Kanne 9.12.2010 — Euroopan komissio v. Unkarin tasavalta

(Asia C-575/10)

2011/C 72/09

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: virkamiehet D. Kukovec ja A. Sipos)

Vastaaja: Unkarin tasavalta

Vaatimukset

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Direktiiveissä 2004/171/EY ja 2004/18/EY annetaan kummassakin samalla tavoin tarjoajalle mahdollisuus siihen, että osoittaakseen voimavaroja ja valintaperusteita koskevien edellytysten täyttyvän, se tukeutuu muiden yksikköjen voimavaroihin riippumatta tarjoajan ja tällaisten yksikköjen välillä vallitsevan oikeudellisen yhteyden luonteesta.

Komission näkemyksen mukaan Unkarin lainsäädäntö, jonka mukaan tarjoajaan kohdistuvien suorituskykyvaatimusten osalta sellaisten muiden yksikköjen, jotka eivät osallistu välittömästi sopimuksen täyttämiseen, voimavaroja voidaan käyttää hyväksi, vain silloin, kun tarjoajalla on niissä enemmistöosakkuuteen perustuva määräysvalta, ei ole edellä mainittujen direktiivien säännösten mukainen. Kanteen kohteena olevassa kansallisessa lainsäädännössä asetetaan sellaisten yksikköjen osalta, jotka eivät osallistu hankintasopimuksen toteuttamiseen alihankkijoina, lisäedellytyksen sille, että tarjoaja voisi tukeutua niihin julkisia hankintoja koskevan sopimuksen tekomenettelyä toimitettaessa.

Direktiivin säännökset ovat yksiselitteiset: ilman, että niissä edellytettäisiin, että voimavarat osoittaneen yksikön on osallistuttava välittömästi hankintasopimuksen toteuttamiseen, niissä säädetään, että kansallisessa lainsäädännössä on taattava mahdollisuus siihen, että tällaisten yksikköjen voimavaroihin voidaan tukeutua tarjoajan ja tällaisen yksikön välisistä oikeudellisista yhteyksistä riippumatta. Ainoana edellytyksenä on, että tarjoaja kykenee osoittamaan hankintayksikölle, että sillä on tosiasiallisesti käytettävissään hankintasopimuksen toteuttamisen edellyttämät voimavarat.

Kanteen kohteena olevassa unkarin lainsäädännössä rajoitetaan tältä osin tarjoajan mahdollisuuksia, jolloin sille ei käytännössä jää muita vaihtoehtoja kuin ottaa alihankkijana voimavarat osoittanut yksikkö mukaan hankintasopimuksen toteuttamiseen, ellei tarjoajalla ole alun perin ollut enemmistöosakkuuden tuottamaa määräysvaltaa siinä.

Riitautettua kansallista lainsäädäntöä ei voida perustella pyrkimyksellä estää hankintasopimuksia koskevien sääntöjen kiertämistä, koska tällaiseen tavoitteeseen ei voida vedota sellaisen julkisia hankintasopimuksia koskevien unionin säännösten vastaisen säännöksen perustelemiseksi, jolla rajoitetaan suhteettomalla tavalla direktiiveihin perustuvia oikeuksia ja menettelyllisiä velvoitteita. Jäsenvaltioilla on direktiiveillä määritellyissä rajoissa tietysti mahdollisuus määritellä se, millä tavoin tarjoajien on osoitettava se, että niillä on todellisuudessa valta määrätä niiden voimavarojen käyttämisestä, joista muut yksiköt ovat esittäneet näytön. Tämä on kuitenkin toteutettava sillä tavoin, ettei yksikköjen ja tarjoajan välisestä oikeudellisesta yhteydestä muodostu syrjintäperustetta.

Komission mukaan sitä Unkarin tasavallan näkemystä ei voida hyväksyä, jonka mukaan yksikkö, joka ei osallistu hankintasopimuksen toteuttamiseen, ei voi osoittaa jonkin sellaisen suorituskykyä koskevan minimivaatimuksen täyttämisen kannalta välttämättömän voimavaran olemassaoloa, jonka on oltava tarjoajan käytettävissä hankintasopimusta toteutettaessa. Tähän liittyen komissio korostaa sitä, että direktiivin 2004/18/EY 48 artiklan 3 kohdassa säädetään nimenomaisesti, että jonkin toisen yksikön voimavarojen käytettävissä olo voidaan osoittaa sillä tavoin, että tarjoaja ”esittää todisteen näiden yksiköiden antamasta sitoumuksesta antaa tarvittavat keinot taloudellisen toimijan käyttöön”.

Komissio esittää lopuksi, että kyseessä oleva kansallinen säännös saattaa olla syrjivä ulkomaisiin tarjoajiin nähden. Vaikka tätä koskevassa Unkarin lain säännöksessä viitataankin mihin tahansa tarjoajaan, sillä rajoitetaan käytännössä erityisesti ulkomaalaisten tarjoajien osallistumismahdollisuutta. Näin on siksi, että viimeksi mainituilla ei yleensä ole käytettävissään sopimuksen toteuttamiseen tarvittavia voimavaroja hankintasopimuksen toteuttamispaikassa, minkä vuoksi unkarilaisten tarjoajien on useimmissa tapauksissa tukeuduttava hankintamenettelyssä paikallisiin, niistä riippumattomiin taloudellisiin toimijoihin.

(1)  Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY (EUVL L 134, s. 114).

(2)  Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/17/EY (EUVL L 134, s. 1).