16.8.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 296/19

1)

Onko direktiivin 2006/112/EY (1) 183 artiklaa tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään arvonlisäveron palautukselle asetetun määräajan jatkamisesta siihen päivään, jona tarkastuksesta laadittu pöytäkirja luovutetaan saajalle, silloin kun palautusvaatimuksesta laskettavien 30 päivän kuluessa aloitetussa verotarkastuksessa verovelvolliselle määrätään sakko laiminlyönnin vuoksi?

2)

Onko direktiivin 2006/112/EY 183 artikla verotuksen neutraalisuuden periaate ja suhteellisuusperiaate huomioon ottaen esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan palautuksen viivästyessä viivästyskorkoja ei makseta siinä tapauksessa, että veroviranomainen on tähän palautukseen kohdistuneessa tarkastuksessa määrännyt verovelvolliselle seuraamuksen yhteistyövelvollisuuden [laiminlyönnistä], vaikka tarkastus, joka on kestänyt useita vuosia, on jatkunut syistä, joita ei lähtökohtaisesti voida lukea verovelvollisen syyksi?

3)

Onko direktiivin 2006/112/EY 183 artiklaa ja tehokkuusperiaatetta tulkittava siten, että vaatimus unionin oikeuden vastaisesti pidätettyihin tai palauttamatta jätettyihin veroihin liittyvien korkojen maksamisesta on sellainen suoraan unionin oikeuteen perustuva subjektiivinen oikeus, jonka nojalla unionin oikeuden rikkomisen osoittaminen riittää tehokkaan korkovaatimuksen esittämiseksi jäsenvaltioiden tuomioistuimille ja muille viranomaisille, eikä veron palauttamatta jättämisestä tarvitse esittää näyttöä?

4)

Siinä tapauksessa, että ennakkoratkaisua pyytävän tuomioistuimen olisi edellisiin kysymyksiin annettujen vastausten perusteella katsottava käsiteltävässä pääasiassa, että jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö on ristiriidassa direktiivin 2006/112/EY 183 artiklan kanssa, toimisiko kyseinen kansallinen tuomioistuin unionin oikeuden mukaisesti katsoessaan, että viivästyskorkovaatimuksen hylkääminen jäsenvaltioiden viranomaisten päätöksissä on mainitun direktiivin 183 artiklan vastaista?