7.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 377/23

—

pitää myönteisenä komission vihreää kirjaa metsien suojelusta ja metsätiedosta EU:ssa sekä metsien valmistamisesta ilmastonmuutokseen (KOM(2010)0066),

—

ottaa huomioon neuvoston 11. kesäkuuta 2010 antamat päätelmät varautumisesta ilmastonmuutokseen metsäalalla,

—

ottaa huomioon biologisesta monimuotoisuudesta vuoden 2010 jälkeen 15. maaliskuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon komission valkoisen kirjan "Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Kohti eurooppalaista toimintakehystä" (KOM(2009)0147) ja sitä koskevan 6. toukokuuta 2010 annetun päätöslauselman (1),

—

ottaa huomioon Euroopan metsiensuojelua käsittelevän ministerikonferenssin (MCPFE) Forest Europe -prosessin, sen eri päätöslauselmat ja asiantuntijatyön kestävän metsätalouden suuntaviivojen, arviointiperusteiden ja indikaattorien kehittämisessä,

—

ottaa huomioon EU:n metsästrategiasta 26. helmikuuta 1999 annetun neuvoston päätöslauselman (2) sekä komission kertomuksen sen täytäntöönpanosta (KOM(2005)0084),

—

ottaa huomioon metsänhoitoa koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2006–2011 (KOM(2006)0302) sekä sen täytäntöönpanoa koskevan ulkoisen väliarvioinnin (3),

—

ottaa huomioon luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (4), yhteenvetokertomuksen luontodirektiivin 17 artiklassa tarkoitetusta luontotyyppien ja lajien suojelun tasosta (KOM(2009)0358) sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosta 21. syyskuuta 2010 (5) ja Euroopan erämaista 3. helmikuuta 2009 (6) antamansa päätöslauselmat,

—

ottaa huomioon Nagoyassa lokakuussa 2010 pidetyn biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten 10. kokouksen päätelmät ja biologista monimuotoisuutta koskevat Aichin tavoitteet, erityisesti sitoumuksen suojella 17 prosenttia maa- ja sisävesialueista tehokkaiden suojelukeinojen avulla siten, että ne yhdistetään laajempiin maa-alueisiin,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin metsäviestinnän luomista koskevan tutkimuksen "Shaping forest communication in the European Union: public perceptions of forests and forestry" (7),

—

ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen, Kioton pöytäkirjan sekä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin antamat hyvien käytänteiden ohjeet maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta (land-use, land-use change and forestry, LULUCF),

—

ottaa huomioon EU:n biomassaa koskevan toimintasuunnitelman (KOM(2005)0628),

—

ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY (8) (uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi), direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/29/EY (9) (päästökauppadirektiivi), jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä 23. huhtikuuta 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 406/2009/EY (10) (taakanjakopäätös), kestävyyteen liittyvistä vaatimuksista kiinteiden ja kaasumaisten biomassalähteiden käytössä sähköntuotannossa, lämmityksessä ja jäähdytyksessä annetun komission raportin (KOM(2010)0011), hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin neljännen arviointikertomuksen metsiä koskevan 9. luvun sekä julkisen kuulemisen biomassan energiakäytön ympäristökestävyysjärjestelmää koskevan raportin valmistelusta,

—

ottaa huomioon eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman sekä ilmastonmuutosta käsitelleen asiantuntijaryhmän työn LULUCF:n alalla (11),

—

ottaa huomioon tutkimuksensa N:o 449.292, jossa arvioidaan vihreää kirjaa metsien suojelusta ja metsätiedosta EU:ssa, tutkimuksensa N:o 440.329 metsätaloudesta ja EU:n päästökauppajärjestelmästä, tutkimuksensa N:o 442.237 eurooppalaisesta strategiasta metsäpalojen torjumiseksi sekä Brysselissä 13. heinäkuuta 2010 kokoontuneen ilmastonmuutosta, biologista monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä käsittelevän työryhmän metsiä käsittelevän alaryhmän kokouksen päätelmät,

—

ottaa huomioon Euroopan maisema-alan yleissopimuksen vuodelta 2002 (Firenzen yleissopimus),

—

ottaa huomioon metsänviljelyaineiston kaupan pitämisestä annetun neuvoston direktiivin 1999/105/EY (12) sekä EU:n kasvinsuojelujärjestelmän tarkistamisen,

—

ottaa huomioon ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden taloudellisia näkökohtia koskevasta tutkimuksesta (The Economics of Ecosystems and Biodiversity, TEEB) tehdyn yhteenvetoraportin "Mainstreaming the Economics of Nature", jossa käsitellään luonnon arvon huomioon ottamista kaikessa yhteiskunnan päätöksenteossa, sekä TEEB:n suorittaman ilmastokysymysten päivityksen,

—

ottaa huomioon metsäpalojen ehkäisemisestä Euroopan unionissa 26. huhtikuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon 8. ja 9. marraskuuta 2010 kokoontuneen neuvoston päätelmät katastrofien ehkäisytoimien innovatiivisista rahoitusratkaisuista,

—

ottaa huomioon ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin 19. marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY (13),

—

ottaa huomioon kertomuksen Forest Focus -toimintasuunnitelman toteutuksesta (KOM(2010)0430),

—

ottaa huomioon Euroopan metsätyyppejä ja kestävää metsänhoitoa käsittelevän Euroopan ympäristökeskuksen (EYK:n) teknisen kertomuksen N:o 9/2006 "European forest types: Categories and types for sustainable forest management reporting and policy",

—

ottaa huomioon komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston teettämän ilmastonmuutoksen vaikutuksia eurooppalaisiin metsiin ja sopeutumisvaihtoehtoja koskevan raportin "Impacts of Climate Change on European Forests and Options for Adaptation" (14),

—

ottaa huomioon komission ympäristön pääosaston vuonna 2009 teettämän EU:n toimintavaihtoehtoja metsien suojelemiseksi koskevan raportin "EU policy options for the protection of European forests against harmful impacts" (15),

—

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen N:o 9/2004 "Metsätaloustoimenpiteet maaseudun kehittämispolitiikassa" (ja siihen liittyvät komission vastaukset),

—

ottaa huomioon puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta 20. lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 995/2010 (16),

—

ottaa huomioon FAO:n, Euroopan talouskomission ja ILO:n asiantuntijaverkoston suositukset kestävästä metsänhoidosta,

—

ottaa huomioon, että Euroopan metsiensuojelua käsittelevän ministerikonferenssin Helsingin päätöslauselmassa H1 metsän kestävällä hoidolla tarkoitetaan metsien ja metsäalojen hoitamista ja käyttöä sellaisella tavalla ja tehokkuudella, että ne säilyttävät biologisen monimuotoisuutensa, tuottavuutensa, uusiutumiskykynsä, elinvoimansa ja kykynsä täyttää nykyisin ja tulevaisuudessa asiaankuuluvat ekologiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset tehtävänsä paikallisella, kansallisella ja maailmanlaajuisella tasolla aiheuttamatta haittaa muille ekosysteemeille,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 50 artiklan,

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot (A7-0113/2011),

A.

ottaa huomioon, että metsät ja puustoiset alueet kattavat yli 42 prosenttia EU:n pinta-alasta ja että metsäteollisuus, jonka liikevaihto on yli 300 miljardia euroa, tarjoaa yli kaksi miljoonaa työpaikkaa etenkin maaseudulla ja myötävaikuttaa taloudelliseen kasvuun, työpaikkojen syntymiseen ja vaurauteen puutuotteiden tuotannon ja matkailumahdollisuuksien luomisen kautta,

B.

ottaa huomioon, että EU:n metsät muodostavat kokonaisia biosfäärejä, jotka koostuvat paljon muustakin kuin puista, ja että ne tarjoavat korvaamattoman arvokkaita ekosysteemipalveluja, kuten hiilen varastoiminen, vesistöjen virtaaman säännöstely, maiseman säilyttäminen, maaperän hedelmällisyyden säilyttäminen ja suojeleminen eroosiolta ja aavikoitumiselta sekä suojaaminen luonnonkatastrofeilta, jotka ovat kokonaisuudessaan erittäin merkittäviä maatalouden, maaseudun kehityksen ja EU:n kansalaisten elämänlaadun kannalta,

C.

ottaa huomioon, että arviolta 40 prosenttia EU:n metsistä on julkisessa omistuksessa ja noin 60 prosenttia EU:n metsistä on yli kymmenen miljoonan yksityisen metsänomistajan omistuksessa niin, että sekä yksityiset että julkiset sidosryhmät ovat vastuussa metsien suojelusta ja metsien kestävästä käytöstä toteuttamalla kestävää metsänhoitoa paikan päällä,

D.

ottaa huomioon, että vaikka metsiä katoaa huolestuttavalla vauhdilla eri puolilla maailmaa, Euroopan unionin metsäpinta-alan pitkän aikavälin nouseva kasvusuuntaus on vakaa ja puiden biomassan sisältämän hiilimäärän arvioidaan olevan kasvussa; ottaa huomioon, että yleisestä positiivisesta kehityssuunnasta huolimatta hiilen sitoutuminen metsiin on koko Euroopassa paljon luontaista varastointikykyä vähäisempää ja metsät voivat muuttua hiilen lähteeksi, sillä paine lisätä hakkuita kasvaa ja noin 500 000 hehtaaria metsää häviää EU:ssa vuosittain metsäpalojen ja laittoman puunkorjuun seurauksena,

E.

ottaa huomioon, että metsien ja muiden metsämaiden osuus Natura 2000 -alueista on 30 prosenttia ja näillä alueilla on suuri merkitys, sillä ne toimivat yhteyksinä biotooppien verkostossa; ottaa huomioon, että 66 prosentissa metsäelinympäristöistä, joihin liittyy yhteisön etuja, suojelun taso on epäsuotuista,

F.

ottaa huomioon, että vuoristometsät muodostavat kolmanneksen EU:n koko metsäalasta ja ne ovat tärkeitä luonnonmaiseman kannalta, koska ne ovat apuna maaperän suojelussa ja vesivarojen sääntelyssä; katsoo, että näillä metsillä on keskeinen rooli paikallisen taloudellisen toiminnan kannalta,

G.

katsoo, että viimeisten jäljellä olevien erämaa-alueiden suojelu voi auttaa pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden häviämisen ja ekosysteemipalvelujen heikentymisen EU:ssa vuoteen 2020 mennessä,

H.

ottaa huomioon, että 58 prosenttia EU:n uusiutuvasta energiasta on määrä tuottaa kiinteästä biomassasta ja biojätteestä vuoteen 2020 mennessä ja että metsien biomassan osuuden odotetaan laskevan suhteellisesti samanaikaisesti kuin puutavaran kysyntä energianlähteenä kasvaa jatkuvasti; katsoo, että tästä syystä on oltava valppaana laittoman puunkorjuun ja sellaisen metsätalouden tehostamisen estämiseksi, joka saattaisi lisätä metsien käyttöastetta yli 100 prosenttiin joissakin jäsenvaltioissa, mikä omalta osaltaan vaikuttaisi kielteisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseen; katsoo, että biomassasta tuotetun energian olisi oltava vähemmän riippuvaista metsien biomassasta,

I.

katsoo, että metsänsuojelu ja metsän toimintojen suojelu olisi otettava huomioon kaikissa metsiin vaikuttavissa EU:n toimissa,

J.

ottaa huomioon, että metsät muodostavat eläviä ja kehittyviä ekosysteemejä, jotka monessa tapauksessa ulottuvat yli valtioiden rajojen, ja että metsät voidaan luokitella eri tavoin muun muassa bioilmastollisen vyöhykkeen ja metsätyypin perusteella, ja ottaa huomioon, että EYK on kehittänyt erityisen metsänimikkeistön ohjatakseen EU:n poliittisia päätöksiä; toteaa, että kaikkien alojen tuoreimmat tieteelliset saavutukset, kuten niin sanottu mantereen vedenjakaja, on otettava huomioon metsiin vaikuttavissa EU:n toimintalinjoissa, joissa olisi pyrittävä välttämään riskiä, että niistä tehdään liian laajoja, jolloin niiden hyöty jää olemattomaksi,

K.

ottaa huomioon, että eri metsätyypit ja metsänhoidon ala voivat olla alttiita ilmastonmuutoksen aiheuttamille monille ja arvaamattomille bioottisille ja abioottisille uhkatekijöille, kuten tuholaisille, myrskytuhoille, kuivuudelle ja metsäpaloille, minkä vuoksi metsien vastustuskyky muodostaa suojelutoimien perustan,

L.

ottaa huomioon, että luotettavat ja vertailukelpoiset tiedot EU:n metsien tilasta ja ilmastonmuutoksen ja tuotantomenetelmien vaikutuksista metsiin ovat politiikan ja suunnittelun tärkeä edellytys, ja ottaa huomioon, että tähän kuuluvat myös tiedot metsien osuudesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen,

M.

ottaa huomioon, että metsäpalot ja tuhopoltot, joihin liittyy taka-ajatuksia, tuhoavat vuosittain yli 400 000 hehtaaria metsää, erityisesti Välimeren alueella, mutta myös muualla, mistä aiheutuu usein suurta vahinkoa ihmisille, omaisuudelle, työllisyydelle, luonnon monimuotoisuudelle ja metsien suojeleville toiminnoille; ottaa huomioon, että metsäpalonjälkeinen uusiutuminen on erittäin hankalaa kaikkien metsien osalta ja Natura 2000 -verkoston osalta se estää verkoston tavoitteiden saavuttamista,

N.

ottaa huomioon, että edellä mainitussa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa valkoisessa kirjassa metsät kuuluvat keskeisiin toiminta-aloihin ja että asiakirjassa korostetaan, että EU:n metsänhoitoa koskevaa strategiaa olisi ajantasaistettava siten, että siihen sisällytetään ilmastonmuutokseen liittyviä näkökohtia,

O.

ottaa huomioon, että vain viisi prosenttia Euroopan metsistä on vanhaksi kasvanutta ihmisen toiminnalta säästynyttä aarniometsää; ottaa huomioon, että tämäntyyppisen metsän vähäinen osuus sekä jäljelle olevien metsien lisääntynyt hajanaisuus tekee metsistä alttiimpia ilmastoon liittyville uhkatekijöille, mikä selittää osaksi, miksi monien Euroopan kannalta tärkeiden metsälajien suojelu on jatkuvasti heikolla tasolla,

P.

katsoo, että metsien suojaavien toimintojen tehostamisen olisi oltava osana EU:n ja jäsenvaltioiden väestönsuojelustrategioita erityisesti ilmastoon liittyvien ääri-ilmiöiden, kuten metsäpalojen ja tulvien, yhteydessä,

Q.

ottaa huomioon, että TEEB-raportissa esitettiin pakottavia argumentteja, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevien, ekosysteemeihin perustuviin ratkaisuihin tehtävien julkisten investointien kustannus-hyötysuhteeseen, erityisesti vihreän infrastruktuurin, kuten metsien palauttamisen ja säilyttämisen osalta,

R.

katsoo, että kansallisia, alueellisia ja paikallisia metsänhoitojärjestelmiä on noudatettava ja tuettava, jotta niiden sopeutumiskykyä voidaan parantaa,

S.

ottaa huomioon, että Euroopan metsien kykyä toimia hiilidioksidin, ammoniakin ja typen oksidien nieluina ei vieläkään hyödynnetä riittävästi ja että kestävällä tavalla hoidetuista metsistä peräisin oleva puu voi hillitä merkittävästi ilmastonmuutosta, sillä se on kierrätettävää ja runsaasti hiiltä sitovaa ja sillä voidaan korvata energiavaltaiset materiaalit, kuten metalliseokset, muovit ja betonin, joita käytetään runsaasti rakennusalalla ja muilla aloilla,

T.

ottaa huomioon, että komission keräämien tietojen mukaan Etelä-Euroopan kesät lämpenevät kaksi kertaa niin nopeasti kuin muualla Euroopassa ja sademäärä vähenee viidellä prosentilla kymmenessä vuodessa,

U.

ottaa huomioon, että metsänhoitoa koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan sisältyy neljä tavoitetta: kilpailukyvyn parantaminen pitkällä aikavälillä, ympäristön suojelu, elämänlaadun parantaminen ja koordinoinnin tukeminen, ja toteaa, että erityisesti ensimmäisen tavoitteen toteuttamisessa on edistytty merkittävästi,

V.

ottaa huomioon, että Forest Europe -prosessilla on saavutettu eurooppalainen yksimielisyys kestävästä metsänhoidosta; toteaa, että kestävän metsänhoidon nykyinen järjestelmä ei ole täysin tunnustettu eikä sitä panna johdonmukaisesti täytäntöön,

W.

ottaa huomioon, että osana Forest Europe -prosessia on valmisteltu kattavasti neuvotteluja oikeudellisesti sitovasta välineestä, ja toteaa, että päätöksiä tällaisesta välineestä voidaan odottaa seuraavassa konferenssissa, joka pidetään Oslossa kesäkuussa 2011,

X.

ottaa huomioon, että metsäpalojen torjuntaa koskevan asetuksen (17) ja Forest Focus -asetuksen (18) voimassaoloaika on päättynyt, mikä on johtanut satunnaiseen raportointiin ja rahoituksen riittämättömyyteen,

Y.

katsoo, että geneettisellä valinnalla pitäisi pyrkiä parantamaan metsien ekosysteemien sopeutumiskykyä,

Z.

katsoo, että tarvitaan lisätietoa metsien vaikutuksesta sääolosuhteisiin Euroopan tasolla,

AA.

ottaa huomioon, että edellä mainitussa komission teettämässä EU:n toimintavaihtoehtoja metsien suojelemiseksi kartoittavassa tutkimuksessa "EU policy options for the protection of European forests against harmful impacts" vuodelta 2009 yksilöitiin neljä toimintavaihtoehtoa, jotka olivat nykyisen tarkastelutavan jatkaminen, avoin koordinointimenetelmä, seurannan lisääminen ja metsiä koskevan puitedirektiivin antaminen, ja lisäksi siinä selvitettiin näitä vaihtoehtoja,

1.

pitää myönteisenä komission vihreää kirjaa metsien suojelusta ja metsätiedosta EU:ssa: varautuminen ilmastonmuutokseen; katsoo, että EU:n metsästrategiaa olisi vahvistettava siten, että sillä parannetaan metsien kestävää hoitoa ja suojelua toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti;

2.

painottaa kuitenkin, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaan EU voi toimia aloilla, joilla jäsenvaltiot eivät selvästi voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita;

3.

suhtautuu myönteisesti komission kantaan, jonka mukaisesti metsät olisi nähtävä tärkeänä ilmastokriisin ratkaisevana tekijänä; korostaa, että kestävä metsänhoito on ratkaisevan tärkeää EU:lle, jotta se voi saavuttaa ilmastotavoitteensa ja tuottaa tarvittavia ekosysteemipalveluita, joita ovat muun muassa luonnon monimuotoisuus, luonnonkatastrofeilta suojaaminen ja ilmakehän hiilidioksidin sitominen;

4.

muistuttaa, että metsät muodostavat biosfäärejä, jotka koostuvat paljon muustakin kuin puista, että niiden kestävyys ei siten riipu pelkästään puiden vaan kaikkien metsäorganismien ja erityisesti myös metsien villieläinten biologisesta monimuotoisuudesta ja että metsät ovat ratkaisevassa asemassa sen suhteen, kuinka eurooppalaiset yhteiskunnat sopeutuvat ilmastonmuutokseen;

5.

huomauttaa, että metsät ovat pääasiallinen hiilinielu ja siksi keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa; pitää siksi ensiarvoisen tärkeänä, että EU tehostaa strategiaansa, jolla torjutaan metsien kannalta haitallisia ilmiöitä, kuten metsäpaloja ja ilmansaasteita;

6.

on vakuuttunut siitä, että ekologinen kestävyys on EU:n metsien taloudellisen ja yhteiskunnallisen merkityksen jatkumisen ennakkoehto;

7.

korostaa metsien biologisen monimuotoisuuden merkitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta ja painottaa, että parempi sopeutuminen edellyttää parempaa tietoa metsien biologisen monimuotoisuuden indikaattoreista, kuten metsien geneettisestä kapasiteetista;

8.

onnittelee komissiota sen vihreässä kirjassa esitetystä kattavasta bioottisten ja abioottisten uhkien selvityksestä ja kiinnittää huomiota tarpeeseen tutkia lisäksi muita tekijöitä, jotka liittyvät suoraan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin metsiin, kuten lehtikatoa, koska lehtikadosta kärsivien latvustojen pinta-ala on kaksinkertaistunut Etelä-Euroopan metsissä kahdenkymmenen viime vuoden aikana ja tämän välittömänä seurauksena metsien kyky sitoa hiilidioksidia sekä sitoutumisprosessien tehokkuus on laskenut ja metsien lieventävä vaikutus kuivina kausina ja helleaaltojen aikana on vähentynyt puiden pudottaessa lehtensä ennenaikaisesti;

9.

tunnustaa nykyisten maailmanlaajuisten sertifiointijärjestelmien, kuten FSC:n (Forest Stewardship Council eli hyvän metsänhoidon neuvosto) ja PEFC:n (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes), merkittävän panoksen kestävään metsänhoitoon;

10.

korostaa, että edellä mainittua EU:n metsätalousstrategiaa ja metsänhoitoa koskevaa toimintasuunnitelmaa olisi ajanmukaistettava siten, että mukaan otetaan ilmastonmuutosulottuvuus ja laajempia metsänsuojelukysymyksiä; muistuttaa, että ennen tällaisten muutosten toteuttamista on käytävä kattavaa metsäpoliittista keskustelua jäsenvaltioiden ja kaikkien sellaisten sidosryhmien kanssa, joita suunniteltujen toimenpiteiden täytäntöönpano koskee;

11.

pitää myönteisenä, että EU on onnistunut pyrkimyksissään saavuttaa maailmanlaajuinen kilpailukyky Euroopan metsäteollisuuden alalla;

12.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan pyrkimyksiään saavuttaa metsänhoitoa koskevan EU:n toimintasuunnitelman ympäristöä ja elämänlaatua koskevat tavoitteet, sillä niiden täytäntöönpano on aikataulustaan jäljessä;

13.

kehottaa komissiota tekemään selvityksen EU:n metsiin vaikuttavista EU:n toimintalinjoista, jotta voidaan tarkastella, ovatko ne johdonmukaisia ja taataanko niillä metsien suojelu;

14.

kehottaa komissiota tekemään selvityksen metsiin ja metsänhoitoon tällä hetkellä saatavilla olevasta rahoituksesta ja suuntaamaan uudelleen nykyisiä varoja, joilla on kielteisiä vaikutuksia metsien biologiseen monimuotoisuuteen, edellä mainittujen maaliskuussa 2010 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti;

15.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan innovatiivisesta ja kestävästä EU:n metsätaloudesta 27. helmikuuta 2008 annetussa komission tiedonannossa (KOM(2008)0113) esitettyjen toimien täytäntöönpanoa ja ottamaan huomioon, että liiallinen sääntely voi vähentää puutuotteiden kilpailukykyä uusiutumattomiin ja energiavaltaisiin materiaaleihin verrattuna;

16.

korostaa, että metsänsuojelutoimissa olisi otettava huomioon rajatylittävien bioottisten ja abioottisten uhkien luonne metsien tyypin, bioilmastovyöhykkeen ja alueellisten olosuhteiden mukaisesti; korostaa lisäksi, että jäsenvaltioiden ja alueiden poliittisten aloitteiden tukemiseen, koordinoimiseen ja täydentämiseen tähtääviin toimiin on ryhdyttävä silloin, kun toimilla voidaan tuottaa lisäarvoa EU:lle EYK:n kehittämän metsänimikkeistön mukaisesti;

17.

korostaa, että metsänsuojelu riippuu jäsenvaltioiden, alueiden, metsäteollisuuden ja sekä yksityisten että julkisten metsänomistajien sitoutumisesta pitkällä aikavälillä;

18.

katsoo, että pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsät (taiga) ja Välimeren alueen metsät ovat äärimmäisen arvokkaita Euroopan luonnon monimuotoisuuden kannalta sekä ilmakehän hiilen nieluina, ja katsoo, että niiden suojelua olisi tehostettava;

19.

katsoo, että pitkän aikavälin metsäsuunnittelun olisi oltava joustavaa, mukautuvaa ja osallistavaa, siinä olisi otettava huomioon kaikki mahdolliset olettamuksiin pohjautuvat ennusteet ja sen yhteydessä olisi voitava tarkastella useampia tulevan kehityksen vaihtoehtoja, jolloin se tarjoaisi totuudenmukaisen ja luotettavan perustan metsänhoitoa koskevan päätöksen tueksi; katsoo, että EU:n tasolla tämä olisi toteutettava perustamalla pysyvä metsäfoorumi, jonka avulla metsien suojelu voitaisiin varmistaa pitkällä aikavälillä;

20.

pitää myönteisinä Forest Europe -prosessin saavutuksia kestävän metsätalouden edistämisessä ja kestävän metsätalouden suuntaviivoja, arviointiperusteita ja indikaattoreita koskevan eurooppalaisen yksimielisyyden saavuttamisessa; huomauttaa kuitenkin, että kestävän metsätalouden nykyistä järjestelmää ei sovelleta johdonmukaisesti;

21.

muistuttaa, että kestävällä metsätaloudella pyritään sovittamaan yhteen tuotanto- ja suojelunäkökohdat ja varmistamaan metsien taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien toimintojen jatkuvuus kansallisten ja alueellisten ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että yleistyvä suuntaus tarkastella metsiä ainoastaan taloudellisesta näkökulmasta ja unohtaa niiden ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökohdat on ristiriidassa kestävän metsätalouden periaatteiden kanssa;

22.

kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla täydennetään edellä mainittua laittomasta puutavarasta annettua asetusta (EU) N:o 995/2010, jotta varmistetaan, että kaikki Euroopan markkinoille saatettava puutavara ja puutuotteet ovat peräisin kestävällä tavalla hoidetuista metsistä;

23.

kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota jatkamaan työtään laittoman puunkorjuun ja näin saadun puutavaran kaupan lopettamiseksi, koska siten ne voivat osaltaan torjua metsäkatoa, metsien tilan heikkenemistä ja biologisen monimuotoisuuden vähenemistä;

24.

kehottaa lujittamaan kansallisten metsäohjelmien ja metsänhoitoa koskevan EU:n toimintasuunnitelman välistä yhteyttä ottamalla käyttöön jäsennellyt raportit pysyvälle metsäkomitealle;

25.

katsoo, että kestävä metsätalous on ratkaisevan tärkeä, jotta EU:n metsät pystyvät jatkossakin täyttämään taloudelliset, ekologiset ja yhteiskunnalliset tehtävänsä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan osoituksen tuestaan Forest Europe -prosessille tekemällä kestävästä metsätaloudesta pakollista EU:ssa; katsoo lisäksi, että tällaisella sitoumuksella edistettäisiin kestävyysperiaatteiden sisällyttämistä metsätalouteen ja se toimisi parhaana mahdollisena tukena Forest Europe -prosessille ja oikeudellisesti sitoville sopimuksille, joita metsien suojelua käsittelevä Forest Europe -ministerikokous ja Yhdistyneiden kansakuntien metsäfoorumi ovat käsittelemässä;

26.

kannattaa aktiivisen kestävän metsätalouden täytäntöönpanoa kaikilta osin pitkän aikavälin metsäohjelmien yhteydessä siten, että näihin ohjelmiin sisällytetään kansallisia ja aluekohtaisia ensisijaisia tavoitteita, mitattavissa olevia tavoitteita ja arviointiperusteita ja että niissä otetaan huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttamat metsiin kohdistuvat lisääntyvät uhat;

27.

korostaa, että maaseudun kehittämissuunnitelmien tai toimenpideohjelmien ei saisi katsoa vastaavan kansallisia metsäohjelmia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kansallisissa metsäohjelmissa otetaan huomioon tutkimuksissa esitetyt päätelmät ja suositukset ilmastonmuutoksen vaikutuksesta juomavesivaroihin, ekosysteemeihin ja luonnon monimuotoisuuteen ja että maaseudun kehittämisstrategiat ja -ohjelmat ovat yhdenmukaisia metsäohjelmien, luonnon monimuotoisuutta koskevien strategioiden ja uusiutuvia energianlähteitä koskevien suunnitelmien kanssa;

28.

panee merkille, että geneettinen monimuotoisuus, luonnollinen uudistuminen, rakenteen monimuotoisuus ja kaikki metsäorganismit kattavat lajien yhdistelmät ovat metsien sopeuttamisvaihtoehtojen yhteisiä tekijöitä, jotka ulottuvat kaikille bioilmastollisille vyöhykkeille sekä kaikkiin kestäviin hoito- ja metsätyyppeihin; panee lisäksi merkille, että kestävällä metsätaloudella taataan talousmetsien taloudellinen elinkelpoisuus, mikä ei kuitenkaan koske metsiä, joita käytetään ensisijaisesti muuhun kuin puutavaran tuotantoon;

29.

katsoo, että metsien suojelu pitkällä aikavälillä edellyttää sellaisten metsäekosysteemien aikaansaamista tai ylläpitämistä, joissa puusto on lajikoostumukseltaan, iältään ja rakenteeltaan erittäin monipuolista;

30.

kehottaa komissiota antamaan suosituksia tavoista, joilla kansallisia pelastuspalvelujärjestelmiä voidaan mukauttaa, jotta niillä voidaan vastata vaikutuksiin, joita ilmastonmuutoksella on metsiin; kehottaa erityisesti komissiota ryhtymään toimiin Euroopan metsäpalojen sammutukseen tarkoitetun taktisen reservin resurssien ja valmiuksien parantamiseksi;

31.

kehottaa välttämään metsävarojen rajoittamatonta kaupallista hyödyntämistä, joka usein johtaa erityisesti luonnonmetsien peruuttamattomaan tuhoutumiseen;

32.

katsoo, että kun otetaan huomioon peltometsätalouden puiden merkitys hiilidioksidin varastoinnissa, niitä olisi tarkasteltava ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta samalla tavalla kuin kaikkia perinteisiä metsämaita, joita ei käytetä tuotantotarkoituksiin;

33.

kehottaa komissiota laatimaan valkoisen kirjan metsien suojelusta EU:ssa ja ottamaan huomioon vihreästä kirjasta järjestetyn kuulemisen tulokset, laajalti todetun tarpeen varautua ilmastonmuutokseen, tutkimuksen toimintavaihtoehdoista ja tutkimuksen sopeuttamisvaihtoehdoista; katsoo, että valkoisessa kirjassa on paitsi vahvistettava metsien merkitys taloudelle puun ja muiden kuin metsätaloustuotteiden ja -palveluiden kautta myös keskityttävä eurooppalaisten metsien säilyttämiseen ja lisäämiseen, sillä ne auttavat eurooppalaisia yhteiskuntia hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan sen vaikutuksiin; katsoo edelleen, että korkealuokkaisten elinympäristöjen korkeatasoinen suojelu on varmistettava kuten myös suojaavien metsien, jotka myötävaikuttavat tulvien, maanvyörymien, maastopalojen, aavikoitumisen, luonnon monimuotoisuuden vähentymisen ja äärimmäisten sääkatastrofien torjumiseen; katsoo, että riittävät rahoitusvarat, tietämyksen vaihto sekä tutkimuksen edistäminen ja tiedon lisääminen ovat välttämättömiä komission ehdotuksiin liittyviä näkökohtia;

34.

toistaa kantansa, jonka mukaan EU:n metsänsuojelutoimiin kohdistettavaa rahoitusta on lisättävä maaseudun kehittämistä koskevan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP:n) pilarin kautta; toteaa, että ilmastonmuutokseen liittyvät uudet haasteet tuovat selvästi esiin sen, että metsien suojelu edellyttää entistä enemmän rahoitusta ja että uusia tukimuotoja saatetaan tarvita;

35.

kehottaa komissiota tutkimaan tarkasti ja ilmoittamaan parlamentille ja neuvostolle mahdollisuuksista ottaa käyttöön ekosysteemipalvelujen maksujärjestelmä, jossa tunnustetaan niiden taloudellinen arvo ja jolla palkitaan metsien luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja metsäekosysteemien palauttamisesta ennalleen; korostaa, että on tärkeää, että yritykset tunnustavat uskottavuus- ja julkisuushyödyt sekä muut taloudelliset hyödyt, joita niille koituu luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä ja metsänsuojeluun osallistumisesta;

36.

kehottaa komissiota antamaan metsäpalojen ehkäisemistä koskevan lainsäädäntöehdotuksen, johon sisällytetään ehkäisevän suunnittelun ja riskien arvioinnin, Euroopan metsäpaloja koskevan tietojärjestelmän (European Forest Fire Information System, EFFIS), palon havaitsemisen, infrastruktuurin, koulutuksen ja tulipalojen jälkeisen metsien elvyttämisen rahoitus sekä 30 vuoden pituinen harkinnanvarainen rakennuskielto alueilla, joilla on ollut metsäpalo;

37.

kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen, jolla kielletään rakentaminen tulipalon puhtaaksi raivaamalle alueelle, kun tulipalon on osoitettu olleen seurausta tuhopoltosta;

38.

kehottaa poistamaan kestävän hoidon lainsäädännöllisiä esteitä;

39.

toteaa, että on määritettävä tarvittava rahoituskehys metsäpalojen torjunnan edistämiselle ja kehottaa myös lisäämään solidaarisuusrahaston käytön joustavuutta;

40.

kehottaa komissiota antamaan metsätietoa koskevan lainsäädäntöehdotuksen, jossa otetaan huomioon ilmastoa koskevat uhkatekijät sekä tarve koota ja levittää asiaa koskevaa, yhdenmukaistettua ja vertailukelpoista tietoa metsäpeitteestä, luonnon monimuotoisuudesta, bioottisista ja abioottisista uhista ja maankäytöstä ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen, biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sekä ympäristötilinpidon yhteydessä; kehottaa komissiota lisäksi laatimaan ja seuraamaan metsien suojaaviin toimintoihin, kuten maaperän ravinteiden ja veden pidätyskykyyn, liittyviä indikaattoreita;

41.

kehottaa komissiota tukemaan tutkimusta metsien vaikutuksesta alueellisiin sääoloihin EU:ssa, jotta metsänhoitostrategioita varten saataisiin tietoa metsien koon, koostumuksen ja sijainnin muutoksista ja tällaisten muutosten vaikutuksista;

42.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja levittämään parhaisiin käytänteisiin liittyviä kestävän hoidon periaatteisiin perustuvia suuntaviivoja, jotka vastaavat yksityisten omistajien, valtio-omistajien sekä paikallisyhteisöjen tarpeita, jotta voidaan varmistaa kestävyys ilmastonmuutosta vastaan; panee myös merkille, että on tärkeää vaihtaa parhaita käytäntöjä sellaisten tapojen osalta, joilla yritykset ja teollisuudenalat voivat edistää osaltaan biologista monimuotoisuutta koskevia tavoitteita ja tehostaa elinkaariajattelua, ja siihen, miten ne voivat kytkeä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen ja tulojen tuottamisen toisiinsa; korostaa tarvetta vahvistaa viestintä- ja tiedotuspolitiikkaa, jotta varmistetaan, että metsiä hoidetaan kestävästi, annetaan tietoja yleisölle ja edistetään kestävällä tavalla hankitun puun käyttöä;

43.

korostaa, että metsien suojelua koskevia koordinointi- ja tiedotustoimia on tehostettava; katsoo, että tarvitaan tehokkaampia toimia, joilla varmistetaan että yhteisön sisäiset toimet ovat yhdenmukaisia ulkoisen politiikan yhteydessä annettujen metsiä koskevien lausuntojen kanssa (yhteistyö, eksoottisten puulajien kauppa jne.);

44.

katsoo, että metsät kuuluvat osana ihmiskunnan yhteiseen kulttuuri- ja ympäristöperintöön ja että harvinaisia puita olisi suojeltava sekä metsissä että niiden ulkopuolella; kehottaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään niiden suojelemiseen tähtääviä strategioita ja harkitsemaan myös metsäperinnön seurantakeskuksien perustamista; kannustaa lisäksi jäsenvaltioita edistämään kansallisten toimintalinjojensa yhteydessä yhtäläistä ja julkista pääsyä metsiin ja luontoon ja toteaa, että julkinen pääsy metsiin ja luontoon (jokamiehenoikeus), jota sovelletaan joissakin jäsenvaltioissa, tuo monia etuja, jotka liittyvät demokraattisiin virkistysmahdollisuuksiin, ekosysteemien arvostamiseen sekä luonnonperinnön kunnioittamiseen;

45.

kehottaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi kaikkia jäsenvaltioita ja alueita kehittämään metsästrategian, johon sisältyy jokitörmien uudelleenmetsittäminen, sadeveden talteenotto, maataloustoimet ja tutkimustulokset, joiden avulla voidaan valita perinteisistä kasvi- ja puulajikkeista ja lajeista ne, jotka sopeutuvat parhaiten kuivuuteen;

46.

tähdentää, että vaikka EU:lla on metsätalousalalla kiistatonta asiantuntemusta, jota on kertynyt pitkäaikaisten perinteiden synnyttämien metsätalouskäytäntöjen myötä, ilmastonmuutoksen vaikutusta metsiin koskevan tutkimustyön rahoitusta on lisättävä; katsoo, että tieteellisen epävarmuuden vuoksi, joka koskee aikataulua ja eri alueiden metsiä koskevien uhkien laajuutta, on tarpeen varata määrärahoja ilmastontutkimukseen suhteessa erityisiin tarpeisiin ja ratkaisuihin, joita voidaan soveltaa bioilmastollisiin vyöhykkeisiin, jotta asiaa koskevaa tietopohjaa voidaan parantaa;

47.

pyytää jäsenvaltioita perustamaan yhteisiä pitkän aikavälin tutkimusohjelmia, jotta voidaan parantaa vaikutuksia ja haavoittuvuutta koskevaa tietämystä ja tukea metsäalan sopeutumistoimia; kehottaa komissiota edistämään sellaisten hankkeiden ottamista mukaan tutkimuksen ja teknisen kehittämisen monivuotiseen puiteohjelmaan, jotka koskevat tietämystä metsien ekosysteemeistä ja niiden kyvystä sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin seurauksiin;

48.

kehottaa komissiota laatimaan toimintasuunnitelman EU:n metsien suojelemiseksi, jotta voidaan estää ilmastonmuutoksen aiheuttaman hyönteisten ja sairauksien leviämisen kielteiset vaikutukset;

49.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään ilmastonmuutoksen ja sen metsille aiheuttamien seurausten tutkimusta; kehottaa vaalimaan tietämystä metsien monimuotoisesta merkityksestä ja niiden kestävän hoidon tärkeydestä; kehottaa tukemaan metsäalan henkilöstön peruskoulutusta ja ammatillista täydennyskoulutusta siten, että keskitytään erikoisaloihin, joita odotetaan tarvittavan ilmastonmuutoksen seurauksena (monimuotoisuuden edistäminen sekä vahinkojen estäminen ja korjaaminen); kannustaa myös vaihtamaan tietoja ja käytäntöjä;

50.

katsoo, että EU:n tasolla tarvitaan koordinointia ja rahoitusta, koska metsien ekosysteemien "puolustuspotentiaalia" on tutkittava tehokkaasti ja on tehtävä myös ennustavaa tutkimusta ja tutkittava ilmastonmuutoksen koko metsä- ja puualaan kohdistuvien vaikutusten lievittämisstrategioita;

51.

toteaa, että keskusteluissa YMP:n tulevaisuudesta vuoden 2013 jälkeen on otettava huomioon, että metsillä on useita ympäristöön liittyviä tehtäviä ja ne auttavat saavuttamaan maaseudun kehittämiseen liittyviä ja kansallisten talouksien sosiaalisia ja taloudellisia päämääriä; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita ja alueita tekemään kattavaa yhteistyötä metsäviranomaisten ja laajemman yleisön kanssa maaseudun kehittämisohjelmien valmistelussa, jotta varmistetaan EU:n toimintalinjojen yhdenmukaisuus ottaen huomioon, että metsätalous voi joissakin tapauksissa olla maaseututalouden itsenäinen osa-alue;

52.

muistuttaa, että metsät ovat keskeisessä asemassa sellaisten sosioekonomisten ja ympäristöön liittyvien julkishyödykkeiden tarjoamisessa, jotka ovat tärkeitä yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta etenkin maaseutualueilla; kehottaa komissiota laatimaan poliittisen linjauksen, jossa tämä asema tunnustetaan siten, että omistajien omaisuuteen liittyviä oikeuksia kunnioitetaan samalla;

53.

pitää myönteisenä, että YMP:n uudistusta käsitelleessä komission tuoreimmassa tiedonannossa (19) tunnustetaan viljelijöiden suuri merkitys välttämättöminä toimijoina metsäpalojen estämisessä ja metsien ekosysteemien hoitajina, jotka suojelevat ekosysteemejä biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvilta uhkilta, kuten tuholaisilta, ja pitää viljelijöitä tärkeimpinä alueellisina tukina, koska heidän elantonsa jatkuminen on tehokkain keino torjua väestökatoa;

54.

vahvistaa, että maaseudun tuottajien, tuottajaryhmien ja julkisten elinten olisi oltava tukikelpoisia YMP:n toisen pilarin mukaisten metsänhoitotoimien osalta; katsoo, että EU:n on jatkettava metsänistutuksen tukemista osana kansallisia maaseudun kehittämisohjelmia ja varmistettava samalla, että nämä aloitteet eivät häiritse markkinoita ja että metsänistutukseen liittyvät toimenpiteet perustuvat paikalliseen, tuholaisille vastustuskykyiseen ja palonkestävään materiaaliin ja niillä myötävaikutetaan biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen; korostaa lisäksi, että metsänistutukseen liittyvissä toimissa on asetettava etusijalle puulajit, jotka parantavat huomattavasti maaperän laatua ja luonnon monimuotoisuutta siten, että huomioon otetaan myös istutuspaikan erityispiirteet, kotoperäiset lajit ja sekametsien tarpeen;

55.

kiinnittää huomiota siihen, kuten neuvostokin teki 11. kesäkuuta 2010 esittämissään päätelmissä, että metsien hylkäämisestä voi seurata vakavia ongelmia, koska metsien toimintojen jatkumista ei välttämättä enää voida taata;

56.

katsoo tarpeelliseksi kannustaa ja tukea kestävää metsätaloutta harjoittavien tuottajajärjestöjen ja metsätalouden alan elinten perustamista etenkin alueille, joille on ominaista metsien pienuus, sillä tällä tavalla voidaan tasapainottaa metsien tarjoamien monien hyödykkeiden ja palveluiden tarjontaa; katsoo, että tällaiset järjestöt ja elimet voivat vahvistaa tuottajien neuvotteluvaltaa puutavaran myyntiketjussa ja siten edistää tasavertaisempien toimintaolosuhteiden tarjoamista ja luomista sekä myötävaikuttaa samanaikaisesti taloudellisen kriisin aiheuttamien ongelmien torjumiseen, kansainväliseen kilpailuun, ilmastonmuutokseen ja laittoman puunkorjuun torjumiseen;

57.

vahvistaa, että yksityisille toimijoille, jotka suojelevat metsälajeja, metsien elinympäristöjä ja tarjoavat metsien ekosysteemipalveluja, myönnettävää tuen määrää on lisättävä ja tuen on katettava myös vapaaehtoiset suojelumenetelmät sekä Natura 2000 -alueita yhdistävät alueet, sillä luonnon monimuotoisuus on välttämätöntä maatalouden säilyttämisen, kehittämisen ja sopeuttamisen kannalta;

58.

kehottaa korvaamaan laskutusperustaisen järjestelmän tavanomaisten kustannusten tai alueperustaisten kustannusten korvaamiseen perustuvalla järjestelmällä;

59.

kehottaa kehittämään hyviä metsänhoitokäytäntöjä koskevan normin, jota käytetään tuen perusteena kaikissa metsiä koskevissa toimissa;

60.

kehottaa sisällyttämään metsäympäristön ja Natura 2000 -toimet pakollisina maaseudun kehittämisohjelmiin ja Natura 2000 -verkon alueperusteiseen tukeen suoria maksuja käytettäessä;

61.

kehottaa sisällyttämään uuden YMP-toimen, joka koskee "metsien geeniresurssien säilyttämistä sekä paikan päällä että muualla";

62.

tuomitsee jyrkästi teollis- ja tekijänoikeuksien soveltamisen metsien geneettisiin resursseihin;

63.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan metsätalouden ja metsien suojelun pitkän aikavälin hankkeiden näkymät kaikkien EU:n rahoitustoimien yhteydessä;

64.

on vakuuttunut siitä, että metsäpalojen ehkäisy on paljon kustannustehokkaampaa kuin niiden sammuttaminen;

65.

korostaa, että on pikaisesti pantava täytäntöön parlamentin äskettäin hyväksymät suositukset luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisystä (20) ja erityisesti suositukset sellaisten metsitys- ja uudelleenmetsittämissuunnitelmien tukemisesta, joissa asetetaan etusijalle paikalliset lajit ja sekametsät, jotta voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta ja parantaa vastustuskykyä metsäpaloja, myrskyjä ja tauteja vastaan; kiinnittää myös huomiota saarten ja syrjäisimpien alueiden lisävaikeuksiin tulipalojen torjunnassa; kehottaa varmistamaan näiden alueiden erityiskohtelun saatavilla olevien eri rahoitusvälineiden, kuten solidaarisuusrahaston, kautta;

66.

katsoo, että metsäpalojen ehkäiseminen maisemasuunnittelun ja yhteensopivuuden takaamisen, infrastruktuurin ja koulutuksen avulla pitäisi yhdistää kiinteästi metsänsuojelua, sopeutumista ja pelastuspalvelua koskevaan EU:n politiikkaan;

67.

huomauttaa, että kuivilla alueilla ja aavikoitumisuhan alaisilla alueilla metsittäminen tuottavilla lajeilla hyödyttää asukkaita ja turvaa heidän osallistumisensa suojelu- ja palontorjuntatehtäviin;

68.

korostaa metsäalueiden kiistämätöntä merkitystä yleiselle turvallisuudelle, sillä ne suojaavat ihmisten elinympäristöjä luonnonilmiöiden kielteisiltä vaikutuksilta;

69.

katsoo, että nykyisessä muodossaan päästökauppajärjestelmä on ristiriidassa LULUCF-laskennan kanssa ensisijaisesti sen johdosta, että teollisuuslaitoksiin kohdistuvat päästökauppajärjestelmän mukaiset vuosittaiset vaatimukset sopivat huonosti yhteen sen kanssa, että hiilivarantojen muutokset maaperässä voidaan havaita ja todentaa vain pitkällä aikavälillä; katsoo, että mitään yhteyttä ei siksi pidä määrittää; kehottaa sen vuoksi komissiota harkitsemaan uudelleen, miten se voi parhaiten rahoittaa LULUCF-toimien seurauksena syntyviä hiilisäästöjä;

70.

tunnustaa haasteet, joita liittyy mahdollisuuteen sisällyttää LULUCF-toimet jäsenvaltioiden tavoitteisiin vastuunjakoa koskevan päätöksen yhteydessä; on erityisen huolissaan siitä, että erot laskennan tarkkuudessa ja luonnonolosuhteissa voivat heikentää päätöksen mukaista sääntöjen noudattamista; kehottaa siksi asettamaan erillisiä tavoitteita LULUCF-sektorilla;

71.

ilmaisee olevansa sitoutunut saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvän uusiutuvan energian tavoitteen sekä kahden celsiusasteen ilmastotavoitteen; on kuitenkin huolissaan siitä, että kasvihuonekaasujen nykyisessä laskentamenetelmässä käytettävät lyhyet aikajaksot ja sitä seuraava puubiomassan hiilineutraalioletus voivat estää niiden saavuttamisen; kehottaa komissiota kuulemaan hallitustenvälistä ilmastonmuutospaneelia ja luomaan uuden kasvihuonekaasujen laskentamenetelmän, jolla seurataan maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden biomassapäästöjä pidemmällä aikavälillä, arvioidaan hiilivirtoja kansallisella tasolla ja otetaan huomioon metsätalouden eri vaiheet (istuttaminen, harvennus ja hakkuut);

72.

toteaa, että komission kehittämiä nykyisin käytössä olevia biopolttoaineiden arviointiperusteitä ei voida soveltaa biomassaan, ja kehottaa laatimaan uusia oikeudellisesti sitovia kestävyyskriteerejä polttoaineeksi tarkoitettua biomassaa varten; toteaa, että komission olisi otettava huomioon Forest Europe -ministerikokouksen toimet ja tulokset, jotta se voisi kehittää arviointiperusteita, joissa otetaan huomioon mahdolliset markkinoiden vääristymien riskit uusiutuvien energialähteiden alalla, jotka eivät perustu hiilineutraalioletukseen, joilla puututaan epäsuoriin päästöihin ja joilla ei heikennetä Eurooppa 2020 -strategian uusiutuvaa energiaa ja luonnon monimuotoisuutta koskevia tavoitteita; panee merkille, että arviointiperusteiden yksityiskohtainen täytäntöönpano olisi toteutettava paikallisella tasolla siten, että otetaan huomioon paikkakohtaiset olosuhteet;

73.

kehottaa soveltamaan sellaisia metsän määritelmiä, jotka perustuvat metsien ekologiseen luokitteluun, kuten EYK:n vuonna 2007 esittämään luokitteluun, jotta voidaan erottaa biomien perusteella ja suksession kaikissa vaiheissa toisistaan runsaasti hiiltä sitovat vanhat metsät, tehokkaasti hoidetut monokulttuurit ja muut metsätyypit, kuten Välimeren tyypin pensaspuut;

74.

pitää tärkeänä metsien monimuotoisuuden suojelua EU:ssa suksession kaikissa vaiheissa metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi, koska suksession jokainen vaihe luo edellytykset sitä seuraaville vaiheille ja koska ilman suksession kaikkien eri vaiheiden kohdennettua suojelua suksession myöhemmät vaiheet vaarantuvat vakavasti;

75.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan kansainvälisesti, jotta voitaisiin saada aikaan YK:n uusi metsien määritelmä, joka selventää luonnonmetsien määritelmiä biomien pohjalta ja jossa tehdään ero luonnonmetsien ja sellaisten metsien välillä, joita hallitsevat puumonokulttuurit ja muut kuin kotoperäiset lajit; panee tässä yhteydessä merkille, että tällä määritelmällä tehostettaisiin politiikan johdonmukaisuutta ja kustannustehokkuutta, ja ottaa huomioon, että EU on kehitysmaiden suurin julkisen avun antaja (metsätalousala sai yli 600 miljoonaa euroa vuonna 2003); pitää valitettavana sitä, ettei vihreässä kirjassa ole päästy eteenpäin EU:n toimien tarpeellisessa koordinoinnissa unionissa ja sen ulkopuolella ja sitä, että YK:n metsäfoorumin yhteydessä ei ole saatu aikaan oikeudellisesti sitovaa maailmanlaajuista sopimusta;

76.

panee merkille standardien laatimista, parhaita käytäntöjä ja teknologian ja tieteellisen osaamisen siirtoa koskevan maailmanlaajuisen yhteistyön merkityksen niin hallinnon kuin tutkimuksen tasolla, erityisesti REDD-järjestelmän puitteissa (metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvien päästöjen vähentämiseen kehitysmaissa tähtäävä ohjelma); huomauttaa lisäksi, ettei REDD-järjestelmän hyötyjen oikeudenmukainen jakaminen ole mahdollista ilman aktiivista yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa; korostaa GMES-ohjelman (ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantaohjelma) merkitystä metsäalueiden kartoittamisessa, valvonnassa ja rekisteröinnissä Euroopan tasolla ja kansainvälisesti sekä sen panoksen tärkeyttä, jonka näin kerätty tieto voi antaa ilmastonmuutosta koskeviin YK:n neuvotteluihin;

77.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.