EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02021R2115-20230101
Regulation (EU) 2021/2115 of the European Parliament and of the Council of 2 December 2021 establishing rules on support for strategic plans to be drawn up by Member States under the common agricultural policy (CAP Strategic Plans) and financed by the European Agricultural Guarantee Fund (EAGF) and by the European Agricultural Fund for Rural Development (EAFRD) and repealing Regulations (EU) No 1305/2013 and (EU) No 1307/2013
Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta
02021R2115 — FI — 01.01.2023 — 002.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, (EUVL L 435 6.12.2021, s. 1) |
Muutettu:
|
|
Virallinen lehti |
||
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2022/648, annettu 15 päivänä helmikuuta 2022, |
L 119 |
1 |
21.4.2022 |
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2023/813, annettu 8 päivänä helmikuuta 2023, |
L 102 |
1 |
17.4.2023 |
Oikaistu:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/2115,
annettu 2 päivänä joulukuuta 2021,
jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta
I OSASTO
KOHDE JA SOVELTAMISALA, SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRITELMÄT
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt seuraavista:
yleis- ja erityistavoitteet, joihin pyritään Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP) rahoitettavalla unionin tuella, sekä asiaan liittyvät indikaattorit;
interventiotyypit ja yhteiset vaatimukset, jotta jäsenvaltiot voivat pyrkiä kyseisiin tavoitteisiin, sekä asiaan liittyvät rahoitusjärjestelyt;
YMP:n strategiasuunnitelmat, jotka jäsenvaltioiden on määrä laatia ja joissa vahvistetaan tavoitteet, täsmennetään interventioiden edellytykset ja jaetaan varat erityistavoitteiden ja tunnistettujen tarpeiden mukaisesti;
koordinointi ja hallinto sekä seuranta, raportointi ja arviointi.
2 artikla
Sovellettavat säännökset
3 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
’viljelijällä’ sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää riippumatta siitä, millainen ryhmän ja sen jäsenten oikeudellinen asema on kansallisen oikeuden mukaisesti, jonka tila sijaitsee perussopimusten alueellisella soveltamisalalla, siten kuin se määritellään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 52 artiklassa yhdessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 ja 355 artiklan kanssa, ja joka harjoittaa jäsenvaltioiden määrittämää tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaista maataloustoimintaa;
’tilalla’ kaikkia viljelijän johtamia, saman jäsenvaltion alueella sijaitsevia maataloustoimintaan käytettäviä yksiköitä;
’interventiolla’ tukivälinettä, jolla on tietyt jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan tässä asetuksessa säädettyjen interventiotyyppien perusteella täsmentämät tukikelpoisuusedellytykset;
’toimella’
hanketta, sopimusta, toimintaa tai hankkeiden tai toimien ryhmää, joka on valittu asianomaisen YMP:n strategiasuunnitelman perusteella;
kun kyseessä ovat rahoitusvälineet, rahoitusvälineelle suotuja tukikelpoisia julkisia kokonaismenoja ja kyseisestä rahoitusvälineestä tämän jälkeen lopullisille vastaanottajille myönnettyä rahoitustukea;
’julkisilla menoilla’ toimien rahoitusosuutta, joka on peräisin kansallisten tai alue- tai paikallisviranomaisten talousarviovaroista taikka maataloustukirahastoa ja maaseuturahastoa varten varatuista unionin talousarviovaroista tai julkisoikeudellisten yhteisöjen taikka viranomaisten tai julkisoikeudellisten yhteisöjen muodostamien yhteenliittymien talousarviovaroista;
’välitavoitteilla’ tietylle varainhoitovuodelle ennalta sovittuja väliarvoja, jotka jäsenvaltiot ovat asettaneet 107 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen interventiostrategioidensa puitteissa ja jotka on saavutettava tietyllä hetkellä YMP:n strategiasuunnitelmakauden aikana, jotta voidaan varmistaa oikea-aikainen edistyminen suhteessa tulosindikaattoreihin;
’tavoitteilla’ ennalta sovittuja arvoja, jotka jäsenvaltiot ovat asettaneet 107 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen interventiostrategioidensa puitteissa ja jotka on saavutettava YMP:n strategiasuunnitelmakauden lopussa suhteessa tulosindikaattoreihin;
’syrjäisimmillä alueilla’ Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja syrjäisimpiä alueita;
’AKIS-järjestelmällä’ yhdistettyä järjestelmää, joka sisältää sellaisten henkilöiden, organisaatioiden ja laitosten välisiä tietovirtoja, jotka käyttävät ja tuottavat maataloutta ja siihen liittyviä aloja koskevaa tietoa (maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmä);
’Egeanmeren pienillä saarilla’ asetuksen (EU) N:o 229/2013 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä Egeanmeren pieniä saaria;
’keskinäisellä rahastolla’ jäsenvaltion kansallisen oikeuden mukaisesti hyväksymää järjestelmää, jossa siihen kuuluvat viljelijät voivat vakuuttaa itsensä ja jossa maksetaan korvauksia taloudellisia tappioita kärsineille jäsenviljelijöille;
’vähemmän kehittyneillä alueilla’ asetuksen (EU) 2021/1060 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja vähemmän kehittyneitä alueita;
’tuensaajalla’ 69 artiklassa tarkoitettujen maaseudun kehittämisen interventiotyyppien osalta:
julkis- tai yksityisoikeudellista elintä, yhteisöä, riippumatta siitä, onko se oikeushenkilö, luonnollista henkilöä tai luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää, joka on vastuussa toimien käynnistämisestä tai joka on vastuussa niin toimien käynnistämisestä kuin täytäntöönpanostakin;
kun kyseessä on valtiontukijärjestelmä, yritystä, joka saa tuen;
kun kyseessä on rahoitusväline, holdingrahaston täytäntöönpanosta vastaavaa elintä, tai jos holdingrahastorakennetta ei ole, erityisrahaston täytäntöönpanosta vastaavaa elintä, tai jos 123 artiklassa tarkoitettu hallintoviranomainen, jäljempänä ’hallintoviranomainen’, hallinnoi rahoitusvälinettä, hallintoviranomaista;
’tukiprosentilla’ toimen julkisten menojen määrää; rahoitusvälineiden yhteydessä sillä viitataan tuen bruttoavustusekvivalenttiin, sellaisena kuin se määritellään komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 ( 1 ) 2 artiklan 20 kohdassa;
’Leaderilla’ asetuksen (EU) 2021/1060 31 artiklassa tarkoitettua yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä;
’välittävällä elimellä’ sellaista julkis- tai yksityisoikeudellista elintä, mukaan lukien alueelliset tai paikalliset elimet, alueelliset kehittämiselimet tai kansalaisjärjestöt, joka toimii kansallisen tai alueellisen hallintoviranomaisen alaisuudessa tai hoitaa tehtäviä tällaisen viranomaisen puolesta;
’varainhoitovuodella’ asetuksen (EU) 2021/2116 35 artiklan mukaista maatalouden varainhoitovuotta.
4 artikla
YMP:n strategiasuunnitelmissa vahvistettavat määritelmät ja edellytykset
”maataloustoiminta” on määritettävä siten, että se mahdollistaa yksityisten tai julkisten hyödykkeiden tarjoamisen yhdellä tai kummallakin seuraavista tavoista:
maataloustuotteiden tuottaminen, joka kattaa eläinkasvatuksen tai viljelyn, myös kosteikkoalueen viljelyn avulla, jolloin maataloustuotteilla tarkoitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita, kalastustuotteita lukuun ottamatta, sekä puuvillaa ja lyhytkiertoista energiapuuta;
maatalousmaan säilyttäminen sellaisessa kunnossa, että se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn ilman, että sitä olisi valmisteltava muutoin kuin tavanomaisia maatalousmenetelmiä ja -koneita käyttäen.
”maatalousmaa” on määritettävä siten, että se koostuu peltoalasta, pysyvistä viljelykasveista ja pysyvästä nurmesta, myös kun ne muodostavat peltometsäviljelyjärjestelmän kyseisellä alalla. Jäsenvaltioiden on määriteltävä ilmaisut ”peltoala”, ”pysyvät viljelykasvit” ja ”pysyvä nurmi” seuraavan kehyksen sisällä:
”peltoala” on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata; lisäksi sen on sitoumuksen keston ajan oltava kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata, joka on kesannoitu noudattaen tämän asetuksen 31 artiklaa tai 70 artiklaa tai liitteessä III luetteloitua GAEC-vaatimusta 8 tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 ( 2 ) 22, 23 tai 24 artiklaa, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 ( 3 ) 39 artiklaa tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen ( 4 ) (EU) N:o 1305/2013 28 artiklaa;
”pysyvät viljelykasvit” ovat viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, jotka ovat muita kuin pysyvää nurmea ja pysyvää laidunta, joihin maata käytetään viiden vuoden ajan tai pidempään ja joista saadaan toistuvia satoja, mukaan lukien taimitarhat ja lyhytkiertoinen energiapuu;
”pysyvä nurmi ja pysyvä laidun” (joita yhdessä kutsutaan ”pysyväksi nurmeksi”) on maata, jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luonnollisesti (itseuudistuva) tai viljelemällä (kylvämällä) ja joka ei ole kuulunut tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen ja, jos jäsenvaltiot niin päättävät, jota ei ole kynnetty, muokattu tai uudelleen kylvetty erityyppisillä heinäkasveilla tai muilla nurmirehukasveilla vähintään viiteen vuoteen. Se voi sisältää muitakin lajeja, kuten laidunnettavia pensaita tai puita ja, jos jäsenvaltiot niin päättävät, muita lajeja, kuten pensaita tai puita, joista voidaan tuottaa eläinten rehua, edellyttäen että heinäkasvit ja muut nurmirehukasvit ovat vallitsevina.
Jäsenvaltiot voivat myös päättää, että pysyvänä nurmena pidetään seuraavan tyyppistä maata:
maata, jolla kasvaa tässä kohdassa tarkoitettuja lajeja ja joka on osa vakiintunutta paikallista käytäntöä ja jossa heinäkasvit ja muut nurmirehukasvit eivät perinteisesti ole vallitsevina tai niitä ei ole laidunmailla;
maata, jolla kasvaa tässä kohdassa tarkoitettuja lajeja ja jolla heinäkasvit ja muut nurmirehukasvit eivät ole vallitsevina tai niitä ei ole laidunmailla.
Suorien tukien muodossa olevissa interventiotyypeissä ”tukikelpoinen hehtaari” on määritettävä niin, että se kattaa alat, jotka ovat viljelijän hallinnassa ja jotka käsittävät
tilan maatalousmaan, jota käytetään maataloustoimintaan sinä vuonna, jolle haetaan tukea, tai jos aluetta käytetään myös muuhun kuin maataloustoimintaan, sitä käytetään pääasiassa maataloustoimintaan; asianmukaisesti perustelluista ympäristöön, biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmastoon liittyvistä syistä jäsenvaltiot voivat päättää, että tukikelpoisiin hehtaareihin sisällytetään myös tietyt alat, joita käytetään maataloustoimintaan ainoastaan joka toinen vuosi;
tilan sellaisen alan,
jota maisemapiirteiltään koskee liitteessä III luetteloidun, GAEC-vaatimuksen 8 mukainen säilyttämisvelvoite;
jonka avulla saavutetaan liitteessä III luetteloidun GAEC-vaatimuksen 8 mukainen, muuna kuin tuottavana kohteena käytettävän peltoalan, kesantoala mukaan lukien, vähimmäisosuus; tai
joka perustetaan tai säilytetään 31 artiklassa tarkoitetun ekojärjestelmän tuloksena viljelijän asiaankuuluvan sitoumuksen ajan.
Jos jäsenvaltiot niin päättävät, ”tukikelpoiseen hehtaariin” voi sisältyä muita maisemapiirteitä, edellyttäen että ne eivät ole enemmistönä eivätkä viljelylohkosta kattamansa alan vuoksi merkittävästi haittaa maataloustoiminnan harjoittamista. Kyseistä periaatetta sovellettaessa jäsenvaltiot voivat asettaa enimmäisosuuden, jonka kyseiset muut maisemapiirteet saavat kattaa viljelylohkosta.
Kun kyseessä on pysyvä nurmi, jolla on hajanaisia tukikelvottomia piirteitä, jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa kiinteitä vähennyskertoimia tukikelpoisen alan määrittämiseksi;
tilan sellaisen alan, joka on antanut oikeuden tämän asetuksen III osaston II luvun 2 jakson 2 alajakson tai asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osastossa säädetyn perustukijärjestelmän tai yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän mukaisiin maksuihin ja joka ei ole jäsenvaltioiden tämän kohdan a ja b alakohdan perusteella määrittämä ”tukikelpoinen hehtaari”:
johtuen direktiivin 92/43/ETY, 2009/147/EY tai 2000/60/EY soveltamisesta kyseiseen alaan;
johtuen tässä asetuksessa vahvistetuista ja asetuksen (EU) 2021/2116 65 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhdennetyn järjestelmän kattamista pinta-alaperusteisista interventioista, jotka mahdollistavat sellaisten tuotteiden tuottamisen, joita ei luetella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I, kosteikkoalueen viljelyllä, tai sellaisissa kansallisissa luonnon monimuotoisuutta tai kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevissa järjestelmissä vahvistetuista interventioista, joiden ehdot ovat kyseisten pinta-alaperusteisten interventioiden mukaisia, edellyttäen että kyseiset interventiot ja kansalliset järjestelmät edesauttavat yhden tai useamman tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen saavuttamista;
viljelijän metsittämissitoumuksen ajaksi asetuksen (EY) N:o 1257/1999 31 artiklan, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 22 artiklan tai tämän asetuksen 70 artiklan tai 73 artiklan taikka sellaisen kansallisen järjestelmän mukaisesti, jonka ehdot ovat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan tai asetuksen (EU) N:o 1305/2013 22 artiklan tai tämän asetuksen 70 artiklan tai 73 artiklan mukaiset;
alan kesannointiin johtavan viljelijän sitoumuksen ajaksi asetuksen (EY) N:o 1257/1999 22, 23 ja 24 artiklan, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan tai tämän asetuksen 70 artiklan mukaisesti.
Hampun tuotantoon käytetyt alat ovat tukikelpoisia vain, jos käytettyjen lajikkeiden tetrahydrokannabinolipitoisuus on enintään 0,3 prosenttia.
”Aktiiviviljelijän” määrittämisessä jäsenvaltioiden on sovellettava objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita, kuten tuloharkintaa, tilan työvoimapanoksia, yrityksen toimialaa, ja sisältymistä maataloustoimintaa koskeviin kansallisiin tai alueellisiin rekistereihin. Tällaiset perusteet voidaan ottaa käyttöön yhdessä tai useammassa jäsenvaltion valitsemassa muodossa, mukaan lukien negatiivinen luettelo, jolla estetään, että viljelijä katsotaan aktiiviviljelijäksi. Jos jäsenvaltio pitää aktiiviviljelijöinä viljelijöitä, joiden saamat suorat tuet eivät edellisenä vuotena ylittäneet tiettyä määrää, kyseinen määrä saa olla enintään 5 000 euroa.
”Nuori viljelijä” on määritettävä siten, että määritelmä sisältää
yläikärajan, joka asetetaan 35 ja 40 ikävuoden välille;
edellytykset ”tilan pääasiallisena yrittäjänä” toimimiselle;
asianmukaisen koulutuksen tai vaadittavat taidot jäsenvaltioiden määrittämän mukaisesti.
II OSASTO
TAVOITTEET JA INDIKAATTORIT
5 artikla
Yleistavoitteet
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklassa vahvistettujen YMP:n tavoitteiden, sisämarkkinoiden toiminnan ja tasapuolisten toimintaedellytysten ylläpitämistä unionin viljelijöiden välillä koskevan tavoitteen sekä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tuella pyritään jatkossakin parantamaan maatalouden, elintarvikealan ja maaseutualueiden kestävää kehitystä ja edistämään seuraavien yleistavoitteiden saavuttamista talous-, ympäristö- ja sosiaalialoilla, mikä edistää kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoa:
edistetään älykästä, kilpailukykyistä, muutoskestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan pitkän aikavälin elintarviketurva;
tuetaan ja vahvistetaan ympäristönsuojelua, mukaan lukien luonnon monimuotoisuus, ja ilmastotoimia ja edistetään unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista mukaan lukien sen Pariisin sopimukseen perustuvat sitoumukset;
lujitetaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta.
6 artikla
Erityistavoitteet
Yleistavoitteisiin pyritään seuraavien erityistavoitteiden avulla:
annetaan tukea riittävien maataloustulojen ja maatalousalan muutoskestävyyden varmistamiseksi koko unionin alueella, jotta saataisiin parannettua pitkän aikavälin elintarviketurvaa ja maatalouden monimuotoisuutta ja varmistettaisiin maataloustuotannon taloudellinen kestävyys unionissa;
parannetaan maatilojen markkinasuuntautuneisuutta ja kilpailukykyä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, myös kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin;
parannetaan viljelijöiden asemaa arvoketjussa;
edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista muun muassa vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamalla hiilen sitomista sekä edistetään kestävää energiaa;
edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokasta hoitoa, myös vähentämällä kemikaaliriippuvuutta;
edistetään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä ja vähenemissuuntauksen kääntämistä, parannetaan ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia;
houkutellaan nuoria viljelijöitä ja uusia viljelijöitä alalle ja tuetaan heitä sekä helpotetaan kestävän yritystoiminnan kehittämistä maaseutualueilla;
edistetään työllisyyttä, kasvua, sukupuolten tasa-arvoa, mukaan lukien naisten osallistuminen maatalouteen, sekä sosiaalista osallisuutta ja paikallista kehitystä maaseutualueilla, myös kiertobiotaloudessa ja kestävässä metsätaloudessa;
parannetaan unionin maatalouden keinoja vastata ruokaa ja terveyttä koskeviin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien korkealaatuinen, turvallinen ja ravitseva kestävällä tavalla tuotettu ruoka, ruokahävikin vähentäminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen ja mikrobilääkeresistenssin torjuminen.
7 artikla
Indikaattorit
Edellä 5 artiklassa ja 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista on arvioitava liitteessä I esitettyjen tuotokseen, tulokseen, vaikutukseen ja asiayhteyteen liittyvien yhteisten indikaattoreiden perusteella. Kyseiset yhteiset indikaattorit käsittävät seuraavat:
tuotosindikaattorit, jotka liittyvät tuettujen interventiotoimenpiteiden toteutuneisiin tuotoksiin;
tulosindikaattorit, jotka liittyvät 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin asianomaisiin erityistavoitteisiin ja joita käytetään määrällisten välitavoitteiden ja tavoitteiden asettamiseen suhteessa YMP:n strategiasuunnitelmiin sisältyviin kyseisiin erityistavoitteisiin ja sen arvioimiseen, miten kyseisten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty; ilmastoon ja ympäristöön liittyviä tavoitteita koskevat tulosindikaattorit voivat koskea interventioita, jotka edistävät liitteessä XIII lueteltuihin unionin säädöksiin perustuvien sitoumusten täyttämistä;
vaikutusindikaattorit, jotka liittyvät 5 artiklassa ja 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa esitettyihin tavoitteisiin ja joita käytetään YMP:n strategiasuunnitelmien ja YMP:n yhteydessä;
115 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut ja liitteessä I luetteloidut taustaindikaattorit.
II OSASTO
YHTEISET VAATIMUKSET JA INTERVENTIOTYYPIT
I LUKU
YHTEISET VAATIMUKSET
8 artikla
Strateginen lähestymistapa
Jäsenvaltiot pyrkivät II osastossa säädettyihin tavoitteisiin määrittämällä interventiot tämän osaston II, III ja IV luvussa vahvistettujen interventiotyyppien perusteella, niiden kunkin tarpeiden arvioinnin ja tässä luvussa vahvistettujen yhteisten vaatimusten mukaisesti.
9 artikla
Yleiset periaatteet
Jäsenvaltioiden on suunniteltava YMP:n strategiasuunnitelmiensa interventiot ja 13 artiklassa tarkoitetut GAEC-vaatimukset Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että interventiot ja 13 artiklassa tarkoitetut GAEC-vaatimukset vahvistetaan objektiivisin ja syrjimättömin perustein ja että ne ovat yhteensopivia sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kanssa eivätkä vääristä kilpailua.
Jäsenvaltioiden on vahvistettava oikeudellinen kehys, joka kattaa unionin tuen myöntämisen viljelijöille ja muille tuensaajille komission tämän asetuksen 118 ja 119 artiklan mukaisesti hyväksymien YMP:n strategiasuunnitelmien sekä tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2021/2116 vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti. Ne panevat täytäntöön kyseiset komission hyväksymät YMP:n strategiasuunnitelmat.
10 artikla
WTO:n kotimainen tuki
Jäsenvaltioiden on suunniteltava interventiot tämän asetuksen liitteessä II lueteltujen interventiotyyppien perusteella, mukaan lukien 4 artiklassa säädetyt määritelmät ja edellytykset, siten että ne täyttävät WTO:n maataloussopimuksen liitteessä 2 olevat kriteerit.
Erityisesti kestävyysperusteisen perustulotuen, kestävyysperusteisen täydentävän uudelleenjakotulotuen, nuorten viljelijöiden täydentävän tulotuen sekä ilmasto-, ympäristö- ja eläinten hyvinvointijärjestelmien on täytettävä niiden WTO:n maataloussopimuksen liitteessä 2 olevien kohtien kriteerit, jotka on esitetty tämän asetuksen liitteessä II kyseisten interventioiden osalta. Muiden interventioiden osalta tämän asetuksen liitteessä II esitetyt WTO:n maataloussopimuksen liitteessä 2 olevat kohdat ovat suuntaa-antavia ja kyseisissä interventioissa voidaan sen sijaan noudattaa jotakin muuta WTO:n maataloussopimuksen liitteessä 2 olevaa kohtaa, jos tämä täsmennetään ja selitetään YMP:n strategiasuunnitelmassa.
11 artikla
Öljysiemeniä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpano
Jos sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet kaikki suunnitellut tuotokset, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu koko unionin enimmäistukiala ylittyy, komissio laskee kullekin viitealaansa enemmän ilmoittaneelle jäsenvaltiolle vähennyskertoimen, joka on suhteutettu jäsenvaltion suunniteltujen tuotosten liialliseen määrään niin, että koko unionin enimmäistukiala säilytetään. Kaikille asianomaisille jäsenvaltioille ilmoitetaan kyseisestä vähennyskertoimesta YMP:n strategiasuunnitelmaa koskevissa 118 artiklan 3 kohdan mukaisissa komission huomautuksissa. Kunkin jäsenvaltion vähennyskerroin vahvistetaan 118 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanopäätöksessä, jolla komissio hyväksyy YMP:n strategiasuunnitelman.
Jäsenvaltio ei saa muuttaa tukialojaan omasta aloitteestaan 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen.
Komissio ilmoittaa asianomaisille jäsenvaltioille vähennyskertoimista viimeistään 31 päivänä tammikuuta asianomaista hakuvuotta edeltävänä vuonna.
Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on esitettävä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta asianomaista hakuvuotta edeltävänä vuonna vastaava YMP:n strategiasuunnitelmansa muutospyyntö, jossa otetaan huomioon toisessa alakohdassa tarkoitettu vähennyskerroin. Kyseisen jäsenvaltion vähennyskerroin vahvistetaan 119 artiklan 10 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä, jolla komissio hyväksyy YMP:n strategiasuunnitelman muutoksen.
12 artikla
Periaate ja soveltamisala
Jäsenvaltioiden on sisällytettävä YMP:n strategiasuunnitelmiinsa ehdollisuusjärjestelmä, jonka mukaisesti viljelijöille ja muille tuensaajille, joille maksetaan suoraa tukea II luvun mukaisesti tai vuotuista tukea 70, 71 ja 72 artiklan mukaisesti, määrätään hallinnollinen seuraamus, jos nämä eivät täytä YMP:n strategiasuunnitelmissa vahvistettuja, liitteessä III olevassa luettelossa mainittuja unionin oikeuden mukaisia lakisääteisiä hoitovaatimuksia ja GAEC-vaatimuksia, jotka koskevat seuraavia erityisaloja:
ilmasto ja ympäristö, mukaan lukien vesi, maaperä, ekosysteemien biologinen monimuotoisuus;
kansanterveys ja kasvinterveys;
eläinten hyvinvointi.
13 artikla
Hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat jäsenvaltioiden velvoitteet
Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan saa asettaa vähimmäistoimenpidevaatimuksia muiden päätavoitteiden kuin liitteessä III vahvistettujen päätavoitteiden osalta.
14 artikla
Periaate ja soveltamisala
15 artikla
Maatilojen neuvontapalvelut
Maatilojen neuvontapalvelujen kautta on tarjottava asianmukaista apua maatilan kehittämisen kaikissa vaiheissa, mukaan lukien perustaminen ensimmäisen kerran, tuotantotapojen muuttaminen kuluttajien kysyntää vastaavaksi, innovatiiviset käytännöt, ilmastokestävyyttä tarjoavat maataloustekniikat, peltometsäviljely ja agroekologia mukaan lukien, eläinten hyvinvoinnin parantaminen ja tarvittaessa turvallisuusstandardit ja sosiaalinen tuki.
Maatilojen neuvontapalvelut sisällytetään toisiinsa liittyviin palveluihin, joissa on mukana maatilaneuvojia, tutkijoita, viljelijäjärjestöjä ja muita asiaan liittyviä sidosryhmiä ja jotka muodostavat AKIS-järjestelmän.
Maatilojen neuvontapalvelut mukautetaan eri tuotanto- ja tilatyyppien mukaan, ja niiden on katettava vähintään seuraavat:
kaikki YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetut viljelijöihin ja muihin tuensaajiin sovellettavat vaatimukset, edellytykset ja hoitositoumukset, mukaan lukien ehdollisuuteen liittyvät hoitovaatimukset ja toimenpidevaatimukset sekä interventioihin liittyvät edellytykset, sekä tiedot YMP:n strategiasuunnitelmaan sisällytetyistä rahoitusvälineistä ja suunnitelman mukaisesti laadittavista liiketoimintasuunnitelmista;
vaatimukset, jotka jäsenvaltiot ovat vahvistaneet direktiivin 92/43/ETY, direktiivin 2000/60/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 ( 5 ) 55 artiklan, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY ( 6 ), direktiivin 2009/128/EY, direktiivin 2009/147/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 ( 7 ), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 ( 8 ) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284 ( 9 ) täytäntöönpanemiseksi;
29 päivänä kesäkuuta 2017 annetussa komission tiedonannossa ”Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi” vahvistetut maatalouskäytännöt mikrobilääkeresistenssin kehittymisen estämiseksi;
riskinehkäisy ja -hallinta;
innovointituki, joka on tarkoitettu erityisesti 127 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen;
edellä 114 artiklan b alakohdassa tarkoitetut digitaaliteknologiat maataloudessa ja maaseutualueilla;
kestävä ravinnehuolto, mukaan lukien viimeistään vuodesta 2024 maatilojen kestävän ravinnevälineen käyttö, joka on digitaalisovellus, joka tarjoaa vähintään seuraavat:
pääravinteiden tasapaino pellolla;
ravinteita koskevat oikeudelliset vaatimukset;
maaperädata käytettävissä olevien tietojen ja analyysien pohjalta;
ravinnehuollon kannalta keskeiset yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän tiedot;
työehdot, työnantajan velvoitteet, työterveys ja -turvallisuus sekä sosiaalituki viljelijäyhteisöissä.
II LUKU
SUORIEN TUKIEN MUODOSSA OLEVAT INTERVENTIOTYYPIT
16 artikla
Suorien tukien muodossa olevat interventiotyypit
Tuotannosta irrotetut suorat tuet ovat seuraavat:
kestävyysperusteinen perustulotuki;
kestävyysperusteinen täydentävä uudelleenjakotulotuki;
nuorten viljelijöiden täydentävä tulotuki;
ilmastoa, ympäristöä- ja eläinten hyvinvointia koskevat järjestelmät.
Tuotantosidonnaiset suorat tuet ovat seuraavat:
tuotantosidonnainen tulotuki;
puuvillan lajikohtainen tuki.
17 artikla
Tukikatto ja tukien asteittainen aleneminen
Jäsenvaltiot voivat lisätä ylimääräisiä osuuksia yli 60 000 euron rajan ja määrittää kyseisten ylimääräisten osuuksien vähennysprosentit. Niiden on varmistettava, että kutakin osuutta vähennetään yhtä paljon tai enemmän kuin sitä edeltävää osuutta.
Ennen 1 tai 2 kohdan soveltamista jäsenvaltiot voivat vähentää viljelijälle tiettynä kalenterivuonna myönnettävästä kestävyysperusteisesta perustulotuesta seuraavat:
kaikki viljelijän ilmoittamat maataloustoimintaan liittyvät palkat, mukaan lukien verot ja työnantajamaksut;
vastaavat kustannukset, jotka aiheutuvat sellaisten maatilalla työskentelevien henkilöiden säännöllisestä ja ilmaisesta maataloustoimintaan liittyvästä työstä, jotka eivät saa palkkaa tai joiden saama palkka on suoritetuista palveluista tavallisesti maksettavaa korvausta pienempi mutta jotka saavat korvauksen maatilan liiketoiminnan taloudellisen tuloksen kautta;
maanviljelijän ilmoittamien maataloustoimintaan liittyvien alihankintamenojen työvoimakustannusten osuus.
Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen määrien laskemiseksi jäsenvaltioiden on käytettävä viljelijälle koituneita todellisia palkkakustannuksia. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa viljelijät voivat pyytää käyttämään vakiokustannuksia, jotka asianomainen jäsenvaltio määrittää YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmennetyllä menetelmällä, joka perustuu kansallisen tai alueellisen tason maataloustoimintaan liittyviin keskipalkkoihin kerrottuna asianomaisen viljelijän ilmoittamien vuotuisten työyksiköiden määrällä.
Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen määrien laskemiseksi jäsenvaltioiden on käytettävä vakiokustannuksia, jotka asianomainen jäsenvaltio määrittää YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmennetyllä menetelmällä, joka perustuu kansallisen tai alueellisen tason maataloustoimintaan liittyviin keskipalkkoihin kerrottuna asianomaisen viljelijän ilmoittamien vuotuisten työyksiköiden määrällä.
Jäsenvaltiot voivat myös käyttää koko tulon tai osan siitä siirtoina rahoittaakseen IV luvun mukaisia maaseuturahaston interventiotyyppejä. Tällainen siirto maaseuturahastoon on tehtävä osana YMP:n strategiasuunnitelman rahoitustaulukoita, ja sitä voidaan tarkistaa 103 artiklan mukaisesti vuonna 2025. Siihen ei sovelleta kyseisessä artiklassa asetettuja maataloustukirahaston ja maaseuturahaston välisten varainsiirtojen enimmäisrajoja.
18 artikla
Vähimmäisvaatimukset
Vaihtoehtoisesti jäsenvaltiot voivat asettaa viljelijälle maksettavien suorien tukien vähimmäismäärän.
Jäsenvaltioiden on vähimmäispinta-alaa tai vähimmäismäärää asettaessaan pyrittävä varmistamaan, että suoria tukia myönnetään ainoastaan aktiiviviljelijöille, jos
vastaavien tukien hallinnointi ei aiheuta liiallista hallinnollista rasitusta; ja
vastaavat määrät vaikuttavat tosiasiallisesti niiden erityistavoitteiden saavuttamiseen, jotka vahvistetaan 6 artiklan 1 kohdassa ja joita suorat tuet edistävät.
19 artikla
Osuus riskinhallintavälineeseen
Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/2116 44 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää osoittaa viljelijälle maksettavasta suorasta tuesta enintään kolme prosenttia sillä ehdolla, että tämä summa käytetään tukemaan viljelijän osuutta riskinhallintavälineeseen.
Jäsenvaltioiden, jotka päättävät hyödyntää tätä säännöstä, on sovellettava sitä kaikkiin tiettynä vuonna suoraa tukea saaviin viljelijöihin.
20 artikla
Tuotannosta irrotettujen suorien tukien saamisen yleiset edellytykset
Jäsenvaltioiden on myönnettävä tuotannosta irrotetut suorat tuet aktiiviviljelijöille tässä jaksossa säädetyin ja jäsenvaltioiden YMP:n strategiasuunnitelmissaan täsmentämin edellytyksin.
21 artikla
Yleiset säännöt
22 artikla
Tuen hehtaarikohtainen määrä
23 artikla
Tukioikeudet
24 artikla
Tukioikeuksien arvo ja arvon yhdenmukaistaminen
Jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa kyseistä vähennystä kaikkiin niihin tukioikeuksiin tai osaan niistä, joiden tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti määritelty arvo ylittää hakuvuoden 2026 perustulotuen 102 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun suunnitellun yksikkömäärän, siten kuin se vahvistetaan jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassa kyseisen jäsenvaltion tai 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun alueryhmän osalta.
25 artikla
Tukioikeuksien aktivoiminen
26 artikla
Tukioikeusvarannot
Jäsenvaltioiden on käytettävä varantoaan tukioikeuksien myöntämiseksi ensisijaisesti seuraaville viljelijöille:
nuoret viljelijät, jotka ovat aloittaneet tilanpidon ensimmäistä kertaa;
uudet viljelijät.
27 artikla
Tukioikeuksien siirrot
28 artikla
Tuki pienviljelijöille
Jäsenvaltiot voivat myöntää tukea määrittämänsä mukaisille pienviljelijöille kertakorvauksena tai hehtaarikohtaisina määrinä, jotka korvaavat tämän jakson ja tämän luvun 3 jakson mukaiset suorat tuet. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä vastaava interventio YMP:n strategiasuunnitelmaan viljelijöille vapaaehtoisena.
Kunkin viljelijän vuotuisen tuen määrä saa olla enintään 1 250 euroa.
Jäsenvaltiot voivat päättää vahvistaa erilaisia kertakorvauksia tai hehtaarikohtaisia määriä, jotka liittyvät eri pinta-alakynnyksiin.
29 artikla
Kestävyysperusteinen täydentävä uudelleenjakotulotuki
Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja 98 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat käsitellä tarvetta tulotuen uudelleenjakoon muilla maataloustukirahastosta rahoitetuilla välineillä ja interventioilla, joilla pyritään jakamaan tulotuki oikeudenmukaisemmin ja kohdentamaan se viljelijöille vaikuttavammin ja tehokkaammin, edellyttäen että ne pystyvät osoittamaan YMP:n strategiasuunnitelmissaan, että tätä tarvetta käsitellään riittävästi.
Jos viljelijät ovat jäsenvaltioiden määrittelemän mukaisesti osa sidoksissa olevien oikeushenkilöiden ryhmää, jäsenvaltiot voivat kyseisen ryhmän tasolla soveltaa 3 kohdassa tarkoitettua hehtaarien enimmäismäärää jäsenvaltioiden määrittelemin edellytyksin.
30 artikla
Nuorten viljelijöiden täydentävä tulotuki
Jäsenvaltiot voivat päättää myöntää tämän artiklan nojalla tukea viljelijöille, jotka ovat saaneet asetuksen (EU) N:o 1307/2013 50 artiklan mukaista tukea, kyseisen artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ajanjakson jäljellä olevalle osalle.
Kyseinen tuki on myönnettävä joko vuotuisena tuotannosta irrotettuna tukena tukikelpoista hehtaaria kohden tai kertakorvauksena nuorta viljelijää kohden.
Jäsenvaltiot voivat päättää myöntää tämän artiklan mukaista tukea ainoastaan tietylle hehtaarien enimmäismäärälle nuorta viljelijää kohden.
Oikeushenkilön tapauksessa taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmän tapauksessa jäsenvaltiot voivat soveltaa 3 kohdassa tarkoitettua hehtaarien enimmäismäärää kyseisten oikeushenkilöiden tai ryhmien jäsenten tasolla, kun
nämä ovat ”nuoria viljelijöitä” koskevan määritelmän mukaisia ja noudattavat ”nuoria viljelijöitä” koskevia vaatimuksia 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti; ja
kansallisessa oikeudessa edellytetään, että yksittäisten jäsenten on noudatettava oikeuksia ja velvollisuuksia, joita voidaan verrata sellaisten yksittäisten viljelijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin, joilla on tilanpidosta vastaavan viljelijän asema erityisesti taloudellisen, sosiaalisen ja verotuksellisen aseman osalta, edellyttäen että ne ovat osaltaan vahvistaneet kyseisten oikeushenkilöiden tai ryhmien maatalouden rakenteita.
31 artikla
Ilmastoa, ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koskevat järjestelmät
Kunkin ekojärjestelmän on periaatteessa katettava vähintään kaksi seuraavista ilmaston, ympäristön, eläinten hyvinvoinnin ja mikrobilääkeresistenssin torjunnan toiminta-aloista:
ilmastonmuutoksen hillitseminen, mukaan lukien maatalouskäytäntöjen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä hiilen varastoinnin pitäminen nykytasolla ja sen sitomisen lisääminen;
ilmastonmuutokseen sopeutuminen, mukaan lukien toimet elintarviketuotantojärjestelmien resilienssin parantamiseksi sekä eläinten ja kasvien monimuotoisuus, jotta ne kestävät paremmin tauteja ja ilmastonmuutosta;
veden laadun suojelu tai parantaminen ja vesivaroihin kohdistuvan paineen vähentäminen;
maaperän köyhtymisen estäminen, maaperän ennallistaminen sekä maaperän hedelmällisyyden, ravinnehuollon ja maaperän eliöstön parantaminen;
luonnon monimuotoisuuden suojelu, elinympäristöjen tai lajien säilyttäminen tai elvyttäminen, mukaan lukien maisemapiirteiden tai ei-tuotannollisten alueiden ylläpitäminen ja luominen;
toimet, joilla edistetään torjunta-aineiden, erityisesti ihmisten terveydelle tai ympäristölle riskin aiheuttavien torjunta-aineiden, kestävää käyttöä tai käytön vähentämistä;
toimet, joilla parannetaan eläinten hyvinvointia tai torjutaan mikrobilääkeresistenssiä.
Tämän artiklan nojalla jäsenvaltioiden on myönnettävä tukea ainoastaan sitoumuksille, jotka
menevät pidemmälle kuin I luvun 2 jaksossa vahvistetut asiaankuuluvat lakisääteiset hoitovaatimukset ja GAEC-vaatimukset;
menevät pidemmälle kuin asiaankuuluvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä sekä eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset sekä muut asiaankuuluvat kansallisessa ja unionin oikeudessa vahvistetut pakolliset vaatimukset;
menevät pidemmälle kuin 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti vahvistetut maatalousmaan säilyttämistä koskevat edellytykset;
eroavat sitoumuksista, joista myönnetään tukea 70 artiklan mukaisesti.
Jos kansallisessa oikeudessa asetetaan uusia vaatimuksia, jotka menevät pidemmälle kuin unionin oikeudessa säädetyt vastaavat vähimmäisvaatimukset, ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen sitoumusten osalta tukea voidaan myöntää kyseisten vaatimusten täyttämistä edistäville sitoumuksille enintään 24 kuukauden ajan päivästä, jolloin vaatimuksista tulee pakollisia tilan osalta.
Aktiiviviljelijöiden tai aktiiviviljelijöiden ryhmien, jotka osallistuvat ensimmäisen alakohdan mukaisesti perustettuihin ekojärjestelmiin, katsotaan noudattavan liitteessä III tarkoitettuja asiaankuuluvia hoitovaatimuksia ja toimenpidevaatimuksia, edellyttäen että he/ne täyttävät asianomaisen ekojärjestelmän mukaiset sitoumukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2021/2116 87 artiklan 1 kohdan soveltamista.
Jäsenvaltiot, jotka perustavat ekojärjestelmiä tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, voivat varmistaa, että niiden hallinto- ja valvontajärjestelmät eivät tuota päällekkäisiä tarkastuksia, jos samoja hoitovaatimuksia ja toimenpidevaatimuksia sovelletaan sekä näiden ekojärjestelmien että liitteessä III asetettujen velvoitteiden perusteella.
Tuki tietylle ekojärjestelmälle myönnetään vuotuisena maksuna kaikille sitoumusten piiriin kuuluville tukikelpoisille hehtaareille. Tuki myönnetään joko
2 alajaksossa säädettynä perustulotuen lisämaksuna; tai
maksuna, jolla aktiiviviljelijöille tai aktiiviviljelijöiden ryhmille korvataan kokonaan tai osittain lisäkustannukset ja tulonmenetykset, joita aiheutuu tehdyistä sitoumuksista, ja joka lasketaan 82 artiklan mukaisesti ja jossa otetaan huomioon ekojärjestelmien tavoitteet; kyseistä tukea voidaan myöntää myös transaktiokustannuksiin.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, b alakohdan mukaisesti myönnetyt maksut eläinten hyvinvointia koskeviin sitoumuksiin, mikrobilääkeresistenssin torjuntaa koskeviin sitoumuksiin ja, jos se on asianmukaisesti perusteltua, ilmaston kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä koskeviin sitoumuksiin voivat myös olla eläinyksiköistä maksettavan vuotuisen tuen muodossa.
32 artikla
Yleiset säännöt
33 artikla
Soveltamisala
Tuotantosidonnaista tulotukea voidaan myöntää ainoastaan seuraavilla aloilla ja seuraaviin tuotantoihin tai tiettyihin niihin sisältyviin maatalouden muotoihin, jos ne ovat tärkeitä sosioekonomisista tai ympäristöön liittyvistä syistä:
viljat;
öljysiemenet pois lukien syötäväksi tarkoitetut auringonkukansiemenet 11 artiklan 7 kohdan mukaisesti;
valkuaiskasvit, mukaan lukien palkokasvit ja palkokasvien ja heinäkasvien seokset edellyttäen, että palkokasvit ovat seoksessa vallitsevina;
pellava;
hamppu;
riisi;
pähkinät;
tärkkelysperunat;
maito ja maitotuotteet;
siemenet;
lampaan- ja vuohenliha;
naudan- ja vasikanliha;
oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit;
silkkiäistoukat;
kuivarehu;
humala;
sokerijuurikas, sokeriruoko, juurisikurit;
hedelmät ja vihannekset;
lyhytkiertoinen energiapuu.
34 artikla
Tukikelpoisuus
35 artikla
Siirretty säädösvalta jonkin alan markkinoiden rakenteellisen epätasapainon tapauksessa
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 152 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi toimenpiteillä, joiden avulla estetään se, että tuotantosidonnaisen tulotuen saajat joutuisivat kärsimään markkinoiden rakenteellisesta epätasapainosta jollakin alalla. Kyseisissä delegoiduissa säädöksissä voidaan antaa jäsenvaltioille mahdollisuus päättää, että tuotantosidonnaisen tulotuen maksamista jatketaan vuoteen 2027 asti niiden tuotantoyksiköiden perusteella, joille tällaista tuotantosidonnaista tukea myönnettiin menneellä viitejaksolla.
36 artikla
Soveltamisala
Bulgarian, Kreikan, Espanjan ja Portugalin on myönnettävä puuvillan lajikohtaista tukea aktiiviviljelijöille, jotka tuottavat CN-koodin 5201 00 puuvillaa tässä alajaksossa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
37 artikla
Yleiset säännöt
Tämän alajakson soveltamisalaan kuuluvien interventioiden osalta
aiheutuneiden menojen tukikelpoisuus määritetään asetuksen (EU) 2021/2116 37 artiklan a kohdan perusteella;
asetuksen (EU) 2021/2116 12 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa todentamisviranomaisten antaman lausunnon on katettava 12 artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohta sekä johdon vahvistuslausuma.
38 artikla
Perusalat, vahvistetut satotasot ja viitemäärät
Vahvistetaan seuraavat kansalliset perusalat:
Vahvistetut satotasot viitejaksolla ovat seuraavat:
Lajikohtaisen tuen määrä tukikelpoisen viljelyalan hehtaaria kohden lasketaan kertomalla 2 kohdassa vahvistetut satotasot seuraavilla viitemäärillä:
39 artikla
Hyväksytyt toimialakohtaiset organisaatiot
Tässä alajaksossa ’hyväksytyllä toimialakohtaisella organisaatiolla’ tarkoitetaan oikeushenkilöä, jonka muodostavat puuvillaa tuottavat viljelijät ja vähintään yksi siementenpoistaja ja joka hoitaa muun muassa seuraavanlaisia tehtäviä:
auttaa parantamaan puuvillan markkinoille saattamisen koordinointia erityisesti tutkimusten ja markkinatutkimusten avulla;
laatii unionin sääntöjen mukaisia vakiosopimuksia;
huolehtii tuotannon suuntaamisesta tuotteisiin, jotka vastaavat paremmin markkinoiden tarpeita ja kuluttajien kysyntää erityisesti laadun ja kuluttajansuojan osalta;
uudistaa tuotteen laadunparantamisen menetelmiä ja keinoja;
kehittää markkinointistrategioita puuvillan menekin edistämiseksi laatusertifiointijärjestelmillä.
Siirretään komissiolle valta antaa 152 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta seuraavia koskevilla säännöillä:
toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksymisperusteet;
tuottajien velvollisuudet;
seuraukset, joita aiheutuu, jos hyväksytty toimialakohtainen organisaatio ei täytä a alakohdassa tarkoitettuja perusteita.
40 artikla
Tuen myöntäminen
41 artikla
Poikkeukset
III LUKU
TIETTYJEN ALOJEN INTERVENTIOTYYPPEJÄ
42 artikla
Soveltamisala
Tässä luvussa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat interventiotyyppejä
asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan i alakohdassa tarkoitetulla hedelmä- ja vihannesalalla;
asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan v alakohdassa tarkoitetulla mehiläistuotteiden alalla, jäljempänä ’mehiläishoitoala’;
asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan l alakohdassa tarkoitetulla viinialalla;
asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetulla humala-alalla;
asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitetulla oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alalla;
muilla asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan a–h, k, m, o–t ja w alakohdassa tarkoitetuilla aloilla ja tämän asetuksen liitteessä VI luetteloidut tuotteet kattavilla aloilla.
43 artikla
Pakolliset ja vapaaehtoiset interventiotyypit
Jos jäsenvaltio, jolla ei YMP:n strategiasuunnitelmansa toimittamishetkellä ole hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita hedelmä- ja vihannesalalla, hyväksyy jonkin kyseisen alan tuottajaorganisaation asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti YMP:n strategiasuunnitelmakauden aikana, kyseisen jäsenvaltion on esitettävä YMP:n strategiasuunnitelmansa muutospyyntö 119 artiklan mukaisesti, jotta suunnitelmaan voidaan sisällyttää hedelmä- ja vihannesalan interventioita.
44 artikla
Tukimuodot
Tukimuotona voi olla 42 artiklassa tarkoitetuilla aloilla mikä tahansa seuraavista:
tuensaajalle tosiasiallisesti aiheutuneiden tukikelpoisten kustannusten korvaaminen;
yksikkökustannukset;
kertakorvaukset;
kiinteämääräinen rahoitus.
Edellä 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettuihin tukimuotoihin liittyvät määrät vahvistetaan jollakin seuraavista tavoista:
oikeudenmukainen, tasapuolinen ja todennettavissa oleva laskentamenetelmä, jonka perustana ovat
tilastotiedot, muut objektiiviset tiedot tai asiantuntija-arvio;
tuensaajien todennetut aiemmat tiedot; tai
tuensaajien tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt;
talousarvioesitykset, jotka vahvistetaan tapauskohtaisesti ja jotka viini- ja mehiläishoitoalan interventioiden tapauksessa toimen valitseva elin tai muiden tukikelpoisten alojen interventioiden tapauksessa 50 artiklassa tarkoitetut toimintaohjelmat hyväksyvä elin on hyväksynyt ennalta;
niiden vastaavia yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteitä määriä koskevien soveltamissääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan unionin toimintapolitiikoissa samanlaiseen interventiotyyppiin;
niiden vastaavia yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteitä määriä koskevien soveltamissääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan jäsenvaltion kokonaan rahoittamissa tukijärjestelmissä samanlaiseen interventiotyyppiin.
45 artikla
Siirretty säädösvalta interventiotyyppejä koskevien lisävaatimusten osalta
Siirretään komissiolle valta antaa 152 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi vaatimuksilla, joilla täydennetään tässä luvussa asetettuja vaatimuksia seuraavilta osin:
tässä luvussa säädettyjen interventiotyyppien asianmukaisen toiminnan varmistaminen, erityisesti välttämällä kilpailuvääristymiä sisämarkkinoilla;
tähän lukuun sisältyvien interventioiden kattamien menojen tyyppi, mukaan lukien asetuksen (EU) 2021/2116 22 artiklasta poiketen tuottajaorganisaatioiden tai muiden tuensaajien hallinto- ja henkilöstökustannusten tukikelpoisuus kyseisten interventioiden täytäntöönpanossa;
tässä luvussa tarkoitetun unionin taloudellisen avun laskentaperuste, mukaan lukien viitejaksot ja kaupan pidetyn tuotannon arvon määrittäminen, sekä tuottajien organisoitumisasteen laskentaperuste 53 artiklassa tarkoitettua kansallista taloudellista apua varten;
47 artiklan 2 kohdan a, c, f, g, h ja i alakohdassa tarkoitettuihin interventiotyyppeihin ja 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c, d ja l alakohdassa tarkoitettuihin interventiotyyppeihin myönnettävän unionin taloudellisen avun enimmäismäärä, mukaan lukien ilmaisjakelua varten markkinoilta poistetun tuotteen pakkaus- ja kuljetuskustannukset sekä tuotteen jalostamisesta ennen ilmaisjakeluun luovuttamista aiheutuvat kustannukset;
säännöt, jotka koskevat menojen enimmäismäärän vahvistamista ja tukikelpoisen alan mittaamista 47 artiklan 2 kohdan d alakohdassa ja 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja interventiotyyppejä varten;
säännöt, joiden nojalla tuottajien on poistettava markkinoilta viiniyttämisen sivutuotteet, säännöt, jotka koskevat ylimääräisen hallintotaakan välttämiseksi kyseiseen velvollisuuteen myönnettäviä poikkeuksia, ja säännöt, jotka koskevat tislaajien vapaaehtoista sertifiointia;
edellytykset, joita sovelletaan 44 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tukimuotojen käytössä;
säännöt, jotka koskevat tähän lukuun sisältyvillä interventioilla tuettavien tuotannollisten ja ei-tuotannollisten investointien vähimmäispysyvyyttä;
säännöt, jotka koskevat 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisten investointien ja 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan k alakohdan mukaisten menekinedistämistoimien rahoituksen yhdistämistä.
46 artikla
Tavoitteet hedelmä- ja vihannesalalla, humala-alalla, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alalla sekä 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetuilla muilla aloilla
Edellä 42 artiklan a, d, e ja f alakohdassa tarkoitetuilla aloilla tavoitteena on oltava seuraavat:
tuotannon suunnittelu ja organisointi, tuotannon mukauttaminen kysyntään erityisesti laadun ja määrän osalta, tuotantokustannusten ja investointien tuoton optimointi sekä tuottajahintojen vakauttaminen; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a, b, c ja i alakohdassa esitettyihin erityistavoitteisiin;
tuotteiden tarjonnan keskittäminen ja markkinoille saattaminen, myös suoramarkkinoinnin avulla; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa esitettyihin erityistavoitteisiin;
keskipitkän ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantaminen, erityisesti uudenaikaistamisen avulla; tämä tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa esitettyyn erityistavoitteeseen;
kestävien tuotantomenetelmien tutkimus ja kehittäminen, mukaan lukien tuhoojankestävyys, eläintautien vastustus, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä taloudellista kilpailukykyä ja markkinoiden kehitystä tukevat innovatiiviset käytännöt ja tuotantotekniikat; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a, b, c ja i alakohdassa esitettyihin erityistavoitteisiin;
seuraavien edistäminen, kehittäminen ja käyttöönotto:
ympäristöä kunnioittavat tuotantomenetelmät ja -tekniikat;
tuhoojan- ja taudinkestävät tuotantokäytännöt;
unionin ja kansallisessa oikeudessa vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia pidemmälle menevät eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevat vaatimukset;
jätteen vähentäminen ja sivutuotteiden ympäristöä säästävä käyttö ja hoito, mukaan lukien niiden uudelleenkäyttö ja hyödyntäminen;
luonnon monimuotoisuuden suojelu ja parantaminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö, erityisesti vesiensuojelu, maaperän suojelu ja ilmansuojelu.
Kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan e, f ja i alakohdassa esitettyihin erityistavoitteisiin;
ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa esitetyn mukaisesti;
tuotteiden kaupallisen arvon ja laadun parantaminen, mukaan lukien tuotteiden laadun parantaminen ja sellaisten tuotteiden kehittäminen, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä tai jotka kuuluvat jäsenvaltioiden hyväksymiin unionin tai kansallisiin laatujärjestelmiin; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen;
tuotteiden menekinedistäminen ja pitäminen kaupan; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan b, c ja i alakohdassa esitettyihin erityistavoitteisiin;
hedelmä- ja vihannesalan tuoreiden ja jalostettujen tuotteiden kulutuksen lisääminen; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan i alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen;
kriisinehkäisy ja riskinhallinta, joiden tarkoituksena on asianomaisen alan markkinahäiriöiden välttäminen ja ratkaiseminen; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa esitettyihin erityistavoitteisiin;
työehtojen parantaminen sekä työnantajan velvoitteiden ja työterveyttä ja –turvallisuutta koskevien vaatimusten valvominen direktiivien 89/391/ETY, 2009/104/EY ja (EU) 2019/1152 mukaisesti.
47 artikla
Interventiotyypit hedelmä- ja vihannesalalla, humala-alalla, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alalla sekä 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetuilla muilla aloilla
Jäsenvaltioiden on YMP:n strategiasuunnitelmissaan valittava kullekin 46 artiklan a–i ja k alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden joukosta valitulle tavoitteelle yksi tai useampi seuraavista interventiotyypeistä 42 artiklan a, d, e ja f alakohdassa tarkoitetuilla aloilla:
investoinnit aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen, tutkimus ja koetuotanto sekä innovatiiviset tuotantomenetelmät ja muut toimet esimerkiksi seuraavilla aloilla:
maaperän suojelu, mukaan luettuna maaperän hiilensitomiskyvyn ja maaperän laadun parantaminen sekä haitallisten aineiden vähentäminen;
vesivarojen käytön ja asianmukaisen hoidon parantaminen, mukaan lukien veden säästö, vesien suojelu ja ojitus;
epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen ehkäiseminen ja muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sopeutuneiden lajikkeiden ja rotujen sekä kyseisiin olosuhteisiin sopeutettujen hoitokäytäntöjen kehittämisen ja käytön edistäminen;
energian säästämisen, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisääminen;
ekologinen pakkaaminen ainoastaan tutkimuksen ja koetuotannon alalla;
bioturvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi;
päästöjen ja jätteen vähentäminen, sivutuotteiden käytön parantaminen, mukaan lukien niiden uudelleenkäyttö ja hyödyntäminen, ja jätehuollon parantaminen;
tuhoojankestävyyden parantaminen ja torjunta-aineiden käytön riskien ja vaikutusten vähentäminen, mukaan lukien integroidun torjunnan tekniikoiden täytäntöönpano;
eläintautien vastustamisen parantaminen sekä eläinlääkkeiden, mukaan lukien antibiootit, käytön vähentäminen;
luonnon monimuotoisuutta edistävien elinympäristöjen luominen ja säilyttäminen;
tuotteiden laadun parantaminen;
geenivarojen parantaminen;
työehtojen parantaminen sekä työnantajan velvoitteiden ja työterveyttä ja –turvallisuutta koskevien vaatimusten valvominen direktiivien 89/391/ETY, 2009/104/EY ja (EU) 2019/1152 mukaisesti;
neuvontapalvelut ja tekninen apu, jotka koskevat erityisesti kestäviä tuhoojien ja tautien torjuntamenetelmiä, kasvinsuojeluaineiden ja eläinterveystuotteiden kestävää käyttöä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä, työehtoja, työnantajan velvoitteita ja työterveyttä ja -turvallisuutta;
koulutus, mukaan lukien valmennus ja parhaiden käytäntöjen vaihto, jotka koskevat erityisesti kestäviä tuhoojien ja tautien torjuntamenetelmiä, kasvinsuojeluaineiden ja eläinterveystuotteiden kestävää käyttöä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ja käteistavarapörssien sekä futuurimarkkinoiden käyttöä;
luonnonmukainen tai integroitu tuotanto;
toimet, joilla parannetaan kuljetusten ja tuotteiden varastoinnin kestävyyttä ja tehokkuutta;
menekinedistäminen, tiedotus ja kaupan pitäminen, mukaan lukien toimet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on erityisesti lisätä kuluttajien tietoisuutta unionin laatujärjestelmistä ja terveellisen ruokavalion merkityksestä sekä monipuolistaa ja vakiinnuttaa markkinoita;
unionin ja kansallisten laatujärjestelmien täytäntöönpano;
jäljitettävyys- ja sertifiointijärjestelmien täytäntöönpano, erityisesti loppukuluttajille myytyjen tuotteiden laadun seuranta;
toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
Jäsenvaltioiden on 46 artiklan j alakohdassa tarkoitetun tavoitteen osalta valittava YMP:n strategiasuunnitelmissaan yksi tai useampi seuraavista interventiotyypeistä 42 artiklan a, d, e ja f alakohdassa tarkoitetuilla aloilla:
keskinäisten rahastojen perustaminen, kerryttäminen ja täydentäminen asetuksen (EU) N:o 1308/2013 tai tämän asetuksen 67 artiklan 7 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toimesta;
aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtävät investoinnit, joiden avulla voidaan tehostaa markkinoille saatettavien määrien hallintaa, yhteinen varastointi mukaan lukien;
tuottajaorganisaation tai sen jäsenten tuottamien tuotteiden yhteinen varastointi, mukaan lukien tarvittaessa yhteinen jalostaminen tällaisen varastoimisen helpottamiseksi;
hedelmä- tai oliivitarhojen uudelleenistutus, kun se on tarpeen terveyteen tai kasvinterveyteen liittyvistä syistä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen määräämän pakollisen raivauksen vuoksi tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi;
karjan uudistaminen terveyssyistä toteutetun pakkoteurastuksen tai luonnonkatastrofien aiheuttamien menetysten vuoksi;
markkinoiltapoisto ilmaisjakelua tai muita käyttötarkoituksia varten, mukaan lukien tarvittaessa jalostaminen tällaisen markkinoiltapoiston helpottamiseksi;
raakana korjaaminen, joka koostuu markkinoille kelpaamattomien tuotteiden, jotka eivät saa olla ennen raakana korjaamista sääolosuhteiden, tautien tai muiden syiden vaurioittamia, korjaamisesta kokonaan tietyllä alueella;
korjaamatta jättäminen, joka tarkoittaa käynnissä olevan tuotantosyklin lopettamista tietyllä alalla, jolla tuote on hyvin kehittynyt ja laadultaan virheetön, aito ja kauppakelpoinen, paitsi jos tuotteet tuhoutuvat sääolosuhteiden tai taudin vuoksi;
sato- ja tuotantovakuutus, jolla autetaan suojaamaan tuottajien tuloja silloin kun luonnonkatastrofit, epäsuotuisat sääolot, taudit tai tuhoojavahingot aiheuttavat menetyksiä, varmistaen samalla, että tuensaajat toteuttavat tarvittavat riskienehkäisytoimenpiteet;
muiden asetuksen (EU) N:o 1308/2013 tai tämän asetuksen 67 artiklan 7 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien taikka yksittäisten tuottajien valmennus;
kolmansien maiden terveys- ja kasvinsuojeluvaatimusten täytäntöönpano ja hallinnointi unionin alueella, jotta helpotetaan pääsyä kolmansien maiden markkinoille;
tiedotustoimet, joilla lisätään kuluttajien tietoisuutta ja informoidaan heitä.
48 artikla
Suunnittelu, raportointi ja tuloksellisuuden tarkastaminen ja hyväksyminen toimintaohjelman tasolla
Tämän asetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, 102 artiklaa, 111 artiklan g ja h alakohtaa, 112 artiklan 3 kohdan b alakohtaa ja 134 artiklaa on sovellettava 42 artiklan a, d, e ja f alakohdassa tarkoitettujen alojen interventiotyyppeihin toimintaohjelmien tasolla eikä interventiotasolla. Myös kyseisten interventiotyyppien suunnittelu, raportointi ja tuloksellisuuden tarkastaminen ja hyväksyminen on suoritettava toimintaohjelmien tasolla.
49 artikla
Tavoitteet hedelmä- ja vihannesalalla
Jäsenvaltioiden on pyrittävä 42 artiklan a alakohdassa tarkoitetulla hedelmä- ja vihannesalalla yhteen tai useampaan 46 artiklassa vahvistettuun tavoitteeseen. Edellä 46 artiklan g, h, i ja k alakohdassa vahvistetut tavoitteet kattavat sekä tuoreet että jalostetut tuotteet, kun taas kyseisen artiklan muissa alakohdissa vahvistetut tavoitteet kattavat ainoastaan tuoreet tuotteet.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että interventiot vastaavat 47 artiklan mukaisesti valittuja interventiotyyppejä.
50 artikla
Toimintaohjelmat
Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että
tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toimintaohjelmien interventiot rahoitetaan kokonaan, sanotun rajoittamatta 51 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, jäseninä olevien organisaatioiden maksuosuuksilla, ja kyseinen rahoitus kerätään kyseisten jäseninä olevien organisaatioiden toimintarahastoista;
interventiot ja vastaavat maksuosuudet yksilöidään kunkin jäsenenä olevan organisaation toimintaohjelmassa;
päällekkäistä rahoitusta ei ole.
Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kunkin toimintaohjelman osalta
vähintään 15 prosenttia menoista koskee 46 artiklan e ja f alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyviä interventioita;
toimintaohjelma sisältää vähintään kolme 46 artiklan e ja f alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvää toimea;
vähintään 2 prosenttia menoista koskee 46 artiklan d alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyviä interventioita; ja
edellä 47 artiklan 2 kohdan f, g ja h alakohdassa tarkoitettujen interventiotyyppien mukaiset interventiomenot eivät ylitä kolmasosaa kokonaismenoista.
Jos vähintään 80 prosenttia tuottajaorganisaation jäsenistä on tehnyt yhden tai useamman samanlaisen IV luvussa säädetyn maatalouden ympäristösitoumuksen tai luonnonmukaista maataloutta koskevan sitoumuksen, kukin kyseisistä sitoumuksista lasketaan yhdeksi ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetuista vähintään kolmesta toimesta;
51 artikla
Toimintarahastot
Mikä tahansa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatio tai tällaisten tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä voi perustaa toimintarahaston. Toimintarahasto rahoitetaan
maksuosuuksilla, joista vastaavat
tuottajaorganisaation jäsenet tai tuottajaorganisaatiot itse tai molemmat; tai
tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä kyseisen yhteenliittymän jäsenten kautta;
unionin taloudellisella avulla, jota voidaan myöntää tuottajaorganisaatioille tai niiden yhteenliittymille, jos kyseiset organisaatiot tai yhteenliittymät toimittavat toimintaohjelman.
52 artikla
Unionin taloudellinen apu hedelmä- ja vihannesalalla
Unionin taloudellinen apu on enintään
4,1 prosenttia kunkin tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvosta;
4,5 prosenttia kunkin tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän kaupan pidetyn tuotannon arvosta;
5 prosenttia kunkin ylikansallisen tuottajaorganisaation tai ylikansallisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän kaupan pidetyn tuotannon arvosta.
Kyseisiä rajoja voidaan korottaa 0,5 prosenttiyksiköllä, edellyttäen että ensimmäisessä alakohdassa vahvistetun asiaankuuluvan prosenttiosuuden ylittävä määrä käytetään yksinomaan yhteen tai useampaan interventioon, joka liittyy 46 artiklan d, e, f, h, i ja j alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. Jos kyseessä ovat tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät, mukaan lukien ylikansalliset tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät, yhteenliittymä voi panna kyseiset interventiot täytäntöön jäsentensä puolesta.
Edellä 1 kohdassa säädettyä 50 prosentin rajaa korotetaan tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän pyynnöstä 60 prosenttiin toimintaohjelman tai sen osan osalta, jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
ylikansalliset tuottajaorganisaatiot panevat 46 artiklan b, e ja f alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyviä interventioita täytäntöön kahdessa tai useammassa jäsenvaltioissa;
yksi tai useampi tuottajaorganisaatio tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä harjoittaa toimialakohtaisesti toteutettavia interventioita;
toimintaohjelma kattaa yksinomaan asetuksen (EU) 2018/848 soveltamisalaan kuuluvien luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden tuotannon erityisen tuen;
asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hyväksytty tuottajaorganisaatio tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä panee toimintaohjelmaa täytäntöön ensimmäistä kertaa;
tuottajaorganisaatioiden markkina on alle 20 prosenttia hedelmien ja vihannesten tuotannosta jäsenvaltiossa;
tuottajaorganisaatio toimii jollakin syrjäisimmistä alueista;
toimintaohjelma käsittää 46 artiklan d, e, f, i ja j alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyviä interventioita;
toimintaohjelmaa panee ensimmäistä kertaa täytäntöön kahden tai useamman hyväksytyn tuottajaorganisaation sulautumisesta syntynyt hyväksytty tuottajaorganisaatio.
Edellä 1 kohdassa säädettyä 50 prosentin rajaa korotetaan 100 prosenttiin seuraavissa tapauksissa:
markkinoilta poistettavat hedelmät ja vihannekset, joiden osuus on enintään 5 prosenttia kunkin tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon määrästä ja jotka poistetaan markkinoilta
ilmaisjakeluna jäsenvaltioiden tätä tarkoitusta varten hyväksymille hyväntekeväisyysorganisaatioille ja -säätiöille niiden toimintaan sellaisten henkilöiden avustamiseksi, joita kansallisessa oikeudessa pidetään oikeutettuina valtion apuun erityisesti elämiseen tarvittavien varojen puutteellisuuden takia;
ilmaisjakeluna rangaistuslaitoksille, kouluille, oppilaitoksille, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 22 artiklassa tarkoitetuille laitoksille ja lasten lomaleireille sekä jäsenvaltioiden nimeämille sairaaloille ja vanhainkodeille, jotka toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että näin jaetut määrät ovat lisäys niiden tavallisesti ostamiin määriin;
toimet, jotka liittyvät muiden asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden valmennukseen, edellyttäen että kyseiset tuottajaorganisaatiot ovat peräisin tämän asetuksen 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta jäsenvaltioiden alueilta, tai yksittäisten tuottajien valmennukseen.
53 artikla
Kansallinen taloudellinen apu
54 artikla
Tavoitteet mehiläishoitoalalla
Jäsenvaltioiden on pyrittävä mehiläishoitoalalla ainakin yhteen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista asiaankuuluvista erityistavoitteista.
55 artikla
Mehiläishoitoalan interventiotyypit ja unionin taloudellinen apu
Jäsenvaltioiden on valittava YMP:n strategiasuunnitelmissaan kunkin valitun, 6 artiklan 1 kohdassa säädetyn erityistavoitteen osalta yksi tai useampi seuraavista mehiläishoitoalan interventiotyypeistä:
mehiläishoitajille ja mehiläishoitajien organisaatioille annettavat neuvontapalvelut, tekninen apu, koulutus, tiedotus ja parhaiden käytäntöjen vaihto, myös verkostoitumisen kautta;
investoinnit aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen sekä muut toimet kuten
mehiläispesiä vaivaavien tuholaisten ja tautien, erityisesti varroapunkin, torjuminen;
epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen ehkäiseminen ja muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sopeutettujen hoitokäytäntöjen kehittämisen ja käytön edistäminen;
mehiläiskantojen lisääminen unionissa, mukaan lukien mehiläisten jalostaminen;
siirtohoidon järkeistäminen;
toimet laboratorioiden tukemiseksi mehiläistuotteiden, mehiläiskadon tai mehiläisten tuottavuuden laskun ja mehiläisille mahdollisesti myrkyllisten aineiden analysoinnissa;
toimet mehiläispesien nykyisen määrän säilyttämiseksi tai lisäämiseksi unionissa, mukaan lukien mehiläisten jalostaminen;
yhteistoiminta mehiläishoitoalaa ja mehiläistuotteita koskevien tutkimusohjelmien toteuttamiseen erikoistuneiden tahojen kanssa;
menekinedistäminen, tiedotus ja kaupan pitäminen, mukaan lukien markkinaseurantatoimet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on erityisesti lisätä kuluttajien tietoisuutta mehiläistuotteiden laadusta;
toimet tuotteiden laadun parantamiseksi.
56 artikla
Interventiotyyppejä mehiläishoitoalalla koskeva siirretty lisäsäädösvalta
Siirretään komissiolle valta antaa 152 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi vaatimuksilla, joilla täydennetään tässä jaksossa asetettuja vaatimuksia seuraavien osalta:
55 artiklan 7 kohdan mukainen jäsenvaltioiden velvoite ilmoittaa vuosittain komissiolle alueellaan olevien mehiläispesien lukumäärä;
”mehiläispesän” määritelmä ja mehiläispesien lukumäärän laskentamenetelmät;
unionin vähimmäisrahoitusosuus 55 artiklassa tarkoitettujen interventiotyyppien ja interventioiden täytäntöönpanoon liittyvistä menoista.
57 artikla
Tavoitteet viinialalla
Jäljempänä 88 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on viinialalla pyrittävä yhteen tai useampaan seuraavista tavoitteista:
unionin viinintuottajien taloudellisen kestävyyden ja kilpailukyvyn parantaminen; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan a, b, c ja h alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen edistäminen ja osallistuminen tuotantojärjestelmien kestävyyden parantamiseen sekä unionin viinialan ympäristövaikutusten vähentämiseen, mukaan lukien tukemalla viininviljelijöitä tuotantopanosten käytön vähentämisessä ja ympäristön kannalta kestävämpien tuotantomenetelmien ja viljelykäytäntöjen käyttöönotossa; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan d–f ja i alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
työehtojen parantaminen sekä työnantajan velvoitteiden ja työterveyttä ja –turvallisuutta koskevien vaatimusten valvominen direktiivien 89/391/ETY, 2009/104/EY ja (EU) 2019/1152 mukaisesti;
unionin viinialan yritysten suorituskyvyn parantaminen ja niiden mukauttaminen markkinoiden vaatimuksiin sekä yritysten pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantaminen rypäletuotteiden tuotannossa ja kaupan pitämisessä, mukaan lukien energiansäästö, yleinen energiatehokkuus ja kestävät prosessit; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a–e, g ja h alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
osallistuminen tarjonnan ja kysynnän tasapainon palauttamiseen unionin viinimarkkinoilla markkinakriisien ehkäisemiseksi; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen;
osallistuminen unionin tuottajien tulojen suojaamiseen, jos luonnonkatastrofit, epäsuotuisat sääolot, eläimet, taudit tai tuhoojavahingot aiheuttavat näille menetyksiä; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen;
unionin rypäletuotteiden markkinoitavuuden ja kilpailukyvyn lisääminen, erityisesti kehittämällä innovatiivisia tuotteita, menettelyjä ja teknologioita sekä lisäämällä arvoa jossakin toimitusketjun vaiheessa; kyseiseen tavoitteeseen voi kuulua tietämyksen siirto ja se liittyy 6 artiklan 1 kohdan a, b, c, e ja i alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
toimet, joilla ylläpidetään viiniyttämisen sivutuotteiden käyttöä teollisuudessa ja energian tuotannossa viinin laadun varmistamiseksi unionissa, suojellen samalla ympäristöä; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
osallistuminen kuluttajien tietämyksen lisäämiseen viinin vastuullisesta kulutuksesta ja viiniä koskevista unionin laatujärjestelmistä; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan b ja i alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
unionin rypäletuotteiden kilpailukyvyn parantaminen kolmansissa maissa, mukaan lukien viinimarkkinoiden avaaminen ja monipuolistaminen; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan b ja h alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
tuottajien auttaminen selviytymään paremmin markkinoiden vaihteluista; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen.
58 artikla
Viinialan interventiotyypit
Jäljempänä 88 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on YMP:n strategiasuunnitelmissaan valittava kullekin 57 artiklasta valitulle tavoitteelle yksi tai useampi seuraavista interventiotyypeistä:
viinitilojen rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen, mikä on yhdestä tai useammasta seuraavasta tavasta koostuva menettely:
uusiin lajikkeisiin siirtyminen, joka voi tapahtua myös uudelleen varttamalla, myös laadun tai ympäristökestävyyden parantamiseksi, jotta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen tai parantaa geneettistä monimuotoisuutta;
viinitarhojen uudelleensijoittaminen;
viinitarhojen uudelleenistuttaminen, kun se on tarpeen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen terveyteen tai kasvinterveyteen liittyvästä syystä määräämän pakollisen raivauksen vuoksi;
viinitilan hoitotekniikoiden parantaminen, erityisesti kestävän tuotannon kehittyneiden järjestelmien käyttöönotto, mukaan lukien torjunta-aineiden käytön vähentäminen mutta lukuun ottamatta viinitarhojen tavanomaista uudistamista, joka koostuu saman rypälelajikkeen istuttamisesta samaa viininviljelymenetelmää noudattaen viiniköynnösten tultua luonnollisen elinkaarensa päähän;
investoiminen viiniviljelyjärjestelmien aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, lukuun ottamatta a alakohdassa säädettyyn interventiotyyppiin kuuluvia toimia, viininvalmistuslaitteisiin ja viininvalmistamojen infrastruktuuriin sekä kaupan pitämisen rakenteisiin ja välineisiin;
raakana korjaaminen, joka tarkoittaa raakojen rypäleterttujen hävittämistä tai poistamista kokonaan siten, että kyseiseltä alalta ei tule lainkaan satoa, lukuun ottamatta korjaamatta jättämistä, joka tarkoittaa kaupallisten rypäleiden korjaamatta jättämistä tavanomaisen tuotantosyklin lopussa;
satovakuutus luonnonkatastrofeihin rinnastettavien epäsuotuisien sääolojen, epäsuotuisien sääolojen, eläinten aiheuttamien vahinkojen, kasvitautien tai tuhoojavahinkojen aiheuttamien tulonmenetysten varalta;
aineelliset ja aineettomat investoinnit innovointiin, joka tarkoittaa innovatiivisten tuotteiden, mukaan lukien viiniyttämisen tuotteet ja sivutuotteet, viinituotteiden tuotannon innovatiivisten menetelmien ja -teknologioiden kehittämistä ja kyseisten menetelmien ja teknologioiden digitalisointia, sekä muut investoinnit, jotka lisäävät arvoa jossakin toimitusketjun vaiheessa, muun muassa tietämyksen vaihtoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämistä varten;
neuvontapalvelut, jotka koskevat erityisesti työehtoja, työnantajan velvoitteita ja työterveyttä ja -turvallisuutta;
viiniyttämisen sivutuotteiden tislaus, joka tehdään asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VIII olevan II osan D jaksossa vahvistettujen rajoitusten mukaisesti;
jäsenvaltioissa toteutetut unionin viinejä koskevat tiedotustoimet, joilla edistetään viinin vastuullista kulutusta tai alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä koskevia unionin laatujärjestelmiä;
jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hyväksymien viinialan toimialakohtaisten organisaatioiden toteuttamat toimet, joilla pyritään vahvistamaan unionin viinitilojen mainetta edistämällä viinimatkailua tuotantoalueilla;
jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hyväksymien viinialan toimialakohtaisten organisaatioiden toteuttamat toimet, joilla pyritään lisäämään markkinatuntemusta;
kolmansissa maissa toteutettavat menekinedistämis- ja viestintätoimet, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta seuraavasta toimesta tai toiminnosta, jolla pyritään parantamaan viinialan kilpailukykyä ja avaamaan, monipuolistamaan tai vakiinnuttamaan markkinoita:
suhdetoiminta ja menekinedistäminen tai mainonta, joissa korostetaan erityisesti unionin tuotteiden tiukkoja vaatimuksia, etenkin laadun, elintarviketurvallisuuden tai ympäristön kannalta;
osallistuminen kansainvälisesti merkittäviin tapahtumiin, messuihin tai näyttelyihin;
tiedotuskampanjat erityisesti unionin alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja luonnonmukaisen tuotannon laatujärjestelmistä;
markkina-alueen laajentamiseen ja vakiinnuttamiseen tarvittavat uusia tai olemassa olevia markkinoita koskevat tutkimukset;
tiedotus- ja menekinedistämistoimien tulosten arviointitutkimukset;
sellaisten teknisten asiakirjojen laatiminen, mukaan lukien laboratoriotestit ja arvioinnit, jotka koskevat viininvalmistusmenetelmiä, kasvinterveys- ja hygieniasääntöjä sekä muiden kolmansien maiden vaatimuksia viinialan tuotteiden tuonnille, jotta voidaan estää pääsyn rajoittaminen tai helpottaa pääsyä kolmansien maiden markkinoille;
väliaikainen ja asteittain aleneva apu keskinäisten rahastojen perustamisesta aiheutuvien hallintokulujen kattamiseen;
investoiminen viinintuotannon kestävyyttä lisäävään aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen
parantamalla vesivarojen käyttöä ja hoitoa;
siirtymällä luonnonmukaiseen tuotantoon;
ottamalla käyttöön integroidun tuotannon tekniikoita;
hankkimalla laitteistoja täsmä- tai digitaalisen tuotannon menetelmiä varten;
edistämällä maaperän suojelua ja hiilen sitomista maaperään;
luomalla tai säilyttämällä luonnon monimuotoisuuden kannalta suotuisia elinympäristöjä tai säilyttämällä maisemaa, mukaan lukien historiallisten maisematekijöiden säilyttäminen; tai
vähentämällä jätteiden syntymistä ja parantamalla jätehuoltoa.
Ensimmäisen alakohdan k alakohtaa sovelletaan vain viineihin, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä tai joihin on merkitty rypälelajike. Markkina-alueen vakiinnuttamiseen tähtäävien menekinedistämis- ja viestintätoimien pidentämätön enimmäiskesto on rajattava kolmeen vuoteen, ja ne voivat liittyä ainoastaan alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä koskeviin unionin laatujärjestelmiin.
Jäsenvaltioiden, jotka ovat valinneet tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan k alakohdassa säädettyjä interventiotyyppejä, on annettava erityissäännöksiä viestintä- ja menekinedistämistoimista ja -toiminnoista ja erityisesti niiden enimmäiskestosta.
59 artikla
Unionin taloudellinen apu viinialalla
Kyseinen taloudellinen apu voi kuitenkin niiden alueiden, joilla kaltevuus on yli 40 prosenttia, jyrkillä rinteillä ja pengerryksillä olla enintään 60 prosenttia viinitilojen rakenneuudistuksen ja uusiin lajikkeisiin siirtymisen todellisista kustannuksista tai enintään 80 prosenttia viinitilojen rakenneuudistuksen ja uusiin lajikkeisiin siirtymisen todellisista kustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla.
Apu voi olla muodoltaan ainoastaan tuottajille sellaisista tulonmenetyksistä maksettava korvaus, jotka johtuvat intervention täytäntöönpanosta, ja rahoitusosuus rakenneuudistuksen ja uusiin lajikkeisiin siirtymisen kustannuksiin. Tuottajille sellaisista tulonmenetyksistä maksettava korvaus, jotka johtuvat intervention täytäntöönpanosta, voi olla enintään 100 prosenttia asianomaisesta menetyksestä ja muodoltaan toinen seuraavista:
vanhojen ja uusien viiniköynnösten samanaikaiselle esiintymiselle myönnetty lupa, joka on voimassa enintään kolme vuotta;
taloudellinen korvaus, jota maksetaan enintään kolme vuotta.
Unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin saa olla enintään
50 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla;
40 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista muilla kuin vähemmän kehittyneillä alueilla;
75 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista syrjäisimmillä alueilla;
65 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista Egeanmeren pienillä saarilla.
Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä unionin taloudellista apua myönnetään enimmäismääräisenä ainoastaan komission suosituksessa 2003/361/EY ( 10 ) tarkoitetuille mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Se voidaan kuitenkin myöntää kaikille yrityksille syrjäisimmillä alueilla ja Egeanmeren pienillä saarilla.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyt unionin taloudellisen avun enimmäistasot puolitetaan, kun on kyse suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevan 2 artiklan 1 kohdan piiriin kuulumattomista yrityksistä, joiden palveluksessa on alle 750 työntekijää tai joiden vuotuinen liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa.
Unionin taloudellista apua ei saa myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille, sellaisina kuin ne määritellään komission tiedonannossa ”Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen” ( 11 ).
Unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettuihin satovakuutuksiin saa olla enintään
80 prosenttia vakuutusmaksuista, jotka tuottaja on maksanut vakuutuksesta luonnonkatastrofeihin rinnastettavien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien menetysten varalta;
50 prosenttia vakuutusmaksuista, jotka tuottaja on maksanut seuraavien varalta:
a alakohdassa tarkoitetut menetykset ja muiden epäsuotuisien sääolojen aiheuttamat menetykset;
eläinten, kasvitautien tai tuhoojavahinkojen aiheuttamat menetykset.
Satovakuutukseen voidaan myöntää unionin taloudellista apua, jos asianomaiset vakuutuskorvaukset eivät korvaa tuottajalle yli 100 prosenttia tulonmenetyksistä ottaen huomioon muut korvaukset, joita tuottaja on mahdollisesti saanut muista vakuutettuun riskiin liittyvistä tukijärjestelmistä. Vakuutussopimuksissa on vaadittava, että tuensaajat toteuttavat tarvittavat riskienehkäisytoimenpiteet.
Unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettuihin innovaatioihin saa olla enintään
50 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla;
40 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista muilla kuin vähemmän kehittyneillä alueilla;
80 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista syrjäisimmillä alueilla;
65 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista Egeanmeren pienillä saarilla.
Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä unionin taloudellista apua myönnetään enimmäismääräisenä ainoastaan suosituksessa 2003/361/EY tarkoitetuille mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Se voidaan kuitenkin myöntää kaikille yrityksille syrjäisimmillä alueilla ja Egeanmeren pienillä saarilla.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyt unionin taloudellisen avun enimmäistasot puolitetaan, kun on kyse suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevan 2 artiklan 1 kohdan piiriin kuulumattomista yrityksistä, joiden palveluksessa on alle 750 työntekijää tai joiden vuotuinen liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa.
Lisäksi 88 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltiot saavat myöntää kansallisia tukia enintään 30 prosenttia tukikelpoisista menoista siten, että unionin taloudellinen apu ja jäsenvaltioiden tuet muodostavat yhdessä enintään 80 prosenttia tukikelpoisista menoista.
60 artikla
Unionin taloudellista apua viinialalla koskevat erityiset säännöt
Jäljempänä 88 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on varmistettava, että viiniyttämisen sivutuotteiden tislaukseen tarkoitettua unionin taloudellista apua maksetaan tislaajille, jotka jalostavat tislattaviksi toimitetut viiniyttämisen sivutuotteet raa’aksi alkoholiksi, jonka alkoholipitoisuus on vähintään 92 tilavuusprosenttia.
Unionin taloudelliseen apuun sisältyy viiniyttämisen sivutuotteiden keräyskustannuksista maksettava kertakorvaus. Kyseinen korvaus siirretään tislaajalta tuottajalle, jos viimeksi mainittu vastaa kyseisistä kustannuksista.
Jäljempänä 88 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on varmistettava, että viiniyttämisen sivutuotteiden tislauksen, jolle on myönnetty unionin taloudellista apua, tuloksena tuotettu alkoholi käytetään yksinomaan teollisiin tai energiatarkoituksiin, jotka eivät vääristä kilpailua.
61 artikla
Tavoitteet ja interventiotyypit humala-alalla
62 artikla
Unionin taloudellinen apu
Unionin taloudellinen apu maksetaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hyväksyttyjen, toimintaohjelmia toteuttavien tuottajaorganisaatioiden tai niiden yhteenliittymien perustamille toimintarahastoille. Tässä tarkoituksessa sovelletaan tämän asetuksen 51 artiklaa soveltuvin osin.
Edellä 2 kohdassa säädettyä 50 prosentin rajaa korotetaan 100 prosenttiin seuraavissa tapauksissa:
interventiotyypit, jotka liittyvät 46 artiklan d, e, f ja h alakohdassa tarkoitettuun yhteen tai useampaan tavoitteeseen;
yhteistä varastointia, neuvontapalveluja, teknistä apua, koulutusta ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa koskevat, jompaankumpaan 46 artiklan a ja j alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen tai molempiin niistä liittyvät interventiot.
63 artikla
Tavoitteet oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alalla
Kreikan, Ranskan ja Italian on oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alalla pyrittävä yhteen tai useampaan 46 artiklan a–h, j ja k alakohdassa esitetyistä tavoitteista.
64 artikla
Interventiotyypit oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alalla
65 artikla
Unionin taloudellinen apu
Unionin taloudellinen apu tukikelpoisiin kustannuksiin saa olla enintään
75 prosenttia 46 artiklan a–f, h ja k alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvien interventioiden tosiasiallisista menoista;
75 prosenttia käyttöomaisuuteen liittyvien investointien ja 50 prosenttia muiden 46 artiklan g alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen liittyvien interventioiden tosiasiallisista menoista;
50 prosenttia 46 artiklan j alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen liittyvien interventioiden tosiasiallisista menoista;
75 prosenttia 47 artiklan 1 kohdan f ja h alakohdassa tarkoitettujen interventiotyyppien tosiasiallisista menoista, jos tuottajaorganisaatiot tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät vähintään kahdesta tuottajajäsenvaltiosta panevat toimintaohjelman täytäntöön vähintään kolmessa kolmannessa maassa tai ei-tuottajajäsenvaltiossa, tai 50 prosenttia, jos kyseinen edellytys ei täyty.
66 artikla
Tavoitteet muilla aloilla
Jäsenvaltiot saavat valita YMP:n strategiasuunnitelmissaan ne 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetut alat, joilla ne panevat täytäntöön 47 artiklassa säädetyt interventiotyypit. Jäsenvaltioiden on pyrittävä kunkin valitsemansa alan osalta yhteen tai useampaan 46 artiklan a–h, j ja k alakohdassa vahvistetuista tavoitteista. Jäsenvaltioiden on perusteltava aloja ja tavoitteita koskevat valintansa.
67 artikla
Muiden alojen interventiotyypit
Jäsenvaltioiden on valittava kullekin 66 artiklan mukaisesti valitulle alalle yksi tai useampi 47 artiklassa tarkoitettu interventiotyyppi, joka pannaan täytäntöön hyväksytyillä toimintaohjelmilla, joita ovat laatineet
tuottajaorganisaatiot ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät, jotka on hyväksytty asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti tai tämän artiklan 7 kohdan mukaisesti; tai
osuuskunnat ja muut tuottajien aloitteesta muodostetut ja näiden määräysvallassa olevat tuottajien väliset yhteistyömuodot, jotka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on katsonut tuottajaryhmiksi, enintään neljän vuoden pituiseksi, viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyväksi siirtymäajaksi hyväksytyn toimintaohjelman alkamisesta.
Hyväksymissuunnitelmassa on esitettävä toimet ja tavoitteet, joilla varmistetaan eteneminen kohti hyväksymistä.
Sellaiselle tuottajaryhmälle myönnetty tuki, jota ei ole hyväksytty tuottajaorganisaatioksi siirtymäajan loppuun mennessä, on perittävä takaisin.
Jäsenvaltioiden, jotka päättävät panna täytäntöön tässä jaksossa säädettyjä interventiotyyppejä liitteessä VI lueteltujen tuotteiden osalta, on täsmennettävä kutakin valitsemaansa alaa varten kyseiseen alaan kuuluvien tuotteiden luettelo.
68 artikla
Unionin taloudellinen apu
Unionin taloudellinen apu maksetaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 tai tämän asetuksen 67 artiklan 7 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden tai niiden yhteenliittymien taikka tämän asetuksen 67 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen tuottajaryhmien perustamille toimintarahastoille. Tässä tarkoituksessa sovelletaan tämän asetuksen 51 artiklaa ja 52 artiklan 1 kohtaa soveltuvin osin.
Unionin taloudellinen apu rajataan kuuteen prosenttiin seuraavien kaupan pidetyn tuotannon arvosta:
kaikki 67 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tuottajaorganisaatiot tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät; tai
kaikki 67 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tuottajaryhmät.
IV LUKU
MAASEUDUN KEHITTÄMISEN INTERVENTIOTYYPIT
69 artikla
Maaseudun kehittämisen interventiotyypit
Tämän luvun mukaiset interventiotyypit muodostuvat seuraavia koskevista maksuista tai tuista:
ympäristö-, ilmasto- ja muut hoitositoumukset;
luonnonhaitat tai muut aluekohtaiset haitat;
tietyistä pakollisista vaatimuksista johtuvat aluekohtaiset rajoitteet;
investoinnit, mukaan lukien investoinnit kasteluun;
nuorten viljelijöiden ja uusien viljelijöiden tilanpidon aloittaminen ja maaseudun yritystoiminnan käynnistäminen;
riskinhallintavälineet;
yhteistyö;
tietämyksen vaihto ja tiedon levittäminen.
70 artikla
Ympäristö-, ilmasto- ja muut hoitositoumukset
Tämän artiklan nojalla jäsenvaltiot voivat myöntää tukea ainoastaan sitoumuksille, jotka
menevät pidemmälle kuin I luvun 2 jaksossa vahvistetut asiaankuuluvat lakisääteiset hoitovaatimukset ja GAEC-vaatimukset;
menevät pidemmälle kuin asiaankuuluvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä tai eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset sekä muut asiaankuuluvat kansallisessa ja unionin oikeudessa vahvistetut pakolliset vaatimukset; kyseistä vaatimusta ei sovelleta peltometsätalousjärjestelmiin ja metsitettyjen alojen säilyttämiseen liittyviin sitoumuksiin;
menevät pidemmälle kuin 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetut maatalousmaan säilyttämistä koskevat edellytykset;
eroavat sitoumuksista, joista myönnetään tukea 31 artiklan mukaisesti.
Jos kansallisessa oikeudessa asetetaan uusia vaatimuksia, jotka menevät pidemmälle kuin unionin oikeudessa asetetut, kansallisia vaatimuksia vastaavat vähimmäisvaatimukset, ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen sitoumusten osalta tukea voidaan myöntää kyseisten vaatimusten täyttämistä edistäville sitoumuksille enintään 24 kuukauden ajan päivästä, jolloin vaatimuksista tulee pakollisia tilan osalta.
Jäsenvaltiot voivat kuitenkin YMP:n strategiasuunnitelmissaan määrittää
tietyntyyppisille sitoumuksille pidemmän kestoajan, esimerkiksi sopimalla niiden voimassaolon jatkamisesta vuodella ensimmäisen kauden päättymisen jälkeen, jos tällainen pidempi kestoaika on tarpeen tiettyjen ympäristöhyötyjen tai eläinten hyvinvointia koskevien hyötyjen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi.
lyhyemmän kestoajan, joka on vähintään vuosi, eläinten hyvinvointia koskeville sitoumuksille, geenivarojen säilyttämistä, kestävää käyttöä ja kehittämistä koskeville sitoumuksille, siirtymiselle luonnonmukaiseen maatalouteen, uusille sitoumuksille, jotka ovat välitöntä seurausta ensimmäisellä kaudella toteutetusta sitoumuksesta, tai muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.
Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että tarkistuslausekkeesta säädetään niiden tässä artiklassa tarkoitetun interventiotyypin puitteissa toteuttavien toimien osalta, jotka ulottuvat YMP:n strategiasuunnitelmakautta pidemmälle, jotta ne voidaan mukauttaa vastaamaan seuraavalla kaudella sovellettavaa oikeudellista kehystä.
71 artikla
Luonnonhaitat tai muut aluekohtaiset haitat
72 artikla
Tietyistä pakollisista vaatimuksista johtuvat aluekohtaiset rajoitteet
Määritellessään alueita, joilla aiheutuu rajoitteita, jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon yhden tai useamman seuraavista alueista:
direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY nojalla nimetyt Natura 2000 -maa- ja metsätalousalueet;
muut rajatut luonnonsuojelualueet, joilla on maa- tai metsätaloutta koskevia ympäristörajoitteita, jotka vaikuttavat direktiivin 92/43/ETY 10 artiklan täytäntöönpanoon, edellyttäen että kyseisten alueiden osuus ei ylitä viittä prosenttia kunkin YMP:n strategiasuunnitelman alueellisella soveltamisalalla sijaitsevista nimetyistä Natura 2000 -alueista;
direktiivin 2000/60/EY mukaisesti vesienhoitosuunnitelmiin sisältyvät maatalousmaat.
Edellä 4 kohdassa tarkoitetut lisäkustannukset ja tulonmenetykset on laskettava
kun kyseessä ovat direktiiveistä 92/43/ETY ja 2009/147/EY aiheutuvat haitat, suhteessa rajoitteisiin, jotka johtuvat vaatimuksista, jotka menevät pidemmälle kuin tämän osaston I luvun 2 jaksossa vahvistetut asiaankuuluvat GAEC-vaatimukset ja tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetut maatalousmaan säilyttämistä koskevat edellytykset;
kun kyseessä ovat direktiivistä 2000/60/EY aiheutuvat haitat, suhteessa rajoitteisiin, jotka johtuvat vaatimuksista, jotka menevät pidemmälle kuin asiaankuuluvat lakisääteiset hoitovaatimukset, lukuun ottamatta tämän asetuksen liitteessä III luetteloitua lakisääteistä hoitovaatimusta 1, ja tämän osaston I luvun 2 jaksossa vahvistetut GAEC-vaatimukset sekä tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetut maatalousmaan säilyttämistä koskevat edellytykset.
73 artikla
Investoinnit
Tiettyä jäsenvaltioiden YMP:n strategiasuunnitelmissaan määrittämää tilakokoa suurempien tilojen osalta metsätalousalan tuen edellytyksenä on sellaiseen metsänhoitosuunnitelmaan tai vastaavaan välineeseen perustuvien asiaankuuluvien tietojen esittäminen, joka on Helsingissä 16–17 päivänä kesäkuuta 1993 pidetyssä toisessa Euroopan metsien suojelun ministerikokouksessa hyväksytyissä Euroopan metsien kestävän hoidon ja käytön yleisperiaatteissa määritetyn kestävän metsänhoidon mukainen.
Jäsenvaltioiden on laadittava luettelo tukeen kelpaamattomista investoinneista ja menoluokista, mukaan lukien vähintään seuraavat:
maatalouden tuotanto-oikeuksien hankinta;
tukioikeuksien hankinta;
maan hankinta määrällä, joka ylittää kymmenen prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisten menojen kokonaismäärästä, lukuun ottamatta maan hankintaa ympäristön säilyttämiseksi ja runsashiilisen maaperän suojelemiseksi sekä nuorten viljelijöiden tekemää maan hankintaa rahoitusvälineitä käyttämällä; rahoitusvälineiden tapauksessa kyseistä kattoa sovelletaan lopulliselle vastaanottajalle maksettuihin tukikelpoisiin julkisiin menoihin tai vakuuksien osalta kohteena olevan lainan määrään;
eläinten hankinta ja yksivuotisten kasvien hankinta ja tällaisten kasvien istutus muuhun tarkoitukseen kuin
maa- tai metsätalouden tuottokyvyn palauttamiseen luonnonkatastrofien, epäsuotuisten sääolojen tai muun katastrofin jälkeen,
kotieläinten suojelemiseen suurpedoilta tai käytettäviksi metsätaloudessa koneiden sijaan;
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1012 ( 12 ) 2 artiklan 24 kohdan määritelmän mukaisten uhanalaisten rotujen kasvattamiseen 70 artiklassa tarkoitettujen sitoumusten mukaisesti; tai
geneettisen köyhtymisen uhkaamien kasvilajikkeiden säilyttämiseen 70 artiklassa tarkoitettujen sitoumusten mukaisesti;
lainojen korot, paitsi korkotuen tai vakuuspalkkiohyvityksen muodossa myönnettyjen avustusten osalta;
jäsenvaltioiden YMP:n strategiasuunnitelmissaan määrittelemiin laajamittaisiin infrastruktuureihin tehtävät investoinnit, jotka eivät ole osa asetuksen (EU) 2021/1060 32 artiklassa esitettyjä yhteisölähtöisiä paikallisia kehittämisstrategioita, lukuun ottamatta investointeja laajakaistaan sekä tulvien torjuntaa ja rannikkoalueiden suojelua koskeviin ennalta ehkäiseviin toimiin, joilla pyritään lieventämään mahdollisten luonnonkatastrofien, epäsuotuisten sääolojen tai muiden katastrofien seurauksia;
metsitykseen tehtävät investoinnit, jotka eivät ole johdonmukaisia metsitystä ja uudelleenmetsitystä koskevien yleiseurooppalaisten suuntaviivojen mukaisesti laadittujen, kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisten ympäristöön ja ilmastoon liittyvien tavoitteiden kanssa.
Ensimmäisen alakohdan a, b, d ja f alakohtaa ei sovelleta, jos tuki myönnetään rahoitusvälineiden muodossa.
Tuen enimmäismääriä voidaan korottaa
enintään 80 prosenttiin seuraavien investointien osalta:
investoinnit, jotka liittyvät yhteen tai useampaan erityiseen tavoitteeseen, jotka on vahvistettu 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa, ja eläinten hyvinvoinnin osalta6 artiklan 1 kohdan i alakohdassa;
sellaisten nuorten viljelijöiden investoinnit, jotka täyttävät jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan asettamat 4 artiklan 6 kohdan mukaiset edellytykset;
syrjäisimmillä alueilla tai Egeanmeren pienillä saarilla tehtävät investoinnit;
enintään 85 prosenttiin pientilojen investointien osalta jäsenvaltioiden määrittämällä tavalla;
enintään 100 prosenttiin seuraavien investointien osalta:
metsitys, peltometsätalousjärjestelmien käyttöönotto ja elvyttäminen, metsätalouden tilusjärjestelyt ja ei-tuotannolliset investoinnit, jotka liittyvät yhteen tai useampaan, 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa esitetyistä erityistavoitteista, mukaan lukien ei-tuotannolliset investoinnit kotieläinten ja kasvien suojaamiseksi villieläinten aiheuttamilta vahingoilta;
investoinnit jäsenvaltion määrittelemiin maaseutualueiden peruspalveluihin ja maa- ja metsätalouden infrastruktuuriin;
investoinnit maa- tai metsätalouden tuotantokyvyn palauttamiseen luonnonkatastrofien, epäsuotuisien sääolojen tai muiden katastrofien jälkeen ja investoinnit asianmukaisiin ennalta ehkäiseviin toimiin sekä investoinnit metsien terveyden ylläpitoon;
ei-tuotannolliset investoinnit, joita tuetaan asetuksen (EU) 2021/1060 32 artiklassa esitettyjen yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisstrategioiden ja tämän asetuksen 127 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeiden kautta;
74 artikla
Investoinnit kasteluun
Jäsenvaltiot voivat myöntää tukea olemassa olevan kastelujärjestelmän tai kasteluinfrastruktuurin osan parantamiseksi tehtävään investointiin vain siinä tapauksessa, että
ennakkoarvioinnissa sen oletetaan johtavan potentiaaliseen vedensäästöön olemassa olevan järjestelmän tai infrastruktuurin teknisten parametrien perusteella;
jos investointi vaikuttaa pohja- tai pintavesistöihin, joiden tila ei veden määrään liittyvistä syistä saavuta luokittelua ”hyvä” asiaankuuluvassa vesipiirin hoitosuunnitelmassa, vedenkäyttö vähentyy tosiasiallisesti niin, että kyseisten vesistöjen osalta saavutetaan direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdan mukainen hyvä tila.
Jäsenvaltioiden on vahvistettava YMP:n strategiasuunnitelmissaan tukikelpoisuuden ehdoksi tietty saavutettava potentiaalisen vedensäästön ja tosiasiallisen vedenkäytön vähentymisen prosenttiosuus 111 artiklan d alakohdan mukaisesti. Kyseisen vedensäästön osalta on otettava huomioon tämän asetuksen liitteessä XIII lueteltuun direktiiviin 2000/60/EY perustuvissa vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt tarpeet.
Mitään tämän kohdan edellytyksistä ei sovelleta olemassa olevaan järjestelmään tehtävään investointiin, joka vaikuttaa ainoastaan energiatehokkuuteen, eikä vesisäiliön rakentamiseen johtavaan investointiin tai uusioveden käyttöön johtavaan investointiin, joka ei vaikuta pohja- tai pintavesistöön.
Jäsenvaltiot voivat myöntää tukea investointiin, joka johtaa tiettyyn pohja- tai pintavesistöön vaikuttavan kastellun alueen nettolaajentumiseen, vain, jos
vesistön tila on veden määrään liittyvistä syistä saavuttanut luokittelun ”hyvä” asiaankuuluvassa vesipiirin hoitosuunnitelmassa; ja
ennakkoon tehdystä ympäristövaikutusanalyysistä käy ilmi, ettei investoinnilla ole merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia; kyseisen ympäristövaikutusanalyysin on oltava joko toimivaltaisen viranomaisen suorittama tai sen hyväksymä, ja se voi koskea myös maatilojen ryhmiä.
Jäsenvaltioiden on rajoitettava tuki yhteen tai useampaan määrään ylittämättä
80:tä prosenttia 4 kohdan mukaisesti maatiloilla kasteluun tehtävien investointien tukikelpoisista kustannuksista;
sataa prosenttia kasteluun käytettävään, maatilojen ulkopuoliseen maatalouden infrastruktuuriin tehtävien investointien tukikelpoisista kustannuksista;
65:tä prosenttia muiden maatiloilla kasteluun tehtävien investointien tukikelpoisista kustannuksista.
75 artikla
Nuorten viljelijöiden ja uusien viljelijöiden tilanpidon aloittaminen ja maaseudun yritystoiminnan käynnistäminen
Jäsenvaltiot voivat myöntää tämän artiklan mukaista tukea ainoastaan avustamiseksi seuraavissa tilanteissa:
sellaisten nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittaminen, jotka täyttävät jäsenvaltioiden YMP:n strategiasuunnitelmissaan asettamat 4 artiklan 6 kohdan mukaiset edellytykset;
maa- tai metsätalouteen liittyvän maaseudun yritystoiminnan käynnistäminen, mukaan lukien uusien viljelijöiden tilanpidon aloittaminen, tai maatilakotitalouden tulojen monipuolistaminen maatalouden ulkopuolelle;
asetuksen (EU) 2021/1060 32 artiklassa säädettyihin yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämisstrategioihin liittyvän, muuta kuin maataloustoimintaa koskevan yritystoiminnan käynnistäminen maaseutualueilla.
76 artikla
Riskinhallintavälineet
Jäsenvaltiot voivat tarpeiden arvioinnin pohjalta myöntää tukea erityyppisille riskinhallintavälineille, mukaan lukien tulojenvakauttamisvälineet, ja erityisesti
rahoitusosuuksia vakuutusmaksuihin;
rahoitusosuuksia keskinäisiin rahastoihin, myös perustamisen hallintokuluihin.
Kun jäsenvaltiot antavat 3 kohdassa tarkoitettua tukea, niiden on vahvistettava seuraavat tukikelpoisuusedellytykset:
tukikelpoisten riskinhallintavälineiden tyypit ja kattavuus;
tappioiden laskentamenetelmät ja korvaukseen johtavat tekijät;
keskinäisten rahastojen ja tarvittaessa muiden riskinhallintavälineiden perustamista ja hallintoa koskevat säännöt.
Jäsenvaltiot voivat antaa tukea erillisen käyttöpääoman rahoittamisen muodossa 80 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista rahoitusvälineistä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun tappioiden korvaamiseen viljelijöille, jotka eivät osallistu riskinhallintavälineeseen.
Tätä kohtaa ei sovelleta 19 artiklassa tarkoitettuihin rahoitusosuuksiin.
77 artikla
Yhteistyö
Jäsenvaltiot voivat myöntää tukea yhteistyöhön tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin, jotta voidaan
valmistella ja panna täytäntöön 127 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeita;
valmistella ja panna täytäntöön Leader;
edistää ja tukea unionin ja jäsenvaltioiden tunnustamia laatujärjestelmiä ja niiden käyttöä viljelijöiden keskuudessa;
tukea tuottajaryhmiä, tuottajaorganisaatioita tai toimialakohtaisia organisaatioita;
laatia ja panna täytäntöön jäsenvaltioiden määrittelemät älykkäitä kyliä koskevat strategiat;
tukea muita yhteistyömuotoja.
Jos tuki maksetaan kokonaismääränä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että toteutettavassa toimessa noudatetaan 70–76 ja 78 artiklassa vahvistettuja asiaankuuluvia sääntöjä ja vaatimuksia.
Silloin kun kyseessä on Leader, poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään,
tuki kaikkiin kustannuksiin, joihin voidaan myöntää asetuksen (EU) 2021/1060 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tukea valmisteluun, ja kyseisen kohdan b ja c alakohdan mukaisesti tukea valittujen strategioiden täytäntöönpanoon, on myönnettävä ainoastaan tuen kokonaismääränä tämän artiklan nojalla, ja
jäsenvaltioiden on varmistettava, että toteutettavissa toimissa, joihin liittyy investointeja, noudatetaan investointien interventiotyyppien mukaisia, tämän asetuksen 73 artiklassa vahvistettuja asiaankuuluvia unionin sääntöjä ja vaatimuksia.
Jäsenvaltioiden on rajoitettava tuki
laatujärjestelmiä koskevien tiedottamis- ja edistämistoimien osalta yhteen tai useampaan määrään ylittämättä 70:tä prosenttia tukikelpoisista kustannuksista;
tuottajaryhmien, tuottajaorganisaatioiden tai toimialakohtaisten organisaatioiden perustamisen osalta kymmeneen prosenttiin vuotuisesta kaupan pidetystä tuotannosta ja enimmillään 100 000 euroon vuotta kohti; kyseinen tuki on asteittain alenevaa, ja sitä voidaan myöntää hyväksymisen jälkeisinä ensimmäisinä viitenä vuonna.
78 artikla
Tietämyksen vaihto ja tiedon levittäminen
79 artikla
Toimien valinta
Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta valintaperusteita sellaisten investointien interventiossa, jotka on selkeästi kohdennettu ympäristötarkoituksiin tai jotka toteutetaan ennallistamistoimien yhteydessä.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa seurantakomitean kuulemisen jälkeen voidaan määrittää eri valintamenetelmä.
80 artikla
Rahoitusvälineitä koskevat erityissäännöt
Lisäksi sovelletaan tämän artiklan 3, 4 ja 5 kohtaa.
Jos toiminnot kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan, lopulliselle vastaanottajalle käyttöpääomaa varten myönnettävän tuen kokonaismäärä ei saa ylittää 200 000 euron bruttoavustusekvivalenttia minkä tahansa kolmen verovuoden jakson aikana.
Rahoitusvälineen tukikelpoisiksi menoiksi katsotaan rahoitusvälineen tukikelpoisuusaikana maksettujen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärä, lukuun ottamatta 115 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua kansallista lisärahoitusta, tai vakuuksien tapauksessa vakuussopimuksiin varattujen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärä. Kyseinen määrä vastaa
lopullisille vastaanottajille suoritettuja maksuja, kun kyseessä ovat lainat, oman pääoman ehtoiset ja oman pääoman luonteiset sijoitukset;
sekä voimassa oleviin että jo erääntyneisiin vakuussopimuksiin sovitusti varattuja varoja tappioihin liittyvien mahdollisten vakuusvaateiden täyttämiseksi; nämä varat lasketaan kerrannaissuhteen perusteella, joka on määritelty maksettuja uusia lainoja taikka lopullisille vastaanottajille tehtäviä oman pääoman ehtoisia sijoituksia varten;
lopullisille vastaanottajille tai heidän hyväkseen suoritettuja maksuja, kun rahoitusvälineitä yhdistetään muihin unionin rahoitusosuuksiin yhtä rahoitusvälinettä koskevassa toimessa asetuksen (EU) 2021/1060 58 artiklan 5 kohdan mukaisesti;
rahoitusvälineen täytäntöönpanosta elimille aiheutuneiden hallintomaksujen suorituksia ja hallintokustannusten korvauksia.
Kun rahoitusväline otetaan käyttöön peräkkäisinä ohjelmakausina, tukea voidaan myöntää lopullisille vastaanottajille tai heidän hyväkseen muun muassa hallintokustannuksiin ja -maksuihin edeltävänä ohjelmakautena tehtyjen sopimusten pohjalta edellyttäen, että tuki noudattaa seuraavan ohjelmakauden tukikelpoisuussääntöjä. Tällöin menoilmoitukseen sisällytettyjen menojen tukikelpoisuus määritellään asianomaisen ohjelmakauden sääntöjen mukaisesti.
Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan b alakohtaa, jos mainittu vakuuksista hyötyvä elin ei ole maksanut uusien lainojen, oman pääoman ehtoisten tai oman pääoman luonteisten sijoitusten suunniteltua määrää lopullisille vastaanottajille kerrannaissuhteen mukaisesti, tukikelpoiset menot vähennetään samassa suhteessa. Kerrannaissuhdetta voidaan tarkistaa silloin kun se on perusteltua markkinaolosuhteiden myöhempien muutosten vuoksi. Tällaisella tarkistuksella ei ole taannehtivaa vaikutusta.
Sovellettaessa tämän kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohtaa hallintomaksujen on perustuttava suoritukseen. Jos holdingrahastoa toteuttavat elimet valitaan tekemällä suoraan sopimus asetuksen (EU) 2021/1060 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kyseisille elimille maksettaviin hallintokustannuksiin ja -maksuihin, jotka voidaan ilmoittaa tukikelpoisiksi menoiksi, sovelletaan kynnysarvoa, joka on enintään viisi prosenttia lainojen lopullisille vastaanottajille maksettujen tai vakuussopimuksiin varattujen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärästä ja enintään seitsemän prosenttia oman pääoman ehtoisina tai oman pääoman luonteisina sijoituksina lopullisille vastaanottajille maksettujen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärästä.
Jos erityisrahastoa toteuttavat elimet valitaan tekemällä suoraan sopimus asetuksen (EU) 2021/1060 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kyseisille elimille maksettaviin hallintokustannuksiin ja -maksuihin, jotka voidaan ilmoittaa tukikelpoisiksi menoiksi, sovelletaan kynnysarvoa, joka on enintään seitsemän prosenttia lainojen lopullisille vastaanottajille maksettujen tai vakuussopimuksiin varattujen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärästä ja enintään 15 prosenttia oman pääoman ehtoisina tai oman pääoman luonteisina sijoituksina lopullisille vastaanottajille maksettujen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärästä.
Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan d alakohtaa, kun holdingrahastoa tai erityisrahastoja täytäntöön panevat elimet valitaan tarjouskilpailun perusteella noudattaen sovellettavaa oikeutta, hallintokustannusten ja -maksujen määrä vahvistetaan rahoitussopimuksessa ja määrässä otetaan huomioon tarjouskilpailun tulos.
Jos järjestelypalkkiot tai osa niistä veloitetaan lopullisilta vastaanottajilta, niitä ei voida ilmoittaa tukikelpoisiksi menoiksi.
81 artikla
Maaseuturahaston käyttö toteutettuna InvestEU-ohjelman kautta
InvestEU-ohjelmaan osoitettu määrä on käytettävä asetuksessa (EU) 2021/523 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.
Rahoitusosuussopimus, joka koskee tämän asetuksen 119 artiklan mukaisesti toimitetussa YMP:n strategiasuunnitelman muutospyynnössä varattua, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua määrää, on tehtävä samanaikaisesti, kun komissio hyväksyy täytäntöönpanopäätöksen, jolla hyväksytään YMP:n strategiasuunnitelman kyseinen muutos.
Jos jäsenvaltion osallistuminen InvestEU-ohjelmaan keskeytetään, asianomaiset määrät, jotka on maksettu rahoituksena yhteiseen vararahastoon, on perittävä takaisin sisäisinä käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan nojalla ja jäsenvaltion on esitettävä YMP:n strategiasuunnitelmansa muutospyyntö takaisin perittyjen määrien ja tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti tuleville kalenterivuosille osoitettujen määrien käyttämiseksi.
Rahoitusosuussopimuksen irtisanominen tai muuttaminen on tehtävä samanaikaisesti, kun komissio hyväksyy täytäntöönpanopäätöksen, jolla hyväksytään YMP:n strategiasuunnitelman asiaankuuluva muuttaminen, ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2026.
82 artikla
Tukilaskelman asianmukaisuus ja paikkansapitävyys
Jos tuet myönnetään lisäkustannusten ja tulonmenetysten perusteella 70, 71 ja 72 artiklan mukaisesti, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarpeelliset laskelmat ovat asianmukaisia ja paikkansapitäviä ja että ne on laadittu ennakolta oikeudenmukaisen, tasapuolisen ja todennettavissa olevan laskentamenetelmän perusteella. YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanosta vastaavista viranomaisista toiminnallisesti riippumattomien elinten, joilla on tarvittava asiantuntemus, on tätä varten suoritettava laskelmat tai vahvistettava niiden asianmukaisuus ja paikkansapitävyys.
83 artikla
Avustusmuodot
Tämän luvun mukaisesti myönnetyt avustukset voivat olla seuraavan muotoisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 70, 71, 72 ja 75 artiklan soveltamista:
tuensaajalle tosiasiallisesti aiheutuneiden tukikelpoisten kustannusten korvaaminen;
yksikkökustannukset;
kertakorvaukset;
kiinteämääräinen rahoitus.
Edellä olevan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettuihin avustusmuotoihin liittyvät määrät vahvistetaan jollakin seuraavista tavoista:
oikeudenmukainen, tasapuolinen ja todennettavissa oleva laskentamenetelmä, jonka perustana ovat
tilastotiedot, muut objektiiviset tiedot tai asiantuntija-arvio;
yksittäisten tuensaajien todennetut aiemmat tiedot; tai
yksittäisten tuensaajien tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt;
talousarvioesitykset, jotka vahvistetaan tapauskohtaisesti ja jotka toimen valitseva elin on hyväksynyt ennalta;
niiden vastaavia yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräistä rahoitusta koskevien soveltamissääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan unionin toimintapolitiikkojen aloilla samantyyppisiin toimiin;
niiden vastaavia yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräistä rahoitusta koskevien soveltamissääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan jäsenvaltion kokonaan rahoittamissa avustusjärjestelmissä samantyyppisiin toimiin.
Jäsenvaltiot voivat myöntää tuensaajille ehdollisia avustuksia, jotka ovat joko kokonaan tai osittain takaisin maksettavia tuen ehtoja koskevan asiakirjan määritelmän ja seuraavien ehtojen mukaisesti:
Tuensaaja maksaa tuen takaisin hallintoviranomaisen ja tuensaajan sopimien ehtojen mukaisesti.
Jäsenvaltioiden on käytettävä tuensaajan takaisin maksamia varoja YMP:n strategiasuunnitelman samaan erityiseen tavoitteeseen 31 päivään joulukuuta 2029 mennessä joko ehdollisina avustuksina, rahoitusvälineenä tai jonain muuna tuen muotona; takaisin maksetut määrät ja tiedot niiden uudelleenkäytöstä on sisällytettävä viimeiseen vuotuiseen tuloksellisuuskertomukseen.
Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että varat pidetään erillisillä tileillä tai erillään asianmukaisilla kirjanpitokoodeilla.
Unionin varat, jotka tuensaajat ovat jossakin vaiheessa maksaneet takaisin mutta joita ei ole käytetty uudelleen 31 päivään joulukuuta 2029 mennessä, maksetaan takaisin unionin talousarvioon asetuksen (EU) 2021/2116 34 artiklan mukaisesti.
84 artikla
Siirretty säädösvalta maaseudun kehittämisen interventiotyyppejä koskevien lisävaatimusten osalta
Siirretään komissiolle valta antaa 152 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi vaatimuksilla, joilla täydennetään tässä luvussa vahvistettuja vaatimuksia ja jotka koskevat edellytyksiä myöntää tukea
70 artiklassa tarkoitetuille hoitositoumuksille, jotka koskevat geenivaroja ja eläinten hyvinvointia;
77 artiklassa tarkoitetuille laatujärjestelmille siltä osin, mikä koskee lopputuotteen erityisyyttä, mahdollisuutta hyödyntää järjestelmää, sitovien tuote-erityisyyksien todentamista, järjestelmän läpinäkyvyyttä ja tuotteiden jäljitettävyyttä sekä vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien tunnustamista jäsenvaltioissa.
IV OSASTO
RAHOITUSSÄÄNNÖKSET
85 artikla
Maataloustukirahaston ja maaseuturahaston menot
Maataloustukirahastosta rahoitetaan interventiotyyppejä, jotka liittyvät
16 artiklassa säädettyihin suoriin tukiin;
III osaston III luvussa säädettyihin interventioin tietyillä aloilla.
86 artikla
Menojen tukikelpoisuus
Menot ovat tukikelpoisia
maataloustukirahaston rahoitusosuudesta sitä vuotta seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta, jona komissio hyväksyy YMP:n strategiasuunnitelman;
maaseuturahaston rahoitusosuudesta YMP:n strategiasuunnitelman toimittamispäivästä alkaen, mutta aikaisintaan 1 päivästä tammikuuta 2023.
Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja 4 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, YMP:n strategiasuunnitelmassa voidaan vahvistaa, että kun kyseessä ovat kiireelliset toimenpiteet, joiden syynä ovat luonnonkatastrofit, muut katastrofit tai epäsuotuisat sääolot taikka jotka johtuvat jäsenvaltion tai alueen sosioekonomisten olosuhteiden merkittävästä ja äkillisestä muutoksesta, YMP:n strategiasuunnitelman muutoksiin liittyvien maaseuturahastosta rahoitettavien menojen tukikelpoisuus voi alkaa kyseisestä tapahtumapäivästä.
Jäsenvaltioiden on vahvistettava tuensaajalle aiheutuneiden kustannusten tukikelpoisuuden alkamispäivä. Alkamispäivää ei saa vahvistaa 1 päivää tammikuuta 2023 aiemmaksi.
Toimet eivät ole tukikelpoisia, jos ne on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen kuin tukihakemus on jätetty hallintoviranomaiselle, siitä riippumatta, onko kaikki asiaankuuluvat maksut maksettu.
Toimet, jotka liittyvät taimikkojen varhaiseen hoitamiseen ja nuorten metsiköiden hoitamiseen kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti sekä jäsenvaltion määrittelemän yhden tai useamman 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa esitetyn erityisen tavoitteen edistämiseen, voivat kuitenkin olla tukikelpoisia, vaikka ne on saatu fyysisesti päätökseen ennen kuin tukihakemus on jätetty hallintoviranomaiselle.
87 artikla
Suorien tukien muodossa olevien interventiotyyppien määrärahat
Enimmäismäärä, joka voidaan jäsenvaltiossa myöntää kunakin kalenterivuonna tämän asetuksen III osaston II luvun 3 jakson 2 alajakson mukaisesti ja ennen tämän asetuksen 17 artiklan soveltamista, ei saa ylittää liitteessä VIII kyseisen jäsenvaltion osalta esitettyjä määrärahoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2021/2116 17 artiklan soveltamista.
Sovellettaessa 96, 97 ja 98 artiklaa liitteessä V vahvistetut jäsenvaltion määrärahat sen jälkeen, kun on vähennetty liitteessä VIII vahvistetut määrät ja ennen 17 artiklan mukaisia mahdollisia siirtoja, vahvistetaan liitteessä IX.
Liitteen IX mukauttamisessa ei kuitenkaan oteta huomioon 17 artiklan mukaisia siirtoja.
88 artikla
Tiettyjen interventiotyyppien määrärahat tietyillä aloilla
Unionin taloudellinen apu oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alan interventiotyypeille varainhoitovuotta kohden jaetaan seuraavalla tavalla:
Kreikalle 10 666 000 euroa
Ranskalle 554 000 euroa; ja
Italialle 34 590 000 euroa.
Suorien tukien määrärahoihin siirrettyjä jäsenvaltioiden määrärahoja ei enää voida käyttää 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin interventiotyyppeihin.
Jäsenvaltiot voivat päättää korottaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun prosenttiosuuden enintään viiteen prosenttiin. Kyseisessä tapauksessa kyseistä korotusta vastaava määrä on vähennettävä 96 artiklan 1, 2 tai 5 kohdassa vahvistetusta enimmäismäärästä, eikä sitä voida enää käyttää III osaston II luvun 3 jakson 1 alajaksossa tarkoitettujen, tuotantosidonnaisen tulotuen interventioiden määrärahoihin.
Määrä, joka vastaa tämän kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettua jäsenvaltioiden suorien tukien määrärahojen prosenttiosuutta ja joka käytetään muiden alojen interventiotyyppeihin jonain tiettynä varainhoitovuonna, katsotaan jäsenvaltioiden varainhoitovuosikohtaisiksi määrärahoiksi muiden alojen interventiotyypeille.
89 artikla
Maaseudun kehittämisen interventiotyyppien määrärahat
90 artikla
Maaseuturahaston rahoitusosuus
Komission täytäntöönpanopäätöksessä, jolla hyväksytään YMP:n strategiasuunnitelma 118 artiklan 6 kohdan mukaisesti, vahvistetaan maaseuturahastosta suunnitelmaan myönnettävä enimmäisrahoitusosuus. Maaseuturahaston osuus on laskettava tukikelpoisten julkisten menojen määrän perusteella, laskematta mukaan 115 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua kansallista lisärahoitusta.
91 artikla
Maaseuturahaston rahoitusosuustasot
Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, maaseuturahaston rahoitusosuustaso saa olla enintään
85 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista vähemmän kehittyneillä alueilla;
80 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista syrjäisimmillä alueilla ja pienillä Egeanmeren saarilla;
60 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista asetuksen (EU) 2021/1060 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetuilla siirtymäalueilla;
43 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista muilla alueilla.
Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, maaseuturahaston enimmäisrahoitusosuustaso voi, mikäli YMP:n strategiasuunnitelmassa 2 kohdan mukaisesti määritelty taso on alhaisempi, olla
65 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista, jotka koskevat 71 artiklassa tarkoitettuja luonnonhaittoja ja muita aluekohtaisia haittoja;
80 prosenttia 70 artiklassa tarkoitettujen tukikelpoisten julkisten menojen, 72 artiklassa tarkoitettujen tukien, 73 artiklassa tarkoitettujen ei-tuotannollisten investointien tuen, eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeiden 71 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisen tuen ja 77 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen Leaderin osalta;
100 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista sellaisten toimien osalta, jotka saavat rahoitusta maaseuturahastoon 17 ja 103 artiklan mukaisesti siirretyistä varoista.
92 artikla
Vähimmäismäärärahat Leaderissa
93 artikla
Vähimmäismäärärahat ympäristöön ja ilmastoon liittyviä erityistavoitteita edistäville interventioille
Saadakseen rahoitusosuuden vastaamaan 1 kohdassa vahvistettua prosenttiosuutta, jäsenvaltioiden on sisällytettävä menoja seuraaviin interventioihin:
100 prosenttia 70 artiklassa tarkoitettuihin hoitositoumuksiin;
50 prosenttia 71 artiklassa tarkoitettuihin luonnonhaittoihin tai muihin aluekohtaisiin haittoihin;
100 prosenttia 72 artiklassa tarkoitettuihin aluekohtaisiin rajoitteisiin;
100 prosenttia 73 ja 74 artiklan mukaisiin investointeihin, jotka liittyvät yhteen tai useampaan erityiseen tavoitteeseen, jotka on vahvistettu 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa, ja eläinten hyvinvoinnin osalta 6 artiklan 1 kohdan i alakohdassa.
94 artikla
Teknisen avun enimmäismäärärahat
YMP:n strategiasuunnitelmaan myönnettävä maaseuturahaston rahoitusosuus voidaan korottaa kuuteen prosenttiin, jos maaseudun kehittämiseen myönnettävä unionin kokonaistuki on enintään 1,1 miljardia euroa.
95 artikla
Nuorille viljelijöille myönnettävän tuen vähimmäismäärärahat
Kunkin jäsenvaltion osalta liitteessä XII vahvistettu vähimmäismäärä varataan 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen saavuttamiseen. Kun on tehty vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia käsittelevä tilanneanalyysi, jäljempänä ’SWOT-analyysi’, ja on määritelty tarpeet, joihin on puututtava, määrä käytetään toiseen tai molempiin seuraavista interventiotyypeistä:
30 artiklassa säädetty nuorten viljelijöiden täydentävä tulotuki;
75 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittaminen.
96 artikla
Tuotantosidonnaisen tulotuen enimmäismäärärahat
97 artikla
Ekojärjestelmien vähimmäismäärärahat
Jäsenvaltiot voivat kalenterivuosina 2023 ja 2024 käyttää 101 artiklan 3 kohdan mukaisesti määrät, jotka on varattu tämän artiklan mukaisesti III osaston II luvun 2 jakson 4 alajaksossa tarkoitettuihin ekojärjestelmiin, rahoittaakseen kyseessä olevana vuonna muita III osaston II luvun 2 jaksossa tarkoitettuja interventioita, edellyttäen että kaikki mahdollisuudet käyttää varoja ekojärjestelmiin on käytetty,
enintään määrän, joka vastaa 5 prosenttia liitteessä IX asianomaista kalenterivuotta kohti vahvistetuista määristä;
enemmän kuin määrän, joka vastaa 5 prosenttia liitteessä IX asianomaista kalenterivuotta kohti vahvistetuista määristä, edellyttäen että noudatetaan 6 kohdan edellytyksiä.
Soveltaessaan 5 kohdan b alakohtaa jäsenvaltioiden on muutettava YMP:n strategiasuunnitelmiaan 119 artiklan mukaisesti
korottaakseen YMP:n strategiasuunnitelmakauden jäljellä olevien vuosien osalta määriä, jotka varataan tämän artiklan mukaisesti III osaston II luvun 2 jakson 4 alajaksossa tarkoitettuihin ekojärjestelmiin, määrällä, joka on vähintään yhtä suuri kuin III osaston II luvun 2 jaksossa tarkoitettujen muiden interventioiden rahoittamiseen tämän artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti käytetty määrä; tai
korottaakseen 70, 72, 73 ja 74 artiklan mukaisiin interventioihin varattuja määriä, sikäli kuin kyseisillä interventioilla pyritään erityistavoitteisiin, jotka on vahvistettu 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa, sekä eläinten hyvinvoinnin osalta 6 artiklan 1 kohdan i alakohdassa, määrällä, joka on vähintään yhtä suuri kuin III osaston II luvun 2 jaksossa tarkoitettujen muiden toimien rahoittamiseen tämän artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti käytetty määrä. Tämän kohdan mukaisesti 70, 72, 73 ja 74 artiklan mukaisiin interventioihin varattuja lisämääriä ei oteta huomioon, jos jäsenvaltio käyttää tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoa.
Jos jäsenvaltio 5 kohdan a alakohtaa soveltaessaan käyttää vuodet 2023–2024 kattavalla kaudella määrän, joka ylittää 2,5 prosenttia liitteessä IX vuosille 2023 ja 2024 vahvistetusta määrärahojen summasta, rahoittaakseen III osaston II luvun 2 jaksossa tarkoitettuja muita interventioita, sen on korvattava määrät, jotka yhteenlaskettuna ylittävät 2,5 prosenttia liitteessä IX vuosille 2023 ja 2024 vahvistetusta määrärahojen summasta ja joilla rahoitetaan kyseisinä vuosina III osaston II luvun 2 jaksossa tarkoitettuja muita interventioita, muuttamalla sen YMP:n strategiasuunnitelmaa 119 artiklan mukaisesti
korottaakseen YMP:n strategiasuunnitelmakauden jäljellä olevien vuosien osalta määriä, jotka varataan tämän artiklan mukaisesti III osaston II luvun 2 jakson 4 alajaksossa tarkoitettuihin ekojärjestelmiin, määrällä, joka on vähintään yhtä suuri kuin määrät, jotka yhteenlaskettuna ylittävät 2,5 prosenttia liitteessä IX vuosille 2023 ja 2024 vahvistetusta määrärahojen summasta; tai
korottaakseen 70, 72, 73 ja 74 artiklan mukaisiin interventioihin varattuja määriä, sikäli kuin kyseisillä interventioilla pyritään erityistavoitteisiin, jotka on vahvistettu 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa, sekä eläinten hyvinvoinnin osalta 6 artiklan 1 kohdan i alakohdassa, määrällä, joka on vähintään yhtä suuri kuin määrät, jotka yhteenlaskettuna ylittävät 2,5 prosenttia liitteessä IX vuosille 2023 ja 2024 vahvistetusta määrärahojen summasta. Tämän kohdan mukaisesti 70, 72, 73 ja 74 artiklan mukaisiin interventioihin varattuja lisämääriä ei oteta huomioon, jos jäsenvaltio käyttää tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoa.
Edellä olevaa 8 kohtaa soveltaessaan jäsenvaltioiden on muutettava YMP:n strategiasuunnitelmaa 119 artiklan mukaisesti
korottaakseen YMP:n strategiasuunnitelmakauden jäljellä olevien vuosien osalta määriä, jotka varataan tämän artiklan mukaisesti ekojärjestelmiin sekä eläinten hyvinvointia koskeviin järjestelmiin, määrällä, joka on vähintään yhtä suuri kuin III osaston II luvun 2 jaksossa tarkoitettujen muiden interventioiden rahoittamiseen 8 kohdan mukaisesti käytetty määrä; tai
korottaakseen 70, 72, 73 ja 74 artiklan mukaisiin toimiin varattuja määriä, sikäli kuin kyseisillä interventioilla pyritään erityistavoitteisiin, jotka on vahvistettu 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa, sekä eläinten hyvinvoinnin osalta 6 artiklan 1 kohdan i alakohdassa, määrällä, joka on vähintään yhtä suuri kuin III osaston II luvun 2 jaksossa tarkoitettujen muiden interventioiden rahoittamiseen tämän artiklan 8 kohdan mukaisesti käytetty määrä. Tämän kohdan mukaisesti 70, 72, 73 ja 74 artiklan mukaisiin interventioihin varattuja lisämääriä ei oteta huomioon, jos jäsenvaltio käyttää tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoa.
98 artikla
Vähimmäismäärärahat uudelleenjakotulotukea varten
99 artikla
Life- ja Erasmus+ -ohjelmien mukaisten toimien vapaaehtoinen rahoitusosuus maaseuturahaston määrärahoista
Jäsenvaltiot voivat päättää YMP:n strategiasuunnitelmissaan käyttää tietyn osuuden maaseuturahaston määrärahoista tuen vivuttamiseen ja integroitujen strategisten luontohankkeiden laajentamiseen viljelijöiden yhteisöjä hyödyttävällä tavalla asetuksen (EU) 2021/783 mukaisesti sekä rahoittaa toimia, jotka koskevat oppimiseen liittyvää kansainvälistä liikkuvuutta maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla kiinnittäen erityistä huomiota nuoriin viljelijöihin ja maaseutualueilla asuviin naisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/817 ( 16 ) mukaisesti.
100 artikla
Ilmastomenojen seuraaminen
Vaikutus menotavoitteen saavuttamiseen on arvioitava soveltamalla erityisiä painotuskertoimia, jotka on eriytetty sen mukaan, edistetäänkö tuella merkittävästi vai kohtalaisesti ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden saavuttamista. Kyseiset painotuskertoimet ovat seuraavat:
40 prosenttia, kun kyseessä ovat III osaston II luvun 2 jakson 2 ja 3 alajaksossa tarkoitetun perustulotuen ja täydentävän tulotuen menot;
100 prosenttia, kun kyseessä ovat III osaston II luvun 2 jakson 4 alajaksossa tarkoitettujen ekojärjestelmien menot;
100 prosenttia, kun kyseessä ovat 93 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sellaisten interventioiden menot, jotka ovat muita kuin tämän kohdan d alakohdassa tarkoitettuja interventioita;
40 prosenttia, kun kyseessä ovat 71 artiklassa tarkoitetuista luonnonhaitoista tai muista aluekohtaisista haitoista aiheutuvat menot.
101 artikla
Alustavat määrärahat
Jäsenvaltioiden 1 ja 2 kohdan mukaisesti asettamat alustavat määrärahat eivät estä kyseisiä jäsenvaltioita käyttämästä kyseisistä alustavista määrärahoista peräisin olevia varoja muiden interventioiden määrärahoina ilman, että ne muuttavat 119 artiklan mukaisesti YMP:n strategiasuunnitelmiaan, jollei tästä asetuksesta ja erityisesti sen 87, 88, 89, 90, 92–98 ja 102 artiklasta ja asetuksen (EU) 2021/2116 ja erityisesti sen 32 artiklan 6 kohdan b alakohdan säännöksistä ja seuraavista edellytyksistä muuta johdu:
suorien tukien muodossa olevia interventioita koskevia määrärahoja käytetään muihin interventioihin suorien tukien muodossa;
maaseudun kehittämisen interventioita koskevia määrärahoja käytetään muihin interventioihin maaseudun kehittämisen hyväksi;
mehiläishoitoalan ja viinialan interventioiden määrärahoja käytetään vain saman alan muihin interventioihin;
42 artiklan f alakohdassa tarkoitettujen muiden alojen interventioita koskevia määrärahoja käytetään kyseisessä alakohdassa tarkoitettujen muiden alojen interventioihin, jotka vahvistetaan YMP:n strategiasuunnitelmassa, eikä tällainen käyttö vaikuta hyväksyttyihin toimintaohjelmiin.
Ensimmäisen alakohdan a alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot, jotka ovat päättäneet myöntää perustulotukea tukioikeuksien perusteella 23 artiklan mukaisesti, voivat korottaa tai alentaa maksettavia määriä lineaarisesti kyseessä olevana kalenterivuonna aktivoitujen tukioikeuksien arvon perusteella perustulotuen mukaisia interventioita varten 102 artiklan 2 kohdan mukaisesti suunniteltujen vähimmäis- ja enimmäisyksikkömäärien rajoissa.
102 artikla
Suunnitellut yksikkömäärät ja suunnitellut tuotokset
Asetuksen (EU) 2021/2116 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhdennetyn järjestelmän kattamille interventioille vahvistetaan yhtenäiset yksikkömäärät paitsi silloin, kun yhtenäiset yksikkömäärät eivät ole mahdollisia tai soveltuvia intervention suunnittelun tai soveltamisalan vuoksi. Tällaisissa tapauksissa vahvistetaan keskimääräiset yksikkömäärät.
”Suunniteltu enimmäisyksikkömäärä” ja ”suunniteltu vähimmäisyksikkömäärä’ ovat enimmäis- ja vähimmäisyksikkömäärät, jotka odotetaan maksettavan asiaankuuluvista tuotoksista.
Jäsenvaltiot voivat suunniteltua enimmäis- tai vähimmäisyksikkömäärää tai molempia vahvistaessaan perustella kyseisiä arvoja kohdentamisjoustolla, joka on tarpeen, jotta määrärahoja ei jää käyttämättä.
Jäljempänä 134 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettu toteutunut yksikkömäärä saa olla suunniteltua yksikkömäärää tai suunniteltua vähimmäisyksikkömäärää alhaisempi vain sen estämiseksi, ettei 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille suorien tukien muodossa oleville interventiotyypeille kohdenneta liikaa määrärahoja.
”Suunniteltu keskimääräinen enimmäisyksikkömäärä” on enimmäismäärä, joka odotetaan keskimäärin maksettavaksi asiaankuuluvista tuotoksista.
103 artikla
Joustovara suorien tukien määrärahojen ja maaseuturahaston määrärahojen välillä
Osana 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ehdotustaan YMP:n strategiasuunnitelmaksi jäsenvaltio voi päättää siirtää
enintään 25 prosenttia liitteessä V vahvistetuista suorien tukien määrärahoistaan tapauksen mukaan liitteessä VIII vahvistettujen kalenterivuosien 2023–2026 puuvillan määrärahojen vähentämisen jälkeen varainhoitovuosien 2024–2027 maaseuturahaston määrärahoihinsa; tai
enintään 25 prosenttia varainhoitovuosien 2024–2027 maaseuturahaston määrärahoistaan liitteessä V vahvistettuihin kalenterivuosien 2023–2026 suorien tukien määrärahoihinsa.
Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua siirtoa jäsenvaltion suorien tukien määrärahoista maaseuturahastoa koskeviin määrärahoihin voidaan prosenttimääräisesti korottaa
enintään 15 prosenttiyksikköä, jos kyseinen jäsenvaltio käyttää vastaavan maaseuturahastosta rahoitettavien interventioiden määrärahojen korotuksen interventioin, joilla pyritään tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
enintään kaksi prosenttiyksikköä, jos kyseinen jäsenvaltio käyttää vastaavan korotuksen 95 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.
V OSASTO
YMP:N STRATEGIASUUNNITELMA
I LUKU
YLEISET VAATIMUKSET
104 artikla
YMP:n strategiasuunnitelmat
Jos YMP:n strategiasuunnitelman osatekijöitä laaditaan alueellisella tasolla, jäsenvaltion on varmistettava johdonmukaisuus ja yhtenäisyys kansallisella tasolla laaditun YMP:n strategiasuunnitelman osatekijöiden kanssa. Alueellisella tasolla laaditut osatekijät on otettava asianmukaisesti huomioon asiaankuuluvissa 107 artiklan mukaisissa YMP:n strategiasuunnitelman jaksoissa.
Kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on esitettävä interventioita III osastossa vahvistettujen interventiotyyppien perusteella.
105 artikla
Kunnianhimoisemmat ympäristöön ja ilmastoon liittyvät tavoitteet
106 artikla
Menettelyä koskevat vaatimukset
YMP:n strategiasuunnitelman laatimisesta jäsenvaltiossa vastaavan elimen on varmistettava, että
asiaankuuluvat alueelliset viranomaiset otetaan tapauksen mukaan tosiasiallisesti mukaan YMP:n strategiasuunnitelman laadintaan; ja
ympäristö- ja ilmastoasioista vastaavat toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat tosiasiallisesti YMP:n strategiasuunnitelman ympäristöön ja ilmastoon liittyvien näkökohtien valmisteluun.
Kunkin jäsenvaltion on järjestettävä kumppanuus toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten kanssa. Kyseiseen kumppanuuteen on kuuluttava ainakin seuraavat kumppanit:
asiaankuuluvat alue- ja paikallisviranomaiset ja muut viranomaiset, mukaan lukien ympäristö- ja ilmastoasioista vastaavat toimivaltaiset viranomaiset;
talouselämän edustajat ja työmarkkinaosapuolet, mukaan lukien maatalousalan edustajat;
asianomaiset kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet ja tarvittaessa sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastuussa olevat elimet.
Jäsenvaltioiden on otettava kyseiset kumppanit tosiasiallisesti mukaan YMP:n strategiasuunnitelmien valmisteluun ja kuultava asiaankuuluvia sidosryhmiä, tarvittaessa myös 13 artiklassa tarkoitettujen vähimmäistoimenpidevaatimusten osalta.
II LUKU
YMP:N STRATEGIASUUNNITELMAN SISÄLTÖ
107 artikla
YMP:n strategiasuunnitelman sisältö
Kunkin YMP:n strategiasuunnitelman on sisällettävä seuraavia seikkoja koskevat jaksot:
tarpeiden arviointi;
interventiostrategia;
useille interventioille yhteiset osatekijät;
strategiassa täsmennetyt suorat tuet, interventiot tietyillä aloilla ja maaseudun kehittämisen interventiot;
tavoite- ja rahoitussuunnitelmat;
hallinto- ja koordinointijärjestelmä;
seikat, joilla varmistetaan YMP:n uudenaikaistaminen.
jos YMP:n strategiasuunnitelman osatekijöitä laaditaan alueellisella tasolla, lyhyt kuvaus jäsenvaltion kansallisen ja alueellisen tason rakenteista ja erityisesti siitä, mitkä osatekijät laaditaan kansallisella ja mitkä alueellisella tasolla.
Kunkin YMP:n strategiasuunnitelman on sisällettävä seuraavat liitteet:
liite I, joka koskee ennakkoarviointia ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/42/EY tarkoitettua ( 17 ) strategista ympäristöarviointia (SYA);
liite II, joka koskee SWOT-analyysiä;
liite III, joka koskee kumppaneiden kuulemista;
tarvittaessa liite IV, joka koskee puuvillan lajikohtaista tukea;
liite V, joka koskee YMP:n strategiasuunnitelman soveltamisalaan kuuluvaa kansallista lisärahoitusta;
tarvittaessa liite VI, joka koskee siirtymäkauden kansallista tukea.
108 artikla
Tarpeiden arviointi
Edellä 107 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tarpeiden arvioinnin on sisällettävä seuraavat seikat:
yhteenveto 115 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta SWOT-analyysista;
tarpeiden määritteleminen kunkin 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa vahvistetun erityisen tavoitteen osalta SWOT-analyysista saadun näytön perusteella; kaikki SWOT-analyysissa havaitut tarpeet on kuvattava riippumatta siitä, käsitelläänkö niitä YMP:n strategiasuunnitelman avulla vai ei;
kun kyseessä on 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa esitetty, maatilojen taloudellista elinkelpoisuutta ja selviytymiskykyä koskeva erityistavoite, suorien tukien oikeudenmukaisempaan jakamiseen sekä vaikuttavampaan ja tehokkaampaan kohdentamiseen liittyvä tarpeiden arviointi, ottaen tarvittaessa huomioon jäsenvaltioiden maatilojen rakenne, ja riskinhallintaan liittyvä tarpeiden arviointi;
tapauksen mukaan tiettyjen maantieteellisten alueiden, kuten syrjäisten alueiden sekä vuoristo- ja saarialueiden, tarpeiden analysointi;
tarpeiden priorisointi, mukaan lukien tehtyjen valintojen vankat perustelut, tarvittaessa myös syistä, joiden vuoksi tiettyjä yksilöityjä tarpeita ei käsitellä tai käsitellään vain osittain YMP:n strategiasuunnitelmassa.
Edellä 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden osalta tarvearvioinnissa on otettava huomioon kansalliset ympäristö- ja ilmastosuunnitelmat, jotka perustuvat liitteessä XIII lueteltuihin säädöksiin.
Jäsenvaltioiden on tarvearvioinnissaan käytettävä uusia ja luotettavia tietoja ja sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja, jos sellaisia on saatavilla.
109 artikla
Interventiostrategia
Edellä 107 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa interventiostrategiassa on vahvistettava kullekin 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa vahvistetulle erityiselle tavoitteelle, joka on sisällytetty YMP:n strategiasuunnitelmaan, seuraavat seikat:
tavoitteet ja asiaan liittyvät välitavoitteet asiaankuuluville tulosindikaattoreille, joita jäsenvaltio käyttää 108 artiklassa tarkoitetun tarvearvioinnin perusteella. Kyseisten tavoitteiden arvo on perusteltava kyseisen tarvearvioinnin perusteella. Edellä 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa esitetyille erityistavoitteille on johdettava tavoitteet tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyistä selvitykseen sisällytettävistä tekijöistä;
interventiot, jotka perustuvat III osastossa esitettyihin interventiotyyppeihin ja jotka on suunniteltava niin, että niillä puututaan asianomaisen alueen erityistilanteeseen, noudattaen järkevää interventiologiikkaa ja käyttäen apuna 139 artiklassa tarkoitettua ennakkoarviointia, 115 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua SWOT-analyysiä ja 108 artiklassa tarkoitettua tarpeiden arviointia;
osatekijät, joista käy ilmi, miten interventiot mahdollistavat tavoitteiden saavuttamisen ja miten ne ovat keskenään johdonmukaisia ja yhteensopivia;
osatekijät, jotka osoittavat, että varojen jakaminen YMP:n strategiasuunnitelman interventioihin on perusteltu ja asianmukainen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja että se vastaa 112 artiklassa tarkoitettua rahoitussuunnitelmaa.
Interventiostrategiassa on osoitettava strategian johdonmukaisuus ja interventioiden täydentävyys suhteessa 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa esitettyihin erityistavoitteisiin esittämällä
yleiskatsaus YMP:n strategiasuunnitelman ympäristö- ja ilmastoarkkitehtuurista, jossa kuvataan seuraavat seikat:
kunkin liitteessä III luetteloidun GAEC-vaatimuksen osalta kuvaus siitä, miten unionin toimenpidevaatimus pannaan täytäntöön, mukaan lukien seuraavat: yhteenveto tilakäytännöistä, alueellisesta soveltamisalasta, toimenpidevaatimuksen piiriin kuuluvista viljelijä- ja muiden tuensaajien tyypeistä ja tarvittaessa kuvaus siitä, miten käytäntö edistää kyseistä GAEC-vaatimuksen päätavoitetta;
ehdollisuuden kokonaisvaikutus 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen;
asiaankuuluvien 31 artiklan 5 kohdassa ja 70 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen perusedellytysten keskinäinen täydentävyys, ehdollisuus ja eri interventiot, mukaan lukien tuki luonnonmukaiselle maataloudelle, joilla pyritään 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin;
keinot, joilla pyritään saavuttamaan 105 artiklassa tarkoitettu suurempi kokonaispanostus;
tapa, jolla YMP:n strategiasuunnitelman ympäristö- ja ilmastoarkkitehtuurin on tarkoitus edistää niiden pitkän aikavälin kansallisten tavoitteiden saavuttamista, jotka vahvistetaan liitteessä XIII luetelluissa säädöksissä tai johtuvat niistä, ja olla johdonmukainen kyseisten tavoitteiden suhteen;
kun kyseessä on 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa vahvistettu erityistavoite, yleiskatsaus YMP:n strategiasuunnitelmassa nuorten viljelijöiden osalta esitetyistä asiaankuuluvista interventioista ja erityisedellytyksistä, joita on käsitelty tarkemmin esimerkiksi 26 artiklan 4 kohdan a alakohdassa, 30, 73 ja 75 artiklassa sekä 77 artiklan 6 kohdassa. Jäsenvaltioiden on erityisesti viitattava 95 artiklaan esittäessään rahoitussuunnitelman 30, 73 ja 75 artiklassa tarkoitettujen interventiotyyppien osalta. Yleiskatsauksessa on myös selvennettävä yleisesti vuorovaikutusta kansallisten välineiden kanssa unionin ja jäsenvaltioiden toimien johdonmukaisuuden lisäämiseksi alalla;
selvitys siitä, millä tavalla III osaston II luvun 3 jakson 1 alajaksossa tarkoitetun tuotantosidonnaisen tulotuen piiriin kuuluvat interventiot ovat sopusoinnussa direktiivin 2000/60/EY kanssa;
6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistetun erityisen tavoitteen osalta yleiskatsaus YMP:n strategiasuunnitelman keinoihin, joilla pyritään tavoitteeseen tulotuen oikeudenmukaisemmasta jakamisesta sekä vaikuttavammasta ja tehokkaammasta kohdentamisesta viljelijöille, mukaan lukien tarvittaessa tiedot, joilla perustellaan 29 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisen poikkeuksen soveltaminen. Kyseisessä yleiskatsauksessa on tapauksen mukaan käsiteltävä myös 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun perustulotuen alueellisen soveltamisen johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä suhteessa muihin interventioihin liittyvään tukeen ja erityisesti suhteessa 71 artiklassa tarkoitettuun, luonnonhaittoihin tai muihin aluekohtaisiin haittoihin myönnettävään tukeen;
yleiskatsaus alaan liittyvistä interventiosta, mukaan lukien III osaston II luvun 3 jakson 1 alajaksossa tarkoitettu tuotantosidonnainen tulotuki ja III osaston III luvussa tarkoitetut interventiot tietyillä aloilla, lisäksi perustelut kyseisten alojen valinnalle, luettelo kunkin alan interventiosta, interventioiden täydentävyys;
tarvittaessa selvitys siitä, millä interventiolla on tarkoitus pyrkiä varmistamaan johdonmukainen ja yhdennetty lähestymistapaa riskinhallintaan;
tarvittaessa kuvaus kansallisten ja alueellisten interventioiden välisestä vuorovaikutuksesta, mukaan lukien määrärahojen jakautuminen interventioittain ja rahastoittain;
yleiskatsaus siihen, kuinka YMP:n strategiasuunnitelmalla edistetään 6 artiklan 1 kohdan i alakohdassa vahvistetun eläinten hyvinvoinnin parantamista ja mikrobilääkeresistenssin torjumista, mukaan lukien perusedellytykset ja täydentävyys ehdollisuuden ja eri interventioiden välillä, koskevan erityistavoitteen saavuttamista;
selvitys siitä, kuinka interventiolla ja useaan eri interventioon kuuluvilla yhteisillä osatekijöillä edistetään yksinkertaistamista lopullisten tuensaajien kannalta sekä hallinnollisen rasitteen lieventämistä.
110 artikla
Useille interventioille yhteiset osatekijät
Edellä 107 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja useille interventioille yhteisiä osatekijöitä koskevaan jaksoon on sisällytettävä seuraavat seikat:
jäsenvaltion 4 artiklan mukaisesti esittämät määritelmät ja edellytykset sekä 18 artiklan mukaiset vähimmäisvaatimukset suorien tukien muodossa oleville interventioille;
kuvaus 94 ja 125 artiklassa tarkoitetun teknisen avun käytöstä ja kuvaus 126 artiklassa tarkoitetuista kansallisista YMP-verkostoista;
6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden osalta ”maaseutualueiden” määritelmä, jota käytetään YMP:n strategiasuunnitelmassa jäsenvaltion määrittelemällä tavalla;
muut täytäntöönpanoa koskevat tiedot, erityisesti
tapauksen mukaan lyhyt kuvaus tukioikeuksien arvon vahvistamisesta ja varannon toiminnasta;
tarvittaessa 17 artiklassa tarkoitetusta suorien tukien alentamisesta syntyvän arvioidun tulon käyttö;
tämän asetuksen 17 artiklan 4 kohdan, 29 artiklan 6 kohdan ja 30 artiklan 4 kohdan sekä asetuksen (EU) 2021/2116 16 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan täytäntöönpanoa koskeva päätös ja sen perustelut;
tapauksen mukaan 19 artiklan täytäntöönpanoa koskeva päätös ja sen keskeisten kohtien kuvaus;
yleiskatsaus maaseuturahaston ja muiden maaseutualueilla toimivien unionin rahastojen välisestä koordinoinnista, rajauksesta ja täydentävyydestä.
111 artikla
Interventiot
Kutakin 107 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettua, strategiassa täsmennettyä interventiota, mukaan lukien alueellisella tasolla laaditut interventiot, koskevaan jaksoon on sisällyttävä seuraavat tiedot:
interventiotyyppi, johon se perustuu;
alueellinen soveltamisala;
kyseisen intervention erityispiirteet tai -vaatimukset, joilla varmistetaan tosiasiallinen vaikutus 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa vahvistetun erityistavoitteen tai vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen; kun kyseessä ovat ympäristöä ja ilmastoa koskevat interventiot, nivoutuminen ehdollisuusvaatimuksiin sen osoittamiseksi, että käytännöt ovat täydentäviä eivätkä päällekkäisiä;
tukikelpoisuusedellytykset;
liitteessä I esitetyt tulosindikaattorit, joihin intervention on määrä vaikuttaa suoraan ja merkittävällä tavalla;
kunkin sellaisen intervention osalta, joka perustuu tämän asetuksen liitteessä II luetteloituihin interventiotyyppeihin, miten interventio noudattaa WTO:n maataloussopimuksen liitteen 2 asianomaisia määräyksiä tämän asetuksen 10 artiklassa ja liitteessä II täsmennetyllä tavalla, ja kunkin sellaisen intervention osalta, joka ei perustu tämän asetuksen liitteessä II lueteltuihin interventiotyyppeihin, noudattaako se ylipäätään ja miten se noudattaa WTO:n maataloussopimuksen 6 artiklan 5 kohdan tai sopimuksen liitteen 2 asianomaisia määräyksiä;
edellä 102 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu yksi tuotosindikaattori ja intervention suunnitellut vuotuiset tuotokset;
vuotuiset suunnitellut, 102 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhtenäiset tai keskimääräiset yksikkömäärät ja tarvittaessa 102 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut suunnitellut enimmäis- tai vähimmäisyksikkömäärät;
selvitys siitä, miten tämän kohdan h alakohdassa tarkoitetut määrät on vahvistettu;
tapauksen mukaan
tuen muoto ja määrä;
menetelmä tuen suunniteltujen yksikkömäärien laskemiseksi ja sen todentaminen 82 artiklan mukaisesti;
101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut intervention vuotuiset määrärahat tai, kun on kyse 42 artiklan a, d, e tai f alakohdassa tarkoitetuista aloista, 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kyseessä olevan alan vuotuiset määrärahat, mukaan lukien tarvittaessa avustuksiin suunniteltujen määrien ja rahoitusvälineisiin suunniteltujen määrien jakautuminen;
maininta siitä, kuuluuko interventio Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan vai ei ja sovelletaanko siihen vai ei valtiontuen arviointia.
Ensimmäisen alakohdan e alakohtaa ei sovelleta 55 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja c–g alakohdassa tarkoitetun mehiläishoitoalan interventiotyypin mukaisiin interventioihin, 58 artiklan 1 kohdan h–k alakohdassa tarkoitettuihin viinialan interventiotyyppiin kuuluviin interventioihin eikä 77 artiklassa tarkoitetun yhteistyön interventiotyypin mukaisiin laatujärjestelmiä koskeviin tiedottamis- ja edistämistoimiin.
112 artikla
Tavoite- ja rahoitussuunnitelmat
Edellä 107 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun rahoitussuunnitelman on sisällettävä yhteenvetotaulukko, jossa esitetään
jäsenvaltion määrärahat 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen suorien tukien muodossa olevien interventiotyyppien, 88 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen viinialan interventiotyyppien, 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun mehiläishoitoalan interventiotyyppien ja 89 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen maaseudun kehittämisen interventiotyyppien osalta sekä täsmälliset tiedot vuotuisista määristä ja kokonaismääristä, jotka jäsenvaltiot varaavat 92–98 artiklassa vahvistettujen, määrärahojen vähimmäismääriä koskevien vaatimusten noudattamiseksi;
103 artiklan mukaiset a alakohdassa tarkoitettujen määrien siirrot suorien tukien muodossa olevien interventiotyyppien ja maaseudun kehittämisen interventiotyyppien välillä sekä suorien tukien muodossa oleviin interventiotyyppeihin tarkoitettujen jäsenvaltion määrärahojen mahdolliset vähennykset, jotta määrärahoja saadaan käyttöön III osaston III luvun 7 jaksossa tarkoitettujen muiden alojen interventiotyyppejä varten 88 artiklan 6 kohdan mukaisesti;
jäsenvaltion määrärahat 88 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun humala-alan interventiotyyppien ja 88 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alan interventiotyyppien osalta, ja jos kyseisiä interventiotyyppejä ei panna täytäntöön, päätös sisällyttää vastaavat määrärahat jäsenvaltion suorien tukien määrärahoihin 88 artiklan 5 kohdan mukaisesti;
tarvittaessa jäsenvaltioiden määrärahojen siirtäminen maaseuturahastosta InvestEU-ohjelman tukeen tämän asetuksen 81 artiklan mukaisesti, asetuksen (EU) 2021/783 mukaiseen tai asetuksen (EU) 2021/817 mukaiseen tukeen tämän asetuksen 99 artiklan mukaisesti;
tapauksen mukaan syrjäisimpiä alueita varten suunnitellut määrät.
Edellä 2 kohdassa säädetyn lisäksi yksityiskohtaisessa rahoitussuunnitelmassa esitetään kunkin varainhoitovuoden osalta ja ilmaistuna maksujen suorittamista koskevina jäsenvaltion ennusteina seuraavat 111 artiklan g ja k alakohdan mukaiset taulukot:
suorien tukien muodossa oleviin interventiotyyppeihin tarkoitettujen jäsenvaltion määrärahojen jakauma siirtojen jälkeen, kuten 2 kohdan b ja c alakohdassa täsmennetään, perustuen alustaviin määrärahoihin interventiotyyppiä ja interventiota kohden, täsmentäen kunkin intervention suunnitellut tuotokset, 102 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut suunnitellut keskimääräiset tai yhtenäiset yksikkömäärät ja tarvittaessa 102 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut suunnitellut enimmäis- tai vähimmäisyksikkömäärät tai ne molemmat. Tarvittaessa jakauman on sisällettävä tukioikeuksien varannon määrä.
Edellä 17 artiklassa tarkoitettu tukien alentamisen arvioitu kokonaistulo on ilmoitettava.
Kun otetaan huomioon 17 artiklassa ja 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta tukien alentamisesta saatavan arvioidun tulon käyttö, kyseiset alustavat määrärahat, niihin liittyvät suunnitellut tuotokset ja vastaavat suunnitellut keskimääräiset tai yhtenäiset yksikkömäärät on vahvistettava ennen tukien alentamista;
III osaston III luvussa tarkoitettujen interventiotyyppien määrärahajakauma interventiota kohden ja tiedot suunnitelluista tuotoksista tai 42 artiklan a, d, e ja f alakohdassa tarkoitettujen alojen osalta alustavat määrärahat aloittain sekä tiedot suunnitelluista tuotoksista ilmaistuina toimintaohjelmien lukumääränä aloittain;
maaseudun kehittämiseen tarkoitettujen jäsenvaltion määrärahojen jakauma sen jälkeen, kun on tehty b alakohdassa täsmennetyt siirrot suoriin tukiin ja suorista tuista, interventiotyyppiä ja interventiota kohden, mukaan lukien YMP:n strategiasuunnitelmakauden kokonaismäärät, ilmoittaen myös maaseuturahaston sovellettava rahoitusosuustaso jaoteltuna tapauksen mukaan interventiota ja aluetyyppiä kohden. Jos varoja siirretään suorista tuista, on täsmennettävä siirrolla rahoitettava interventio (rahoitettavat interventiot) tai sen (niiden) osat. Kyseisessä taulukossa on myös täsmennettävä suunnitellut tuotokset interventiota kohden sekä suunnitellut keskimääräiset tai yhtenäiset 102 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yksikkömäärät ja tarvittaessa 102 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut suunnitellut keskimääräiset enimmäisyksikkömäärät. Tapauksen mukaan taulukon on myös sisällettävä rahoitusvälineisiin suunniteltujen avustusten ja määrien jakautuminen. Teknisen avun määrät on myös täsmennettävä.
113 artikla
Hallinto- ja koordinointijärjestelmät
Edellä 107 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja hallinto- ja koordinointijärjestelmiä koskevassa jaksossa on ilmoitettava
kaikki asetuksen (EU) 2021/2116 II osaston II luvussa tarkoitetut hallintoelimet sekä kansallinen hallintoviranomainen ja tapauksen mukaan aluetason hallintoviranomaiset;
tämän asetuksen 123 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut välittävät elimet ja niiden rooli;
tiedot asetuksen (EU) 2021/2116 IV osastossa tarkoitetuista valvontajärjestelmistä ja seuraamuksista, mukaan lukien
asetuksen (EU) 2021/2116 IV osaston II luvussa tarkoitettu yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä;
asetuksen (EU) 2021/2116 IV osaston IV ja V luvussa tarkoitettu ehdollisuuden valvonta- ja seuraamusjärjestelmä;
tarkastuksista vastaavat toimivaltaiset valvontaelimet;
yleiskatsaus seuranta- ja raportointirakenteesta.
114 artikla
Uudenaikaistaminen
Edellä 107 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuja YMP:n uudenaikaistamisen varmistavia osatekijöitä koskevassa jaksossa on tuotava esiin YMP:n strategiasuunnitelman osatekijät, jotka tukevat maatalouden ja maaseudun sekä YMP:n uudenaikaistamista, ja erityisesti seuraavat seikat:
yleiskatsaus siitä, miten YMP:n strategiasuunnitelmalla edistetään 6 artiklan 2 kohdassa vahvistetun monialaisen yleistavoitteen saavuttamista, erityisesti seuraavien seikkojen avulla:
kuvaus AKIS-järjestelmän organisaatiorakenteesta;
kuvaus siitä, miten 15 artiklassa tarkoitetut neuvontapalvelut, tutkimus ja 126 artiklassa tarkoitettu kansallinen YMP-verkosto toimii yhteistyössä neuvonnan, tietovirtojen ja innovointipalvelujen tarjoamiseksi, sekä siitä, miten 78 artiklan mukaisilla interventiolla tai muilla asiaankuuluvilla interventiolla tuetut toimet sisällytetään AKIS-järjestelmään;
kuvaus digitaaliteknologioiden kehittämisstrategiasta maatalouden ja maaseudun alalla sekä kyseisten teknologioiden käytöstä YMP:n strategiasuunnitelman interventioiden vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.
115 artikla
Liitteet
SWOT-analyysin on perustuttava YMP:n strategiasuunnitelman piiriin kuuluvan alueen nykyiseen tilanteeseen, ja siinä on esitettävä yleiskuvaus kunkin 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa vahvistetun erityisen tavoitteen nykyisestä tilanteesta, perustuen yhteisiin taustaindikaattoreihin ja muihin määrällisiin ja laadullisiin ajantasaisiin tietoihin, kuten tutkimuksiin, aiempiin arviointikertomuksiin, alakohtaiseen analyysiin ja aiempiin kokemuksiin.
Tarvittaessa SWOT-analyysiin on sisällyttävä alueellisia näkökohtia, myös alueellisia erityispiirteitä, käsittelevä analyysi, jossa tuodaan erityisesti esille alueet, jotka nimenomaisesti ovat interventioiden kohteena, ja analyysi alakohtaisista näkökohdista, erityisesti niiden alojen osalta, joita erityiset interventiot tai ohjelmat koskevat.
Kuvauksessa on lisäksi erityisesti korostettava kunkin 5 artiklassa sekä 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa vahvistetun yleis- ja erityistavoitteen osalta seuraavia seikkoja:
YMP:n strategiasuunnitelman piiriin kuuluvalla alalla määritellyt vahvuudet;
YMP:n strategiasuunnitelman piiriin kuuluvalla alalla määritellyt heikkoudet;
YMP:n strategiasuunnitelman piiriin kuuluvalla alalla määritellyt mahdollisuudet;
YMP:n strategiasuunnitelman piiriin kuuluvalla alalla määritellyt uhat.
Edellä 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden osalta SWOT-analyysissa on viitattava kansallisiin suunnitelmiin, jotka perustuvat liitteessä XIII lueteltuihin säädöksiin.
Edellä 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetun erityisen tavoitteen osalta SWOT-analyysiin on sisällyttävä lyhyt analyysi maan hankinnasta, maaomaisuuden siirtämisestä ja viljelymaiden uudelleenjärjestelyistä, rahoituksen ja luottojen saatavuudesta sekä tietojen ja neuvojen saatavuudesta.
Edellä 6 artiklan 2 kohdassa vahvistetun monialaisen tavoitteen osalta SWOT-analyysissä on myös esitettävä asiaankuuluvat tiedot AKIS-järjestelmän ja siihen liittyvien rakenteiden toiminnasta.
Edellä 107 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitetun YMP:n strategiasuunnitelman liitteen V on sisällettävä seuraavat tiedot:
lyhyt kuvaus YMP:n strategiasuunnitelman puitteissa III osaston IV luvun mukaisiin, maaseudun kehittämistä koskeviin interventioihin myönnettävästä kansallisesta lisärahoituksesta, mukaan lukien interventiokohtaiset määrät ja ilmoitus vaatimustenmukaisuudesta tähän asetukseen nähden;
selvitys täydentävyydestä YMP:n strategiasuunnitelman interventioiden kanssa;
maininta siitä, kuuluuko kansallinen lisärahoitus Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan vai ei ja sovelletaanko siihen vai ei valtiontuen arviointia; ja
53 artiklassa tarkoitettu hedelmä- ja vihannesalalle myönnettävä kansallinen taloudellinen apu.
Edellä 107 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetun YMP:n strategiasuunnitelman liitteen VI on sisällettävä seuraavat tiedot siirtymäkauden kansallisesta tuesta:
kunkin sellaisen alan vuotuiset alakohtaiset kokonaismäärärahat, jolle myönnetään siirtymäkauden kansallista tukea;
tapauksen mukaan tuen enimmäisyksikkömäärä kunakin kauteen kuuluvana vuonna;
tapauksen mukaan tiedot 147 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti muutetusta viitekaudesta;
suppea kuvaus siirtymäkauden kansallisen tuen täydentävyydestä suhteessa YMP:n strategiasuunnitelman interventioihin.
116 artikla
Siirretty säädösvalta YMP:n strategiasuunnitelman sisällön osalta
Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2023 asti valta antaa 152 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä lukua YMP:n strategiasuunnitelman sisällön ja liitteiden osalta. Kyseiset delegoidut asetukset rajataan tiukasti jäsenvaltioissa ilmenneiden ongelmien käsittelemiseen.
117 artikla
Täytäntöönpanovalta YMP:n strategiasuunnitelman sisällön osalta
Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan 108–115 artiklassa kuvattujen osatekijöiden esittämistä YMP:n strategiasuunnitelmissa koskevat säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 153 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
III LUKU
YMP:N STRATEGIASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN JA MUUTTAMINEN
118 artikla
YMP:n strategiasuunnitelman hyväksyminen
Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kaikki tarpeelliset lisätiedot ja tarvittaessa tarkistettava ehdotettua suunnitelmaa.
Hyväksyntä ei kata 113 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja tietoja eikä 107 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuja, YMP:n strategiasuunnitelman liitteissä I–IV esitettäviä tietoja.
Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltio voi pyytää komissiota hyväksymään YMP:n strategiasuunnitelman, joka ei sisällä kaikkia osatekijöitä. Tällöin asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava, mitkä osat puuttuvat YMP:n strategiasuunnitelmasta, ja esitettävä 112 artiklassa tarkoitetut ohjeelliset tavoitteet ja rahoitussuunnitelmat koko YMP:n strategiasuunnitelmaa varten osoittaakseen suunnitelman yleisen johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden. YMP:n strategiasuunnitelman puuttuvat osatekijät on toimitettava komissiolle 119 artiklan mukaisena suunnitelman muutoksena enintään kolmen kuukauden kuluessa YMP:n strategiasuunnitelman hyväksymisajankohdasta.
119 artikla
YMP:n strategiasuunnitelman muuttaminen
YMP:n strategiasuunnitelman muutospyyntöä, joka koskee 17 artiklan 5 kohtaa, 88 artiklan 7 kohtaa, 103 artiklan 5 kohtaa tai 120 artiklaa, ei lasketa mukaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua rajoitusta sovellettaessa.
YMP:n strategiasuunnitelman muutos, joka koskee 103 artiklan 1 kohtaa ja liittyy maaseuturahastoon, tulee voimaan sen jälkeen, kun komissio hyväksyy muutospyynnön ja määrärahoja muutetaan vastaavasti 89 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
Maataloustukirahastoon liittyvä YMP:n strategiasuunnitelman muutos, joka on muu kuin tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut muutokset, tulee voimaan jäsenvaltion määrittelemänä päivänä, joka on myöhäisempi kuin päivä, jona komissio hyväksyy kyseistä muutosta koskevan pyynnön. Jäsenvaltiot voivat asettaa eri voimaantuloajankohdan tai -ajankohdat muutoksen eri osatekijöille. Kyseistä ajankohtaa määritellessään jäsenvaltioiden on otettava huomioon tässä artiklassa säädetyt hyväksymismenettelyn määräajat sekä viljelijöiden ja muiden tuensaajien tarve saada riittävästi aikaa muutoksen huomioon ottamiseksi. Jäsenvaltion on ilmoitettava suunniteltu ajankohta YMP:n strategiasuunnitelman muutospyynnön yhteydessä, ja komissio hyväksyy sen tämän artiklan 10 kohdan mukaisesti.
120 artikla
YMP:n strategiasuunnitelmien tarkistaminen
Jos liitteessä XIII lueteltuihin säädöksiin tehdään muutoksia, kunkin jäsenvaltion on arvioitava, olisiko niiden mukaisesti muutettava sen YMP:n strategiasuunnitelmaa, erityisesti 109 artiklan 2 kohdan a alakohdan v alakohdassa tarkoitettua selvitystä ja muita kyseisessä selvityksessä tarkoitettuja YMP:n strategiasuunnitelman osatekijöitä. Kunkin jäsenvaltion on kuuden kuukauden kuluessa määräajasta, jona johonkin liitteessä XIII lueteltuun direktiivin tehty muutos on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä, tai kuuden kuukauden kuluessa johonkin liitteessä XIII lueteltuun asetukseen tehdyn muutoksen soveltamispäivästä ilmoitettava komissiolle arviointinsa tulos ja sitä koskeva selvitys sekä tarvittaessa esitettävä pyyntö YMP:n strategiasuunnitelmansa muuttamisesta 119 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
121 artikla
Komission toiminnan määräaikojen laskeminen
Tätä lukua sovellettaessa ja jos komission toiminnalle asetetaan määräaika, kyseisen määräajan on alettava siitä, kun kaikki tässä asetuksessa ja sen nojalla hyväksytyissä säännöksissä vahvistettujen vaatimusten mukaiset tiedot on annettu.
Määräaikaan ei sisälly
jakso, joka alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona komissio lähettää huomautuksensa tai tarkistettuja asiakirjoja koskevan pyyntönsä jäsenvaltiolle, ja joka päättyy päivänä, jona jäsenvaltio vastaa pyyntöön;
17 artiklan 5 kohtaan, 88 artiklan 7 kohtaan ja 103 artiklan 5 kohtaan liittyvien muutosten osalta 87 artiklan 2 kohdan mukaista määrärahojen muutosta koskevan delegoidun säädöksen hyväksymiseen kuluva aika.
122 artikla
YMP strategiasuunnitelmien muuttamista koskeva siirretty säädösvalta
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 152 artiklan mukaisesti tämän luvun täydentämiseksi seuraavilta osin:
menettelyt ja määräajat YMP:n strategiasuunnitelmien muutospyyntöjen esittämiselle;
niiden muiden tapausten määrittäminen, joissa 119 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua muutosten enimmäismäärää ei sovelleta.
VI OSASTO
KOORDINOINTI JA HALLINTO
123 artikla
Hallintoviranomainen
Jäsenvaltiot voivat perustuslailliset ja institutionaaliset säännöksensä huomioon ottaen nimetä aluetason hallintoviranomaisia, jotka vastaavat osasta 2 kohdassa tarkoitetuista tehtävistä tai niistä kaikista.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että on perustettu asiaankuuluva hallinto- ja valvontajärjestelmä, jolla taataan selkeä tehtävien jako ja erottelu kansallisen hallintoviranomaisen ja tapauksen mukaan alueellisten hallintoviranomaisten ja muiden elinten välillä. Jäsenvaltio vastaa sen varmistamisesta, että järjestelmä toimii tehokkaasti koko YMP:n strategiasuunnitelmakauden ajan.
Hallintoviranomainen vastaa YMP:n strategiasuunnitelman tehokkaasta, vaikuttavasta ja moitteettomasta hallinnosta ja täytäntöönpanosta. Sen on erityisesti varmistettava, että
käytössä on 130 artiklassa tarkoitettu sähköinen tietojärjestelmä;
viljelijät, muut tuensaajat ja muut interventioiden täytäntöönpanoon osallistuvat elimet
saavat tiedot niille tuen myöntämisestä aiheutuvista velvollisuuksista ja niillä on joko erillinen kirjanpito tai tarvittaessa soveltuva kirjanpitokoodi kaikille toimeen liittyville tapahtumille;
ovat tietoisia vaatimuksista, jotka koskevat tietojen toimittamista hallintoviranomaiselle sekä tuotosten ja tulosten kirjaamista;
asianomaisille viljelijöille ja muille tuensaajille toimitetaan, tarvittaessa sähköisesti, selkeät ja täsmälliset tiedot III osaston I luvun 2 jakson mukaisesti vahvistetuista lakisääteisistä hoitovaatimuksista ja vähimmäistasoisista GAEC-vaatimuksista, sekä III osaston I luvun 3 jakson mukaisesti vahvistetuista sosiaalisiin ehtoihin liittyvistä vaatimuksista, joita on sovellettava tilatasolla;
139 artiklassa tarkoitettu ennakkoarviointi on arviointi- ja seurantajärjestelmän mukainen, ja se toimitetaan komissiolle;
140 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu arviointisuunnitelma on laadittu, ja kyseisessä artiklassa tarkoitetuissa jälkiarvioinneissa noudatetaan tässä asetuksessa säädettyjä määräaikoja, varmistaen, että tällaiset arvioinnit ovat seuranta- ja arviointijärjestelmän mukaisia ja että ne toimitetaan seurantakomitealle ja komissiolle;
seurantakomitealle toimitetaan tiedot ja asiakirjat, jotka tarvitaan YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanon seurannassa strategiasuunnitelman erityistavoitteet ja prioriteetit huomioon ottaen;
laaditaan vuotuinen tuloksellisuuskertomus, myös seurantaa koskevat yhteenvetotaulukot, ja sen jälkeen, kun kertomus on toimitettu seurantakomitealle lausuntoa varten, se toimitetaan komissiolle asetuksen (EU) 2021/2116 9 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti;
vuotuista tuloksellisuuskertomusta koskevien komission huomautusten johdosta toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;
maksajavirasto saa rahoitettaviksi valittujen interventioiden osalta kaikki tarvittavat tiedot erityisesti noudatetuista menettelyistä ja kaikista suoritetuista tarkastuksista ennen kuin maksut hyväksytään;
maaseuturahastosta rahoitettavien interventioiden tuensaajat, lukuun ottamatta pinta-ala- ja eläinperusteisia interventioita, tuovat esille saamansa rahoitustuen, myös käyttämällä unionin tunnusta asianmukaisella tavalla, noudattaen komission 5 kohdan mukaisesti vahvistamia sääntöjä;
huolehditaan YMP:n strategiasuunnitelman julkisuudesta, muun muassa kansallisen YMP-verkoston välityksellä, tiedottamalla
mahdollisille tuensaajille, ammattialajärjestöille, talouselämän edustajille ja työmarkkinaosapuolille, miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistäville elimille sekä alalla toimiville kansalaisjärjestöille, ympäristöjärjestöt mukaan luettuina, YMP:n strategiasuunnitelman tarjoamista mahdollisuuksista sekä säännöistä, jotka koskevat YMP:n strategiasuunnitelmasta saatavaa rahoitusta; sekä
viljelijöille, muille tuensaajille ja suurelle yleisölle tuesta, jota unioni myöntää maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen YMP:n strategiasuunnitelman välityksellä.
Maataloustukirahastosta rahoitettavaa tukea varten jäsenvaltioiden on tarvittaessa säädettävä, että hallintoviranomainen käyttää maaseuturahastossa käytettyjä näkyvyyttä lisääviä välineitä ja viestintävälineitä sekä rakenteita.
124 artikla
Seurantakomitea
Kukin seurantakomitea vahvistaa oman työjärjestyksensä, jossa sovitaan määräyksistä, jotka koskevat koordinointia alueellisten seurantakomiteoiden kanssa siinä tapauksessa, että näitä on perustettu 5 kohdan mukaisesti, ja jotka koskevat eturistiriitojen ehkäisemistä ja avoimuusperiaatteen soveltamista.
Seurantakomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja tarkastelee kaikkia seikkoja, jotka vaikuttavat YMP:n strategiasuunnitelman edistymiseen sille asetetuissa tavoitteissa.
Kunkin jäsenvaltion on julkaistava seurantakomitean työjärjestys ja lausunnot.
Kullakin seurantakomitean jäsenellä on äänioikeus.
Jäsenvaltion on julkaistava luettelo seurantakomitean jäsenistä verkossa.
Komission edustajat osallistuvat seurantakomitean työhön neuvonantajina.
Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella seuraavia seikkoja:
edistyminen YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanossa ja sen välitavoitteissa ja tavoitteissa;
seikat, jotka vaikuttavat YMP:n strategiasuunnitelman tuloksellisuuteen, ja toimet niiden ratkaisemiseksi, mukaan lukien edistyminen yksinkertaistamisessa ja lopullisten tuensaajien hallinnollisen rasitteen vähentämisessä;
asetuksen (EU) 2021/1060 58 artiklan 3 kohdassa luetellut ennakkoarvioinnin osatekijät sekä kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu strategia-asiakirja;
edistyminen arviointien ja niiden yhteenvetojen laadinnassa sekä havaintojen johdosta mahdollisesti toteutettavissa toimissa;
kansallisten YMP-verkostojen toimittamat tiedot YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanosta;
viestintätoimien ja näkyvyyttä lisäävien toimien toteutus;
tilanteen mukaan edistyminen viranomaisten sekä viljelijöiden ja muiden tuensaajien hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä.
Seurantakomitea antaa lausunnon seuraavista seikoista:
toimien valinnassa käytetyt menetelmät ja perusteet;
vuotuiset tuloksellisuuskertomukset;
arviointisuunnitelma ja siihen tehtävät muutokset;
hallintoviranomaisen mahdolliset ehdotukset YMP:n strategiasuunnitelman muuttamiseksi.
125 artikla
Jäsenvaltioiden aloitteesta annettava tekninen apu
126 artikla
Kansalliset ja eurooppalaiset YMP-verkostot
Verkostoitumisella kansallisten ja eurooppalaisten YMP-verkostojen välityksellä on seuraavat tavoitteet:
lisätään asiaankuuluvien sidosryhmien osallistumista YMP:n strategiasuunnitelmien täytäntöönpanoon ja tarvittaessa niiden suunnitteluun;
tuetaan jäsenvaltioiden viranomaisia YMP:n strategiasuunnitelmien täytäntöönpanossa ja siirtymisessä suoritusperusteiseen täytäntöönpanomalliin;
autetaan parantamaan YMP:n strategiasuunnitelmien täytäntöönpanon laatua;
edistetään YMP:tä ja rahoitusmahdollisuuksia koskevaa tiedottamista yleisölle ja mahdollisille tuensaajille;
edistetään innovointia maataloudessa ja maaseudun kehittämisessä ja tuetaan vertaisoppimista ja kaikkien sidosryhmien ottamista mukaan tietämyksen vaihtoa ja tietämyksen syventämistä koskevaan prosessiin sekä näiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta;
edistetään seuranta- ja arviointivalmiuksia ja -toimia;
edistetään YMP:n strategiasuunnitelmien tulosten levittämistä.
Ensimmäisen alakohdan d alakohdassa asetettuun tavoitteeseen pyritään erityisesti kansallisten YMP-verkostojen välityksellä.
Kansallisten ja eurooppalaisten YMP-verkostojen tehtävät 3 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat seuraavat:
kerätään, analysoidaan ja levitetään tietoa toimista ja hyvistä käytännöistä, joita YMP:n strategiasuunnitelmilla pannaan täytäntöön tai tuetaan, sekä analysoidaan 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa esitettyjen erityistavoitteiden kannalta merkityksellistä maatalouden ja maaseutualueiden kehitystä;
edistetään jäsenvaltioiden viranomaisten ja muiden YMP:n strategiasuunnitelmien täytäntöönpanoon osallistuvien toimijoiden valmiuksien kehittämistä, myös seuranta- ja arviointimenettelyjen osalta;
luodaan alustoja, foorumeita ja tapahtumia, joilla helpotetaan kokemusten vaihtoa sidosryhmien välillä ja vertaisoppimista, myös tarvittaessa vaihtoja kolmansien maiden verkostojen kanssa;
kerätään tietoa ja helpotetaan sen levittämistä sekä rahoitettujen rakenteiden ja hankkeiden, kuten asetuksen (EU) 2021/1060 33 artiklassa tarkoitettujen paikallisten toimintaryhmien, tämän asetuksen 127 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien sekä vastaavien rakenteiden ja hankkeiden verkostoitumista;
tuetaan tämän asetuksen 127 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien, asetuksen (EU) 2021/1060 33 artiklassa tarkoitettujen paikallisten toimintaryhmien tai vastaavien paikallisen kehittämisen rakenteiden välisiä yhteistyöhankkeita, myös kansainvälistä yhteistyötä;
luodaan yhteyksiä muihin unionin rahoittamiin strategioihin tai verkostoihin;
edistetään YMP:n jatkokehittämistä ja myöhempien YMP:n strategiasuunnitelmakausien valmistelua;
kun kyseessä ovat kansalliset YMP-verkostot, osallistutaan eurooppalaisen YMP-verkoston toimintaan ja edistetään sitä;
kun kyseessä on eurooppalainen YMP-verkosto, tehdään yhteistyötä kansallisten YMP-verkostojen kanssa ja edistetään niiden toimintaa;
127 artikla
Maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus
Eurooppalaisella innovaatiokumppanuudella tuetaan AKIS-järjestelmää liittämällä yhteen toimintapolitiikkoja ja välineitä innovoinnin vauhdittamiseksi.
Erityisesti sen avulla
luodaan lisäarvoa yhdistämällä tutkimus ja maatalouskäytäntö paremmin toisiinsa ja kannustamalla käytettävissä olevien innovointitoimenpiteiden laajempaan käyttöön;
saatetaan yhteen innovointitoimijoita ja -hankkeita;
nopeutetaan ja laajennetaan innovatiivisten ratkaisujen siirtämistä käytäntöön, mukaan lukien viljelijöiden väliset vaihdot; ja
tiedotetaan tiedeyhteisölle maatalouskäytännön tutkimustarpeista.
Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmät, joita tuetaan 77 artiklassa tarkoitetusta, yhteistyöhön liittyvästä interventiotoimityypistä, ovat osa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta. Kunkin eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmän on laadittava suunnitelma innovointihankkeeksi, jota kehitetään tai joka toteutetaan. Innovointihankkeen on perustuttava interaktiiviseen innovointimalliin, jonka keskeisiä periaatteita ovat seuraavat:
kehitetään innovatiivisia ratkaisuja, joissa keskitytään viljelijöiden ja metsänomistajien tarpeisiin, ottaen huomioon myös vuorovaikutus koko toimitusketjussa hyödyllisiltä osin;
kootaan yhteen kumppaneita, joilla on täydentävää tietämystä, kuten viljelijöitä, neuvojia, tutkijoita, yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä, siten, että haetaan hankkeen tavoitteiden kannalta parasta yhdistelmää; ja
päätetään yhdessä ja luodaan yhdessä ratkaisuja koko hankkeen ajan.
Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmät voivat toimia kansainvälisesti, myös rajat ylittävästi. Suunniteltu innovointi voi perustua uuteen käytäntöön mutta myös perinteisiin käytäntöihin uudessa maantieteellisessä tai ympäristöllisessä yhteydessä.
Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien on levitettävä yhteenvetoa suunnitelmistaan ja hankkeidensa tuloksista erityisesti kansallisten ja eurooppalaisten YMP-verkostojen kautta.
VII OSASTO
SEURANTA, RAPORTOINTI JA ARVIOINTI
I LUKU
SUORITUSPERUSTEINEN KEHYS
128 artikla
Suoritusperusteisen kehyksen laatiminen
Suoritusperusteisessa kehyksessä on oltava seuraavat osatekijät:
7 artiklassa tarkoitetut seurannan, arvioinnin ja vuotuisen tuloksellisuusraportoinnin perustana käytettävät yhteiset tuotos-, tulos-, vaikutus- ja asiayhteysindikaattorit;
asianomaista erityistavoitetta varten asiaankuuluvia tulosindikaattoreita käyttäen vahvistetut tavoitteet ja vuotuiset välitavoitteet;
tiedon keruu, taltiointi ja siirtäminen;
säännöllinen raportointi tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointitoiminnoista;
ennakko-, väli- ja jälkiarvioinnit ja kaikki muut YMP:n strategiasuunnitelman arviointiin liittyvät toiminnot.
129 artikla
Suoritusperusteisen kehyksen tavoitteet
Suoritusperusteisen kehyksen tavoitteina on
arvioida YMP:n vaikutusta, vaikuttavuutta, tehokkuutta, asiaankuuluvuutta, johdonmukaisuutta ja unionin tasolla saatavaa lisäarvoa;
seurata YMP:n strategiasuunnitelmien tavoitteiden saavuttamista;
arvioida YMP:n strategiasuunnitelmien interventioiden vaikutusta, vaikuttavuutta, tehokkuutta, asiaankuuluvuutta ja johdonmukaisuutta;
tukea seurantaan ja arviointiin liittyvää yhteistä oppimisprosessia.
130 artikla
Sähköinen tietojärjestelmä
Jäsenvaltioiden on perustettava suojattu sähköinen tietojärjestelmä, tai käytettävä olemassa olevaa järjestelmää, johon ne tallentavat ja jossa ne säilyttävät seurannassa ja arvioinnissa, erityisesti esitetyissä tavoitteissa edistymistä koskevassa seurannassa, tarvittavia keskeisiä tietoja YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanosta, mukaan lukien kutakin tuensaajaa ja toimea koskevat tiedot.
131 artikla
Tietojen toimittaminen
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että YMP:n strategiasuunnitelmaan sisällytettyjen interventioiden mukaista tukea saavat tuensaajat ja asetuksen (EU) 2021/1060 33 artiklassa tarkoitetut paikalliset toimintaryhmät toimittavat hallintoviranomaiselle tai muille elimille, joille näiden tehtävien suorittaminen on siirretty, kaikki tiedot, jotka tarvitaan YMP:n strategiasuunnitelman seurantaan ja arviointiin.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on kattavat, ajantasaiset ja luotettavat tietolähteet, jotta voidaan tehokkaasti seurata, miten toimintapolitiikalla pystytään saavuttamaan tavoitteet, käyttäen apuna tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreita.
132 artikla
Seurantamenettelyt
Hallintoviranomainen ja seurantakomitea seuraavat YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanoa ja YMP:n strategiasuunnitelman tavoitteiden saavuttamista tuotos- ja tulosindikaattoreiden avulla.
133 artikla
Suoritusperusteiseen kehykseen liittyvä täytäntöönpanovalta
Komissio hyväksyy suoritusperusteisen kehyksen sisältöä koskevia täytäntöönpanosäädöksiä. Tällaisiin säädöksiin sisällytetään liitteen I indikaattorien lisäksi muita indikaattoreita, joita tarvitaan toimintapolitiikan asianmukaiseen seurantaan ja arviointiin, sekä liitteen I indikaattorien ja muiden vahvistettujen indikaattorien laskentamenetelmät ja säännökset, jotka ovat tarpeen takaamaan jäsenvaltioiden keräämien tietojen paikkansapitävyyden ja luotettavuuden. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 153 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
II LUKU
VUOTUISET TULOKSELLISUUSKERTOMUKSET
134 artikla
Vuotuiset tuloksellisuuskertomukset
Edellä 4 kohdassa tarkoitettujen määrällisten tietojen on sisällettävä
toteutuneet tuotokset;
tilinpäätöksessä ilmoitetut menot, jotka otetaan huomioon a alakohdassa tarkoitettujen tuotosten osalta ennen minkään seuraamusten tai muiden vähennysten soveltamista ja maaseuturahaston osalta ottaen huomioon asetuksen (EU) 2021/2116 57 artiklan mukainen peruutetun tai takaisinperityn rahoituksen uudelleenosoittaminen;
b alakohdassa tarkoitettujen menojen ja a alakohdassa tarkoitettujen asiaankuuluvien tuotosten välinen suhde, jäljempänä ’toteutunut yksikkömäärä’;
tulokset sekä se, kuinka paljon on vielä tehtävää vastaavien 109 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti asetettujen välitavoitteiden saavuttamiseksi.
Ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot on jaoteltava YMP:n strategiasuunnitelmassa esitettyä yksikkömäärää kohden 111 artiklan h alakohdan mukaisesti tuloksellisuuden tarkastamis- ja hyväksymismenettelyä varten. Sellaisten tuotosindikaattoreiden osalta, jotka on liitteessä I merkitty käytettäviksi pelkästään seurantaan, sisällytetään ainoastaan tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot.
Sellaisen intervention osalta, joka ei kuulu asetuksen (EU) 2021/2116 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun yhdennettyyn järjestelmään, jäsenvaltiot voivat päättää, että tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti toimitettavien tietojen lisäksi ne esittävät kussakin vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa
joko keskimääräiset yksikkömäärät edellisenä varainhoitovuonna valittujen toimien osalta sekä niitä vastaavan tuotosten ja menojen määrän tai
niihin toimiin, joiden osalta maksut on suoritettu edellisenä varainhoitovuotena, sidottujen julkisten menojen kokonaismäärän, laskematta mukaan 115 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua kansallista lisärahoitusta, ja toteutuneiden tuotosten välisen suhteen sekä niitä vastaavan tuotosten ja menojen määrän.
Komissio käyttää kyseisiä tietoja asetuksen (EU) 2021/2116 40 ja 54 artiklan soveltamiseksi kunakin kyseisten toimien maksuvuotena.
Edellä 4 kohdassa tarkoitettujen laadullisten tietojen on sisällettävä
yhteenveto YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanotilanteesta edellisen varainhoitovuoden osalta;
YMP:n strategiasuunnitelman tuloksellisuuteen liittyvät ongelmat, erityisesti välitavoitteisiin pääsemisessä, tarvittaessa ongelmien syyt ja tapauksen mukaan kuvaus toteutetuista toimenpiteistä.
Asetuksen (EU) 2021/2116 53 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat päättää, että tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin laadullisiin tietoihin sisällytetään myös
perustelut toteutuneen yksikkömäärän ylitykselle verrattuna vastaavaan suunniteltuun yksikkömäärään tai tapauksen mukaan tämän asetuksen 102 artiklassa tarkoitettu suunniteltu enimmäisyksikkömäärä; tai
jos jäsenvaltio päättää käyttää jotain tämän artiklan 6 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, perustelut toteutuneen yksikkömäärän ylitykselle verrattuna joko valittuja toimia koskevaan vastaavaan keskimääräiseen yksikkömäärään tai niihin toimiin, joiden osalta maksut on suoritettu edellisenä varainhoitovuotena, sidottujen julkisten varojen kokonaismäärän, laskematta mukaan 115 artiklan 5 kohdan mukaista kansallista lisärahoitusta, ja toteutuneiden tuotosten väliseen suhteeseen, jäsenvaltion valinnan mukaan.
Vaihtoehtoisesti, jos jäsenvaltio päättää käyttää 6 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, perustelut on sisällytettävä vain, jos 8 kohdan b alakohdassa tarkoitettu ylitys on yli 50 prosenttia.
Rahoitusvälineiden osalta on esitettävä 4 kohdan mukaisesti toimitettavien tietojen lisäksi seuraavat tiedot:
tukikelpoiset menot rahoitustuotetyypeittäin;
tukikelpoisiksi menoiksi ilmoitettujen hallintokustannusten ja -maksujen määrä;
maaseuturahaston varojen lisäksi käyttöön saatujen yksityisten ja julkisten varojen määrä rahoitustuotetyypeittäin;
asetuksen (EU) 2021/1060 60 artiklan mukaisesti maaseuturahastosta rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta syntyvät korko- ja muut tuotot sekä mainitun asetuksen 62 artiklan mukaisesti maaseuturahastosta maksetusta tuesta palautuneet varat;
sellaisten lainojen ja lopullisiin vastaanottajiin tehtyjen oman pääoman ehtoisten tai oman pääoman luonteisten sijoitusten kokonaisarvo, joiden vakuutena on tukikelpoisia julkisia menoja, lukuun ottamatta tämän asetuksen 115 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua kansallista lisärahoitusta, ja jotka on tosiasiallisesti maksettu lopullisille vastaanottajille.
Jos jäsenvaltio päättää soveltaa tämän artiklan 6 kohtaa rahoitusvälineisiin, kyseisessä kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava lopullisten tuensaajien tasolla.
135 artikla
Tuloksellisuuden tarkastelu joka toinen vuosi
136 artikla
Vuotuiset tarkastelukokoukset
III LUKU
RAPORTOINTI PUUVILLAN LAJIKOHTAISESTA TUESTA JA KANSALLISESTA LISÄTUESTA
137 artikla
Vuosikertomus
Jäsenvaltioiden, jotka myöntävät III osaston II luvun 3 jakson 2 alajaksossa säädetyn puuvillan lajikohtaisen tuen, on toimitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2025 ja tämän jälkeen vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta vuoteen 2030 asti seuraavat tiedot kyseisen tuen täytäntöönpanosta edellisenä varainhoitovuotena:
tuensaajien lukumäärä;
tuen määrä hehtaaria kohden; ja
hehtaarien määrä, jolle tukea myönnettiin.
138 artikla
Vuotuinen raportointi siirtymäkauden kansallisesta tuesta
Jäsenvaltioiden, jotka myöntävät 147 artiklassa säädettyä siirtymäkauden kansallisen tukea, on toimitettava komissiolle viimeistään 15 päivään helmikuuta 2025 ja tämän jälkeen vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta vuoteen 2030 asti seuraavat tiedot kyseisen tuen täytäntöönpanosta edellisenä varainhoitovuonna kullakin asiaankuuluvalla alalla:
tuensaajien lukumäärä;
myönnetyn siirtymäkauden kansallisen tuen kokonaismäärä; sekä
hehtaarimäärä, eläinmäärä tai muiden sellaisten yksiköiden määrä, joille tukea on myönnetty.
IV LUKU
YMP:N STRATEGIASUUNNITELMAN ARVIOINTI
139 artikla
Ennakkoarvioinnit
Ennakkoarvioinneissa on arvioitava seuraavia seikkoja:
YMP:n strategiasuunnitelman myötävaikutus 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen, ottaen huomioon kansalliset ja alueelliset tarpeet ja kehitysmahdollisuudet sekä kokemukset YMP:n täytäntöönpanosta aiempina ohjelmakausina;
ehdotetun YMP:n strategiasuunnitelman sisäinen johdonmukaisuus ja suhde muihin asiaankuuluviin välineisiin;
talousarviomäärärahojen kohdentamisen ja YMP:n strategiasuunnitelman avulla edistettävien 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen erityisten tavoitteidenkeskinäinen johdonmukaisuus;
odotettujen tuotosten myötävaikutus tuloksiin;
tuloksille ja välitavoitteille asetettujen määrällisten tavoitearvojen tarkoituksenmukaisuus ja realistisuus ottaen huomioon suunniteltu maataloustukirahastoista ja maaseuturahastosta maksettava tuki;
suunnitellut toimet viljelijöiden ja muiden tuensaajien hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi;
tarvittaessa perustelut maaseuturahastosta rahoitettujen rahoitusvälineiden käytölle.
140 artikla
YMP:n strategiasuunnitelmien arviointi täytäntöönpanokaudella ja jälkiarviointi
V LUKU
KOMISSION SUORITTAMA TULOKSELLISUUSARVIOINTI
141 artikla
Tuloksellisuusarviointi
142 artikla
Keskeisiin indikaattoreihin perustuva raportointi
Varainhoitoasetuksen 41 artiklan 3 kohdan h alakohdan iii alakohdasta johtuvan raportointivelvoitteen noudattamiseksi komissio esittelee Euroopan parlamentille ja neuvostolle kyseisessä artiklassa tarkoitetut tuloksellisuutta koskevat tiedot, joissa tuloksellisuutta mitataan tämän asetuksen liitteessä XIV esitetyillä keskeisillä indikaattoreilla.
143 artikla
Yleiset säännökset
VIII OSASTO
KILPAILUSÄÄNNÖKSET
144 artikla
Yrityksiin sovellettavat säännöt
Jos tämän asetuksen III osaston mukaista tukea myönnetään yritysten välisiin yhteistyömuotoihin, sitä voidaan myöntää vain sellaisiin yhteistyömuotoihin, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 1308/2013 206–210 artiklan nojalla sovellettavien kilpailusääntöjen mukaisia.
145 artikla
Valtiontuki
146 artikla
Kansallinen lisärahoitus
Jäsenvaltiot voivat myöntää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan kuuluviin toimiin liittyvää tukea, joka on tarkoitettu lisärahoitukseksi tämän asetuksen III osaston IV luvussa esitettyihin maaseudun kehittämisen interventioihin, joihin myönnetään unionin tukea missä vaiheessa tahansa YMP:n strategiasuunnitelmakaudella, ainoastaan, jos tuki on tämän asetuksen mukaista ja on sisällytetty komission hyväksymien YMP:n strategiasuunnitelmien liitteeseen V.
Jäsenvaltiot eivät saa antaa tukea tämän asetuksen III osaston III luvussa tarkoitettujen alojen interventioihin, paitsi jos siitä nimenomaisesti säädetään kyseisessä luvussa.
147 artikla
Siirtymäkauden kansallinen tuki
Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, silloin, kun ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut siirtymäkauden kansallisen tuen myöntämistä koskevat edellytykset liittyvät tiettyyn viitejaksoon, jäsenvaltiot voivat päättää muuttaa viitejakson ajankohdan, kuitenkin myöhäisintään vuoteen 2018.
Siirtymäkauden kansallisen tuen sallittu alakohtainen kokonaismäärä rajataan kunkin alakohtaisen kokonaismäärärahan osalta seuraaviin prosenttiosuuksiin tukitasosta, jolle komissio on antanut luvan neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 ( 20 ) 132 artiklan 7 kohdan tai 133 a artiklan 5 kohdan mukaisesti vuonna 2013:
Kyproksen osalta prosenttiosuus lasketaan asetuksen (EY) N:o 73/2009 liitteessä XVII a esitettyjen alakohtaisten kokonaismäärärahojen pohjalta.
IX OSASTO
YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
148 artikla
Toimenpiteet erityisten ongelmien ratkaisemiseksi
149 artikla
Soveltaminen syrjäisimpiin alueisiin ja Egeanmeren pieniin saariin
II LUKU
TIETOJÄRJESTELMÄ JA HENKILÖTIETOJEN SUOJA
150 artikla
Tietojen ja asiakirjojen luovuttaminen
151 artikla
Henkilötietojen käsittely ja tietosuoja
III LUKU
SÄÄDÖSVALLAN SIIRTO JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄNNÖKSET
152 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
153 artikla
Komiteamenettely
Jos komitea ei anna tämän asetuksen 133 artiklassa ja 143 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen säädösten osalta lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.
IV LUKU
SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
154 artikla
Kumoamiset
Sitä sovelletaan kuitenkin edelleen, jollei Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2020/2220 ( 21 ) muuta johdu, maaseudun kehittämisohjelmien toteuttamiseen asetuksen (EU) N:o 1305/2013 nojalla 31 päivään joulukuuta 2025. Sitä sovelletaan samoin edellytyksin tuensaajille aiheutuneisiin menoihin, jotka maksajavirasto on maksanut kyseisten maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa 31 päivään joulukuuta 2025 asti.
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 32 artiklaa ja liitettä III on sovellettava edelleen sellaisten alueiden nimeämiseen, joilla on luonnonhaittoja ja muita erityisiä haittoja. Viittauksia maaseudun kehittämisohjelmiin on pidettävä viittauksina YMP:n strategiasuunnitelmiin.
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 52, 53 ja 54 artiklassa tarkoitetut eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkosto, eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden verkosto ja kansalliset maaseutuverkostot voivat toteuttaa kyseisissä artikloissa tarkoitettujen toimien lisäksi tämän asetuksen 126 ja 127 artiklassa tarkoitettuja toimia, kunnes tämän asetuksen 126 artiklassa tarkoitetut kansalliset ja eurooppalaiset YMP-verkostot perustetaan.
Kun tämän asetuksen 126 artiklassa tarkoitetut kansalliset ja eurooppalaiset YMP-verkostot on perustettu, ne voivat suorittaa tämän asetuksen 126 ja 127 artiklassa tarkoitettujen toimien lisäksi 31 päivään joulukuuta 2025 saakka asetuksen (EU) N:o 1305/2013 52 artiklan 3 kohdassa, 53 artiklan 3 kohdassa ja 54 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tehtävät, jotka liittyvät maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanoon kyseisen asetuksen (mukaisesti.
Sitä sovelletaan kuitenkin edelleen tukihakemuksiin, jotka liittyvät ennen 1 päivää tammikuuta 2023 alkaviin hakuvuosiin.
155 artikla
Eräiden YMP:n strategiasuunnitelmakauteen liittyvien menolajien tukikelpoisuus
Asetuksen (EY) N:o 1257/1999 31 artiklassa tai asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklassa tai 43 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden nojalla tehdyistä oikeudellista sitoumuksista tuensaajille aiheutuneisiin menoihin, joihin myönnetään asetuksen (EU) N:o 1305/2013 mukaista tukea, voidaan edelleen myöntää maaseuturahaston rahoitusosuus YMP:n strategiasuunnitelmakaudella seuraavin edellytyksin:
tällaisista menoista säädetään asiaankuuluvassa YMP:n strategiasuunnitelmassa tämän asetuksen mukaisesti, ja ne ovat asetuksen (EU) 2021/2116 mukaisia;
sovelletaan intervention osalta YMP:n strategiasuunnitelmassa tämän asetuksen mukaisesti asetettua maaseuturahaston rahoitusosuustasoa kyseisten toimenpiteiden kattamiseksi;
asetuksen (EU) 2021/2116 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yhdennettyä järjestelmää sovelletaan oikeudellisiin sitoumuksiin, jotka on tehty sellaisten toimenpiteiden nojalla, jotka vastaavat tämän asetuksen III osaston II ja IV luvussa lueteltuja pinta-ala- tai eläinperusteisia interventiotyyppejä, ja asiaankuuluvat toimet on yksilöity selkeästi; ja
c alakohdassa tarkoitettuihin oikeudellisiin sitoumuksiin liittyvät maksut suoritetaan asetuksen (EU) 2021/2116 44 artiklan 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.
Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 23 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden nojalla tehdyistä oikeudellista sitoumuksista tuensaajille aiheutuneisiin menoihin voidaan edelleen myöntää maaseuturahaston rahoitusosuus YMP:n strategiasuunnitelmakaudella seuraavin edellytyksin:
tällaiset menot ilmoitetaan komissiolle lisätietoina 109 artiklassa tarkoitetussa YMP:n strategiasuunnitelman interventiostrategiaa koskevassa osassa, ja menot ilmoitetaan 112 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa YMP:n strategiasuunnitelman rahoitussuunnitelmassa;
menot ovat asetuksen (EU) N:o 1306/2013 mukaisia; asetusta sovelletaan edelleen tällaisiin menoihin asetuksen (EU) 2021/2116 104 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan d alakohdan mukaisesti; ja
sovelletaan YMP:n strategiasuunnitelmassa tämän asetuksen 91 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti vahvistettua maaseuturahaston rahoitusosuustasoa.
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 22, 28, 29, 33 ja 34 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten toimenpiteiden nojalla tehdyistä oikeudellista sitoumuksista tuensaajille aiheutuneisiin menoihin voidaan edelleen myöntää maaseuturahaston rahoitusosuus YMP:n strategiasuunnitelmakaudella seuraavin edellytyksin:
tällaisista menoista säädetään asiaankuuluvassa YMP:n strategiasuunnitelmassa tämän asetuksen mukaisesti, ja ne ovat asetuksen (EU) 2021/2116 mukaisia;
sovelletaan intervention osalta YMP:n strategiasuunnitelmassa tämän asetuksen mukaisesti asetettua maaseuturahaston rahoitusosuustasoa kyseisten toimenpiteiden kattamiseksi;
asetuksen (EU) 2021/2116 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yhdennettyä järjestelmää sovelletaan oikeudellisiin sitoumuksiin, jotka on tehty sellaisten toimenpiteiden nojalla, jotka vastaavat tämän asetuksen III osaston II ja IV luvussa lueteltuja pinta-ala- tai eläinperusteisia interventiotyyppejä, ja asiaankuuluvat toimet on yksilöity selkeästi; ja
tämän kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin oikeudellisiin sitoumuksiin liittyvät maksut suoritetaan asetuksen (EU) 2021/2116 44 artiklan 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 14–18 artiklassa, 19 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa sekä 20, 23–27, 35, 38, 39 ja 39 a artiklassa, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artiklassa ja asetuksen (EU) 2020/2220 4 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden nojalla tehdyistä oikeudellisista sitoumuksista tuensaajille 31 päivän joulukuuta 2025 jälkeen aiheutuneisiin menoihin voidaan myöntää maaseuturahaston rahoitusosuus YMP:n strategiasuunnitelmakaudella seuraavin edellytyksin:
tällaisista menoista säädetään asiaankuuluvassa YMP:n strategiasuunnitelmassa tämän asetuksen mukaisesti, lukuun ottamatta 73 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan f alakohtaa, ja ne ovat asetuksen (EU) 2021/2116 mukaisia;
sovelletaan intervention osalta YMP:n strategiasuunnitelmassa tämän asetuksen mukaisesti vahvistettua maaseuturahaston rahoitusosuustasoa kyseisten toimenpiteiden kattamiseksi.
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 ja 29 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten toimenpiteiden nojalla tehdyistä oikeudellista sitoumuksista tuensaajille aiheutuneisiin menoihin voidaan edelleen myöntää tukea maataloustukirahastosta YMP:n strategiasuunnitelmakaudella seuraavin edellytyksin:
tällaisista menoista säädetään asianomaisessa YMP:n strategiasuunnitelmassa tämän asetuksen 31 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti, ja ne ovat asetuksen (EU) 2021/2116 mukaisia;
asetuksen (EU) 2021/2116 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yhdennettyä järjestelmää sovelletaan oikeudellisiin sitoumuksiin, jotka on tehty sellaisten toimenpiteiden nojalla, jotka vastaavat tämän asetuksen 31 artiklassa tarkoitettuja ekojärjestelmiä, ja asiaankuuluvat toimet on yksilöity selkeästi;
tämän kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin oikeudellisiin sitoumuksiin liittyvät maksut suoritetaan asetuksen (EU) 2021/2116 44 artiklan 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.
156 artikla
Siirtymä tiettyjen alojen interventiotyyppien määrärahojen osalta
Siitä päivästä alkaen, jona YMP:n strategiasuunnitelmalla on tämän asetuksen 118 artiklan 7 kohdan mukaisia oikeusvaikutuksia, niiden maksujen summa, jotka on suoritettu varainhoitovuoden aikana asetuksen (EU) N:o 1308/2013 29–31 artiklassa ja 39–60 artiklassa tarkoitetussa kussakin tukijärjestelmässä ja tämän asetuksen 42 artiklan b–e alakohdassa tarkoitettujen tiettyjen alojen kussakin interventiotyypissä, ei saa ylittää määrärahoja, jotka on vahvistettu tämän asetuksen 88 artiklassa kullekin varainhoitovuodelle kunkin kyseisen interventiotyypin osalta.
157 artikla
Monirahoitteista yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä koskevien menojen tukikelpoisuus
Edellä 86 artiklan 1 kohdasta ja tämän asetuksen 118 artiklan 7 kohdasta poiketen asetuksen (EU) 2021/1061 31 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 31 artiklan 3 kohdan, luettuna yhdessä tämän asetuksen 77 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 2 artiklan 2 kohdan kanssa, mukaisesti aiheutuneihin menoihin voidaan myöntää maaseuturahaston rahoitusosuus YMP:n strategiasuunnitelman toimittamispäivästä alkaen edellyttäen, että maksajavirasto maksaa tuen 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen. Tällaisiin menoihin sovelletaan asetusta (EU) N:o 1306/2013 YMP:n strategiasuunnitelman toimittamispäivästä 31 päivään joulukuuta 2022 saakka.
158 artikla
Siirtymätoimenpiteet
Siirretään komissiolle valta antaa 152 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi toimenpiteillä, joilla suojataan tuensaajien saavutettuja oikeuksia ja oikeutettuja odotuksia siinä määrin kuin se on tarpeen siirtymiseksi asetuksissa (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1307/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 säädetyistä järjestelyistä tässä asetuksessa säädettyihin järjestelyihin. Näissä siirtymäsäännöissä vahvistetaan erityisesti edellytykset, joiden mukaisesti komission asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 nojalla hyväksymä tuki voidaan liittää osaksi tässä asetuksessa säädettyä tukea, myös teknisen avun ja jälkiarviointien osalta.
159 artikla
Liitteen XIII uudelleentarkastelu
Komissio tarkastelee uudelleen liitteessä XIII olevaa luetteloa 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tuolloin voimassa olevan ympäristö- ja ilmastoalan unionin säännöstön pohjalta ja tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia säädösten lisäämiseksi luetteloon.
160 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
7 ARTIKLASSA TARKOITETUT VAIKUTUS-, TULOS-, TUOTOS- JA TAUSTAINDIKAATTORIT
Toimintapolitiikan tuloksellisuuden arviointi (monivuotinen) – VAIKUTUS Tavoitteet ja niitä vastaavat vaikutusindikaattorit (1) |
Tuloksellisuuden tarkastelu – TULOS (2) Pelkästään YMP-tuettujen interventioiden perusteella |
(1)
Useimmat vaikutusindikaattorit on jo kerätty muita kanavia pitkin (Euroopan tilastot, Yhteinen tutkimuskeskus, Euroopan ympäristökeskus jne.), ja niitä käytetään muun unionin lainsäädännön tai kestävän kehityksen tavoitteiden puitteissa. Tietoja ei aina kerätä vuosittain, joten tiedoissa saattaa olla kahden tai kolmen vuoden viiveitä.
(2)
Viitearvoja tuloksille. Jäsenvaltioiden vuosittain ilmoittamat tiedot niiden YMP:n strategiasuunnitelmissa vahvistamien tavoitteiden saavuttamisessa aikaansaadun edistyksen seuraamiseksi. Tulosindikaattorit, jotka ovat pakolliset tuloksellisuuden tarkastelussa silloin, kun jäsenvaltiot käyttävät niitä 109 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, on merkitty PR. Jäsenvaltiot voivat käyttää tuloksellisuuden tarkastelussa PR-merkittyjen indikaattorien lisäksi mitä tahansa muuta asiaankuuluvaa tulosindikaattoria, joka on vahvistettu tässä liitteessä. |
EU:n monialainen tavoite |
Vaikutusindikaattorit |
|
Tulosindikaattorit |
Maatalouden ja maaseudun uudenaikaistaminen lisäämällä ja jakamalla tietämystä, innovointia ja digitalisointia maataloudessa ja maaseutualueilla sekä kannustalla niiden käyttöönottoon viljelijöiden keskuudessa tutkimuksen, innovoinnin, tietämyksen vaihdon ja koulutuksen paremman saatavuuden avulla |
I.1 Tietämyksen jakaminen ja innovointi: Tietämyksen jakamiseen ja innovointiin kohdennettu osuus YMP:n talousarviosta |
|
R.1PR Tuloksellisuuden parantaminen tietämyksen ja innovoinnin avulla: YMP:stä tuetusta neuvonnasta, koulutuksesta tai tietämyksen vaihdosta hyötyvien tai eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) toimijaryhmiin osallistuvien henkilöiden lukumäärä tavoitteen ollessa kestävän taloudellisen, sosiaalisen, ympäristö- ja ilmastotoimien ja resurssitehokkuuden tuloksellisuuden parantaminen. R.2 Neuvonnan ja tietojärjestelmien yhdistäminen: Maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmään (AKIS) yhdistettävää tukea saavien neuvojien lukumäärä R.3 Maatalouden digitalisointi: Niiden tilojen osuus, jotka saavat YMP:stä tukea digitaaliseen tuotantoteknologiaan |
EU:n erityistavoitteet |
Vaikutusindikaattorit |
|
Tulosindikaattorit |
Riittävän maataloustulon ja maatalouden muutoskestävyyden tukeminen koko unionin alueella pitkän aikavälin elintarviketurvan ja maatalouden monimuotoisuuden parantamiseksi ja maataloustuotannon taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi unionissa |
I.2 Tuloerojen pienentäminen: Maataloustulon kehitys verrattuna talouteen yleensä I.3 Maataloustulon vaihtelun vähentäminen: Maataloustulon kehitys I.4 Riittävän maataloustulon tukeminen: Maataloustulotason kehitys tuotantosuuntakohtaisesti (verrattuna keskiarvoon maataloudessa) I.5 Myötävaikuttaminen alueelliseen tasapainoon: Maataloustulon kehitys luonnonhaitta-alueilla (keskiarvoon verrattuna) |
|
R.4 Tulotuen kytkeminen toimenpidevaatimuksiin ja hyviin käytäntöihin: Tulotuen ja ehdollisuusjärjestelmän piiriin kuuluvan käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus R.5 Riskinhallinta: Niiden tilojen osuus, joilla on käytössä tuetut YMP:n riskinhallintavälineet R.6PR Uudelleenjako pienemmille maatiloille: Täydentävän suoran tuen prosenttiosuus hehtaaria kohden keskimääräistä tilakokoa pienempien tukikelpoisten tilojen osalta (keskiarvoon verrattuna) R.7PR Tukien lisääminen tiloille alueilla, joilla on erityistarpeita: Lisätuen prosenttiosuus hehtaaria kohden alueilla, joilla on suuremmat tarpeet (keskiarvoon verrattuna) |
Maatilojen markkinasuuntautuneisuuden ja kilpailukyvyn parantaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, myös kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin |
I.6 Maatilojen tuottavuuden parantaminen: Kokonaistuottavuus maataloudessa I.7 Maatalouselintarvikkeiden kaupan hyödyntäminen: Maatalouselintarvikkeiden tuonti ja vienti |
|
R.8 Kohdentaminen tiettyjen alojen maatiloille: Niiden maatilojen osuus, jotka saavat tuotantosidonnaista tulotukea kilpailukyvyn, kestävyyden tai laadun parantamiseen R.9PR Maatilojen uudenaikaistaminen: Niiden maatilojen osuus, jotka saavat investointitukea rakenneuudistuksiin ja uudenaikaistamiseen, resurssitehokkuus mukaan lukien |
Viljelijöiden aseman parantaminen arvoketjussa |
I.8 Viljelijöiden aseman parantaminen elintarvikeketjussa: Alkutuottajien luoma lisäarvo elintarvikeketjussa |
|
R.10PR Toimitusketjun parempi organisointi: Niiden maatilojen osuus, jotka osallistuvat YMP:stä tuettuihin tuottajaryhmiin, tuottajaorganisaatioihin, paikallisille markkinoille, lyhyisiin toimitusketjuihin ja laatujärjestelmiin R.11 Tarjonnan keskittäminen: Osuus tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaryhmien toimintaohjelmien avulla tietyillä aloilla kaupan pidettävän tuotannon arvosta |
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen muun muassa vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamalla hiilensidontaa, sekä kestävän energiantuotannon edistäminen |
I.9 Maatalouden ilmastonmuutoskestävyyden parantaminen: Maatalouden muutoskestävyys: edistymisindikaattori I.10 Myötävaikuttaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen: Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt I.11 Hiilensidonnan lisääminen: Maaperän orgaaninen hiili maatalousmaassa I.12 Kestävän energian lisääminen maataloudessa: Maa- ja metsätaloudesta peräisin olevan uusiutuvan energian kestävä tuotanto |
|
R.12 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus, joka kuuluu ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävien tuettujen sitoumusten piiriin R.13PR Päästöjen vähentäminen eläintuotannossa: Niiden eläinyksiköiden osuus, jotka kuuluvat kasvihuonekaasu- ja/tai ammoniakkipäästöjen, lannankäsittely mukaan lukien, vähentämistä koskevien tuettujen sitoumusten piiriin R.14PR Hiilen varastointi maaperään ja biomassaan: Päästöjen vähentämistä tai hiilen varastoinnin jatkamista tai lisäämistä koskevien tuettujen sitoumusten alaisen käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus (esim. pysyvä nurmi, monivuotiset kasvit, jotka muodostavat pysyvän kasvipeitteen, kosteikon ja turvemaan maatalousmaa) R.15 Maa- ja metsätaloudesta sekä muista uusiutuvista lähteistä saatava uusiutuva energia: Tuetut investoinnit uusiutuvan energian, myös biopohjaisen, tuotantokapasiteettiin (MW) R.16 Ilmastoon liittyvät investoinnit: Niiden tilojen osuus, jotka saavat YMP:n investointitukea ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen sekä uusiutuvan energian tai biomateriaalin tuotantoon R.17PR Metsitetty maa: Alue, joka saa tukea metsittämiseen, peltometsäviljelyyn ja ennallistamiseen, eriteltynä näiden mukaan R.18 Metsäalan investointituki: Kokonaisinvestoinnit metsäalan tuloksellisuuden parantamiseksi |
Kestävän kehityksen ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokkaan hoidon edistäminen, myös vähentämällä kemikaaliriippuvuutta |
I.13 Maaperän eroosion vähentäminen: Sellaisen maatalousmaan prosenttiosuus, jolla esiintyy kohtalaista tai vakavaa maaperän eroosiota I.14 Ilmanlaadun parantaminen: Maatalouden ammoniakkipäästöt I.15 Veden laadun parantaminen: Maatalousmaan ravinnetase I.16 Ravinnehuuhtomien vähentäminen: Pohjaveden nitraatit – niiden pohjavesiasemien prosenttiosuus, joilla nitraattipitoisuus on yli 50 mg/l, direktiivin 91/676/ETY mukaisesti I.17 Vesivarojen kuormituksen vähentäminen: Vedenkäyttöindeksi WEI+ I.18 Torjunta-aineiden kestävä käyttö ja niiden käytön vähentäminen: Torjunta-aineiden riskit, käyttö ja vaikutukset |
|
R.19PR Maaperän parantaminen ja suojelu: Käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus, joka kuuluu maaperän hoitoa edistävien tuettujen sitoumusten piiriin tarkoituksena parantaa maaperän laatua ja lisätä maaperäeliöstöä (mm. maanmuokkauksen vähentäminen, maaperän kasvipeitteisyys, palkokasveja käsittävä viljelykierto) R.20PR Ilmanlaadun parantaminen: Käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus, joka kuuluu tuettujen sitoumusten piiriin ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi R.21PR Veden laadun suojeleminen: Käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus, joka kuuluu vesimuodostumien laatua koskevien tuettujen sitoumusten piiriin R.22PR Ravinnehuollon kestävyys: Käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus, joka kuuluu parannettua ravinnehuoltoa koskevien tuettujen sitoumusten piiriin R.23PR Kestävä vedenkäyttö: Käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus, joka kuuluu vesitaseen parantamista koskevien tuettujen sitoumusten piiriin R.24PR Torjunta-aineiden kestävä käyttö ja niiden käytön vähentäminen: Torjunta-aineiden kestävään käyttöön tähtäävien tuettujen erityissitoumusten mukaisen käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus torjunta-aineiden riskien ja vaikutusten, kuten torjunta-aineiden valumisen, vähentämiseksi R.25 Ympäristötehokkuus eläintuotannossa: Niiden eläinyksiköiden osuus, jotka kuuluvat tuettujen ympäristökestävyyden parantamissitoumusten piiriin R.26 Luonnonvarainvestoinnit: Niiden maatilojen osuus, jotka saavat luonnonvarojen hoitoon liittyvää YMP:n tukea tuotannollisiin ja ei-tuotannollisiin investointeihin R.27 Ympäristö- tai ilmastotehokkuus maaseutualueiden investointien avulla: Ympäristökestävyyttä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen saavuttamista maaseutualueilla edistävien toimien lukumäärä R.28 Ympäristö- tai ilmastotehokkuus tietämyksen ja innovoinnin kautta: YMP:sta tuetusta ympäristö- tai ilmastotehokkuutta koskevasta neuvonnasta, koulutuksesta tai tietämyksen vaihdosta hyötyvien tai eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) toimijaryhmiin osallistuvien henkilöiden lukumäärä |
Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisen ja tämän suuntauksen kääntämisen sekä ekosysteemipalvelujen edistäminen sekä elinympäristöjen ja maisemien säilyttäminen |
I.19 Viljelymaiden lintukantojen lisääminen: Viljelymaiden lintuindeksi I.20 Luonnon monimuotoisuuden lisääminen: Niiden unionin tärkeinä pitämien lajien ja luontotyyppien prosenttiosuus, jotka ovat yhteydessä maatalouteen ja joiden kehityssuuntaus on vakaa tai kasvava, eriteltynä luonnonvaraisten pölyttäjälajien mukaan (%) (1) I.21 Ekosysteemipalvelujen tarjonnan parantaminen: Maisemapiirteitä omaavan maatalousmaan osuus I.22 Maatalouden biologisen monimuotoisuuden lisääminen viljelyjärjestelmässä: Viljelykasvien monimuotoisuus |
|
R.29PR Luonnonmukaisen maatalouden kehittäminen: Käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus, jota tuetaan YMP:n puitteissa luonnonmukaisen maatalouden ylläpitämisestä ja siihen siirtymisestä, eriteltynä näiden mukaan R.30PR Tuki kestävälle metsänhoidolle: Metsien suojelun ja ekosysteemipalvelujen hoidon tukemiseksi annettujen sitoumusten alainen osuus metsämaasta R.31PR Luontotyyppien ja lajien säilyttäminen: Käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus, joka kuuluu luonnon monimuotoisuuden suojelua tai palauttamista koskevien tuettujen sitoumusten, mukaan lukien luonnonarvoltaan merkittävät maatalouskäytännöt, piiriin R.32 Investoinnit luonnon monimuotoisuuteen: Luonnon monimuotoisuutta edistävää YMP:n investointitukea saavien tilojen osuus R.33 Natura 2000 -alueiden hoidon parantaminen: Tuettujen sitoumusten alaisen Natura 2000 -alueen osuus yhteensä R.34PR Maisemapiirteiden säilyttäminen: Käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus, joka kuuluu maisemapiirteiden, myös pensasaitojen ja puiden, hoitoa koskevien tuettujen sitoumusten piiriin R.35 Mehiläispesien säilyttäminen: YMP:stä tuettujen mehiläispesien osuus |
Nuorten viljelijöiden ja muiden uusien viljelijöiden houkutteleminen alalle, heidän tukemisensa ja kestävän yritystoiminnan kehittämisen helpottaminen maaseutualueilla |
I.23 Nuorten viljelijöiden houkutteleminen alalle: Uusien maatalousyrittäjien ja uusien nuorten maatalousyrittäjien määrän kehitys, eriteltynä sukupuolen mukaan |
|
R.36PR Sukupolvenvaihdos: Niiden nuorten viljelijöiden lukumäärä, jotka ovat perustamassa maatilaa YMP:n tuen avulla, eriteltynä sukupuolen mukaan |
Työllisyyden, kasvun, sukupuolten tasa-arvon, mukaan lukien naisten osallistuminen maatalouteen, sekä sosiaalisen osallisuuden ja paikallisen kehittämisen edistäminen maaseutualueilla, myös kiertobiotaloudessa ja kestävässä metsätaloudessa |
I.24 Työpaikkojen lisääminen maaseutualueilla: Työllisyysasteen kehitys maaseutualueilla, eriteltynä sukupuolen mukaan I.25 Kasvun edistäminen maaseutualueilla: Asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen (BKT) kehittyminen maaseutualueilla I.26 Oikeudenmukaisempi YMP: YMP-tuen jakautuminen I.27 Sosiaalisen osallisuuden edistäminen maaseutualueilla: Köyhyysindeksin kehitys maaseutualueilla |
|
R.37 Kasvu ja työpaikat maaseutualueilla: Tuetut uudet työpaikat YMP-hankkeissa R.38 Leader-kattavuus: Paikallisten kehittämisstrategioiden kattaman maaseutuväestön osuus R.39 Maaseudun elinkeinoelämän kehittäminen: YMP-tuella kehitettyjen maaseutuyritysten ja biotalousalan yritysten lukumäärä R.40 Maaseudun elinkeinoelämän älykäs siirtymä: Älykkäitä kyliä koskevien tuettujen strategioiden lukumäärä R.41PR Maaseutuverkostojen Eurooppa: YMP-tuen myötä paremmasta palvelujen saatavuudesta ja infrastruktuurista hyötyvän maaseutuväestön osuus R.42 Sosiaalisen osallisuuden edistäminen: Tuettujen sosiaalisen osallisuuden hankkeiden piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä |
Unionin maatalouden sellaisen kyvyn edistäminen, joka koskee vastaamista paremmin ruokaa ja terveyttä koskeviin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien laadukas, turvallinen ja ravitseva kestävällä tavalla tuotettu ruoka, ruokahävikin vähentäminen, eläinten hyvinvoinnin parantaminen ja mikrobilääkeresistenssin torjunta |
I.28 Mikrobilääkkeiden käytön rajoittaminen tuotantoeläimille: mikrobilääkkeiden myynti/käyttö elintarviketuotantoeläimille I.29 Laadukkaiden elintarvikkeiden kulutuskysyntään vastaaminen: unionin laatujärjestelmiin ja luonnonmukaiseen tuotantoon kuuluvan tuotannon arvo |
|
R.43PR Mikrobilääkkeiden käytön rajoittaminen: Niiden eläinyksiköiden (ey) osuus, joita mikrobilääkkeiden käytön rajoittamiseen (ennaltaehkäisy/vähentäminen) tähtäävät interventiot koskevat R.44PR Eläinten hyvinvoinnin parantaminen: Niiden eläinyksiköiden (EY) osuus, joihin sovelletaan eläinten hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä tuettuja toimia |
(1)
Pölyttäjien kehityssuuntauksia on arvioitava käyttämällä pölyttäjäindikaattoreita koskevia asiaankuuluvia unionin toimenpiteitä, erityisesti pölyttäjäindikaattoria ja muita toimenpiteitä, jotka on hyväksytty vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian hallinnointikehyksessä (komission 1 päivänä kesäkuuta 2018 hyväksymän tiedonannon ”Pölyttäjiä koskeva EU:n aloite” perusteella 20 päivänä toukokuuta 2020 annettu komission tiedonanto). |
Vuotuinen tuloksellisuuden tarkastaminen ja hyväksyminen – TUOTOS
Interventiotyypit ja niitä koskevat tuotosindikaattorit ( 22 )
Interventiotyypit |
Tuotosindikaattorit (1) |
Yhteistyö (77 artikla) |
O.1 Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) toimijaryhmien hankkeiden lukumäärä |
Tietämyksen vaihto ja tiedon levittäminen (78 artikla) |
O.2 Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) toimijaryhmien hankkeiden valmisteluun tai toteuttamiseen innovointitukea tarjoavien neuvontatoimien tai -yksiköiden lukumäärä |
Horisontaalinen indikaattori |
O.3MO YMP-tuen edunsaajien lukumäärä |
Perustulotuki (21 artikla) |
O.4 Hehtaarimäärä, jolle myönnetään perustulotukea |
Pienviljelijöiden tuki (28 artikla) |
O.5 Pienviljelijöiden tuen piirissä olevien edunsaajien tai hehtaarien lukumäärä |
Nuorten viljelijöiden täydentävä tulotuki (30 artikla) |
O.6 Hehtaarimäärä, jolle myönnetään nuorten viljelijöiden täydentävää tulotukea |
Uudelleenjakotulotuki (29 artikla) |
O.7 Hehtaarimäärä, jolle myönnetään uudelleenjakotulotukea |
Ekojärjestelmät (31 artikla) |
O.8 Hehtaari- tai eläinyksiköiden lukumäärä, jotka hyötyvät ekojärjestelmistä |
Riskinhallintavälineet (76 artikla) |
O.9 Tuettujen YMP:n riskinhallintavälineiden piiriin kuuluvien yksiköiden määrä |
Tuotantosidonnainen tulotuki (32 artikla) |
O.10 Tuotantosidonnaisen tulotuen piiriin kuuluva hehtaarimäärä |
O.11 Tuotantosidonnaisen tulotuen piiriin kuuluva eläinmäärä |
|
Luonnonoloista johtuvat tai muut aluekohtaiset rajoitteet (71 artikla) |
O.12 Hehtaarimäärä, jolle myönnetään tukea alueina, joilla on luonnonoloista johtuvia tai muita erityisrajoitteita, eriteltynä aluetyypin mukaan |
Tietyistä pakollisista vaatimuksista johtuvat aluekohtaiset rajoitteet (72 artikla) |
O.13 Hehtaarimäärä, jolle myönnetään tukea Natura 2000 -verkostossa tai direktiivin 2000/60/EY nojalla |
Ympäristö-, ilmasto- ja muut hoitositoumukset (70 artikla) |
O.14 Hehtaarien (metsätaloutta lukuun ottamatta) tai muiden yksiköiden määrä, joka kuuluu pakollisia vaatimuksia pidemmälle menevien ympäristöön tai ilmastoon liittyvien sitoumusten piiriin |
O.15 Niiden hehtaarien (metsätalous mukaan lukien) tai muiden yksiköiden määrä, jotka kuuluvat pakollisia vaatimuksia pidemmälle menevien ympäristöön tai ilmastoon liittyvien sitoumusten piiriin |
|
O.16 Hehtaarien tai muiden yksiköiden määrä, joka kuuluu metsittämisen ja peltometsäviljelyn ylläpitämistä koskevien sitoumusten piiriin |
|
O.17 Hehtaarien tai muiden yksiköiden määrä, joille myönnetään luonnonmukaisen maatalouden tukea |
|
|
O.18 Eläinyksikkömäärä, jolle myönnetään eläinten hyvinvointia, terveyttä tai tehostettuja bioturvallisuustoimenpiteitä koskevaa tukea |
O.19 Geenivarojen säilyttämistä tukevien toimien tai yksiköiden lukumäärä |
|
Investoinnit (73 ja 74 artikla) |
O.20 Maatiloilla toteutettavien tuotannollisten investointitoimien tai -yksiköiden lukumäärä |
O.21 Maatiloilla toteutettavien ei-tuotannollisten investointitoimien tai -yksiköiden lukumäärä |
|
O.22 Tuettujen infrastruktuuri-investointitoimien tai -yksiköiden lukumäärä |
|
O.23 Maatilojen ulkopuolella toteutettavien ei-tuotannollisten investointitoimien tai -yksiköiden lukumäärä |
|
O.24 Maatilojen ulkopuolella toteutettavien tuotannollisten investointitoimien tai -yksiköiden lukumäärä |
|
Nuorten viljelijöiden ja uusien viljelijöiden tilanpidon aloittaminen ja maaseudun yritystoiminnan käynnistäminen (75 artikla) |
O.25 Tilanpidon aloittamiseen tukea saavien nuorten viljelijöiden lukumäärä |
O.26 Tilanpidon aloittamiseen tukea saavien nuorten viljelijöiden lukumäärä (muut kuin O.25 kohdassa ilmoitetut nuoret viljelijät) |
|
O.27 Aloitustukea saavien maaseutuyritysten lukumäärä |
|
Yhteistyö (77 artikla) |
O.28 Tuettujen tuottajaryhmien ja tuottajaorganisaatioiden lukumäärä |
O.29 Virallisiin laatujärjestelmiin osallistumiseen tukea saavien lukumäärä |
|
O.30 Sukupolvenvaihdokseen liittyvien tuettujen toimien tai yksiköiden lukumäärä (lukuun ottamatta tilanpidon aloittamisen tukea) |
|
O.31 Tuettujen paikallisten kehittämisstrategioiden (Leader) tai valmistelutoimien lukumäärä |
|
O.32 Tuettujen muiden yhteistyötoimien tai -yksiköiden lukumäärä (paitsi O.1 kohdassa raportoitavat EIP:t) |
|
Tietämyksen vaihto ja tiedon levittäminen (78 artikla) |
O.33 Tuettujen koulutus-, neuvonta- ja tiedotustoimien tai -yksiköiden lukumäärä |
Horisontaalinen indikaattori |
O.34MO Hehtaarimäärä, johon sovelletaan ympäristökäytäntöjä (yhdistelmäindikaattori: ehdollisuusjärjestelmän piiriin kuuluva fyysinen ala, ekojärjestelmät, maa- ja metsätalouden ympäristö- ja ilmastohoitositoumukset) |
Interventiotyypit tietyillä aloilla (47 artikla) |
O.35 Tuettujen toimintaohjelmien lukumäärä |
Interventiotyypit viinialalla (58 artikla) |
O.36 Viinialan tuettujen toimien tai yksiköiden lukumäärä |
Interventiotyypit mehiläishoidon alalla (55 artikla) |
O.37 Mehiläishoidon säilyttäminen/kehittäminen: toimien tai yksiköiden lukumäärä |
(1)
Yksinomaan seurannassa käytettävät tuotosindikaattorit on merkitty MO. |
TAUSTAINDIKAATTORIT
|
Indikaattorinnumero |
Taustaindikaattori |
Väestö |
C.01 |
Kokonaisväestömäärä |
C.02 |
Asukastiheys |
|
C.03 |
Väestön ikärakenne |
|
Kokonaispinta-ala |
C.04 |
Kokonaispinta-ala |
C.05 |
Maanpeite |
|
Työmarkkinat |
C.06 |
Työllisyysaste maaseutualueilla |
C.07 |
Työttömyysaste maaseutualueilla |
|
C.08 |
Työllisyys (alaa, aluetyyppiä, talouden toimintaa kohden) |
|
Talous |
C.09 |
BKT asukasta kohden |
C.10 |
Köyhyysaste |
|
C.11 |
Bruttoarvonlisäys (alaa ja aluetyyppiä kohden, maataloudessa ja alkutuottajien osalta) |
|
Tilat ja viljelijät |
C.12 |
Maatilat (tilat) |
C.13 |
Tilatyövoima |
|
C.14 |
Maatalousyrittäjien ikärakenne |
|
C.15 |
Maatalousyrittäjien maatalousalan koulutus |
|
C.16 |
Uudet maatalousyrittäjät ja uudet nuoret maatalousyrittäjät |
|
Maatalousmaa |
C.17 |
Käytössä oleva maatalousmaa |
C.18 |
Keinokasteltava maa |
|
C.19 |
Viljely Natura 2000 -alueilla |
|
C.20 |
Alueet, joilla on luonnonoloista johtuvia tai muita erityisrajoitteita |
|
C.21 |
Maisemapiirteitä omaava maatalousmaa |
|
C.22 |
Viljelykasvien monimuotoisuus |
|
Kotieläimet |
C.23 |
Eläinyksiköt |
C.24 |
Eläintiheys |
|
Maatalous- ja tilatulo |
C.25 |
Maatalouden tuotannontekijätulo |
C.26 |
Vertailu: maataloustulo ja muut kuin maatalouden työvoimakustannukset |
|
C.27 |
Tilatulo seuraavin erittelyin: tuotantosuunta, alue, tilakoko, alueilla, joilla on luonnonoloista johtuvia tai muita erityisrajoitteita |
|
C.28 |
Maatalousalan kiinteän pääoman bruttomuodostus |
|
Maatalouden tuottavuus |
C.29 |
Kokonaistuottavuus maataloudessa |
C.30 |
Työvoiman tuottavuus maa-ja metsätaloudessa ja elintarviketeollisuudessa |
|
Maatalous-tuotteiden kauppa |
C.31 |
Maataloustuotteiden tuonti ja vienti |
Muu ansiotoiminta |
C.32 |
Matkailuinfrastruktuuri |
Tuotanto-menetelmät |
C.33 |
Maatalousmaa, luonnonmukainen tuotanto |
C.34 |
Viljelyn voimaperäisyys |
|
C.35 |
unionin laatujärjestelmiin ja luonnonmukaiseen tuotantoon kuuluvan tuotannon arvo |
|
Luonnon monimuotoisuus |
C.36 |
Viljelymaiden lintuindeksi |
C.37 |
Niiden yhteisön tärkeinä pitämien lajien ja luontotyyppien prosenttiosuus, jotka liittyvät maatalouteen ja joiden kehityssuuntaus on vakaa tai kasvava |
|
Vesi |
C.38 |
Vedenkäyttö maataloudessa |
C.39 |
Veden laatu |
|
Ravinnetase – typpi |
||
Ravinnetase – fosfori |
||
Pohjaveden nitraatit |
||
Maaperä |
C.40 |
Maaperän orgaaninen hiili maatalousmaassa |
C.41 |
Veden aiheuttama maaperän eroosio |
|
Energia |
C.42 |
Maa- ja metsätaloudesta peräisin olevan uusiutuvan energian kestävä tuotanto |
C.43 |
Energian käyttö: maa-ja metsätalous ja elintarviketeollisuus |
|
Ilmasto |
C.44 |
Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt |
C.45 |
Maatalouden muutoskestävyys: edistymisindikaattori |
|
C.46 |
Luonnonkatastrofien maataloudelle aiheuttamat suorat menetykset |
|
Ilma |
C.47 |
Maatalouden ammoniakkipäästöt |
Terveys |
C.48 |
Mikrobilääkkeiden myynti/käyttö elintarviketuotantoeläimille |
C.49 |
Torjunta-aineiden riskit, käyttö ja vaikutukset |
LIITE II
10 ARTIKLASSA TARKOITETTU WTO:N KOTIMAINEN TUKI
Interventiotyyppi |
Kyseinen kohta tässä asetuksessa |
WTO:n maataloussopimuksen liitteessä 2 oleva kohta (”vihreä laatikko”) |
Perustulotuki |
III osaston 2 luvun 2 jakson 2 alajakso |
5 (jos täytäntöönpano ei perustu tukioikeuksiin) 6 (jos täytäntöönpano perustuu tukioikeuksiin) |
Uudelleenjakotulotuki |
29 artikla |
5 (jos asiaan liittyvän perustulotuen täytäntöönpano ei perustu tukioikeuksiin) 6 (jos asiaan liittyvän perustulotuen täytäntöönpano perustuu tukioikeuksiin) |
Nuorten viljelijöiden täydentävä tulotuki |
30 artikla |
5 (jos asiaan liittyvän perustulotuen täytäntöönpano ei perustu tukioikeuksiin) 6 (jos asiaan liittyvän perustulotuen täytäntöönpano perustuu tukioikeuksiin) |
Ilmastoa ja ympäristöä sekä eläinten hyvinvointia koskevat järjestelmät (ekojärjestelmät) |
31 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta |
5 (jos asiaan liittyvän perustulotuen täytäntöönpano ei perustu tukioikeuksiin) 6 (jos asiaan liittyvän perustulotuen täytäntöönpano perustuu tukioikeuksiin) |
Ilmastoa- ja ympäristöä sekä eläinten hyvinvointia koskevat järjestelmät (ekojärjestelmät) |
31 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta |
12 |
Hedelmä- ja vihannesala, humala-ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala sekä muut 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetut alat – investoinnit aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, tutkimukseen, koetuotantoon ja innovatiivisiin tuotantomenetelmiin ja muihin toimiin seuraavanlaisilla aloilla: |
47 artiklan 1 kohdan a alakohta |
2, 11 tai 12 |
— maaperän suojelu, mukaan luettuna maaperän hiilensitomiskyvyn ja maaperän laadun parantaminen sekä haitallisten aineiden vähentäminen |
47 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohta |
12 |
— vesivarojen käytön ja asianmukaisen hoidon parantaminen, mukaan lukien veden säästö, vesien suojelu ja ojitus |
47 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohta |
12 |
— epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen ehkäiseminen ja muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sopeutuneiden lajikkeiden ja rotujen sekä kyseisiin olosuhteisiin sopeutettujen hoitokäytäntöjen kehittämisen ja käytön edistäminen |
47 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohta |
12 |
— energian säästämisen, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisääminen |
47 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohta |
11 tai 12 |
— ekologinen pakkaaminen ainoastaan tutkimuksen ja koetuotannon alalla |
47 artiklan 1 kohdan a alakohdan v alakohta |
2 |
— bioturvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi |
47 artiklan 1 kohdan a alakohdan vi alakohta |
12 |
— päästöjen ja jätteen vähentäminen, sivutuotteiden käytön parantaminen, mukaan lukien niiden uudelleenkäyttö ja hyödyntäminen, ja jätehuollon parantaminen |
47 artiklan 1 kohdan a alakohdan vii alakohta |
11 tai 12 |
— tuhoojankestävyyden parantaminen ja torjunta-aineiden käytön riskien ja vaikutusten vähentäminen, mukaan lukien integroidun torjunnan tekniikoiden täytäntöönpano |
47 artiklan 1 kohdan a alakohdan viii alakohta |
2, 11 tai 12 |
— eläintautien vastustamisen parantaminen sekä eläinlääkkeiden, mukaan lukien antibiootit, käytön vähentäminen |
47 artiklan 1 kohdan a alakohdan ix alakohta |
2 |
— luonnon monimuotoisuutta edistävien elinympäristöjen luominen ja säilyttäminen |
47 artiklan 1 kohdan a alakohdan x alakohta |
12 |
— tuotteiden laadun parantaminen |
47 artiklan 1 kohdan a alakohdan xi alakohta |
2 |
— geenivarojen parantaminen |
47 artiklan 1 kohdan a alakohdan xii alakohta |
2 |
— työehtojen parantaminen sekä työnantajan velvoitteiden ja työterveyden ja -turvallisuuden vaatimusten noudattamisen varmistaminen direktiivien 89/391/ETY, 2009/104/EY ja (EU) 2019/1152 mukaisesti |
47 artiklan 1 kohdan a alakohdan xiii alakohta |
2 |
Hedelmä- ja vihannesala, humala-ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala sekä muut 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetut alat – neuvontapalvelut ja tekninen apu |
47 artiklan 1 kohdan b alakohta |
2 |
Hedelmä- ja vihannesala, humala-ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala sekä muut 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetut alat – koulutus ja parhaiden käytäntöjen vaihto |
47 artiklan 1 kohdan c alakohta |
2 |
Hedelmä- ja vihannesala, humala-ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala sekä muut 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetut alat – luonnonmukainen tai integroitu tuotanto |
47 artiklan 1 kohdan d alakohta |
12 |
Hedelmä- ja vihannesala, humala-ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala sekä muut 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetut alat – toimet, joilla parannetaan kuljetusten ja varastoinnin kestävyyttä ja tehokkuutta |
47 artiklan 1 kohdan e alakohta |
11, 12 tai 2 |
Hedelmä- ja vihannesala, humala-ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala sekä muut 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetut alat – menekinedistäminen, viestintä ja kaupan pitäminen |
47 artiklan 1 kohdan f alakohta |
2 |
Hedelmä- ja vihannesala, humala-ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala sekä muut 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetut alat – laatujärjestelmät |
47 artiklan 1 kohdan g alakohta |
2 |
Hedelmä- ja vihannesala, humala-ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala sekä muut 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetut alat – jäljitettävyys- ja sertifiointijärjestelmät |
47 artiklan 1 kohdan h alakohta |
2 |
Hedelmä- ja vihannesala, humala-ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala sekä muut 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetut alat – ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen |
47 artiklan 1 kohdan i alakohta |
11, 2 tai 12 |
Hedelmä- ja vihannesala, humala-ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala sekä muut 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetut alat – keskinäiset rahastot |
47 artiklan 2 kohdan a alakohta |
7 tai 2 |
Hedelmä- ja vihannesala, humala-ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala sekä muut 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetut alat – investoinnit aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen |
47 artiklan 2 kohdan b alakohta |
11 tai 2 |
Hedelmä- ja vihannesala, humala-ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala sekä muut 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetut alat – hedelmä- tai oliivitarhojen uudelleenistutus |
47 artiklan 2 kohdan d alakohta |
8 |
Hedelmä- ja vihannesala, humala-ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala sekä muut 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetut alat – karjan uudistaminen terveyssyistä tai luonnonkatastrofien aiheuttamien menetysten vuoksi |
47 artiklan 2 kohdan e alakohta |
8 |
Hedelmä- ja vihannesala, humala-ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala sekä muut 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetut alat – valmennus |
47 artiklan 2 kohdan j alakohta |
2 |
Hedelmä- ja vihannesala, humala-ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala sekä muut 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetut alat – kolmansien maiden kasvinsuojeluvaatimusten täytäntöönpano ja hallinnointi |
47 artiklan 2 kohdan k alakohta |
2 |
Hedelmä- ja vihannesala, humala-ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala sekä muut 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetut alat – viestintätoimet |
47 artiklan 2 kohdan l alakohta |
2 |
Mehiläishoitoala – neuvontapalvelut, tekninen apu, koulutus, tiedotus ja parhaiden käytäntöjen vaihto |
55 artiklan 1 kohdan a alakohta |
2 |
Mehiläishoitoala – investoinnit aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen sekä muut toimet, kuten mehiläispesiä vaivaavien tuholaisten ja tautien torjunta |
55 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohta |
11, 12 tai 2 |
Mehiläishoitoala – investoinnit aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen sekä muut toimet, kuten epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen ehkäiseminen ja hoitokäytäntöjen kehittäminen ja käyttö |
55 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohta |
11, 12 tai 2 |
Mehiläishoitoala – laboratorioiden tukeminen |
55 artiklan 1 kohdan c alakohta |
2 |
Mehiläishoitoala – tutkimusohjelmat |
55 artiklan 1 kohdan e alakohta |
2 |
Mehiläishoitoala – menekinedistäminen, viestintä ja kaupan pitäminen |
55 artiklan 1 kohdan f alakohta |
2 |
Mehiläishoitoala – tuotteiden laadun parantaminen |
55 artiklan 1 kohdan g alakohta |
2 |
Viiniala – rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen |
58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta |
8, 11 tai 12 |
Viiniala – investoinnit aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen |
58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta |
11 |
Viiniala – aineelliset ja aineettomat investoinnit innovointiin |
58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohta |
11 |
Viiniala - neuvontapalvelut |
58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan f alakohta |
2 |
Viiniala – tiedotustoimet |
58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohta |
2 |
Viiniala – viinimatkailun edistäminen |
58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan i alakohta |
2 |
Viiniala – markkinatuntemuksen parantaminen |
58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan j alakohta |
2 |
Viiniala – menekinedistäminen ja viestintä |
58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan k alakohta |
2 |
Viiniala – keskinäisten rahastojen perustamisesta aiheutuvat hallinnolliset kulut |
58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan l alakohta |
2 |
Viiniala – investoinnit kestävyyden lisäämiseen |
58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan m alakohta |
11, 12 tai 2 |
Ympäristö-, ilmasto- ja muut hoitositoumukset |
70 artikla |
12 |
Luonnonhaitat ja muut aluekohtaiset haitat |
71 artikla |
13 |
Tietyistä pakollisista vaatimuksista johtuvat aluekohtaiset rajoitteet |
72 artikla |
12 |
Investoinnit |
73 artikla |
11 tai 8 |
Investoinnit kasteluun |
74 artikla |
11 |
Yhteistyö |
77 artikla |
2 |
Tietämyksen vaihto ja tiedon levittäminen |
78 artikla |
2 |
LIITE III
12 ARTIKLAN MUKAISET EHDOLLISUUSSÄÄNNÖT
Hoitovaatimus: lakisääteinen hoitovaatimus
GAEC-vaatimus: maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskeva toimenpidevaatimus
Ala |
Pääasia |
Hoitovaatimukset ja toimenpidevaatimukset |
Toimenpidevaatimuksen päätavoite |
|
Ilmasto ja ympäristö |
Ilmastonmuutos (ilmaston-muutoksen hillitseminen ja ilmaston-muutokseen sopeutuminen) |
GAEC-vaatimus 1 |
Pysyvän nurmen säilyttäminen; perusteena pysyvän nurmen suhde maatalousmaahan kansallisella, alueellisella, aluetta pienempien yksiköiden, tilaryhmien tai tilojen tasolla verrattuna viitevuoteen 2018 Suurin sallittu vähennys on 5 prosenttia verrattuna viitevuoteen |
Yleinen turvatoimi, jolla pyritään hiilivarastojen säilyttämiseksi estämään muuhun maatalous-käyttöön siirtyminen |
GAEC-vaatimus 2 |
Kosteikkojen ja turvemaiden suojelu (1) |
Runsashiilisen maaperän suojelu |
||
GAEC-vaatimus 3 |
Sängen polttoa koskeva kielto, lukuun ottamatta polttamista kasvinterveyssyistä |
Maan orgaanisen aineksen säilyttäminen |
||
|
Vesi |
Hoito-vaatimus 1 |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1): 11 artiklan 3 kohdan e alakohta ja h alakohta fosfaattien aiheuttaman hajakuormituksen hallintaa koskevien pakollisten vaatimusten osalta |
|
|
|
Hoito-vaatimus 2 |
Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1): 4 ja 5 artikla |
|
GAEC-vaatimus 4 |
Suojakaistojen perustaminen vesistöjen varrelle (2) |
Jokien suojaaminen saasteilta ja valumilta |
||
|
Maaperä (suojelu ja laatu) |
GAEC-vaatimus 5 |
Maanmuokkauksen hallinta maaperän köyhtymisen ja eroosion vaaran pienentämiseksi ottaen huomioon rinteen kaltevuus. |
Maanhoidon vähimmäistaso kulloisenkin paikan olosuhteiden mukaan eroosion rajoittamiseksi |
GAEC-vaatimus 6 |
Vähimmäismaanpeite paljaan maan välttämiseksi herkimpinä ajanjaksoina (3) |
Maaperän suojeleminen herkimpinä ajanjaksoina |
||
GAEC-vaatimus 7 |
Viljelykierto peltoalalla, lukuun ottamatta veden alla kasvavia kasveja (4) |
Maaperä-potentiaalin säilyttäminen |
||
|
Luonnon monimuotoisuus ja maisemat (suojelu ja laatu) |
Hoito-vaatimus 3 |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7): 3 artiklan 1 kohta, 3 artiklan 2 kohdan b alakohta, 4 artiklan 1, 2 ja 4 kohta |
|
Hoito-vaatimus 4 |
Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7): 6 artiklan 1 ja 2 kohta |
|
||
|
|
GAEC-vaatimus 8 |
— Sellaisen maatalousmaan vähimmäisosuus, jota käytetään muuna kuin tuottavana alana tai piirteenä (5) — Vähintään neljä prosenttia maatilan peltoalasta pidetty muuna kuin tuottavana alana tai piirteenä, kesantoala mukaan lukien. — Jos viljelijä sitoutuu pitämään vähintään seitsemän prosenttia peltoalastaan muuna kuin tuottavana alana tai piirteenä, kesantoala mukaan lukien, 31 artiklan 6 kohdan mukaisessa tehostetussa ekojärjestelmässä, tämän GAEC-vaatimuksen noudattamiseksi edellytettävä osuus rajataan kolmeen prosenttiin. — Vähintään seitsemän prosenttia maatilan peltoalasta, jos tähän luetaan myös kerääjäkasvit tai typpeä sitovat kasvit, joiden viljelyssä ei käytetä kasvinsuojeluaineita, ja jos tästä kolme prosenttia on kesantoalana tai muuna kuin tuottavana piirteenä. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä kerääjäkasveihin painotuskerrointa 0,3. — Maisemapiirteiden säilyttäminen — Pensasaitojen ja puiden leikkauskielto lintujen pesimäaikana — Lisämahdollisuutena toimenpiteet haitallisten vieraskasvilajien torjumiseksi |
Muiden kuin tuottavien piirteiden ja alojen säilyttäminen luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi maatiloilla |
|
|
GAEC-vaatimus 9 |
Kielto ottaa muuhun käyttötarkoitukseen tai kyntää Natura 2000 alueilla ympäristön kannalta herkiksi pysyviksi nurmiksi luokiteltuja pysyviä nurmia. |
Luonto-tyyppien ja lajien suojelu |
Kansan-terveys ja kasvin-terveys |
Elintarvike-turvallisuus |
Hoito-vaatimus 5 |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1): 14 ja 15 artikla, 17 artiklan 1 kohta (6) sekä 18, 19 ja 20 artikla |
|
|
|
Hoito-vaatimus 6 |
Neuvoston direktiivi 96/22/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, tiettyjen hormonaalista tai tyrostaattista vaikutusta omaavien aineiden ja beta-agonistien käytön kieltämisestä kotieläintuotannossa ja direktiivien 81/602/ETY, 88/146/ETY ja 88/299/ETY kumoamisesta (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 3): 3 artiklan a, b, d ja e alakohta sekä 4, 5 ja 7 artikla |
|
Kasvinsuojelu-aineet |
Hoito-vaatimus 7 |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1): 55 artiklan ensimmäinen ja toinen virke |
|
|
|
|
Hoito-vaatimus 8 |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71): 5 artiklan 2 kohta ja 8 artiklan 1–5 kohta |
|
|
|
|
12 artikla torjunta-aineiden käyttöä direktiivin 2000/60/EY ja Natura 2000 -lainsäädännön perusteella määritellyillä suojelualueilla koskevien rajoitusten osalta 13 artiklan 1 ja 3 kohta torjunta-aineiden käsittelyn ja varastoinnin sekä jäännösten hävittämisen osalta |
|
Eläinten hyvin-vointi |
Eläinten hyvinvointi |
Hoito-vaatimus 9 |
Neuvoston direktiivi 2008/119/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, vasikoiden suojelun vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 10, 15.1.2009, s. 7): 3 ja 4 artikla |
|
Hoito-vaatimus 10 |
Neuvoston direktiivi 2008/120/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 47, 18.2.2009, s. 5): 3 ja 4 artikla |
|
||
Hoito-vaatimus 11 |
Neuvoston direktiivi 98/58/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, tuotantoeläinten suojelusta (EYVL L 221, 8.8.1998, s. 23): 4 artikla |
|
||
(1)
Jäsenvaltio voi YMP:n strategiasuunnitelmassaan vahvistaa, että tätä GAEC-vaatimusta sovelletaan vasta hakuvuodesta 2024 tai 2025. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltion on osoitettava, että lykkäys on tarpeen, jotta hallinnointijärjestelmä voidaan perustaa yksityiskohtaisen suunnitelman mukaisesti. GAEC-vaatimusta 2 vahvistaessaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisellä maa-alueella voidaan ylläpitää maataloustoimintaa, jonka perusteella maa-alue voidaan luokitella maatalousmaaksi.
(2)
Tämän GAEC-vaatimuksen mukaisten, vesistöjen varrella olevien suojakaistojen on säännönmukaisesti ja unionin oikeutta noudattaen oltava leveydeltään vähintään kolme metriä ja niillä ei saa käyttää torjunta-aineita eikä lannoitteita. Alueilla, joilla on merkittäviä vedenpoisto- ja kasteluojia, jäsenvaltiot voivat mukauttaa vähimmäisleveyttä erityisten paikallisten olosuhteiden mukaisesti, jos se on kyseisten alueiden osalta asianmukaisesti perusteltua.
(3)
Jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa mukauttaa vähimmäistoimenpidevaatimuksia kyseisillä alueilla ottaakseen huomioon pitkästä ja vakavasta talvikaudesta johtuvan lyhyen kasvukauden.
(4)
Kierto käsittää viljelykasvin vaihdon vähintään kerran vuodessa viljelylohkolla (lukuun ottamatta monivuotisia viljelykasveja, heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja sekä kesantomaata), mukaan lukien asianmukaisesti hoidetut toissijaiset kasvit. Maatalouden menetelmien ja ilmasto-olosuhteiden moninaisuuden vuoksi jäsenvaltiot voivat sallia kyseisillä alueilla muita palkokasvien yhä suurempaan osuuteen viljelykierrossa tai viljelyn monipuolistamiseen perustuvia käytäntöjä, joilla pyritään parantamaan ja säilyttämään maaperäpotentiaalia tämän GAEC-vaatimuksen tavoitteiden mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa tästä velvoitteesta tilat (a) joilla yli 75 prosenttia peltoalasta on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotannossa, kesantona tai palkokasvien viljelyssä tai sitä käytetään näiden käyttötapojen yhdistelmään; (b) joilla yli 75 prosenttia tukikelpoisesta maatalousmaasta on pysyvää nurmea tai sitä käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotantoon, merkittävän osan vuodesta tai merkittävän osan kasvukaudesta veden alla kasvavien kasvien viljelyyn tai kyseisten käyttötapojen yhdistelmään; tai (c) joiden peltoala on enintään 10 hehtaaria. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön yhdellä viljelykasvilla viljeltyyn alaan sovellettavan enimmäismäärän estääkseen suuret monokulttuurit. Asetuksen (EU) 2018/848 mukaisesti sertifioitujen viljelijöiden katsotaan noudattavan tätä GAEC-vaatimusta.
(5)
Jäsenvaltiot voivat vapauttaa tämän luetelmakohdan mukaisesta velvoitteesta tilat: a) joilla yli 75 prosenttia peltoalasta on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotannossa, kesantona tai palkokasvien viljelyssä tai sitä käytetään näiden käyttötapojen yhdistelmään; b) joilla yli 75 prosenttia tukikelpoisesta maatalousmaasta on pysyvää nurmea tai sitä käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotantoon, merkittävän osan vuodesta tai merkittävän osan kasvukaudesta veden alla kasvavien kasvien viljelyyn tai kyseisten käyttötapojen yhdistelmään; tai c) joiden peltoala on enintään 10 hehtaaria. Jäsenvaltiot, joiden kokonaismaapinta-alasta yli 50 prosenttia on metsää, voivat vapauttaa tämän luetelmakohdan mukaisesta velvoitteesta tilat, jotka sijaitseva alueilla, jotka kyseiset jäsenvaltiot ovat nimenneet asetuksen (EU) N:o 1305/2013 32 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti luonnonhaitta-alueiksi, edellyttäen, että yli 50 prosenttia tämän kohdan toisessa virkkeessä tarkoitetun yksikön maapinta-alasta on metsää ja metsämaan ja maatalousmaan välinen suhde on suurempi kuin 3:1. Metsäalaa sekä metsän ja maatalousmaan suhdetta arvioidaan LAU 2 tasoa vastaavalla aluetasolla tai sellaisen muun selvästi rajatun yksikön tasolla, joka kattaa muun yksittäisen selkeän jatkuvan maantieteellisen alueen, jossa on samanlaiset maataloutta koskevat olosuhteet.
(6)
Sellaisena kuin se on pantu täytäntöön erityisesti seuraavilla: — asetuksen (EY) N:o 470/2009 14 artikla ja asetuksen (EY) N:o 37/2010 liite, — asetus (EY) N:o 852/2004: 4 artiklan 1 kohta sekä liitteessä I oleva A osa (II jakson 4 kohdan g, h ja j alakohta, 5 kohdan f ja h alakohta ja 6 kohta sekä III jakson 8 kohdan a, b, d ja e alakohta ja 9 kohdan a ja c alakohta), — asetus (EY) N:o 853/2004: 3 artiklan 1 kohta, liitteessä III olevan IX jakson I luvun I kohdan 1 alakohdan b, c, d ja e alakohta; I-2 a (i, ii, iii), b (i, ii), c; I-3; I-4; I-5; II-A 1, 2, 3, 4; II-B 1 kohdan a ja d alakohta, 2, 4 kohdan a ja b alakohta, liitteessä III olevan X jakson I luvun 1 kohta, — asetus (EY) N:o 183/2005: 5 artiklan 1, 5 ja 6 kohta sekä liitteessä I oleva osa A (I jakson 4 alakohdan e ja g alakohta; II jakson 2 kohdan a, b ja e alakohta) ja liitteessä III otsikon ”RUOKINTA” alla olevan 1 kohdan ”Varastointi” ensimmäinen ja viimeinen virke sekä 2 kohdan ”Jakelu” kolmas virke; ja — asetus (EY) N:o 396/2005: 18 artikla. |
LIITE IV
14 ARTIKLAN MUKAISET SOSIAALISEN EHDOLLISUUDEN SÄÄNNÖT
Ala |
Sovellettava lainsäädäntö |
Asiaankuuluvat säädökset |
Vaatimukset |
Työllisyys |
Avoimet ja ennakoitavat työehdot. Direktiivi (EU) 2019/1152 |
3 artikla |
Työehdot annetaan kirjallisesti (”työsopimus”) |
4 artikla |
Varmistetaan, että maatalousalan työstä tehdään työsopimukset |
||
5 artikla |
Työsopimus tehdään seitsemän ensimmäisen työpäivän kuluessa |
||
6 artikla |
Työsuhteen muutokset annetaan tiedoksi asiakirjan muodossa |
||
8 artikla |
Koeaika |
||
10 artikla |
Työn vähimmäisennakoitavuutta koskevat ehdot |
||
13 artikla |
Pakollinen koulutus |
||
Terveys ja turvallisuus |
Toimet, joilla parannetaan työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä Direktiivi 89/391/ETY |
5 artikla |
Yleinen säännös työnantajan velvollisuudesta varmistaa työntekijöiden terveys ja turvallisuus |
6 artikla |
Työnantajien yleinen velvoite toteuttaa tarvittavat toimenpiteet turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi, mukaan lukien vaarojen ehkäisy, tiedottaminen ja koulutus |
||
7 artikla |
Suojelu ja ennaltaehkäisevä toiminta: yhden tai useamman työntekijän nimeäminen huolehtimaan terveys- ja turvallisuustoimista tai pätevän ulkopuolisen palvelun ostaminen |
||
8 artikla |
Työnantaja toteuttaa toimenpiteitä ensiavun, palontorjunnan ja työntekijöiden evakuoinnin varmistamiseksi |
||
9 artikla |
Työnantajien velvollisuudet riskinarvioinnin, suojatoimenpiteiden ja -välineiden sekä työtapaturmien kirjaamisen ja ilmoittamisen osalta |
||
10 artikla |
Tiedottaminen työntekijöille turvallisuus- ja terveysriskeistä sekä suojelu- ja ehkäisytoimenpiteistä |
||
11 artikla |
Työntekijöiden kuuleminen ja osallistuminen kaikkiin työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvistä asioista käytäviin keskusteluihin |
||
12 artikla |
Työnantaja huolehtii työntekijöiden riittävästä koulutuksesta turvallisuus- ja terveysasioissa |
||
|
Työntekijöiden työvälineiden käytön turvallisuutta ja terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset Direktiivi 2009/104/EY |
3 artikla |
Yleiset velvollisuudet varmistaa, että työvälineet soveltuvat työntekijöiden työtehtäviin eivätkä heikennä heidän turvallisuuttaan tai terveyttään |
4 artikla |
Työvälineitä koskevat säännöt: työvälineiden on täytettävä direktiivien vaatimukset ja asetetut vähimmäisvaatimukset ja niitä on huollettava asianmukaisesti |
||
5 artikla |
Työvälineiden tarkastaminen – pätevien henkilöiden on tarkastettava työvälineet asennuksen jälkeen ja säännöllisesti |
||
6 artikla |
Työvälineiden, joihin liittyy erityisiä vaaroja, käyttö sallitaan ainoastaan henkilöille, joiden tehtävänä on käyttää niitä, ja niitä voivat korjata, muuntaa tai huoltaa ainoastaan nimetyt työntekijät |
||
7 artikla |
Työergonomia ja työterveys |
||
8 artikla |
Työntekijöille on tiedotettava riittävästi ja työvälineiden käytöstä on tarvittaessa annettava kirjalliset ohjeet |
||
9 artikla |
Työntekijöiden on saatava asianmukainen koulutus |
LIITE V
87 ARTIKLAN 1 KOHDAN ENSIMMÄISESSÄ ALAKOHDASSA TARKOITETUT JÄSENVALTIOIDEN SUORIEN TUKIEN MÄÄRÄRAHAT
(euroa käypinä hintoina) |
|||||
Kalenterivuosi |
►M2 2023 |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 ja sitä seuraavat vuodet |
Belgia |
471 996 006 |
469 703 014 |
469 703 014 |
467 410 022 |
494 925 924 |
Bulgaria |
808 258 686 |
816 888 275 |
825 517 864 |
834 147 452 |
834 147 452 |
Tšekki |
823 533 615 |
823 533 615 |
823 533 615 |
802 159 932 |
844 907 297 |
Tanska |
806 313 404 |
817 524 179 |
814 937 077 |
817 524 179 |
862 367 277 |
Saksa |
4 424 125 913 |
4 374 968 959 |
4 301 233 527 |
4 178 341 140 |
4 915 695 459 |
Viro |
196 436 567 |
199 297 294 |
202 158 021 |
205 018 748 |
205 018 748 |
Irlanti |
1 186 281 996 |
1 186 281 996 |
1 186 281 996 |
1 186 281 996 |
1 186 281 996 |
Kreikka |
1 886 490 039 |
1 886 490 039 |
1 886 490 039 |
1 886 490 039 |
2 075 656 043 |
Espanja |
4 874 879 750 |
4 882 179 366 |
4 889 478 982 |
4 896 778 599 |
4 896 778 599 |
Ranska |
6 736 440 037 |
6 736 440 037 |
6 736 440 037 |
6 736 440 037 |
7 285 000 537 |
Kroatia |
374 770 237 |
374 770 237 |
374 770 237 |
374 770 237 |
374 770 237 |
Italia |
3 496 243 863 |
3 496 243 863 |
3 496 243 863 |
3 496 243 863 |
3 622 529 155 |
Kypros |
47 647 540 |
47 647 540 |
47 647 540 |
47 647 540 |
47 647 540 |
Latvia |
331 043 657 |
334 864 681 |
339 685 706 |
344 506 729 |
363 483 744 |
Liettua |
587 064 372 |
595 613 853 |
604 163 335 |
612 712 816 |
612 712 816 |
Luxemburg |
32 747 827 |
32 747 827 |
32 747 827 |
32 747 827 |
32 747 827 |
Unkari |
1 347 402 452 |
1 347 402 452 |
1 347 402 452 |
1 347 402 452 |
1 243 185 165 |
Malta |
9 590 135 |
9 590 135 |
9 590 135 |
9 590 135 |
4 594 021 |
Alankomaat |
609 237 340 |
579 591 503 |
550 477 666 |
521 282 629 |
717 382 327 |
Itävalta |
677 581 846 |
677 581 846 |
677 581 846 |
677 581 846 |
677 581 846 |
Puola |
3 488 417 133 |
3 519 600 956 |
3 550 784 779 |
3 581 968 602 |
3 185 968 140 |
Portugali |
698 619 128 |
707 403 166 |
716 187 204 |
724 971 242 |
639 971 242 |
Romania |
1 897 051 311 |
1 924 609 371 |
1 952 167 430 |
1 979 725 489 |
2 029 595 196 |
Slovenia |
131 530 052 |
131 530 052 |
131 530 052 |
131 530 052 |
131 530 052 |
Slovakia |
394 892 166 |
397 751 933 |
400 605 131 |
402 456 080 |
407 456 080 |
Suomi |
519 350 246 |
521 168 786 |
522 987 325 |
524 805 865 |
524 805 865 |
Ruotsi |
686 131 966 |
686 360 116 |
686 588 267 |
686 816 417 |
686 816 417 ◄ |
LIITE VI
TÄMÄN ASETUKSEN 42 ARTIKLAN f ALAKOHDASSA TARKOITETTU TUOTELUETTELO
CN-koodi |
Kuvaus |
ex 01 01 |
Elävät hevoset, aasit, muulit ja muuliaasit: |
|
– hevoset |
0101 21 00 |
– – puhdasrotuiset siitoseläimet (1): |
0101 29 |
– – muut: |
0101 29 10 |
– – – teuraseläimet |
0101 29 90 |
– – – muut |
0101 30 00 |
– aasit |
0101 90 00 |
– muut |
ex 01 03 |
Elävät siat: |
0103 10 00 |
– puhdasrotuiset siitoseläimet (2) |
ex 01 06 |
Muut elävät eläimet: |
0106 14 10 |
– kesyt kanit |
ex 0106 19 00 |
– – muut: porot ja peurat |
0106 33 00 |
– – strutsit; emut (Dromaius novaehollandiae) |
0106 39 10 |
– – – kyyhkyt |
0106 39 80 |
– – – muut linnut |
ex 0205 00 |
Hevosenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty |
ex 02 08 |
Muu liha ja muut syötävät eläimenosat, tuoreet, jäähdytetyt ja jäädytetyt: |
ex 0208 10 10 |
– – kesyä kania |
ex 0208 90 10 |
– – kesyä kyyhkyä |
ex 0208 90 30 |
– – riistaa, muu kuin kania tai jänistä |
ex 0208 90 60 |
– – poroa |
ex 04 07 |
Kuorelliset linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt: |
0407 19 90 |
– hedelmöittyneet munat, muut kuin siipikarjan munat |
0407 29 90 |
– muut tuoreet munat, muut kuin siipikarjan munat |
0407 90 90 |
– muut munat, muut kuin siipikarjan munat |
0701 |
Tuoreet tai jäähdytetyt perunat |
ex 07 13 |
Kuivattu, silvitty palkovilja, myös kalvoton tai halkaistu: |
ex 0713 10 |
– herneet (Pisum sativum): |
0713 10 90 |
– – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
ex 0713 20 00 |
– kahviherneet (garbanzot): |
|
– – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
|
– pavut (Vigna spp., Phaseolus spp.): |
ex 0713 31 00 |
– – Vigna mungo (L) Hepper tai Vigna radiata (L) Wilczek -lajin pavut: |
|
– – – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
ex 0713 32 00 |
– – adsukipavut (Phaseolus tai Vigna angularis): |
|
– – – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
ex 0713 33 |
– – tarhapavut (Phaseolus vulgaris): |
0713 33 90 |
– – – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
ex 0713 34 00 |
– – maapavut (Vigna subterranea tai Voandzeia subterranea): |
|
– – – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
ex 0713 35 00 |
– – lehmänpavut (Vigna unguiculata): |
|
– – – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
ex 0713 39 00 |
– – muut: |
|
– – – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
ex 0713 40 00 |
– linssit eli kylvövirvilät: |
|
– – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
ex 0713 50 00 |
– härkäpavut (Vicia faba var. major) ja (Vicia faba var. equina ja Vicia faba var. minor): |
|
– – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
ex 0713 60 00 |
– kyyhkynherneet (Cajanus cajan): |
|
– – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
ex 0713 90 00 |
– muut: |
|
– – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
1201 90 00 |
Soijapavut, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
1202 41 00 |
Paahtamattomat tai muulla tavoin kypsentämättömät maapähkinät, kuorelliset, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
1202 42 00 |
Paahtamattomat tai muulla tavoin kypsentämättömät maapähkinät, kuoritut, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
1203 00 00 |
Kopra |
1204 00 90 |
Pellavansiemenet, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
1205 10 90 |
niukasti erukahappoa sisältävät rapsin- ja rypsinsiemenet, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
1205 90 00 |
Rapsin- ja rypsinsiemenet, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
1206 00 91 |
Auringonkukansiemenet, kuoritut; harmaa- ja valkearaidallisissa kuorissa, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
1206 00 99 |
Muut auringonkukansiemenet, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
1207 29 00 |
Puuvillansiemenet, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
1207 40 90 |
Seesaminsiemenet, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
1207 50 90 |
Sinapinsiemenet, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
1207 60 00 |
– saflorin (Carthamus tinctorius) siemenet |
1207 91 90 |
Unikonsiemenet, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
1207 99 91 |
Hampunsiemenet, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
ex 1207 99 96 |
Muut öljysiemenet ja -hedelmät, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
ex 1209 29 50 |
– – – lupiininsiemenet, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |
ex 12 11 |
Kasvit ja kasvinosat (myös siemenet ja hedelmät), jollaisia käytetään pääasiallisesti hajusteisiin, farmaseuttisiin tuotteisiin, hyönteisten ja sienitautien torjunta-aineisiin tai niiden kaltaisiin tuotteisiin, tuoreet tai kuivatut, myös paloitellut, murskatut tai jauhetut, lukuun ottamatta CN-koodiin ex 1211 90 86 kuuluvia, IX osassa lueteltuja tuotteita; |
1212 94 00 |
Juurisikurin juuret |
ex 12 14 |
Lantut, rehujuurikkaat ja muut rehujuuret, heinä, sini- eli rehumailanen (alfalfa), apila, esparsetti, rehukaali, lupiini, virna ja niiden kaltaiset rehuaineet, myös pelleteiksi valmistetut: |
ex 1214 10 00 |
– sini- eli rehumailasjauho ja -pelletit (alfalfa): |
|
– – – muut kuin keinotekoisesti lämpökuivatusta sini- eli rehumailasesta valmistetut tai muulla tavoin kuivatusta ja jauhetusta sini- eli rehumailasesta (alfalfa) valmistetut |
ex 1214 90 |
– muut: |
1214 90 10 |
– – rehujuurikkaat, lantut ja muut rehujuuret |
ex 1214 90 90 |
– – muut, ei kuitenkaan: |
|
– – – keinotekoisesti lämpökuivatut esparsetti, apila, lupiini, virna ja niiden kaltaiset rehuaineet, lukuun ottamatta heinää ja rehukaalia sekä heinää sisältäviä tuotteita |
|
– – – muulla tavoin kuivatut ja jauhetut esparsetti, apila, lupiini, virna, hunajalootus, kahviherne ja linnunjalka |
ex 22 06 |
Muut käymisen avulla valmistetut juomat (esim. siideri, päärynäviini ja sima); käymisen avulla valmistettujen juomien sekoitukset sekä käymisen avulla valmistettujen juomien ja alkoholittomien juomien sekoitukset, muualle kuulumattomat |
ex 2206 00 31 – ex 2206 00 89 |
käymisen avulla valmistetut juomat, muut kuin piquette |
5201 |
Karstaamaton ja kampaamaton puuvilla |
(1)
Tähän alanimikkeeseen luokiteltaessa on noudatettava asiaa koskevissa unionin säännöksissä vahvistettuja edellytyksiä (ks. asetus (EU) 2016/1012 ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/262, annettu 17 päivänä helmikuuta 2015, neuvoston direktiivien 90/427/ETY ja 2009/156/EY mukaisten sääntöjen vahvistamisesta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta (hevospassista annettu asetus) (EUVL L 59, 3.3.2015, s. 1)).
(2)
Asetus (EU) 2016/1012. |
LIITE VII
JÄSENVALTIOIDEN MÄÄRÄRAHAT (VARAINHOITOVUOTTA KOHDEN) 88 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUILLE VIINIALAN INTERVENTIOTYYPEILLE
|
EUR (käypinä hintoina) |
Bulgaria |
25 721 000 |
Tšekki |
4 954 000 |
Saksa |
37 381 000 |
Kreikka |
23 030 000 |
Espanja |
202 147 000 |
Ranska |
269 628 000 |
Kroatia |
10 410 000 |
Italia |
323 883 000 |
Kypros |
4 465 000 |
Liettua |
43 000 |
Unkari |
27 970 000 |
Itävalta |
13 155 000 |
Portugali |
62 670 000 |
Romania |
45 844 000 |
Slovenia |
4 849 000 |
Slovakia |
4 887 000 |
LIITE VIII
87 ARTIKLAN 1 KOHDAN TOISESSA ALAKOHDASSA TARKOITETUT JÄSENVALTIOIDEN MÄÄRÄRAHAT PUUVILLAN OSALTA
(euroa käypinä hintoina) |
|||||
Kalenterivuosi |
2023 |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 ja sitä seuraavat vuodet |
Bulgaria |
2 557 820 |
2 557 820 |
2 557 820 |
2 557 820 |
2 557 820 |
Kreikka |
183 996 000 |
183 996 000 |
183 996 000 |
183 996 000 |
183 996 000 |
Espanja |
59 690 640 |
59 690 640 |
59 690 640 |
59 690 640 |
59 690 640 |
Portugali |
177 589 |
177 589 |
177 589 |
177 589 |
177 589 |
LIITE IX
JÄSENVALTIOIDEN MÄÄRÄRAHAT 87 ARTIKLAN 1 KOHDAN KOLMANNESSA ALAKOHDASSA TARKOITETTUJEN SUORIEN TUKIEN OSALTA ILMAN PUUVILLAA JA ENNEN SIIRTOJA
(euroa käypinä hintoina) |
|||||
Kalenterivuosi |
►M2 2023 |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 ja sitä seuraavat vuodet |
Belgia |
471 996 006 |
469 703 014 |
469 703 014 |
467 410 022 |
494 925 924 |
Bulgaria |
805 700 866 |
814 330 455 |
822 960 044 |
831 589 632 |
831 589 632 |
Tšekki |
823 533 615 |
823 533 615 |
823 533 615 |
802 159 932 |
844 907 297 |
Tanska |
806 313 404 |
817 524 179 |
814 937 077 |
817 524 179 |
862 367 277 |
Saksa |
4 424 125 913 |
4 374 968 959 |
4 301 233 527 |
4 178 341 140 |
4 915 695 459 |
Viro |
196 436 567 |
199 297 294 |
202 158 021 |
205 018 748 |
205 018 748 |
Irlanti |
1 186 281 996 |
1 186 281 996 |
1 186 281 996 |
1 186 281 996 |
1 186 281 996 |
Kreikka |
1 702 494 039 |
1 702 494 039 |
1 702 494 039 |
1 702 494 039 |
1 891 660 043 |
Espanja |
4 815 189 110 |
4 822 488 726 |
4 829 788 342 |
4 837 087 959 |
4 837 087 959 |
Ranska |
6 736 440 037 |
6 736 440 037 |
6 736 440 037 |
6 736 440 037 |
7 285 000 537 |
Kroatia |
374 770 237 |
374 770 237 |
374 770 237 |
374 770 237 |
374 770 237 |
Italia |
3 496 243 863 |
3 496 243 863 |
3 496 243 863 |
3 496 243 863 |
3 622 529 155 |
Kypros |
47 647 540 |
47 647 540 |
47 647 540 |
47 647 540 |
47 647 540 |
Latvia |
331 043 657 |
334 864 681 |
339 685 706 |
344 506 729 |
363 483 744 |
Liettua |
587 064 372 |
595 613 853 |
604 163 335 |
612 712 816 |
612 712 816 |
Luxemburg |
32 747 827 |
32 747 827 |
32 747 827 |
32 747 827 |
32 747 827 |
Unkari |
1 347 402 452 |
1 347 402 452 |
1 347 402 452 |
1 347 402 452 |
1 243 185 165 |
Malta |
9 590 135 |
9 590 135 |
9 590 135 |
9 590 135 |
4 594 021 |
Alankomaat |
609 237 340 |
579 591 503 |
550 477 666 |
521 282 629 |
717 382 327 |
Itävalta |
677 581 846 |
677 581 846 |
677 581 846 |
677 581 846 |
677 581 846 |
Puola |
3 488 417 133 |
3 519 600 956 |
3 550 784 779 |
3 581 968 602 |
3 185 968 140 |
Portugali |
698 441 539 |
707 225 577 |
716 009 615 |
724 793 653 |
639 793 653 |
Romania |
1 897 051 311 |
1 924 609 371 |
1 952 167 430 |
1 979 725 489 |
2 029 595 196 |
Slovenia |
131 530 052 |
131 530 052 |
131 530 052 |
131 530 052 |
131 530 052 |
Slovakia |
399 892 166 |
402 751 933 |
405 605 131 |
407 456 080 |
407 456 080 |
Suomi |
519 350 246 |
521 168 786 |
522 987 325 |
524 805 865 |
524 805 865 |
Ruotsi |
686 131 966 |
686 360 116 |
686 588 267 |
686 816 417 |
686 816 417 ◄ |
LIITE X
JÄSENVALTIOIDEN MÄÄRÄRAHAT (VARAINHOITOVUOTTA KOHDEN) 88 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUILLE MEHILÄISHOITOALAN INTERVENTIOTYYPEILLE
|
EUR (käypinä hintoina) |
Belgia |
422 967 |
Bulgaria |
2 063 885 |
Tšekki |
2 121 528 |
Tanska |
295 539 |
Saksa |
2 790 875 |
Viro |
140 473 |
Irlanti |
61 640 |
Kreikka |
6 162 645 |
Espanja |
9 559 944 |
Ranska |
6 419 062 |
Kroatia |
1 913 290 |
Italia |
5 166 537 |
Kypros |
169 653 |
Latvia |
328 804 |
Liettua |
549 828 |
Luxemburg |
30 621 |
Unkari |
4 271 227 |
Malta |
14 137 |
Alankomaat |
295 172 |
Itävalta |
1 477 188 |
Puola |
5 024 968 |
Portugali |
2 204 232 |
Romania |
6 081 630 |
Slovenia |
649 455 |
Slovakia |
999 973 |
Suomi |
196 182 |
Ruotsi |
588 545 |
LIITE XI
89 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETTU UNIONIN TUEN JAKAUTUMINEN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN (2023–2027) INTERVENTIOTYYPPIEN OSALTA
(käypinä hintoina; euroa) |
||||||
Jäsenvaltio |
2023 |
►M2 2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
Vuodet 2023–2027 yhteensä |
Belgia |
105 730 894 |
105 730 812 |
108 023 804 |
108 023 804 |
110 316 796 |
537 826 110 |
Bulgaria |
282 979 644 |
282 162 644 |
282 162 644 |
282 162 644 |
282 162 644 |
1 411 630 220 |
Tšekki |
267 027 708 |
280 561 390 |
280 561 390 |
280 561 390 |
301 935 073 |
1 410 646 952 |
Tanska |
155 982 060 |
131 987 933 |
120 777 158 |
123 364 260 |
120 777 158 |
652 888 569 |
Saksa |
1 485 615 738 |
1 583 929 284 |
1 633 086 238 |
1 706 821 670 |
1 829 714 057 |
8 239 166 987 |
Viro |
88 031 648 |
88 016 648 |
88 016 648 |
88 016 648 |
88 016 648 |
440 098 240 |
Irlanti |
311 641 628 |
311 640 628 |
311 640 628 |
311 640 628 |
311 640 628 |
1 558 204 140 |
Kreikka |
651 491 600 |
746 119 604 |
746 119 604 |
746 119 604 |
746 119 604 |
3 635 970 016 |
Espanja |
1 081 552 825 |
1 080 382 825 |
1 080 382 825 |
1 080 382 825 |
1 080 382 825 |
5 403 084 125 |
Ranska |
2 007 185 070 |
2 008 000 570 |
2 008 000 570 |
2 008 000 570 |
2 008 000 570 |
10 039 187 350 |
Kroatia |
268 849 401 |
297 307 401 |
297 307 401 |
297 307 401 |
297 307 401 |
1 458 079 005 |
Italia |
1 355 321 375 |
1 476 206 667 |
1 476 206 667 |
1 476 206 667 |
1 476 206 667 |
7 260 148 043 |
Kypros |
23 770 514 |
23 770 514 |
23 770 514 |
23 770 514 |
23 770 514 |
118 852 570 |
Latvia |
142 745 173 |
135 677 801 |
135 942 597 |
136 207 392 |
136 472 188 |
687 045 151 |
Liettua |
195 495 162 |
195 495 162 |
195 495 162 |
195 495 162 |
195 495 162 |
977 475 810 |
Luxemburg |
11 626 644 |
12 310 644 |
12 310 644 |
12 310 644 |
12 310 644 |
60 869 220 |
Unkari |
384 539 149 |
312 651 862 |
312 651 862 |
312 651 862 |
312 651 862 |
1 635 146 596 |
Malta |
19 334 497 |
14 988 383 |
14 988 383 |
14 988 383 |
14 988 383 |
79 288 028 |
Alankomaat |
180 985 369 |
181 413 356 |
211 059 193 |
240 173 030 |
269 368 067 |
1 082 999 015 |
Itävalta |
520 024 752 |
520 024 752 |
520 024 752 |
520 024 752 |
520 024 752 |
2 600 123 760 |
Puola |
1 004 581 539 |
924 001 077 |
924 001 077 |
924 001 077 |
924 001 077 |
4 700 585 847 |
Portugali |
455 630 620 |
455 550 620 |
455 550 620 |
455 550 620 |
455 550 620 |
2 277 833 100 |
Romania |
967 049 892 |
1 016 919 599 |
1 016 919 599 |
1 016 919 599 |
1 016 919 599 |
5 034 728 288 |
Slovenia |
110 170 192 |
110 170 192 |
110 170 192 |
110 170 192 |
110 170 192 |
550 850 960 |
Slovakia |
260 599 909 |
264 077 909 |
264 077 909 |
264 077 909 |
264 077 909 |
1 316 911 545 |
Suomi |
354 551 956 |
354 549 956 |
354 549 956 |
354 549 956 |
354 549 956 |
1 772 751 780 |
Ruotsi |
211 889 741 |
211 889 741 |
211 889 741 |
211 889 741 |
211 889 741 |
1 059 448 705 |
EU-27 yhteensä |
12 904 404 700 |
13 125 537 974 |
13 195 687 778 |
13 301 388 944 |
13 474 820 736 |
66 001 840 132 |
Tekninen apu (0,25%) |
30 272 220 |
30 272 220 |
30 272 220 |
30 272 220 |
30 272 220 |
151 361 100 |
Yhteensä |
12 934 676 920 |
13 155 810 194 |
13 225 959 998 |
13 331 661 164 |
13 505 092 956 |
66 153 201 232 ◄ |
LIITE XII
VÄHIMMÄISMÄÄRÄT 6 ARTIKLAN 1 KOHDAN G ALAKOHDASSA TARKOITETUN ERITYISTAVOITTEEN SAAVUTTAMISEKSI
(euroa käypinä hintoina) |
|||||
Kalenterivuosi |
2023 |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 ja sitä seuraavat vuodet |
Belgia |
14 847 778 |
14 847 778 |
14 847 778 |
14 847 778 |
14 847 778 |
Bulgaria |
24 176 548 |
24 435 436 |
24 694 323 |
24 953 211 |
24 953 211 |
Tšekki |
25 648 419 |
25 648 419 |
25 648 419 |
25 648 419 |
25 648 419 |
Tanska |
25 871 018 |
25 871 018 |
25 871 018 |
25 871 018 |
25 871 018 |
Saksa |
147 470 864 |
147 470 864 |
147 470 864 |
147 470 864 |
147 470 864 |
Viro |
5 893 097 |
5 978 919 |
6 064 741 |
6 150 562 |
6 150 562 |
Irlanti |
35 588 460 |
35 588 460 |
35 588 460 |
35 588 460 |
35 588 460 |
Kreikka |
56 749 801 |
56 749 801 |
56 749 801 |
56 749 801 |
56 749 801 |
Espanja |
144 455 673 |
144 674 662 |
144 893 650 |
145 112 639 |
145 112 639 |
Ranska |
218 550 016 |
218 550 016 |
218 550 016 |
218 550 016 |
218 550 016 |
Kroatia |
11 243 107 |
11 243 107 |
11 243 107 |
11 243 107 |
11 243 107 |
Italia |
108 855 875 |
108 855 875 |
108 855 875 |
108 855 875 |
108 855 875 |
Kypros |
1 429 426 |
1 429 426 |
1 429 426 |
1 429 426 |
1 429 426 |
Latvia |
10 476 789 |
10 629 363 |
10 781 938 |
10 934 512 |
10 934 512 |
Liettua |
17 611 931 |
17 868 416 |
18 124 900 |
18 381 384 |
18 381 384 |
Luxemburg |
982 435 |
982 435 |
982 435 |
982 435 |
982 435 |
Unkari |
37 295 555 |
37 295 555 |
37 295 555 |
37 295 555 |
37 295 555 |
Malta |
137 821 |
137 821 |
137 821 |
137 821 |
137 821 |
Alankomaat |
21 521 470 |
21 521 470 |
21 521 470 |
21 521 470 |
21 521 470 |
Itävalta |
20 327 455 |
20 327 455 |
20 327 455 |
20 327 455 |
20 327 455 |
Puola |
92 772 500 |
93 708 015 |
94 643 530 |
95 579 044 |
95 579 044 |
Portugali |
18 403 246 |
18 666 767 |
18 930 288 |
19 193 810 |
19 193 810 |
Romania |
58 407 631 |
59 234 372 |
60 061 114 |
60 887 856 |
60 887 856 |
Slovenia |
3 945 902 |
3 945 902 |
3 945 902 |
3 945 902 |
3 945 902 |
Slovakia |
12 026 832 |
12 172 635 |
12 318 439 |
12 464 242 |
12 464 242 |
Suomi |
15 580 507 |
15 635 064 |
15 689 620 |
15 744 176 |
15 744 176 |
Ruotsi |
20 583 959 |
20 590 803 |
20 597 648 |
20 604 493 |
20 604 493 |
LIITE XIII
YMPÄRISTÖÄ JA ILMASTOA KOSKEVAT UNIONIN SÄÄDÖKSET, JOIDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA JÄSENVALTIOIDEN OLISI EDISTETTÄVÄ KYSEISTEN TAVOITTEIDEN MUKAISILLA YMP:N STRATEGIASUUNNITELMILLAAN 108, 109 JA 115 ARTIKLAN MUKAISESTI:
LIITE XIV
142 ARTIKLASSA TARKOITETTU KESKEISIIN INDIKAATTOREIHIN PERUSTUVA RAPORTOINTI
Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) indikaattorit
Tavoite |
Keskeiset indikaattorit |
Riittävien maataloustulojen ja maatalouden muutoskestävyyden tukeminen koko unionin alueella pitkän aikavälin elintarviketurvan ja maatalouden monimuotoisuuden parantamiseksi ja maataloustuotannon taloudellisen kestävyyden varmistaminen unionissa |
O.3 YMP-tuen edunsaajien lukumäärä C.25 Maatalouden tuotannontekijätulo R.6 Uudelleenjako pienemmille maatiloille: Täydentävän suoran tuen prosenttiosuus hehtaaria kohden keskimääräistä tilakokoa pienempien tukikelpoisten tilojen osalta (keskiarvoon verrattuna) |
Maatilojen markkinasuuntautuneisuuden ja kilpailukyvyn parantaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, myös kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin |
R.9 Maatilojen uudenaikaistaminen: Niiden maatilojen osuus, jotka saavat investointitukea rakenneuudistuksiin ja uudenaikaistamiseen, resurssitehokkuus mukaan lukien |
Viljelijöiden aseman parantaminen arvoketjussa |
R.10 Toimitusketjun parempi organisointi: Niiden maatilojen osuus, jotka osallistuvat YMP:stä tuettuihin tuottajaryhmiin, tuottajaorganisaatioihin, paikallisille markkinoille, lyhyisiin toimitusketjuihin ja laatujärjestelmiin |
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen muun muassa vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamalla hiilen sitomista sekä kestävän energiantuotannon edistäminen |
I.10 Myötävaikuttaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen: Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt R.14 Hiilen sitominen maaperään ja biomassaan: Päästöjen vähentämistä tai hiilen varastoinnin jatkamista tai lisäämistä koskevien tuettujen sitoumusten alaisen käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus (esim. pysyvä nurmi, monivuotiset kasvit, jotka muodostavat pysyvän kasvipeitteen, kosteikon ja turvemaan maatalousmaa) R.17 Metsitetty maa: Alue, joka saa tukea metsittämiseen, peltometsäviljelyyn ja ennallistamiseen, eriteltynä näiden mukaan |
Kestävän kehityksen ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokkaan hoidon edistäminen, myös vähentämällä kemikaaliriippuvuutta |
O.34 Hehtaarimäärä, johon sovelletaan ympäristökäytäntöjä (yhdistelmäindikaattori: ehdollisuusjärjestelmän piiriin kuuluva fyysinen ala, ekojärjestelmät, maa- ja metsätalous-, ympäristö- ja ilmastohoitositoumukset) I.15 Veden laadun parantaminen: Maatalousmaan ravinnetase I.16 Ravinnehuuhtoutumien vähentäminen: Pohjaveden nitraatit – niiden pohjavesiasemien prosenttiosuus, joilla nitraattipitoisuus on yli 50 mg/l, direktiivin 91/676/ETY mukaisesti I.18 Torjunta-aineiden kestävä käyttö ja niiden käytön vähentäminen: Torjunta-aineiden riskit, käyttö ja vaikutukset R.19 Maaperän parantaminen ja suojelu: Käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus, joka kuuluu maaperän hoitoa edistävien tuettujen sitoumusten piiriin tarkoituksena parantaa maaperän laatua ja lisätä maaperäeliöstöä (mm. maanmuokkauksen vähentäminen, maaperän kasvipeitteisyys, palkokasveja käsittävä viljelykierto) R.20 Ilmanlaadun parantaminen: Sellaisen käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus, joka kuuluu tuettujen sitoumusten piiriin ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi R.21 Veden laadun suojeleminen: Käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus, joka kuuluu vesimuodostumien laatua koskevien tuettujen sitoumusten piiriin R.22 Ravinnehuollon kestävyys: Käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus, joka kuuluu parannettua ravinnehuoltoa koskevien tuettujen sitoumusten piiriin R.24 Torjunta-aineiden kestävä käyttö ja käytön vähentäminen: Torjunta-aineiden kestävään käyttöön tähtäävien tuettujen erityissitoumusten mukaisen käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus torjunta-aineiden riskien ja vaikutusten, kuten torjunta-aineiden valumisen, vähentämiseksi |
Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisen ja tämän suuntauksen kääntämisen sekä ekosysteemipalvelujen edistäminen sekä elinympäristöjen ja maisemien säilyttäminen |
C.33 Maatalousmaa, luonnonmukainen tuotanto I.21 Ekosysteemipalvelujen tarjonnan parantaminen: Maisemapiirteitä omaavan maatalousmaan osuus R.29 Luonnonmukaisen maatalouden kehittäminen: Käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus, jota tuetaan YMP:n puitteissa luonnonmukaisen maatalouden ylläpitämisestä ja siihen siirtymisestä, eriteltynä näiden mukaan R.34 Maisemapiirteiden säilyttäminen: Käytössä olevan maatalousmaan (KMM) osuus, joka kuuluu maisemapiirteiden, myös pensasaitojen ja puiden, hoitoa koskevien tuettujen sitoumusten piiriin |
Nuorten viljelijöiden ja uusien viljelijöiden houkutteleminen alalle, heidän tukemisensa ja kestävän yritystoiminnan kehittämisen helpottaminen maaseutualueilla |
R.36 Sukupolvenvaihdos: Niiden nuorten viljelijöiden lukumäärä, jotka ovat perustamassa maatilaa YMP:n tuen avulla, eriteltynä sukupuolen mukaan |
Työllisyyden kasvun, sukupuolten tasa-arvon, mukaan lukien naisten osallistuminen viljelyyn, sekä sosiaalisen osallisuuden ja paikallisen kehittämisen edistäminen maaseutualueilla, myös kiertobiotaloudessa ja kestävässä metsätaloudessa |
R.37 Kasvu ja työpaikat maaseutualueilla: Tuetut uudet työpaikat YMP-hankkeissa R.38 Leader-kattavuus: Paikallisten kehittämisstrategioiden kattaman maaseutuväestön osuus R.41 Maaseutuverkostojen Eurooppa: YMP-tuen myötä paremmasta palvelujen saatavuudesta ja infrastruktuurista hyötyvän maaseutuväestön osuus* |
Sellaisen unionin maatalouden kyvyn parantaminen, joka koskee vastaamista ruokaa ja terveyttä koskeviin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien laadukas, turvallinen ja ravitseva kestävällä tavalla tuotettu ruoka, ruokahävikin vähentäminen, eläinten hyvinvoinnin parantaminen ja mikrobilääkeresistenssin torjunta |
I.28 Mikrobilääkkeiden käytön rajoittaminen tuotantoeläimille: mikrobilääkkeiden myynti/käyttö elintarviketuotantoeläimille R.43 Mikrobilääkkeiden käytön rajoittaminen: Niiden eläinyksiköiden osuus, joita mikrobilääkkeiden käytön rajoittamiseen (ennaltaehkäisy/vähentäminen) tähtäävät interventiot koskevat R.44 Eläinten hyvinvoinnin parantaminen: Niiden eläinyksiköiden osuus, joihin sovelletaan eläinten hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä tuettuja toimia |
Maatalouden ja maaseudun uudenaikaistaminen lisäämällä ja jakamalla tietämystä, innovointia ja digitalisointia maataloudessa ja maaseutualueilla sekä kannustalla niiden käyttöönottoon viljelijöiden keskuudessa tutkimuksen, innovoinnin, tietämyksen vaihdon ja koulutuksen paremman saatavuuden avulla |
R.1 Tuloksellisuuden parantaminen tietämyksen ja innovoinnin avulla: YMP:stä tuetusta neuvonnasta, koulutuksesta tai tietämyksen vaihdosta hyötyvien tai eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) toimijaryhmiin osallistuvien henkilöiden lukumäärä tavoitteen ollessa kestävän taloudellisen, sosiaalisen, ympäristö- ja ilmastotoimien ja resurssitehokkuuden tuloksellisuuden parantaminen |
( 1 ) Komission asetus (EU) N:o 702/2014, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 193, 1.7.2014, s. 1).
( 2 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/1999, annettu 17 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta (EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80).
( 3 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen (EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1).
( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).
( 5 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).
( 6 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1)
( 7 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).
( 8 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2031, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) N:o 1143/2014 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 69/464/ETY, 74/647/ETY, 93/85/ETY, 98/57/EY, 2000/29/EY, 2006/91/EY ja 2007/33/EY kumoamisesta (EUVL L 317, 23.11.2016, s. 4).
( 9 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).
( 10 ) Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).
( 11 ) EYVL C 249, 31.7.2014, s. 1.
( 12 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1012, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, puhdasrotuisten jalostuseläinten, risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostuksessa, kaupassa ja unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä ja asetuksen (EU) N:o 652/2014, neuvoston direktiivien 89/608/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta sekä tiettyjen eläinjalostusta koskevien säädösten kumoamisesta (”eläinjalostusasetus”) (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 66).
( 13 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/741, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 177, 5.6.2020, s. 32).
( 14 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).
( 15 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/783, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1293/2013 kumoamisesta (EUVL L 172, 17.5.2021, s. 53).
( 16 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta (EUVL L 189, 28.5.2021, s. 1).
( 17 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).
( 18 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).
( 19 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 1217/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, verkoston luomisesta Euroopan unionin maatilojen tuloja ja taloutta koskevien kirjanpitotietojen keruuta varten (EUVL L 328, 15.12.2009, s. 27).
( 20 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009, annettu 19 päivänä tammikuuta 2009, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta (EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16).
( 21 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/2220, annettu 23 päivänä joulukuuta 2020, tiettyjen siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) ja Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) tukea varten vuosina 2021 ja 2022 sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 muuttamisesta varojen ja soveltamisen osalta vuosina 2021 ja 2022 ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta varojen ja tällaisen tuen jakamisen osalta vuosina 2021 ja 2022 (EUVL L 437, 28.12.2020, s. 1).
( 22 ) Vuosittain toimitetut tiedot ilmoitetuista menoista.