30.1.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 24/23

1)

Onko tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY (1) perusteella olemassa toissijaisia oikeuksia, jos (julkisen sektorin) työantaja on määrännyt työajasta, joka ylittää direktiivin 2003/88/EY 6 artiklan b alakohdassa säädetyn rajan?

2)

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko toissijainen oikeus olemassa jo pelkästään direktiivin 2003/88/EY rikkomisen perusteella vai asetetaanko yhteisön oikeudessa lisäedellytyksiä tälle oikeudelle, kuten esimerkiksi se, että julkisen sektorin työantajalle on esitetty vaatimus työajan lyhentämisestä tai että työajan määräämisessä on tapahtunut virhe?

3)

Jos toissijainen oikeus on olemassa, herää kysymys, tapahtuuko korvaaminen antamalla vapaata vai rahallisen korvauksen muodossa ja mitä edellytyksiä yhteisön oikeudessa asetetaan korvauksen suuruuden laskemiselle?

4)

Ovatko direktiivin 2003/88/EY 16 artiklan b alakohdan ja/tai 19 artiklan 2 alakohdan mukaiset vertailujaksot välittömästi sovellettavissa esillä olevan asian kaltaisessa tilanteessa, jossa kansallisessa lainsäädännössä säädetään yksinomaan työajasta, joka ylittää direktiivin 2003/88/EY 6 artiklan b alakohdan mukaisen enimmäistyöajan, mutta jossa ei säädetä vapaan antamisesta? Mikäli välitöntä soveltamista koskevaan kysymykseen vastataan myöntävästi, herää kysymys, annetaanko työntekijälle vapaata ja miten se tarvittaessa tapahtuu, jos julkisen sektorin työantaja ei tee sitä oma-aloitteisesti vertailujakson loppuun mennessä?

5)

Miten kysymyksiin 1–4 on vastattava 23.11.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/104/EY (2) voimassaoloajan osalta?