden yhteisyritysten ja niitä muodostavien hankintayksiköiden välisten sidosten vahvuutta.

(21) Olisi myös selvennettävä viranomaisten keskinäistä yhteistyötä koskevien säännösten suhdetta säännöksiin, jotka koskevat hankintasopimusten tekemistä sidosyritysten kanssa tai yhteisyritysten yhteydessä.

(22) Tätä direktiiviä ei saisi soveltaa jonkin 5–11 artiklassa tarkoitetun toiminnan toteuttamiseksi tehtyihin hankintasopimuksiin eikä kyseisen toiminnan toteuttamiseksi järjestettäviin suunnittelukilpailuihin, jos siinä jäsenvaltiossa, jossa toiminta toteutetaan, kyseinen toiminta on suoran kilpailun kohteena markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu. Sen vuoksi on tarpeen ylläpitää menettelyä, jota sovelletaan kaikkiin tämä direktiivin soveltamisalaan kuuluviin aloihin ja jossa voidaan ottaa huomioon nykyisen tai tulevan kilpailulle vapauttamisen vaikutukset. Tällaisella menettelyllä olisi annettava oikeusvarmuus asianomaisille yksiköille ja luotava asianmukainen päätöksentekomenettely, jolla varmistetaan unionin oikeuden yhdenmukainen soveltaminen kyseisellä alalla lyhyiden määräaikojen kuluessa.

(23) Toimintaan suoraan kohdistuvaa kilpailua olisi arvioitava puolueettomin perustein ottaen huomioon kunkin alan erityispiirteet. Arviointia rajoittaa kuitenkin se, että siihen on sovellettava lyhyitä määräaikoja ja sen on perustuttava komission käytettävissä oleviin tietoihin, jotka ovat peräisin jo käytettävissä olevista lähteistä tai 28 artiklan mukaisen soveltamisen yhteydessä saaduista tiedoista ja joita ei voida täydentää enemmän aikaa vievillä menetelmillä, etenkään asianomaisten talouden toimijoiden julkisella kuulemisella. Toimintaan suoraan kohdistuvan kilpailun arviointi, joka voidaan tehdä tämän direktiivin yhteydessä, ei näin ollen vaikuta kilpailulainsäädännön täysimittaiseen soveltamiseen.

(24) Riittävänä osoituksena rajoittamattomasta pääsystä tietyille markkinoille pidetään sitä, että tietyn alan tai sen osan vapauttamista koskeva unionin lainsäädäntö pannaan täytäntöön ja sitä sovelletaan. Tällainen lainsäädäntö olisi eriteltävä liitteessä, jonka komissio voi saattaa ajan tasalle. Liitteessä olisi nykyisin viitattava maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/73/EY[27], sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/72/EY[28] sekä direktiiviin 94/22/EY.

(25) Tutkimus ja innovointi, myös ekoinnovointi ja sosiaaliset innovaatiot, kuuluvat tärkeimpiin tulevaa kasvua edistäviin tekijöihin, ja niille on annettu keskeinen sija älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiassa. Hankintayksiköiden olisi käytettävä julkisia hankintoja strategisesti parhaalla mahdollisella tavalla edistääkseen innovointia. Innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen ostaminen vaikuttaa olennaisesti julkisten palvelujen tehostumiseen ja niiden laadun paranemiseen sekä suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseen. Se auttaa saamaan parhaan vastineen rahoille ja saavuttamaan laajempia taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia hyötyjä tuottamalla uusia ideoita, muuttamalla ne innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi ja edistämällä siten kestävää talouskasvua. Tällä direktiivillä olisi helpotettava innovaatioiden hankkimista ja autettava jäsenvaltioita saavuttamaan innovaatiounionin tavoitteet. Sen vuoksi olisi säädettävä erityisestä hankintamenettelystä, joka antaisi hankintayksiköille mahdollisuuden luoda pitkäaikaisia innovaatiokumppanuuksia uusien, innovatiivisten tuotteiden, palvelujen tai rakennusurakoiden kehittämistä ja myöhempää hankintaa varten sillä varauksella, että toimitettavat tuotteet, palvelut tai rakennusurakat vastaavat sovittuja suoritustasoja ja kustannuksia. Tällainen kumppanuus olisi järjestettävä riittävän markkinavetoiseksi, jotta se kannustaisi innovatiivisen ratkaisun kehittämiseen sulkematta kuitenkaan markkinoita.

(26) Neuvottelumenettelyjä, joihin ei liity tarjouskilpailua, olisi käytettävä ainoastaan hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa, koska ne vaikuttavat haitallisesti kilpailuun. Tällainen poikkeus olisi rajoitettava koskemaan tapauksia, joissa tarjouskilpailun julkaiseminen ei ole Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan mahdollista ylivoimaisen esteen vuoksi tai joissa on alusta alkaen selvää, että julkaiseminen ei lisäisi kilpailua etenkään sen vuoksi, että objektiivisesti katsoen vain yhdellä talouden toimijalla on mahdollisuus hankintasopimuksen toteuttamiseen. Neuvottelumenettelyä, johon ei liity tarjouskilpailua, on aiheellista käyttää ainoastaan sellaisissa tilanteissa, joissa on kyse objektiivisesta yksinoikeudesta ja joissa hankintaosapuoli ei ole itse luonut tällaista tilannetta tulevaa hankintamenettelyä varten ja joissa ei ole sopivia korvikkeita, jollaisten saatavuus olisi arvioitava perusteellisesti.

(27) Sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat yksinkertaistaa suuresti hankintasopimusten julkaisemista ja lisätä hankintaprosessien tehokkuutta ja avoimuutta. Niistä olisi tultava vakiovälineitä hankintamenettelyihin liittyvässä viestinnässä ja tietojenvaihdossa. Sähköisten välineiden käyttö säästää myös aikaa. Tämän vuoksi olisi säädettävä vähimmäisaikojen lyhentämisestä sähköisten välineiden käytön yhteydessä edellyttäen kuitenkin, että tällaiset välineet ovat yhteensopivia unionin tasolla suunnitellun erityisen tiedonsiirtomuodon kanssa. Asianmukaisilla toiminnoilla varustetut sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat myös antaa hankintaviranomaisille valmiudet estää, havaita ja korjata hankintamenettelyjen aikana tehtyjä virheitä.

(28) Unionissa on kehittymässä vahvaksi suuntaukseksi julkisten hankintojen markkinoilla, että julkiset hankkijat yhdistävät kysyntää saavuttaakseen mittakaavaetuja muun muassa alhaisempien hintojen ja liiketoimikustannusten muodossa sekä parantaakseen hankintojen hallinnointia ja tehdäkseen hankintoja ammattitaitoisemmin. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa keskittämällä hankinnat joko niihin osallistuvien hankintayksiköiden määrän tai hankintojen ajan myötä muuttuvan volyymin ja arvon perusteella. Hankintojen yhdistämistä ja keskittämistä olisi kuitenkin valvottava tarkasti, jotta vältettäisiin ostovoiman liiallinen keskittyminen ja kilpailunvastainen yhteistyö sekä säilytettäisiin avoimuus ja kilpailu ja pienten ja keskisuurten yritykset mahdollisuudet päästä markkinoille.

(29) Puitejärjestelyjen käyttö voi toimia tehokkaana hankintamenetelmänä koko Euroopassa, mutta puitejärjestelyillä tehtyjen hankintojen avoimuutta ja mahdollisuutta osallistua tällaisiin hankintoihin olisi parannettava kilpailun lisäämiseksi. Puitejärjestelyihin sovellettavia säännöksiä olisi näin ollen tarkistettava erityisesti säätämällä pienoiskilpailuista, joilla ratkaistaan erityisten hankintasopimusten tekeminen puitejärjestelyn perusteella, sekä rajoittamalla puitejärjestelyjen voimassaoloa.

(30) Lisäksi on tarpeen mukauttaa dynaamisia hankintajärjestelmiä koskevia sääntöjä saatujen kokemusten perusteella, jotta hankintayksiköt voisivat hyödyntää täysimittaisesti tämän välineen tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä järjestelmiä olisi yksinkertaistettava erityisesti käyttämällä niitä rajoitetun menettelyn muodossa, jolloin ei tarvittaisi alustavia tarjouksia, joiden on todettu olevan yksi näihin järjestelmiin liittyvistä suurimmista rasitteista. Näin ollen mille tahansa talouden toimijalle, joka esittää osallistumishakemuksen ja täyttää valintaperusteet, olisi annettava lupa osallistua dynaamisella hankintajärjestelmällä toteutettuihin hankintamenettelyihin. Tällä hankintamenetelmällä hankintayksikkö voi saada erityisen suuren määrän tarjouksia ja varmistaa siten, että varoja käytetään laajan kilpailun ansiosta parhaalla mahdollisella tavalla.

(31) Lisäksi kehitetään jatkuvasti uusia sähköisiä hankintamenetelmiä, kuten sähköisiä luetteloja. Niiden avulla lisätään kilpailua ja yksinkertaistetaan julkisia hankintoja ennen kaikkea säästämällä aikaa ja rahaa. Olisi kuitenkin vahvistettava tiettyjä sääntöjä sen varmistamiseksi, että tällaisessa käytössä noudatetaan tämän direktiivin sääntöjä sekä yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita. Hankintayksiköille olisi annettava lupa teettää yksittäisiin hankintoihin liittyviä tarjouksia aiemmin toimitettujen sähköisten luettelojen perusteella erityisesti silloin, kun kilpailu on avattu uudelleen puitejärjestelyn nojalla tai kun käytetään dynaamista hankintajärjestelmää ja kun jäljitettävyydestä, yhdenvertaisesta kohtelusta ja ennakoitavuudesta on annettu riittävät takeet. Hankintayksiköiden olisi sähköisiä viestintämuotoja koskevien sääntöjen vaatimusten mukaisesti oltava asettamatta perusteettomia esteitä talouden toimijoiden mahdollisuuksille osallistua hankintamenettelyihin, joissa tarjoukset on esitettävä sähköisten luettelojen muodossa ja joissa taataan syrjimättömyyttä ja yhdenvertaista kohtelua koskevien yleisten periaatteiden noudattaminen.

(32) Useimmissa jäsenvaltioissa käytetään yhä enemmän keskitettyjä hankintamenetelmiä. Yhteishankintayksiköt vastaavat hankintojen tekemisestä tai hankintasopimusten tai puitejärjestelyjen tekemisestä muita hankintaviranomaisia tai hankintayksikköjä varten. Suurten hankintamäärien vuoksi tällaisilla menetelmillä lisätään kilpailua ja julkisia hankintoja tehdään ammattitaitoisemmin. Sen vuoksi olisi säädettävä hankintayksikköjä varten perustettuja yhteishankintayksikköjä koskevasta unionin määritelmästä estämättä kuitenkaan vähemmän institutionaalisten ja järjestelmällisten yhteisten hankintojen jatkamista tai vakiintunutta käytäntöä, jossa turvaudutaan palveluntarjoajiin, jotka valmistelevat ja hallinnoivat hankintamenettelyjä hankintayksikön nimissä ja puolesta. Lisäksi olisi vahvistettava säännöt siitä, miten vastuu tämän direktiivin mukaisten velvollisuuksien noudattamisesta, korjaavat toimenpiteet mukaan luettuina, jaetaan yhteishankintayksikön ja niiden hankintayksiköiden kesken, jotka tekevät hankintoja yhteishankintayksiköstä tai sen välityksellä. Jos yhteishankintayksikkö on yksin vastuussa hankintamenettelyjen suorittamisesta, sen olisi myös oltava yksin ja suoraan vastuussa näiden menettelyjen laillisuudesta. Jos hankintayksikkö suorittaa tietyt osat menettelystä, kuten puitejärjestelyn mukaisen uudelleen kilpailuttamisen tai yksittäisten hankintasopimusten tekemisen dynaamisen hankintajärjestelmän perusteella, sen olisi myöhemminkin oltava vastuussa suorittamistaan vaiheista.

(33) Sähköiset viestintämuodot sopivat erityisen hyvin keskitettyjen hankintakäytäntöjen ja -välineiden tueksi, koska ne antavat mahdollisuuden käyttää tietoja uudelleen, käsitellä niitä automaattisesti ja minimoida informaatio- ja liiketoimikustannukset. Sen vuoksi sähköisten viestintämuotojen käyttö olisi ensimmäisessä vaiheessa tehtävä pakolliseksi yhteishankintayksiköille, ja samalla olisi helpotettava käytäntöjen lähentymistä koko unionissa. Tämän jälkeen sähköisten viestintämuotojen käytöstä olisi tehtävä yleinen velvollisuus kaikissa hankintamenettelyissä kahden vuoden pituisen siirtymäkauden jälkeen.

(34) Eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt, jotka haluavat tehdä yhteisiä hankintasopimuksia, kohtaavat nykyään oikeudellisia erityisongelmia etenkin kansallisten lainsäädäntöjen välisten ristiriitojen vuoksi. Vaikka rajatylittävät julkiset yhteishankinnat on epäsuorasti sallittu direktiivissä 2004/17/EY, käytännössä niistä on tehty monissa kansallisissa oikeusjärjestelmissä nimenomaisesti tai epäsuorasti oikeudellisesti epävarmoja tai mahdottomia. Eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt voivat olla kiinnostuneita tekemään yhteistyötä ja yhteisiä hankintasopimuksia hyödyntääkseen mahdollisimman paljon sisämarkkinoiden potentiaalia, joka tarjoaa mittakaavaetuja ja mahdollistaa riskien ja hyötyjen jakamisen erityisesti innovatiivisissa hankkeissa, joihin liittyy suurempia riskejä kuin yksi hankintayksikkö voi kohtuullisesti kantaa. Sen vuoksi olisi vahvistettava rajatylittäviä yhteishankintoja koskevat uudet säännöt, joissa nimetään sovellettava lainsäädäntö, jotta voidaan helpottaa hankintayksiköiden välistä yhteistyötä koko sisämarkkinoilla. Lisäksi eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt voivat perustaa yhteisiä oikeushenkilöitä kansallisen tai unionin lainsäädännön mukaisesti. Tällaista yhteishankintojen muotoa varten olisi vahvistettava erityiset säännöt.

(35) Hankkijoiden laatimien teknisten eritelmien olisi oltava sellaisia, että julkiset hankinnat avautuvat kilpailulle. Sen vuoksi olisi oltava mahdollista esittää tarjouksia, jotka perustuvat erilaisiin teknisiin ratkaisuihin, jotta saadaan aikaan riittävästi kilpailua. Tekniset eritelmät olisi tämän perusteella laadittava siten, ettei kilpailua kavenneta keinotekoisesti vaatimuksilla, joilla suositaan tiettyä talouden toimijaa edellyttämällä sen yleensä tarjoamien tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden keskeisiä ominaisuuksia. Tämä tavoite voidaan yleensä saavuttaa parhaiten laatimalla tekniset eritelmät toiminnallisten ja suorituskykyä koskevien vaatimusten mukaisesti, mikä edistää innovointia. Jos viitataan eurooppalaisen standardiin tai sellaisen puuttuessa kansalliseen standardiin, hankintayksiköiden on otettava huomioon muihin vastaaviin ratkaisuihin perustuvat tarjoukset, jotka täyttävät hankintayksiköiden vaatimukset ja vastaavat turvallisuusvaatimuksia. Vastaavuuden osoittamiseksi tarjoajia voidaan vaatia esittämään kolmannen osapuolen todentama näyttö; olisi kuitenkin sallittava myös muut asianmukaiset todistuskeinot, kuten valmistajan tekniset asiakirjat, jos kyseisellä talouden toimijalla ei ole mahdollisuutta saada tällaisia todistuksia tai testausraportteja tai se ei voi saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa.

(36) Hankintayksikköjen, jotka haluavat hankkia rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja, joilla on erityiset ympäristöominaisuudet tai sosiaaliset tai muut ominaisuudet, olisi voitava viitata erityisiin merkkeihin, kuten Euroopan ympäristömerkkiin, (moni)kansallisiin ympäristömerkkeihin tai muihin merkkeihin, jos kyseistä merkkiä koskevat vaatimukset liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen, kuten tuotteen kuvaukseen ja tarjontamuotoon, pakkausvaatimukset mukaan luettuina. Olennaista on myös se, että nämä vaatimukset laaditaan ja hyväksytään puolueettomasti varmistettavissa olevilla perusteilla käyttäen menettelyä, johon sidosryhmät, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, jakelijat ja ympäristöjärjestöt voivat osallistua, ja että merkki on kaikkien kiinnostuneiden osapuolten saatavilla ja käytettävissä.

(37) Kaikissa hankinnoissa, jotka on tarkoitettu henkilöiden käyttöön riippumatta siitä, onko ne tarkoitettu suurelle yleisölle vai hankintayksikön henkilöstölle, hankintayksiköiden olisi laadittava tekniset eritelmät ottaen huomioon vammaiskäytön edellytykset tai kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia.

(38) Jotta voidaan edistää pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osallistumista hankintamarkkinoille, olisi säädettävä nimenomaisesti, että hankintasopimukset voidaan jakaa joko homogeenisiin tai heterogeenisiin osiin. Jos hankintasopimukset jaetaan osiin, hankintayksiköt voivat esimerkiksi kilpailun säilyttämiseksi tai toimitusvarmuuden turvaamiseksi rajoittaa niiden osien määrää, joista talouden toimija voi tehdä tarjouksen, ja myös niiden osien määrä, jotka voidaan myöntää yhdelle tarjoajalle.

(39) On asianmukaista säätää julkisia hankintoja koskevan direktiivin [2004/18/EY] soveltamisesta taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä kirjallisia todisteita koskeviin vaatimuksiin, jos tämä on sopusoinnussa hyvän kauppatavan varmistamisen tarpeen kanssa ja mahdollistaa maksimaalisen joustavuuden. Sen vuoksi on tarkoitus säätää, että hankintayksiköt voivat soveltaa direktiivissä [2004/18/EY] säädettyjä valintaperusteita ja että niiden on näin toimiessaan sovellettava säännöksiä, jotka koskevat erityisesti vähimmäisliikevaihtovaatimusten ylärajaa sekä vaatimustenmukaisuusvakuutusta.

(40) Julkista hankintaa koskevia sopimuksia ei saisi tehdä sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka ovat osallistuneet rikollisjärjestön toimintaan tai syyllistyneet unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan lahjontaan tai petokseen taikka rahanpesuun. Jos talouden toimijat jättävät verot tai sosiaaliturvamaksut maksamatta, tästä olisi seurattava niiden pakollinen poissulkeminen unionin tasolla. Koska hankintayksiköillä, jotka eivät ole hankintaviranomaisia, ei ole välttämättä pääsyä asiaa koskevaan kiistattomaan todistusaineistoon, olisi asianmukaista jättää kyseisten hankintayksiköiden päätettäväksi, soveltavatko ne direktiivissä [2004/18] lueteltuja poissulkemisperusteita. Näin ollen velvollisuus soveltaa direktiivin [2004/18] 55 artiklan 1 ja 2 kohtaa olisi rajoitettava koskemaan niitä hankintayksikköjä, jotka ovat hankintaviranomaisia. Lisäksi hankintayksiköille olisi annettava mahdollisuus sulkea pois ehdokkaat tai tarjoajat ympäristövelvoitteiden tai sosiaalisten velvoitteiden rikkomisten perusteella myös silloin, kun on kyse vammaiskäytön edellytyksiä koskevien sääntöjen rikkomisista tai muunlaisista ammatin harjoittamiseen liittyvistä vakavista virheistä, kuten kilpailusääntöjen tai immateriaalioikeuksien rikkomisista.

(41) Jos hankintayksiköt ovat velvollisia soveltamaan tai päättävät soveltaa edellä mainittuja poissulkemisperusteita, niiden olisi sovellettava direktiiviä [2004/18] silloin, kun on mahdollista, että talouden toimijat toteuttavat säännösten noudattamiseksi toimenpiteitä, joilla on tarkoitus korjata rikosten tai virheiden seuraukset ja tehokkaasti estää asiattoman toiminnan toistuminen.

(42) Hankintayksiköt voivat vaatia, että hankintasopimusta toteutettaessa sovelletaan ympäristönhoitotoimenpiteitä tai ympäristöjärjestelmiä. Ympäristön hallintajärjestelmät voivat osoittaa taloudellisen toimijan tekniset edellytykset sopimuksen toteuttamiseen riippumatta siitä, onko kyseiset järjestelmät rekisteröity unionin välineiden, kuten organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1221/2009 (EMAS)[29] mukaisesti. Talouden toimijan kuvaus toimenpiteistä, joita se soveltaa samantasoisen ympäristönsuojelun varmistamiseksi, olisi hyväksyttävä rekisteröityjen ympäristöjärjestelmien kanssa vaihtoehtoiseksi selvitykseksi, jos talouden toimijalla ei ole pääsyä tällaisiin järjestelmiin tai se ei voida saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa.

(43) Hankintasopimukset olisi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen. Perusteilla olisi taattava, että tarjoukset arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa myös silloin, kun hankintayksiköt vaativat laadukkaita rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja, jotka sopivat optimaalisesti niiden tarpeisiin. Sen vuoksi olisi sallittava, että hankintayksiköt asettavat hankintasopimuksen tekoperusteiksi joko ”kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen” tai ”alhaisimmat kustannukset”, ottaen huomioon, että jälkimmäisessä tapauksessa ne voivat vapaasti asettaa riittävät laadulliset perusteet teknisten eritelmien tai hankintasopimuksen toteuttamisehtojen avulla.

(44) Jos hankintayksiköt päättävät tehdä hankintasopimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, niiden on määritettävä hankintasopimuksen tekoperusteet, joilla ne arvioivat tarjoukset hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen löytämiseksi. Nämä perusteet on määritettävä hankintasopimuksen kohteen mukaisesti siten, että niillä voidaan arvioida kunkin tarjouksen suoritustaso suhteessa teknisissä eritelmissä määritettyyn hankintasopimuksen kohteeseen sekä kunkin tarjouksen hinta-laatusuhde. Valitut hankintasopimuksen tekoperusteet eivät saisi myöskään antaa hankintayksikölle rajatonta valinnanvapautta, niillä olisi varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus ja niihin olisi liityttävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittäminen tietojen tosiasiallisen tarkistamisen.

(45) On ehdottoman tärkeää hyödyntää täysimittaisesti julkisten hankintojen potentiaalia, jotta voidaan saavuttaa kestävää kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Koska yksittäisten sektoreiden ja markkinoiden välillä on merkittäviä eroja, ei olisi kuitenkaan asianmukaista asettaa yleisiä pakollisia vaatimuksia ympäristön, yhteiskunnan tai innovoinnin kannalta tärkeille hankinnoille. Unionin lainsäätäjä on jo asettanut pakolliset hankintavaatimukset tieliikenteen moottoriajoneuvoja koskevien erityistavoitteiden saavuttamiseksi (puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/33/EY[30]) ja toimistolaitteita koskevien erityistavoitteiden saavuttamiseksi (toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevasta yhteisön ohjelmasta 15 päivänä tammikuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 106/2008[31]). Lisäksi yhteisten menetelmien määritteleminen elinkaarikustannuksia varten on edistynyt merkittävästi. Sen vuoksi vaikuttaa asianmukaiselta jatkaa tätä menettelytapaa ja asettaa alakohtaisessa lainsäädännössä pakolliset tavoitteet ja päämäärät, jotka palvelevat kyseisen alan politiikkaa ja olosuhteita, sekä edistää elinkaarikustannuksiin sovellettavien eurooppalaisten lähestymistapojen kehittämistä ja käyttöä keinoina, jotta julkisilla hankinnoilla voidaan tukea vielä enemmän kestävää kehitystä.

(46) Näitä alakohtaisia toimenpiteitä on täydennettävä mukauttamalla julkista hankintaa koskevia direktiivejä ja antamalla siten hankintayksiköille mahdollisuudet pyrkiä hankintastrategioissaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin. Sen vuoksi on täsmennettävä, että hankintayksiköt voivat määrittää kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen ja alhaisimmat kustannukset käyttämällä elinkaarikustannusmallia, jos käytettävä menetelmä määritellään riippumattomalla ja syrjimättömällä tavalla ja jos se on kaikki kiinnostuneiden osapuolten saatavilla. Elinkaarikustannuksen käsite sisältää kaikki rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen elinkaaren aikaiset kustannukset eli niiden sisäiset kustannukset (kuten kehitys-, tuotanto-, käyttö-, ylläpito- ja käytöstäpoistokustannukset) ja ulkoiset kustannukset, jos näitä voidaan arvioida rahallisesti ja seurata. Unionin tasolla olisi kehitettävä yhteisiä menetelmiä yksittäisiin luokkiin kuuluvien tavaroiden ja palvelujen elinkaarikustannusten laskemiseksi. Aina, kun tällainen menetelmä on kehitetty, sen käyttö olisi tehtävä pakolliseksi.

(47) Lisäksi olisi sallittava, että hankintayksiköt viittaavat teknisissä eritelmissä ja hankintasopimusten tekoperusteissa tiettyyn tuotantoprosessiin, tiettyyn palvelujen tarjontamuotoon tai tiettyyn prosessiin, joka koskee jotain muuta tuotteen tai palvelun elinkaaren vaihetta, jos nämä liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen. Jotta sosiaaliset näkökohdat voitaisiin ottaa paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa, hankkijoille voitaisiin myös antaa mahdollisuus käyttää kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaperusteena ominaisuuksia, jotka koskevat kyseiseen tuotantoprosessiin tai palvelujen suorittamiseen suoraan osallistuvan henkilöstön työoloja. Tällaiset ominaisuudet voivat koskea vain tuotantoprosesseihin osallistuvan henkilöstön terveyden suojelua tai hankintasopimuksen toteuttamiseen osallistuvien vähäosaisten henkilöiden tai heikossa asemassa olevien ryhmien jäsenten parempaa integroitumista yhteiskuntaan, vammaiskäytön edellytykset mukaan luettuina. Valintaperusteet, joissa tällaiset ominaisuudet otetaan huomioon, olisi joka tapauksessa rajattava koskemaan niitä ominaisuuksia, joista aiheutuu välittömiä seurauksia henkilöstön jäsenille heidän työympäristössään. Perusteita olisi sovellettava palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY[32] mukaisesti siten, että niiden soveltamisella ei syrjitä suoraan tai välillisesti talouden toimijoita, jotka tulevat muista jäsenvaltioista tai sellaisista kolmansista maista, jotka ovat sopimuspuolina GPA-sopimuksessa tai sellaisissa vapaakauppasopimuksissa, joissa myös unioni on sopimuspuolena.

(48) Kun kyseessä ovat palveluhankintasopimukset sekä hankintasopimukset, joihin sisältyy rakennusurakoiden suunnittelua, olisi sallittava myös, että hankintayksiköt käyttävät hankintasopimuksen tekoperusteena kyseisen sopimuksen toteuttamiseen nimettävän henkilöstön organisointia, pätevyyttä ja kokemusta, koska nämä voivat vaikuttaa hankintasopimuksen toteuttamisen laatuun ja näin ollen myös tarjouksen taloudelliseen arvoon.

(49) Tarjoukset, jotka vaikuttavat poikkeuksellisen alhaisilta suhteessa kyseisiin rakennusurakoihin, tavaroihin tai palveluihin, saattavat perustua teknisesti, taloudellisesti tai oikeudellisesti epäterveisiin oletuksiin tai käytäntöihin. Jotta estettäisiin mahdolliset haitat hankintasopimusten toteuttamisen aikana, hankintayksiköt olisi velvoitettava pyytämään selitystä hintatarjoukseen, jos tarjouksessa olevat hinnat ovat huomattavasti alhaisemmat kuin muiden tarjoajien pyytämät hinnat. Jos tarjoaja ei kykene antamaan riittävää selitystä, hankintayksiköllä olisi oltava oikeus hylätä tarjous. Hylkäämisen olisi oltava pakollista tapauksissa, joissa hankintayksikkö on todennut, että poikkeuksellisen alhainen hinta johtuu unionin pakollisen sosiaali-, työ- tai ympäristölainsäädännön tai kansainvälisen työoikeuden määräysten noudattamatta jättämisestä.

(50) Hankintasopimuksen toteuttamisehdot ovat tämän direktiivin mukaiset, jos ne eivät ole suoraan tai välillisesti syrjiviä, jos ne liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen ja jos ne mainitaan tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa tai hankinta-asiakirjoissa. Niillä voidaan erityisesti pyrkiä tukemaan ammatillista koulutusta työmaalla tai erityisistä työllistymisvaikeuksista kärsivien henkilöiden työllistämistä, torjumaan työttömyyttä tai edistämään ympäristönsuojelua tai eläinten hyvinvointia. Esimerkkinä voidaan mainita vaatimukset, joita sovelletaan hankintasopimusta toteuttamisen aikana ja jotka koskevat pitkäaikaistyöttömien palvelukseen ottamista tai työttömien tai nuorten kouluttamiseen tarkoitettuja toimenpiteitä, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perusluonteisten yleissopimusten noudattamista, vaikka näitä yleissopimuksia ei olisi pantu kansallisessa lainsäädännössä täytäntöön, sekä useampien vähäosaisten ottamista palvelukseen kuin kansallisessa lainsäädännössä edellytetään.

(51) Hankintasopimuksen toteuttamisen aikana sovelletaan kansallisen tason ja unionin tason lakeja, asetuksia ja työehtosopimuksia, jotka ovat voimassa työehtojen ja työturvallisuuden alalla, edellyttäen, että kyseiset säännöt ja niiden soveltaminen ovat unionin oikeuden mukaisia. Palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY[33] on vahvistettu vähimmäisedellytykset, joita vastaanottajamaan on noudatettava lähetettyjen työntekijöiden osalta rajatylittävissä tapauksissa, joissa jostakin jäsenvaltiosta olevat työntekijät suorittavat palveluja toisessa jäsenvaltiossa hankintasopimuksen toteuttamiseksi. Jos kansallisessa lainsäädännössä on tätä koskevia säännöksiä, näiden velvollisuuksien noudattamatta jättäminen voidaan katsoa talouden toimijan vakavaksi virheeksi, joka voi johtaa kyseisen talouden toimijan sulkemiseen pois julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelystä.

(52) Tässä direktiivissä säädettyjen määräaikojen laskemiseen olisi sovellettava määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä 3 päivänä kesäkuuta 1971 annettua neuvoston asetusta (ETY, Euratom) N:o 1182/71[34].

(53) On tarpeen selventää, missä olosuhteissa hankintasopimukseen sen toteutuksen aikana tehtävät muutokset edellyttävät uutta hankintamenettelyä, ottaen huomioon asiaa koskeva Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Uusi hankintamenettely vaaditaan, kun tehdään olennaisia muutoksista alkuperäiseen hankintasopimukseen, erityisesti sopimuspuolten keskinäisten oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamisalaan ja sisältöön, immateriaalioikeuksien jakaminen mukaan luettuna. Tällaiset muutokset osoittavat sopimuspuolten aikovan neuvotella hankintasopimuksen keskeiset ehdot tai edellytykset uudelleen. Tämä pätee erityisesti silloin, kun muutetut edellytykset olisivat vaikuttaneet alkuperäisen menettelyn tulokseen.

(54) Hankintayksiköt saattavat kohdata ulkoisia olosuhteita, joita ne eivät ole osanneet ennakoida hankintasopimusta tehdessään. Tällöin tarvitaan tietynasteista joustavuutta, jotta hankintasopimus voidaan mukauttaa näihin olosuhteisiin ilman uutta hankintamenettelyä. Ennalta arvaamattomien olosuhteiden käsite viitaa olosuhteisiin, joita hankintayksikkö ei olisi voinut ennustaa alkuperäisen hankintasopimuksen tekemisen kohtuullisen huolellisesta valmistelusta huolimatta, ottaen huomioon hankintayksikön käytettävissä olevat keinot, hankkeen luonne ja ominaisuudet, alan hyvät toimintatavat sekä tarve varmistaa, että resurssit, jotka käytetään valmisteltaessa hankintasopimuksen tekoa, ovat asianmukaisessa suhteessa hankintasopimuksen ennakoitavissa olevaan arvoon. Tätä ei voida kuitenkaan soveltaa tapauksiin, joissa muutos muuttaa koko hankinnan luonteen esimerkiksi siten, että hankittavat rakennusurakat, tavarat tai palvelut korvataan jollakin muulla tai että hankintatyyppiä muutetaan perusteellisesti, koska tällaisessa tilanteessa muutoksen voidaan olettaa vaikuttavan tulokseen.

(55) Yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteiden mukaisesti tarjoajaa, joka on valittu, ei saisi korvata toisella talouden toimijalla kilpailuttamatta hankintasopimusta uudelleen. Hyväksytty tarjoaja, joka toteuttaa hankintasopimuksen, saattaa kuitenkin kokea hankintasopimuksen toteuttamisen aikana tiettyjä rakenteellisia muutoksia, kuten puhtaasti sisäisiä uudelleenjärjestelyjä, sulautumisia ja yritysostoja tai maksukyvyttömyyttä. Tällaiset rakenteelliset muutokset eivät saisi automaattisesti johtaa siihen, että kaikki kyseisen yrityksen toteuttamat hankintasopimukset joutuvat uusien hankintamenettelyjen kohteiksi.

(56) Hankintayksiköillä olisi oltava mahdollisuus määrätä muutoksista tarkistuslausekkeilla itse hankintasopimuksissa, mutta tällaiset lausekkeet eivät saisi antaa niille rajatonta harkintavaltaa. Sen vuoksi tässä direktiivissä olisi säädettävä, missä määrin muutoksista voidaan määrätä alkuperäisissä hankintasopimuksissa.

(57) Edellä mainittu arviointi on osoittanut, että jäsenvaltiot eivät valvo yhdenmukaisesti eivätkä järjestelmällisesti julkista hankintaa koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa ja toimivuutta. Tämä vaikuttaa haitallisesti kyseisistä direktiiveistä johtuvien säännösten asianmukaiseen täytäntöönpanoon, mikä aiheuttaa suuria kustannuksia ja suurta epävarmuutta. Monet jäsenvaltiot ovat nimenneet kansallisen keskuselimen käsittelemään julkisia hankintoja koskevia asioita, mutta tehtävät, joihin tällaiset elimet on valtuutettu, vaihtelevat suuresti jäsenvaltiosta toiseen. Selvemmillä. yhdenmukaisemmilla ja määräävämmillä seuranta- ja valvontamekanismeilla saataisiin enemmän tietoa hankintoja koskevien sääntöjen toimivuudesta, annettaisiin enemmän oikeusvarmuutta yrityksille ja hankintayksiköille ja edistettäisiin tasapuolisten toimintaedellytysten kehittymistä. Tällaisten mekanismien avulla voitaisiin havaita ongelmia ja ratkaista ne varhaisessa vaiheessa varsinkin sellaisissa hankkeissa, joihin unioni myöntää yhteisrahoitusta, sekä todeta rakenteelliset puutteet. Erityisen tarpeellista on sovittaa nämä mekanismit yhteen, jotta voidaan varmistaa julkista hankintaa koskevan politiikan yhdenmukainen soveltaminen, seuraaminen ja valvonta sekä hankintapolitiikan tulosten järjestelmällinen arviointi koko unionissa.

(58) Jäsenvaltioiden olisi nimettävä yksi kansallinen viranomainen, joka vastaa julkisten hankintojen seurannasta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta. Tällaisella keskuselimellä olisi oltava ajantasaista ensi käden tietoa erityisesti sellaisista ongelmista, jotka vaikuttavat julkista hankintaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoon. Keskuselimen olisi voitava antaa välitöntä palautetta politiikan toimivuudesta ja kansallisen lainsäädännön ja käytännön mahdollisista heikkouksista sekä myötävaikuttaa nopeaan ratkaisujen löytämiseen. Sillä ja suurella yleisöllä olisi myös oltava mahdollisuus tarkastaa tehtyjen hankintasopimusten tekstit, jotta voitaisiin taistella tehokkaasti korruptiota ja petoksia vastaan. Arvoltaan suuret hankintasopimukset olisi näin ollen toimitettava valvontaelimelle, ja asiasta kiinnostuneilla henkilöillä täytyisi olla mahdollisuus tutustua näihin asiakirjoihin edellyttäen, että sillä ei vaaranneta oikeutettuja julkisia tai yksityisiä etuja.

(59) Kaikilla hankintayksiköillä ei ole välttämättä omaa asiantuntemusta taloudellisesti tai teknisesti monimutkaisten hankintasopimusten käsittelyä varten. Asianmukainen ammatillinen tuki täydentäisi näin ollen tehokkaasti seuranta- ja valvontatoimintoja. Tämä tavoite voidaan saavuttaa tehokkailla tiedonjaon välineillä (tietokeskukset), jotka tarjoavat hankintayksiköille teknistä tukea, mutta yritysten, etenkin pk-yritysten, olisi myös voitava saada hallinnollista apua erityisesti silloin, kun ne osallistuvat rajatylittäviin hankintamenettelyihin.

(60) Kansallisella tasolla on jo olemassa seuranta-, valvonta- ja tukirakenteita tai ‑mekanismeja, joita voidaan luonnollisesti käyttää julkisten hankintojen seurantaan, täytäntöönpanoon ja valvontaan sekä hankintayksiköiden ja talouden toimijoiden tarvitseman tuen antamiseen.

(61) Tehokas yhteistyö on tarpeen yhdenmukaisen neuvonnan ja käytännön varmistamiseksi kussakin jäsenvaltiossa ja koko unionissa. Seurantaa, täytäntöönpanoa, valvontaa ja teknistä tukea varten nimettyjen elinten olisi voitava jakaa tietoja ja tehdä yhteistyötä toistensa kanssa; kunkin jäsenvaltion nimeämän kansallisen viranomaisen olisi samassa yhteydessä toimittava komission yksiköiden ensisijaisena yhteyspisteenä tietojen keruussa ja vaihdossa sekä julkista hankintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnassa.

(62) Nopeisiin tekniikan, talouden ja sääntelyn muutoksiin mukautumiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän direktiivin useita muita kuin keskeisiä osia. Kansainvälisten sopimusten noudattamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta muuttaa teknisiä menettelyjä, jotka koskevat kynnysarvojen laskentamenetelmiä, sekä tarkistaa määräajoin itse kynnysarvoja. CPV-nimikkeistöä koskeviin viittauksiin voidaan tehdä EU:n tasolla sääntelyyn liittyviä muutoksia, jotka on tarpeen ottaa huomioon tämän direktiivin tekstissä. Sähköisten vastaanottolaitteiden tekniset yksityiskohdat ja ominaisuudet olisi pidettävä ajan tasalla teknologian kehityksen ja hallinnollisten tarpeiden kanssa. Lisäksi on tarpeen siirtää komissiolle valta tehdä tietyt sähköistä viestintää koskevat tekniset standardit pakollisiksi, jotta voidaan varmistaa teknisten formaattien, prosessien ja sanomanvälityksen yhteentoimivuus sähköisten viestintämuotojen avulla toteutettavissa hankintamenettelyissä ottaen huomioon teknologian kehitys ja hallinnolliset tarpeet. Komissiolle olisi myös siirrettävä valta mukauttaa ilmoituksiin sisällytettävien tietojen pakollista sisältöä, jotta voidaan ottaa huomioon hallinnolliset tarpeet ja sääntelyn muutokset sekä kansallisella tasolla että EU:n tasolla. Luetteloa 77 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista unionin säädöksistä, joissa vahvistetaan yhteiset elinkaarikustannusten laskentamenetelmät, luetteloa 70 ja 79 artiklassa tarkoitetuista kansainvälisistä sosiaali- ja ympäristöalojen sopimuksista, luetteloa 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista unionin säädöksistä, joiden täytäntöönpanolla luodaan olettamus vapaasta pääsystä tietyille markkinoille, sekä 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua liitettä II, joka sisältää luettelon säädöksistä, jotka on otettava huomioon arvioitaessa erityis- tai yksinoikeuksien olemassaoloa, olisi voitava mukauttaa nopeasti, jotta niihin voitaisiin sisällyttää alakohtaiset toimenpiteet. Tämän tarpeen tyydyttämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta pitää nämä luettelot ajan tasalla.

(63) On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(64) Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän direktiivin yhdenmukaiselle täytäntöönpanolle, liitteessä IX tarkoitetulle tietojen lähettämis- ja julkaisemismenettelylle, ilmoitusten laatimis- ja lähettämismenettelyille, ilmoitusten julkaisemiseen tarvittaville vakiolomakkeille sekä menetelmä- ja sanomastandardeille ja yhteiselle mallille, jota valvontaelinten on käytettävä laatiessaan täytäntöönpano- ja tilastokertomusta. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[35] mukaisesti. Olisi käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä annettaessa näitä täytäntöönpanosäädöksiä, jotka eivät vaikuta tästä direktiivistä johtuviin velvollisuuksiin taloudellisesti eivätkä myöskään niiden luonteeseen tai soveltamisalaan. Näillä säädöksillä on päinvastoin puhtaasti hallinnollinen tarkoitus, ja niillä pyritään helpottamaan tällä direktiivillä vahvistettujen sääntöjen soveltamista. Päätökset, joissa vahvistetaan, kohdistuuko tiettyyn toimintaan suoraa kilpailua markkinoilla, joille on vapaa pääsy, olisi myös annettava sellaisin edellytyksin, joilla varmistetaan yhdenmukaiset edellytykset kyseisen säännöksen täytäntöönpanolle. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa antaa myös 28 artiklassa säädetyn menettelyn täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännökset, jotta voidaan vahvistaa, ovatko 27 artikla ja itse päätökset sovellettavissa. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[36] mukaisesti. Näitä täytäntöönpanosäädöksiä annettaessa olisi käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä.

(65) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat tiettyjä julkisia hankintamenettelyjä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittaminen, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(66) Direktiivi 2004/17/EY olisi sen vuoksi kumottava.

(67) Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista [päivämäärä] annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevista toimenpiteistä yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I OSASTO: SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMÄT JA YLEISET PERIAATTEET

I LUKU: Kohde ja määritelmät

1 artikla: Kohde ja soveltamisala

2 artikla: Määritelmät

3 artikla: Sekamuotoiset hankinnat ja useita toimintoja koskevat hankinnat

II LUKU: Henkilöllinen soveltamisala: soveltamisalaan kuuluvien toimintojen ja yksiköiden määritelmät

1 JAKSO: YKSIKÖT

4 artikla: Hankintayksiköt

2 JAKSO: TOIMINNOT

5 artikla: Kaasu ja lämpö

6 artikla: Sähkö

7 artikla: Vesi

8 artikla: Kuljetuspalvelut

9 artikla: Satamat ja lentoasemat

10 artikla: Postipalvelut

11 artikla: Öljyn ja kaasun talteenotto sekä hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsintä tai talteenotto

III LUKU: Aineellinen soveltamisala

1 JAKSO: KYNNYSARVOT

12 artikla: Kynnysarvot

13 artikla: Hankintojen ennakoidun arvon laskentamenetelmät

14 artikla: Kynnysarvojen tarkistus

2 JAKSO: HANKINTASOPIMUKSET, JOTKA EIVÄT KUULU DIREKTIIVIN SOVELTAMISALAAN, JA SUUNNITTELUKILPAILUT

1 alajakso: Kaikkiin hankintayksiköihin sovellettavat poikkeukset sekä vesi- ja energia-aloja koskevat erityispoikkeukset

15 artikla: Hankintasopimukset, joiden tarkoituksena on jälleenmyynti tai liisaus kolmansille osapuolille

16 artikla: Hankintasopimukset ja suunnittelukilpailut, jotka tehdään tai järjestetään muutoin kuin tässä direktiivissä tarkoitetun toiminnan harjoittamiseksi tai tällaisen toiminnan harjoittamiseksi kolmannessa maassa

17 artikla: Puolustus ja turvallisuus

18 artikla: Kansainvälisten sääntöjen nojalla tehtävät hankintasopimukset ja järjestettävät suunnittelukilpailut

19 artikla: Palveluhankintasopimuksia koskevat erityispoikkeukset

20 artikla: Tiettyjen hankintayksiköiden veden hankkimiseksi sekä energian toimittamiseksi tai energian tuottamiseen tarkoitettujen polttoaineiden toimittamiseksi tekemät hankintasopimukset

2 alajakso: Erityissuhteet (määräysvallan alaiset yksiköt, yhteistyö, sidosyritykset ja yhteisyritykset)

21 artikla: Viranomaisten väliset suhteet

22 artikla: Sidosyrityksen kanssa tehtävät hankintasopimukset

23 artikla: Yhteisyrityksen tai yhteisyritykseen kuuluvan hankintayksikön kanssa tehtävät hankintasopimukset

24 artikla: Tietojen ilmoittaminen

3 alajakso: Erityistilanteet

25 artikla: Tutkimus- ja kehittämispalvelut

26 artikla: Erityisjärjestelyjen alaiset hankintasopimukset

4 alajakso: Suoraan kilpailun kohteena olevat toiminnot ja niihin liittyvät menettelysäännökset

27 artikla: Suoraan kilpailun kohteena olevat toiminnot

28 artikla: Menettely, jolla päätetään 27 artiklan soveltamisesta

IV LUKU: Yleiset periaatteet

29 artikla: Hankintaperiaatteet

30 artikla: Talouden toimijat

31 artikla: Varatut hankintasopimukset

32 artikla: Luottamuksellisuus

33 artikla: Viestintään sovellettavat säännöt

34 artikla: Sähköisten viestintävälineiden yleinen käyttövelvollisuus

35 artikla: Nimikkeistöt

36 artikla: Eturistiriidat

37 artikla: Lainvastainen toiminta

II OSASTO: HANKINTASOPIMUKSIIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

I LUKU: Menettelyt

38 artikla: Julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen ja muihin kansainvälisiin sopimuksiin liittyvät ehdot

39 artikla: Menettelyjen valinta

40 artikla: Avoin menettely

41 artikla: Rajoitettu menettely

42 artikla: Neuvottelumenettely, jota edeltää tarjouskilpailukutsu

43 artikla: Innovaatiokumppanuus

44 artikla: Neuvottelumenettely ilman edeltävää tarjouskilpailukutsua

II LUKU: Sähköisissä ja yhdistetyissä hankinnoissa käytettävät tekniikat ja välineet

45 artikla: Puitejärjestelyt

46 artikla: Dynaamiset hankintajärjestelmät

47 artikla: Sähköiset huutokaupat

48 artikla: Sähköiset luettelot

49 artikla: Keskitetyt hankintatoiminnot ja yhteishankintayksiköt

50 artikla: Hankintojen tukitoiminnot

51 artikla: Tilapäiset yhteishankinnat

52 artikla: Eri jäsenvaltioista olevien hankintayksiköiden väliset yhteishankinnat

III LUKU: Menettelyn kulku

1 JAKSO: VALMISTELU

53 artikla: Alustavat markkinatutkimukset

54 artikla: Tekniset eritelmät

55 artikla: Merkit

56 artikla: Testausraportit, sertifiointi ja muu näyttö

57 artikla: Teknisten eritelmien ilmoittaminen

58 artikla: Vaihtoehdot

59 artikla: Hankintasopimusten jakaminen osiin

60 artikla: Määräaikojen asettaminen

2 JAKSO: JULKAISEMINEN JA AVOIMUUS

61 artikla: Ohjeelliset kausi-ilmoitukset

62 artikla: Kelpuuttamisjärjestelmää koskevat ilmoitukset

63 artikla: Hankintailmoitukset

64 artikla: Jälki-ilmoitukset

65 artikla: Ilmoitusten muoto ja julkaisemistapa

66 artikla: Julkaiseminen kansallisella tasolla

67 artikla: Hankinta-asiakirjojen saatavuus sähköisessä muodossa

68 artikla: Tarjouspyynnöt, neuvottelukutsut ja kiinnostuksen vahvistamista koskevat pyynnöt

69 artikla: Ilmoittaminen kelpuuttamista hakeneille, ehdokkaille ja tarjoajille

3 JAKSO: OSALLISTUJIEN VALITSEMINEN JA HANKINTASOPIMUSTEN TEKEMINEN

70 artikla: Yleiset periaatteet

1 alajakso: Kelpuuttaminen ja laatuun perustuva valinta

71 artikla: Kelpuuttamisjärjestelmät

72 artikla: Laadulliset valintaperusteet

73 artikla: Muiden yksiköiden resurssien hyväksi käyttäminen

74 artikla: Direktiivissä [2004/18/EY] säädettyjen poissulkemis- ja valintaperusteiden soveltaminen

75 artikla: Laadunvarmistusstandardit ja ympäristönhoitoa koskevat standardit

2 alajakso: Hankintasopimuksen tekeminen

76 artikla: Hankintasopimuksen tekoperusteet

77 artikla: Elinkaarikustannukset

78 artikla: Hankintasopimuksen tekemisen estävät tekijät

79 artikla: Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset

IV luku: Hankintasopimuksen toteuttaminen

80 artikla: Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot

81 artikla: Alihankinta

82 artikla: Hankintasopimusten muuttaminen niiden voimassaoloaikana

83 artikla: Irtisanomisoikeus

III OSASTO: ERITYISET HANKINTAJÄRJESTELMÄT

I LUKU: Sosiaalipalvelut ja muut erityiset palvelut

84 artikla: Sosiaalipalveluja ja muita erityisiä palveluja koskevien sopimusten tekeminen

85 artikla: Ilmoitusten julkaiseminen

86 artikla: Julkisissa hankintasopimuksissa noudatettavat periaatteet

II LUKU: Suunnittelukilpailuihin sovellettavat säännöt

87 artikla: Yleiset säännökset

88 artikla: Soveltamisala

89 artikla: Ilmoitukset

90 artikla: Suunnittelukilpailujen järjestämistä, osallistujien valintaa sekä valintalautakuntaa koskevat säännöt

91 artikla: Valintalautakunnan päätökset

IV OSASTO: HALLINTOTAPA

92 artikla: Täytäntöönpano

93 artikla: Julkinen valvonta

94 artikla: Erilliset kertomukset menettelyistä hankintasopimusten tekemisessä

95 artikla: Kansalliset kertomukset

96 artikla: Tuki hankintayksiköille ja yrityksille

97 artikla: Hallinnollinen yhteistyö

V OSASTO: DELEGOITU VALTA, TÄYTÄNTÖÖNPANOVALTA JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

98 artikla: Siirretyn säädösvallan käyttö

99 artikla: Kiireellinen menettely

100 artikla: Komiteamenettely

101 artikla: Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

102 artikla: Kumoaminen

103 artikla: Uudelleentarkastelu

104 artikla: Voimaantulo

105 artikla: Osoitus

LIITTEET

LIITE I: Luettelo 2 artiklan 8 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista toiminnoista

LIITE II: Luettelo 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta unionin lainsäädännöstä

LIITE III: Luettelo 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta unionin lainsäädännöstä

LIITE IV: Tarjousten, osallistumishakemusten, kelpuuttamishakemusten tai suunnittelukilpailuihin toimitettavien suunnitelmien ja hankkeiden sähköisiä vastaanottolaitteita koskevat vaatimukset

LIITE V: Luettelo 38 artiklassa tarkoitetuista kansainvälisistä sopimuksista

LIITE VI, A osa: Ohjeelliseen kausi-ilmoitukseen sisällytettävät tiedot (61 artikla)

LIITE VI, B osa: Ohjeellisen kausi-ilmoituksen, jolla ei kutsuta tarjouskilpailuun, julkaisemista hankkijaprofiilissa koskeviin ilmoituksiin sisällytettävät tiedot (61 artiklan 1 kohta)

LIITE VII: Sähköisten huutokauppojen eritelmiin sisällytettävät tiedot (47 artiklan 4 kohta)

LIITE VIII: Tiettyjen teknisten eritelmien määritelmät

LIITE IX: Julkaisemista koskevat tiedot

LIITE X: Kelpuuttamisjärjestelmää koskevaan ilmoitukseen sisällytettävät tiedot (39 artiklan 2 kohdan b alakohta ja 62 artikla)

LIITE XI: Hankintailmoitukseen sisällytettävät tiedot (63 artikla)

LIITE XII: Jälki-ilmoitukseen sisällytettävät tiedot (64 artikla)

LIITE XIII: 68 artiklan mukaisen tarjouspyynnön, neuvottelukutsun tai vahvistuspyynnön sisältö

LIITE XIV: Luettelo 70 ja 79 artiklassa tarkoitetuista kansainvälisistä sosiaali- ja ympäristöalojen sopimuksista

LIITE XV: Luettelo 77 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta EU:n lainsäädännöstä

LIITE XVI: Hankintasopimukseen sen toteutuksen aikana tehtäviä muutoksia koskeviin ilmoituksiin sisällytettävät tiedot (82 artiklan 6 kohta)

LIITE XVII: 84 artiklassa tarkoitetut palvelut

LIITE XVIII: Sosiaalipalveluista ja muista erityisistä palveluista tehtäviä hankintasopimuksia koskeviin ilmoituksiin sisällytettävät tiedot (85 artikla)

LIITE XIX: Suunnittelukilpailua koskevaan ilmoitukseen sisällytettävät tiedot (89 artiklan 1 kohta)

LIITE XX: Suunnittelukilpailun tuloksia koskevaan ilmoitukseen sisällytettävät tiedot (89 artiklan 1 kohta)

LIITE XXI: Vastaavuustaulukko

I OSASTO SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMÄT JA YLEISET PERIAATTEET

I LUKU Kohde ja määritelmät

1 artikla Kohde ja soveltamisala

1. Tässä direktiivissä annetaan 4 artiklassa tarkoitettujen hankintayksiköiden noudattamia hankintamenettelyjä koskevat säännöt sellaisten hankintasopimusten ja suunnittelukilpailujen osalta, joiden ennakoitu arvo ei alita 12 artiklassa määriteltyjä kynnysarvoja.

2. Tässä direktiivissä hankinnalla tarkoitetaan rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen ostoa tai muunlaista hankintaa, jonka yksi tai useampi hankintayksikkö tekee valitsemiltaan talouden toimijoilta, edellyttäen, että kyseiset rakennusurakat, tavarat tai palvelut on tarkoitettu jonkin 5–11 artiklassa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen.

Vaikka rakennusurakoiden, tavaroiden ja/tai palvelujen muodostama kokonaisuus olisi hankittu eri hankintasopimuksilla, sillä tarkoitetaan kuitenkin tässä direktiivissä yhtä hankintaa, jos kyseiset hankintasopimukset kuuluvat samaan hankkeeseen.

2 artikla Määritelmät

Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)           ’hankintaviranomaisilla’ tarkoitetaan valtion viranomaisia, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia sekä yhden tai useamman tällaisen viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä;

2)           ’alueellisiin viranomaisiin’ kuuluvat kaikki Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1059/2003[37] tarkoitettujen NUTS-tasojen 1 ja 2 hallinnollisten yksikköjen viranomaiset;

3)           ’paikallisiin viranomaisiin’ kuuluvat kaikki asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 tarkoitettujen NUTS-tason 3 hallinnollisten yksikköjen tai pienempien hallinnollisten yksikköjen viranomaiset;

4)           ’julkisoikeudellisella laitoksella’ tarkoitetaan laitosta, jolla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a)      se on perustettu tyydyttämään tai sen erityisenä tarkoituksena on tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta; tätä sovellettaessa sellaisen laitoksen tarkoituksena, joka toimii tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, tavoittelee voittoa ja vastaa toimintansa harjoittamisesta aiheutuneista tappioista, ei ole tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei olisi teollista tai kaupallista luonnetta;

b)      se on oikeushenkilö;

c)      sitä rahoittavat pääosin valtion viranomaiset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset tai muut julkisoikeudelliset laitokset, tai sen johto on näiden laitosten valvonnan alainen, tai valtio, alueelliset tai paikalliset viranomaiset tai muut julkisoikeudelliset laitokset nimittävät yli puolet sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä;

5)           ’julkisella yrityksellä’ tarkoitetaan yritystä, jossa hankintaviranomaiset voivat suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen perusteella;

6)           ’erityis- tai yksinoikeuksilla’ tarkoitetaan oikeuksia, jotka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen nojalla myöntänyt ja joilla varataan 5–11 artiklassa määriteltyjen toimintojen harjoittaminen yhdelle tai useammalle yksikölle, mikä vaikuttaa merkittävästi muiden yksikköjen mahdollisuuksiin harjoittaa tällaista toimintaa;

7)           ’tavarahankintasopimuksilla, rakennusurakkasopimuksilla ja palveluhankintasopimuksilla’ tarkoitetaan rahallista vastiketta vastaan tehtyjä kirjallisia hankintasopimuksia, jotka on tehty yhden tai useamman 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön ja yhden tai useamman talouden toimijan välillä ja joiden tarkoituksena on tässä direktiivissä tarkoitettu rakennusurakoiden toteuttaminen, tuotteiden toimittaminen tai palvelujen suorittaminen;

8)           ’rakennusurakkasopimuksilla’ tarkoitetaan sopimuksia, joilla on jokin seuraavista tarkoituksista:

a)      jonkin liitteessä I tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen tai sen suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä;

b)      rakennusurakan toteuttaminen tai sen suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä;

c)      rakennusurakan tyyppiin ja suunnitteluun ratkaisevaa vaikutusvaltaa käyttävän hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttaminen millä tahansa tavalla;

9)           ’rakennusurakalla’ tarkoitetaan talonrakennus- tai maa- ja vesirakennustöiden kokonaisuutta, joka sellaisenaan riittää täyttämään jonkin taloudellisen tai teknisen tehtävän;

10)         ’tavarahankintasopimuksilla’ tarkoitetaan sopimuksia, joiden tarkoituksena on tuotteiden osto, liisaus, vuokraus tai osamaksukauppa osto-optioin tai ilman niitä. Tavarahankintasopimukseen voi kuulua liitännäisesti kokoamis- ja asennustöitä;

11)         ’palveluhankintasopimuksilla’ tarkoitetaan sopimuksia, joiden tarkoituksena on muiden kuin 8 kohdassa tarkoitettujen palvelujen suorittaminen;

12)         ’talouden toimijalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai hankintayksikköä tai tällaisten henkilöiden ja/tai yksiköiden ryhmää, joka tarjoaa markkinoilla rakennustöiden ja/tai -urakoiden toteuttamista, tuotteiden toimittamista tai palvelujen suorittamista;

13)         ’tarjoajalla’ tarkoitetaan talouden toimijaa, joka on jättänyt tarjouksen;

14)         ’ehdokkaalla’ tarkoitetaan talouden toimijaa, joka on pyytänyt kutsua tai joka on kutsuttu osallistumaan rajoitettuun menettelyyn, neuvottelumenettelyyn tai innovaatiokumppanuuteen;

15)         ’hankinta-asiakirjoilla’ tarkoitetaan kaikkia asiakirjoja, jotka hankintayksikkö on tuottanut tai joihin se viittaa kuvatakseen tai määrittääkseen hankinnan tai menettelyn osatekijöitä, mukaan luettuina hankintailmoitus, ennakkoilmoitus tai ilmoitukset kelpuuttamisjärjestelmästä, jos niillä kutsutaan tarjouskilpailuun, tekniset eritelmät, ehdotetut sopimusehdot, ehdokkaiden ja tarjoajien asiakirjojen esittämismuodot, yleisesti sovellettavia velvollisuuksia koskevat tiedot ja mahdolliset täydentävät asiakirjat;

16)         ’keskitetyillä hankintatoiminnoilla’ tarkoitetaan toimintoja, joita suoritetaan vakituisesti jossakin seuraavista muodoista:

a)      hankintayksiköille tarkoitettujen tavaroiden ja/tai palvelujen hankinta;

b)      hankintayksiköille tarkoitettuja rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja koskevien hankintasopimusten tai puitejärjestelyjen tekeminen;

17)         ’hankintojen tukitoiminnoilla’ tarkoitetaan toimintoja, jotka muodostuvat tuen antamisesta hankintatoimintoihin erityisesti seuraavissa muodoissa:

a)      tekninen infrastruktuuri, joka antaa hankintayksiköille mahdollisuuden tehdä julkisia rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja koskevia sopimuksia tai puitejärjestelyjä;

b)      hankintamenettelyjen toteutukseen tai suunnitteluun liittyvä neuvonta;

c)      hankintamenettelyjen valmistelu ja hallinnointi asianomaisen hankintayksikön nimissä ja puolesta;

18)         ’yhteishankintayksiköllä’ tarkoitetaan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua hankintaviranomaista tai direktiivin [2004/18/EY] 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua hankintaviranomaista, joka tarjoaa keskitettyjä hankintatoimintoja ja mahdollisesti hankintojen tukitoimintoja;

19)         ’hankintapalvelujen tarjoajalla’ tarkoitetaan julkista tai yksityistä elintä, joka tarjoaa hankintojen tukitoimintoja markkinoilla;

20)         ilmaisulla ’kirjallinen’ tarkoitetaan sanojen tai numeroiden yhdistelmää, joka voidaan lukea, tuottaa uudelleen ja sen jälkeen antaa tiedoksi, mukaan luettuina sähköisessä muodossa lähetetyt ja tallennetut tiedot;

21)         ’sähköisellä muodolla’ tarkoitetaan viestintämuotoa, jossa käytetään sähköteknisiä tietojen käsittely- ja tallennusvälineitä (myös digitaalista kompressiota) ja jossa tietoja levitetään, välitetään ja vastaanotetaan johtimien avulla, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla;

22)         ’elinkaarella’ tarkoitetaan kaikkia peräkkäisiä ja/tai toisiinsa liittyviä vaiheita, mukaan luettuina tuotanto, kuljetus, käyttö ja ylläpito, tuotteen olemassaolon tai rakennusurakan tai palvelun suorittamisen aikana raaka-aineiden ostosta tai resurssien kokoamisesta hävittämiseen, poistamiseen ja viimeistelyyn saakka;

23)         ’suunnittelukilpailulla’ tarkoitetaan menettelyjä, joilla hankintayksikkö voi hankkia pääasiassa kaavoituksen, kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin ja teknisen suunnittelun tai tietojenkäsittelyn tarpeisiin suunnitelman tai hankkeen, jonka valintalautakunta valitsee kilpailulla, jossa saatetaan antaa palkintoja.

3 artikla Sekamuotoiset hankinnat ja useita toimintoja koskevat hankinnat

1. Sopimukset, jotka koskevat kahden- tai useammantyyppisiä hankintoja (rakennusurakoita, palveluja tai tavaroita), on tehtävä sentyyppiseen hankintaan sovellettavien säännösten mukaisesti, joka on luonteenomainen kyseisen hankintasopimuksen pääkohteelle.

Jos on kyse sekamuotoisista hankintasopimuksista, jotka koskevat III osaston I luvussa tarkoitettuja palveluja ja muita palveluja taikka palveluja ja tavaroita, niiden pääkohde on määritettävä vertaamalla kyseisten palvelujen tai tavaroiden arvoja.

Jos on kyse sekamuotoisista hankintasopimuksista, joihin sisältyy tavarahankintasopimusten, rakennusurakkasopimusten ja palveluhankintasopimusten ja käyttöoikeussopimusten osatekijöitä, se osuus hankintasopimuksesta, joka muodostaa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan hankintasopimuksen, on tehtävä tämän direktiivin säännösten mukaisesti.

Jos eri osuudet hankintasopimuksesta ovat objektiivisesti erottamattomat, tämän direktiivin soveltamisesta päätetään hankintasopimuksen pääkohteen perusteella.

2. Useita toimintoja koskevaan hankintasopimukseen sovelletaan sitä toimintaa säänteleviä sääntöjä, jonka toteuttamiseksi se ensisijaisesti tehdään.

Valittaessa yhden hankintasopimuksen tekemisen ja usean erillisen hankintasopimuksen tekemisen välillä ei saa kuitenkaan pyrkiä siihen, että valinnalla jäädään tämän direktiivin tai, soveltuvin osin, direktiivin [2004/18/EY] soveltamisalan ulkopuolelle.

3. Jos jokin toiminnoista, joita varten hankintasopimus tehdään, kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan ja toinen edellä mainitun direktiivin [2004/18/EY] soveltamisalaan ja jos on objektiivisesti mahdotonta määrittää, mitä toimintaa varten hankintasopimus ensisijaisesti tehdään, hankintasopimus on tehtävä edellä mainitun direktiivin [2004/18/EY] mukaisesti.

4. Jos jokin toiminnoista, joita varten hankintasopimus tehdään, kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan ja toinen toiminta ei kuulu tämän direktiivin, edellä mainitun direktiivin [2004/18/EY] tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/81/EY[38] soveltamisalaan ja jos on objektiivisesti mahdotonta määrittää, mitä toimintaa varten hankintasopimus ensisijaisesti tehdään, hankintasopimus on tehtävä tämän direktiivin mukaisesti.

II LUKU Henkilöllinen soveltamisala: soveltamisalaan kuuluvien toimintojen ja yksiköiden määritelmät

1 jakso Yksiköt

4 artikla Hankintayksiköt

1. Hankintaviranomaisilla katsotaan olevan 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu määräysvalta seuraavissa tapauksissa, joissa ne suoraan tai välillisesti

a)      omistavat enemmistön kyseisen yrityksen merkitystä pääomasta;

b)      hallitsevat enemmistöä yrityksen osakkeisiin perustuvista äänioikeuksista;

c)      voivat nimittää yli puolet yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä.

2. Oikeudet, jotka on myönnetty riittävän julkisuuden varmistavassa menettelyssä objektiivisin perustein, eivät ole 2 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja ”erityis- tai yksinoikeuksia”.

Tällöin on kyse

a)      direktiivin [2004/18/EY], [direktiivin… (käyttöoikeussopimukset)] tai tämän direktiivin mukaisista hankintamenettelyistä, joita edeltää tarjouskilpailukutsu;

b)      liitteessä II lueteltujen unionin muiden säädösten mukaisista menettelyistä, joilla varmistetaan ennakolta riittävä avoimuus lupien myöntämiseksi puolueettomin perustein.

3. Tätä direktiiviä sovelletaan hankintayksiköihin,

a)      jotka ovat hankintaviranomaisia tai julkisia yrityksiä ja jotka harjoittavat jotakin 5–11 artiklassa tarkoitettua toimintaa;

b)      jotka, jos ne eivät ole hankintaviranomaisia tai julkisia yrityksiä, harjoittavat yhtä tai useampaa 5–11 artiklassa tarkoitettua toimintaa ja toimivat jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämällä erityis- tai yksinoikeuksilla.

4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 98 artiklan mukaisesti liitteessä II vahvistetun, unionin lainsäädäntöä koskevan luettelon muuttamiseksi, kun tällaiset muutokset osoittautuvat tarpeellisiksi uuden lainsäädännön antamisen tai edellä tarkoitetun lainsäädännön kumoamisen tai muuttamisen perusteella.

2 jakso Toiminnot

5 artikla Kaasu ja lämpö

1. Tätä direktiiviä sovelletaan kaasun ja lämmön osalta seuraaviin toimintoihin:

a)      sellaisten kiinteiden verkkojen antaminen käyttöön tai niiden toiminta, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kaasun tai lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja;

b)      kaasun tai lämmön toimittaminen näihin verkkoihin.

2. Muun hankintayksikön kuin hankintaviranomaisen suorittamaa kaasun tai lämmön toimittamista julkisen palvelun verkkoihin ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna toimintana, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)      kyseisen yksikön suorittama kaasun tai lämmön tuottaminen on välttämätön seuraus muusta kuin 1 kohdassa tai 6–8 artiklassa tarkoitetusta toiminnasta;

b)      yleiseen verkkoon toimittamisen yksinomaisena tavoitteena on tällaisen tuotannon hyödyntäminen taloudellisesti ja tämän toiminnan osuus on enintään 20 prosenttia yksikön liikevaihdosta laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen vuoden keskimääräisen liikevaihdon perusteella, kuluva vuosi mukaan luettuna.

6 artikla Sähkö

1. Tätä direktiiviä sovelletaan sähkön osalta seuraaviin toimintoihin:

a)      sellaisten kiinteiden verkkojen antaminen käyttöön tai niiden toiminta, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle sähkön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja;

b)      sähkön toimittaminen näihin verkkoihin.

Tätä direktiiviä sovellettaessa sähkön toimittamiseen sisältyy sähkön tuotanto ja tukkumyynti.

2. Muun hankintayksikön kuin hankintaviranomaisen suorittamaa sähkön toimittamista julkisen palvelun verkkoihin ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna toimintana, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)      kyseinen yksikkö tuottaa sähköä, koska sen kulutus on välttämätöntä muun kuin 1 kohdassa tai 5, 7 ja 8 artiklassa tarkoitetun toiminnan harjoittamista varten;

b)      toimittaminen yleiseen verkkoon riippuu ainoastaan yksikön omasta kulutuksesta eikä se ole ylittänyt 30:tä prosenttia yksikön energian kokonaistuotannosta laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen vuoden keskimääräisen tuotannon perusteella, kuluva vuosi mukaan luettuna.

7 artikla Vesi

1. Tätä direktiiviä sovelletaan seuraaviin toimintoihin:

a)      sellaisten kiinteiden verkkojen antaminen käyttöön tai niiden toiminta, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle juomaveden tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja;

b)      juomaveden toimittaminen näihin verkkoihin.

2. Tätä direktiiviä sovelletaan myös hankintasopimuksiin tai suunnittelukilpailuihin, jotka 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa harjoittavat yksiköt tekevät tai järjestävät ja jotka liittyvät johonkin seuraavista:

a)      vesirakennushankkeet, maan kastelu tai kuivatus, jos juomavedeksi hankittavan veden osuus on yli 20 prosenttia näissä hankkeissa tai kastelu- tai kuivatusjärjestelmissä saataville annettavan veden koko määrästä;

b)      jäteveden poisto tai käsittely.

3. Muun hankintayksikön kuin hankintaviranomaisen suorittamaa juomaveden toimittamista julkisen palvelun verkkoihin ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna toimintana, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)      kyseinen yksikkö tuottaa juomavettä, koska sen kulutus on välttämätöntä muun kuin 5–8 artiklassa tarkoitetun toiminnan harjoittamista varten;

b)      toimittaminen yleiseen verkkoon riippuu ainoastaan yksikön omasta kulutuksesta eikä ole ylittänyt 30:tä prosenttia yksikön juomaveden kokonaistuotannosta laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen vuoden keskimääräisen tuotannon perusteella, kuluva vuosi mukaan luettuna.

8 artikla Kuljetuspalvelut

Tätä direktiiviä sovelletaan sellaisten verkkojen antamiseen käyttöön tai niiden toimintaan, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kuljetuspalveluja rautateitse, automatisoiduin järjestelmin, raitioteitse, johdinautoilla, linja-autoilla tai kaapeliradoilla.

Kuljetuspalvelujen verkosta katsotaan olevan kyse, kun palvelua tarjotaan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen asettamin edellytyksin, jotka voivat koskea liikennöitäviä linjoja, käytettävissä olevaa kuljetuskapasiteettia tai vuorotiheyttä.

9 artikla Satamat ja lentoasemat

Tätä direktiiviä sovelletaan toimintoihin, jotka liittyvät maantieteellisen alueen hyödyntämiseen lentoasemien, meri- tai sisävesisatamien tai terminaalipalvelujen saattamiseksi lento-, meri- tai sisävesiliikenteen harjoittajien käyttöön.

10 artikla Postipalvelut

1. Tätä direktiiviä sovelletaan toimintoihin, joiden tarkoituksena on tarjota

a)      postipalveluja;

b)      muita kuin postipalveluja edellyttäen, että palvelut tarjoaa yksikkö, joka tarjoaa myös 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja postipalveluja ja että 27 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen palvelujen osalta.

2. Tässä direktiivissä tarkoitetaan, tämän kuitenkaan vaikuttamatta direktiivin 97/67/EY soveltamiseen,

a)      ”postilähetyksellä” kuljetettavaa valmista lähetystä, joka on osoitettu jollekin vastaanottajalle, lähetyksen painosta riippumatta. Nämä lähetykset voivat kirjelähetysten lisäksi olla esimerkiksi kirjoja, luetteloita, sanomalehtiä ja aikakausjulkaisuja sekä postipaketteja, jotka sisältävät tavaraa, jolla on tai ei ole kaupallista arvoa, lähetyksen painosta riippumatta;

b)      ”postipalveluilla” palveluja, joihin kuuluvat postilähetysten keräily, lajittelu, kuljetus ja jakelu. Nämä palvelut käsittävät direktiivin 97/67/EY mukaisesti perustetun yleispalvelun piiriin kuuluvat ja kuulumattomat palvelut;

c)      ”muilla palveluilla kuin postipalveluilla” palveluja, jotka tarjotaan seuraavilla aloilla:

i)        kuriiripalvelujen hallintopalvelut (ennen lähetystä ja sen jälkeen suoritettavat palvelut, postituksen hoitopalvelut mukaan luettuina);

ii)       kokonaan sähköisesti toteutettavat lisäarvopalvelut (mukaan luettuina koodattujen asiakirjojen varmistettu tiedonsiirto sähköisesti, osoitteiden hallinnointipalvelut ja rekisteröidyn sähköpostin siirto);

iii)      muihin kuin a alakohdassa tarkoitettuihin postilähetyksiin liittyvät palvelut kuten suoramainonta, jota ei ole osoitettu nimenomaisesti kenellekään;

iv)      CPV-viitenumeroissa 66100000-1 – 66720000-3 ja 19 artiklan c alakohdassa määritellyt finanssipalvelut, mukaan luettuina erityisesti postiosoitukset ja postisiirrot;

v)       postimerkkien keräämiseen liittyvät palvelut;

vi)      logistiikkapalvelut (palvelut, joissa yhdistyvät fyysinen jakelu ja/tai varastointi sekä muut postin ulkopuoliset toiminnot).

11 artikla Öljyn ja kaasun talteenotto sekä hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsintä tai talteenotto

Tätä direktiiviä sovelletaan toimintoihin, jotka liittyvät maantieteellisen alueen hyödyntämiseen

a)           öljyn tai kaasun talteenottoa varten;

b)           hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsintää tai talteenottoa varten.

III LUKU: Aineellinen soveltamisala

1 JAKSO KYNNYSARVOT

12 artikla Kynnysarvot

Tätä direktiiviä sovelletaan hankintoihin, joita ei jätetä sen soveltamisalan ulkopuolelle 15–20 artiklassa tarkoitettujen poikkeusten tai asianomaisen toiminnan harjoittamista koskevan 27 artiklan nojalla ja joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa vastaa vähintään seuraavia kynnysarvoja:

a)           400 000 euroa tavarahankinta- ja palveluhankintasopimusten sekä suunnittelukilpailujen osalta;

b)           5 000 000 euroa rakennusurakkasopimusten osalta;

c)           1 000 000 euroa liitteessä XVII lueteltuja sosiaalipalveluja ja muita erityispalveluja koskevien hankintasopimusten osalta.

13 artikla Hankintojen ennakoidun arvon laskentamenetelmät

1. Hankinnan ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään hankintayksikön arvioimaa maksettavaa kokonaismäärää ilman arvonlisäveroa, mukaan luettuina mahdolliset vaihtoehtomuodot ja hankintasopimuksen uusimiset.

Jos hankintayksikön on määrä suorittaa ehdokkaille tai tarjoajille palkintoja tai maksuja, sen on otettava ne huomioon laskiessaan hankintasopimuksen ennakoitua arvoa.

2. Hankinnan ennakoidun arvon laskentamenetelmää ei saa valita siten, että valinnalla pyritään välttämään tämän direktiivin soveltaminen hankintaan. Sen vuoksi yksittäistä hankintaa ei saa jakaa osiin tämän direktiivin soveltamisen välttämiseksi, jollei siihen ole puolueettomia perusteita.

3. Arvion on pädettävä silloin, kun tarjouskilpailukutsu lähetetään, tai, jos tällaista kutsua ei aiota lähettää, kun hankintayksikkö aloittaa hankintasopimuksen tekomenettelyn erityisesti määrittelemällä suunnitellun hankinnan olennaiset ominaisuudet.

4. Puitejärjestelyissä ja dynaamisissa hankintajärjestelmissä huomioon otettavana arvona on kaikkien kyseisen järjestelyn tai järjestelmän koko keston ajaksi suunniteltujen hankintasopimusten ennakoitu enimmäisarvo ilman arvonlisäveroa.

5. Innovaatiokumppanuuksissa huomioon otettavana arvona on suunnitellun kumppanuuden eri vaiheiden aikana toteutettavien tutkimus- ja kehittämistoimintojen sekä suunnitellun kumppanuuden lopussa kehitettävien ja hankittavien tavaroiden, palvelujen ja rakennusurakoiden ennakoitu enimmäisarvo ilman arvonlisäveroa.

6. Hankintayksiköiden on 12 artiklan soveltamiseksi sisällytettävä rakennusurakkasopimusten ennakoituun arvoon sekä rakennusurakan kustannukset että kaikkien niiden tavaroiden tai palvelujen ennakoitu kokonaisarvo, jotka hankintayksiköt antavat urakoitsijan saataville, jos nämä ovat välttämättömiä rakennusurakan toteuttamiseksi.

7. Jos suunniteltu rakennusurakka tai suunniteltu palveluhankinta voi johtaa siihen, että hankintasopimuksia tehdään samanaikaisesti erillisinä osina, on otettava huomioon kaikkien näiden osien ennakoitu kokonaisarvo.

Jos osien yhteenlaskettu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 12 artiklassa säädetty kynnysarvo, tätä direktiiviä sovelletaan kutakin osaa koskevan hankintasopimuksen tekoon.

8. Jos samanlaisten tavaroiden hankintaa koskeva ehdotus voi johtaa siihen, että hankintasopimuksia tehdään samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien näiden osien ennakoitu kokonaisarvo on otettava huomioon sovellettaessa 12 artiklaa.

Jos osien yhteenlaskettu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 12 artiklassa säädetty kynnysarvo, tätä direktiiviä sovelletaan kutakin osaa koskevan hankintasopimuksen tekoon.

9. Hankintayksiköt voivat tehdä yksittäisiä osia koskevia hankintasopimuksia soveltamatta tässä direktiivissä säädettyjä menettelyjä, jos kyseisen osan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on tavaroiden tai palvelujen osalta alle 80 000 euroa ja rakennusurakoiden osalta alle 1 miljoona euroa. Niiden osien yhteenlaskettu arvo, joita koskevat hankintasopimukset on tehty tällä tavoin soveltamatta tätä direktiiviä, saa kuitenkin olla enintään 20 prosenttia kaikkien niiden osien yhteenlasketusta arvosta, johon ehdotettu rakennusurakka, ehdotettu samanlaisten tavaroiden hankinta tai ehdotettu palveluhankinta on jaettu.

10. Säännöllisesti toistuvien tai määräajoin uudistettavien tavarahankinta- tai palveluhankintasopimusten ennakoidun arvon laskentaperusteena on käytettävä

a)      joko edellisten 12 kuukauden tai edellisen varainhoitokauden aikana tehtyjen samantyyppisten peräkkäisten hankintasopimusten todellista kokonaisarvoa, jota on mahdollisuuksien mukaan oikaistu alkuperäisen sopimuksen alkamista seuraavien 12 kuukauden aikana odotettavissa olevien määrän tai arvon muutosten perusteella;

b)      tai niiden peräkkäisten hankintasopimusten ennakoitua kokonaisarvoa, jotka tehdään ensimmäistä tavarantoimitusta seuraavien 12 kuukauden aikana tai varainhoitokauden aikana, jos tämä on pitempi kuin 12 kuukautta.

11. Tavarahankintasopimuksissa, jotka liittyvät tuotteiden liisaukseen, vuokraukseen tai osamaksukauppaan, hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on käytettävä seuraavia:

a)      kun kyseessä ovat määräaikaiset, enintään 12 kuukautta voimassa olevat hankintasopimukset, ennakoitu sopimuksen voimassaolon aikainen kokonaisarvo, tai kun kyseessä ovat määräaikaiset, yli 12 kuukautta voimassa olevat hankintasopimukset, kokonaisarvo, ennakoitu jäännösarvo mukaan luettuna;

b)      kun kyseessä ovat määräämättömäksi ajaksi tehdyt hankintasopimukset tai sellaiset hankintasopimukset, joiden voimassaoloa ei voida määrittää, kuukausiarvo kerrottuna luvulla 48.

12. Palveluhankintasopimuksissa hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on tapauksen mukaan käytettävä seuraavia:

a)      vakuutuspalvelut: suoritettavat vakuutusmaksut ja muunlaiset korvaukset;

b)      pankkipalvelut ja muut finanssipalvelut: suoritettavat maksut, palkkiot, korot ja muunlaiset korvaukset;

c)      suunnittelua koskevat hankintasopimukset: suoritettavat maksut, palkkiot ja muunlaiset korvaukset.

13. Palveluhankintasopimuksissa, joissa ei ilmoiteta kokonaishintaa, hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on käytettävä seuraavia:

a)      määräaikaiset, enintään 48 kuukautta voimassa olevat hankintasopimukset: voimassaolon aikainen ennakoitu kokonaisarvo;

b)      määräämättömäksi ajaksi tehdyt tai yli 48 kuukautta voimassa olevat hankintasopimukset: kuukausiarvo kerrottuna luvulla 48.

14 artikla Kynnysarvojen tarkistus

1. Komissio varmistaa kahden vuoden välein 30 päivästä kesäkuuta 2014 alkaen, että 12 artiklan a ja b alakohdassa säädetyt kynnysarvot vastaavat GPA-sopimuksessa vahvistettuja kynnysarvoja, ja tarkistaa niitä tarvittaessa.

Komissio laskee julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa määrätyn laskentamenetelmän mukaisesti kyseiset kynnysarvot euron erityisnosto-oikeuksina ilmaistun ja 1 päivänä tammikuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun viimeisenä päivänä päättyvän 24 kuukauden jakson keskimääräisen päivänkurssin perusteella. Tällä tavoin tarkistettu kynnysarvo pyöristetään tarvittaessa alaspäin lähimpään tuhanteen euroon laskennan tuloksena saadusta luvusta, jotta varmistetaan GPA-sopimuksessa määrättyjen voimassa olevien, erityisnosto-oikeuksina ilmaistujen kynnysarvojen noudattaminen.

2. Komissio määrittää 12 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettujen ja tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tarkistettujen kynnysarvojen vasta-arvot kahden vuoden välein 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen niiden jäsenvaltioiden kansallisina valuuttoina, jotka eivät osallistu rahaliittoon.

Samalla komissio määrittää 12 artiklan c alakohdassa tarkoitetun kynnysarvon vasta-arvon niiden jäsenvaltioiden kansallisina valuuttoina, jotka eivät osallistu rahaliittoon.

Näiden vasta-arvojen määrittäminen perustuu GPA-sopimuksessa määrätyn laskentamenetelmän mukaisesti kyseisten valuuttojen keskimääräisiin päivänkursseihin, jotka vastaavat 1 päivänä tammikuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun viimeisenä päivänä päättyvän 24 kuukauden jakson sovellettavaa, euroina ilmaistua kynnysarvoa.

3. Komissio julkaisee 1 kohdassa tarkoitetut tarkistetut kynnysarvot ja niiden kansallisina valuuttoina ilmaistut vasta-arvot Euroopan unionin virallisessa lehdessä niiden tarkistusta seuraavan marraskuun alussa.

4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 98 artiklan mukaisesti 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyn menetelmän mukauttamiseksi GPA-sopimuksessa määrätyn menetelmän mahdollisiin muutoksiin, jotta voidaan tarkistaa 12 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja ja määrittää kynnysarvojen vasta-arvot tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti niiden jäsenvaltioiden kansallisina valuuttoina, jotka eivät osallistu rahaliittoon.

Lisäksi komissiolle siirretään valta antaa tarvittaessa delegoituja säädöksiä 98 artiklan mukaisesti 12 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettujen kynnysarvojen tarkistamiseksi.

5. Jos on tarpeen tarkistaa 12 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja ja aikarajoitukset estävät 98 artiklassa säädetyn menettelyn käytön, jolloin on kyse erittäin kiireellisestä tapauksesta, tämän artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 99 artiklassa säädettyä menettelyä.

2 jakso Hankintasopimukset, jotka eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan, ja suunnittelukilpailut

1 alajakso Kaikkiin hankintayksiköihin sovellettavat poikkeukset sekä vesi- ja energia-aloja koskevat erityispoikkeukset

15 artikla Hankintasopimukset, joiden tarkoituksena on jälleenmyynti tai liisaus kolmansille osapuolille

1. Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin, joiden tarkoituksena on jälleenmyynti tai liisaus kolmansille osapuolille, jos hankintayksiköllä ei ole erityis- tai yksinoikeutta myydä tai liisata näiden hankintasopimusten kohdetta ja jos muut yksiköt voivat myydä tai liisata sen samoin edellytyksin kuin hankintayksiköt.

2. Hankintayksiköiden on ilmoitettava komissiolle tai kansalliselle valvontaelimelle näiden pyynnöstä kaikki tuotteiden ja toimintojen luokat, joita ne pitävät 1 kohdan mukaisesti soveltamisalaan kuulumattomina. Komissio voi julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä määräajoin tiedoksi luettelot tuotteiden ja toimintojen luokista, joiden se katsoo kuuluvan tämän poikkeuksen soveltamisalaan. Tällöin komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluonteisuuden, jos hankintayksiköt ovat tietoja antaessaan tästä huomauttaneet.

16 artikla Hankintasopimukset ja suunnittelukilpailut, jotka tehdään tai järjestetään muutoin kuin tässä direktiivissä tarkoitetun toiminnan harjoittamiseksi tai tällaisen toiminnan harjoittamiseksi kolmannessa maassa

1. Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin, joita hankintayksiköt tekevät muutoin kuin 5–11 artiklassa tarkoitettujen toimintojen harjoittamiseksi tai tällaisten toimintojen harjoittamiseksi kolmannessa maassa siten, ettei unionin sisäistä verkkoa tai maantieteellistä aluetta käytetä fyysisesti, eikä myöskään tällaisia tarkoituksia varten järjestettyihin suunnittelukilpailuihin.

2. Hankintayksikköjen on ilmoitettava komissiolle tai kansalliselle valvontaelimelle näiden pyynnöstä kaikista toiminnoista, joita ne pitävät 1 kohdan mukaisesti soveltamisalaan kuulumattomina. Komissio voi julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä määräajoin tiedoksi luettelot niistä toimintojen luokista, joita se pitää tähän poikkeukseen kuuluvina. Tällöin komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluonteisuuden, jos hankintayksiköt ovat tietoja antaessaan tästä huomauttaneet.

17 artikla Puolustus ja turvallisuus

1. Puolustus- ja turvallisuusalalla tehtävien hankintasopimusten ja järjestettävien suunnittelukilpailujen osalta tätä direktiiviä ei sovelleta

a)      hankintasopimuksiin, joihin sovelletaan direktiiviä 2009/81/EY;

b)      hankintasopimuksiin, jotka jäävät direktiivin 2009/81/EY soveltamisalan ulkopuolelle sen 8, 12 ja 13 artiklan nojalla.

2. Tätä direktiiviä ei sovelleta muihinkaan kuin ensimmäisessä kohdassa mainittuihin hankintasopimuksiin ja suunnittelukilpailuihin, jos jäsenvaltion keskeisten turvallisuusetujen suojaamista ei voida taata 39 artiklan 1 kohdan mukaisessa hankintamenettelyssä.

18 artikla Kansainvälisten sääntöjen nojalla tehtävät hankintasopimukset ja järjestettävät suunnittelukilpailut

Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin tai suunnittelukilpailuihin, jotka hankintayksikkö on velvollinen tekemään tai järjestämään tässä direktiivissä säädetyistä poikkeavien hankintamenettelyjen mukaisesti, jotka on vahvistettu seuraavien nojalla:

a)           perussopimuksen mukaisesti jonkin jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välillä tehty kansainvälinen sopimus, joka koskee allekirjoittajavaltioiden yhteisen hankkeen toteuttamiseen tai hyödyntämiseen tarkoitettuja rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja;

b)           joukkojen sijoittamiseen liittyvä kansainvälinen sopimus, joka koskee jossakin jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa toimivia yrityksiä;

c)           kansainvälisen järjestön erityismenettely;

d)           hankintasäännöt, jotka kansainvälinen järjestö tai kansainvälinen finanssilaitos on antanut kokonaan rahoittamiaan hankintasopimuksia tai suunnittelukilpailuja varten; jos on kyse hankintasopimuksista tai suunnittelukilpailuista, joihin kansainvälinen järjestö tai kansainvälinen finanssilaitos antaa merkittävässä määrin yhteisrahoitusta, sopimuspuolten on sovittava sovellettavista hankintamenettelyistä, joiden on oltava perussopimuksen mukaisia.

Kaikista ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetuista sopimuksista on ilmoitettava komissiolle, joka voi kuulla niistä 100 artiklassa tarkoitettua julkisia hankintoja käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa.

19 artikla Palveluhankintasopimuksia koskevat erityispoikkeukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluhankintasopimuksiin, jotka koskevat

a)           maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta millä tahansa rahoitusmuodolla tai näihin liittyviä oikeuksia; tätä direktiiviä sovelletaan kuitenkin finanssipalveluja koskeviin sopimuksiin, jotka tehdään missä tahansa muodossa tehdyn osto- tai vuokrasopimuksen kanssa samanaikaisesti, ennen sitä tai sen jälkeen;

b)           välimies- ja sovittelupalveluja;

c)           Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/39/EY[39] tarkoitettujen arvopapereiden tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, ostoon, myyntiin tai siirtoon liittyviä finanssipalveluja ja Euroopan rahoitusvakausvälineellä toteutettuja toimia;

d)           työsopimuksia;

e)           rautateiden tai metron julkisia henkilöliikennepalveluja;

f)            lähetysaikaa koskevia sopimuksia, jotka tehdään radio- ja televisiotoiminnan harjoittajien kanssa.

Ensimmäisen kohdan f alakohdassa tarkoitettu radio- ja televisiotoiminta käsittää minkä tahansa sähköisen verkon välityksellä tapahtuvan siirron ja levityksen.

20 artikla Tiettyjen hankintayksiköiden veden hankkimiseksi sekä energian toimittamiseksi tai energian tuottamiseen tarkoitettujen polttoaineiden toimittamiseksi tekemät hankintasopimukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin,

a)           jotka tehdään veden hankkimiseksi, jos ne ovat jompaakumpaa 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa tai niitä molempia harjoittavien hankintayksiköiden tekemiä;

b)           jotka hankintayksiköt, jotka toimivat aktiivisesti energia-alalla harjoittamalla 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 1 kohdassa tai 11 artiklassa tarkoitettua toimintaa, tekevät itse

i)       energian toimittamiseksi;

ii)       polttoaineiden toimittamiseksi energiantuotantoa varten.

2 alajakso Erityissuhteet (määräysvallan alaiset yksiköt, yhteistyö, sidosyritykset ja yhteisyritykset)

21 artikla Viranomaisten väliset suhteet

1. Hankintasopimus, jonka hankintaviranomainen tekee toisen oikeushenkilön kanssa, jää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

a)      hankintaviranomainen käyttää kyseisessä oikeushenkilössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa toimipaikoissaan;

b)      vähintään 90 prosenttia kyseisen oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan määräysvaltaa käyttävälle hankintaviranomaiselle tai muille kyseisen hankintaviranomaisen määräysvallan alaisille oikeushenkilöille;

c)      määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole yksityisiä osakkuuksia.

Hankintaviranomaisen katsotaan käyttävän oikeushenkilössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa toimipaikoissaan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jos se käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun määräysvallan alainen yksikkö, joka on hankintaviranomainen, tekee sopimuksen tätä määräysvaltaa käyttävän yksikön kanssa tai saman hankintaviranomaisen määräysvallan alaisen toisen oikeushenkilön kanssa edellyttäen, että oikeushenkilössä, jonka kanssa julkisia hankintoja koskeva sopimus tehdään, ei ole yksityisiä osakkuuksia.

3. Hankintaviranomainen, joka ei käytä oikeushenkilössä 1 kohdassa tarkoitettua määräysvaltaa, voi kuitenkin tehdä tätä direktiiviä soveltamatta sopimuksen sellaisen oikeushenkilön kanssa, jossa se käyttää määräysvaltaa yhdessä muiden hankintaviranomaisten kanssa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)      hankintaviranomaiset käyttävät yhdessä samanlaista määräysvaltaa kyseisessä oikeushenkilössä kuin ne käyttävät omissa toimipaikoissaan;

b)      vähintään 90 prosenttia kyseisen oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan määräysvaltaa käyttäville hankintaviranomaisille tai muille samojen hankintaviranomaisten määräysvallan alaisille oikeushenkilöille;

c)      määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole yksityisiä osakkuuksia.

Sovellettaessa a alakohtaa hankintaviranomaisten katsotaan käyttävän yhdessä määräysvaltaa oikeushenkilössä, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

a)      määräysvallan alaisen oikeushenkilön päätöksentekoelimet koostuvat kaikkien määräysvallan käyttöön osallistuvien hankintaviranomaisten edustajista;

b)      kyseiset hankintaviranomaiset voivat yhdessä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin;

c)      määräysvallan alainen oikeushenkilö ei aja sellaisia etuja, jotka poikkeaisivat siihen sidoksissa olevien viranomaisten eduista;

d)      määräysvallan alainen oikeushenkilö ei saa todellisten kustannusten korvaamisen lisäksi muita etuja hankintaviranomaisten kanssa tehdyistä julkista hankintaa koskevista sopimuksista.

4. Kahden tai useamman hankintaviranomaisen välillä tehtyä sopimusta ei katsota tämän direktiivin 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuksi ”rakennusurakka-, tavarahankinta- tai palveluhankintasopimukseksi”, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

a)      sopimuksella käynnistetään siihen osallistuvien hankintaviranomaisten välinen todellinen yhteistyö, jonka tavoitteena on näillä viranomaisilla olevien julkiseen palveluun liittyvien tehtävien yhteinen hoitaminen ja johon sisältyy sopimuspuolten keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia;

b)      sopimusta hallitsevat ainoastaan yleiseen etuun liittyvät näkökohdat;

c)      sopimukseen osallistuvat hankintaviranomaiset harjoittavat avoimilla markkinoilla enintään 10:tä prosenttia sopimuksen kannalta merkityksellisistä toiminnoista liikevaihdon perusteella mitattuna;

d)      sopimukseen ei liity muita siihen osallistuvien hankintaviranomaisten välisiä varojen siirtoja kuin rakennusurakoiden, palvelujen tai tavaroiden todellisten kustannusten korvaamista vastaavat siirrot;

e)      missään sopimukseen osallistuvassa hankintaviranomaisessa ei ole yksityisiä osakkuuksia.

5. Edellä 1–4 kohdassa tarkoitettu yksityisten osakkuuksien poissaolo on todennettava hankintasopimusta tai edellä mainittua sopimusta tehtäessä.

Edellä 1–4 kohdassa säädettyjä poikkeuksia ei enää sovelleta siitä alkaen, kun yksityisiä osakkuuksia tulee mukaan, jolloin voimassa olevat hankintasopimukset on avattava kilpailulle tavanomaisilla hankintamenettelyillä.

22 artikla Sidosyrityksen kanssa tehtävät hankintasopimukset

1. Tätä artiklaa sovellettaessa ”sidosyrityksellä” tarkoitetaan yritystä, jonka vuositilinpäätökset konsolidoidaan hankintayksikön vuositilinpäätösten kanssa seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY[40] vaatimusten mukaisesti.

2. Jos on kyse yksiköistä, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, ’sidosyrityksellä’ tarkoitetaan yritystä,

a)      jossa hankintayksikkö voi suoraan tai välillisesti käyttää tämän direktiivin 2 artiklan 5 kohdassa ja 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua määräysvaltaa;

b)      joka voi käyttää määräysvaltaa hankintayksikössä;

c)      joka on hankintayksikön tavoin toisen yrityksen määräysvallan alainen omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen nojalla.

3. Sen estämättä, mitä 21 artiklassa säädetään, ja jos 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimukseen, jonka sopimuspuoleksi

a)      hankintayksikkö valitsee sidosyrityksen tai

b)      yksinomaan useista hankintayksiköistä koostuva, 5–11 artiklassa tarkoitettuja toimintoja harjoittava yhteisyritys valitsee johonkin näistä hankintayksiköistä sidoksissa olevan yrityksen.

4. Edellä olevaa 3 kohtaa sovelletaan

a)      palveluhankintasopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana yleisesti palvelujen alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu näiden palvelujen suorittamisesta yrityksille, joihin se on sidoksissa;

b)      tavarahankintasopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana yleisesti tavaratoimitusten alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu näiden tavaroiden toimittamisesta yrityksille, joihin se on sidoksissa;

c)      rakennusurakkasopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana yleisesti rakennusurakoiden alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu näiden urakoiden suorittamisesta yrityksille, joihin se on sidoksissa.

5. Jos sidosyrityksen perustamisajankohdan tai toiminnan aloittamisen ajankohdan vuoksi liikevaihtotietoja kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta ei ole käytettävissä, riittää, että kyseinen yritys osoittaa 4 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetun liikevaihdon toteutumisen todennäköiseksi, erityisesti esittämällä tietoja tulevasta liiketoiminnasta.

Jos useampi kuin yksi hankintayksikön sidosyritys tarjoaa samaa tai vastaavia palveluja, tavaratoimituksia tai rakennusurakointia, edellä olevia prosenttiosuuksia laskettaessa on otettava huomioon näiden sidosyritysten suorittamista palveluista, tavaratoimituksista ja rakennusurakoinnista muodostuva kokonaisliikevaihto.

23 artikla Yhteisyrityksen tai yhteisyritykseen kuuluvan hankintayksikön kanssa tehtävät hankintasopimukset

Sen estämättä, mitä 21 artiklassa säädetään, ja edellyttäen, että yhteisyritys on perustettu kyseisen toiminnan harjoittamiseksi vähintään kolmen vuoden ajan ja että yhteisyrityksen perustamisasiakirjassa todetaan yhteisyrityksen perustaneiden hankintayksiköiden kuuluvan siihen vähintään saman ajan, tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin, joiden sopimuspuoleksi

a)           yksinomaan useista hankintayksiköistä koostuva, 5–11 artiklassa tarkoitettua toimintaa harjoittava yhteisyritys on valinnut yhden tällaisen hankintayksikön, tai

b)           hankintayksikkö on valinnut tällaisen yhteisyrityksen, johon se itse kuuluu.

24 artikla Tietojen ilmoittaminen

Hankintayksiköiden on ilmoitettava komissiolle tai kansalliselle valvontaelimelle niiden pyynnöstä seuraavat 22 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 23 artiklan soveltamiseen liittyvät tiedot:

a)           asianomaisten yritysten tai yhteisyritysten nimet;

b)           kyseisten hankintasopimusten luonne ja arvo;

c)           komission tai kansallisen valvontaelimen tarpeellisina pitämä selvitys sen osoittamiseksi, että sopimuspuoleksi valitun yrityksen tai yhteisyrityksen ja hankintayksikön väliset suhteet täyttävät 22 tai 23 artiklan vaatimukset.

3 alajakso Erityistilanteet

25 artikla Tutkimus- ja kehittämispalvelut

1. Tätä direktiiviä sovelletaan niitä tutkimus- ja kehittämispalveluja koskeviin hankintasopimuksiin, joiden CPV-viitenumerot ovat 73000000-2 – 73436000-7, lukuun ottamatta viitenumeroa 73200000-4, 73210000-7 tai 73220000-0, seuraavien edellytysten täyttyessä:

a)      saatavat hyödyt koituvat yksinomaan hankintayksikölle käytettäviksi tämän toiminnassa,

b)      hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan.

Tätä direktiiviä ei sovelleta niitä tutkimus- ja kehittämispalveluja koskeviin hankintasopimuksiin, joiden CPV-viitenumerot ovat 73000000-2 – 73436000-7, lukuun ottamatta viitenumeroa 73200000-4, 73210000-7 tai 73220000-0, jos jompikumpi ensimmäisen alakohdan a tai b alakohdassa mainituista edellytyksistä ei täyty.

2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 98 artiklan mukaisesti 1 kohdassa tarkoitettujen CPV-viitenumerojen muuttamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon CPV-nimikkeistön muutokset, jos tällaiset muutokset eivät merkitse tämän direktiivin soveltamisalan muuttamista.

26 artikla Erityisjärjestelyjen alaiset hankintasopimukset

1. Rajoittamatta 27 artiklan soveltamista Itävallan tasavallan ja Saksan liittotasavallan on varmistettava toimiluvan myöntämistä koskevien ehtojen tai muiden asianmukaisten toimenpiteiden avulla, että päätöksissä 2002/205/EY ja 2004/73/EY mainituilla aloilla toimivat yksiköt

a)      noudattavat syrjimättömyyden ja kilpailuun perustuvan hankinnan periaatteita tehdessään tavarahankintasopimuksia, rakennusurakkasopimuksia ja palveluhankintasopimuksia, erityisesti antaessaan talouden toimijoiden saataville tietoja suunnitelluista hankinnoistaan;

b)      toimittavat komissiolle tekemiään hankintasopimuksia koskevat tiedot komission päätöksessä 93/327/ETY[41] määritellyin edellytyksin.

2. Rajoittamatta 27 artiklan soveltamista Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava toimiluvan myöntämistä koskevien ehtojen tai muiden asianmukaisten toimenpiteiden avulla, että päätöksessä 97/36/EY mainituilla aloilla toimivat yksiköt soveltavat 1 kohdan a ja b alakohtaa hankintasopimuksiin, jotka on tehty mainitun toiminnan harjoittamiseksi Pohjois-Irlannissa.

3. Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta öljyn tai kaasun etsintää varten tehtyihin hankintasopimuksiin.

4 alajakso Suoraan kilpailun kohteena olevat toiminnot ja niihin liittyvät menettelysäännökset

27 artikla Suoraan kilpailun kohteena olevat toiminnot

1. Hankintasopimuksiin, jotka tehdään 5–11 artiklassa tarkoitetun toiminnan suorittamiseksi, ei sovelleta tätä direktiiviä, jos jäsenvaltio tai hankintayksiköt, jotka ovat esittäneet 28 artiklan mukaisen pyynnön, voivat osoittaa, että toiminta siinä jäsenvaltiossa, jossa se toteutetaan, on suoraan kilpailun kohteena markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu; tätä direktiiviä ei sovelleta myöskään suunnittelukilpailuihin, jotka on järjestetty tällaisen toiminnan harjoittamiseksi kyseisellä maantieteellisellä alueella. Tällainen kilpailun arviointi, joka tehdään komission käytettävissä olevien tietojen perusteella tämän direktiivin soveltamiseksi, ei rajoita kilpailulainsäädännön soveltamista.

2. Siitä, onko toiminta suoraan kilpailun kohteena, päätetään 1 kohtaa sovellettaessa perussopimuksen kilpailumääräysten mukaisin perustein; näihin voivat kuulua kyseisten tavaroiden tai palvelujen ominaisuudet, vaihtoehtoisten tavaroiden tai palvelujen olemassaolo, hinnat ja useamman kuin yhden tavaroiden toimittajan tai palvelujen suorittajan todellinen tai mahdollinen olemassaolo.

Maantieteelliset viitemarkkinat, joiden perusteella kilpailun kohteena olemista arvioidaan, muodostuvat alueesta, jolla kyseiset yritykset tarjoavat ja hankkivat tavaroita ja palveluja, jolla kilpailuedellytykset ovat riittävän yhtenäiset ja joka voidaan erottaa maantieteellisistä lähialueista erityisesti kilpailuedellytysten huomattavan erilaisuuden perusteella. Tässä arvioinnissa on erityisesti otettava huomioon kyseisten tuotteiden tai palvelujen luonne ja ominaisuudet, markkinoille pääsyn esteet, kuluttajien valinnat, merkittävät erot yritysten markkinaosuuksissa kyseisen alueen ja lähialueiden välillä sekä olennaiset hintaerot.

3. Markkinoille pääsyä ei pidetä rajoitettuna 1 kohtaa sovellettaessa, jos jäsenvaltio on pannut täytäntöön liitteessä III mainitun unionin lainsäädännön ja soveltaa niitä.

Jos tietyille markkinoille pääsyä ei voida katsoa vapaaksi ensimmäisen alakohdan perusteella, on osoitettava, että kyseisille markkinoille pääsy on tosiasiallisesti ja oikeudellisesti vapaata.

28 artikla Menettely, jolla päätetään 27 artiklan soveltamisesta

1. Jos jäsenvaltio tai, jos kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä niin säädetään, hankintayksikkö katsoo 27 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyillä perusteilla, että tietty toiminta on suoraan kilpailun kohteena sellaisilla markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu, se voi esittää sen seikan vahvistamista koskevan pyynnön, että tätä direktiiviä ei sovelleta kyseisen toiminnan suorittamista koskevien hankintasopimusten tekemiseen tai suunnittelukilpailujen järjestämiseen.

Pyyntöihin on liitettävä kyseisen toiminnan suhteen toimivaltaisen riippumattoman kansallisen viranomaisen yksityiskohtainen ja perusteltu lausunto. Lausunnossa on perusteellisesti analysoitava edellytyksiä, joilla 27 artiklan 1 kohtaa voidaan mahdollisesti soveltaa kyseiseen toimintaan mainitun artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

Kyseisen jäsenvaltion tai hankintayksikön on toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat tiedot ja erityisesti tiedot kaikista laeista, asetuksista, hallinnollisista määräyksistä tai sopimuksista, jotka koskevat 27 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttymistä.

2. Komissio voi tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä vahvistaa tämän artiklan 4 kohdassa säädettyjen määräaikojen kuluessa annetulla täytäntöönpanopäätöksellä, onko 5–11 artiklassa tarkoitettu toiminta 27 artiklassa säädetyillä perusteilla arvioituna suoraan kilpailun kohteena. Kyseiset täytäntöönpanopäätökset annetaan 100 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Tämän direktiivin soveltaminen hankintasopimuksiin, jotka tehdään tietyn toiminnan toteuttamiseksi, ja suunnittelukilpailuihin, jotka järjestetään tällaisen toiminnan suorittamiseksi, päättyy seuraavissa tapauksissa:

a)      komissio on antanut tämän artiklan 3 kohdassa säädetyssä määräajassa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun täytäntöönpanopäätöksen, jossa vahvistetaan 27 artiklan 1 kohdan soveltaminen;

b)      komissio ei ole antanut tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua täytäntöönpanopäätöstä tämän artiklan 3 kohdassa säädetyssä määräajassa.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanopäätökset annetaan seuraavien määräaikojen kuluessa:

a)      90 työpäivän kuluessa, jos tietyille markkinoille pääsyn oletetaan olevan vapaata 27 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan perusteella;

b)      130 työpäivän kuluessa muissa kuin a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

Nämä määräajat alkavat sen päivän jälkeisenä ensimmäisenä työpäivänä, jona komissio vastaanottaa 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön tai, jos pyynnön mukana toimitettavat tiedot ovat epätäydellisiä, sen päivän jälkeisenä työpäivänä, jona täydelliset tiedot on vastaanotettu.

Komissio voi pidentää ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä määräaikoja pyynnön esittäneen jäsenvaltion tai hankintayksikön suostumuksella.

Komissio voi pyytää kyseistä jäsenvaltiota tai hankintayksikköä tai tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua riippumatonta kansallista viranomaista tai muuta toimivaltaista kansallista viranomaista, myös 93 artiklassa tarkoitettua valvontaelintä, antamaan kaikki tarvittavat tiedot tai täydentämään tai selventämään annettuja tietoja asianmukaisen määräajan kuluessa. Jos vastaukset annetaan myöhässä tai ne ovat puutteellisia, ensimmäisessä alakohdassa säädettyjen määräaikojen kuluminen keskeytetään tietopyynnössä asetetun määräajan päättymisen ja täydellisten ja asianmukaisten tietojen vastaanottamisen väliseksi ajaksi.

4. Jos tietyssä jäsenvaltiossa harjoitettavan toiminnan osalta on jo aloitettu 1, 2 ja 3 kohdan mukainen menettely, ennen ensimmäistä hakemusta koskevan määräajan päättymistä tehtyjä uusia hakemuksia, jotka koskevat samaa toimintaa samassa jäsenvaltiossa, ei pidetä uusina menettelyinä, vaan ne käsitellään yhdessä ensimmäisen hakemuksen kanssa.

5. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa annetaan yksityiskohtaiset säännöt 1–4 kohdan soveltamisesta. Täytäntöönpanosäädöksessä on oltava ainakin seuraavat säännökset:

a)      3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn määräajan alkamis- ja päättymispäivän julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mukaan luettuina mahdolliset määräajan pidennykset tai määräajan kulumisen keskeytykset, tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti;

b)      sen tiedon julkaiseminen, voidaanko 27 artiklan 1 kohtaa soveltaa tämän artiklan 2 kohdan toisen alakohdan b alakohdan mukaisesti;

c)      täytäntöönpanosäännökset tämän artiklan 1 kohdan mukaisten pyyntöjen muodosta, sisällöstä ja muista yksityiskohdista;

d)      tämän artiklan 3 kohdassa säädettyjä määräaikoja koskevat säännöt.

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 100 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

IV LUKU Yleiset periaatteet

29 artikla Hankintaperiaatteet

Hankintayksiköiden on kohdeltava talouden toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja oikeasuhteisella tavalla.

Hankinnan suunnittelussa on varmistettava, ettei tavoitteena ole hankinnan jättäminen tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle tai kilpailua kaventaminen keinotekoisesti.

30 artikla Talouden toimijat

1. Talouden toimijoita, jotka sen jäsenvaltion lain mukaan, johon ne ovat sijoittautuneet, saavat tarjota kyseisiä palveluita, ei saa hylätä pelkästään sillä perusteella, että sen jäsenvaltion lain mukaan, jossa hankintasopimus tehdään, niiden olisi oltava joko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä.

Oikeushenkilöt voidaan kuitenkin palveluhankintoja ja rakennusurakoita sekä sellaisten tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta, joihin kuuluu lisäksi palveluja tai kokoamis- ja asennustöitä, velvoittaa ilmoittamaan tarjouksissaan tai osallistumishakemuksissaan hankintasopimuksen toteuttamisesta vastaavien henkilöiden nimet ja ammatillinen pätevyys.

2. Talouden toimijat saavat tehdä tarjouksia tai ilmoittautua ehdokkaiksi ryhmittyminä. Hankintayksiköt eivät saa asettaa ryhmittymille sellaisia julkisiin hankintoihin osallistumisen erityisiä edellytyksiä, joita ei aseteta yksittäisille ehdokkaille. Hankintayksiköt eivät voi edellyttää talouden toimijoiden ryhmittymiltä tiettyä oikeudellista muotoa tarjouksen tai osallistumishakemuksen tekemistä varten.

Hankintayksiköt voivat asettaa hankintasopimuksen täytäntöönpanolle erityisiä edellytyksiä silloin, kun sen toteuttajana on ryhmittymä, jos nämä edellytykset ovat objektiivisesti perusteltuja ja oikeasuhteisia. Niissä voidaan kuitenkin edellyttää ryhmittymältä tiettyä oikeudellista muotoa sopimuksen teon jälkeen, sikäli kuin tämä on tarpeen hankintasopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.

31 artikla Varatut hankintasopimukset

Jäsenvaltiot voivat varata oikeuden osallistua julkista hankintaa koskeviin menettelyihin sellaisille suojatyökeskuksille ja talouden toimijoille, joiden päätarkoituksena on vammaisten ja heikommassa asemassa olevien työntekijöiden integroiminen yhteiskuntaan ja työelämään, tai rajata hankintasopimusten toteuttamisen suojatyöohjelmiin, jos yli 30 prosenttia kyseisten suojatyökeskusten, talouden toimijoiden tai suojatyöohjelmien työntekijöistä on vammaisia tai heikommassa asemassa olevia työntekijöitä.

Tarjouskilpailukutsussa on oltava viittaus tähän artiklaan.

32 artikla Luottamuksellisuus

1. Hankintayksiköt voivat asettaa talouden toimijoille vaatimuksia hankintamenettelyn kuluessa antamiensa tietojen, kelpuuttamisjärjestelmän yhteydessä annetut tiedot mukaan luettuina, luottamuksellisuuden suojaamiseksi, riippumatta siitä, onko tästä maininta kelpuuttamisjärjestelmää koskevassa ilmoituksessa, jota käytetään tarjouskilpailukutsuna.

2. Jollei tässä direktiivissä tai tiedonsaantia koskevassa kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä ja rajoittamatta tämän direktiivin 64 ja 69 artiklassa säädettyjen, tehtyjen hankintasopimuksien julkaisemista sekä ehdokkaille ja tarjoajille tiedottamista koskevien velvoitteiden soveltamista, hankintayksikkö ei saa paljastaa tietoja, joita talouden toimijat ovat sille antaneet ja jotka nämä ovat määritelleet luottamuksellisiksi, tekniset tai kaupalliset liikesalaisuudet ja tarjousten luottamukselliset näkökohdat mukaan luettuina.

33 artikla Viestintään sovellettavat säännöt

1. Kaikki viestintä tai tiedonvaihto, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tämän direktiivin 46, 47 ja 48 artiklan, 49 artiklan 4 kohdan, 65 artiklan 2 kohdan tai 67 artiklan mukaisesti on käytettävä sähköistä muotoa, voidaan toimittaa hankintayksikön valinnan mukaan jollakin seuraavista viestintätavoista:

a)      sähköinen viestintä 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti;

b)      posti tai faksi;

c)      6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja olosuhteissa puhelin;

d)      useampi mainituista välineistä.

Jäsenvaltiot voivat saattaa sähköisten viestintävälineiden käytön pakolliseksi muissa kuin tämän direktiivin 46, 47 ja 48 artiklassa, 49 artiklan 4 kohdassa, 65 artiklan 2 kohdassa tai 67 artiklassa säädetyissä tilanteissa.

2. Valittujen viestintävälineiden on oltava yleisesti käytettävissä, eivätkä ne saa rajoittaa talouden toimijoiden mahdollisuutta osallistua tarjousmenettelyyn.

Hankintayksikköjen on varmistettava kaikessa tiedottamisessa ja tietojenvaihdossa sekä tietojen tallentamisessa, että tietojen koskemattomuus sekä tarjousten ja osallistumishakemusten luottamuksellisuus säilyvät. Hankintayksiköt saavat tarkastella tarjousten ja osallistumishakemusten sisältöä vasta niiden esittämiselle asetetun määräajan päätyttyä.

3. Sähköisessä muodossa tapahtuvaan tietojen toimittamiseen käytettävien välineiden ja niiden teknisten ominaisuuksien on oltava syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien tieto- ja viestintäteknologian tuotteiden kanssa, eivätkä ne saa rajoittaa talouden toimijoiden mahdollisuutta osallistua hankintamenettelyyn. Tämä kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisten sähköiseen vastaanottamiseen käytettävien laitteiden tekniset yksityiskohdat ja ominaisuudet esitetään liitteessä IV.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 98 artiklan mukaisesti liitteessä IV vahvistettujen teknisten yksityiskohtien ja ominaisuuksien mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen tai hallinnollisista syistä.

Jotta varmistetaan teknisten formaattien, prosessien ja sanomanvälityksen yhteentoimivuus erityisesti rajojen yli tapahtuvassa toiminnassa, komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 98 artiklan mukaisesti, jotta tietyt koskevat tekniset standardit voidaan saattaa pakollisiksi, erityisesti siltä osin, kuin kyseessä on tarjousten tai hakemusten sähköinen esittäminen, sähköiset luettelot sekä sähköinen todentaminen.

4. Hankintayksiköt voivat tarvittaessa edellyttää sellaisten välineiden käyttöä, joita ei ole yleisesti saatavilla, jos ne tarjoavat vaihtoehtoisia pääsymahdollisuuksia.

Hankintayksikköjen katsotaan tarjoavan asianmukaiset vaihtoehtoiset pääsymahdollisuudet seuraavissa tilanteissa:

a)      ne asettavat kyseiset välineet rajoituksetta, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville sähköisessä muodossa siitä päivästä, jona ilmoitus on julkaistu liitteen IX mukaisesti tai jona kiinnostuksen vahvistamista koskeva pyyntö on lähetetty. Ilmoituksessa tai kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä mainitaan internet-osoite, jossa kyseiset välineet ovat saatavilla;

b)      ne varmistavat, että muuhun kuin hankintayksikön jäsenvaltioon sijoittautuneet tarjoajat voivat osallistua hankintamenettelyyn ilman lisäkustannuksia verkossa saataville asetettujen väliaikaisten tunnistevälineen avulla;

c)      ne varmistavat, että käytössä on vaihtoehtoinen kanava tarjousten sähköistä toimittamista varten.

5. Tarjousten sähköiseen toimittamiseen ja vastaanottamiseen käytettäviin laitteisiin sekä osallistumishakemusten sähköiseen vastaanottamiseen käytettäviin laitteisiin sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)      tarjousten ja osallistumishakemusten sähköiseen toimittamiseen tarvittavia eritelmiä, myös salausta ja aikaleimausta, koskevien tietojen on oltava asianomaisten osapuolten käytettävissä;

b)      laitteiden, todentamismenetelmien ja sähköisten allekirjoitusten on oltava liitteen IV vaatimusten mukaisia;

c)      hankintayksiköiden on määriteltävä yksittäisen hankintamenettelyn eri vaiheissa tapahtuvassa sähköisessä viestinnässä vaadittava turvallisuustaso; turvallisuustason on oltava riskeihin nähden oikeasuhteinen;

d)      silloin kun vaaditaan direktiivissä 1999/93/EY[42] määriteltyjen kehittyneiden sähköisten allekirjoitusten käyttöä, hankintayksiköiden on allekirjoituksen voimassaoloajan hyväksyttävä komission päätöksessä 2009/767/EY[43] säädetyssä luotettavassa luettelossa tarkoitettuun hyväksyttyyn sähköiseen varmenteeseen perustuvat sähköiset allekirjoitukset, mahdollisesti yhdistettynä turvallisiin allekirjoituksen luomismenetelmiin, seuraavien edellytysten täyttyessä:

i)        niiden on määriteltävä sähköisen allekirjoituksen muoto komission päätöksessä 2011/130/EU[44] vahvistettujen sähköisten allekirjoitusten muotojen perusteella ja otettava käyttöön tarvittavat toimenpiteet niiden teknistä käsittelyä varten;

ii)       kun tarjous allekirjoitetaan luotettavaan luetteloon sisältyvällä hyväksytyllä varmenteella, ne eivät saa soveltaa lisävaatimuksia, jotka saattaisivat estää tarjoajia käyttämästä kyseisiä allekirjoituksia.

6. Osallistumishakemusten toimittamiseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)      Hankintamenettelyihin osallistumista koskevat hakemukset voidaan tehdä kirjallisesti tai puhelimitse; jälkimmäisessä tapauksessa asiasta on lähetettävä kirjallinen vahvistus ennen hakemusten vastaanottamisen määräajan päättymistä;

b)      hankintayksiköt voivat edellyttää, että faksilla lähetetyt osallistumishakemukset on vahvistettava postitse tai sähköisin keinoin, jos tämä on todistelun kannalta tarpeen.

Edellä olevan b alakohdan soveltamiseksi hankintayksikön on ilmoitettava ilmoituksessa, jota käytetään tarjouskilpailukutsuna, tai kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä, että faksilla toimitetut osallistumishakemukset on vahvistettava postitse tai sähköisin keinoin, ja asetettava määräaika tällaisen vahvistuksen lähettämiselle.

7. Hankintayksiköt voivat käyttää tietoja, joita käsitellään sähköisesti julkisia hankintamenettelyitä varten estääkseen, havaitakseen ja korjatakseen kussakin vaiheessa tehtävät virheet kehittämällä asianmukaisia välineitä.

34 artikla Sähköisten viestintävälineiden yleinen käyttövelvollisuus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään kahden vuoden kuluttua 101 artiklan 1 kohdassa vahvistetusta päivämäärästä kaikissa tämän direktiivin mukaisissa hankintamenettelyissä ja erityisesti tarjousten esittämisessä käytetään sähköisiä viestintävälineitä tämän artiklan vaatimusten mukaisesti.

Tätä velvoitetta ei sovelleta, jos sähköisten viestintävälineiden käyttö edellyttää erikoisvälineitä tai tiedostomuotoja, joita ei ole yleisesti saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa 3 kohdan merkityksessä. Hankintayksiköiden, jotka käyttävät muita viestintätapoja tarjousten esittämiseen, on osoitettava hankinta-asiakirjoissa, että sähköisten välineiden käyttö edellyttää talouden toimijoiden kanssa vaihdettavan tiedon erityisen luonteen vuoksi erikoisvälineitä tai tiedostomuotoja, joita ei ole yleisesti saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa.

Hankintayksiköillä katsotaan olevan perustellut syyt olla edellyttämättä sähköisten viestintävälineiden käyttöä tarjousten esittämiseen seuraavissa tapauksissa:

a)           teknisten eritelmien kuvaus on hankinnan erityisen luonteen vuoksi sellainen, ettei sitä voida esittää tavanomaisissa sovelluksissa käytettävillä tiedostomuodoilla;

b)           sovellukset, joilla voidaan käsitellä teknisten eritelmien kuvaukseen soveltuvia tiedostomuotoja, ovat omistuslisenssin alaisia, eikä hankintayksikkö voi asettaa niitä ladattavaksi tai etäkäyttöön;

c)           sovelluksissa, joilla voidaan käsitellä teknisten eritelmien kuvaukseen soveltuvia tiedostomuotoja, käytettäviä tiedostomuotoja ei voi käsitellä millään muulla avoimella tai ladattavalla sovelluksella.

35 artikla Nimikkeistöt

1. Julkisten hankintamenettelyjen yhteydessä tehtävät viittaukset nimikkeistöön on tehtävä käyttämällä asetuksella (EY) N:o 2195/2002[45] hyväksyttyä ”Yhteistä hankintanimikkeistöä” (CPV).

2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 98 artiklan mukaisesti liitteessä II ja XVI käytettyjen viitenumeroiden mukauttamiseksi silloin, kun CPV-nimikkeistön muutokset on otettava huomioon tässä direktiivissä eivätkä ne aiheuta muutoksia tämän direktiivin soveltamisalaan.

36 artikla Eturistiriidat

1. Jäsenvaltioiden on 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hankintaviranomaisten osalta säädettävä säännöistä, joiden avulla voidaan tehokkaasti ehkäistä ja tunnistaa mahdolliset eturistiriidat, jotka ilmenevät tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien hankintamenettelyjen toteuttamisessa, mukaan luettuina menettelyn suunnittelu ja valmistelu, hankinta-asiakirjojen laatiminen, ehdokkaiden ja tarjoajien valinta sekä sopimuksen tekeminen, ja korjata tilanne välittömästi, jotta vältetään kilpailun vääristyminen ja varmistetaan kaikkien tarjoajien yhdenvertainen kohtelu.

Eturistiriita vallitsee silloin, kun 2 kohdassa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvilla henkilöillä on hankintamenettelyn tulokseen liittyvä välitön tai välillinen yksityinen etu, jonka saatetaan katsoa vaarantavan heidän tehtäviensä puolueettoman hoitamisen.

Tämän artiklan soveltamiseksi ’yksityisellä edulla’ tarkoitetaan perhe- tai tunnesiteisiin liittyvää, taloudellista tai poliittista taikka muuta ehdokkaiden tai tarjoajien yhteistä etua, ammatilliset eturistiriidat mukaan luettuina.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä sovelletaan eturistiriitoihin, joissa osallisena ovat vähintään seuraavat henkilöryhmät:

a)      hankintamenettelyssä mukana olevan hankintaviranomaisen, hankintapalvelujen tarjoajien tai muiden palveluntarjoajien henkilöstön jäsenet;

b)      hankintaviranomaisen johtaja ja hankintaviranomaisen päätöksentekoelinten jäsenet, jotka pystyvät vaikuttamaan hankintamenettelyn tulokseen, vaikka he eivät olisi mukana siinä.

3. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että

a)      edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut henkilöstön jäsenet ilmoittavat viipymättä kaikista heidän tietoonsa tulleista ehdokkaisiin tai tarjoajiin liittyvistä eturistiriidoista, jotta hankintaviranomainen voi toteuttaa korjaavat toimenpiteet;

b)      ehdokkailla ja tarjoajilla on velvollisuus toimittaa hankintamenettelyn alussa ilmoitus mahdollisista etuoikeutetuista yhteyksistä, joita niillä on 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja henkilöiden kanssa ja jotka saattavat johtaa kyseisten henkiöiden joutumiseen eturistiriitatilanteeseen; hankintaviranomaisen on mainittava 94 artiklassa tarkoitetussa erillisessä kertomuksessa, onko ehdokas tai tarjoaja toimittanut kyseisen ilmoituksen.

Eturistiriitatilanteen syntyessä hankintaviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet. Näihin toimenpiteisiin voi sisältyä kyseisen henkilöstön jäsenen jäävääminen hankintamenettelyssä tai henkilöstön jäsenen tehtävien ja velvollisuuksien uudelleenosoittaminen. Jos eturistiriitatilannetta ei voida muulla tavoin tehokkaasti korjata, asianomainen ehdokas tai tarjoaja on jätettävä menettelyn ulkopuolelle.

Jos havaitaan etuoikeutettuja yhteyksiä, hankintaviranomaisen on välittömästi ilmoitettava asiasta 93 artiklan mukaisesti nimetylle valvontaelimelle ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta vältetään sopimaton vaikuttaminen hankintasopimusten tekomenettelyssä ja varmistetaan ehdokkaiden ja tarjoajien yhdenvertainen kohtelu. Jos eturistiriitatilannetta ei voida muulla tavoin tehokkaasti korjata, asianomainen ehdokas tai tarjoaja on jätettävä menettelyn ulkopuolelle.

4. Kaikki tämän artiklan mukaisesti toteutetut toimenpiteet on esitettävä 94 artiklassa tarkoitetussa erillisessä kertomuksessa.

37 artikla Lainvastainen toiminta

Ehdokkaiden on menettelyn alussa esitettävä valaehtoinen vakuutus osoittaakseen, etteivät ne ole ryhtyneet eivätkä ryhdy mihinkään seuraavista:

a)           sopimattomalla tavalla hankintayksikön päätöksentekoon vaikuttaminen tai sellaisten luottamuksellisten tietojen hankkiminen, joista ehdokkaille voisi koitua perusteetonta etua hankintamenettelyssä;

b)           sopimusten tekeminen muiden ehdokkaiden ja tarjoajien kanssa kilpailun vääristämiseksi, tai

c)           harhaanjohtavan tiedon tahallinen toimittaminen, millä voi olla olennainen vaikutus menettelyn ulkopuolelle jättämistä, valintaa tai sopimuksen tekemistä koskeviin päätöksiin.

II OSASTO HANKINTASOPIMUKSIIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

I LUKU Menettelyt

38 artikla Julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen ja muihin kansainvälisiin sopimuksiin liittyvät ehdot

1. Siltä osin, kuin sovelletaan liitteitä III, IV ja V sekä julkisia hankintoja koskevan sopimuksen Euroopan unionin liitteen 1 yleisiä huomautuksia ja muita unionia sitovia kansainvälisiä sopimuksia, jotka luetellaan tämän direktiivin liitteessä V, 4 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hankintayksiköiden on myönnettävä näiden sopimusten allekirjoittajien rakennusurakoille, tavarantoimituksille, palveluille ja talouden toimijoille vähintään yhtä edullinen kohtelu kuin unionin rakennusurakoille, tavarantoimituksille, palveluille ja talouden toimijoille. Kun hankintayksiköt soveltavat tätä direktiiviä kyseisten sopimusten allekirjoittajien talouden toimijoihin, niiden on noudatettava kyseisiä sopimuksia.

2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 98 artiklan mukaisesti liitteen V luettelon muuttamiseksi silloin, kun se on uusien kansainvälisten sopimusten tekemisen tai olemassa olevien kansainvälisten sopimusten muuttamisen vuoksi tarpeen.

39 artikla Menettelyjen valinta

1. Tavarantoimituksia, rakennusurakoita tai palveluja koskevia hankintasopimuksia tehdessään hankintayksiköiden on noudatettava menettelyjä, jotka on mukautettu tämän direktiivin mukaisiksi, edellyttäen että tarjouskilpailu on julkaistu tämän direktiivin mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 42 artiklan soveltamista.

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että hankintayksiköt voivat soveltaa avoimia tai rajoitettuja menettelyjä taikka neuvottelumenettelyjä, joita edeltää tarjouskilpailukutsu, tämän direktiivin säännösten mukaisesti.

2. Tarjouskilpailukutsu voidaan esittää yhdellä seuraavista tavoista:

a)      61 artiklan mukainen ohjeellinen kausi-ilmoitus, jossa sopimus tehdään rajoitetulla menettelyllä tai neuvottelumenettelyllä;

b)      62 artiklan mukainen ilmoitus kelpuuttamisjärjestelmästä, jos sopimus tehdään rajoitetulla menettelyllä, neuvottelumenettelyllä tai innovaatiokumppanuutena,

c)      63 artiklan mukainen hankintailmoitus.

Edellä a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa ohjeellisen kausi-ilmoituksen perusteella kiinnostuksensa ilmaisseita talouden toimijoita on pyydettävä vahvistamaan kiinnostuksensa kirjallisesti 68 artiklan mukaisella vahvistuspyynnöllä.

3. Jäsenvaltiot voivat säätää, että hankintayksiköt voivat soveltaa neuvottelumenettelyä ilman edeltävää tarjouskilpailua ainoastaan 42 artiklassa määritellyissä erityisissä tapauksissa ja olosuhteissa.

40 artikla Avoin menettely

1. Avoimissa menettelyissä kaikki halukkaat talouden toimijat voivat jättää tarjouskilpailukutsun perusteella tarjouksen.

Vähimmäismääräaika tarjousten vastaanottamiselle on 40 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä.

Tarjoukseen on liitettävä laatuun perustuvaa valintaa varten vaaditut tiedot.

2. Jos hankintayksiköt ovat julkaisseet ohjeellisen kausi-ilmoituksen, jota ei käytetä tarjouskilpailukutsuna, tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa asetettu tarjousten vastaanottamisen vähimmäismääräaika voidaan lyhentää 20 päivään, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

a)      ohjeellinen kausi-ilmoitus sisältää liitteessä VI olevan A osan I jaksossa vaadittujen tietojen lisäksi kaikki liitteessä VI olevan A osan II jaksossa vaaditut tiedot, sikäli kuin viimeksi mainitut tiedot ovat saatavilla ohjeellisen kausi-ilmoituksen julkaisemisajankohtana;

b)      ohjeellinen kausi-ilmoitus on lähetetty julkaistavaksi vähintään 45 päivää ja enintään 12 kuukautta ennen hankintailmoituksen lähettämistä.

3. Jos 1 kohdan toisessa alakohdassa säädettyjen määräaikojen noudattaminen on hankintayksikön asianmukaisesti perusteleman kiireen vuoksi käytännössä mahdotonta, hankintayksiköt voivat vahvistaa määräajan, jonka on oltava vähintään 20 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä.

4. Hankintayksikkö voi lyhentää 1 kohdan toisessa alakohdassa asetettua tarjousten vastaanottamisen vähimmäismääräaika viidellä päivällä, jos se hyväksyy tarjousten esittämisen sähköisessä muodossa 33 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesi.

41 artikla Rajoitettu menettely

1. Rajoitetuissa menettelyissä kaikki halukkaat talouden toimijat voivat jättää tarjouskilpailukutsun perusteella osallistumishakemuksen toimittamalla laatuun perustuvaa valintaa varten vaaditut tiedot.

Osallistumishakemusten vastaanottamisen vähimmäismääräajaksi on vahvistettava yleensä vähintään 30 päivää hankintailmoituksen tai kiinnostuksen vahvistamista koskevan pyynnön lähetyspäivästä, eikä se missään tapauksessa saa olla lyhyempi kuin 15 päivää.

2. Tarjouksia voivat jättää ainoastaan sellaiset talouden toimijat, jotka hankintayksikkö on vaadittujen tietojen arvioinnin perusteella kutsunut. Hankintayksiköt voivat rajata niiden sopivien ehdokkaiden lukumäärää, jotka kutsutaan osallistumaan menettelyyn 72 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Määräaika tarjousten vastaanottamiselle voidaan asettaa hankintayksikön ja valittujen ehdokkaiden välisellä sopimuksella, jos kaikille ehdokkaille annetaan yhtä pitkä määräaika tarjousten valmistelua ja jättämistä varten.

Jos määräajasta tarjousten vastaanottamiselle ei päästä sopimukseen, hankintayksikön on asetettava määräaika, joka ei missään tapauksessa saa olla lyhyempi kuin 10 päivää tarjouspyynnön esittämispäivästä.

42 artikla Neuvottelumenettely, jota edeltää tarjouskilpailukutsu

1. Neuvottelumenettelyissä, joita edeltää tarjouskilpailukutsu, kaikki halukkaat talouden toimijat voivat jättää tarjouskilpailukutsun perusteella osallistumishakemuksen toimittamalla laatuun perustuvaa valintaa varten vaaditut tiedot.

Osallistumishakemusten vastaanottamisen vähimmäismääräajaksi on vahvistettava yleensä vähintään 30 päivää hankintailmoituksen lähetyspäivästä, tai jos tarjouskilpailuun kutsutaan ohjeellisella kausi-ilmoituksella, kiinnostuksen vahvistamista koskevan pyynnön lähetyspäivästä, eikä se missään tapauksessa saa olla lyhyempi kuin 15 päivää.

2. Neuvotteluihin voivat osallistua ainoastaan hankintayksikön vaadittujen tietojen arvioinnin perusteella kutsumat talouden toimijat. Hankintayksiköt voivat rajata niiden sopivien ehdokkaiden lukumäärää, jotka kutsutaan osallistumaan menettelyyn 72 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Määräaika tarjousten vastaanottamiselle voidaan asettaa hankintayksikön ja valittujen ehdokkaiden välisellä sopimuksella, jos kaikille ehdokkaille annetaan yhtä pitkä määräaika tarjousten valmistelua ja jättämistä varten.

Jos määräajasta tarjousten vastaanottamiselle ei päästä sopimukseen, hankintayksikön on asetettava määräaika, joka ei missään tapauksessa saa olla lyhyempi kuin 10 päivää tarjouspyynnön esittämispäivästä.

43 artikla Innovaatiokumppanuus

1. Jäsenvaltiot voivat säätää, että hankintayksiköt voivat toteuttaa innovaatiokumppanuuksia tämän direktiivin säännösten mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat päättää olla saattamatta innovaatiokumppanuuksia osaksi kansallista lainsäädäntöä tai rajoittaa niiden käytön tietyntyyppisiin hankintoihin.

Innovaatiokumppanuuksissa talouden toimivat voivat esittää tarjouskilpailukutsun perusteella osallistumishakemuksen 39 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti, kun tavoitteena on jäsennellyn kumppanuuden toteuttaminen innovatiivisen tuotteen, palvelun tai rakennustyön kehittämiseksi ja niistä myöhemmin seuraavien tavarantoimitusten, palvelujen tai rakennustöiden hankkimiseksi, edellyttäen että ne voidaan toimittaa sovittua suoritustasoa noudattaen ja sovituin kustannuksin.

2. Kumppanuus on jäsenneltävä peräkkäisiin vaiheisiin tutkimus- ja innovointiprosessin eri vaiheiden mukaisesti mahdollisesti tuotteiden valmistukseen tai palvelujen suorittamiseen asti. Kumppanuuteen on sisällytettävä kumppanille asetetut välitavoitteet sekä korvauksen suorittaminen asianmukaisina erinä. Hankintayksikkö voi näiden tavoitteiden perusteella päättää kunkin vaiheen jälkeen kumppanuuden päättämisestä ja aloittaa jäljellä olevia vaiheita varten uuden hankintamenettelyn, jos sillä on asianmukaiset immateriaalioikeudet.

3. Hankintasopimus tehdään 42 artiklassa vahvistettujen, neuvottelumenettelyä, jota edeltää tarjouskilpailukutsu, koskevien sääntöjen mukaisesti.

Ehdokkaiden valinnassa hankintayksiköiden on kiinnitettävä erityistä huomiota perusteisiin, joilla arvioidaan tarjoajien kykyä ja kokemusta tutkimuksen ja kehittämisen tai innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen alalla. Hankintayksiköt voivat rajata niiden sopivien ehdokkaiden lukumäärää, jotka kutsutaan osallistumaan menettelyyn, 72 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Ainoastaan sellaiset talouden toimijat, jotka hankintayksikkö on kutsunut vaadittujen tietojen arvioinnin perusteella, voivat esittää tutkimusta ja kehittämistä koskevia hankkeita, joilla pyritään täyttämään hankintayksikön määrittelemät tarpeet, joita ei voida olemassa olevilla ratkaisuilla toteuttaa. Hankintasopimuksen ainoa tekoperuste saa olla kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valitseminen 76 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

4. Kumppanuuden rakenteen ja erityisesti eri vaiheiden keston ja arvon on ilmennettävä ehdotetun ratkaisun innovatiivisuusastetta ja sellaisen innovatiivisen ratkaisun, jota ei vielä ole markkinoilla, kehittämiseksi tarvittavien tutkimus- ja innovointitoimien eri vaiheita. Kumppanuudesta seuraavien myöhempien tavarantoimitusten, palvelujen tai rakennustöiden hankkimista koskevan sopimuksen arvon ja keston on pysyttävä tarkoituksenmukaisissa rajoissa, ja siinä on otettava huomioon tarve kattaa kustannukset, innovatiivisen ratkaisun kehittämisestä aiheutuvat kustannukset mukaan luettuina, sekä saavuttaa riittävä voitto.

Hankintayksiköt eivät saa käyttää innovaatiokumppanuuksia siten, että estetään, rajoitetaan tai vääristetään kilpailua.

44 artikla Neuvottelumenettely ilman edeltävää tarjouskilpailukutsua

Hankintayksiköt voivat seuraavissa tapauksissa käyttää neuvottelumenettelyä ilman edeltävää tarjouskilpailukutsua:

a)           kun menettelyllä, johon sisältyy edeltävä tarjouskilpailu, ei ole saatu lainkaan tarjouksia tai sopivia tarjouksia taikka yhtään osallistumishakemusta ei ole jätetty, edellyttäen ettei hankintasopimuksen alkuperäisiä ehtoja olennaisesti muuteta;

b)           kun hankintasopimus tehdään ainoastaan tutkimusta, kokeilua tai kehittämistä varten eikä taloudellisen hyödyn varmistamiseksi taikka tutkimus- ja kehittämiskustannusten kattamiseksi, eikä tällaisen hankintasopimuksen tekeminen rajoita myöhempien, erityisesti näitä tarkoituksia varten tehtävien hankintojen kilpailuttamista;

c)           kun hankinnan tavoitteena on taideteoksen luominen tai hankkiminen;

d)           kun rakennustyöt, tavarantoimitukset tai palvelut voidaan antaa ainoastaan tietyn talouden toimijan tehtäväksi jostakin seuraavista syistä:

i)        teknisistä syistä johtuva kilpailun puuttuminen;

ii)       patenttien, tekijänoikeuksien ja muiden immateriaalioikeuksien suojaaminen;

iii)      muiden yksinoikeuksien suojaaminen.

Tätä poikkeusta sovelletaan ainoastaan silloin, kun olemassa ei ole järkevää vaihtoehtoista tai korvaavaa ratkaisua, eikä kilpailun puuttuminen johdu hankinnan parametrien keinotekoisesta kaventamisesta;

e)           sikäli kuin se on ehdottoman tarpeellista, kun avoimille tai rajoitetuille menettelyille taikka neuvottelumenettelyille, joita edeltää tarjouskilpailukutsu, asetettuja määräaikoja ei voida ylivoimaisesta esteestä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi noudattaa. Seikat, jotka esitetään äärimmäisen kiireen perusteiksi, eivät missään tapauksessa saa johtua hankintayksiköstä;

f)            kun kyseessä ovat tavarahankintasopimukset lisätoimitusten saamiseksi alkuperäiseltä tavarantoimittajalta joko tavanomaisten tavarantoimitusten tai laitteistojen osittaiseksi korvaamiseksi tai olemassa olevien tavarantoimitusten taikka laitteistojen laajentamiseksi ja kun tavarantoimittajan vaihtamisen vuoksi hankintayksikkö joutuisi hankkimaan teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaista materiaalia, mikä johtaisi yhteensopimattomuuteen tai suhteettomiin teknisiin vaikeuksiin käytön ja kunnossapidon osalta;

g)           kyseessä ovat uudet rakennustyöt tai palvelut, jotka ovat samanlaisten, samojen hankintayksiköiden aiemman sopimuksen sopimuspuolena olleen toimeksisaajan suorittamien palvelujen toistamista, ja nämä rakennustyöt tai palvelut ovat yhdenmukaisia sellaisen perushankkeen kanssa, josta ensimmäinen sopimus tehtiin 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

h)           kyseessä ovat tavarat, jotka on noteerattu raaka-ainemarkkinoilla tai muilla vastaavanlaisilla markkinoilla kuten sähköpörssi, ja hankittu sieltä;

i)            kun hankinnat tehdään poikkeuksellisen edullisesti käyttämällä hyödyksi hyvin lyhyen ajan voimassa olevaa erityisen edullista tarjousta hankkia tavaraa huomattavasti tavanomaisia markkinahintoja halvemmalla;

j)            kun tavaraa hankitaan erityisen edullisesti joko liiketoimintansa lopullisesti lopettavalta tavarantoimittajalta tai maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjältä, velkojien kanssa tehdyllä sopimuksella tai samankaltaisella kansallisten säännösten tai määräysten mukaisella menettelyllä;

k)           kun palveluhankintasopimus tehdään tämän direktiivin mukaisesti järjestetyn suunnittelukilpailun tuloksena, ja se on sovellettavien sääntöjen mukaan tehtävä suunnittelukilpailun voittajan kanssa, tai jos voittajia on useita, näistä jonkun kanssa; jälkimmäisessä tapauksessa kaikki suunnittelukilpailun voittajat on kutsuttava osallistumaan neuvotteluihin.

Edellä a alakohdan soveltamiseksi tarjousta ei pidetä sopivana silloin, kun

a)           se ei vastaa tarjouspyyntöä tai sitä ei voida hyväksyä, ja

b)           se on sopimuksen kannalta tarpeeton eikä täytä hankinta-asiakirjoissa määriteltyjä hankintayksikön tarpeita.

Tarjouksia pidetään tarjouspyyntöä vastaamattomina erityisesti silloin, kun ne eivät ole hankinta-asiakirjojen mukaisia tai tarjotut hinnat on suojattu tavanomaisilta kilpailuvoimilta;

Tarjouksia ei voida pitää hyväksyttävinä seuraavissa tapauksissa:

a)           ne on saatu myöhässä;

b)           niiden tekijä ei täytä vaadittuja pätevyysvaatimuksia;

c)           niiden hinta ylittää hankintayksikön talousarvion, joka on laadittu ennen hankintamenettelyn aloittamista; ennalta laadittu talousarvio on esitettävä kirjallisesti;

d)           ne on todettu poikkeuksellisen alhaisiksi 79 artiklan mukaisesti.

Tämän artiklan 1 kohdan g alakohdan soveltamiseksi perushankkeessa on ilmoitettava mahdollisten lisäurakoiden tai -palvelujen laajuudesta sekä edellytyksistä, joilla niitä koskeva sopimus voidaan tehdä. Heti ensimmäistä hanketta koskevan tarjouskilpailun yhteydessä on ilmoitettava, että tätä menettelyä on mahdollista noudattaa, ja hankintayksiköiden on otettava huomioon lisäurakoiden tai -palvelujen ennakoitu kokonaisarvo 12 ja 13 artiklan säännöksiä soveltaessaan.

II LUKU Sähköisissä ja yhdistetyissä hankinnoissa käytettävät tekniikat ja välineet

45 artikla Puitejärjestelyt

1. Hankintayksiköt voivat tehdä puitejärjestelyjä, edellyttäen että ne soveltavat tässä direktiivissä säädettyjä menettelyjä.

Puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman talouden toimijan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot erityisesti hintojen ja tarvittaessa ennakoitujen määrien osalta.

Puitejärjestelyn enimmäiskesto on neljä vuotta lukuun ottamatta poikkeustapauksia, joissa se on asianmukaisesti perusteltua puitejärjestelyn kohteen vuoksi.

2. Puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä tässä kohdassa sekä 3 ja 4 kohdassa säädettyjä menettelyjä noudattaen.

Kyseisiä menettelyjä voidaan soveltaa ainoastaan sellaisten hankintayksiköiden, jotka on selvästi yksilöity tätä varten tarjouskilpailukutsussa, kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä tai jos tarjouskilpailukutsuna käytetään ilmoitusta kelpuuttamisjärjestelmästä, tarjouspyynnössä, ja sellaisten talouden toimijoiden välillä, jotka ovat puitejärjestelyn alkuperäisiä osapuolia.

Puitejärjestelyyn perustuvissa hankintasopimuksissa ei saa missään tapauksessa eikä etenkään 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tehdä huomattavia muutoksia puitejärjestelyssä vahvistettuihin ehtoihin.

Hankintayksiköt eivät saa käyttää puitejärjestelyjä sääntöjenvastaisesti eivätkä siten, että estetään, rajoitetaan tai vääristetään kilpailua.

3. Jos puitejärjestely tehdään yhden ainoan talouden toimijan kanssa, puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

Kyseisten hankintasopimusten tekemistä varten hankintayksiköt voivat kuulla puitejärjestelyn osapuolena olevaa toimijaa kirjallisesti ja pyytää toimijaa tarvittaessa täydentämään tarjoustaan.

4. Jos puitejärjestely tehdään useamman kuin yhden talouden toimijan kanssa, se voidaan toteuttaa jommallakummalla seuraavista tavoista:

a)      ilman kilpailuttamista puitejärjestelyssä vahvistetuin ehdoin, kun puitejärjestelyyn sisältyy kaikki asianomaisten rakennusurakoiden ja tavarahankintojen toteuttamista sekä palvelujen suorittamista koskevat ehdot ja puolueettomat perusteet sen määrittämiseksi, mikä puitejärjestelyn osapuolena olevista talouden toimijoista toteuttaa urakan tai hankinnan taikka suorittaa palvelun; viimeksi mainitut perusteet on mainittava hankinta-asiakirjoissa;

b)      kilpailuttamalla puitejärjestelyn osapuolina olevat talouden toimijat uudelleen, kun puitejärjestelyyn ei sisälly kaikki asianomaisten rakennusurakoiden ja tavarahankintojen toteuttamista sekä palvelujen suorittamista koskevat ehdot.

5. Edellä 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kilpailun on perustuttava samoihin ehtoihin, joita on noudatettu puitejärjestelyä tehtäessä, ja tarvittaessa yksityiskohtaisemmin määriteltyihin ehtoihin sekä tarpeen mukaan puitejärjestelyn eritelmissä tarkoitettuihin muihin ehtoihin seuraavaa menettelyä noudattaen:

a)      hankintayksiköiden on kuultava kirjallisesti kunkin hankintasopimuksen osalta talouden toimijoita, joilla on edellytykset toteuttaa hankintasopimus;

b)      hankintayksiköiden on asetettava riittävä määräaika, jossa kuhunkin yksittäiseen hankintasopimukseen liittyvät tarjoukset on jätettävä, ottaen huomioon hankintasopimuksen kohteen monimutkaisuuden ja tarjousten toimittamiseen tarvittavan ajan kaltaiset seikat;

c)      tarjoukset on jätettävä kirjallisesti, ja niitä ei saa avata ennen kuin annettu vastausaika on päättynyt;

d)      hankintayksiköiden on tehtävä kukin hankintasopimus sen tarjoajan kanssa, joka on jättänyt parhaan tarjouksen puitejärjestelyn eritelmissä esitettyjä hankintasopimuksen tekoperusteita noudattaen.

46 artikla Dynaamiset hankintajärjestelmät

1. Hankintayksiköt voivat käyttää dynaamista hankintajärjestelmää tavanomaisiin hankintoihin, joiden markkinoilla yleisesti saatavilla olevat ominaisuudet täyttävät hankintayksikköjen tarpeet. Dynaaminen hankintajärjestelmä on toteutettava täysin sähköisenä menettelynä, joka on koko kestonsa ajan avoin kaikille valintaperusteet täyttäville talouden toimijoille.

2. Tehdäkseen hankintasopimuksen dynaamista hankintajärjestelmää käyttäen hankintayksiköiden on noudatettava rajoitetun menettelyn sääntöjä. Kaikki valintaperusteet täyttävät ehdokkaat on hyväksyttävä järjestelmään; järjestelmään hyväksyttävien ehdokkaiden määrää ei saa rajoittaa 72 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kaikki dynaamiseen hankintajärjestelmään liittyvät ilmoitukset on tehtävä yksinomaan sähköisessä muodossa 33 artiklan 2–6 kohdan mukaisesti.

3. Tehdäkseen hankintasopimuksia dynaamista hankintajärjestelmää käyttäen hankintayksiköiden on

a)      julkaistava tarjouskilpailu mainiten selvästi, että kyseessä on dynaaminen hankintajärjestelmä;

b)      ilmoitettava eritelmissä vähintään suunniteltujen hankintojen luonne ja arvioitu määrä sekä kaikki tarvittavat tiedot hankintajärjestelmästä, käytettävästä sähköisestä järjestelmästä ja viestintäyhteyttä koskevista teknisistä järjestelyistä ja eritelmistä;

c)      asetettava eritelmät ja kaikki niitä täydentävät asiakirjat rajoituksetta, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville järjestelmän keston ajaksi 67 artiklan mukaisesti.

4. Hankintayksiköiden on dynaamisen hankintajärjestelmän koko keston ajan annettava kaikille talouden toimijoille mahdollisuus hakea hyväksyntää osallistua järjestelmään 2 kohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti. Hankintayksiköiden on saatettava tällaisten hakemusten valintaperusteiden mukainen arviointi päätökseen 10 työpäivän kuluessa hakemusten vastaanottamisesta.

Hankintayksiköiden on ilmoitettava mahdollisimman pian ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulle talouden toimijalle, onko toimija hyväksytty dynaamiseen hankintajärjestelmään.

5. Hankintayksiköiden on 68 artiklan mukaisesti pyydettävä kaikkia dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksyttyjä tarjoajia jättämään tarjous kustakin yksittäisestä järjestelmän puitteissa tehtävästä hankinnasta.

Niiden on tehtävä hankintasopimus sen tarjoajan kanssa, joka on jättänyt parhaan tarjouksen sellaisten hankintasopimuksen tekoperusteiden mukaisesti, jotka on mainittu dynaamisen hankintajärjestelmän toteuttamiseksi käytetyssä hankintailmoituksessa, kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä tai jos tarjouskilpailukutsuna käytetään ilmoitusta kelpuuttamisjärjestelmästä, tarjouspyynnössä. Nämä perusteet voidaan tarvittaessa määritellä yksityiskohtaisemmin tarjouspyynnössä.

6. Hankintayksiköiden on ilmoitettava dynaamisen hankintajärjestelmän kesto tarjouskilpailukutsussa. Niiden on ilmoitettava komissiolle keston muutoksesta seuraavia vakiolomakkeita käyttäen:

a)      kun järjestelmän kestoa muutetaan järjestelmän voimassaoloa päättämättä, käytetään lomaketta, jota on alun perin käytetty dynaamisen hankintajärjestelmän tarjouskilpailukutsussa;

b)      jos järjestelmän voimassaolo on päättynyt, käytetään 64 artiklassa tarkoitettua jälki-ilmoitusta.

7. Asianomaisilta talouden toimijoilta tai dynaamisen hankintajärjestelmän osapuolilta ei saa veloittaa maksuja.

47 artikla Sähköiset huutokaupat

1. Hankintayksiköt voivat käyttää sähköisiä huutokauppoja, joiden kuluessa uusia alennettuja hintoja ja/tai tarjousten sisältämiä tiettyjä tekijöitä koskevia uusia arvoja esitetään.

Tätä varten hankintayksiköiden on käytettävä toistuvaa sähköistä menettelyä (sähköistä huutokauppaa), joka toteutetaan sen jälkeen, kun tarjouksille on tehty alustava kokonaisarviointi, ja joka mahdollistaa tarjousten luokittelun automaattisia arviointimenetelmiä käyttäen.

2. Hankintayksiköt voivat päättää avoimissa tai rajoitetuissa menettelyissä taikka neuvottelumenettelyissä, joita edeltää tarjouskilpailukutsu, että ennen hankintasopimuksen tekemistä käydään sähköinen huutokauppa, kun tarjouseritelmät voidaan laatia riittävän tarkasti.

Sähköistä huutokauppaa voidaan käyttää samoissa olosuhteissa puitejärjestelyn osapuolten kilpailuttamisessa uudelleen 45 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti, sekä 46 artiklassa tarkoitetun dynaamisen hankintajärjestelmän puitteissa tehtävän hankintasopimuksen kilpailuttamisessa.

3. Sähköisen huutokaupan on perustuttava yhteen seuraavista perusteista:

a)      ainoastaan hintoihin, jos hankintasopimus tehdään alhaisimpaan hintaan;

b)      hintoihin ja/tai eritelmissä ilmoitettujen tarjoukseen sisältyvien tekijöiden uusiin arvoihin, jos hankintasopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella.

4. Hankintayksiköiden, jotka päättävät järjestää sähköisen huutokaupan, on ilmoitettava asiasta hankintailmoituksessa, kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä tai jos tarjouskilpailukutsuna käytetään ilmoitusta kelpuuttamisjärjestelmästä, tarjouspyynnössä. Eritelmissä on oltava vähintään liitteessä VII esitetyt tiedot.

5. Ennen sähköisen huutokaupan toteuttamista hankintayksikköjen on tehtävä tarjousten alustava kokonaisarviointi hankintasopimuksen vahvistetun tekoperusteen / vahvistettujen tekoperusteiden mukaisesti tekoperusteille vahvistettua painotusta noudattaen.

Tarjousta on pidettävä hyväksyttävänä, jos sen on jättänyt hyväksytty tarjoaja ja se on teknisten eritelmien mukainen.

Kaikki hyväksyttävän tarjouksen jättäneet tarjoajat on kutsuttava samanaikaisesti sähköisessä muodossa osallistumaan sähköiseen huutokauppaan käyttäen –ilmoitetusta päivämäärästä ja kellonajasta alkaen – yhteyksiä kutsussa esitettyjen ohjeiden mukaisesti. Sähköinen huutokauppa voidaan käydä useissa peräkkäisissä vaiheissa. Sähköinen huutokauppa saa alkaa aikaisintaan kahden työpäivän kuluttua kutsujen lähettämispäivästä.

6. Jos hankintasopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, kutsuun on liitettävä asianomaista tarjousta koskevan, 76 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun painotuksen mukaisesti tehdyn kokonaisarvioinnin tulokset.

Kutsussa on ilmoitettava myös matemaattinen kaava, jonka mukaan uusi järjestys määräytyy sähköisessä huutokaupassa esitettyjen uusien hintojen ja/tai uusien arvojen perusteella automaattisesti. Kaava sisältää kaikkien kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valittujen perusteiden suhteellisen painotuksen, joka on esitettävä tarjouskilpailukutsuna käytettävässä ilmoituksessa, tai eritelmissä. Tätä varten mahdolliset hintahaarukat on kuitenkin esitettävä ennalta määrättynä arvona.

Jos hyväksytään vaihtoehtoja, kullekin vaihtoehdolle on määriteltävä erillinen kaava.

7. Sähköisen huutokaupan jokaisessa vaiheessa hankintayksiköiden on toimitettava välittömästi kaikille tarjoajille riittävät tiedot, joiden perusteella tarjoajat voivat milloin tahansa tarkistaa keskinäisen järjestyksensä. Hankintayksiköt voivat myös toimittaa muita tietoja muista tarjotuista hinnoista tai arvoista, edellyttäen että tästä ilmoitetaan eritelmissä. Ne voivat myös ilmoittaa milloin tahansa kyseiseen huutokauppavaiheeseen osallistuvien lukumäärän. Ne eivät kuitenkaan saa missään tapauksessa paljastaa tarjoajien henkilöllisyyttä sähköisen huutokaupan eri vaiheiden aikana.

8. Hankintayksiköiden on lopetettava sähköinen huutokauppa noudattaen yhtä tai useampaa seuraavista tavoista:

a)      etukäteen vahvistettuna päivänä ja kellonaikana;

b)      kun hankintayksiköille ei enää tarjota uusia hintoja tai arvoja, jotka vastaavat vähimmäiseroja koskevia vaatimuksia, edellyttäen että hankintayksiköt ovat etukäteen ilmoittaneet määräajan, jota noudatetaan viimeisen tarjouksen vastaanoton jälkeen ennen sähköisen huutokaupan lopettamista;

c)      kun etukäteen ilmoitettu huutokaupan eri vaiheiden lukumäärä on täyttynyt.

Jos hankintayksiköt ovat päättäneet lopettaa sähköisen huutokaupan c alakohdan mukaisesti soveltaen tarvittaessa lisäksi b alakohdassa tarkoitettuja menettelytapoja, huutokauppaan osallistumista koskevassa kutsussa on ilmoitettava huutokaupan kunkin vaiheen aikataulu.

9. Lopetettuaan sähköisen huutokaupan hankintayksiköiden on tehtävä hankintasopimus 76 artiklan mukaisesti sähköisen huutokaupan tulosten perusteella.

48 artikla Sähköiset luettelot

1. Jos hankintayksiköt vaativat 33 artiklan nojalla sähköisten viestintätapojen käyttöä, ne voivat vaatia, että tarjoukset esitetään sähköisen luettelon muodossa.

Jäsenvaltiot voivat tehdä sähköisten luetteloiden käytön pakolliseksi tietyntyyppisissä hankinnoissa.

Sähköisen luettelon muodossa esitettäviin tarjouksiin voidaan liittää muita tarjousta täydentäviä asiakirjoja.

2. Ehdokkaiden ja tarjoajien on laadittava sähköiset luettelot voidakseen osallistua yksittäiseen hankintamenettelyyn hankintayksikön vahvistamien teknisten eritelmien ja muodon mukaisesti.

Lisäksi sähköisten luetteloiden on oltava sähköisiä viestintävälineitä koskevien vaatimusten ja hankintayksikön 33 artiklan mukaisesti vahvistamien muiden vaatimusten mukaisia.

3. Jos tarjousten esittämisen sallitaan tai edellytetään tapahtuvan sähköisen luettelon muodossa, hankintayksiköiden on

a)      ilmoitettava asiasta hankintailmoituksessa, kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä tai jos tarjouskilpailukutsuna käytetään ilmoitusta kelpuuttamisjärjestelmästä, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa;

b)      ilmoitettava eritelmissä 33 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki tarvittavat luetteloon liittyvät tiedot, jotka koskevat muotoa, käytettävää sähköistä järjestelmää ja viestintäyhteyttä koskevia teknisiä järjestelyjä ja eritelmiä.

4. Jos puitejärjestely on tehty useamman kuin yhden talouden toimijan kanssa sähköisten luetteloiden muodossa tehtyjen tarjousten perusteella, hankintayksiköt voivat vaatia, että uudelleenkilpailuttaminen yksittäisten hankintasopimusten tekemiseksi tapahtuu ajan tasalle saatettujen luetteloiden perusteella. Tällaisessa tapauksessa hankintayksiköiden on käytettävä yhtä seuraavista vaihtoehtoisista menetelmistä:

a)      hankintayksiköt kutsuvat tarjoajat toimittamaan uudelleen sähköiset luettelonsa, jotka on mukautettu asianomaisen yksittäisen hankintasopimuksen vaatimusten mukaisiksi;

b)      hankintayksiköt ilmoittavat tarjoajille, että ne aikovat poimia jo toimitetuista luetteloista tiedot, joita tarvitaan asianomaisen yksittäisen hankintasopimuksen vaatimuksiin mukautettujen tarjousten muodostamiseksi, jäljempänä ’tietojen poiminta’, edellyttäen että tämän menetelmän käytöstä on ilmoitettu puitejärjestelyn hankinta-asiakirjoissa.

5. Jos hankintayksiköt avaavat kilpailun uudelleen yksittäisiä hankintasopimuksia varten 4 kohdan b alakohdan mukaisesti, niiden on ilmoitettava päivämäärä ja kellonaika, jolloin ne aikovat poimia tarvittavat tiedot asianomaisen yksittäisen hankintasopimuksen vaatimuksiin mukautettujen tarjousten muodostamiseksi, ja annettava tarjoajille mahdollisuus kieltäytyä tällaisesta tietojen poimimisesta.

Hankintayksiköiden on varattava riittävä aika ilmoittamisen ja tietojen tosiasiallisen poimimisen välille.

Ennen hankintasopimuksen tekemistä hankintayksiköiden on esitettävä poimitut tiedot asianomaiselle tarjoajalle ja annettava sille tilaisuus kiistää tai vahvistaa tällä tavoin muodostetun tarjouksen paikkansapitävyys.

6. Hankintayksiköt voivat tehdä dynaamiseen hankintajärjestelmään perustuvia hankintasopimuksia tietoja poimimalla, edellyttäen että dynaamiseen hankintajärjestelmään osallistumista koskevaan pyyntöön on liitetty sähköinen luettelo hankintayksikön vahvistamien teknisten eritelmien ja muodon mukaisesti. Ehdokkaiden on täydennettävä myöhemmin tätä luetteloa, kun niille ilmoitetaan hankintayksikön aikomuksesta muodostaa tarjouksia tietoja poimimalla. Tietojen poimimisen on tapahduttava 4 kohdan b alakohdan ja 5 kohdan mukaisesti.

49 artikla Keskitetyt hankintatoiminnot ja yhteishankintayksiköt

1. Hankintayksiköt voivat hankkia rakennusurakoita, tavaroita ja/tai palveluja yhteishankintayksiköitä käyttäen.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että hankintayksiköillä on mahdollisuus käyttää toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden yhteishankintayksiköiden tarjoamia keskitettyjä hankintatoimintoja.

3. Hankintayksikön katsotaan täyttävän tämän direktiivin mukaiset velvollisuutensa, kun se tekee hankintoja käyttäen keskitettyjä hankintatoimintoja, edellyttäen että yhteishankintayksikkö huolehtii yksinään kyseisten hankintamenettelyjen kaikista vaiheista tarjouskilpailun julkaisemisesta asianomaisen yhden tai useamman hankintasopimuksen toteuttamisen päättymiseen.

Jos kuitenkin asianomainen hankintayksikkö huolehtii hankintamenettelyn tiettyjen vaiheiden tai asianomaisten hankintasopimusten toteutuksesta, se on edelleen vastuussa tämän direktiivin mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä huolehtimiensa vaiheiden osalta.

4. Yhteishankintayksikön huolehtimat kaikki hankintamenettelyt on toteutettava sähköisiä viestintävälineitä käyttämällä 33 artiklan vaatimusten mukaisesti.

5. Hankintayksiköt voivat – ilman että ne soveltavat tässä direktiivissä säädettyjä menettelyjä – valita yhteishankintayksikön huolehtimaan keskitetyistä hankintatoiminnoista, mukaan luettuna tilanne, jossa yhteishankintayksikölle maksetaan korvaus siitä.

6. Yhteishankintayksiköiden on myös huolehdittava keskitettyjen hankintatoimintojensa yhteydessä tekemiensä hankintasopimusten, puitejärjestelyjen tai dynaamisten hankintajärjestelmien toteuttamisen aikana suoritettujen kaikkien liiketapahtumien dokumentoinnista.

50 artikla Hankintojen tukitoiminnot

Hankintojen tukitoimintojen suorittajat on valittava tässä direktiivissä säädettyjä hankintamenettelyjä noudattaen.

51 artikla Tilapäiset yhteishankinnat

1. Yksi tai useampi hankintayksikkö voi sopia tiettyjen yksittäisten hankintojen toteuttamisesta yhteisesti.

2. Jos yksi hankintayksikkö huolehtii yksinään kyseisten hankintamenettelyjen kaikista vaiheista tarjouskilpailun julkaisemisesta asianomaisen yhden tai useamman hankintasopimuksen toteuttamisen päättymiseen, kyseinen hankintayksikkö on yksin vastuussa tämän direktiivin mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä.

Jos kuitenkin useampi kuin yksi osallistuvista hankintayksiköistä huolehtii hankintamenettelyjen suorittamisesta tai asianomaisten hankintasopimusten toteuttamisesta, kukin niistä on edelleen vastuussa tämän direktiivin mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä huolehtimiensa vaiheiden osalta.

52 artikla Eri jäsenvaltioista olevien hankintayksiköiden väliset yhteishankinnat

1. Eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt voivat tehdä hankintasopimuksia yhdessä käyttämällä jotakin tässä artiklassa kuvatuista keinoista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta erityissuhteita käsittelevän I osaston, III luvun, 2 jakson 2 alajakson soveltamista.

2. Useat hankintayksiköt voivat hankkia rakennusurakoita, tavaroita ja/tai palveluja toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaa yhteishankintayksikköä käyttäen. Tällöin hankintamenettelyn on tapahduttava yhteishankintayksikön sijaintijäsenvaltion kansallisten säännösten mukaisesti.

3. Useat eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt voivat tehdä hankintasopimuksen yhdessä. Tällöin osallistuvien hankintayksiköiden on tehtävä sopimus, jossa määritetään

a)      mitä kansallisia säännöksiä on sovellettava hankintamenettelyyn;

b)      hankintamenettelyn sisäinen rakenne, mukaan luettuina menettelyn hallinnointi, tehtävänjako, hankittavien rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen jakaminen ja hankintasopimusten tekeminen.

Kun sovellettavaa kansallista lakia määritetään a alakohdan mukaisesti, hankintayksiköt voivat valita minkä tahansa sellaisen jäsenvaltion kansalliset säännökset, jossa vähintään yksi osallistuvista yksiköistä sijaitsee.

4. Jos useat eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt ovat perustaneet yhteisen oikeushenkilön, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006[46] mukaiset eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät tai muut unionin oikeuden mukaisesti perustetut oikeushenkilöt, osallistuvien hankintayksiköiden on sovittava yhteisen oikeushenkilön toimivaltaisen elimen tekemällä päätöksellä siitä, minkä seuraavan jäsenvaltion kansallisia hankintasääntöjä sovelletaan:

a)      sen jäsenvaltion kansalliset säännökset, jossa yhteisellä oikeushenkilöllä on sääntömääräinen kotipaikka;

b)      sen jäsenvaltion kansalliset säännökset, jossa yhteinen oikeushenkilö harjoittaa toimintaansa.

Tätä sopimusta voidaan soveltaa joko määräämättömän ajan, jos se vahvistetaan yhteisen oikeushenkilön perustamisasiakirjassa, tai sopimuksen soveltamisen voidaan rajata koskemaan tiettyä ajanjaksoa, tietyntyyppisiä hankintasopimuksia taikka yhden tai useamman yksittäisen hankintasopimuksen tekemistä.

5. Jos sopimusta, jossa määritetään sovellettava julkisia hankintoja koskeva laki, ei ole tehty, hankintasopimusten teossa sovellettava kansallinen lainsäädäntö on määritettävä seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a)      jos menettelyn toteuttaa tai sitä hallinnoi yksi osallistuva hankintayksikkö muiden puolesta, on sovellettava kyseisen hankintayksikön jäsenvaltion kansallisia säännöksiä;

b)      jos menettelyä ei toteuta eikä sitä hallinnoi yksi osallistuva hankintayksikkö muiden puolesta, ja kyseessä on

i)        rakennusurakkasopimus, hankintayksiköiden on sovellettava sen jäsenvaltion kansallisia säännöksiä, jossa suurin osa rakennustöistä toteutetaan;

ii)       palvelu- tai tavarahankintasopimus, hankintayksiköiden on sovellettava sen jäsenvaltion kansallisia säännöksiä, jos suurin osa palveluista suoritetaan tai tavaroista toimitetaan;

c)      jos ei ole mahdollista määrittää sovellettavaa kansallista lakia a ja b alakohdan mukaisesti, hankintayksiköiden on sovellettava suurimmasta osasta kustannuksia vastaavan hankintayksikön jäsenvaltion kansallisia säännöksiä.

6. Jos 4 kohdan mukaista sopimusta, jossa määritetään sovellettava julkisia hankintoja koskeva laki, ei ole tehty, useiden eri jäsenvaltioista olevien hankintayksiköiden perustamien yhteisten oikeushenkilöiden toteuttamiin hankintamenettelyihin sovellettava kansallinen lainsäädäntö on määritettävä seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a)      jos menettelyn toteuttaa tai sitä hallinnoi yhteisen oikeushenkilön toimivaltainen elin, sovelletaan sen jäsenvaltion kansallisia säännöksiä, jossa oikeushenkilön sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee;

b)      jos menettelyn toteuttaa tai sitä hallinnoi oikeushenkilön jäsen kyseisen oikeushenkilön puolesta, on sovellettavan 5 kohdan a ja b alakohdassa esitettyjä sääntöjä;

c)      jos ei ole mahdollista määrittää sovellettavaa kansallista lakia 5 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti, hankintayksiköiden on sovellettava sen jäsenvaltion kansallisia säännöksiä, jossa oikeushenkilön sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee.

7. Yksi tai useampi hankintayksikkö voi tehdä yksittäisiä hankintasopimuksia sellaisen puitejärjestelyn mukaisesti, jonka on tehnyt toisessa jäsenvaltiossa sijaitseva hankintayksikkö tai joka on tehty yhdessä sen kanssa, edellyttäen että puitejärjestely sisältää erityiset määräykset, joiden nojalla asianomainen yksi tai useampi hankintayksikkö voi tehdä yksittäisiä hankintasopimuksia.

8. Rajatylittäviä julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemiseen liittyvissä päätöksissä on noudatettava sovellettavan kansallisen lain mukaisia tavanomaisia muutoksenhakumenettelyjä.

9. Muutoksenhakumenettelyjen tehokkaan toiminnan mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että neuvoston direktiivin 92/13/ETY[47] mukaisten, toisissa jäsenvaltioissa sijaitsevien muutoksenhakuelinten päätökset pannaan täysimääräisesti täytäntöön niiden kansallisessa oikeusjärjestyksessä, kun tällaisiin päätöksiin liittyy jäsenvaltioiden alueelle sijoittautuneita hankintayksikköjä, jotka osallistuvat asianomaiseen rajatylittäviä julkisia hankintoja koskevaan menettelyyn.

III LUKU Menettelyn kulku

1 jakso: Valmistelu

53 artikla Alustavat markkinatutkimukset

1. Ennen kuin hankintamenettely aloitetaan hankintayksiköt voivat toteuttaa markkinatutkimuksia arvioidakseen markkinoiden rakennetta, edellytyksiä ja valmiuksia ja ilmoittaakseen talouden toimijoille hankintasuunnitelmistaan ja vaatimuksistaan.

Tätä varten hankintayksiköt voivat pyytää tai hyväksyä neuvoja hallinnollisilta tukirakenteilta, kolmansilta osapuolilta tai markkinatoimijoilta, edellyttäen että tällaiset neuvot eivät estä kilpailua eivätkä riko syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita.

2. Jos ehdokas tai tarjoaja taikka ehdokkaaseen tai tarjoajaan liittyvä yritys on antanut neuvoja hankintayksikölle tai muulla tavoin osallistunut hankintamenettelyn valmisteluun, hankintayksikön on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei kyseisen ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen vääristä kilpailua.

Tällaisina toimenpiteinä on muun muassa toimitettava toisille ehdokkaille ja tarjoajille tiedot, jotka on vaihdettu ehdokkaan tai tarjoajan osallistuessa hankintamenettelyn valmisteluun tai jotka ovat tulosta tällaisesta osallistumisesta; lisäksi on vahvistettava asianmukaiset määräajat tarjousten vastaanottamiselle. Asianomainen ehdokas tai tarjoaja on suljettava pois hankintamenettelystä vain, jos ei ole olemassa muita keinoja varmistaa yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen noudattamista.

Ennen tällaista poissulkemista ehdokkaille tai tarjoajille on annettava tilaisuus osoittaa, ettei niiden osallistuminen hankintamenettelyn valmisteluun johda kilpailun vääristymiseen. Toteutetut toimenpiteet on dokumentoitava 94 artiklassa säädetyn erillisen kertomuksen muodossa.

54 artikla Tekniset eritelmät

1. Liitteessä VIII olevassa 1 kohdassa määritellyt tekniset eritelmät on esitettävä hankinta-asiakirjoissa. Teknisissä eritelmissä on määriteltävä rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet.

Näissä ominaisuuksissa voidaan viitata myös tiettyyn prosessiin pyydettyjen rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen tuotannossa tai toteutuksessa tai missä tahansa 2 artiklan 22 alakohdassa tarkoitetun elinkaaren vaiheessa.

Teknisissä eritelmissä on myös mainittava, edellytetäänkö immateriaalioikeuksien siirtoa.

Kaikissa hankinnoissa, joiden kohde on tarkoitettu henkilöiden käyttöön, olipa kyse yleisöstä tai hankintayksikön henkilökunnasta, tekniset eritelmät on asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta laadittava siten, että voidaan ottaa huomioon vammaiskäytön edellytykset tai kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu.

Jos pakolliset esteettömyysstandardit vahvistetaan unionin säädöksellä, tekniset eritelmät on määriteltävä esteettömyysnäkökohtien osalta kyseiseen säädökseen perustuen.

2. Teknisillä eritelmillä on varmistettava talouden toimijoille yhtäläinen pääsy hankintamenettelyyn, eivätkä ne saa haitata perusteettomasti julkisten hankintojen avaamista kilpailulle.

3. Rajoittamatta pakollisten kansallisten teknisten sääntöjen soveltamista, sikäli kuin ne ovat unionin oikeuden mukaisia, tekniset eritelmät on laadittava jollakin seuraavista tavoista:

a)      suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella, mukaan luettuina ympäristövaatimukset, edellyttäen että parametrit ovat riittävän tarkat, jotta tarjoajat pystyvät määrittämään hankintasopimuksen kohteen ja hankintayksiköt pystyvät tekemään hankintasopimuksen;

b)      viittaamalla teknisiin eritelmiin ja seuraavassa luetellussa tärkeysjärjestyksessä: kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten laatimiin teknisiin viitejärjestelmiin, tai jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin tai kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin rakennusurakoiden suunnitteluun, laskentaan ja toteuttamiseen sekä tavaroiden käyttöön liittyviin teknisiin eritelmiin; jokaiseen viittaukseen on liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”;

c)      a alakohdassa tarkoitettujen suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella ja viittaamalla suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten mukaisuutta koskevana olettamana b alakohdassa tarkoitettuihin teknisiin eritelmiin;

d)      viittaamalla b alakohdassa tarkoitettuihin teknisiin eritelmiin tiettyjen ominaisuuksien osalta ja a alakohdassa mainittuihin suorituskykyä koskeviin tai toiminnallisiin vaatimuksiin muiden ominaisuuksien osalta.

4. Jollei se ole perusteltua hankintasopimuksen kohteen vuoksi, teknisissä eritelmissä ei saa mainita tiettyä valmistajaa, alkuperää tai erityistä menetelmää eikä viitata tavaramerkkiin, patenttiin tai tyyppiin tai tiettyyn alkuperään tai tuotantoon siten, että maininta hyödyttäisi tai sulkisi pois tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä tuotteita. Maininta tai viittaus on poikkeuksellisesti sallittu siinä tapauksessa, että hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja täysin selvästi kuvata 3 kohdan mukaisesti. Tällaiseen mainintaan tai viittaukseen on liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”.

5. Jos hankintayksikkö käyttää mahdollisuutta viitata 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin eritelmiin, se ei saa hylätä tarjousta sillä perusteella, että tarjotut rakennusurakat, tavarat ja palvelut eivät ole niiden eritelmien mukaisia, joihin yksikkö on viitannut, jos tarjoaja osoittaa tarjouksessaan millä tahansa asianmukaisella tavalla, mukaan luettuina 56 artiklassa tarkoitettu näyttö, että sen ehdottamat ratkaisut täyttävät teknisissä eritelmissä määritellyt vaatimukset vastaavalla tavalla.

6. Jos hankintayksikkö käyttää 3 kohdan a alakohdassa säädettyä mahdollisuutta laatia tekniset eritelmät suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella, se ei saa hylätä tarjousta tavaroista, palveluista tai rakennusurakoista, jotka ovat kansallisesti voimaan saatetun eurooppalaisen standardin, eurooppalaisen teknisen hyväksynnän, yhteisen teknisen eritelmän, kansainvälisen standardin tai eurooppalaisen standardointielimen laatiman teknisen viitejärjestelmän mukaisia, jos nämä eritelmät koskevat suorituskykyä koskevia tai toiminnallisia vaatimuksia, joita yksikkö on vaatinut.

Tarjoajan on osoitettava tarjouksessaan millä tahansa asianmukaisella tavalla, mukaan luettuina 56 artiklassa tarkoitetut tavat, että standardin mukainen tavara, palvelu tai rakennusurakka täyttää hankintayksikön suorituskykyä koskevat tai toiminnalliset vaatimukset.

55 artikla Merkit

1. Kun hankintayksiköt vahvistavat 54 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin suorituskykyä koskeviin tai toiminnallisiin vaatimuksiin liittyviä ympäristövaatimuksia taikka sosiaalisia tai muita vaatimuksia, ne voivat vaatia, että kyseisillä rakennusurakoilla, tavaroilla ja palveluilla on erityinen merkki, edellyttäen että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)      merkille asetetut vaatimukset koskevat ainoastaan ominaisuuksia, jotka liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen ja soveltuvat hankintasopimuksen kohteena olevien rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksien määrittelemiseen;

b)      merkkiä koskevat vaatimukset laaditaan tieteellisen tiedon pohjalta tai ne perustuvat muihin puolueettomasti todennettavissa oleviin ja syrjimättömiin perusteisiin;

c)      merkit vahvistetaan avoimessa menettelyssä, johon kaikki asianomaiset tahot, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, vähittäiskaupan edustajat ja ympäristöjärjestöt, voivat osallistua;

d)      merkit ovat kaikkien kiinnostuksensa ilmaisseiden osapuolten käytettävissä;

e)      merkkiä koskevat perusteet laatii kolmas osapuoli, joka on riippumaton merkkiä hakevasta talouden toimijasta.

Erityistä merkkiä vaativien hankintayksiköiden on hyväksyttävä kaikki vastaavat merkit, jotka täyttävät hankintayksiköiden mainitseman merkin vaatimukset. Kun kyseessä ovat tuotteet, joilla ei ole merkkiä, hankintayksiköiden on hyväksyttävä myös valmistajan tekniset asiakirjat tai muu asianmukainen näyttö.

2. Jos merkki täyttää 1 kohdan b, c, d ja e alakohdassa säädetyt edellytykset, mutta siihen sisältyy myös vaatimuksia, jotka eivät liity hankintasopimuksen kohteeseen, hankintayksiköt voivat käyttää kyseisen merkin yksityiskohtaisiin eritelmiin sisältyviä vaatimuksia tai tarvittaessa niiden osia, jotka liittyvä hankintasopimuksen kohteeseen ja soveltuvat kyseisen kohteen ominaisuuksien määrittelemiseen.

56 artikla Testausraportit, sertifiointi ja muu näyttö

1. Hankintayksiköt voivat vaatia, että talouden toimijat esittävät tunnustetun laitoksen laatiman testausraportin tai tällaisen laitoksen antaman todistuksen näyttönä teknisten eritelmien mukaisuudesta.

Jos hankintayksiköt vaativat tunnustettujen laitosten antamien sellaisten todistusten esittämistä, joissa todistetaan tietyn teknisen eritelmän mukaisuus, hankintayksiköiden on myös hyväksyttävä vastaavien muiden tunnustettujen laitosten antamat todistukset.

2. Hankintayksiköiden on hyväksyttävä muu asianmukainen näyttö, jota ei tarkoiteta 1 kohdassa, kuten valmistajan tekniset asiakirjat, jos 1 kohdassa tarkoitetut todistukset tai testausraportit eivät ole asianomaisen talouden toimijan käytettävissä tai toimijalle ei ole mahdollista saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa.

3. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetaan ’tunnustetuilla laitoksilla’ testaus- ja kalibrointilaboratorioita sekä sertifiointi- ja tarkastuselimiä, jotka on tunnustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008[48] mukaisesti.

4. Jäsenvaltioiden on asetettava pyydettäessä muiden jäsenvaltioiden saataville tiedot, jotka liittyvät 54 artiklan 6 kohdan, 55 artiklan ja tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti esitettyihin näyttöön ja asiakirjoihin, joilla osoitetaan teknisten vaatimusten mukaisuus. Sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisen on esitettävä nämä tiedot 96 artiklan mukaisesti.

57 artikla Teknisten eritelmien ilmoittaminen

1. Hankintayksiköiden on asetettava hankintasopimuksen tekemisestä kiinnostuneiden talouden toimijoiden pyynnöstä saataville tekniset eritelmät, joihin niiden tekemissä tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskevissa hankintasopimuksissa säännöllisesti viitataan taikka joihin ne aikovat viitata tehdessään hankintasopimuksia, joihin liittyvä tarjouskilpailukutsu julkaistaan ohjeellisen kausi-ilmoituksen muodossa. Kyseiset eritelmät on asetettava ilmaiseksi, rajoituksetta, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville sähköisessä muodossa.

2. Jos tekniset eritelmät perustuvat kiinnostuksensa ilmaisseiden talouden toimijoiden saatavilla sähköisessä muodossa ilmaiseksi, rajoituksetta, suoraan ja kokonaan oleviin asiakirjoihin, on viittaus näihin asiakirjoihin riittävä.

58 artikla Vaihtoehdot

1. Hankintayksiköt voivat ottaa huomioon tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksiköiden asettamat vähimmäisvaatimukset.

Hankintayksiköiden on ilmoitettava eritelmissä, sallivatko ne vaihtoehtoja, ja jos ne sallivat, ilmoitettava vaihtoehtoja koskevat vähimmäisvaatimukset sekä niiden esittämiselle asetetut erityiset vaatimukset. Jos vaihtoehtoja sallitaan, hankintayksiköiden on myös varmistettava, että valittuja hankintasopimuksen tekoperusteita voidaan soveltaa kätevästi vähimmäisvaatimukset täyttäviin vaihtoehtoihin sekä vaatimusten mukaisiin tarjouksiin, joissa ei ole kyse vaihtoehdoista.

2. Tavara- tai palveluhankintoja koskevissa sopimusmenettelyissä vaihtoehtoja sallineet hankintayksiköt eivät saa hylätä vaihtoehtoa yksinomaan sillä perusteella, että se johtaisi valituksi tultuaan tavarahankintasopimuksen sijasta palveluhankintasopimuksen tekemiseen, tai päinvastoin palveluhankintasopimuksen sijasta tavarahankintasopimuksen tekemiseen.

59 artikla Hankintasopimusten jakaminen osiin

1. Hankintasopimukset voidaan jakaa homogeenisiin tai heterogeenisiin osiin. Sovelletaan 13 artiklan 7 kohtaa.

Hankintayksiköiden on ilmoitettava hankintailmoituksessa, kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä tai jos tarjouskilpailukutsuna käytetään ilmoitusta kelpuuttamisjärjestelmästä, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa, rajataanko tarjoukset koskemaan vain yhtä tai useampaa osaa.

2. Vaikka on ilmoitettu mahdollisuudesta esittää tarjous kaikista osista, hankintayksiköt voivat rajoittaa niiden osien määrää, josta hankintasopimus voidaan tehdä tarjoajan kanssa, edellyttäen että enimmäismäärä ilmoitetaan hankintailmoituksessa tai kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä. Hankintayksiköiden on määritettävä ja ilmoitettava hankinta-asiakirjoissa eri osia koskevien hankintasopimusten tekemistä koskevat puolueettomat ja syrjimättömät perusteet tai säännöt niitä tapauksia vasten, joissa valittujen hankintasopimuksen tekoperusteiden soveltaminen johtaisi hankintasopimuksen tekemiseen yhden tarjoajan kanssa osista, joiden määrä olisi suurempi kuin ilmoitettu enimmäismäärä.

3. Jos saman tarjoajan kanssa voidaan tehdä hankintasopimus useammasta kuin yhdestä osasta, hankintayksiköt voivat ilmoittaa, että ne joko tekevät yhden hankintasopimuksen kullekin osalle tai yhden tai useamman hankintasopimuksen, joihin sisältyy useita osia tai kaikki osat.

Hankintayksiköiden on mainittava hankinta-asiakirjoissa, varaavatko ne oikeuden käyttää tällaista valintaoikeutta ja jos ne varaavat tällaisen oikeuden, niin mitkä osat voidaan ryhmitellä yhteen hankintasopimukseen.

Hankintayksiköiden on ensiksi määritettävä tarjoukset, jotka täyttävät parhaiten 76 artiklan mukaisesti kullekin yksittäiselle osalle vahvistetut hankintasopimuksen tekoperusteet. Ne voivat tehdä hankintasopimuksen useammasta kuin yhdestä osasta sellaisen tarjoajan kanssa, jota ei ole sijoitettu ensimmäiseksi asianomaiseen hankintasopimukseen sisältyvien kaikkien yksittäisen osien osalta, edellyttäen että 76 artiklan mukaisesti vahvistetut hankintasopimuksen tekoperusteet täyttyvät paremmin asianomaiseen hankintasopimukseen sisältyvien kaikkien osien osalta. Hankintayksiköiden on yksilöitävä hankinta-asiakirjoissa menetelmät, joita ne aikovat käyttää tällaisen vertailun tekemiseksi. Menetelmien on oltava avoimet, puolueettomat ja syrjimättömät.

4. Hankintayksiköt voivat vaatia, että kaikkien toimeksisaajien toiminta koordinoidaan sen talouden toimijan ohjauksessa, jonka kanssa on tehty hankintasopimus sellaisesta osasta, johon liittyy koko hankkeen koordinointi, tai hankintasopimus hankinnan keskeisimmistä osista.

60 artikla Määräaikojen asettaminen

1. Osallistumishakemuksia ja tarjousten vastaanottamista koskevia määräaikoja vahvistaessaan hankintayksiköiden on otettava erityisesti huomioon hankintasopimuksen monitahoisuus ja tarjousten laatimiseen tarvittava aika, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 39–44 artiklassa vahvistettujen vähimmäismääräaikojen noudattamista.

2. Jos tarjousten tekeminen edellyttää toteutuspaikkaan tutustumista tai hankinta-asiakirjoja tukevien asiakirjojen tarkastelua paikalla, tarjousten vastaanottamisen määräaikoja on vastaavasti pidennettävä niin, että kaikki asianomaiset talouden toimijat saavat kaikki tarjousten laatimiseksi tarvitsemansa tiedot.

2 jakso Julkaiseminen ja avoimuus

61 artikla Ohjeelliset kausi-ilmoitukset

1. Hankintayksiköt voivat ilmoittaa hankintasuunnitelmistaan julkaisemalla ohjeellisen kausi-ilmoituksen mahdollisimman pian varainhoitovuoden alettua. Ilmoituksissa on oltava liitteessä VI olevan A osan I jaksossa esitetyt tiedot. Ilmoitukset julkaisee joko komissio tai hankintayksiköt hankkijaprofiileissaan liitteessä IX olevan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Jos ilmoituksen julkaisevat hankintayksiköt hankkijaprofiileissaan, niiden on lähetettävä ilmoitus ohjeellisen kausi-ilmoituksen julkaisemisesta hankkijaprofiilissa liitteessä IX olevan 3 kohdan mukaisesti.

2. Kun rajoitetuissa menettelyissä ja neuvottelumenettelyissä, joita edeltää tarjouskilpailukutsu, tarjouskilpailukutsuina käytetään ohjeellista kausi-ilmoitusta, ilmoituksen on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:

a)      ilmoituksessa nimenomaan viitataan tavaroihin, rakennusurakoihin tai palveluihin, jotka ovat tehtävän hankintasopimuksen kohteena;

b)      ilmoituksessa mainitaan, että hankintasopimus tehdään rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä noudattaen julkaisematta myöhemmin tarjouskilpailukutsua, ja siinä kehotetaan asiasta kiinnostuneita talouden toimijoita ilmaisemaan kiinnostuksensa kirjallisesti;

c)      ilmoitukseen sisältyvät liitteessä VI olevan A osan I jaksossa esitettyjen tietojen lisäksi liitteessä VI olevan A osan II jaksossa esitetyt tiedot;

d)      ilmoitus on julkaistu enintään 12 kuukautta ennen päivää, jona kiinnostuksen vahvistamista koskeva pyyntö lähetetään.

62 artikla Kelpuuttamisjärjestelmää koskevat ilmoitukset

Jos hankintayksiköt päättävät luoda kelpuuttamisjärjestelmän 71 artiklan mukaisesti, järjestelmästä on tehtävä liitteessä X tarkoitettu ilmoitus, josta ilmenee kelpuuttamisjärjestelmän tarkoitus ja se, miten siihen sovellettavat säännöt ovat saatavissa. Jos järjestelmä on voimassa yli kolme vuotta, ilmoitus on julkaistava vuosittain. Jos järjestelmä on voimassa lyhyemmän ajan, yksi ilmoitus riittää.

63 artikla Hankintailmoitukset

Hankintailmoituksia voidaan käyttää tarjouskilpailukutsuina kaikissa menettelyissä. Niissä on oltava liitteen XI asianomaisessa kohdassa esitetyt tiedot, ja ne on julkaistava 65 artiklan mukaisesti.

64 artikla Jälki-ilmoitukset

1. Hankintayksiköiden, jotka ovat tehneet hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn, on lähetettävä hankintamenettelyn tuloksia koskeva jälki-ilmoitus kahden kuukauden kuluessa hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn tekemisestä.

Jälki-ilmoituksessa on oltava liitteessä XII esitetyt tiedot, ja se on julkaistava 65 artiklan mukaisesti.

2. Jos asianomaisen hankintasopimuksen tarjouskilpailuun on kutsuttu ohjeellisella kausi-ilmoituksella ja hankintayksikkö ei aio tehdä uusia hankintasopimuksia ohjeellisen kausi-ilmoituksen kattaman 12 kuukauden ajanjakson aikana, asiasta on mainittava erikseen jälki-ilmoituksessa.

Jos hankintayksiköt ovat tehneet puitejärjestelyjä 45 artiklan mukaisesti, niiden ei tarvitse lähettää ilmoitusta hankintamenettelyn tuloksista kustakin tähän puitejärjestelyyn perustuvasta hankintasopimuksesta.

Hankintayksiköiden on lähetettävä jälki-ilmoitus kahden kuukauden kuluessa kunkin dynaamiseen hankintajärjestelmään perustuvan hankintasopimuksen tekemisestä. Ne voivat kuitenkin ilmoittaa tulokset yhteen koottuina vuosineljänneksittäin. Tällöin niiden on lähetettävä nämä yhdistetyt ilmoitukset kahden kuukauden kuluessa kunkin vuosineljänneksen päättymisestä.

3. Liitteen XII mukaisesti toimitetut tiedot, jotka on tarkoitettu julkaistaviksi, on julkaistava liitteen IX mukaisesti. Tietyt hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn tekemistä koskevat tiedot saa jättää julkaisematta, jos se estäisi lain soveltamista tai olisi muuten yleisen edun vastaista, haittaisi tietyn julkisen tai yksityisen talouden toimijan oikeutettuja kaupallisia etuja, mukaan luettuina sen talouden toimijan edut, jonka kanssa hankintasopimus on tehty, taikka voisi haitata talouden toimijoiden välistä tervettä kilpailua.

Kun kyseessä ovat tutkimus- ja kehittämispalveluja (T&K-palvelut) koskevat hankintasopimukset, suoritettavien palvelujen luonnetta ja määrää koskevat tiedot voidaan rajoittaa

a)      luonteen osalta mainintaan ”T&K-palvelut”, jos hankintasopimus on tehty 44 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan mukaisesti ilman tarjouskilpailukutsua toteutettavaa neuvottelumenettelyä noudattaen;

b)      määrän osalta vähintään yhtä yksityiskohtaisiin tietoihin kuin ne tiedot, jotka on mainittu tarjouskilpailukutsuna käytetyssä ilmoituksessa.

4. Liitteen XII mukaisesti toimitetut tiedot, joista ilmoitetaan, ettei niitä ole tarkoitettu julkaistaviksi, julkaistaan ainoastaan yhteenvetona tilastointia varten liitteen IX mukaisesti.

65 artikla Ilmoitusten muoto ja julkaisemistapa

1. Edellä 61–64 artiklassa tarkoitetuissa ilmoituksissa on oltava liitteissä XI, X, VI A, VI B ja XII esitetyt tiedot vakiolomakkeiden muodossa, mukaan luettuina oikaisuja koskevat vakiolomakkeet.

Komissio vahvistaa kyseiset vakiolomakkeet. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 100 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2. Edellä 61–64 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset on laadittava, toimitettava sähköisessä muodossa komissiolle ja julkaistava liitteen IX mukaisesti. Ilmoitukset on julkaistava viimeistään viisi päivää sen jälkeen, kun ne on lähetetty. Kustannuksista, joita ilmoitusten julkaisemisesta aiheutuu komissiolle, vastaa unioni.

3. Edellä 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tarjouskilpailukutsut on julkaistava kokonaisuudessaan jollakin hankintayksikön valitsemalla unionin virallisella kielellä Kyseinen kielitoisinto on ainoa todistusvoimainen teksti. Kunkin ilmoituksen keskeisistä kohdista on julkaistava tiivistelmä muilla virallisilla kielillä.

4. Komissio varmistaa, että kun kyseessä ovat 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut ohjeelliset kausi-ilmoitukset, 46 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tarjouskilpailukutsut dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta ja kelpuuttamisjärjestelmää koskevat ilmoitukset, joita käytetään tarjouskilpailukutsuna 39 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, koko tekstin ja tiivistelmän julkaisua jatketaan edelleen

a)      ohjeellisten kausi-ilmoitusten tapauksessa 12 kuukauden ajan tai kunnes vastaanotetaan 64 artiklan 2 kohdassa säädetty jälki-ilmoitus, jossa ilmoitetaan, ettei uusia hankintasopimuksia tehdä tarjouskilpailukutsun kattaman 12 kuukauden aikana;

b)      dynaamisen hankintajärjestelmän perustamista koskevien tarjouskilpailukutsujen tapauksessa järjestelmän voimassaolon ajan;

c)      kelpuuttamisjärjestelmää koskevien ilmoitusten tapauksessa järjestelmän voimassaolon ajan.

5. Hankintayksiköiden on voitava osoittaa, minä päivänä ilmoitukset on lähetetty.

Komissio toimittaa hankintayksikölle vahvistuksen ilmoituksen vastaanottamisesta ja toimitettujen tietojen julkaisemisesta mainiten julkaisupäivämäärän. Tämä vahvistus on osoitus tapahtuneesta julkaisemisesta.

6. Hankintayksiköt voivat julkaista ilmoituksia rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja koskevista hankintasopimuksista, joihin ei sovelleta tässä direktiivissä säädettyjä julkaisuvaatimuksia, edellyttäen että kyseiset ilmoitukset toimitetaan komissiolle sähköisessä liitteen IX mukaisessa muodossa ja kyseisen liitteen mukaista toimitustapaa noudattaen.

66 artikla Julkaiseminen kansallisella tasolla

1. Edellä 61–64 artiklassa tarkoitettuja ilmoituksia ja niiden sisältämiä tietoja ei saa julkaista kansallisella tasolla ennen 65 artiklan mukaista julkaisemista.

2. Kansallisella tasolla julkaistuissa ilmoituksissa ei saa olla muita tietoja kuin ne, jotka ovat komissiolle lähetetyissä ilmoituksissa tai jotka on julkaistu hankkijaprofiilissa, ja niissä on mainittava päivä, jona ilmoitus on lähetetty komissiolle tai jona se on julkaistu hankkijaprofiilissa.

3. Ohjeellisia kausi-ilmoituksia ei saa julkaista hankkijaprofiilissa ennen kuin niiden julkaisemista tässä muodossa koskeva ilmoitus on lähetetty komissiolle, ja niissä on mainittava tämä lähetyspäivä.

67 artikla Hankinta-asiakirjojen saatavuus sähköisessä muodossa

1. Hankintayksiköiden on asetettava hankinta-asiakirjat ilmaiseksi, rajoituksetta, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville sähköisessä muodossa siitä päivästä, jona ilmoitus on julkaistu 65 artiklan mukaisesti tai jona kiinnostuksen vahvistamista koskeva pyyntö on lähetetty. Jos tarjouskilpailukutsuna käytetään ilmoitusta kelpuuttamisjärjestelmästä, asiakirjat on asetettava saataville mahdollisimman pian ja viimeistään, kun tarjouspyyntö tai neuvottelukutsu on lähetetty. Ilmoituksessa tai pyynnöissä on mainittava internetosoite, jossa asiakirja-aineisto on saatavilla.

2. Jos eritelmiä ja niitä täydentäviä asiakirjoja koskevia lisätietoja on pyydetty ajoissa, hankintayksiköiden tai toimivaltaisten toimipaikkojen on toimitettava ne viimeistään kuusi päivää ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä. Edellä 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa nopeutetussa avoimessa menettelyssä tämä määräaika on neljä päivää.

68 artikla Tarjouspyynnöt, neuvottelukutsut ja kiinnostuksen vahvistamista koskevat pyynnöt

1. Hankintayksiköiden on rajoitetuissa menettelyissä, innovaatiokumppanuuksissa ja neuvottelumenettelyissä, joita edeltää tarjouskilpailukutsu, samanaikaisesti ja kirjallisesti pyydettävä valittuja ehdokkaita jättämään tarjouksensa tai saapumaan neuvotteluun.

Jos tarjouskilpailukutsuna käytetään ohjeellista kausi-ilmoitusta 39 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, hankintayksiköiden on samanaikaisesti ja kirjallisesti pyydettävä kiinnostuksensa ilmaisseita talouden toimijoita samanaikaisesti ja kirjallisesti vahvistamaan olevansa edelleen kiinnostuneita.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa pyynnöissä on mainittava sähköinen osoite, jossa eritelmät ja muut täydentävät asiakirjat on asetettu suoraan saataville sähköisessä muodossa. Lisäksi niissä on oltava liitteessä XIII esitetyt tiedot.

69 artikla Ilmoittaminen kelpuuttamista hakeneille, ehdokkaille ja tarjoajille

1. Hankintayksiköiden on ilmoitettava kullekin ehdokkaalle ja tarjoajalle mahdollisimman pian päätökset, jotka koskevat puitejärjestelyn tai hankintasopimuksen tekemistä tai dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä, mukaan luettuina seikat, joiden perusteella ne ovat päättäneet olla tekemättä puitejärjestelyä tai tarjouskilpailun kohteena ollutta hankintasopimusta tai päättäneet aloittaa menettelyn uudelleen taikka päättäneet olla toteuttamatta dynaamista hankintajärjestelmää.

2. Hankintayksiköiden on asianomaisen osapuolen pyynnöstä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 15 päivän kuluessa kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta ilmoitettava

a)      hylätylle ehdokkaalle seikat, joiden perusteella asianomaisen osallistumishakemus on hylätty;

b)      hylätylle tarjoajalle seikat, joiden perusteella asianomaisen tarjous on hylätty, sekä 54 artiklan 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa seikat, joiden perusteella hankintayksiköt ovat päättäneet, ettei vastaavuutta ole tai että rakennusurakat, tavarat tai palvelut eivät täytä suorituskykyä koskevia tai toiminnallisia vaatimuksia;

c)      hyväksyttävän tarjouksen tehneelle tarjoajalle valitun tarjouksen ominaisuudet ja suhteelliset edut sekä valitun tarjoajan nimi tai puitejärjestelyn osapuolet;

d)      hyväksyttävän tarjouksen tehneelle tarjoajalle tarjoajien kanssa käytävistä neuvotteluista ja vuoropuhelusta sekä niiden etenemisestä.

3. Hankintayksiköt voivat päättää, että tiettyjä 1 kohdassa mainittuja hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn tekemistä taikka dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevia tietoja ei anneta, jos niiden paljastaminen olisi lain soveltamisen esteenä tai muulla tavoin yleisen edun vastaista tai vaarantaisi tietyn julkisen tai yksityisen talouden toimijan oikeutetut kaupalliset edut, mukaan luettuina sopimuspuoleksi valitun talouden toimijan edut, tai voisi haitata talouden toimijoiden välistä tervettä kilpailua.

4. Kelpuuttamisjärjestelmän perustaneiden ja sitä soveltavien hankintayksiköiden on kuuden kuukauden kuluessa annettava hakijoille tiedoksi päätöksensä näiden kelpuuttamisesta.

Jos kelpuuttamispäätöksen tekeminen kestää yli neljä kuukautta kelpuuttamishakemuksen esittämisestä, hankintayksikön on ilmoitettava hakijalle kahden kuukauden kuluessa hakemuksen esittämisestä perusteet pidemmälle päätöksentekoajalle sekä päivä, johon mennessä hakemus joko hyväksytään tai hylätään.

5. Kelpuuttamisessa hylätyille hakijoille on ilmoitettava hylkäämispäätös ja hylkäämisen perusteet mahdollisimman pian ja ehdottomasti viimeistään 15 päivän kuluessa päätöksen teosta. Hylkäämisen perusteiden on perustuttava 71 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin kelpuuttamisperusteisiin.

6. Kelpuuttamisjärjestelmän perustaneet ja sitä soveltavat hankintayksiköt voivat peruuttaa talouden toimijan kelpuuttamisen ainoastaan 71 artiklan 2 kohdassa mainittuihin perusteisiin perustuvista syistä. Aikomuksesta peruuttaa kelpuuttaminen sekä sen perusteesta tai perusteista on ilmoitettava talouden toimijalle kirjallisesti etukäteen vähintään 15 päivää ennen kuin kelpuuttaminen on määrä peruuttaa.

3 jakso Osallistujien valitseminen ja hankintasopimusten tekeminen

70 artikla Yleiset periaatteet

1. Osallistujien valitsemiseen hankintamenettelyissä sovelletaan seuraavia kumulatiivisia sääntöjä:

a)      hankintayksiköiden, jotka ovat ilmoittaneet 72 artiklan 1 kohdan tai 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti tarjoajien tai ehdokkaiden pois sulkemista koskevat säännöt ja perusteet, on suljettava pois ne talouden toimijat, joiden kohdalla nämä säännöt ja perusteet täyttyvät;

b)      hankintayksiköiden on valittava tarjoajat ja ehdokkaat 72 ja 74 artiklan nojalla vahvistettujen puolueettomien sääntöjen ja perusteiden mukaisesti;

c)      rajoitetuissa menettelyissä, neuvottelumenettelyissä, joita edeltää tarjouskilpailu ja innovaatiokumppanuuksissa hankintayksiköiden on 72 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarvittaessa vähennettävä valittujen ehdokkaiden määrää tämän kohdan a ja b alakohdan mukaisesti.

2. Kun tarjouskilpailukutsuna käytetään ilmoitusta kelpuuttamisjärjestelmän olemassaolosta tarkoituksena valita osallistujia sellaisten yksittäisten hankintasopimusten tekomenettelyihin, jotka ovat tarjouskilpailun kohteena, hankintayksiköiden on

a)      kelpuutettava talouden toimijat 71 artiklan mukaisesti;

b)      sovellettava näihin kelpuutettuihin talouden toimijoihin niitä 1 kohdan säännöksiä, jotka koskevat rajoitettuja menettelyjä, neuvottelumenettelyjä tai innovaatiokumppanuuksia.

3. Valitessaan rajoitettuun menettelyyn, neuvottelumenettelyyn tai innovaatiokumppanuuteen osallistujat, kelpuuttamispäätöstä tehdessään tai saattaessaan kelpuuttamista koskevat arviointiperusteet ja säännöt ajan tasalle hankintayksiköt eivät saa

a)      asettaa hallinnollisia, teknisiä tai rahoitukseen liittyviä ehtoja joillekin talouden toimijoille, jollei niitä aseteta muille;

b)      vaatia testejä tai näyttöä, jotka olisivat päällekkäisiä jo olemassa olevan puolueettoman näytön kanssa.

4. Hankintayksiköiden on tarkistettava, että näin valittujen tarjoajien jättämät tarjoukset ovat tarjouksiin sovellettavien sääntöjen ja vaatimusten mukaisia, ja tehtävä hankintasopimus 76 ja 79 artiklassa säädettyjen perusteiden mukaisesti 58 artikla huomioon ottaen.

5. Hankintayksiköt voivat päättää olla tekemättä hankintasopimusta parhaimman tarjouksen jättäneen tarjoajan kanssa, jos ne ovat todenneet, ettei tarjous ole vähintään vastaavalla tavalla unionin lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.

6. Hankintayksiköt voivat avoimissa menettelyissä päättää tarkastella tarjouksia ennen tarjoajien soveltuvuuden toteamista, edellyttäen että noudatetaan 70–79 artiklan asiaa koskevia säännöksiä, mukaan luettuna sääntö, jonka mukaan hankintasopimusta ei saa tehdä sellaisen tarjoajan kanssa, joka olisi pitänyt sulkea pois menettelystä 74 artiklan nojalla tai joka ei täytä hankintayksikön 72 artiklan 1 kohdan ja 74 artiklan mukaisesti vahvistamia valintaperusteita.

7. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 98 artiklan mukaisesti liitteen XIV luettelon muuttamiseksi silloin, kun se on uusien kansainvälisten sopimusten tekemisen tai olemassa olevien kansainvälisten sopimusten muuttamisen vuoksi tarpeen.

1 alajakso Kelpuuttaminen ja laatuun perustuva valinta

71 artikla Kelpuuttamisjärjestelmät

1. Hankintayksiköt voivat halutessaan perustaa talouden toimijoiden kelpuuttamisjärjestelmän ja soveltaa sitä.

Hankintayksiköiden, jotka perustavat kelpuuttamisjärjestelmän tai soveltavat sitä, on huolehdittava siitä, että talouden toimijat voivat milloin tahansa hakea kelpuuttamista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa järjestelmässä voi olla eri kelpoisuusasteita.

Hankintayksiköiden on vahvistettava kelpuuttamista hakevien talouden toimijoiden hakemusten hyväksymistä ja hylkäämistä koskevat puolueettomat säännöt ja perusteet sekä kelpuuttamisjärjestelmän soveltamista koskevat puolueettomat säännöt ja perusteet, jotka kattavat muun muassa järjestelmään hyväksymisen, mahdollisten kelpuuttamisten saattamisen ajan tasalle määräajoin ja järjestelmän keston.

Jos näihin sääntöihin ja perusteisin sisältyy teknisiä eritelmiä, sovelletaan 54, 55 ja 56 artiklan säännöksiä. Säännöt ja perusteet voidaan tarpeen mukaan saattaa ajan tasalle.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut säännöt ja perusteet on pyynnöstä toimitettava talouden toimijoille. Ajan tasalle saatetut säännöt ja perusteet on toimitettava asiasta kiinnostuneille talouden toimijoille.

Jos hankintayksikkö katsoo tiettyjen muiden yksiköiden tai laitosten kelpuuttamisjärjestelmän vastaavan sen vaatimuksia, sen on toimitettava näiden muiden yksiköiden tai laitosten nimet asiasta kiinnostuneille talouden toimijoille.

4. Kelpuutetuista talouden toimijoista on pidettävä kirjallista rekisteriä; se voidaan jakaa luokkiin sen hankintasopimustyypin mukaan, jota kelpuuttaminen koskee.

5. Kun tarjouskilpailukutsuna käytetään ilmoitusta kelpuuttamisjärjestelmän olemassaolosta, kelpuuttamisjärjestelmään sisältyvät rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja koskevat yksittäiset hankintasopimukset on tehtävä rajoitetussa menettelyssä tai neuvottelumenettelyssä, jossa kaikki tarjoajat ja osallistujat valitaan tällaisen järjestelmän mukaisesti jo kelpuutettujen ehdokkaiden joukosta.

6. Kelpuuttamishakemusten taikka jo saadun kelpuuttamisen ajan tasalle saattamisen tai säilyttämisen yhteydessä järjestelmän nojalla mahdollisesti veloitettavien maksujen on oltava oikeassa suhteessa aiheutuneisiin kustannuksiin nähden.

72 artikla Laadulliset valintaperusteet

1. Hankintayksiköt voivat vahvistaa tarjoajien ja ehdokkaiden hyväksymistä tai hylkäämistä koskevat puolueettomat säännöt ja perusteet; mainittujen sääntöjen ja perusteiden on oltava asiasta kiinnostuneiden talouden toimijoiden käytettävissä.

2. Jos hankintayksiköiden on varmistettava asianmukainen tasapaino hankintamenettelyn erityisten ominaisuuksien ja sen soveltamisen edellyttämien resurssien välillä, ne voivat vahvistaa rajoitetuissa menettelyissä, neuvottelumenettelyissä tai innovaatiokumppanuuksissa puolueettomat säännöt ja perusteet, joissa tämä tarve huomioidaan ja joiden avulla hankintayksikkö voi vähentää sellaisten ehdokkaiden määrää, jotka kutsutaan tekemään tarjous tai neuvottelemaan. Valittujen ehdokkaiden määrän on kuitenkin varmistettava riittävä kilpailu.

73 artikla Muiden yksiköiden resurssien hyväksi käyttäminen

1. Jos kelpuuttamisjärjestelmään kelpuuttamista hakevien talouden toimijoiden hakemusten hyväksymistä ja hylkäämistä koskeviin puolueettomiin sääntöihin ja perusteisiin sisältyy talouden toimijan taloudelliseen ja rahoitukselliseen kapasiteettiin tai sen teknisiin ja ammatillisiin resursseihin liittyviä vaatimuksia, talouden toimija voi tarvittaessa käyttää hyväksi muiden yksiköiden resursseja riippumatta mainitun talouden toimijan ja kyseisten muiden yksiköiden välisen yhteyden oikeudellisesta luonteesta. Talouden toimijan on tässä tapauksessa osoitettava hankintayksikölle, että sillä on kelpuuttamisjärjestelmän koko voimassaolon ajan käytettävissään nämä resurssit; tämä voidaan osoittaa esimerkiksi esittämällä näiden yksiköiden tätä varten tekemä sitoumus. Kun kyse on taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteesta, hankintayksiköt voivat vaatia, että talouden toimija ja kyseiset muut yksiköt ovat yhdessä vastuussa hankintasopimuksen täytäntöönpanosta.

Edellä 30 artiklassa tarkoitettu talouden toimijoiden ryhmittymä voi samoin edellytyksin käyttää hyväksi ryhmittymään kuuluvien toimijoiden tai muiden yksiköiden resursseja.

2. Jos ehdokkaiden ja tarjoajien hyväksymistä ja hylkäämistä avoimissa tai rajoitetuissa menettelyissä, neuvottelumenettelyissä tai innovaatiokumppanuuksissa koskeviin puolueettomiin sääntöihin ja perusteisiin sisältyy talouden toimijan taloudelliseen ja rahoitukselliseen kapasiteettiin tai sen teknisiin ja ammatillisiin resursseihin liittyviä vaatimuksia, talouden toimija voi tarvittaessa yksittäisen hankintasopimuksen tapauksessa käyttää hyväksi muiden yksiköiden resursseja riippumatta mainitun talouden toimijan ja kyseisten muiden yksiköiden välisen yhteyden oikeudellisesta luonteesta. Talouden toimijan on tässä tapauksessa osoitettava hankintayksikölle, että sillä on käytettävissään tarvittavat resurssit; tämä voidaan osoittaa esimerkiksi esittämällä näiden yksiköiden tätä varten tekemä sitoumus. Kun kyse on taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteesta, hankintayksiköt voivat vaatia, että talouden toimija ja kyseiset muut yksiköt ovat yhdessä vastuussa hankintasopimuksen täytäntöönpanosta.

Edellä 30 artiklassa tarkoitettu talouden toimijoiden ryhmittymä voi samoin edellytyksin käyttää hyväksi ryhmittymään osallistuvien toimijoiden tai muiden yksiköiden resursseja.

3. Kun kyse on rakennusurakka- ja palveluhankintasopimuksista sekä tavarahankintasopimuksiin liittyvistä kokoamis- ja asennustöitä, hankintayksiköt voivat vaatia, että tarjoaja itse toteuttaa tietyt kriittiset tehtävät tai, jos tarjoajina on 30 artiklassa tarkoitettu talouden toimijoiden ryhmittymä, joku ryhmittymään osallistuvista toimijoista toteuttaa kyseiset kriittiset tehtävät.

74 artikla Direktiivissä [2004/18/EY] säädettyjen poissulkemis- ja valintaperusteiden soveltaminen

1. Kelpuuttamisjärjestelmään kelpuuttamista hakevien talouden toimijoiden hakemusten hyväksymistä ja hylkäämistä koskeviin puolueettomiin sääntöihin ja perusteisiin ja ehdokkaiden ja tarjoajien hyväksymistä ja hylkäämistä avoimissa tai rajoitetuissa menettelyissä, neuvottelumenettelyissä tai innovaatiokumppanuuksissa koskeviin puolueettomiin sääntöihin ja perusteisiin voi sisältyä direktiivin [2004/18/EY] 55 artiklassa luetellut poissulkemisperusteet mainitussa direktiivissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

Jos hankintayksikkö on hankintaviranomainen, kyseisiin sääntöihin ja perusteisiin on sisällyttävä direktiivin [2004/18/EY] 55 artiklan 1 ja 2 kohdassa luetellut poissulkemisperusteet mainitussa direktiivissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin sääntöihin ja perusteisiin voivat sisältyä direktiivin [2004/18/EY] 56 artiklassa luetellut valintaperusteet mainitussa direktiivissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti, erityisesti kun on kyse vaaditun vuotuisen liikevaihdon rajoista mainitun artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

3. Sovellettaessa tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan direktiivin [2004/18/EY] 57–60 artiklaa.

75 artikla Laadunvarmistusstandardit ja ympäristönhoitoa koskevat standardit

1. Jos hankintayksiköt vaativat esitettäviksi riippumattomien laitosten antamia todistuksia siitä, että talouden toimija täyttää tiettyjen laadunvarmistusstandardien vaatimukset, mukaan luettuna vammaiskäyttö, niiden on viitattava alan eurooppalaisiin standardisarjoihin perustuviin laadunvarmistusjärjestelmiin, jotka eurooppalaisten sertifiointia koskevien standardisarjojen mukaiset laitokset ovat vahvistaneet.

Hankintayksiköiden on tunnustettava muiden jäsenvaltioiden laitosten antamat vastaavat todistukset. Niiden on myös hyväksyttävä muu talouden toimijoiden toimittama näyttö vastaavien laadunvarmistustoimenpiteiden toteuttamisesta, jos tällaiset todistukset eivät ole toimijoiden käytettävissä tai toimijoille ei ole mahdollista saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa.

2. Jos hankintayksiköt vaativat esitettäviksi riippumattomien laitosten antamia todistuksia siitä, että talouden toimija täyttää tiettyjen ympäristöjärjestelmien tai ympäristönhoitoa koskevien standardien vaatimukset, niiden on viitattava Euroopan unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) tai muihin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1221/2009[49] 45 artiklan mukaisesti tunnustettuihin ympäristöjärjestelmiin taikka alan eurooppalaisiin tai kansainvälisiin standardeihin perustuviin ympäristönhoitoa koskeviin standardeihin, jotka tunnustetut laitokset ovat vahvistaneet.

Hankintayksiköiden on tunnustettava muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden laitosten antamat vastaavat todistukset. Niiden on myös hyväksyttävä muu talouden toimijoiden toimittama näyttö vastaavien ympäristönhoitotoimenpiteiden toteuttamisesta, jos mainittuja todistuksia ei ole toimijoiden käytettävissä tai toimijoille ei ole mahdollista saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa.

3. Jäsenvaltioiden on asetettava pyydettäessä 97 artiklan mukaisesti muiden jäsenvaltioiden saataville tiedot, jotka liittyvät asiakirjoihin, jotka on esitetty osoituksena tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen laatu- ja ympäristöstandardien noudattamisesta.

2 alajakso Hankintasopimuksen tekeminen

76 artikla Hankintasopimuksen tekoperusteet

1. Rajoittamatta tietyistä palveluista suoritettavia korvauksia koskevien kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista hankintayksiköiden on käytettävä yhtä seuraavista hankintasopimuksen tekoperusteista:

a)      kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous,

b)      alin hinta.

Kustannukset voidaan hankintayksikön niin halutessa arvioida ainoastaan hinnan perusteella tai kustannustehokkuuden perusteella käyttämällä esimerkiksi elinkaarikustannusmallia 77 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

2. Hankintayksikön kannalta 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous määritellään kyseisen sopimuksen kohteeseen liittyvien perusteiden mukaan.

Näihin perusteisiin on kuuluttava 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun hinnan tai kustannusten lisäksi muita kyseisen sopimuksen kohteeseen liittyviä seuraavanlaisia perusteita:

a)      laatu, joka kattaa tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyyden, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävän suunnittelun, ympäristönäkökohdat ja innovatiivisen luonteen;

b)      palvelusopimusten ja rakennusurakoiden suunnittelua koskevien sopimusten osalta voidaan ottaa huomioon sopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön organisointi, pätevyys ja kokemus, jolloin kyseistä henkilöstöä ei hankintasopimuksen tekemisen jälkeen saa vaihtaa ilman hankintayksikön suostumusta, koska hankintayksikön on varmistettava, että organisointi ja laatu säilyvät vastaavina vaihdoksista huolimatta;

c)      huolto ja tekninen tuki, toimituspäivä sekä toimitus- tai toteutusaika, sitoutuminen varaosien toimittamiseen ja toimitusvarmuus;

d)      rakennusurakan, toimitusten tai palvelujen tuotannossa tai suorittamisessa tai missä tahansa 2 artiklan 22 kohdassa tarkoitetun elinkaaren vaiheessa käytetty prosessi siinä määrin, kun nämä perusteet on määritelty 4 kohdan mukaisesti ja ne koskevat tekijöitä, jotka liittyvät suoraan näihin prosesseihin, ja ovat luonteenomaisia tälle tietylle tuotantoprosessille taikka kyseisten rakennusurakoiden, toimitusten tai palvelujen suorittamiselle.

3. Jäsenvaltiot voivat säätää, että tietyntyyppiset hankintasopimukset on tehtävä 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetun kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella.

4. Valintaperusteet eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Niillä on varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus ja niihin on liityttävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittämien tietojen tosiasiallisen tarkistamisen. Hankintayksikköjen on tarjoajien toimittamien tietojen perusteella tosiasiallisesti tarkistettava, täyttävätkö tarjoajat hankintasopimuksen tekoperusteet.

5. Hankintayksikön on 1 kohdan a alakohdan mukaisessa tapauksessa ilmoitettava kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valitsemiensa perusteiden suhteellinen painotus.

Painotus voidaan ilmaista määrittämällä suuruusluokka, jonka ääriarvojen väli on tarkoituksenmukainen.

Jos painotusta ei objektiivisista syistä voida tehdä, hankintayksikön on ilmoitettava perusteiden aleneva tärkeysjärjestys.

Tämä suhteellinen painotus tai tärkeysjärjestys ilmoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa, kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä, tarjous- tai neuvottelupyynnössä tai eritelmissä.

77 artikla Elinkaarikustannukset

1. Elinkaarikustannuksiin lasketaan tarkoituksenmukaisessa määrin seuraavat kustannukset tuotteen, palvelun tai rakennusurakan elinkaaren aikana 2 artiklan 22 kohdassa määritellysti:

a)      sisäiset kustannukset, hankinnoista aiheutuvat kustannukset mukaan luettuina, kuten tuotantokustannukset, energiankulutuksen ja huoltokustannusten kaltaiset käyttökustannukset ja nouto- ja kierrätyskustannusten kaltaiset elinkaaren lopun kustannukset, sekä

b)      suoraan elinkaareen liittyvät ulkoiset ympäristökustannukset edellyttäen, että niiden rahallinen arvo voidaan määrittää ja tarkistaa; näihin voivat kuulua kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden epäpuhtauspäästöjen kustannukset sekä muut ilmastonmuutoksen lieventämisen kustannukset.

2. Jos hankintayksiköt arvioivat kustannukset käyttämällä elinkaarikustannusmallia, niiden on ilmoitettava hankinta-asiakirjoissa elinkaarikustannusten laskennassa käytettävä menetelmä. Käytettävän menetelmän on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)      se on laadittu tieteellisen tiedon pohjalta tai se perustuu muihin puolueettomasti todennettavissa oleviin ja syrjimättömiin perusteisiin;

b)      se on laadittu toistuvaa tai jatkuvaa soveltamista varten;

c)      se on kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla ja käytettävissä.

Hankintayksikköjen on annettava talouden toimijoiden, kolmansista maista tulevat talouden toimijat mukaan luettuina, soveltaa erilaista menetelmää tarjouksensa elinkaarikustannusten määrittämiseksi edellyttäen, että ne osoittavat tämän menetelmän olevan a, b ja c alakohdassa vahvistettujen vaatimusten mukainen ja vastaavan hankintayksikön ilmoittamaa menetelmää.

3. Siinä tapauksessa, että elinkaarikustannusten laskemiseen hyväksytään yhteinen menetelmä unionin säädöksellä, alakohtaisen lainsäädännön nojalla annettavat delegoidut säännökset mukaan luettuina, sitä on sovellettava silloin, kun elinkaarikustannukset sisältyvät 76 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin hankintasopimuksen tekoperusteisiin.

Liitteessä XV on luettelo tällaisista säädöksistä ja delegoiduista säädöksistä. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 98 artiklan mukaisesti tämän luettelon päivittämiseksi, kun tällaiset muutokset osoittautuvat tarpeellisiksi uuden lainsäädännön antamisen tai edellä tarkoitetun lainsäädännön kumoamisen tai muuttamisen perusteella.

78 artikla Hankintasopimuksen tekemisen estävät tekijät

Hankintayksiköt eivät saa tehdä hankintasopimusta valitun tarjoajan kanssa, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)           tarjoaja ei pysty esittämään 74 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavia todistuksia ja asiakirjoja;

b)           tarjoajan 37 artiklan mukaisesti esittämä vakuutus ei pidä paikkaansa;

c)           tarjoajan 36 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti esittämä ilmoitus ei pidä paikkaansa.

79 artikla Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset

1. Hankintayksikön on vaadittava, että talouden toimijat selittävät hinnan tai laskutettavat kustannukset, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)      hinta tai laskutettava kustannus on yli 50 prosenttia alhaisempi kuin muiden tarjoajien keskimääräinen hinta tai kustannukset;

b)      hinta tai laskutettava kustannus on yli 20 prosenttia alhaisempi kuin toiseksi edullisimman tarjouksen hinta tai kustannukset;

c)      tarjouksia on jätetty vähintään viisi.

2. Jos tarjoukset vaikuttavat muista syistä poikkeuksellisen alhaisilta, hankintayksiköt voivat pyytää myös niitä koskevia selityksiä.

3. Edellä olevassa 1 ja 2 alakohdassa tarkoitetut selitykset voivat koskea erityisesti seuraavia seikkoja:

a)      valmistusmenetelmän, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia näkökohtia;

b)      valittuja teknisiä ratkaisuja tai poikkeuksellisen edullisia, tarjoajaa suosivia tuotteiden toimittamisen, palvelun suorittamisen tai urakan toteuttamisen ehtoja;

c)      tarjoajan ehdottamien tuotteiden tai palvelujen rakennusurakoiden omintakeisuutta;

d)      unionin lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden taikka liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten noudattamista vähintään vastaavalla tavalla tai, tapauksen mukaan, yhtäläisen suojan tason varmistavien muiden säännösten noudattamista;

e)      tarjoajan mahdollisesti saamaa valtiontukea.

4. Hankintayksikön on tarkistettava annetut tiedot tarjoajaa kuullen.

Hankintayksikkö voi hylätä tarjoajan vain siinä tapauksessa, ettei hinnan tai laskutettavien kustannusten alhainen taso ole näytön mukaan perusteltu, kun otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitetut tekijät.

Hankintayksiköiden on hylättävä parhaimman tarjouksen esittänyt tarjoaja, jos ne ovat todenneet, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen, koska se ei ole unionin lainsäädännön sosiaali- ja työoikeudellisten tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.

5. Jos hankintayksikkö toteaa, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman valtiontuen takia, kyseinen tarjous voidaan hylätä pelkästään tästä syystä vasta tarjoajan kuulemisen jälkeen, jos tämä ei pysty hankintayksikön vahvistamassa riittävässä ajassa näyttämään toteen, että kyseinen tuki on perustamissopimuksen 107 artiklan mukaan sisämarkkinoille soveltuvaa. Jos hankintayksikkö hylkää tarjouksen näissä olosuhteissa, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.

6. Jäsenvaltioiden on 97 artiklan mukaisesti saatettava pyynnöstä muiden jäsenvaltioiden saataville kaikki 3 kohdassa lueteltujen yksityiskohtien osalta esitettyjä näyttöjä ja asiakirjoja koskevat tiedot.

IV LUKU Hankintasopimuksen toteuttaminen

80 artikla Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot

Hankintayksiköt voivat vahvistaa hankintasopimuksen toteuttamista koskevia erityisehtoja, jos niistä ilmoitetaan tarjouskilpailukutsussa tai eritelmissä. Nämä ehdot voivat erityisesti koskea sosiaali- tai ympäristönäkökohtia. Niihin voi myös sisältyä vaatimus, jonka mukaan talouden toimijoiden on varauduttava korvaamaan sellaiset hinnanvaihtelusta aiheutuviin hinnankorotuksiin liittyvät riskit (suojautumisstrategia), jotka voisivat merkittävästi vaikuttaa hankintasopimuksen toteuttamiseen.

81 artikla Alihankinta

1. Hankintayksikkö voi pyytää tai jäsenvaltio voi velvoittaa sen pyytämään hankinta-asiakirjoissa, että tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan, minkä osan hankintasopimuksesta tämä saattaa antaa alihankintana kolmansille osapuolille sekä ehdotetut alihankkijat.

2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että alihankkijat voivat pyytää hankintayksikköä maksamaan niille suoraan tavarantoimituksista, rakennusurakoista ja palveluista, joita ne ovat ovat toimittaneet päätoimeksisaajalle, kun hankintasopimuksen luonne sen sallii. Tällöin jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset mekanismit, joilla päätoimeksisaaja voi vastustaa perusteettomia maksuja. Maksutapaa koskevat järjestelyt on vahvistettava hankinta-asiakirjoissa.

3. Edellä oleva 1 ja 2 kohta ei rajoita pääasiallisen talouden toimijan vastuuta.

82 artikla Hankintasopimusten muuttaminen niiden voimassaoloaikana

1. Jos rakennusurakkaa, tavaranhankintaa tai palvelujen suorittamista koskevaa hankintasopimusta muutetaan sen voimassaoloaikana merkittävästi, tämä katsotaan tätä direktiiviä sovellettaessa uudeksi hankinnaksi, joka edellyttää tämän direktiivin mukaista uutta hankintamenettelyä.

2. Hankintasopimukseen sen voimassaoloaikana tehtyä muutosta pidetään 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos hankintasopimus on sen seurauksena huomattavasti erilainen alun perin tehtyyn sopimukseen verrattuna. Rajoittamatta 3 ja 4 kohdan säännösten soveltamista, muutosta pidetään joka tapauksessa merkittävänä, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)      muutoksella otetaan käyttöön ehtoja, jotka olisivat mahdollistaneet muiden kuin alun perin valittujen hakijoiden valinnan tai hankintasopimuksen tekemisen toisen tarjoajan kanssa, jos ehdot olisivat sisältyneet tarjoukseen alkuperäisessä hankintamenettelyssä;

b)      toisen tarjoajan tarjouksesta tulee kokonaistaloudellisesti edullisempi hankintasopimuksen muutoksen jälkeen;

c)      muutos laajentaa hankintasopimusta kattamaan huomattavasti enemmän tavaranhankintoja, palveluja tai rakennusurakoita kuin mitä se alun perin kattoi.

3. Sopimuskumppanin vaihtamista pidetään 1 alakohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena.

Ensimmäistä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta siinä tapauksessa, että alkuperäisen toimeksisaajan asema siirtyy yhtiön rakenneuudistusjärjestelyjen tai maksukyvyttömyyden seurauksena kokonaan tai osittain toiselle talouden toimijalle, joka täyttää alun perin vahvistetut laatua koskevat valintaperusteet edellyttäen, ettei tästä aiheudu muita suuria muutoksia hankintasopimukseen eikä tällä pyritä kiertämään tämän direktiivin soveltamista.

4. Jos muutoksen arvo voidaan ilmaista rahallisena, muutosta ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos sen arvo ei ylitä 12 artiklassa vahvistettuja kynnysarvoja ja arvo on vähemmän kuin 5 prosenttia alkuperäisen hankintasopimuksen hinnasta, edellyttäen ettei muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Jos muutoksia tehdään peräkkäin useampia, arvo arvioidaan peräkkäisten muutosten kumulatiivisen arvon perusteella.

5. Hankintasopimusten muutoksia ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuina merkittävinä muutoksina, jos hankinta-asiakirjoissa on niitä koskevat selkeät, täsmälliset ja yksiselitteiset tarkistuslausekkeet tai -vaihtoehdot. Näissä lausekkeissa on ilmoitettava mahdollisten muutosten tai vaihtoehtojen soveltamislaajuus ja luonne sekä olosuhteet, joissa lausekkeita voidaan käyttää. Ne eivät saa koskea muutoksia tai vaihtoehtoja, jotka muuttaisivat hankintasopimuksen yleistä luonnetta.

6. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, merkittävä muutos ei edellytä uutta hankintamenettelyä, jos molemmat seuraavat ehdot täyttyvät:

a)      muutoksen tarve johtuu olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei voinut ennakoida;

b)      muutos ei vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen.

Hankintayksikköjen on julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoitus tällaisista muutoksista. Tällaisissa ilmoituksissa on oltava liitteessä XVI esitetyt tiedot, ja ne on julkaistava 65 artiklan mukaisesti.

7. Hankintayksiköt eivät saa hakea muutosta hankintasopimukseen seuraavissa tapauksissa:

a)      jos muutoksen tarkoituksena on korjata toimeksisaajan suorituksessa esiintyneitä puutteita tai niiden seurauksia, jotka voidaan korjata panemalla sopimusvelvoitteet täytäntöön;

b)      jos muutoksen tarkoituksena on korvata hinnannousuun liittyviä riskejä, joiden varalta toimeksisaaja on suojautunut.

83 artikla Irtisanomisoikeus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintayksiköillä on sovellettavan kansallisen sopimuslainsäädännön mukaisin ehdoin mahdollisuus irtisanoa rakennusurakka-, tavarahankinta- tai palveluhankintasopimus sen voimassaoloaikana, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)           edellä olevassa 21 artiklassa säädettyjä poikkeuksia ei enää sovelleta 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti, koska oikeushenkilössä, jonka kanssa hankintasopimus on tehty, on yksityistä osakkuutta;

b)           hankintasopimuksen muutos edellyttää 82 artiklassa tarkoitettua uuden hankintasopimuksen tekemistä;

c)           Euroopan unionin tuomioistuin toteaa perussopimuksen 258 artiklan mukaisessa menettelyssä, ettei jäsenvaltio ole täyttänyt sille perussopimusten mukaan kuuluvia velvoitteita sen vuoksi, että kyseiselle jäsenvaltiolle kuuluva hankintayksikkö on tehnyt kyseisen hankintasopimuksen noudattamatta perussopimusten ja tämän direktiivin mukaisia velvoitteitaan.

III OSASTO ERITYISET HANKINTAJÄRJESTELMÄT

I LUKU Sosiaalipalvelut ja muut erityiset palvelut

84 artikla Sosiaalipalveluja ja muita erityisiä palveluja koskevien sopimusten tekeminen

Liitteessä XVII luetellut sosiaalipalveluja ja muita erityisiä palveluja koskevat sopimukset on tehtävä tämän luvun säännösten mukaisesti, jos hankintasopimusten arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 12 artiklan c kohdassa vahvistettu kynnysarvo.

85 artikla Ilmoitusten julkaiseminen

1. Kun hankintayksiköt aikovat tehdä sopimuksia 84 artiklassa tarkoitetuista palveluista, niiden on ilmoitettava aikomuksestaan hankintailmoituksella.

2. Kun hankintayksiköt ovat tehneet sopimuksen 84 artiklassa tarkoitetuista palveluista, niiden on annettava tulokset tiedoksi jälki-ilmoituksella.

3. Edellä olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa ilmoituksissa on oltava liitteessä XVIII tarkoitetut tiedot vakiolomakkeiden mukaisesti. Komissio vahvistaa vakiolomakkeet. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 100 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

4. Edellä olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on julkaistava 65 artiklan mukaisesti.

86 artikla Julkisissa hankintasopimuksissa noudatettavat periaatteet

1. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset menettelyt tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien hankintasopimusten tekemiseksi siten, että varmistetaan avoimuuden ja talouden toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen ja annetaan hankintayksiköille mahdollisuus ottaa huomioon kyseisiä palveluja koskevat erityispiirteet.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintayksiköt voivat ottaa huomioon tarpeen varmistaa palvelujen laatu, jatkuvuus, esteettömyys, saatavuus ja kattavuus, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet, käyttäjien osallistuminen ja vaikutusvallan lisääminen sekä innovointi. Jäsenvaltiot voivat myös säätää, ettei palveluntarjoajaa valita pelkästään palvelujen suorittamisen hinnan perusteella.

II LUKU SUUNNITTELUKILPAILUIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

87 artikla Yleiset säännökset

1. Suunnittelukilpailun järjestämistä koskevien sääntöjen on oltava tämän luvun säännösten mukaiset, ja ne on saatettava suunnittelukilpailuun osallistumisesta kiinnostuneiden saataville.

2. Suunnittelukilpailuun osallistumista ei saa rajoittaa

a)      jäsenvaltion alueeseen tai alueen osaan;

b)      sillä perusteella, että sen jäsenvaltion lain mukaan, jossa kilpailu järjestetään, osallistujien on oltava joko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä.

88 artikla Soveltamisala

1. Tämän luvun säännöksiä sovelletaan suunnittelukilpailuihin, jotka järjestetään palveluja koskevan sopimuksen hankintamenettelyn osana, edellyttäen että hankintasopimuksen ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa mutta osallistujille mahdollisesti suoritettavat palkinnot ja maksut mukaan luettuna on vähintään yhtä suuri kuin 12 artiklan a kohdassa vahvistettu määrä.

2. Tämän luvun säännöksiä sovelletaan kaikkiin suunnittelukilpailuihin, kun osallistujille suoritettavien palkkioiden ja maksujen kokonaismäärä, mukaan lukien 44 artiklan k kohdan säännösten mukaisesti myöhemmin mahdollisesti tehtävän palveluhankintoja koskevan sopimuksen ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa, jos hankintayksikkö ei sulje pois tällaista sopimuksen tekoa kilpailuilmoituksessa, on vähintään yhtä suuri kuin 12 artiklan a kohdassa vahvistettu määrä.

89 artikla Ilmoitukset

1. Hankintayksiköiden, jotka haluavat järjestää suunnittelukilpailun, on julkaistava kilpailua koskeva ilmoitus. Niiden on ilmoitettava suunnittelukilpailua koskevassa ilmoituksessa, aikovatko ne myöhemmin tehdä palveluhankintoja koskevan sopimuksen 44 artiklan k kohdan mukaisesti. Hankintayksiköiden, jotka ovat järjestäneet suunnittelukilpailun, on annettava sen tulokset tiedoksi ilmoituksella.

2. Kilpailuilmoituksessa on oltava liitteessä XIX vahvistetut tiedot ja suunnittelukilpailun tuloksia koskevassa ilmoituksessa on oltava liitteessä XX vahvistetut tiedot vakiolomakkeilla. Komissio vahvistaa vakiolomakkeet. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 100 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Suunnittelukilpailun tuloksia koskeva ilmoitus on toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa suunnittelukilpailun päättymisestä.

Kilpailun tuloksia koskevat tiedot saa jättää julkaisematta, jos se estäisi lain soveltamista tai olisi muuten yleisen edun vastaista, haittaisi tietyn julkisen tai yksityisen talouden toimijan oikeutettuja kaupallisia etuja, mukaan luettuina sen talouden toimijan edut, jonka kanssa hankintasopimus on tehty, taikka voisi haitata talouden toimijoiden välistä tervettä kilpailua.

3. Edellä olevan 65 artiklan 2–6 kohtaa sovelletaan myös suunnittelukilpailua koskeviin ilmoituksiin.

90 artikla Suunnittelukilpailujen järjestämistä, osallistujien valintaa sekä valintalautakuntaa koskevat säännöt

1. Suunnittelukilpailuja järjestäessään hankintayksiköiden on noudatettava tämän direktiivin mukaisia menettelyjä.

2. Jos suunnittelukilpailun osallistujien määrä on rajoitettu, hankintayksiköiden on vahvistettava selkeät ja syrjimättömät valintaperusteet. Kaikissa tapauksissa on suunnittelukilpailuun kutsuttava osallistumaan riittävä määrä ehdokkaita todellisen kilpailun varmistamiseksi.

3. Valintalautakuntaan voi kuulua vain luonnollisia henkilöitä, jotka ovat riippumattomia suunnittelukilpailuun osallistujista. Jos suunnittelukilpailun osallistujilta vaaditaan tiettyä ammatillista pätevyyttä, vähintään kolmasosalla lautakunnan jäsenistä on oltava sama tai vastaava pätevyys.

91 artikla Valintalautakunnan päätökset

1. Valintalautakunnan on oltava päätöksissään tai lausunnoissaan riippumaton.

2. Valintalautakunnan on tarkasteltava hakijoiden esittämiä ehdotuksia nimettöminä ja yksinomaan kilpailuilmoituksessa esitetyillä perusteilla.

3. Valintalautakunnan on merkittävä määrittelemänsä hankkeiden paremmuusjärjestys pöytäkirjaan, jonka sen jäsenet allekirjoittavat ja joka on laadittu kunkin hankkeen ansioiden perusteella, ja lisättävä siihen huomautuksensa ja mahdolliset selventämistä vaativat seikat.

4. Nimettömyyden suojaa on noudatettava siihen asti, kun valintalautakunta on antanut lausuntonsa tai tehnyt päätöksensä.

5. Hakijoita voidaan tarvittaessa pyytää vastaamaan valintalautakunnan pöytäkirjaansa merkitsemiin kysymyksiin hankkeisiin liittyvien näkökohtien selventämiseksi.

6. Valintalautakunnan jäsenten ja hakijoiden välisestä vuoropuhelusta on laadittava täydellinen pöytäkirja.

IV OSASTO HALLINTOTAPA

92 artikla Täytäntöönpano

Neuvoston direktiivin 92/13/ETY mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen tehokkain, helposti saatavilla olevin ja avoimin mekanismein, joilla täydennetään hankintayksiköiden tekemien päätösten muutoksenhakua varten käytössä olevaa järjestelmää.

93 artikla Julkinen valvonta

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi riippumaton elin, joka vastaa täytäntöönpanotoimintojen valvonnasta ja koordinoinnista, jäljempänä 'valvontaelin'. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nimeämisestä komissiolle.

Tällaisen valvonnan on kohdistuttava kaikkiin hankintayksiköihin.

2. Tätytäntöönpanotoimintoihin osallistuvat toimivaltaiset viranomaiset on organisoitava niin, että eturistiriidoilta vältytään. Julkisen valvonnan järjestelmän on oltava läpinäkyvä. Tätä varten kaikki ohjeet ja lausunnot sekä vuosikertomus, jossa kuvataan tässä direktiivissä vahvistettujen sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista, on julkaistava.

Vuosikertomuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)      viitteellinen tieto pienten ja keskisuurten yritysten saamista hankinnoista; jos tehdyistä sopimuksista vähemmän kuin 50 prosenttia on tehty pk-yritysten kanssa, kertomuksessa on analysoitava tilanteeseen johtaneita syitä;

b)      yleiskatsaus kestävien hankintapolitiikkojen täytäntöönpanosta, myös menettelyistä, joissa otetaan huomioon ympäristönsuojeluun, sosiaaliseen osallistamiseen (vammaiskäyttö mukaan luettuna) tai innovoinnin lisäämiseen liittyvät näkökohdat;

c)      keskitetyt tiedot todetuista petos-, lahjonta- ja eturistiriitatapauksista sekä muista vakavista julkisia hankintoja koskevista sääntöjenvastaisuuksista, myös unionin talousarviosta yhteisrahoitettaviin hankkeisiin vaikuttavista tapauksista.

3. Valvontaelin vastaa seuraavista tehtävistä:

a)      seuraa, kuinka hankintayksiköt ja erityisesti yhteishankintayksiköt soveltavat julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja niihin liittyviä käytäntöjä;

b)      antaa oikeudellista neuvontaa hankintayksiköille julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ja periaatteiden tulkinnasta sekä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisesta erityistapauksissa;

c)      antaa omasta aloitteestaan lausuntoja ja ohjeita yleisesti kiinnostavista kysymyksistä, jotka liittyvät julkisia hankintoja koskevien sääntöjen tulkintaan ja soveltamiseen, usein kysytyistä asioista ja systeemisistä vaikeuksista julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisessa tämän direktiivin säännökset ja Euroopan unionin tuomioistuimen asiaa koskeva oikeuskäytäntö huomioon ottaen;

d)      ottaa käyttöön ja soveltaa kattavia ja tehokkaita varoittavien merkkien (red flag) indikaattorijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on riittävästi ehkäistä, havaita ja tuoda ilmi hankintoihin liittyviä petos-, lahjonta- ja eturistiriitatapauksia sekä muita vakavia sääntöjenvastaisuuksia;

e)      kiinnittää kansallisten toimivaltaisten laitosten, myös auditointiviranomaisten, huomion todettuihin rikkomuksiin ja systeemisiin ongelmiin;

f)       tutkii kansalaisten ja yritysten valitukset julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisesta tietyissä tapauksissa ja toimittaa analyysinsä toimivaltaisille hankintayksiköille, jotka ovat velvoitettuja ottamaan sen huomioon päätöksissään tai selittämään, miksi analyysiä ei ole otettu huomioon, jos ne toimivat analyysin vastaisesti;

g)      seuraa, minkälaisia päätöksiä kansalliset tuomioistuimet ja viranomaiset tekevät Euroopan unionin tuomioistuimen perussopimuksen 267 artiklan mukaisesti antamien tuomioiden perusteella tai niiden tarkastushavaintojen perusteella, joita Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekee unionin osarahoittamiin hankkeisiin liittyvien julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen rikkomisten vahvistamisesta; valvontaelimen on aina ilmoitettava Euroopan petostentorjuntavirastolle kaikista julkisia hankintamenettelyjä koskevien unionin sääntöjen rikkomisista, jos nämä liittyvät suoraan tai välillisesti Euroopan unionin rahoittamiin hankintasopimuksiin.

Edellä olevassa e alakohdassa tarkoitetut tehtävät eivät rajoita kansallisen oikeuden tai direktiivin 92/13/ETY perusteella perustetun järjestelmän mukaisen muutoksenhakuoikeuden käyttöä.

Jäsenvaltioiden on annettava valvontaelimelle toimivalta viedä asia sen tuomioistuimen käsiteltäväksi, joka kansallisen lainsäädännön mukaan on hankintayksiköiden päätösten tarkastelussa toimivaltainen, jos valvontaelin on todennut rikkomuksen hoitaessaan valvontaa ja oikeudellista neuvontaa koskevaa tehtäväänsä.

4. Rajoittamatta yleisiä menettelyjä ja työmenetelmiä, jotka komissio on ottanut käyttöön jäsenvaltioiden kanssa harjoitettavaa viestintää ja yhteydenpitoa varten, valvontaelimen on toimittava komission erityisenä yhteyspisteenä valvoessaan unionin lainsäädännön soveltamista ja unionin talousarvion toteuttamista Euroopan unionin perustamisesta tehdyn sopimuksen 17 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan perusteella. Sen on raportoitava komissiolle kaikista tämän direktiivin rikkomisista hankintamenettelyissä, jotka koskevat unionin suoraan tai välillisesti rahoittamien hankintasopimusten tekemistä.

Komissio voi erityisesti siirtää valvontaelimelle yksittäistapausten käsittelyn, jos hankintasopimusta ei vielä ole tehty tai muutoksenhakumenettely voidaan vielä toteuttaa. Se voi myös antaa valvontaelimen tehtäväksi seurantatoimet, joita tarvitaan niiden toimenpiteiden täytäntöönpanon varmistamiseen, joihin jäsenvaltio on sitoutunut, jotta komission toteama julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen ja periaatteiden rikkominen saadaan korjattua.

Komissio voi vaatia, että valvontaelin analysoi oletetut julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen rikkomiset, jotka vaikuttavat unionin talousarviosta yhteisrahoitettaviin hankkeisiin. Komissio voi antaa valvontaelimen tehtäväksi joidenkin tapausten jatkotoimet ja sen varmistamisen, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, jotka ovat velvoitettuja noudattamaan valvontaelimen ohjeita, toteuttavat tarkoituksenmukaiset seuraukset, kun yhteisrahoitettaviin hankkeisiin vaikuttavia julkisia hankintoja koskevia unionin sääntöjä rikotaan.

5. Valvontaelimen toteuttamat tutkinta- ja täytäntöönpanotoimet sen varmistamiseksi, että hankintayksikköjen päätökset ovat tämän direktiivin ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen yleisten periaatteiden mukaisia, eivät korvaa eivätkä estä komission institutionaalista asemaa perussopimuksen valvojana. Kun komissio päättää siirtää yksittäistapauksen käsittelyn, se pidättää itselleen myös oikeuden puuttua käsittelyyn perussopimuksella sille annettujen toimivaltuuksien mukaisesti.

6. Hankintaviranomaisten on toimitettava tehtyjen hankintasopimusten koko teksti kansalliselle valvontaelimelle, kun sopimuksen arvo on vähintään

a)      1 000 000 euroa tavaranhankintasopimuksissa tai palveluhankintasopimuksissa;

b)      10 000 000 euroa rakennusurakkasopimuksissa.

7. Rajoittamatta tiedonsaantia koskevaa kansallista lainsäädäntöä, valvontaelimen on kansallisen ja EU:n tietosuojalainsäädännön mukaisesti annettava kirjallisesta pyynnöstä rajoituksetta, maksutta, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville 6 kohdassa tarkoitetut tehdyt hankintasopimukset. Joidenkin hankintasopimuksen osien saanti voidaan evätä, jos niiden paljastaminen estäisi lain soveltamista tai olisi muuten yleisen edun vastaista, haittaisi julkisten tai yksityisten talouden toimijoiden oikeutettuja kaupallisia etuja taikka voisi haitata niiden välistä rehellistä kilpailua.

Ne osat, jotka voidaan paljastaa, on annettava saataville kohtuullisessa määräajassa, joka on enintään 45 päivää pyynnön esittämispäivästä.

Tietyn hankintasopimuksen saamista pyytävien ei tarvitse osoittaa minkäänlaista suoraa tai välillistä yhteyttä kyseiseen hankkeeseen. Tiedonsaajille olisi annettava mahdollisuus julkistaa tiedot.

8. Edellä olevassa 2 kohdassa mainittuun vuosikertomukseen on liitettävä yhteenveto kaikista toimista, joita valvontaelin on toteuttanut 1–7 kohdan mukaisesti.

94 artikla Erilliset kertomukset menettelyistä hankintasopimusten tekemisessä

1. Hankintayksiköiden on kirjattava tarkoituksenmukaiset tiedot kustakin hankintasopimuksesta, puitejärjestelystä ja aina, kun dynaaminen hankintajärjestely otetaan käyttöön. Näiden tietojen on oltava riittäviä, jotta niiden perusteella voidaan myöhemmin perustella seuraavia päätöksiä:

a)      talouden toimijoiden kelpuuttamista ja valintaa sekä hankintasopimusten tekemistä,

b)      neuvottelumenettelyjä ilman edeltävää tarjouskilpailukutsua 44 artiklan nojalla,

c)      II osaston II–IV luvun soveltamatta jättämistä I osaston II ja III luvussa säädettyjen poikkeusten nojalla.

Hankintayksiköiden on pidettävä kirjaa kaikkien hankintamenettelyjen edistymisestä, olivat ne sitten sähköisiä tai muita menettelyjä. Tätä varten niiden on pidettävä kirjaa kaikista hankintamenettelyn vaiheista, myös viestinnästä talouden toimijoiden kanssa ja sisäisistä pohdinnoista, tarjouskilpailujen valmistelusta, mahdollisesta vuoropuhelusta tai neuvottelusta sekä tarjoajan valinnasta ja hankintasopimuksen tekemisestä.

2. Tiedot on säilytettävä vähintään neljä vuotta hankintasopimuksen tekopäivästä, jotta hankintayksikkö voi tänä aikana antaa tarvittavat tiedot komissiolle tai kansalliselle valvontaelimelle niiden pyynnöstä.

95 artikla Kansalliset kertomukset

1. Elinten, jotka on perustettu tai nimetty 93 artiklan mukaisesti, on toimitettava komissiolle vuosittain vakiolomakkeen mallin mukaan täytäntöönpano- ja tilastokertomus viimeistään seuraavan vuoden 31 päivänä lokakuuta.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on oltava 5–11 artiklassa tarkoitettujen toimintojen luokkien mukaan eriteltynä vähintään niiden tehtyjen hankintasopimusten kokonaisarvo, jotka jäävät alle 12 artiklassa vahvistettujen kynnysarvojen, mutta jotka kuuluisivat tämän direktiivin soveltamisalaan, jos niiden arvo ylittäisi kynnysarvon.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tässä kertomuksessa on vähintään tehtyjen hankintasopimusten lukumäärä ja arvo 5–11 artiklassa tarkoitettujen toimintojen luokkien mukaan eriteltynä ja kaikki muut tiedot, joita tarvitaan GPA-sopimuksen moitteettoman soveltamisen tarkistamiseen. Näihin kuuluvat niiden hankintasopimusten lukumäärä ja arvo, jotka on tehty neuvottelumenettelyllä ilman edeltävää tarjouskilpailukutsua, eriteltynä 44 artiklassa tarkoitettujen olosuhteiden ja 5–11 artiklassa tarkoitettujen toimintoluokkien mukaan. Siinä on myös täsmennettävä jäsenvaltio tai kolmas maa, josta valittu toimeksisaaja tulee.

4. Vuosikertomuksessa on lisäksi oltava kaikkien 5–11 artiklassa tarkoitettujen toimintojen luokkien osalta luettelo hankintayksiköistä, jotka harjoittavat kyseistä toimintaa, sekä kunkin yksikön oma tunnistusnumero, jos sellaisesta säädetään kansallisessa lainsäädännössä.

Komissio voi määräajoin antaa luettelon näistä hankintayksiköistä tiedoksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5. Komissio vahvistaa vakiolomakkeen 1 kohdassa tarkoitetun vuotuisen täytäntöönpano- ja tilastokertomuksen laatimista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 100 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

6. Edellä olevassa 5 kohdassa tarkoitetuilla säädöksillä on varmistettava, että

a)      tilastotiedot voidaan hallinnon yksinkertaistamiseksi kerätä otannan perusteella edellyttäen, ettei tietojen edustavuus vaarannu;

b)      annettujen tietojen luottamuksellisuus säilyy.

96 artikla Tuki hankintayksiköille ja yrityksille

1. Jäsenvaltioiden on tarjottava käyttöön teknisen tuen rakenteet, jotta hankintayksiköt saavat oikeudellisia ja taloudellisia neuvoja, ohjeita ja tukea hankintamenettelyjen valmisteluun ja toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että jokainen hankintayksikkö voi saada pätevää tukea ja neuvoja yksittäisissä kysymyksissä.

2. Talouden toimijoiden, etenkin pk-yritysten, julkisten hankintojen markkinoille pääsyn parantamiseksi ja tämän direktiivin säännösten virheettömän ymmärtämisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että saatavilla on tarkoituksenmukaista tukea, esimerkiksi sähköisin välinein tai olemassa olevia yritystukiverkostoja käyttäen.

3. Erityistä hallinnollista tukea on oltava saatavilla talouden toimijoille, jotka aikovat osallistua hankintamenettelyyn toisessa jäsenvaltiossa. Tällaisen tuen on katettava vähintään hallinnolliset vaatimukset kyseisessä jäsenvaltiossa ja mahdolliset sähköisiin hankintoihin liittyvät velvoitteet.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kiinnostuneet talouden toimijat saavat helposti asianmukaiset tiedot niistä veroihin, ympäristönsuojeluun sekä sosiaali- ja työlainsäädäntöön liittyvistä velvoitteista, jotka ovat voimassa siinä jäsenvaltiossa, sillä alueella tai sillä paikkakunnalla, jossa/jolla rakennusurakoita suoritetaan tai palveluja tarjotaan, ja joita sovelletaan kyseisessä paikassa suoritettaviin rakennusurakoihin tai tarjottaviin palveluihin hankintasopimuksen toteutuksen aikana.

4. Edellä olevan 1, 2 ja 3 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat nimetä yhden elimen taikka useamman elimen tai hallintorakenteen. Jäsenvaltioiden on varmistettava riittävä koordinointi näiden elinten ja rakenteiden välillä.

97 artikla Hallinnollinen yhteistyö

1. Jäsenvaltioiden on annettava toisilleen vastavuoroista apua ja otettava käyttöön toimenpiteet tehokasta keskinäistä yhteistyötä varten, jotta tiedonvaihto 56, 75 ja 79 artiklassa tarkoitetuista asioista varmistetaan. Niiden on taattava vaihdettavien tietojen luottamuksellisuus.

2. Kaiken asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 95/46/EY[50] ja 2002/58/EY[51] säädetyn tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

3. Tämän artiklan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on osoitettava yksi tai useampi yhteyspiste ja ilmoitettava sen tai niiden yhteystiedot muille jäsenvaltioille, valvontaelimille ja komissiolle. Jäsenvaltioiden on julkaistava luettelo yhteyspisteistä ja päivitettävä sitä säännöllisesti. Valvontaelin vastaa näiden yhteyspisteiden koordinoinnista.

4. Tietojenvaihdon on tapahduttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/XXXX [ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä (IMI-asetus), KOM(2011) 522][52] nojalla perustetussa sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä. Jäsenvaltioiden on annettava toisten jäsenvaltioiden pyytämät tiedot mahdollisimman lyhyessä ajassa.

V OSASTO DELEGOITU VALTA, TÄYTÄNTÖÖNPANOVALTA JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

98 artikla Siirretyn säädösvallan käyttö

1. Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan tässä artiklassa asetettuja ehtoja.

2. Siirretään 4, 35, 33, 38, 25, 65, 70, 77, 85 ja 95 artiklassa tarkoitettu valta komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän direktiivin voimaantulopäivästä].

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4, 35, 33, 38, 25, 65, 70, 77, 85 ja 95 tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta mahdollisesti aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevan 98 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

99 artikla Kiireellinen menettely

1. Tämän artiklan mukaisesti annetut delegoidut säännökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi 98 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

100 artikla Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa neuvoston päätöksellä 71/306/ETY[53] perustettu julkisia hankintoja käsittelevä neuvoa-antava komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

101 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2014. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kyseiset säädöstekstit.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

102 artikla Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2004/17/EY 30 päivästä kesäkuuta 2014 alkaen.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin, ja ne luetaan liitteessä XXI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

103 artikla Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee uudelleen 12 artiklassa vahvistettujen kynnysarvojen soveltamisesta sisämarkkinoille aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia ja laatii niistä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle 30 päivään kesäkuuta 2017 mennessä.

Jos GPA-sopimuksen mukaisesti sovellettavat kynnysarvot muuttuvat, tämän kertomuksen jälkeen annetaan tarpeen mukaan lainsäädäntöehdotus, jolla tässä direktiivissä vahvistettuja kynnysarvoja muutetaan.

104 artikla Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

105 artikla Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20.12.2011

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE I LUETTELO 2 ARTIKLAN 8 KOHDAN a ALAKOHDASSA TARKOITETUISTA TOIMINNOISTA

Jos CPV:n ja NACE:n välillä esiintyy tulkintaeroja, sovelletaan CPV-nimikkeistöä.

NACE(1) || CPV-koodi

PÄÄLUOKKA F || RAKENTAMINEN

2-numerotaso || 3-numerotaso || 4-numerotaso || Kuvaus || Huomautukset

45 || || || Rakentaminen || Tälle kaksinumerotasolle kuuluu: uudisrakentaminen, entisöinti ja tavanomainen korjaaminen || 45000000

|| 45.1 || || Rakennusalueen pohjarakentaminen || || 45100000

|| || 45.11 || Rakennusten purku ja raivaus; maansiirto || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – rakennusten ja muiden rakenteiden purku – rakennusalueen raivaus – maansiirto: rakennusalueen maankaivuu, täyttö- ja tasaustyöt, ojankaivu, louhintatyöt, räjäytystyöt jne. – maanperän rakentaminen kaivostoimintaa varten: – irtomaan poisto ja muut kaivosten ja kaivosalueiden perustyöt ja esirakentaminen Tälle nelinumerotasolle kuuluu myös: – rakennusalueen salaojitustyöt – maa- tai metsätalousmaan ojitus || 45110000

|| || 45.12 || Koeporaus || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – koeporaus, koekairaus ja näytteenotto rakennus-, geofysikaalisiin, geologisiin tai vastaaviin tarkoituksiin Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – öljy- tai kaasulähteiden poraus, vrt. 11.20 – vesikaivon poraus, vrt. 45.25 – kuilun syvennys, vrt. 45.25 – öljy- ja kaasukenttien tutkimus, geofysikaalinen, geologinen ja seisminen tutkimus, vrt. 74.20 || 45120000

|| 45.2 || || Rakennusten tai niiden osien rakentaminen; maa- ja vesirakentaminen || || 45200000

|| || 45.21 || Yleiset talonrakennustyöt sekä maa- ja vesirakennustyöt || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – kaikenlaisten rakennusten rakentaminen; maa- ja vesirakennustyöt – siltojen, myös eritasoteiden, maasiltojen, tunneleiden ja metrotunneleiden rakentaminen – putkijohtojen, tietoliikennekaapelien ja voimalinjojen kaukoverkostojen rakentaminen – putkijohtojen, tietoliikennekaapelien ja voimalinjojen kunnallisverkostojen rakentaminen – tähän liittyvät asennustyöt – tehdasvalmisteisten rakennusten kokoaminen ja pystyttäminen rakennuspaikalla Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – öljyn ja kaasun tuotantoon liittyvät palvelut, vrt. 11.20 – itsevalmistetuista, muista kuin betonisista osista koostuvien kokonaisten valmiiden rakenteiden pystyttäminen, vrt. 20, 26, 28 – urheilukenttien, uima-altaiden, urheilusalien, tenniskenttien, golfratojen ja muiden urheilualueiden rakentaminen lukuun ottamatta rakennusten pystyttämistä, vrt. 45.23 – rakennusasennus, vrt. 45.3 – rakennusten viimeistely, vrt. 45.4 – arkkitehti- ja insinööripalvelut, vrt. 74.20 – rakentamisen projektinhallinta, vrt. 74.20 || 45210000 Paitsi: -45213316 45220000 45231000 45232000

|| || 45.22 || Kattorakenteiden pystyttäminen ja kattaminen || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – kattorakenteiden asennustyöt – katteiden asennustyöt – vesitiivistystyöt || 45261000

|| || 45.23 || Moottoriteiden, katujen, lentokenttien ja urheilualueiden rakentaminen || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – moottoriteiden, katujen, muiden ajoneuvoille ja jalankulkijoille tarkoitettujen liikenneväylien rakentaminen – rautateiden rakentaminen – kiitoratojen rakentaminen – urheilukenttien, uima-altaiden, urheilusalien, tenniskenttien, golfratojen ja muiden urheilualueiden rakentaminen lukuun ottamatta rakennusten pystyttämistä – ajoratamerkintöjen maalaustyöt teillä ja paikoitusalueilla Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – alustavat maansiirtotyöt, vrt. 45.11 || 45212212 ja DA03 45230000 paitsi: -45231000 -45232000 -45234115

|| || 45.24 || Vesirakentaminen || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – Seuraavat rakennustyöt: – vesiväylien, satamien ja jokien, huvivenesatamien, sulkujen jne. rakentaminen – padot ja aallonmurtajat – ruoppaustyöt – vedenalaiset rakennustyöt || 45240000

|| || 45.25 || Muu erikoisalarakentaminen || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – erilaisille rakenteille yhteiseen piirteeseen erikoistunut rakentaminen, joka edellyttää erityistaitoja tai -laitteita – perustuksien rakentaminen, mukaan lukien paalutustyöt – kaivojen poraus ja rakentaminen, kuilun syvennys – muiden kuin itsevalmistettujen teräsrunkorakenteiden pystyttäminen – teräksen taivuttaminen – muuraustyöt ja katukiveyksen laskeminen – rakennustelineiden ja työtasojen asentaminen ja purku, mukaan lukien telineiden ja tasojen vuokraus – savupiippujen ja teollisuusuunien pystytys Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – rakennustelineiden vuokraus ilman asennusta ja purkamista, vrt. 71.32 || 45250000 45262000

|| 45.3 || || Rakennusasennus || || 45300000

|| || 45.31 || Sähköjohtojen ja ‑laitteiden asennus || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: Seuraavien laitteistojen rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen: – sähköjohdot ja -laitteet – tietoliikennejärjestelmät – sähkölämmitysjärjestelmät – taloantennit – palohälyttimet – varashälyttimet – hissit ja liukuportaat – ukkosenjohdattimet jne. || 45213316 45310000 Paitsi: -45316000

|| || 45.32 || Eristystyöt || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – lämpö-, ääni- tai tärinäeristeiden rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – vesitiivistystyöt, vrt. 45.22 || 45320000

|| || 45.33 || Putkityöt || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – Seuraavien laitteistojen rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen: – vesi- ja viemärilaitteet ja ‑kalusteet – kaasulaitteet – lämmitys-, tuuletus-, jäähdytys- tai ilmastointilaitteet ja -putket – palosammutusjärjestelmät Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – sähkölämmitysjärjestelmien asennus, vrt. 45.31 || 45330000

|| || 45.34 || Muu rakennusasentaminen || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – valaistus- ja merkinantolaitteistojen asennus teille, rautateille, lentokentille ja satamiin – muualla luokittelemattomien laitteiden ja laitteistojen rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen || 45234115 45316000 45340000

|| 45.4 || || Rakennusten viimeistely || || 45400000

|| || 45.41 || Rappaus || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – rakennusten tai muiden rakenteiden sisä- tai ulkopintojen rappaustyöt laastilla tai stukilla sekä vastaavilla rappausaineilla || 45410000

|| || 45.42 || Rakennuspuusepän asennustyöt || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – muiden kuin itsevalmistettujen, puusta tai muista aineista valmistettujen ovien, ikkunoiden, oven- ja ikkunankarmien, sovitettujen keittiöiden, portaikkojen, myymäläkalusteiden ja vastaavien asennus – sisätilojen viimeistelytyöt kuten sisäkattojen päällystys, seinien panelointi, siirrettävien väliseinien asennus jne. Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – parketin ja muiden puisten lattiapäällysteiden asennus, vrt. 45.43 || 45420000

|| || 45.43 || Lattianpäällystys ja seinien verhoilu || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – rakennusten tai muiden rakenteiden päällystäminen tai laatoittaminen — – keraamisilla, betonisilla tai kivisillä seinä- tai lattiatiilillä tai ‑kivillä – parketilla tai muulla puisella lattiapäällysteellä taikka kokolattiamatoilla tai linoleumilla – myös kumisella tai muovisella lattiapäällysteellä – mosaiikkisilla, marmorisilla, graniittisilla tai liuskekivisillä seinä- tai lattiapäällysteillä – tapetilla || 45430000

|| || 45.44 || Maalaus ja lasitus || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – rakennusten sisä- ja ulkomaalaus – muiden rakenteiden ulkomaalaus – lasien, peilien jne. asennus Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – ikkunoiden asennus, vrt. 45.42 || 45440000

|| || 45.45 || Muu rakennusten viimeistely || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – yksityisten uima-altaiden rakentaminen – rakennusten ulkopintojen puhdistaminen höyryllä, hiekkapuhaltamalla ja vastaavalla tavalla – muut muualla luokittelemattomat rakennusten viimeistelytyöt Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – rakennusten ja muiden rakenteiden siivous, vrt. 74.70 || 45212212 ja DA04 45450000

|| 45.5 || || Rakennus- tai purkulaitteiden vuokraus käyttäjineen || || 45500000

|| || 45.50 || Rakennus- tai purkulaitteiden vuokraus käyttäjineen || Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – rakennus- tai purkukoneiden ja ‑laitteiden vuokraus ilman käyttäjää, vrt. 71.32 || 45500000

(1) Neuvoston asetus (ETY) N:o 3037/90, annettu 9 päivänä lokakuuta 1990, (EYVL L 293, 24.10.1990, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (ETY) N:o 761/93 (EYVL L 83, 3.4.1993, s. 1).

LIITE II LUETTELO 4 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUSTA UNIONIN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Jos oikeudet on myönnetty riittävän julkisuuden varmistavassa menettelyssä, jossa oikeuksien myöntäminen perustui puolueettomiin perusteisiin, ne eivät muodosta tässä direktiivissä tarkoitettuja ”erityis- tai yksinoikeuksia”. Seuraavassa luetellaan riittävän avoimuuden ennakolta varmistavat menettelyt sellaisten muihin Euroopan unionin säädöksiin perustuvien lupien myöntämiseksi, jotka eivät muodosta tässä direktiivissä tarkoitettuja ”erityis- tai yksinoikeuksia”:

a)           maakaasulaitosten hoitamiseen tarkoitettujen lupien myöntäminen direktiivin 98/30/EY 4 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti;

b)           direktiivin 96/92/EY mukaiset uusien sähköntuotantolaitosten rakennusluvat tai rakentamista koskevat tarjouspyynnöt;

c)           postipalveluun, jota ei ole varattu eikä saa varata, liittyvien lupien myöntäminen direktiivin 97/67/EY 9 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti;

d)           hiilivetyjen hyödyntämistä sisältävään toimintaan liittyvien lupien myöntäminen direktiivissä 94/22/EY säädetyn menettelyn mukaisesti;

e)           asetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukaiset julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset, jotka on tehty tarjouskilpailussa noudatettavan menettelyn perusteella mainitun asetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

LIITE III LUETTELO 27 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUSTA UNIONIN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

A KAASUN TAI LÄMMÖN SIIRTO TAI JAKELU

Direktiivi 2009/73/EY

B SÄHKÖN TUOTANTO, SIIRTO TAI JAKELU

Direktiivi 2009/72/EY

C JUOMAVEDEN TUOTANTO, KULJETUS TAI JAKELU

Ei ole

D HANKINTAYKSIKÖT RAUTATIEPALVELUJEN ALALLA

Rautateiden rahtiliikenne

Neuvoston direktiivi 91/440/ETY, annettu 29 päivänä heinäkuuta 1991, yhteisön rautateiden kehittämisestä[54]

Rautateiden matkustajaliikenne

Ei ole

E HANKINTAYKSIKÖT KAUPUNKIRAUTATIE-, RAITIOTIE-, JOHDINAUTO- TAI LINJA-AUTOPALVELUJEN ALALLA

Ei ole

F HANKINTAYKSIKÖT POSTIPALVELUJEN ALALLA

Direktiivi 97/67/EY

G ÖLJYN TAI KAASUN TALTEENOTTO

Direktiivi 94/22/EY

H HIILEN TAI MUIDEN KIINTEIDEN POLTTOAINEIDEN ETSINTÄ JA TALTEENOTTO

Ei ole

I HANKINTAYKSIKÖT MERI- TAI SISÄVESISATAMIEN TAIKKA MUIDEN TERMINAALIPALVELUJEN ALALLA

Ei ole

J HANKINTAYKSIKÖT LENTOASEMALAITTEIDEN ALALLA

Ei ole

LIITE IV TARJOUSTEN, OSALLISTUMISHAKEMUSTEN, KELPUUTTAMISHAKEMUSTEN TAI SUUNNITTELUKILPAILUIHIN TOIMITETTAVIEN SUUNNITELMIEN JA HANKKEIDEN SÄHKÖISIÄ VASTAANOTTOLAITTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Tarjousten, osallistumishakemusten, kelpuuttamishakemusten ja suunnittelukilpailuihin toimitettavien suunnitelmien ja hankkeiden sähköisillä vastaanottolaitteilla on tarkoituksenmukaista tekniikkaa ja menettelytapoja käyttäen varmistettava ainakin, että

a)           tarjousten, osallistumishakemusten, kelpuuttamishakemusten sekä suunnitelmien ja ehdotusten täsmällinen vastaanottopäivämäärä ja -aika käyvät tarkasti ilmi;

b)           voidaan kohtuudella varmistaa, että näiden vaatimusten nojalla toimitettuihin tietoihin ei ole pääsyä ennen vahvistettuja määräaikoja;

c)           jos tätä pääsyn estämistä koskevaa kieltoa rikotaan, voidaan kohtuudella varmistaa, että rikkominen on selkeästi havaittavissa;

d)           ainoastaan valtuutetut henkilöt voivat vahvistaa tai muuttaa toimitettujen tietojen avaamista koskevia päivämääriä;

e)           valtuutetut henkilöt voivat ainoastaan samanaikaisesti toimimalla sallia pääsyn kaikkiin tietoihin tai osaan niistä kelpuuttamismenettelyn, hankintamenettelyn tai suunnittelukilpailun eri vaiheissa;

f)            valtuutetut henkilöt voivat samanaikaisesti toimimalla sallia pääsyn toimitettuihin tietoihin vasta määrätyn päivämäärän jälkeen;

g)           näiden vaatimusten mukaisesti vastaanotettuihin ja avattuihin tietoihin on pääsy ainoastaan niihin perehtymiseen valtuutetuilla henkilöillä ja

h)           tarjousten todentamisen on tapahduttava tässä liitteessä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

LIITE V LUETTELO 38 ARTIKLASSA TARKOITETUSTA KANSAINVÄLISISTÄ SOPIMUKSISTA

Sopimukset seuraavien maiden tai maaryhmien kanssa:

– Albania (EUVL L 107, 28.4.2009)

– Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (EUVL L 87, 20.3.2004)

– CARIFORUM (EUVL L 289, 30.10.2008)

– Chile (EYVL L 352, 30.12.2002)

– Kroatia (EUVL L 26, 28.1.2005)

– Meksiko (EYVL L 276, 28.10.2000, L 157, 30.6.2000)

– Montenegro (EUVL L 345, 28.12.2007)

– Etelä-Korea (EUVL L 127, 14.5.2011)

– Sveitsi (EYVL L 300, 31.12.1972)

LIITE VI A OSA OHJEELLISEEN KAUSI-ILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT (61 artikla)

I KAIKISSA TAPAUKSISSA TÄYTETTÄVÄT TIEDOT

1. Hankintayksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. Pääasiallinen toiminta-ala.

3.           a)      Tavarahankintasopimukset: toimitettavien suoritteiden tai tuotteiden luonne ja määrä tai arvo, nimikkeistön viitenumero(t).

b)      Rakennusurakkasopimukset: suoritteiden luonne ja laajuus, rakennusurakan tai siihen liittyvien osaurakoiden yleispiirteet; nimikkeistön viitenumero(t).

c)      Palveluhankintasopimukset: hankintojen suunniteltu yhteisarvo kussakin suunnitellussa palvelujen pääluokassa; nimikkeistön viitenumero(t).

4.           Päivä, jona ilmoitus on lähetetty tai jona ilmoitus kyseisen ilmoituksen julkaisemisesta hankkijaprofiilissa on lähetetty.

5.           Muut tiedot.

II LISÄTIEDOT, JOTKA ON ESITETTÄVÄ SILLOIN, KUN ILMOITUKSELLA KUTSUTAAN TARJOUSKILPAILUUN TAI KUN SEN PERUSTEELLA VOIDAAN LYHENTÄÄ HAKEMUSTEN TAI TARJOUSTEN VASTAANOTTAMISELLE ASETETTUJA MÄÄRÄAIKOJA (61 artiklan 2 kohta)

6.           Maininta siitä, että asiasta kiinnostuneiden talouden toimijoiden on ilmoitettava hankintayksikölle kiinnostuksestaan hankintasopimusta tai -sopimuksia kohtaan.

7.           Sähköposti- tai internetosoite, josta eritelmät ja niitä täydentävät asiakirjat ovat vapaasti, suoraan, kokonaan ja maksutta kaikkien saatavilla.

8.           Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa suojatyöohjelmien yhteydessä.

9.           Määräaika vastaanottaa hakemukset, joilla pyydetään kutsua esittää tarjous tai osallistua neuvotteluun.

10.         Toimitettavien tuotteiden luonne ja määrä, rakennusurakan yleispiirteet tai palvelun pääluokka ja kuvaus sekä maininta siitä, onko tarkoitus tehdä puitejärjestely tai useampia puitejärjestelyjä. Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä hankintasopimuksen mahdollisten jatkamisten lukumäärä. Toistuvien hankintasopimusten osalta mainitaan myös arvio myöhempien tarjouskilpailujen ajankohdasta. Maininta siitä, onko kyseessä osto, liisaus, vuokraus vai osamaksukauppa vai näiden yhdistelmä.

11.         Kun kyseessä ovat rakennusurakat, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen suorituspaikka, ja kun kyseessä ovat tavarat ja palvelut, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen toimitus- tai suorituspaikka. Jos hankintasopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin osasta.

12.         Toimitus- tai toteutusaika taikka palveluhankintasopimuksen voimassaoloaika ja, sikäli kuin mahdollista, aloitusaika.

13.         Osoite, johon asiasta kiinnostuneiden yritysten on kirjallisesti ilmoitettava kiinnostuksestaan.

14.         Määräaika kiinnostuksen osoitusten vastaanottamiselle.

15.         Kieli tai kielet, jolla tai joilla hakemukset tai tarjoukset on laadittava.

16.         Tavarantoimittajalta vaaditut taloudelliset ja tekniset edellytykset sekä rahoitukselliset ja tekniset takuut.

17.         a)      Arvioitu päivä, jona hankintasopimukseen tai -sopimuksiin liittyvät hankintamenettelyt aloitetaan (jos tiedossa).

b)      Hankintamenettelyn laji (rajoitettu vai neuvottelumenettely).

c)      Konsultaatioon liittyvästä asiakirja-aineistosta perittävän maksun suuruus ja sen suorittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

18.         Hankintasopimuksen täytäntöönpanolle asetetut mahdolliset erityiset edellytykset.

19.         Tapauksen mukaan maininta seuraavista:

a)      Tarjousten tai hakemusten sähköistä esittämistä vaaditaan tai se hyväksytään.

b)      Sähköisiä tilauksia käytetään.

c)      Sähköistä laskutusta käytetään.

d)      Sähköiset maksut hyväksytään.

20.         Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun jättämisen määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

21.         Jos asia on tiedossa, 76 artiklassa tarkoitetut hankintasopimuksen tekoperusteet: ”alhaisin hinta” tai ”kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous”. Perusteet, joiden mukaan määritellään kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, ja perusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa tärkeysjärjestys on mainittava, jos ne eivät ilmene eritelmistä tai niitä ei ilmoiteta 61 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa vahvistuspyynnössä taikka tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa.

B OSA OHJEELLISEN KAUSI-ILMOITUKSEN, JOLLA EI KUTSUTA TARJOUSKILPAILUUN, JULKAISEMISTA HANKKIJAPROFIILISSA KOSKEVIIN ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT (61 artiklan 1 kohta)

1. Hankintayksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. Pääasiallinen toiminta-ala.

3. CPV-nimikkeistön viitenumero(t).

4. Hankkijaprofiilin internet-osoite (URL).

5. Päivä, jona ilmoitus ennakkoilmoituksen julkaisemisesta hankkijaprofiilissa on lähetetty.

Liite VII SÄHKÖISTEN HUUTOKAUPPOJEN ERITELMIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT (47 ARTIKLAN 4 KOHTA))

Jos hankintayksiköt ovat päättäneet järjestää sähköisen huutokaupan, eritelmien on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

a)           tekijät, joiden arvot ovat sähköisen huutokaupan kohteena, siltä osin kuin nämä tekijät ovat määrällisesti ilmaistavissa lukuina tai prosenttimäärinä;

b)           niiden arvojen mahdolliset rajat, jotka voidaan esittää, sellaisina kuin ne ovat hankintasopimuksen kohdetta koskevien eritelmien perusteella;

c)           tiedot, jotka annetaan tarvittaessa tarjoajien käyttöön sähköisen huutokaupan aikana, sekä tapauksen mukaan tietojen antamisen ajankohta;

d)           tarvittavat tiedot sähköisen huutokaupan kulusta;

e)           edellytykset, joiden mukaisesti tarjoajat voivat tehdä tarjouksen, ja erityisesti tarjouksen tekemiseen tarvittaessa vaadittavat tarjousten väliset vähimmäiserot;

f)            tarvittavat tiedot käytettävästä sähköisestä järjestelmästä sekä viestintäyhteyttä koskevista yksityiskohdista ja teknisistä eritelmistä.

LIITE VIII TIETTYJEN TEKNISTEN ERITELMIEN MÄÄRITELMÄT

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)           ’teknisellä eritelmällä’ yhtä seuraavista:

a)      palvelu- tai tavarahankintasopimusten osalta tuotteelta tai palvelulta edellytetyt ominaisuudet määrittelevässä asiakirjassa olevaa eritelmää. Näihin ominaisuuksiin kuuluvat laadun taso, ympäristö- ja ilmastomyönteisyyden taso, kaikki vaatimukset täyttävä suunnittelu (mukaan luettuna vammaiskäyttö), vaatimustenmukaisuuden arviointi, suorituskyky, tuotteen käyttö, turvallisuus tai mitat, mukaan lukien tuotteeseen kohdistuvat vaatimukset myyntinimityksen, termistön, tunnusten, testauksen ja testausmenetelmien, pakkauksen, merkitsemisen, etiketöinnin, käyttöohjeiden sekä tuotantoprosessien ja -menetelmien osalta kaikissa tavara- tai palveluhankinnan elinkaaren vaiheissa sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmät;

b)      rakennusurakkasopimusten osalta kaikkia teknisiä määräyksiä, jotka sisältyvät erityisesti hankinta-asiakirjoihin ja joissa määritellään materiaalilta, tuotteelta tai hankinnalta vaadittavat ominaisuudet, jotta kyseinen materiaali, tuote tai hankinta kuvauksen perusteella täyttää hankintayksikön tarkoittaman käytön vaatimukset. Näihin ominaisuuksiin on sisällyttävä ympäristö- ja ilmastomyönteisyyden taso, kaikki vaatimukset täyttävä suunnittelu (mukaan luettuna vammaiskäyttö), vaatimustenmukaisuuden arviointi, suorituskyky, turvallisuus tai mitat, mukaan lukien menettelyt, jotka koskevat laadunvarmistusta, termistöä, tunnuksia, testausta ja testausmenetelmiä, pakkausta, merkitsemistä, etiketöintiä ja käyttöohjeita sekä tuotantoprosesseja ja -menetelmiä kaikissa rakennustyön elinkaaren vaiheissa. Näiden ominaisuuksien on sisällettävä myös säännöt, jotka liittyvät suunnitteluun ja kustannuslaskentaan, testaukseen ja tarkastukseen, sekä rakennustyön hyväksymisehdot, rakennusmenetelmät tai -tekniikat sekä kaikki muut tekniset edellytykset, jotka hankintayksikön on mahdollista määrätä yleisen tai erityisen sääntelyn puitteissa ja jotka liittyvät valmiiseen rakennustyöhön ja materiaaleihin tai näiden osiin;

2)           ’standardilla’ tunnustetun standardointielimen toistuvaan tai jatkuvaan käyttöön hyväksymää teknistä eritelmää, jonka noudattaminen ei ole pakollista ja joka kuuluu yhteen seuraavista luokista:

a)      ’kansainvälinen standardi’: kansainvälisen standardointijärjestön hyväksymä standardi, joka on yleisesti saatavilla;

b)      ’eurooppalainen standardi’: eurooppalaisen standardointijärjestön hyväksymä standardi, joka on yleisesti saatavilla;

c)      ’kansallinen standardi’: kansallisen standardointijärjestön hyväksymä standardi, joka on yleisesti saatavilla;

3)           ’eurooppalaisella teknisellä hyväksynnällä’ rakennustuotteelle annettua myönteistä teknistä arviointia tuotteen sopivuudesta tarkoitettuun käyttöön; hyväksyntä perustuu niiden rakennuskohdetta koskevien olennaisten vaatimusten täyttymiseen, joiden pohjalta tuotteelle ominaiset ominaisuudet on määrätty, sekä käyttöolosuhteiden määrittelyyn. Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän myöntää jäsenvaltion nimeämä hyväksyntälaitos;

4)           ’yhteisellä teknisellä eritelmällä’ teknistä eritelmää, joka on vahvistettu jäsenvaltioiden tunnustaman menettelyn tai eurooppalaisesta standardoinnista [ja neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/105/EY ja 2009/23/EY muuttamisesta] annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen [XXX] 9 ja 10 artiklan mukaisesti ja joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5)           ’teknisellä viitteellä’ mitä tahansa muuta eurooppalaisen standardointielimen markkinoiden tarpeet huomioon ottavien menettelyjen mukaisesti laatimaa teknistä määrittelyä kuin virallista standardia.

LIITE IX JULKAISEMISTA KOSKEVAT TIEDOT

1. Ilmoitusten julkaiseminen

Hankintayksiköiden on lähetettävä 61, 62, 63, 64, 85 ja 89 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset Euroopan unionin julkaisutoimistoon, ja ilmoitukset julkaistaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a)      Euroopan unionin julkaisutoimisto julkaisee 61, 62, 63, 64, 85 ja 89 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset, tai kun kyseessä on 61 artiklan 1 kohdan mukainen ohjeellisten kausi-ilmoitusten julkaiseminen hankkijaprofiilissa, hankintayksikköjen on julkaistava ilmoitus.

Hankintayksiköt voivat lisäksi julkaista nämä tiedot internetissä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa hankkijaprofiilissa.

b)      Euroopan unionin julkaisutoimisto lähettää hankintayksikölle 65 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun julkaisemista koskevan vahvistuksen.

2. Täydentävien tai lisätietojen julkaiseminen

a)      Hankintayksiköiden on julkaistava eritelmät ja täydentävät asiakirjat kokonaisuudessaan internetissä.

b)      Hankkijaprofiili voi sisältää 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ohjeellisia kausi-ilmoituksia, tietoja meneillään olevista tarjouspyynnöistä, suunnitelluista ostoista, tehdyistä hankintasopimuksista, peruutetuista menettelyistä sekä muuta hyödyllistä yleistietoa, kuten yhteyspiste, puhelin- ja faksinumero, postiosoite ja sähköpostiosoite.

3. Ilmoitusten sähköisessä lähettämisessä sovellettavat lähetysmuodot ja menettelytavat.

Ilmoitusten sähköisessä lähettämisessä sovellettavat komission vahvistamat lähetysmuodot ja menettelytavat ovat saatavilla seuraavassa internetosoitteessa: ”http://simap.eu.int”.

LIITE X KELPUUTTAMISJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT (39 artiklan 2 kohdan b alakohta ja 62 artikla)

1. Hankintayksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. Pääasiallinen toiminta-ala.

3. Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa suojatyöohjelmien yhteydessä.

4. Kelpuuttamisjärjestelmän tarkoitus (järjestelmän avulla hankittavien tuotteiden, palvelujen tai rakennusurakoiden tai niiden pääluokkien kuvaus – nimikkeistön viitenumero(t)). Kun kyseessä ovat rakennusurakat, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen suorituspaikka, ja kun kyseessä ovat tavarat ja palvelut, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen toimitus- tai suorituspaikka.

5. Pätevyysehdot, jotka talouden toimijoiden on täytettävä järjestelmän mukaisesti, ja menetelmät näiden pätevyysehtojen tarkastamiseksi. Jos kyseisten ehtojen ja niiden tarkastamismenetelmien kuvaus on laaja ja perustuu asiakirjoihin, jotka ovat kiinnostuneiden talouden toimijoiden saatavilla, yhteenveto tärkeimmistä ehdoista ja menetelmistä sekä viittaus näihin asiakirjoihin on riittävä.

6. Kelpuuttamisjärjestelmän voimassaoloaika ja sen uudistamista koskevat muodollisuudet.

7. Maininta siitä, että ilmoitus on samalla kutsu tarjouskilpailuun.

8. Osoite, josta voi saada kelpuuttamisjärjestelmää koskevia lisätietoja ja asiakirjoja (jos osoite on muu kuin 1 kohdassa mainittu).

9. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

10. Jos asia on tiedossa, 76 artiklassa tarkoitetut hankintasopimuksen tekoperusteet: ”alhaisin hinta” tai ”kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous”. Perusteet, joiden mukaan määritellään kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, ja perusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa tärkeysjärjestys on mainittava, jos ne eivät ilmene eritelmistä tai niitä ei ilmoiteta tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa.

11. Tapauksen mukaan maininta seuraavista:

a)      Tarjousten tai hakemusten sähköistä esittämistä vaaditaan tai se hyväksytään.

b)      Sähköisiä tilauksia käytetään.

c)      Sähköistä laskutusta käytetään.

d)      Sähköiset maksut hyväksytään.

12. Muut tiedot.

LIITE XI HANKINTAILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT (63 artikla)

A AVOIMET MENETTELYT

1. Hankintayksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. Pääasiallinen toiminta-ala.

3. Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa suojatyöohjelmien yhteydessä.

4. Hankintasopimuksen luonne (tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskeva hankintasopimus; tarvittaessa mainittava, onko kyseessä puitejärjestely tai dynaaminen hankintajärjestelmä), kuvaus (nimikkeistön viitenumero(t)). Tarvittaessa maininta siitä, onko tarjoukset pyydetty ostoa, liisausta, vuokrausta vai osamaksukauppaa vai näiden yhdistelmää varten.

5. Kun kyseessä ovat rakennusurakat, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen suorituspaikka, ja kun kyseessä ovat tavarat ja palvelut, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen toimitus- tai suorituspaikka.

6. Tavarahankinnoissa ja rakennusurakoissa:

a)      Toimitettavien tuotteiden luonne ja määrä (nimikkeistön viitenumero(t)). Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkamisten lukumäärä. Toistuvien hankintasopimusten osalta mainitaan myös mahdollisuuksien mukaan arvio kyseisiä tuotteita koskevien myöhempien tarjouskilpailujen ajankohdasta tai suoritteiden luonne ja laajuus sekä rakennusurakan yleispiirteet (nimikkeistön viitenumero(t)).

b)      Tieto siitä, voivatko toimittajat tehdä tarjouksia osasta tavarahankintaa ja/tai koko tavarahankinnasta.

Jos rakennusurakkasopimuksen kohteena oleva urakka tai hankintasopimus on jaettu osiin, eri osien suuruusluokka ja tieto, onko mahdollisuus tehdä tarjous yhdestä vai useammasta osasta vai niistä kaikista.

c)      Rakennusurakkasopimukset: tiedot urakan tai hankintasopimuksen kohteesta, jos hankintasopimukseen kuuluu myös hankkeiden suunnittelu.

7. Palveluhankinnoissa:

a)      Suoritettavien palvelujen luonne ja määrä. Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkumisten lukumäärä. Toistuvien hankintasopimusten osalta mainitaan myös mahdollisuuksien mukaan arvio kyseisiä palveluhankintoja koskevien myöhempien tarjouskilpailujen ajankohdasta.

b)      Tieto siitä, onko palvelun suorittaminen lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen perusteella rajattu tietylle ammattikunnalle.

c)      Viittaus kyseiseen lakiin, asetukseen tai hallinnolliseen määräykseen.

d)      Tieto siitä, onko oikeushenkilöiden ilmoitettava palvelun suorittamisesta vastaavan henkilöstön nimet ja ammatillinen pätevyys.

e)      Tieto siitä, voivatko palvelujen suorittajat tehdä tarjouksia osasta kyseisiä palveluja.

8. Jos tämä on tiedossa, tieto siitä, onko lupa yhden tai useamman vaihtoehdon esittämiseen.

9. Toimitus- tai toteutusaika taikka palveluhankintasopimuksen voimassaoloaika ja, sikäli kuin mahdollista, aloitusaika.

10. Sähköposti- tai internetosoite, josta eritelmät ja niitä täydentävät asiakirjat ovat vapaasti, suoraan, kokonaan ja maksutta kaikkien saatavilla.

11.         a)      Määräaika tarjousten vastaanottamiselle tai alustavien tarjousten vastaanottamiselle, jos on kyseessä dynaaminen hankintajärjestelmä.

b)      Osoite, johon tarjoukset on toimitettava.

c)      Kieli tai kielet, jolla tai joilla ne on laadittava.

12.         a)      Tapauksen mukaan henkilöt, jotka saavat olla läsnä tarjousten avaustilaisuudessa.

b)      Tarjousten avaustilaisuuden päivä, kellonaika ja osoite.

13.         Mahdollisesti vaadittavat vakuudet ja takuut.

14.         Tärkeimmät rahoitus- ja maksuehdot ja/tai viittaukset säädöksiin, joilla niitä säännellään.

15.         Sopimuspuoleksi valittavalta talouden toimijoiden ryhmittymältä mahdollisesti vaadittava oikeudellinen muoto.

16.         Sopimuspuoleksi valittavalta talouden toimijalta vaadittavat taloudelliset ja tekniset vähimmäisedellytykset.

17.         Aika, joka tarjoajan on pidettävä tarjouksensa voimassa.

18.         Hankintasopimuksen täytäntöönpanolle asetetut mahdolliset erityiset edellytykset.

19.         76 artiklan mukaiset hankintasopimuksen tekoperusteet: ”alhaisin hinta” tai ”kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous”. Perusteet, joiden mukaan määritellään kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, ja perusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa tärkeysjärjestys on mainittava, jos ne eivät ilmene eritelmistä.

20.         Viittaus/viittaukset mahdolliseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuun ohjeelliseen kausi-ilmoitukseen tai ilmoitukseen siitä, että kyseinen kausi-ilmoitus julkaistaan hankintasopimukseen liittyvässä hankkijaprofiilissa, sekä julkaisupäivä(t).

21.         Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voi saada.

22.         Päivä, jona hankintayksikkö on lähettänyt ilmoituksen.

23.         Muut tiedot.

B RAJOITETUT MENETTELYT

1. Hankintayksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. Pääasiallinen toiminta-ala.

3. Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa suojatyöohjelmien yhteydessä.

4. Hankintasopimuksen luonne (tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskeva hankintasopimus; tarvittaessa mainittava, onko kyseessä puitejärjestely); kuvaus (nimikkeistön viitenumero(t)). Tarvittaessa maininta siitä, onko tarjoukset pyydetty ostoa, liisausta, vuokrausta vai osamaksukauppaa vai näiden yhdistelmää varten.

5. Kun kyseessä ovat rakennusurakat, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen suorituspaikka, ja kun kyseessä ovat tavarat ja palvelut, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen toimitus- tai suorituspaikka.

6. Tavarahankinnoissa ja rakennusurakoissa:

a)      Toimitettavien tuotteiden luonne ja määrä (nimikkeistön viitenumero(t)). Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkamisten lukumäärä. Toistuvien hankintasopimusten osalta mainitaan myös mahdollisuuksien mukaan arvio kyseisiä tuotteita koskevien myöhempien tarjouskilpailujen ajankohdasta tai suoritteiden luonne ja laajuus sekä rakennusurakan yleispiirteet (nimikkeistön viitenumero(t)).

b)      Tieto siitä, voivatko toimittajat tehdä tarjouksia osasta tavarahankintaa ja/tai koko tavarahankinnasta.

Jos rakennusurakkasopimuksen kohteena oleva urakka tai hankintasopimus on jaettu osiin, eri osien suuruusluokka ja tieto, onko mahdollisuus tehdä tarjous yhdestä vai useammasta osasta vai niistä kaikista.

c)      Tiedot urakan tai hankintasopimuksen kohteesta, jos hankintasopimukseen kuuluu myös hankkeiden suunnittelu.

7. Palveluhankinnoissa:

a)      Suoritettavien palvelujen luonne ja määrä. Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkumisten lukumäärä. Toistuvien hankintasopimusten osalta mainitaan myös mahdollisuuksien mukaan arvio kyseisiä palveluhankintoja koskevien myöhempien tarjouskilpailujen ajankohdasta.

b)      Tieto siitä, onko palvelun suorittaminen lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen perusteella rajattu tietylle ammattikunnalle.

c)      Viittaus kyseiseen lakiin, asetukseen tai hallinnolliseen määräykseen.

d)      Tieto siitä, onko oikeushenkilöiden ilmoitettava palvelun suorittamisesta vastaavan henkilöstön nimet ja ammatillinen pätevyys.

e)      Tieto siitä, voivatko palvelujen suorittajat tehdä tarjouksia osasta kyseisiä palveluja.

8. Jos tämä on tiedossa, tieto siitä, onko lupa yhden tai useamman vaihtoehdon esittämiseen.

9. Toimitus- tai toteutusaika taikka hankintasopimuksen voimassaoloaika ja, sikäli kuin mahdollista, aloitusaika.

10. Sopimuspuoleksi valittavalta talouden toimijoiden ryhmittymältä mahdollisesti vaadittava oikeudellinen muoto.

11.         a)      Määräpäivä osallistumishakemusten vastaanottamiselle.

b)      Osoite, johon osallistumishakemukset on toimitettava.

c)      Kieli tai kielet, jolla tai joilla ne on laadittava.

12.         Tarjouspyyntöjen viimeinen lähetyspäivä.

13.         Mahdollisesti vaadittavat vakuudet ja takuut.

14.         Tärkeimmät rahoitus- ja maksuehdot ja/tai viittaukset säädöksiin, joilla niitä säännellään.

15.         Talouden toimijan omaa asemaa koskevat tiedot sekä tältä vaadittavat taloudelliset ja tekniset vähimmäisedellytykset.

16.         76 artiklan mukaiset hankintasopimuksen tekoperusteet: ”alhaisin hinta” tai ”kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous”. Perusteet, joiden mukaan määritellään kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, ja perusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa tärkeysjärjestys on mainittava, jos ne eivät ilmene eritelmistä tai niitä ei ilmoiteta tarjouspyynnössä.

17.         Hankintasopimuksen täytäntöönpanolle asetetut mahdolliset erityiset edellytykset.

18.         Viittaus/viittaukset mahdolliseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuun ohjeelliseen kausi-ilmoitukseen tai ilmoitukseen siitä, että kyseinen kausi-ilmoitus julkaistaan hankintasopimukseen liittyvässä hankkijaprofiilissa, sekä julkaisupäivä(t).

19.         Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun jättämisen määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

20.         Päivä, jona hankintayksiköt ovat lähettäneet ilmoituksen.

21.         Muut tiedot.

C NEUVOTTELUMENETTELYT

1. Hankintayksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. Pääasiallinen toiminta-ala.

3. Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa suojatyöohjelmien yhteydessä.

4. Hankintasopimuksen luonne (tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskeva hankintasopimus; tarvittaessa mainittava, onko kyseessä puitejärjestely); kuvaus (nimikkeistön viitenumero(t)). Tarvittaessa maininta siitä, onko tarjoukset pyydetty ostoa, liisausta, vuokrausta vai osamaksukauppaa vai näiden yhdistelmää varten.

5. Kun kyseessä ovat rakennusurakat, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen suorituspaikka, ja kun kyseessä ovat tavarat ja palvelut, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen toimitus- tai suorituspaikka.

6. Tavarahankinnoissa ja rakennusurakoissa:

a)      Toimitettavien tuotteiden luonne ja määrä (nimikkeistön viitenumero(t)). Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkamisten lukumäärä. Toistuvien hankintasopimusten osalta mainitaan myös mahdollisuuksien mukaan arvio kyseisiä tuotteita koskevien myöhempien tarjouskilpailujen ajankohdasta tai suoritteiden luonne ja laajuus sekä rakennusurakan yleispiirteet (nimikkeistön viitenumero(t)).

b)      Tieto siitä, voivatko toimittajat tehdä tarjouksia osasta tavarahankintaa ja/tai koko tavarahankinnasta.

Jos rakennusurakkasopimuksen kohteena oleva urakka tai hankintasopimus on jaettu osiin, eri osien suuruusluokka ja tieto, onko mahdollisuus tehdä tarjous yhdestä vai useammasta osasta vai niistä kaikista.

c)      Rakennusurakkasopimukset: tiedot urakan tai hankintasopimuksen kohteesta, jos hankintasopimukseen kuuluu myös hankkeiden suunnittelu.

7. Palveluhankinnoissa:

a)      Suoritettavien palvelujen luonne ja määrä. Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkumisten lukumäärä. Toistuvien hankintasopimusten osalta mainitaan myös mahdollisuuksien mukaan arvio kyseisiä palveluhankintoja koskevien myöhempien tarjouskilpailujen ajankohdasta.

b)      Tieto siitä, onko palvelun suorittaminen lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen perusteella rajattu tietylle ammattikunnalle.

c)      Viittaus kyseiseen lakiin, asetukseen tai hallinnolliseen määräykseen.

d)      Tieto siitä, onko oikeushenkilöiden ilmoitettava palvelun suorittamisesta vastaavan henkilöstön nimet ja ammatillinen pätevyys.

e)      Tieto siitä, voivatko palvelujen suorittajat tehdä tarjouksia osasta kyseisiä palveluja.

8. Jos tämä on tiedossa, tieto siitä, onko lupa yhden tai useamman vaihtoehdon esittämiseen.

9. Toimitus- tai toteutusaika taikka hankintasopimuksen voimassaoloaika ja, sikäli kuin mahdollista, aloitusaika.

10. Sopimuspuoleksi valittavalta talouden toimijoiden ryhmittymältä mahdollisesti vaadittava oikeudellinen muoto.

11.         a)      Määräpäivä osallistumishakemusten vastaanottamiselle.

b)      Osoite, johon osallistumishakemukset on toimitettava.

c)      Kieli tai kielet, jolla tai joilla ne on laadittava.

12.         Mahdollisesti vaadittavat vakuudet ja takuut.

13.         Tärkeimmät rahoitus- ja maksuehdot ja/tai viittaukset säädöksiin, joilla niitä säännellään.

14.         Talouden toimijan omaa asemaa koskevat tiedot sekä tältä vaadittavat taloudelliset ja tekniset vähimmäisedellytykset.

15.         76 artiklan mukaiset hankintasopimuksen tekoperusteet: ”alhaisin hinta” tai ”kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous”. Perusteet, joiden mukaan määritellään kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, ja perusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa tärkeysjärjestys on mainittava, jos ne eivät ilmene eritelmistä tai niitä ei ilmoiteta neuvottelukutsussa.

16.         Hankintayksikön jo mahdollisesti valitsemien talouden toimijoiden nimet ja osoitteet.

17.         Hankintasopimuksen täytäntöönpanolle asetetut mahdolliset erityiset edellytykset.

18.         Viittaus/viittaukset mahdolliseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuun ohjeelliseen kausi-ilmoitukseen tai ilmoitukseen siitä, että kyseinen kausi-ilmoitus julkaistaan hankintasopimukseen liittyvässä hankkijaprofiilissa, sekä julkaisupäivät.

19.         Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun jättämisen määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

20.         Päivä, jona hankintayksikkö on lähettänyt ilmoituksen.

21.         Muut tiedot.

LIITE XII JÄLKI-ILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT (64 artikla)

I Tiedot, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä[55]

1. Hankintayksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. Pääasiallinen toiminta-ala.

3. Hankintasopimuksen luonne (tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskeva hankintasopimus sekä nimikkeistön viitenumero(t); tarvittaessa mainittava, onko kyseessä puitejärjestely).

4. Lyhyt kuvaus toimitettavien tuotteiden, rakennusurakoiden tai palvelujen luonteesta ja määrästä.

5.           a)      Tapa, jolla tarjouskilpailusta on ilmoitettu (ilmoitus kelpuuttamisjärjestelmästä, kausi-ilmoitus, tarjouspyyntö).

b)      Ilmoituksen julkaisuviite/viitteet ja -päivä/päivät Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

c)      Jos hankintasopimukset on tehty ilman edeltävää tarjouskilpailua, maininta sovelletusta 44 artiklan säännöksestä.

6.           Noudatettu hankintamenettely (avoin, rajoitettu vai neuvottelumenettely).

7.           Vastaanotettujen tarjousten lukumäärä ja seuraavat tiedot:

a)      kuinka monta tarjousta saatiin talouden toimijoilta, jotka ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

b)      ulkomailta vastaanotettujen tarjousten lukumäärä;

c)      sähköisesti vastaanotettujen tarjousten lukumäärä.

Jos tehdään useampi hankintasopimus (hankintasopimuksen osia, useita puitesopimuksia), nämä tiedot on annettava niistä kustakin.

8.           Päivä, jona hankintasopimus tai -sopimukset on tehty.

9.           Hinta, joka on maksettu 44 artiklan i alakohdan mukaisista poikkeuksellisen edullisista hankinnoista.

10.         Kunkin tehdyn sopimuksen osalta kunkin valitun tarjoajan nimi, osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite, mukaan lukien seuraavat:

a)      tieto siitä, kuuluuko valittu tarjoaja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin;

b)      tieto siitä, tehtiinkö hankintasopimus yritysryhmittymän kanssa.

11.         Maininta siitä, onko hankintasopimus mahdollisesti jaettu tai voidaanko se jakaa alihankintoihin.

12.         Maksettu hinta tai korkein ja matalin tarjoushinta, joka on otettu huomioon hankintasopimusta tehtäessä.

13.         Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

14.         Valinnaiset lisätiedot:

– alihankintana kolmansille annettu tai mahdollisesti annettava hankintasopimuksen osuus ja sen arvo,

– hankintasopimuksen tekoperusteet.

II Tiedot, joita ei ole tarkoitettu julkaistaviksi

15.         Tehtyjen hankintasopimusten lukumäärä (jos hankintasopimus on jaettu usean tavarantoimittajan kesken).

16.         Kunkin tehdyn hankintasopimuksen arvo.

17.         Tuotteen tai palvelun alkuperämaa (yhteisöalkuperä tai muu kuin yhteisöalkuperä, jälkimmäisessä tapauksessa maittain eriteltynä).

18.         Hankintasopimuksen tekoperusteet (taloudellisesti edullisin tarjous, alin hinta).

19.         Onko hankintasopimus myönnetty 58 artiklan 1 kohdan nojalla vaihtoehtoisen tarjouksen esittäneelle tarjoajalle?

20.         Onko tarjouksia hylätty poikkeuksellisen edullisina 79 artiklan mukaisesti?

21.         Päivä, jona hankintayksikkö on lähettänyt ilmoituksen.

LIITE XIII 68 artiklan mukaisen tarjouspyynnön, neuvottelukutsun tai vahvistuspyynnön sisältö

1. Edellä olevan 68 artiklan mukaisen tarjouspyynnön tai neuvottelukutsun on sisällettävä ainakin seuraavat seikat:

a)      viimeinen tarjousten vastaanottopäivä, osoite, johon tarjoukset on toimitettava, sekä kieli tai kielet, joilla ne on laadittava;

Jos kuitenkin kyseessä on innovaatiokumppanuuden välityksellä tehtävä hankintasopimus, näitä tietoja ei tule esittää neuvottelukutsussa vaan ne on esitettävä tarjouspyynnössä;

b)      viittaus mahdollisesti julkaistuun tarjouskilpailuun;

c)      maininta mahdollisesti vaadittavista liiteasiakirjoista;

d)      hankintasopimuksen tekoperusteet sikäli kuin niitä ei mainita kelpuuttamisjärjestelmää koskevassa ilmoituksessa, jota käytetään tarjouskilpailukutsuna;

e)      hankintasopimuksen tekoperusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa tärkeysjärjestys, jos nämä tiedot eivät ilmene hankintailmoituksesta, kelpuuttamisjärjestelmää koskevasta ilmoituksesta tai eritelmistä.

2. Kun tarjouskilpailuun kutsutaan ohjeellisella kausi-ilmoituksella, hankintayksiköiden on pyydettävä myöhemmin, mutta ennen kuin tarjoajien tai neuvottelukumppanien valinta aloitetaan, kaikkia ehdokkaita vahvistamaan kiinnostuksensa, kun ne ovat saaneet kyseistä hankintasopimusta koskevat yksityiskohtaiset tiedot.

Tällaisessa pyynnössä on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)      luonne ja määrä, mukaan lukien kaikki mahdollisuudet lisähankintasopimuksiin ja mahdollisuuksien mukaan arvio ajasta, jona kyseisiä lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää; uusittavien hankintasopimusten osalta niiden luonne ja määrä sekä mahdollisuuksien mukaan arvio ajankohdasta, jona myöhemmin hankittavien rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen tarjouskilpailuilmoituksia julkaistaan;

b)      menettelyn luonne: rajoitettu menettely tai neuvottelumenettely;

c)      tarvittaessa ajankohta, jona tavarantoimitus tai rakennusurakan tai palvelujen suorittaminen alkaa tai päättyy;

d)      osoite ja määräpäivä, jona hankinta-asiakirjoja koskevat hakemukset on viimeistään jätettävä, sekä kieli tai kielet, joilla ne on laadittava;

e)      sen yksikön osoite, joka tekee hankintasopimuksen, ja tiedot, jotka on toimitettava eritelmien ja muiden asiakirjojen saamiseksi;

f)       talouden toimijoilta vaadittavat taloudelliset ja tekniset edellytykset, rahoitustakuut ja muut tiedot;

g)      tarjouskilpailun kohteena olevan hankintasopimuksen laji: osto, liisaus, vuokraus tai osamaksukauppa tai useampi näistä; ja

h)      hankintasopimuksen tekoperusteet ja niiden painotus tai tarvittaessa niiden tärkeysjärjestys, jos kyseisiä tietoja ei mainita ohjeellisessa ilmoituksessa tai eritelmissä taikka tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa.

LIITE XIV LUETTELO 70 JA 79 ARTIKLASSA TARKOITETUISTA KANSAINVÄLISISTÄ SOSIAALI- JA YMPÄRISTÖALOJEN SOPIMUKSISTA

– Yleissopimus nro 87, joka koskee järjestäytymisvapautta ja järjestäytymisoikeuden suojelua.

– Yleissopimus nro 98, joka koskee järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta.

– Yleissopimus nro 29, joka koskee pakkotyötä.

– Yleissopimus nro 105, joka koskee pakkotyön poistamista.

– Yleissopimus nro 138, joka koskee vähimmäisikää.

– Yleissopimus nro 111, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatinharjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää.

– Yleissopimus nro 100, joka koskee samanarvoisesta työstä maksettavaa samaa palkkaa.

– Yleissopimus nro 182, joka koskee lapsityövoiman käytön pahimpia muotoja.

– Otsonikerroksen suojelua koskeva Wienin yleissopimus ja siihen liittyvä Montrealin pöytäkirja otsonikerrosta heikentävistä aineista.

– Vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskeva Baselin yleissopimus (Baselin yleissopimus).

– Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeva Tukholman yleissopimus (Tukholman yleissopimus).

– Kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehty Rotterdamin yleissopimus (UNEP/FAO) (PIC-yleissopimus), Rotterdam, 10.9.1998, ja siihen liittyvät kolme alueellista pöytäkirjaa.

LIITE XV LUETTELO 77 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUSTA EU:n LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

a)      Direktiivi 2009/33/EY.

LIITE XVI HANKINTASOPIMUKSEEN SEN TOTEUTUKSEN AIKANA TEHTÄVIÄ MUUTOKSIA KOSKEVIIN ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT (82 artiklan 6 kohta)

1. Hankintayksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. Pääasiallinen toiminta-ala.

3. CPV-nimikkeistön viitenumero(t).

4. Kun kyseessä ovat rakennusurakat, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen suorituspaikka, ja kun kyseessä ovat tavarat ja palvelut, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen toimitus- tai suorituspaikka.

5. Kuvaus hankinnasta ennen ja jälkeen muutoksen: rakennusurakan luonne ja laajuus, tavarantoimitusten luonne ja määrä tai arvo, palveluiden luonne ja laajuus.

6. Muutoksesta aiheutuva mahdollinen hinnankorotus.

7. Kuvaus olosuhteista, joiden vuoksi muutos on tarpeen tehdä.

8. Päivä, jona hankintasopimus on tehty.

9. Mahdollisen uuden talouden toimijan tai uusien talouden toimijoiden nimi, osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite.

10. Tieto siitä, liittyykö hankintasopimus Euroopan unionin varoilla rahoitettuun hankkeeseen ja/tai ohjelmaan.

11. Valvontaelimen, muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voi saada.

LIITE XVII 84 ARTIKLASSA TARKOITETUT PALVELUT

CPV-koodi || Kuvaus

79611000-0 ja 85000000-9 – 85323000-9 (paitsi 85321000-5 ja 85322000-2) || Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut

75121000-0, 75122000-7, 75124000-1; 79995000-5 – 79995200-7; 80100000-5 – 80660000-8 (paitsi 80533000-9, 80533100-0, 80533200-1); 92000000-1 – 92700000-8 (paitsi 92230000-2, 92231000-9, 92232000-6) || Koulutuksen, terveydenhuollon ja kulttuurin hallintopalvelut

75300000-9 || Pakolliset sosiaalivakuutuspalvelut

75310000-2, 75311000-9, 75312000-6, 75313000-3, 75313100-4, 75314000-0, 75320000-5, 75330000-8, 75340000-1 || Sosiaalietuuspalvelut

98000000-3 || Muut yhteiskuntaan liittyvät, sosiaaliset ja henkilökohtaiset palvelut

98120000-0 || Ammattiyhdistysten tarjoamat palvelut

98131000-0 || Uskontoon liittyvät palvelut

LIITE XVIII Sosiaalipalveluista ja muista erityisistä palveluista tehtäviä hankintasopimuksia koskeviin ilmoituksiin sisällytettävät tiedot (85 artikla)

A osa – Hankintailmoitus

1. Hankintayksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. Pääasiallinen toiminta-ala.

3. Palvelujen tai niiden pääluokkien kuvaus ja mahdolliset ohessa hankittavat rakennustyöt ja tavarat, myös asianomaiset määrät tai arvot, nimikkeistön viitenumero(t).

4. Palvelujen pääasiallisen suorituspaikan NUTS-koodi.

5. Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa suojatyöohjelmien yhteydessä.

6. Keskeiset osallistumisehdot, jotka talouden toimijoiden on täytettävä, tai mahdollinen sähköinen osoite, josta yksityiskohtaisia tietoja voidaan saada.

7. Määräaika/-ajat yhteyden ottamiseksi hankintayksikköön.

8. Muut tiedot.

A osa – Jälki-ilmoitus

1. Hankintayksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. Pääasiallinen toiminta-ala.

3. Lyhyt kuvaus palvelujen ja mahdollisten ohessa hankittavien rakennustöiden ja tavaroiden luonteesta ja määrästä.

4. Ilmoituksen julkaisutiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5. Vastaanotettujen tarjousten lukumäärä.

6. Valittujen talouden toimijoiden nimet ja osoitteet.

7. Muut tiedot.

LIITE XIX SUUNNITTELUKILPAILUA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT (89 artiklan 1 kohta)

1. Hankintayksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. Pääasiallinen toiminta-ala.

3. Hankekuvaus (nimikkeistön viitenumero(t)).

4. Kilpailumuoto: avoin tai rajoitettu.

5. Avoimessa kilpailussa: määräaika hankesuunnitelmien vastaanottamiselle.

6. Rajoitetussa kilpailussa

a)      osallistujien suunniteltu lukumäärä;

b)      mahdollisesti jo valittujen osallistujien nimet;

c)      osallistujien valintaperusteet;

d)      määräpäivä osallistumishakemusten vastaanottamiselle.

7. Tieto siitä, onko osallistuminen mahdollisesti rajattu tietylle ammattikunnalle.

8. Hankkeiden arviointiperusteet.

9. Tarvittaessa valintalautakuntaan valittujen jäsenten nimet.

10. Tieto siitä, onko valintalautakunnan päätös hankintayksikköä sitova.

11. Mahdollisesti jaettavien palkintojen lukumäärä ja arvo.

12. Tiedot kaikille osallistujille mahdollisesti suoritettavista maksuista.

13. Tieto siitä, saavatko palkittujen hankesuunnitelmien tekijät ottaa vastaan lisäsopimuksia.

14. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

15. Päivä, jona ilmoitus on lähetetty.

16. Muut tiedot.

LIITE XX SUUNNITTELUKILPAILUN TULOKSIA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT (89 artiklan 1 kohta)

1. Hankintayksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. Pääasiallinen toiminta-ala.

3. Hankekuvaus (nimikkeistön viitenumero(t)).

4. Osallistujien kokonaismäärä.

5. Ulkomaisten osallistujien lukumäärä.

6. Suunnittelukilpailun voittaja(t).

7. Mahdolliset palkinnot.

8. Muut tiedot.

9. Viittaus suunnittelukilpailua koskevaan ilmoitukseen.

10. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

11. Päivä, jona ilmoitus on lähetetty.

LIITE XXI VASTAAVUUSTAULUKKO[56]

Tämä direktiivi || Direktiivi 2004/17/EY ||

1 artikla || - || uusi

2 artiklan johdantokappale || 1 artiklan 1 kohta || =

2 artiklan 1 kohta || 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäinen alakohta || =         

2 artiklan 2 ja 3 kohta || - || uusi

2 artiklan 4 kohdan a alakohdan ensimmäinen osa || 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta || =

2 artiklan 4 kohdan a alakohdan toinen osa || || uusi

2 artiklan 4 kohdan b alakohta || 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen alakohdan toinen luetelmakohta || =

2 artiklan 4 kohdan c alakohta || 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen alakohdan kolmas luetelmakohta || =

2 artiklan 5 kohta || 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan ensimmäinen alakohta || =

2 artiklan 6 kohta || 2 artiklan 3 kohta || mukautettu

2 artiklan 7 kohta || 1 artiklan 2 kohdan a alakohta || mukautettu

2 artiklan 8 kohta || 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan ensimmäinen virke || mukautettu

2 artiklan 9 kohta || 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan toinen virke || =

2 artiklan 10 kohta || 1 artiklan 2 kohdan c alakohta || mukautettu

2 artiklan 11 kohta || 1 artiklan 2 kohdan d alakohdan ensimmäinen alakohta || muutettu

2 artiklan 12 kohta || 1 artiklan 7 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta || mukautettu

2 artiklan 13 kohta || 1 artiklan 7 kohdan kolmas alakohta || =

2 artiklan 14 kohta || 1 artiklan 7 kohdan kolmas alakohta || muutettu

2 artiklan 15 kohta || 34 artiklan 1 kohta || muutettu

2 artiklan 16 kohta || 1 artiklan 8 kohta || muutettu

2 artiklan 17 kohta || || uusi

2 artiklan 18 kohta || 1 artiklan 8 kohta || muutettu

2 artiklan 19 kohta || || uusi

2 artiklan 20 kohta || 1 artiklan 11 kohta || =

2 artiklan 21 kohta || 1 artiklan 12 kohta || =

2 artiklan 22 kohta || || uusi

2 artiklan 23 kohta || 1 artiklan 10 kohta || =

3 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta || || uusi

3 artiklan 1 kohdan toinen alakohta || 1 artiklan 2 kohdan d alakohdan toinen ja kolmas alakohta || muutettu

3 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta || || uusi

3 artiklan 2 kohta || 9 artiklan 1 kohta || =

3 artiklan 3 kohta || 9 artiklan 2 kohta || =

3 artiklan 4 kohta || 9 artiklan 3 kohta || muutettu

4 artiklan 1 kohta || 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan toinen alakohta || =

4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta || 2 artiklan 3 kohta ja johdanto-osan 25 kappale || mukautettu

4 artiklan 2 kohdan toinen alakohta || || uusi

4 artiklan 3 kohta || 2 artiklan 2 kohta || =

4 artiklan 4 kohta || || uusi

5 artikla || 3 artiklan 1 ja 2 kohta || =

6 artiklan 1 kohta || 3 artiklan 3 kohta || mukautettu

6 artiklan 2 kohta || 3 artiklan 4 kohta || =

7 artikla || 4 artikla || =

8 artikla || 5 artiklan 1 kohta || =

|| 5 artiklan 2 kohta || poistettu

9 artikla || 7 artiklan b alakohta || =

10 artiklan 1 kohta || 6 artiklan 1 kohta || mukautettu

10 artiklan 2 kohdan a alakohta || 6 artiklan 2 kohdan a alakohta || =

10 artiklan 2 kohdan b alakohta || 6 artiklan 2 kohdan b alakohta || muutettu

10 artiklan 2 kohdan c alakohta || 6 artiklan 2 kohdan c alakohta || mukautettu

11 artiklan a alakohta || 7 artiklan a alakohta || muutettu

11 artiklan b alakohta || 7 artiklan a alakohta || =

|| 8 artikla || poistettu

|| liitteet I–X || poistettu

12 artikla || 16 ja 61 artikla || muutettu

13 artiklan 1 kohta || 17 artiklan 1 ja 8 kohta || muutettu

13 artiklan 2 kohta || 17 artiklan 2 ja 8 kohta || muutettu

13 artiklan 3 kohta || || uusi

13 artiklan 4 kohta || 17 artiklan 3 kohta || =

13 artiklan 5 kohta || || uusi

13 artiklan 6 kohta || 17 artiklan 4 ja 5 kohta || mukautettu

13 artiklan 7 kohta || 17 artiklan 6 kohdan a alakohdan ensimmäinen ja toinen alakohta || =

13 artiklan 8 kohta || 17 artiklan 6 kohdan b alakohdan ensimmäinen ja toinen alakohta || =

13 artiklan 9 kohta || 17 artiklan 6 kohdan a alakohdan kolmas alakohta ja 6 kohdan b alakohdan kolmas alakohta || mukautettu

13 artiklan 10 kohta || 17 artiklan 7 kohta || =

13 artiklan 11 kohta || 17 artiklan 9 kohta || =

13 artiklan 12 kohta || 17 artiklan 10 kohta || =

13 artiklan 13 kohta || 17 artiklan 11 kohta || =

14 artikla || 69 artikla || mukautettu

15 artiklan 1 kohta || 19 artiklan 1 kohta || =

15 artiklan 2 kohta || 19 artiklan 1 kohta || muutettu

16 artiklan 1 kohta || 20 artiklan 1 kohta ja 62 artiklan 1 kohta || mukautettu

16 artiklan 2 kohta || 20 artiklan 2 kohta || muutettu

17 artiklan 1 kohta || 22 a artikla || mukautettu

17 artiklan 2 kohta || 21 artikla ja 62 artiklan 1 kohta || muutettu

18 artikla || 22 artikla ja 62 artiklan 1 kohta || muutettu

19 artiklan a ja b alakohta || 24 artiklan a ja b alakohta || =

19 artiklan c alakohta || 24 artiklan c alakohta || muutettu

19 artiklan d alakohta || 24 artiklan d alakohta || =

19 artiklan e alakohta || || uusi

19 artiklan f alakohta ja toinen alakohta || || uusi

20 artikla || 26 artikla || mukautettu

21 artikla || || uusi

22 artiklan 1 kohta || 23 artiklan 1 kohta || mukautettu

22 artiklan 2 kohta || 23 artiklan 1 kohta || mukautettu

22 artiklan 3 kohta || 23 artiklan 2 kohta || mukautettu

22 artiklan 4 kohta || 23 artiklan 3 kohdan a–c alakohta || mukautettu

22 artiklan 5 kohta || 23 artiklan 3 kohdan toinen ja kolmas alakohta || mukautettu

23 artikla || 23 artiklan 4 kohta || mukautettu

24 artikla || 23 artiklan 5 kohta || muutettu

25 artiklan 1 kohta || 24 artiklan e alakohta || muutettu

25 artiklan 2 kohta || || uusi

26 artiklan 1 ja 2 kohta || 27 artikla || muutettu

26 artiklan 3 kohta || || uusi

27 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke || 30 artiklan 1 kohta ja 62 artiklan 2 kohta || mukautettu

27 artiklan 1 kohdan toinen virke || || uusi

27 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta || 30 artiklan 2 kohta || =

27 artiklan 2 kohdan toinen alakohta || || uusi

27 artiklan 3 kohta || 30 artiklan 3 kohta || =

28 artiklan 1 kohta || 30 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta ja 5 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta || muutettu

28 artiklan 2 kohta || 30 artiklan 4 kohdan toinen alakohta ja 5 kohdan neljäs alakohta ja 62 artiklan 2 kohta || mukautettu

|| 30 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta || poistettu

28 artiklan 3 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta || 30 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta || muutettu

28 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta || || uusi

28 artiklan 3 kohdan neljäs alakohta || 30 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen virke || muutettu

28 artiklan 4 kohta || 30 artiklan 6 kohdan toinen alakohta || =

28 artiklan 5 kohta || 30 artiklan 6 kohdan neljäs alakohta || muutettu

29 artikla || 10 artikla || muutettu

30 artiklan 1 kohta || 11 artiklan 1 kohta || mukautettu

30 artiklan 2 kohta || 11 artiklan 2 kohta || muutettu

31 artikla || 28 artikla || muutettu

32 artikla || 13 artikla || muutettu

33 artiklan 1 kohta || 48 artiklan 1 kohta ja 64 artiklan 1 kohta || muutettu

33 artiklan 2 kohta || 48 artiklan 2 ja 3 kohta ja 64 artiklan 1 ja 2 kohta || mukautettu

33 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta || 48 artiklan 4 kohta ja 64 artiklan 1 kohta || muutettu

33 artiklan 3 kohdan toinen alakohta || 70 artiklan 2 kohdan f alakohta || =

33 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta || || uusi

33 artiklan 4 kohta || || uusi

33 artiklan 5 kohta || 48 artiklan 5 kohta ja 64 artiklan 3 kohta || muutettu

33 artiklan 6 kohta || 48 artiklan 6 kohta || mukautettu

33 artiklan 7 kohta || || uusi

34 artikla || || uusi

35 artiklan 1 kohta || 1 artiklan 13 kohta || muutettu

35 artiklan 2 kohta || 70 artiklan 2 kohdan c ja d alakohta || mukautettu

36 artikla || || uusi

37 artikla || || uusi

38 artiklan 1 kohta || 12 artikla || muutettu

38 artiklan 2 kohta || || uusi

39 artiklan 1 kohta || 40 artiklan 1 ja 2 kohta || muutettu

39 artiklan 2 kohta || 42 artikla || =

39 artiklan 3 kohta || || uusi

40 artiklan 1 kohta || 1 artiklan 9 kohdan a alakohta ja 45 artiklan 2 kohta || muutettu

40 artiklan 2 kohta || 45 artiklan 4 kohta || muutettu

40 artiklan 3 kohta || || uusi

40 artiklan 4 kohta || || uusi

41 artikla || 1 artiklan 9 kohdan b alakohta ja 45 artiklan 3 kohta || muutettu

42 artikla || 1 artiklan 9 kohdan c alakohta ja 45 artiklan 3 kohta || muutettu

43 artikla || || uusi

44 artiklan a alakohta || 40 artiklan 3 kohdan a alakohta || =

44 artiklan b alakohta || 40 artiklan 3 kohdan b alakohta || =

44 artiklan c alakohta || 40 artiklan 3 kohdan c alakohta || muutettu

44 artiklan d alakohta || 40 artiklan 3 kohdan c alakohta || muutettu

44 artiklan e alakohta || 40 artiklan 3 kohdan d alakohta || muutettu

44 artiklan f alakohta || 40 artiklan 3 kohdan e alakohta || =

44 artiklan g alakohta || 40 artiklan 3 kohdan g alakohta || muutettu

44 artiklan h alakohta || 40 artiklan 3 kohdan h alakohta || muutettu

44 artiklan i alakohta || 40 artiklan 3 kohdan j alakohta || =

44 artiklan j alakohta || 40 artiklan 3 kohdan k alakohta || mukautettu

44 artiklan k alakohta || 40 artiklan 3 kohdan l alakohta || mukautettu

44 artiklan toinen ja kolmas alakohta || || uusi

44 artiklan neljäs alakohta || 40 artiklan 3 kohdan g alakohta || mukautettu

45 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta || 14 artiklan 1 kohta ja 1 artiklan 4 kohta || mukautettu

45 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta || || uusi

45 artiklan 2–5 kohta || 14 artiklan 2–4 kohta ja 40 artiklan 3 kohdan i alakohta || muutettu

46 artiklan 1 kohta || 1 artiklan 5 kohta ja 15 artiklan 1 kohta || muutettu

46 artiklan 2 kohta || 15 artiklan 2 kohta || muutettu

46 artiklan 3 kohta || 15 artiklan 3 kohta || mukautettu

46 artiklan 4 kohta || 15 artiklan 4 kohta || muutettu

46 artiklan 5 kohta || 15 artiklan 6 kohta || muutettu

46 artiklan 6 kohta || || uusi

46 artiklan 7 kohta || 15 artiklan 7 kohdan kolmas alakohta || =

47 artiklan 1 kohta || 1 artiklan 6 kohta ja 56 artiklan 1 kohta || muutettu

47 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta || 56 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta || =

47 artiklan 2 kohdan toinen alakohta || 56 artiklan 2 kohdan toinen alakohta || mukautettu

47 artiklan 3 kohta || 56 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta || mukautettu

47 artiklan 4 kohta || 56 artiklan 3 kohta || mukautettu

47 artiklan 5 kohta || 56 artiklan 4 kohta || mukautettu

47 artiklan 6 kohta || 56 artiklan 5 kohta || mukautettu

47 artiklan 7 kohta || 56 artiklan 6 kohta || =

47 artiklan 8 kohta || 56 artiklan 7 kohta || mukautettu

47 artiklan 9 kohta || 56 artiklan 8 kohdan ensimmäinen alakohta || =

48 artikla || || uusi

49 artiklan 1 kohta || 29 artiklan 1 kohta || muutettu

49 artiklan 2 kohta || || uusi

49 artiklan 3 kohta || 29 artiklan 2 kohta || muutettu

49 artiklan 4 kohta || || uusi

49 artiklan 5 kohta || 29 artiklan 2 kohta || muutettu

49 artiklan 6 kohta || || uusi

50 artikla || || uusi

51 artikla || || uusi

52 artikla || || uusi

53 artiklan 1 kohta || johdanto-osan 15 kappale || muutettu

53 artiklan 2 kohta || || uusi

54 artiklan 1 kohta || 34 artiklan 1 kohta || muutettu

54 artiklan 2 kohta || 34 artiklan 2 kohta || mukautettu

54 artiklan 3 kohta || 34 artiklan 3 kohta || mukautettu

54 artiklan 4 kohta || 34 artiklan 8 kohta || =

54 artiklan 5 kohta || 34 artiklan 4 kohta || mukautettu

54 artiklan 6 kohta || 34 artiklan 5 kohta || muutettu

55 artiklan 1 kohta || 34 artiklan 6 kohta || muutettu

55 artiklan 2 kohta || 34 artiklan 6 kohta || mukautettu

56 artiklan 1 kohta || 34 artiklan 4, 5 6 ja 7 kohta || muutettu

56 artiklan 2 kohta || 34 artiklan 4, 5 ja 6 kohta || muutettu

56 artiklan 3 kohta || 34 artiklan 7 kohta || mukautettu

56 artiklan 4 kohta || || uusi

57 artikla || 35 artikla || muutettu

58 artiklan 1 kohta || 36 artiklan 1 kohta || muutettu

58 artiklan 2 kohta || 36 artiklan 2 kohta || mukautettu

59 artikla || || uusi

60 artiklan 1 kohta || 45 artiklan 1 kohta || mukautettu

60 artiklan 2 kohta || 45 artiklan 9 kohta || muutettu

|| 45 artiklan 10 kohta || poistettu

61 artiklan 1 kohta || 41 artiklan 1 ja 2 kohta || mukautettu

61 artiklan 2 kohta || 42 artiklan 3 kohta ja 44 artiklan 1 kohta || mukautettu

62 artikla || 41 artiklan 3 kohta || mukautettu

63 artikla || 42 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 44 artiklan 1 kohta || mukautettu

64 artiklan 1 kohta || 43 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta ja 44 artiklan 1 kohta || mukautettu

64 artiklan 2 kohta || 43 artiklan 1 kohdan toinen ja kolmas alakohta || muutettu

64 artiklan 3 kohta || 43 artiklan 2 ja 3 kohta || muutettu

64 artiklan 4 kohta || 43 artiklan 5 kohta || mukautettu

65 artiklan 1 kohta || 44 artiklan 1 kohta ja 70 artiklan 1 kohdan b alakohta || muutettu

65 artiklan 2 kohta || 44 artiklan 2 ja 3 kohta ja 4 kohdan toinen alakohta || muutettu

65 artiklan 3 kohta || 44 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta || mukautettu

65 artiklan 4 kohta || || uusi

65 artiklan 5 kohta || 44 artiklan 6 ja 7 kohta || muutettu

65 artiklan 6 kohta || 44 artiklan 8 kohta || muutettu

66 artiklan 1 kohta || 44 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta || muutettu

66 artiklan 2 ja 3 kohta || 44 artiklan 5 kohdan toinen ja kolmas alakohta || mukautettu

67 artiklan 1 kohta || 45 artiklan 6 kohta || muutettu

67 artiklan 2 kohta || 46 artiklan 2 kohta || muutettu

68 artiklan 1 kohta || 47 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke || mukautettu

68 artiklan 2 kohta || 47 artiklan 1 kohdan toinen virke || mukautettu

69 artiklan 1 kohta || 49 artiklan 1 kohta || mukautettu

69 artiklan 2 kohta || 49 artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta || mukautettu

69 artiklan 3 kohta || 49 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta || =

69 artiklan 4, 5 ja 6 kohta || 49 artiklan 3, 4 ja 5 kohta || =

70 artiklan 1 kohta || 51 artiklan 1 kohta || mukautettu

70 artiklan 2 kohta || 51 artiklan 2 kohta || =

70 artiklan 3 kohta || 52 artiklan 1 kohta || =

70 artiklan 4 kohta || 51 artiklan 3 kohta || mukautettu

70 artiklan 5 kohta || || uusi

70 artiklan 6 kohta || || uusi

70 artiklan 7 kohta || || uusi

71 artiklan 1 kohta || 53 artiklan 1 kohta || =

71 artiklan 2 kohta || 53 artiklan 2 kohta || mukautettu

71 artiklan 3 kohta || 53 artiklan 6 kohta || =

71 artiklan 4 kohta || 53 artiklan 7 kohta || =

71 artiklan 5 kohta || 53 artiklan 9 kohta || mukautettu

71 artiklan 6 kohta || || uusi

72 artiklan 1 kohta || 54 artiklan 1 ja 2 kohta || mukautettu

72 artiklan 2 kohta || 54 artiklan 3 kohta || mukautettu

73 artiklan 1 kohta || 53 artiklan 4 ja 5 kohta || muutettu

73 artiklan 2 kohta || 54 artiklan 5 ja 6 kohta || muutettu

73 artiklan 3 kohta || || uusi

74 artiklan 1 kohta || 53 artiklan 3 kohta ja 54 artiklan 4 kohta || mukautettu

74 artiklan 2 kohta || || uusi

74 artiklan 3 kohta || 53 artiklan 3 kohta ja 54 artiklan 4 kohta || muutettu

75 artiklan 1 kohta || 52 artiklan 2 kohta || muutettu

75 artiklan 2 kohta || 52 artiklan 3 kohta || muutettu

75 artiklan 3 kohta || || uusi

76 artiklan 1 kohta || 55 artiklan 1 kohta || muutettu

76 artiklan 2 kohta || 55 artiklan 1 kohdan a alakohta || muutettu

76 artiklan 3 kohta || || uusi

76 artiklan 4 kohta || johdanto-osan 1 kappale ja 55 kappaleen kolmas kohta || muutettu

76 artiklan 5 kohta || || muutettu

77 artikla || || uusi

78 artikla || || uusi

79 artiklan 1 kohta || 57 artiklan 1 kohta || muutettu

79 artiklan 2 kohta || 57 artiklan 1 kohta || mukautettu

79 artiklan 3 kohdan a alakohta || 57 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohta || =

79 artiklan 3 kohdan b alakohta || 57 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan b alakohta || =

79 artiklan 3 kohdan c alakohta || 57 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan c alakohta || =

79 artiklan 3 kohdan d alakohta || 57 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan d alakohta || muutettu

79 artiklan 3 kohdan e alakohta || 57 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan e alakohta || =

79 artiklan 4 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta || 57 artiklan 2 kohta || muutettu

79 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta || || uusi

79 artiklan 5 kohta || 57 artiklan 3 kohta || mukautettu

79 artiklan 6 kohta || || uusi

|| 58 artikla ja 59 artikla || poistettu

80 artikla || 38 artikla || muutettu

81 artiklan 1 kohta || 37 artiklan ensimmäinen virke || =

81 artiklan 2 kohta || || uusi

81 artiklan 3 kohta || 37 artiklan toinen virke || mukautettu

82 artiklan 1–5 kohta ja 7 kohta || || uusi

82 artiklan 6 kohta || 40 artiklan 3 kohdan f alakohta || muutettu

83 artikla || || uusi

84 artikla || || uusi

85 artikla || || uusi

86 artikla || || uusi

87 artikla || 60 artikla || =

88 artikla || 61 artikla || mukautettu

89 artiklan 1 kohta || 63 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta || mukautettu

89 artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta || 63 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta ja toisen alakohdan ensimmäinen virke || mukautettu

89 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta || 63 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan toinen virke || muutettu

89 artiklan 3 kohta || 63 artiklan 2 kohta || mukautettu

90 artikla || 65 artikla || =

91 artikla || 66 artikla || =

92 artikla || 72 artiklan ensimmäinen alakohta || mukautettu

93 artiklan 1 kohta || 72 artiklan toinen alakohta || muutettu

93 artiklan 2–8 kohta || || uusi

94 artikla || 50 artikla || muutettu

95 artiklan 1–3 kohta || 67 artikla || muutettu

95 artiklan 4 kohta || || uusi

95 artiklan 5 kohta || 70 artiklan 1 kohdan c alakohta || mukautettu

95 artiklan 6 kohta || 67 artiklan 3 kohta || muutettu

96 artikla || || uusi

97 artikla || || uusi

98 artikla || 68 artiklan 3 ja 4 kohta || muutettu

99 artikla || 68 artiklan 5 kohta || muutettu

100 artiklan 1 kohta || 68 artiklan 1 kohta || mukautettu

100 artiklan 2 kohta || 68 artiklan 3 kohta || mukautettu

101 artiklan 1 kohta || 71 artiklan 1 kohta || mukautettu

101 artiklan 2 kohta || 71 artiklan 2 kohta || =

102 artikla || 73 artikla || mukautettu

103 artikla || || uusi

104 ja 105 artikla || 74 ja 75 artikla || =

|| liitteet I–X || poistettu

liite I (paitsi ensimmäinen virke) || liite XII (paitsi 1 alaviite) || =

liitteen I ensimmäinen virke || liitteessä XII oleva 1 alaviite || muutettu

liite II || || uusi

liitteessä III olevat A, B, C, E, F, G, H, I ja J kohta || liite XI || mukautettu

liitteessä III oleva D kohta || || uusi

liitteessä IV olevat a–g kohta || liitteessä XXIV olevat b–h kohta || =

liitteessä IV oleva h kohta || || uusi

liite V || || uusi

liite VI || liite XV || muutettu

liite VII || 56 artiklan 3 kohdan a–f alakohta || =

liite VIII, paitsi 4 kohta || liite XXI || mukautettu

liitteessä VIII oleva 4 kohta || liite XXI || muutettu

liite IX || liite XX || muutettu

liite X || liite XIV || muutettu

liite XI || liite XIII || muutettu

liite XII || liite XVI || muutettu

liitteessä XIII oleva 1 kohta || 47 artiklan 4 kohta || mukautettu

liitteessä XIII oleva 2 kohta || 47 artiklan 5 kohta || mukautettu

liite XIV || liite XXIII || muutettu

liite XV || || uusi

liite XVI || liite XVI || muutettu

liite XVII || liite XVII || muutettu

liite XVIII || || uusi

liite XIX || liite XVIII || muutettu

liite XX || liite XIX || muutettu

liite XI || liite XXVI || muutettu

|| liite XXII || poistettu

|| liite XXV || poistettu

[1]               Direktiivi 2004/17/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta, EUVL L 134, 30.4.2004, s. 1.

[2]               Direktiivi 2004/18/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta, EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114.

[3]               Direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta, EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76.

[4]               Direktiivi 92/13/ETY, annettu 25 päivänä helmikuuta 1992, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjä koskevien yhteisön sääntöjen soveltamiseen liittyvien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta, EYVL L 76, 23.3.1992, s. 14.

[5]               KOM(2011) 15.

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2011:0015:FIN:EN:PDF

[6]               http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/docs/2011/public_procurement/synthesis_document_en.pdf

[7]               http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/modernising_rules/conferences/index_en.htm

[8]               Euroopan komission täytäntöönpanopäätös 2011/481/EU, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2011, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY soveltamatta jättämisestä öljyn ja kaasun etsintään ja öljyn hyödyntämiseen Tanskassa lukuun ottamatta Grönlantia ja Färsaaria, EUVL L 197, 29.7.2011, s. 20; Euroopan komission täytäntöönpanopäätös 2011/372/EU, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2011, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY soveltamatta jättämisestä öljyn ja kaasun etsintään ja öljyn hyödyntämiseen Italiassa, EUVL L 166, 25.6.2011, s. 28; Euroopan komission päätös 2010/192/EU, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY soveltamatta jättämisestä öljyn ja kaasun etsintään ja hyödyntämiseen Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa, EUVL L 84, 31.3.2010, s. 52; Euroopan komission päätös, tehty 8 päivänä heinäkuuta 2009, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY soveltamatta jättämisestä öljyn ja kaasun etsintään ja hyödyntämiseen Alankomaissa, EUVL L 181, 14.7.2009, s. 53.

[9]               Ks. erityisesti Euroopan komission päätös 2004/284/EY, tehty 29 päivänä syyskuuta 1999, yrityskeskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi (Asia N:o IV/M.1383 – Exxon/Mobil), ja myöhemmät päätökset, muun muassa 3 päivänä toukokuuta 2007 tehty, neuvoston asetukseen (EY) N:o 139/2004 perustuva komission päätös keskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille soveltuvaksi (Asia N:o COMP/M.4545 – Statoil/Hydro).

[10]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/22/ETY, annettu 30 päivänä toukokuuta 1994, hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä, EYVL L 79, 29.3.1996, s. 30.

[11]             Euroopan komission yksiköiden valmisteluasiakirja SEC(2008) 2193.

[12]             EUVL C

[13]             EUVL C

[14]             EUVL C

[15]             SEC(2011) 853 lopullinen, 27.6.2011.

[16]             KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010.

[17]             EUVL L 134, 30.4.2004, s. 1.

[18]             EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114.

[19]             Katso tämän EUVL:n s. [ ].

[20]             EYVL L 204, 21.7.1998, s. 1.

[21]             EYVL L 27, 30.1.1997, s. 20.

[22]             EYVL L 15, 21.1.1998, s. 14.

[23]             EYVL L 164, 30.6.1994, s. 3.

[24]             EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1.

[25]             EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1.

[26]             SPC/2010/10/8 lopullinen, 6.10.2010.

[27]             EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94.

[28]             EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55.

[29]             EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1.

[30]             EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5.

[31]             EUVL L 39, 13.2.2008, s. 1.

[32]             EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.

[33]             EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.

[34]             EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1.

[35]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[36]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[37]             EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1.

[38]             EUVL L 217, 20.8.2009, s. 76.

[39]             EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1.

[40]             EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/65/EY (EYVL L 283, 27.10.2001, s. 28).

[41]             Euroopan komission päätös, tehty 13 päivänä toukokuuta 1993, edellytyksistä, joilla maantieteellisiä alueita öljyn, kaasun, hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsimiseksi tai talteen ottamiseksi hyödyntämään ryhtyvien hankintayksiköiden on toimitettava komissiolle tiedot tekemistään hankintasopimuksista, EYVL L 129, 27.5.1993, s. 25.

[42]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/93/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 1999, sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista, EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12-20.

[43]             EUVL L 274, 20.10.2009, s. 36.

[44]             EUVL L 53, 26.2.2011, s. 66.

[45]             EUVL L 340, 16.12.2002, s. 1.

[46]             EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19.

[47]             EYVL L 76, 23.3.1992, s. 14.

[48]             EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30.

[49]             EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1.

[50]             EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

[51]             EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.

[52]             EUVL L […].

[53]             EYVL L 185, 16.8.1971, s. 15.

[54]             EYVL L 237, 24.8.1991, s. 25.

[55]             Luettelon 6, 9 ja 11 kohdassa olevia tietoja pidetään tietoina, joita ei ole tarkoitus julkaista, jos niiden julkaiseminen hankintayksikön mielestä vahingoittaisi arkaluonteista kaupallista etua.

[56]             Maininta ”mukautettu” tarkoittaa sitä, että tekstin sanamuotoa on muutettu, mutta kumotun direktiivin merkitykseen ei ole tehty muutoksia. Kumotun direktiivin säännösten merkitykseen tehdyt muutokset on merkitty maininnalla ”muutettu”.