EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32023D2172

Neuvoston päätös (EU) 2023/2172, annettu 28 päivänä syyskuuta 2023, Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisellä niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä tehdyllä sopimuksella perustetussa sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta sopimuksen liitteen I muuttamiseen ja selvennyksen lisäämiseen liitteeseen IV

ST/10766/2023/INIT

EUVL L, 2023/2172, 17.10.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2023/2172/oj (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2023/2172/oj

European flag

virallinen lehti
Euroopan unionin

FI

Sarjan L


2023/2172

17.10.2023

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2023/2172,

annettu 28 päivänä syyskuuta 2023,

Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisellä niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä tehdyllä sopimuksella perustetussa sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta sopimuksen liitteen I muuttamiseen ja selvennyksen lisäämiseen liitteeseen IV

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä, jäljempänä ’sopimus’ (1), allekirjoitettiin neuvoston päätöksen (EU) 2017/2240 mukaisesti 23 päivänä marraskuuta 2017 (2).

(2)

Sopimus tehtiin neuvoston päätöksellä (EU) 2018/219 (3), ja sopimus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

(3)

Sekakomitea voi sopimuksen 12 artiklan 3 kohdan nojalla tehdä päätöksiä, jotka voimaan tultuaan ovat osapuolia sitovia.

(4)

Sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa määrätään, että sekakomitea voi muuttaa sopimuksen liitteitä.

(5)

On aiheellista palauttaa niiden säännösten johdonmukaisuus, joita sovelletaan Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton päästökauppajärjestelmiin, sen jälkeen kun uusi päästökauppakausi alkoi 1 päivänä tammikuuta 2021 muuttamalla sopimuksen liitettä I, jotta siinä otetaan huomioon lainsäädännölliset muutokset lisäämällä tarvittavat selvennykset kyseisessä liitteessä vahvistettuihin keskeisiin perusteisiin, sekä muuttamalla sopimuksen liitettä IV lisäämällä selvennys väärinkäsitysten ja sekaannusten välttämiseksi sopimuksen liitteessä IV määriteltyjen arkaluonteisten tietojen merkityksestä.

(6)

Sekakomitean on määrä hyväksyä kuudennessa kokouksessaan tai sitä aikaisemmin sekakomitean työjärjestyksen 8 artiklan 4 kohdan mukaista kirjallista menettelyä noudattaen päätös sopimuksen liitteiden I ja IV muuttamisesta.

(7)

On aiheellista vahvistaa sekakomiteassa unionin puolesta otettava kanta sopimuksen liitteiden I ja IV muuttamiseen, koska muutetut liitteet tulevat olemaan unionia sitovia.

(8)

Sekakomiteassa otettavan unionin kannan olisi sen vuoksi perustuttava tähän liitettyyn päätösluonnokseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisellä sopimuksella niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä perustetussa sekakomiteassa sen kuudennessa kokouksessa tai sitä aikaisemmin sekakomitean työjärjestyksen 8 artiklan 4 kohdan mukaista kirjallista menettelyä noudattaen unionin puolesta otettava kanta perustuu tähän päätökseen liitettyyn sekakomitean päätösluonnokseen.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 28 päivänä syyskuuta 2023.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F. GRANDE-MARLASKA GÓMEZ


(1)   EUVL L 322, 7.12.2017, s. 3.

(2)  Neuvoston päätös (EU) 2017/2240, annettu 10 päivänä marraskuuta 2017, Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 322, 7.12.2017, s. 1).

(3)  Neuvoston päätös (EU) 2018/219, annettu 23 päivänä tammikuuta 2018, Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä tehdyn sopimuksen tekemisestä (EUVL L 43, 16.2.2018, s. 1).


LUONNOS

EUROOPAN UNIONIN JA SVEITSIN VALALIITON VÄLISELLÄ SOPIMUKSELLA NIIDEN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖKAUPPAJÄRJESTELMIEN VÄLISESTÄ YHTEYDESTÄ PERUSTETUN SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 1/2023,

annettu … päivänä …kuuta …,

sopimuksen liitteen I muuttamisesta ja selvennyksen lisäämiseksi liitteeseen IV

SEKAKOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä (1), jäljempänä ’sopimus’, ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Sekakomitean päätöksen N:o 2/2019 (2) hyväksyminen täytti sopimuksessa vahvistetut yhteen kytkemiseen liittyvät ehdot ja mahdollisti sen, että sopimus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

(2)

Sopimuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti sekakomitea voi muuttaa sopimuksen liitteitä.

(3)

Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä ja Sveitsin päästökauppajärjestelmässä alkoi uusi päästökauppakausi 1 päivänä tammikuuta 2021.

(4)

Uudella päästökauppakaudella kumpaankin päästökauppajärjestelmään tehtiin lainsäädännöllisiä muutoksia.

(5)

Molempien päästökauppajärjestelmien merkittävän kehityksen johdosta on sopimuksen 13 artiklan 7 kohdan mukaisesti aiheellista ottaa huomioon lainsäädännölliset muutokset muuttamalla sopimuksen liite I lisäämällä tarvittavat selvennykset kyseisessä liitteessä vahvistettuihin keskeisiin perusteisiin, jotta voidaan säilyttää molempien päästökauppajärjestelmien yhteensopivuus, varmistaa markkinoiden eheys ja sulkea pois kilpailun vääristyminen.

(6)

Sopimuksen liitettä IV on muutettu 9 päivänä joulukuuta 2022 tehdyllä sekakomitean päätöksellä N:o 1/2022 turvallisuusmerkintöjen osalta. Väärinkäsitysten ja sekaannusten välttämiseksi on aiheellista muuttaa kyseistä liitettä edelleen, jotta voidaan selventää sopimuksen yhteydessä arkaluonteisten tietojen, joilla on korkea luottamuksellisuus- ja eheysluokitus, merkitystä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan sopimuksen liitteet I ja IV tämän päätöksen lisäyksessä olevilla liitteillä I ja IV.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty ….

Sekakomitean puolesta Euroopan unionin puolesta

Sihteeri

Puheenjohtaja

Sveitsin puolesta sihteeri


(1)   EUVL L 322, 7.12.2017, s. 3.

(2)  Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisellä niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välistä yhteyttä koskevalla sopimuksella perustetun sekakomitean päätös N:o 2/2019, annettu 5 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välistä yhteyttä koskevan sopimuksen liitteiden I ja II muuttamisesta [2020/1359] (EUVL L 314, 29.9.2020, s. 68).


Lisäys

1.

Korvataan liite I seuraavasti:

”LIITE I

KESKEISET PERUSTEET

A.   Kiinteitä laitoksia koskevat keskeiset perusteet

 

Keskeiset perusteet

Unionin päästökauppajärjestelmässä

Sveitsin päästökauppajärjestelmässä

1.

Päästökauppajärjestelmään osallistumisen pakollisuus

Päästökauppajärjestelmään osallistuminen on pakollista laitoksille, jotka harjoittavat jäljempänä lueteltuja toimintoja ja joista aiheutuu jäljempänä mainittuja kasvihuonekaasupäästöjä.

Päästökauppajärjestelmään osallistuminen on pakollista laitoksille, jotka harjoittavat jäljempänä lueteltuja toimintoja ja joista aiheutuu jäljempänä mainittuja kasvihuonekaasupäästöjä.

2.

Päästökauppajärjestelmän on katettava ainakin toiminnot, joista säädetään seuraavissa:

Direktiivin 2003/87/EY liite I,

sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 40 artiklan 1 kohta ja liite 6,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

3.

Päästökauppajärjestelmän on katettava ainakin kasvihuonekaasut, joista säädetään seuraavissa:

Direktiivin 2003/87/EY liite II,

sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 1 artiklan 1 kohta,

sellaisena kuin se on voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

4.

Päästökauppajärjestelmässä on asetettava päästökatto, joka on vähintäänkin yhtä tiukka kuin seuraavissa:

Direktiivin 2003/87/EY 9 ja 9 a artikla,

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

Lineaarinen vähennyskerroin, joka on 1,74 prosenttia vuodessa, nousee 2,2 prosenttiin vuodessa vuodesta 2021 lähtien, ja sitä sovelletaan direktiivin (EU) 2018/410, sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä, mukaisesti kaikkiin aloihin.

Hiilidioksidia koskevan lain 18 artiklan 1 ja 2 kohta

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 45 artiklan 1 kohta ja liitteessä 8 oleva 1 kohta,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

Lineaarinen vähennyskerroin on 2,2 prosenttia vuodessa vuodesta 2021.

5.

Markkinavakausmekanismi

Euroopan unioni otti vuonna 2015 käyttöön markkinavakausvarannon (päätös (EU) 2015/1814), jonka toimintaa vahvistettiin direktiivillä (EU) 2018/410.

EU:n lainsäädännön mukaan komissio julkaisee kunkin vuoden 15 päivään toukokuuta mennessä vuodesta 2017 alkaen kierrossa olevien päästöoikeuksien kokonaismäärän. Tämän luvun perusteella määritetään, olisiko osa päästöoikeuksista, jotka on tarkoitus huutokaupata, lisättävä varantoon tai vapautettava varannosta.

Hiilidioksidia koskevan lain 19 artiklan 5 kohta

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 48 artiklan 1 a ja 5 kohta ja liitteessä 8 oleva 2 kohta,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

Sveitsin lainsäädännön mukaan huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää vähennetään kierrossa olevien päästöoikeuksien kokonaismäärän perusteella. Lisäksi päästöoikeudet, joita ei osoiteta huutokauppaan, mitätöidään päästökauppakauden lopussa.

6.

Markkinavalvonnan tason päästökauppajärjestelmässä on oltava vähintäänkin yhtä tiukka kuin seuraavissa:

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (MIFID II)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (MIFIR)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 596/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta (MAR)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/57/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, markkinoiden väärinkäytöstä määrättävistä rikosoikeudellisista seuraamuksista (markkinoiden väärinkäyttödirektiivi)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (AMLD),

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

Liittovaltion laki Sveitsin rahoitusmarkkinoiden valvontaviranomaisesta, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2007

Liittovaltion laki rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurista ja markkinakäyttäytymisestä arvopaperi- ja johdannaiskaupassa, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2015

Liittovaltion laki rahoituslaitoksista, annettu 15 päivänä kesäkuuta 2018

Liittovaltion laki rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta, annettu 10 päivänä lokakuuta 1997,

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

Sveitsin asetuksessa rahoitusmarkkinoiden sääntelystä ei määritetä päästöoikeuksien oikeudellista luonnetta. Päästöoikeuksia ei luokitella arvopapereiksi rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurista annetussa laissa, ja sen vuoksi niillä ei voida käydä kauppaa säännellyissä kauppapaikoissa. Koska päästöoikeuksia ei katsota arvopapereiksi, Sveitsissä arvopapereita koskevaa sääntelyä ei sovelleta pörssin ulkopuoliseen kaupankäyntiin jälkimarkkinoilla.

Johdannaissopimukset katsotaan rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurista annetussa laissa arvopapereiksi. Tämä sisältää myös johdannaiset, joissa päästöoikeudet ovat kohde-etuuksina. Pörssin ulkopuolella kaupatut päästöoikeuksien johdannaiset sekä finanssialan ulkopuolisten että finanssialalla toimivien vastapuolien välillä kuuluvat rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurista annetun lain säännösten soveltamisalaan.

7.

Markkinavalvontaa koskeva yhteistyö

Osapuolet luovat asianmukaiset yhteistyöjärjestelyt markkinavalvontaa varten. Nämä yhteistyöjärjestelyt koskevat tiedonvaihtoa sekä kummankin osapuolen markkinavalvontajärjestelmästä aiheutuvien velvoitteiden täytäntöönpanoa. Osapuolet tiedottavat sekakomitealle näistä järjestelyistä.

8.

Kansainvälisten hyvitysten laadullisen rajojen on oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin ne, joista säädetään seuraavissa:

Unionin oikeudessa ei vuodesta 2021 alkaen säädetä oikeudesta käyttää kansainvälisiä hyvityksiä.

Sveitsin oikeudessa ei vuodesta 2021 alkaen säädetä oikeudesta käyttää kansainvälisiä hyvityksiä.

9.

Kansainvälisten hyvitysten määrällisten rajojen on oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin ne, joista säädetään seuraavissa:

Unionin oikeudessa ei vuodesta 2021 alkaen säädetä oikeudesta käyttää kansainvälisiä hyvityksiä.

Sveitsin oikeudessa ei vuodesta 2021 alkaen säädetä oikeudesta käyttää kansainvälisiä hyvityksiä.

10.

Ilmaisjako lasketaan vertailuarvojen ja korjauskertoimien perusteella. Päästöoikeudet, joita ei jaeta maksutta, huutokaupataan tai mitätöidään. Tätä varten päästökauppajärjestelmän on täytettävä vähintään seuraavat ehdot:

Direktiivin 2003/87/EY 10, 10 a, 10 b ja 10 c artikla

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/447, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2021, tarkistettujen vertailuarvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 2 kohdan mukaisesti päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta kaudella 2021–2025, sellaisena kuin sitä sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalla ja 31 päivänä joulukuuta 2025 päättyvällä kaudella

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/410, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2018, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi ja päätös (EU) 2015/1814

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/331, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti

Komission delegoitu päätös (EU) 2019/708, annettu 15 päivänä helmikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä niiden toimialojen ja toimialojen osien määrittämisen osalta, joiden katsotaan olevan alttiita hiilivuodon riskille vuosina 2021–2030

monialainen korjauskerroin unionin päästökauppajärjestelmässä vuosina 2021–2025 tai 2026–2030

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1842, annettu 31 päivänä lokakuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY soveltamista koskevien sääntöjen vahvistamisesta siltä osin kuin on kyse tuotantotason muutoksista johtuvia päästöoikeuksien maksutta tapahtuvan jaon mukautuksia koskevista lisäjärjestelyistä,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2021.

Hiilidioksidia koskevan lain 18 artiklan 3 kohta ja 19 artikla

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 45 artiklan 2–6 kohta, 46, 46 a, 46 b ja 48 artikla sekä liite 9,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

Kaudella 2021–2025 maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä ei ylitä laitoksille maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä.

11.

Päästökauppajärjestelmässä on säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan samoissa olosuhteissa ja samassa laajuudessa, kuin seuraavissa:

Direktiivin 2003/87/EY 16 artikla,

sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

Hiilidioksidia koskevan lain 21 artikla

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 56 artikla,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

12.

Tarkkailun ja raportoinnin on oltava päästökauppajärjestelmässä vähintään yhtä tiukkoja kuin seuraavissa:

Direktiivin 2003/87/EY 14 artikla ja liite IV

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/2066, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä komission asetuksen (EU) N:o 601/2012 muuttamisesta,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2021.

Hiilidioksidia koskevan lain 20 artikla

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 50–53 artikla, liitteessä 16 oleva 1 kohta ja liitteessä 17 oleva 1 kohta,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

13.

Todentamisen ja akkreditoinnin on oltava päästökauppajärjestelmässä vähintään yhtä tiukkoja kuin seuraavissa:

Direktiivin 2003/87/EY 15 artikla ja liite V

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/2067, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta tietojen todentamisesta ja todentajien akkreditoinnista,

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 51–54 artikla,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

B.   Ilmailua koskevat keskeiset perusteet

 

Keskeiset perusteet

EU:ta varten

Sveitsiä varten

1.

Päästökauppajärjestelmään osallistumisen pakollisuus

Päästökauppajärjestelmään osallistuminen on pakollista ilmailutoiminnalle jäljempänä lueteltujen perusteiden mukaisesti.

Päästökauppajärjestelmään osallistuminen on pakollista ilmailutoiminnalle jäljempänä lueteltujen perusteiden mukaisesti.

2.

Ilmailutoiminnan ja kasvihuonekaasujen sisällyttäminen järjestelmään sekä lentojen ja niistä aiheutuvien päästöjen osoittaminen lähtevien lentojen periaatteen mukaisesti siten kuin siitä säädetään seuraavissa:

Direktiivi 2003/87/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 13 päivänä joulukuuta 2017 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/2392, jotta täytäntöönpanosta poiketaan tilapäisesti niistä maista tulevien ja niihin maihin lähtevien lentojen osalta, joiden osalta ei ole päästy direktiivin 2003/87/EY 25 artiklan mukaiseen sopimukseen

Komission delegoitu päätös (EU) 2020/1071, annettu 18 päivänä toukokuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta Sveitsistä tulevien lentojen jättämiseksi EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/1122, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä unionin rekisterin toiminnan osalta,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2021.

Tammikuun 1 päivästä 2020 lennot Euroopan talousalueen (ETA) alueella sijaitsevilta lentopaikoilta Sveitsin alueella sijaitseville lentopaikoille kuuluvat unionin päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan, kun taas lennot Sveitsin alueella sijaitsevilta lentopaikoilta ETA:n alueella sijaitseville lentopaikoille jätetään unionin päästökauppajärjestelmän soveltamisalan ulkopuolelle direktiivin 2003/87/EY 25 a artiklan nojalla.

1.

Soveltamisala

Lennot, jotka saapuvat Sveitsin alueella sijaitsevalle lentopaikalle tai lähtevät sellaiselta, lukuun ottamatta lentoja, jotka lähtevät ETA:n alueella sijaitsevalta lentopaikalta.

Kaikkia päästökauppajärjestelmän soveltamisalaa koskevia väliaikaisia poikkeuksia, kuten direktiivin 2003/87/EY 28 a artiklassa tarkoitettuja poikkeuksia, voidaan soveltaa Sveitsin päästökauppajärjestelmän osalta unionin päästökauppajärjestelmässä käyttöön otettujen poikkeusten mukaisesti. Ilmailutoiminnan osalta järjestelmä kattaa ainoastaan hiilidioksidipäästöt.

2.

Soveltamisalan rajoitukset

Edellä olevassa 1 kohdassa mainittuun yleiseen soveltamisalaan eivät kuulu

1.

yksinomaan hallitsevaa monarkkia ja hänen välittömiä perheenjäseniään, valtionpäämiehiä, hallituksen päämiehiä ja ministereitä virallisella vierailulla kuljettavat lennot, jos tämä on mainittu asianmukaisella ilmoituksella lentosuunnitelmassa;

2.

sotilas-, tulli- ja poliisilennot;

3.

etsintä- ja pelastustoimintaan liittyvät lennot, palonsammutuslennot, humanitaariset avustuslennot ja kiireelliset sairaankuljetuslennot;

4.

lennot, jotka on suoritettu yksinomaan 7 päivänä joulukuuta 1944 tehdyn kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteessä 2 määriteltyjen näkölentosääntöjen mukaisesti;

5.

lennot, jotka päättyvät ilma-aluksen lähtölentopaikalle ja joiden aikana ei ole tehty suunniteltua välilaskua;

6.

yksinomaan lentolupakirjan saamista tai ylläpitoa tai, kun kyseessä on ohjaamomiehistö, kelpuutuksen saamista varten suoritetut koululennot, joiden lentosuunnitelmissa on asianmukainen merkintä tästä edellyttäen, että lentoa ei käytetä matkustajien ja/tai rahdin kuljettamiseen tai ilma-aluksen siirtoon;

7.

yksinomaan tieteellistä tutkimusta varten suoritetut lennot;

8.

yksinomaan ilma-alusten, ilma-alusten laitteiden tai maalaitteiden tarkastamista, testaamista tai hyväksyntää varten suoritetut lennot;

9.

lennot sellaisilla ilma-aluksilla, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on alle 5 700  kg;

10.

sellaisten kaupallisten ilma-aluksen käyttäjien lennot, joiden vuosittaiset kokonaispäästöt ovat alle 10 000 tonnia Sveitsin päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluvien lentojen osalta tai joilla on alle 243 Sveitsin päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluvaa lentoa kolmen peräkkäisen neljän kuukauden jakson aikana, jos käyttäjät eivät kuulu unionin päästökauppajärjestelmään;

11.

sellaisten Sveitsin päästökauppajärjestelmään kuuluvien ei-kaupallisten ilma-aluksen käyttäjien lennot, joiden vuosittaiset kokonaispäästöt ovat alle 1 000 tonnia, unionin päästökauppajärjestelmässä sovelletun poikkeuksen mukaisesti, jos käyttäjät eivät kuulu unionin päästökauppajärjestelmään.

Näistä soveltamisalan rajoituksista säädetään seuraavissa:

Hiilidioksidia koskevan lain 16 a artikla

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 46 d artikla, 55 artiklan 2 kohta ja liite 13,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

3.

Asiaankuuluvien tietojen vaihto ilmailutoiminnan sisällyttämistä koskevien rajoitusten soveltamisesta

Osapuolet tekevät yhteistyötä soveltaessaan rajoituksia, jotka koskevat sitä, miten Sveitsin päästökauppajärjestelmään ja unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvien kaupallisten ja ei-kaupallisten ilma-alusten käyttäjät sisältyvät järjestelmään, tämän liitteen mukaisesti. Molemmat osapuolet varmistavat erityisesti kaikkien asiaa koskevien tietojen nopean siirtämisen, jotta Sveitsin ja unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvat lennot ja ilma-aluksen käyttäjät voidaan tunnistaa asianmukaisesti.

4.

Päästökatto (ilma-alusten käyttäjille jaettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä)

Direktiivin 2003/87/EY 3 c artikla,

sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

Direktiivin 2003/87/EY 3 c artiklan nojalla päästöoikeuksia jaettiin alustavasti seuraavasti:

15 prosenttia huutokaupattiin

3 prosenttia siirrettiin erityisvarantoon

82 prosenttia jaettiin maksutta.

Päästöoikeuksien jakoa muutettiin asetuksella (EU) N:o 421/2014, jolla maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää vähennettiin oikeassa suhteessa palautusvelvollisuuden vähentämiseen (direktiivin 2003/87/EY 28 a artiklan 2 kohta). Asetuksella (EU) 2017/2392, sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä, tätä lähestymistapaa jatkettiin vuoteen 2023, ja sen mukaan sovelletaan 2,2 prosentin lineaarista vähennyskerrointa 1 päivästä tammikuuta 2021.

Päästökaton on oltava yhtä tiukka kuin unionin päästökauppajärjestelmässä, erityisesti määrän vähentämisen prosenttiosuuden osalta vuosien ja päästökauppakausien välillä. Päästökattoon sisältyvät päästöoikeudet on jaettava seuraavasti:

15 prosenttia huutokaupataan,

3 prosenttia siirretään erityisvarantoon,

82 prosenttia jaetaan maksutta.

Tätä jakoa voidaan tarkastella uudelleen tämän sopimuksen 6 ja 7 artiklan mukaisesti.

Vuoteen 2020 saakka päästökattoon sisältyvät päästöoikeudet lasketaan alhaalta ylöspäin maksutta jaettavien päästöoikeuksien perusteella edellä mainitun jaon mukaisesti. Mahdolliset väliaikaiset poikkeukset päästökauppajärjestelmän soveltamisalasta edellyttävät vastaavia suhteellisia mukautuksia jaettaviin määriin.

Vuodesta 2021 alkaen päästökattoon sisältyvät päästöoikeudet määritetään vuoden 2020 päästökaton perusteella ottaen huomioon mahdollinen prosenttimääräinen vähennys unionin päästökauppajärjestelmän mukaisesti.

Tästä säädetään seuraavissa:

Hiilidioksidia koskevan lain 18 artikla

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 46 e artikla ja liite 15,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

5.

Päästöoikeuksien jako ilmailutoiminnalle päästöoikeuksien huutokauppaamisen kautta

Direktiivin 2003/87/EY 3 d artikla ja 28 a artiklan 3 kohta,

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

Sveitsin huutokaupattavat päästöoikeudet huutokauppaa Sveitsin toimivaltainen viranomainen. Sveitsillä on oikeus Sveitsin päästöoikeuksien huutokauppaamisesta saataviin tuloihin.

Tästä säädetään seuraavissa:

Hiilidioksidia koskevan lain 19 a artiklan 2 ja 4 kohta

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 48 artikla ja liite 15,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

6.

Erityisvaranto tiettyjä ilma-alusten käyttäjiä varten

Direktiivin 2003/87/EY 3 f artikla,

sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

Päästöoikeuksia asetetaan syrjään erityisvarantoon uusia tulijoita ja nopeasti kasvavia ilma-alusten käyttäjiä varten, lukuun ottamatta sitä, että koska viitevuosi Sveitsin ilmailutoimintaa koskevien tietojen hankkimiselle on 2018, Sveitsillä ei ole erityisvarantoa vuoteen 2020 saakka.

Tästä erityisvarannosta säädetään seuraavissa:

Hiilidioksidia koskevan lain 18 artiklan 3 kohta

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 46 e artikla ja liite 15,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

7.

Vertailuluku päästöoikeuksien jakamiselle maksutta ilma-alusten käyttäjille

Direktiivin 2003/87/EY 3 e artikla,

sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

Vuosittainen vertailuluku on 0,000642186914222035 päästöoikeutta tonnikilometriä kohti.

Vertailuluku ei saa olla korkeampi kuin vertailuluku unionin päästökauppajärjestelmässä.

Vuosittainen vertailuluku on 0,000642186914222035 päästöoikeutta tonnikilometriä kohti.

Tästä vertailuluvusta säädetään seuraavissa:

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 46 f artiklan 1 kohta ja liite 15,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

8.

Päästöoikeuksien jakaminen maksutta ilma-alusten käyttäjille

Direktiivin 2003/87/EY 3 e artikla,

sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

Päästöoikeuksien myöntämiseen tehtävät mukautukset on tehtävä direktiivin 2003/87/EY 25 a artiklan mukaisesti suhteessa vastaaviin raportointia ja päästöoikeuksien palauttamista koskeviin velvoitteisiin, jotka johtuvat siitä, miten Euroopan talousalueen ja Sveitsin väliset lennot tosiasiallisesti sisältyvät unionin päästökauppajärjestelmään.

Ilma-alusten käyttäjille maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä lasketaan kertomalla viitevuonna toteutuneet tonnikilometrit sovellettavalla vertailuluvulla.

Tästä maksuttomasta jaosta säädetään seuraavissa:

Hiilidioksidia koskevan lain 19 a artiklan 3 ja 4 kohta

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 46 f artiklan 1 ja 3 kohta ja liite 15,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

9.

Kansainvälisten hyvitysten laadullisen rajojen on oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin ne, joista säädetään seuraavissa:

Unionin oikeudessa ei vuodesta 2021 alkaen säädetä oikeudesta käyttää kansainvälisiä hyvityksiä.

Sveitsin oikeudessa ei vuodesta 2021 alkaen säädetä oikeudesta käyttää kansainvälisiä hyvityksiä.

10.

Kansainvälisten hyvitysten käytön määrälliset rajat

Unionin oikeudessa ei vuodesta 2021 alkaen säädetä oikeudesta käyttää kansainvälisiä hyvityksiä.

Sveitsin oikeudessa ei vuodesta 2021 alkaen säädetä oikeudesta käyttää kansainvälisiä hyvityksiä.

11.

Tonnikilometritietojen hankinta viitevuodelta

Direktiivin 2003/87/EY 3 e artikla,

sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

Rajoittamatta sitä, mitä jäljempänä määrätään, uusien tonnikilometritietojen hankinta on tehtävä samaan aikaan kuin tonnikilometritietojen hankinta unionin päästökauppajärjestelmää varten ja samaa lähestymistapaa käyttäen.

Siihen saakka, kun uudet tonnikilometritiedot on hankittu, ja noudattaen asetusta ilma-alusten kattamiin matkoihin liittyviä tonnikilometrejä ja tarkkailusuunnitelmien valmisteluja koskevien tietojen hankkimisesta, sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä, viitevuosi Sveitsin ilmailutoimintaa koskevien tietojen hankinnalle on 2018.

Tästä säädetään seuraavissa:

Hiilidioksidia koskevan lain 19 a artiklan 3 ja 4 kohta

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 46 f artiklan 1 kohta ja liite 15,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

12.

Seuranta ja raportointi

Direktiivin 2003/87/EY 14 artikla ja liite IV

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/2066, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä komission asetuksen (EU) N:o 601/2012 muuttamisesta

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/1603, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä siltä osin kuin on kyse Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ilmailun päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista varten hyväksymistä toimenpiteistä maailmanlaajuisen markkinaperusteisen järjestelmän täytäntöön panemiseksi,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2021.

Tarkkailua ja raportointia koskevien määräysten on oltava yhtä tiukkoja kuin unionin päästökauppajärjestelmässä.

Tästä säädetään seuraavissa:

Hiilidioksidia koskevan lain 20 artikla

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 50–52 artikla ja liitteet 16 ja 17,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

13.

Todentaminen ja akkreditointi

Direktiivin 2003/87/EY 15 artikla ja liite V

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/2067, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta tietojen todentamisesta ja todentajien akkreditoinnista,

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

Todentamista ja akkreditointia koskevien määräysten on oltava yhtä tiukkoja kuin unionin päästökauppajärjestelmässä.

Tästä säädetään seuraavissa:

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 52 artiklan 4 ja 5 kohta ja liite 18,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

14.

Hallinnointi

Sovelletaan direktiivin 2003/87/EY 18 a artiklassa säädettyjä perusteita. Tätä varten ja direktiivin 2003/87/EY 25 a artiklan mukaisesti Sveitsi on katsottava hallinnoivaksi jäsenvaltioksi siltä osin kuin on kyse ilma-alusten käyttäjien hallinnoinnin osoittaminen Sveitsille ja EU:n (ETA:n) jäsenvaltioille.

EU:n (ETA:n) jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat direktiivin 2003/87/EY 25 a artiklan mukaisesti vastuussa kaikista niille osoitetuista ilma-alusten käyttäjien hallinnointiin liittyvistä tehtävistä, mukaan lukien tehtävät, jotka liittyvät Sveitsin päästökauppajärjestelmään (esim. sekä EU:n että Sveitsin ilmailutoimintojen todennettujen päästöselvitysten vastaanotto, ilma-alusten käyttäjien ja tilien hallinnointi, vaatimusten noudattaminen ja täytäntöönpano).

Euroopan komissio sopii kahdenvälisesti Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten kanssa asiaa koskevien asiakirjojen ja tietojen luovuttamisesta.

Euroopan komissio varmistaa erityisesti, että Sveitsin hallinnoimille ilma-alusten käyttäjille siirretään maksutta jaettava EU:n päästöoikeuksien määrä.

Kun on kyse kahdenvälisestä sopimuksesta, joka koskee EuroAirport Basel-Mulhouse-Freiburg -lentoasemaa käyttävien lentojen hallinnointia eikä asiaan liity direktiivin 2003/87/EY muutosta, Euroopan komissio helpottaa tarpeen mukaan tällaisen sopimuksen täytäntöönpanoa sillä edellytyksellä, ettei tämä johda kaksinkertaiseen laskentaan.

Sveitsi on vastuussa ilma-alusten käyttäjien hallinnoinnista, kun niillä on

Sveitsin myöntämä voimassa oleva liikennelupa, tai

yhteen kytkettyjen päästökauppajärjestelmien piirissä suurimmat arvioidut ilmailun päästöt Sveitsissä.

Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset ovat vastuussa kaikista Sveitsille osoitetuista ilma-alusten käyttäjien hallinnointiin liittyvistä tehtävistä, mukaan lukien tehtävät, jotka liittyvät unionin päästökauppajärjestelmään (esim. sekä EU:n että Sveitsin ilmailutoimintojen todennettujen päästöselvitysten vastaanotto, ilma-alusten käyttäjien ja tilien hallinnointi, vaatimusten noudattaminen ja täytäntöönpano).

Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset sopivat kahdenvälisesti Euroopan komission kanssa asiaa koskevien asiakirjojen ja tietojen luovuttamisesta.

Erityisesti Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset siirtävät EU:n (ETA:n) jäsenvaltioiden hallinnoimille ilma-alusten käyttäjille maksutta jaettavien Sveitsin päästöoikeuksien määrän.

Tästä säädetään seuraavissa:

Hiilidioksidia koskevan lain 39 artiklan 1 a kohta

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 46 d artikla ja liite 14,

sellaisina kuin ne ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

15.

Päästöoikeuksien palauttaminen

Kun palautettujen päästöoikeuksien määrän perusteella arvioidaan sitä, miten ilma-alusten käyttäjät noudattavat vaatimuksia, EU:n (ETA:n) jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ensin otettava huomioon Sveitsin päästökauppajärjestelmän kattamat päästöt ja käytettävä palautettujen päästöoikeuksien jäljellä oleva määrä unionin päästökauppajärjestelmän kattamia päästöjä varten.

Kun palautettujen päästöoikeuksien määrän perusteella arvioidaan sitä, miten ilma-alusten käyttäjät noudattavat vaatimuksia, Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten on ensin otettava huomioon unionin päästökauppajärjestelmän kattamat päästöt ja käytettävä palautettujen päästöoikeuksien jäljellä oleva määrä Sveitsin päästökauppajärjestelmän kattamia päästöjä varten.

Tästä säädetään seuraavassa:

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 55 artiklan 2 a kohta,

sellaisena kuin se on voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022.

16.

Oikeudellinen täytäntöönpano

Osapuolten on pantava päästökauppajärjestelmänsä määräykset täytäntöön niiden ilma-alusten käyttäjien osalta, jotka eivät täytä velvoitteitaan omassa päästökauppajärjestelmässään, riippumatta siitä, hallinnoiko ilma-aluksen käyttäjää EU:n (ETA:n) toimivaltainen viranomainen vai Sveitsin toimivaltainen viranomainen, kun ilma-aluksen käyttäjää hallinnoivan viranomaisen suorittama valvonta edellyttää lisätoimia.

17.

Ilma-alusten käyttäjien hallinnoinnin osoittaminen

Direktiivin 2003/87/EY 25 a artiklan mukaisesti ilma-aluksen käyttäjien luettelossa, jonka Euroopan komissio julkaisee direktiivin 2003/87/EY 18 a artiklan 3 kohdan mukaisesti, on määritettävä kutakin ilma-aluksen käyttäjää hallinnoiva valtio, mukaan lukien Sveitsi.

Ilma-alusten käyttäjiä, joiden hallinnointi on osoitettu Sveitsille ensimmäisen kerran tämän sopimuksen tultua voimaan, hallinnoi Sveitsi osoittamisvuoden 30 päivän huhtikuuta jälkeen ja heti, kun väliaikainen rekisteriyhteys on toiminnassa.

Molemmat osapuolet tekevät yhteistyötä asiaa koskevien asiakirjojen ja tietojen jakamiseksi.

Ilma-aluksen käyttäjän hallinnoinnin osoittaminen ei vaikuta siihen, miten kyseisen ilma-aluksen käyttäjä kuuluu päästökauppajärjestelmään (esim. unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvalla ilma-aluksen käyttäjällä, jota hallinnoi Sveitsin toimivaltainen viranomainen, on samat velvoitteet unionin päästökauppajärjestelmässä kuin Sveitsin päästökauppajärjestelmässä ja päinvastoin).

18.

Täytäntöönpanoa koskevat säännöt

Mahdolliset muut yksityiskohtaiset säännöt, joita tarvitaan työn ja yhteistyön järjestämiseksi ilmailutilin haltijoiden palvelupisteessä, laatii ja hyväksyy sekakomitea sen jälkeen, kun tämä sopimus on allekirjoitettu tämän sopimuksen 12, 13 ja 22 artiklan mukaisesti. Näitä yksityiskohtaisia sääntöjä sovelletaan siitä päivästä alkaen, jona tätä sopimusta sovelletaan.

19.

Eurocontrolilta saatava apu

Tämän sopimuksen ilmailua koskevan osan soveltamiseksi Euroopan komissio sisällyttää Sveitsin niihin valtuuksiin, jotka on annettu Eurocontrolille unionin päästökauppajärjestelmän osalta.

C.   Rekistereitä koskevat keskeiset perusteet

Kunkin osapuolen päästökauppajärjestelmän on sisällettävä rekisteri ja tapahtumaloki, joiden on täytettävä seuraavat keskeiset perusteet turvallisuusjärjestelyjen ja -menettelyjen sekä tilien avaamisen ja hallinnoinnin osalta:

Turvallisuusmekanismeja ja -menettelyjä koskevat keskeiset perusteet

Rekisterien ja tapahtumalokien on suojattava järjestelmään tallennettujen tietojen luottamuksellisuus, eheys, saatavuus ja aitous. Tätä varten osapuolten on pantava täytäntöön seuraavat turvallisuusmekanismit:

Keskeiset perusteet

Tilin käyttöä varten edellytetään kaksitasoista todentamismekanismia kaikilta tilin käyttäjiltä.

Tapahtuman varmennusmekanismia tarvitaan liiketoimien käynnistämistä ja hyväksymistä varten. Vahvistuskoodi on lähetettävä käyttäjille kaistan ulkopuolella.

Yhden henkilön on käynnistettävä ja toisen henkilön hyväksyttävä (”kahden silmäparin periaate”) kaikki seuraavat toiminnot:

kaikki jonkin valvojan toteuttamat toiminnot, paitsi jos kyseessä on LTS-standardissa määritelty perusteltu poikkeus

kaikki yksiköiden siirrot, paitsi jos toteutetaan vaihtoehtoinen toimenpide, jolla saavutetaan sama turvallisuustaso.

Käytössä on oltava ilmoitusjärjestelmä, joka ilmoittaa käyttäjille, kun toteutetaan toimintoja, joissa on mukana niiden tilejä ja niiden hallussa olevia päästöoikeuksia.

Siirron käynnistämisen ja sen toteuttamisen välillä on vähintään 24 tunnin viive, jotta kaikki käyttäjät voivat saada tiedot ja keskeyttää laittomaksi epäillyn siirron, paitsi jos luotettavien tilien järjestelmällä saavutetaan sama turvallisuustaso.

Sveitsin valvojan ja unionin keskusvalvojan on toteutettava toimia, joilla tiedotetaan käyttäjille niiden velvollisuuksista niiden järjestelmien turvallisuuteen (esim. tietokone, verkko) ja tietojen käsittelyyn/internetin selaamiseen liittyen.

Vaatimusten noudattamisen osalta ja osapuolten sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti päästöt voidaan kattaa ainoastaan samalla kaudella tai sitä ennen myönnetyillä päästöoikeuksilla.

Tilien avaamista ja hallinnointia koskevat keskeiset perusteet

Keskeiset perusteet

Toiminnanharjoittajan päästöoikeustilin avaaminen

Toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen hakemus toiminnanharjoittajan päästöoikeustilin avaamisesta osoitetaan kansalliselle valvojalle (Sveitsin osalta liittovaltion ympäristövirasto FOEN). Hakemuksessa on oltava riittävästi tietoja, joiden avulla voidaan tunnistaa päästökauppajärjestelmään kuuluva laitos, sekä asianmukainen laitoksen tunnus.

Ilma-aluksen käyttäjän päästöoikeustilin avaaminen

Kullakin Sveitsin päästökauppajärjestelmään ja/tai unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvalla ilma-aluksen käyttäjällä on oltava yksi ilma-aluksen käyttäjän päästöoikeustili. Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten hallinnoimien ilma-aluksen käyttäjien osalta tällaista tiliä pidetään Sveitsin rekisterissä. Ilma-aluksen käyttäjän tai ilma-aluksen käyttäjän valtuutetun edustajan on osoitettava hakemus kansalliselle valvojalle (Sveitsin osalta FOEN) 30 työpäivän kuluessa ilma-aluksen käyttäjän tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä tai sen siirtämisestä EU:n (ETA:n) jäsenvaltiolta Sveitsin viranomaisille. Hakemuksen on sisällettävä hakijan käyttämän, Sveitsin päästökauppajärjestelmään ja/tai unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvan ilma-aluksen yksilöllinen koodi tai yksilölliset koodit.

Henkilön kaupankäyntitilin tai päästöoikeustilin avaaminen

Hakemus henkilön kaupankäyntitilin tai päästöoikeustilin avaamisesta osoitetaan kansalliselle valvojalle (Sveitsin osalta FOEN). Sen on sisällettävä riittävästi tietoja, joiden avulla voidaan tunnistaa tilinhaltija tai hakija ja sen on sisällettävä vähintään

luonnollisen henkilön osalta: henkilöasiakirja ja yhteystiedot

oikeushenkilön osalta:

kopio kaupparekisteristä, tai

todiste oikeushenkilön rekisteröinnistä ja tarvittaessa oikeushenkilön perustamissäädös

luonnollisen henkilön rikosrekisteri tai tarvittaessa oikeushenkilön johtajien rikosrekisteri.

Valtuutetut/Tilin edustajat

Kullakin tilillä on oltava vähintään yksi valtuutettu/tilin edustaja, jonka nimittää mahdollinen tilinhaltija. Valtuutetut/tilin edustajat käynnistävät tapahtumia ja muita prosesseja tilinhaltijan puolesta. Kun valtuutettu/tilin edustaja nimetään, valtuutetusta/tilin edustajasta on toimitettava seuraavat tiedot:

nimi ja yhteystiedot

henkilöasiakirja

rikosrekisteri.

Asiakirjojen tarkastaminen

Kopio asiakirjasta, joka toimitetaan näyttönä henkilön kaupankäyntitilin tai päästöoikeustilin avaamista varten tai valtuutetuksi/tilin edustajaksi nimeämistä varten, on todistettava oikeaksi. Kun kyseessä ovat asiakirjat, jotka on myönnetty jäljennöstä pyytävän valtion ulkopuolella, jäljennös on laillistettava, ellei kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä. Oikeaksi todistaminen ja tarvittaessa laillistaminen ei saa tapahtua aiemmin kuin kolme kuukautta ennen hakemisajankohtaa.

Kieltäytyminen tilin avaamisesta tai päivittämisestä tai valtuutetun/tilin edustajan nimeämisestä

Kansallinen valvoja (Sveitsin osalta FOEN) voi kieltäytyä avaamasta tai päivittämästä tiliä tai nimeämästä valtuutettua/tilin edustajaa, mikäli kieltäytyminen on kohtuullinen ja perusteltu. Kieltäytyminen on perusteltava ainakin yhdellä seuraavista perusteista:

toimitetut tiedot ja asiakirjat ovat puutteellisia, vanhentuneita tai muutoin epätarkkoja tai vääriä

mahdollinen edustaja on tutkittavana tai tuomittu edeltävien viiden vuoden aikana päästöoikeuksia tai Kioton yksiköitä koskevasta petoksesta, rahanpesusta, terrorismin rahoittamisesta tai muista vakavista rikoksista, jossa tiliä voidaan käyttää

kansallisessa tai unionin oikeudessa säädetyt perustelut.

Tilitietojen säännöllinen tarkistaminen

Tilinhaltijoiden on ilmoitettava 10 työpäivän kuluessa mahdollisista tili- tai käyttäjätietojen muutoksista kansalliselle valvojalle (Sveitsin osalta FOEN) sekä toimitettava oikea-aikaisesti sen kansallisen valvojan edellyttämät tiedot, joka on vastuussa tietojen päivittämisen hyväksymisestä.

Kansallisen valvojan on vähintään kerran kolmessa vuodessa tarkistettava, ovatko tiliä koskevat tiedot edelleen kattavia, ajantasaisia, tarkkoja ja totuudenmukaisia ja pyydettävä, että tilinhaltija ilmoittaa tarvittaessa mahdollisista muutoksista. Toiminnanharjoittajan päästöoikeustilien/ilma-aluksen käyttäjän päästöoikeustilien ja todentajien osalta tarkastus on suoritettava vähintään joka viides vuosi.

Tilin käytön estäminen

Tilin käyttö voidaan estää, jos rekistereitä koskevia tämän sopimuksen 3 artiklan määräyksiä rikotaan tai jos käynnissä on tutkimus kyseisten määräysten mahdollisesta rikkomisesta.

Luottamuksellisuus ja tietojen julkistaminen

EUTL:ssa tai SSTL:ssa, unionin rekisterissä, Sveitsin rekisterissä ja missä tahansa muussa Kioton pöytäkirjan rekisterissä olevia tietoja, mukaan lukien kaikkien tilien talletukset, kaikki suoritetut tapahtumat, päästöoikeuksien yksilöivät yksikkötunnukset ja tilillä olevien Kioton yksiköiden, joita tapahtuma koskee tai joihin se vaikuttaa, yksikkösarjanumeroiden yksilöivät numeroarvot, on pidettävä luottamuksellisina.

Tällaisia luottamuksellisia tietoja voidaan toimittaa asianomaisille julkisyhteisöille niiden pyynnöstä, jos kyseisillä pyynnöillä on oikeutettu tavoite ja ne ovat perusteltuja, tarpeen ja oikeasuhteisia petosten, rahanpesun, terrorismin rahoituksen, muiden vakavien rikosten, markkinoiden väärinkäytön tai unionin oikeuden tai ETA:n jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisen lainsäädännön muiden rikkomisten tutkinnan, selvittämisen, syytetutkinnan, verohallinnon, veronkannon, tilintarkastusten ja rahoitusvalvonnan vuoksi sekä unionin päästökauppajärjestelmän ja Sveitsin päästökauppajärjestelmän asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.

D.   Huutokauppapaikkoja ja huutokauppatoimia koskevat keskeiset perusteet

Osapuolten päästökauppajärjestelmissä päästöoikeuksien huutokauppoja järjestävien tahojen on noudatettava seuraavia keskeisiä perusteita ja järjestettävä huutokaupat niiden mukaisesti:

 

Keskeiset perusteet

1.

Huutokaupan järjestävä taho on valittava prosessilla, jolla taataan avoimuus, oikeasuhteisuus, tasapuolinen kohtelu, syrjimättömyys ja kilpailu mahdollisten eri huutokauppapaikkojen välillä unionin tai kansallisen julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön perusteella.

2.

Huutokaupan järjestävän tahon on oltava hyväksytty tämän toiminnan harjoittamiseen ja sen on huolehdittava tarvittavista suojatoimenpiteistä toiminnassaan; näihin suojatoimenpiteisiin kuuluvat muun muassa järjestelyt, joilla voidaan havaita ja hallita eturistiriitojen mahdolliset haittavaikutukset, havaita ja hallita riskejä, joille markkinat altistuvat, ja lisäksi niihin kuuluvat avoimet ja syrjimättömät säännöt ja menettelyt, joilla varmistetaan hyvän kauppatavan mukainen ja asianmukainen huutokauppa, sekä riittävät taloudelliset resurssit, joilla helpotetaan asianmukaista toimintaa.

3.

Huutokauppoihin osallistumisen edellytyksenä on asiakkaiden tuntemisvelvollisuustarkastuksia koskevien riittävien vähimmäisvaatimusten täyttäminen sen varmistamiseksi, että osallistujat eivät vaikuta huutokaupan sujumiseen haitallisesti.

4.

Huutokauppaprosessin on oltava ennakoitavissa, erityisesti huutokauppojen ajoituksen ja jaksottamisen sekä huutokaupan kohteeksi tulevien arvioitujen päästöoikeuksien määrien osalta. Huutokauppamenettelyn keskeiset osat, mukaan lukien aikataulu, päivämäärät ja myynnin arvioidut määrät, on julkaistava huutokaupan järjestävän tahon verkkosivuilla vähintään kuukausi ennen huutokaupan alkamista. Kaikista merkittävistä muutoksista on myös ilmoitettava etukäteen niin pian kuin se on käytännössä mahdollista.

5.

Päästöoikeuksien huutokauppaaminen suoritetaan siten, että tavoitteena on vaikutusten minimoiminen kunkin osapuolen päästökauppajärjestelmään. Huutokaupasta vastaavan tahon on varmistettava, että huutokauppojen selvityshinnat eivät merkittävästi eroa päästöoikeuksien hinnoista jälkimarkkinoilla huutokauppakauden aikana, koska tämä olisi osoitus puutteista huutokaupoissa. Edellä olevassa lauseessa tarkoitetun poikkeuksen määrittämisessä käytetyt menetelmät olisi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, joilla on markkinavalvontatehtäviä.

6.

Kaikki huutokauppoja koskevat ei-luottamukselliset tiedot, mukaan lukien kaikki lainsäädäntö, ohjeet ja lomakkeet, on julkaistava avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. Kunkin järjestetyn huutokaupan tulokset julkaistaan heti kun se on käytännössä mahdollista, ja niiden on sisällettävä asiaa koskevat ei-luottamukselliset tiedot. Huutokauppojen tuloksia koskevat raportit on julkaistava vähintään vuosittain.

7.

Päästöoikeuksien huutokauppoihin sovelletaan riittäviä sääntöjä ja määräyksiä, joilla huutokaupoissa vähennetään riskiä kilpailun vastaisesta toiminnasta, markkinoiden väärinkäytöstä, rahanpesusta ja terrorismin rahoituksesta. Tällaiset säännöt ja menettelyt eivät saa mahdollisuuksien mukaan olla lievempiä kuin ne, joita sovelletaan rahoitusmarkkinoihin osapuolten oikeusjärjestelmissä. Erityisesti huutokaupan järjestävä taho vastaa siitä, että toteutetaan toimenpiteet, menettelyt ja prosessit, joilla varmistetaan huutokauppojen riippumattomuus. Sen on myös seurattava markkinatoimijoiden käyttäytymistä ja ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille kilpailun vastaisesta toiminnasta, markkinoiden väärinkäytöstä, rahanpesusta tai terrorismin rahoituksesta.

8.

Toimivaltaisten viranomaisten on valvottava riittävästi huutokauppoja järjestävää tahoa sekä päästöoikeuksien huutokauppaa. Nimetyillä toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava tarvittava oikeuskelpoisuus ja tekniset järjestelyt, jotta ne voivat valvoa:

huutokauppapaikkojen organisaatiota ja toimijoiden toimintaa

asiakkaiden puolesta toimivien ammattimaisten välittäjien organisaatiota ja toimintaa

markkinatoimijoiden käyttäytymistä ja liiketoimia, jotta voidaan estää sisäpiirikaupat ja markkinoiden manipulointi

markkinatoimijoiden liiketoimia, jotta voidaan estää rahanpesu ja terrorismin rahoitus.

Valvonta ei mahdollisuuksien mukaan saa olla lievempää kuin valvonta rahoitusmarkkinoilla osapuolten oikeusjärjestelmissä.

Sveitsin on pyrittävä hyödyntämään yksityistä tahoa päästöoikeuksiensa huutokauppaamista varten julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti.

Siihen saakka, kun tällaisen tahon kanssa tehdään sopimus, ja edellyttäen, että vuodessa huutokaupattavien päästöoikeuksien määrä on alle kiinteän kynnysarvon, Sveitsi voi edelleen käyttää huutokauppoja varten tämänhetkisiä järjestelyjä eli FOENin järjestämiä huutokauppoja seuraavin edellytyksin:

1.

Kynnysarvona on 1 000 000 päästöoikeutta, mukaan lukien ilmailutoimintaa varten huutokaupattavat päästöoikeudet.

2.

Edellä olevia keskeisiä perusteita 1–8 sovelletaan, lukuun ottamatta perusteita 1 ja 2, kun taas perusteen 5 viimeistä virkettä ja perusteita 7 ja 8 sovelletaan ainoastaan FOENiin siinä määrin kuin se on mahdollista.

Edellä olevaa keskeistä perustetta 3 sovelletaan yhdessä seuraavan määräyksen kanssa: lupa tehdä tarjouksia Sveitsin päästöoikeuksista niiden huutokauppajärjestelyjen mukaisesti, jotka olivat voimassa silloin, kun tämä sopimus allekirjoitettiin, taataan ETA:ssa kaikille niille tahoille, joilla on lupa tehdä tarjouksia huutokaupoissa unionissa.

Sveitsi voi valtuuttaa tahoja, jotka järjestävät ETA:ssa pidettäviä huutokauppoja.

2.

Korvataan liite IV seuraavasti:

”LIITE IV

PÄÄSTÖKAUPPAJÄRJESTELMÄN TURVALLISUUSLUOKKIEN MÄÄRITTÄMINEN

A.1 –   Luottamuksellisuus- ja eheysluokitus

’Luottamuksellisuudella’ tarkoitetaan tietojen tai koko tietojärjestelmän taikka sen osan (kuten algoritmit, ohjelmat ja dokumentaatio) rajattua luonnetta; käyttöoikeudet on rajattu valtuutetuille henkilöille, elimille ja menettelyille.

’Eheydellä’ tarkoitetaan varmuutta siitä, että tietojärjestelmää ja käsiteltyjä tietoja voidaan muuttaa ainoastaan tietoisin ja oikeutetuin toimin ja että järjestelmä tuottaa odotetun tuloksen tarkasti ja täydellisesti.

Kaikkien päästökauppajärjestelmän tietojen osalta, jotka katsotaan arkaluonteisiksi, luottamuksellisuusnäkökohtaa on tarkasteltava sen kannalta, miten näiden tietojen julkistaminen voi vaikuttaa yritystasolla (ja eheysnäkökohtaa on tarkasteltava sen kannalta, miten näiden tietojen tahaton muuttaminen, tuhoaminen osittain tai kokonaan voi vaikuttaa yritystasolla).

Tietojen luottamuksellisuuden taso ja tietojärjestelmän eheyden taso luokitellaan A.2 osaan sisältyviin perusteisiin pohjautuvan arvioinnin perusteella. Kyseiset luokitukset mahdollistavat tietojen yleisen turvallisuusluokan arvioinnin A.3 osassa olevan taulukon avulla.

A.2 –   Luottamuksellisuus- ja eheysluokitus

A.2.1 –   ’Matala luokitus’

Matala luokitus on annettava kaikille päästökauppajärjestelmään liittyville tiedoille, joiden paljastuminen asiattomille henkilöille ja/tai eheyden menetys aiheuttaisi osapuolille tai muille elimille kohtuullista vahinkoa, joka todennäköisesti

vaikuttaisi jossakin määrin poliittisiin tai diplomaattisiin suhteisiin;

aiheuttaisi negatiivista paikallista julkisuutta osapuolten tai muiden elinten imagolle tai maineelle;

aiheuttaisi haittaa luonnollisille henkilöille;

vaikuttaisi henkilöstön motivaatioon tai tuottavuuteen;

aiheuttaisi rajallista taloudellista menetystä tai mahdollistaisi jossakin määrin luonnollisille henkilöille tai yrityksille epäasianmukaisen voiton tai edun saamisen;

vaikuttaisi jossakin määrin osapuolten politiikkojen tehokkaaseen laatimiseen tai toteuttamiseen;

vaikuttaisi jossakin määrin osapuolten ja niiden toimintojen asianmukaiseen hallinnointiin.

A.2.2 –   ’Keskinkertainen luokitus’

Keskinkertainen luokitus on annettava kaikille päästökauppajärjestelmään liittyville tiedoille, joiden paljastuminen asiattomille henkilöille ja/tai eheyden menetys aiheuttaisi osapuolille tai muille elimille vahinkoa, joka todennäköisesti

aiheuttaisi haittaa poliittisille tai diplomaattisille suhteille;

aiheuttaisi haittaa osapuolten tai muiden elinten imagolle tai maineelle;

aiheuttaisi ahdinkoa luonnollisille henkilöille;

laskisi henkilöstön motivaatiota/tuottavuutta;

asettaisi osapuolet tai muut elimet epäedulliseen asemaan muiden osapuolten kanssa käytävissä kaupallisissa tai poliittisissa neuvotteluissa;

aiheuttaisi taloudellista menetystä tai mahdollistaisi luonnollisille henkilöille tai yrityksille epäasianmukaisen voiton tai edun saamisen;

vaikuttaisi rikosten tutkintaan;

rikkoisi oikeudellisia tai sopimusvelvoitteita tietojen luottamuksellisuudesta;

vaikuttaisi osapuolten politiikkojen tehokkaaseen laatimiseen tai toteuttamiseen;

vaikuttaisi osapuolten ja niiden toimintojen asianmukaiseen hallinnointiin.

A.2.3 –   ’Korkea luokitus’ (1)

Korkea luokitus on annettava kaikille päästökauppajärjestelmään liittyville tiedoille, joiden paljastuminen asiattomille henkilöille ja/tai eheyden menetys aiheuttaisi osapuolille tai muille elimille vakavaa ja/tai kohtuutonta vahinkoa, joka todennäköisesti

vaikuttaisi haitallisesti diplomaattisiin suhteisiin;

aiheuttaisi huomattavaa ahdinkoa luonnollisille henkilöille;

vaikeuttaisi osapuolten tai muiden osallistujien voimavarojen toiminnallisen tehokkuuden tai turvallisuuden ylläpitämistä;

aiheuttaisi taloudellista menetystä tai mahdollistaisi luonnollisille henkilöille tai yrityksille epäasianmukaisen voiton tai edun saamisen;

rikkoisi asianmukaisia pyrkimyksiä säilyttää kolmansien osapuolten luovuttamat tiedot luottamuksellisina;

olisi tietojen julkistamista koskevien lakisääteisten rajoitusten vastaista;

haittaisi rikostutkintaa tai helpottaisi rikoksen tekemistä;

asettaisi osapuolet huonompaan asemaan muiden osapuolten kanssa käytävissä kaupallisissa tai poliittisissa neuvotteluissa;

haittaisi osapuolten politiikkojen tehokasta laatimista tai toteuttamista;

heikentäisi osapuolten ja niiden toimintojen asianmukaista hallinnointia.

A.3 –   Päästökauppajärjestelmän arkaluonteisten tietojen tason arviointi

osan mukaisen luottamuksellisuus- ja eheysluokituksen perusteella ja tämän sopimuksen liitteen III mukaisten turvallisuusluokkien mukaisesti tietojen yleinen turvallisuusluokka määritetään käyttäen seuraavaa taulukkoa:

Luottamuksellisuuden luokittelu

Eheyden luokittelu

Matala

Keskinkertainen

Korkea

Matala

EU:n merkintä:

SENSITIVE: ETS Joint Procurement

Sveitsin merkintä:

LIMITED: ETS

EU:n merkintä:

SENSITIVE: ETS

(tai  (*1)

EU:n merkintä:

SENSITIVE: ETS Joint Procurement

Sveitsin merkintä:

LIMITED: ETS)

EU:n/Sveitsin merkintä:

SPECIAL HANDLING: ETS Critical

Keskinkertainen

EU:n merkintä:

SENSITIVE: ETS

tai  (*1)

EU:n merkintä:

SENSITIVE: ETS Joint Procurement

Sveitsin merkintä:

LIMITED: ETS)

EU:n merkintä:

SENSITIVE: ETS

(tai  (*1)

EU:n/Sveitsin merkintä:

SPECIAL HANDLING: ETS Critical)

EU:n/Sveitsin merkintä:

SPECIAL HANDLING: ETS Critical

Korkea

EU:n/Sveitsin merkintä:

SPECIAL HANDLING:

ETS Critical

EU:n/Sveitsin merkintä:

SPECIAL HANDLING: ETS Critical

EU:n/Sveitsin merkintä:

SPECIAL HANDLING: ETS Critical


(1)  Selvyyden vuoksi, tämän A.2.3 kohdan sanamuoto koskee ainoastaan tämän sopimuksen 8 ja 9 artiklassa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja, vaikka se on lähes sama kuin luokkaan RESTREINT UE/EU RESTRICTED kuuluvien tietojen käsittelyä koskevista soveltamissäännöistä 17 päivänä lokakuuta 2019 annetussa komission päätöksessä (EU, Euratom) 2019/1962 (EUVL L 311, 2.12.2019, s. 21) turvallisuusluokiteltujen tietojen määrittelyssä käytetty sanamuoto.

(*1)  Mahdolliset vaihtelut arvioidaan tapauskohtaisesti.


ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2023/2172/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)


Top