51995AC1451

Lausunto aiheesta ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) ympäristön alalla kestävän kehityksen yhteydessä kehitysmaissa toteutetuista toimista (96/C 82/05)

Neuvosto päätti 8. elokuuta 1995 pyytää EY-sopimuksen 130 artiklan nojalla talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Valmistelusta vastannut jaosto hyväksyi lausuntonsa 11. joulukuuta 1995. Esittelijänä toimi Klaus Boisserée.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 331. täysistunnossaan (20. joulukuuta pidetyssä kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1. Komission ehdotuksen sisältö ja tarkoitus

Komission nyt tekemä asetusehdotus kehitysmaissa toteutettavien ympäristötoimien tukemisesta kuuluu kehitysmaiden tukiohjelmiin. Se liittyy Euroopan unionin YK:n kesäkuussa 1992 järjestämässä ympäristö ja kehitys -konferenssissa (Rio de Janeirossa) ottamaan kantaan. Yhteisö hyväksyi silloin biologista monimuotoisuutta ja ilmastomuutoksia käsittelevät sopimukset sekä sopimuksen aavikoitumisen torjunnasta ja asialista 21:n toimenpideohjelman, vaikkei sitoutunutkaan konkreettisiin suorituksiin kehitysmaille. Tämän asetusehdotuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä kehitysmaiden "kestävälle ja ympäristöystävälliselle kehitykselle" (ks. Euroopan yhteisön viides toimintaohjelma) tukemalla hankkeita.

Asetusehdotuksessa varataan yhteensä 13,2 miljoonaa ecua vuodelle 1995 ja 15 miljoonaa ecua vuodelle 1996. Toiminnan ajatellaan jatkuvan tämän jälkeen ensin ilman aikarajoituksia, ja mahdollisia konkreettisia hankkeita toteutetaan käytännössä saatujen kokemusten pohjalta. Komissio perustelee suhteellisen niukkaa rahoitusta ongelman valtavaan laajuuteen verrattuna viittaamalla muiden kansainvälisten järjestöjen tukitoimiin maailman eri alueilla (esim. ASEAN, ALA, Lomén sopimuksen piiriin kuuluvat toimet). Sitä paitsi ohjelma on tarkoitettu aloitusavuksi saajille; sen lopullisesta laajuudesta sovitaan kahden ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella.

Toimet on tarkoitettu ympäristöulottuvuuden sovittamiseksi kohdemaiden kehitysprosessiin seuraavilla aloilla:

lajien moninaisuuden säilyttäminen,

ympäristön parantaminen erityisesti kaupunkialueilla toteuttamalla jätehuoltoa, jätevesiä, ilmansaastumista ym. koskevia hallinnollisia suunnitelmia,

rannikkoalueiden suojelu,

ympäristöystävällisen teknologian käyttö energia-alalla,

maaperän suojelumenetelmien ja -hallinnon parantaminen.

2. Yleistä

2.1. Talous- ja sosiaalikomitea on tyytyväinen, että asiasta on tehty tämä ehdotus, jolla on komitean mielestä selvä yhteys ympäristöalan viidenteen toimintaohjelmaan. Toimintaohjelman väliraportista 25.10.1995 hyväksymänsä lausunnon 5.1 kohdassa (CES 1177/95) komitea vaati ympäristöpolitiikan ottamista huomioon Euroopan kehitysmaapolitiikassa, jotta "kestävää ja ympäristön huomioon ottavaa kehitystä" voidaan edistää suuressa osassa maailmaa Euroopassa saatujen kokemusten ja mahdollisuuksien pohjalta. Komitea katsoo, että puheena olevien kaltaisia edistämistoimia on täydennettävä ekologisten standardien luettelolla, joka on sisällytettävä yhteisön kehitysmaapolitiikkaan; tämä koskee varsinkin yhteisön investointeja kehitysmaihin.

2.2. Komitea on samaa mieltä myös kaksitahoisesta oikeusperustasta (ympäristö ja kehitys).

2.3. Komitea on tutkinut, riittääkö varattu rahoitus näin laajan tukiohjelman toteuttamiseen. Varatun rahoituksen suppeuteen nähden olisi järkevää, jos ohjelmassa keskityttäisiin tiettyihin seikkoihin. Järkevältä TSK:n mielestä tuntuu komission ehdotus, että keskittäminen tutkittaisiin aloitusvaiheessa saatujen kokemusten jälkeen ja tärkeysjärjestys määriteltäisiin vuosittain. Komitea pahoittelee, että asetusluonnos esitettiin varsin myöhään, niin että edistämistoimille suunniteltuja sääntöjä ei käytännössä voida soveltaa enää vuonna 1995.

Lisäksi herää kysymys, onko saajan osallistuttava jokaiseen hankkeeseen. Se olisi oikein senkin vuoksi, että voitaisiin varmistaa, että varoja anotaan vain todella mielekkäisiin hankkeisiin, jotka aidosti vastaavat saajien tarpeita ja joita siksi voidaan seurata tuen päättymisen jälkeenkin. Komitea kuitenkin hyväksyy viittauksen aloitusvaiheen joustavuuteen sikäli, että oikeutta hankerahoituksen vaatimiseen ei myönnetä.

2.4. TSK on erityisen kiinnostunut ohjelman ensi vuosien kokemuksista, koska niistä saattaa muodostua kehitysmaiden "kestävään kehitykseen" pyrkivän ympäristöpoliittisen tuen tuleva rakenne. Siksi komitea haluaisi saada kokemuksista tehdyt kertomukset, mukaan lukien suoritetut arvioinnit. Komitea haluaa, että sille varataan mahdollisuus ottaa niihin kantaa:

ottaen huomioon TSK:n ympäristöpoliittinen näkemys, myös toimintaohjelmia koskevassa työskentelyssä,

koska toimilla on merkitystä kehitysmaiden talous- ja yhteiskuntaelämän ryhmiin, joihin komitealla on läheiset yhteydet.

3. Ehdotuksen yksittäiset säännökset

3.1. 1 artikla

Komitea ymmärtää toimille annettavan "teknisen avun" siten, että uusia ja jo suoritettuja toimia arvioimaan otetaan asiantuntijoita, jotta Euroopan ja kehitysmaiden välille saadaan aikaan ympäristöpoliittista yhteistyötä.

3.2. 2 artikla

1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta pitäisi muotoilla seuraavasti, jotta se sopisi "Rion sopimuksen" muotoiluun:

"biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen:

a) suojelemalla ekosysteemejä ja elinympäristöjä sekä lajeja ja geneettisiä resursseja;

b) käyttämällä biologisia resursseja, niin että ne kestävät;

c) kirjaamalla ja arvioimalla lajeja."

Toiseen luetelmakohtaan tulisi lisätä:

"sekä juomavedenjakelua koskevia parannussuunnitelmia".

2 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan TSK ymmärtää niin, että myös ympäristöoikeusjärjestelmien rakentaminen kuuluu tuettavien välineiden piiriin. Sitä paitsi komitea kiinnittää huomiota siihen, että "kestävä kehitys" ja "ympäristöulottuvuuden huomioon ottaminen" eivät ole toisiaan täydentäviä vaatimuksia, vaan kuuluvat välittömästi yhteen.

3.3. 2 artiklan 3 kappaleen toisessa luetelmakohdassa pitäisi mainita myös tuettujen toimien arviointi.

3.4. 3 artikla

Komitea lähtee siitä, että yksityisten taloudellisten toimijoiden mukaan ottaminen suunniteltuihin toimiin tapahtuu niin, että ketään ei suosita kilpailutilanteessa. Lisäksi komitea pitää tarkoituksenmukaisena sovittaa 3 artiklan sanamuoto IV Lomé-sopimuksen (4. 11. 1995) muuttamista koskevan sopimuksen 251 A artiklan 2 kohdan mukaiseksi.

3.5. 4 artikla

Komitea huomauttaa 3 kohtaan, että edunsaajan osallistuminen rahoitukseen on paikallaan (ks. yllä kohta 2.3); siitä pitäisi luopua säännöllisesti vain pilottihankkeissa.

3.6. 6 artikla

3 kohdassa on tärkeää, että kumpaakin tukeen osallistuvaa kumppania valvotaan. Varsinkin ohjelman alkuvaiheessa ovat talousarviotarkastukset ohjelman toteuttamisesta komitean mielestä erityisen tärkeitä.

3.7. 7 artikla

Talous- ja sosiaalikomitea haluaa antaa komission ja neuvoa-antavan komitean käyttöön kokemuksensa yhteistyöstä kehitysmaiden talous- ja sosiaalielämän toimijoiden kanssa. Komitea tekee parhaansa, jotta nuo toimijat tekisivät ohjelmaa tunnetuksi kehitysmaissa.

3.8. 8 artikla

Kokemuksista laaditut kertomukset tulee antaa myös talous- ja sosiaalikomitean käyttöön. Komitea haluaisi, että sillä on mahdollisuus ottaa asiaan kantaa (ks. kohta 2.4).

Bryssel, 20. joulukuuta 1995.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Carlos FERRER