52022IP0139

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52022IP0139 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52022IP0139

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. toukokuuta 2022 naisten taloudellisesta riippumattomuudesta yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen avulla (2021/2080(INI))

EUVL C 465, 6.12.2022, p. 54–64 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

6.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 465/54

P9_TA(2022)0139

Naisten taloudellinen riippumattomuus yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen avulla

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. toukokuuta 2022 naisten taloudellisesta riippumattomuudesta yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen avulla (2021/2080(INI))

(2022/C 465/05)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohdan, 23 artiklan ja 33 artiklan 2 kohdan,

—	ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152),

—	ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten” (COM(2020)0103),

—	ottaa huomioon 1. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi” (COM(2020)0274),

—	ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030” (COM(2021)0101),

—	ottaa huomioon komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston vuonna 2020 laatiman tutkimuksen naisten asemasta tieto- ja viestintätekniikka-alalla ”Women in the Digital Age”,

—	ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen naisyrittäjyyden esteenä toimivista ulkoisista tekijöistä (1),

—	ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä digitaalisella aikakaudella (2),

—	ottaa huomioon 3. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman naisten taloudellisesta voimaannuttamisesta yksityisellä ja julkisella sektorilla EU:ssa (3),

—	ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä digitaalialan kautta (4),

—	ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman ”Sukupuolten välisen digitaalisen kuilun umpeenkurominen: naisten osallistuminen digitaalitalouteen” (5),

—	ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman covid-19-kriisistä ja sen jälkeisestä ajasta sukupuolinäkökulmasta tarkastellen (6),

—	ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvoa koskevasta EU-strategiasta (7),

—	ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon edistämisestä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) alojen koulutuksessa ja uralla (8),

—	ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön toukokuussa 2019 julkaiseman tutkimuksen naisten työllisyydestä EU:n maaseutualueilla ”The Professional Status of Rural Women in the EU”,

—

ottaa huomioon OECD:n työllisyydestä, työvoimasta ja sosiaaliasioista vastaavan osaston vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen naisten taloudellisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä yrittäjyyden ja yritysjohtajuuden avulla ”Enhancing Women’s Economic Empowerment through Entrepreneurship and Business Leadership in OECD Countries”,

—	ottaa huomioon OECD:n vuonna 2020 julkaiseman finanssiosaamista koskevan tutkimuksen ”International Survey of Adult Financial Literacy”,

—	ottaa huomioon OECD:n joulukuussa 2019 julkaiseman vähäosaisten ja aliedustettujen ryhmien yrittäjyyttä käsittelevän tutkimuksen ”The Missing Entrepreneurs 2019: Policies for Inclusive Entrepreneurship” luvun 2,

—	ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tasa-arvoindeksin,

—	ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 6 artiklan,

—	ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet,

—	ottaa huomioon ”Women in Digital Scoreboard” -välineen,

—

ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön toukokuussa 2020 julkaiseman naisten yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä koskevan tutkimuksen ”Women’s entrepreneurship and self-employment, including aspects of gendered Corporate Social Responsibility”,

—	ottaa huomioon Euroopan investointipankin innovaatiorahoituksen neuvontajaoston kesäkuussa 2020 julkaiseman naisten omistamien ja johtamien yritysten rahoitusta koskevan tutkimuksen ”Funding women entrepreneurs – How to empower growth”,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A9-0096/2022),

ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on EU:n perusarvo ja keskeinen tavoite sekä perusedellytys sille, että naiset ja tytöt voivat täysin nauttia ihmisoikeuksista, mikä on olennaista heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseksi, heidän täyden potentiaalinsa kehittämiseksi sekä kestävän ja osallistavan yhteiskunnan aikaansaamiseksi; toteaa, että stereotypioihin ja epätasa-arvoon perustuva sukupuolisyrjintä sekä siihen yhdistyvä esimerkiksi sukupuoleen, rotuun, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva risteävä syrjintä vaikuttavat tapaan, jolla naiset kokevat haasteita muun muassa yritystoiminnassa ja itsensä työllistämisessä;

toteaa, että naisten yrittäjyys lisää naisten emansipaatiota ja voimaantumista; ottaa huomioon, että vuosina 2014–2018 kokoaikaisten yrittäjien vuotuinen mediaanitulo oli miesten ja naisten keskuudessa yhtä suuri (9); toteaa, että naisten taloudellinen riippumattomuus ja voimaantuminen ovat olennaisia naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon toteutumiselle ja että taloudelliseen riippumattomuuteen ja voimaantumiseen sisältyy mahdollisuus osallistua tasavertaisesti työmarkkinoille ja käyttää ja hallita tuotantoresursseja, valta päättää omasta ajasta, elämästä ja kehosta sekä mahdollisuus toteuttaa itseään ja osallistua merkityksellisesti taloudelliseen päätöksentekoon kaikilla tasoilla; katsoo, että taloudellisen riippumattomuuden edistäminen vaatii naisten yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen lisäämistä ja että sitä on tuettava asianmukaisilla toimenpiteillä, joilla varmistetaan naisten tasavertainen osallistuminen työmarkkinoille, sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä, ihmisarvoisen työn saatavuus sekä kotitöiden ja hoitovastuun jakaminen ja tunnustaminen;

toteaa, että naiset ovat Euroopan arvokkain ja suurin hyödyntämätön yrittäjyys- ja johtajuuspotentiaali; ottaa huomioon, että vuosina 2014–2018 eri OECD-maissa asuvat naiset aloittivat yritystoiminnan kaksi kertaa todennäköisemmin kuin EU:n jäsenvaltioissa asuvat naiset (10); katsoo, että naisyrittäjät ja itsensä työllistävät naiset ovat alihyödynnetty kestävän talouskasvun, uusien työpaikkojen ja innovaatiopotentiaalin lähde; katsoo, että tämän kasvun lähteen tukeminen on tärkeä väline naisten taloudellisen voimaantumisen ja riippumattomuuden edistämiseksi; ottaa huomioon, että naisten taloudellinen voimaantuminen vauhdittaa tuottavuutta ja lisää talouden monipuolistamista ja tulotasa-arvoa; katsoo, että itsensä työllistäminen on tunnustettava työmuodoksi, joka auttaa luomaan työpaikkoja ja vähentämään työttömyyttä; ottaa huomioon, että tutkimukset osoittavat, että naisilla on usein erilainen johtamistyyli kuin miehillä ja että sukupuolten tasapuolinen edustus ryhmissä hyödyttää yhteiskuntaa ja taloutta (11); katsoo, että naisyrittäjien ja itsensä työllistävien naisten tukeminen myös vahvistaisi EU:n kilpailukykyä ja siksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi edistettävä kaikkea yritystoimintaa, joka luo työpaikkoja ja tuloja ja siten lisäarvoa liiketoiminnalle ja yhteiskunnalle;

ottaa huomioon, että maaseutualueilla ja muita heikommassa asemassa olevilla alueilla naiset toimivat todennäköisemmin yrittäjinä ja itsensätyöllistäjinä kuin kaupunkialueilla ja taloudellisesti vaurailla alueilla (12); ottaa huomioon, että naisten työllistymismahdollisuudet EU:n maaseutualueilla ovat huonommat kuin maaseutualueilla asuvien miesten ja kaupunkialueilla asuvien naisten; ottaa huomioon, että itsensä työllistävien naisten osuus maaseutualueilla on hieman suurempi kuin itsensä työllistävien naisten osuus kaikilla alueilla; ottaa huomioon, että 30 prosenttia EU:n maatiloista on itsensä työllistävien naisten hoitamia (13);

katsoo, että naisyrittäjien suhteellisen pientä määrää olisi pidettävä hyödyntämättömänä innovoinnin ja kehityksen lähteenä erityisesti Euroopan vihreän ja digitaalisen siirtymän ja covid-19-kriisin jälkeisen taloudellisen elpymisen yhteydessä; ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on vaikuttanut suhteettomasti naisiin, erityisesti epävarmoissa työsuhteissa, naisvaltaisilla aloilla ja epävirallisessa taloudessa työskenteleviin naisiin, ja että kriisin seurauksena lisääntyneet hoivavastuut ja kotityöt, rajoitetut mahdollisuudet saada seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä lisääntynyt sukupuolistunut väkivalta ja häirintä vaikuttavat merkittävästi naisten talouteen ja työllisyyteen; ottaa huomioon, että jos lisää naisia kannustetaan digitaalialan työmarkkinoille, Euroopan talouden BKT voi kasvaa 16 miljardilla eurolla; katsoo, että sukupuolten tasa-arvon parantaminen ja naisten yrittäjyyden mahdollistaminen ja tukeminen ovat avaintekijöitä Euroopan elpymisen nopeuttamisessa ja tehostamisessa;

ottaa huomioon, että Euroopan unioni on jäänyt jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta teknologioiden kehittämisessä esimerkiksi tekoälyn ja lohkoketjuteknologioiden alalla; ottaa huomioon, että huhtikuussa 2021 useimmat maailman arvokkaimmiksi arvioiduista startup-yrityksistä olivat kiinalaisia ja yhdysvaltalaisia yrityksiä; katsoo, että Euroopan unionin olisi tunnustettava eurooppalaisten naisten innovointikyvyt teknologioiden kehittämisessä ja tuettava niitä;

ottaa huomioon, että EU:ssa vain 34,4 prosenttia itsensätyöllistäjistä ja 30 prosenttia startup-yrittäjistä on naisia, mikä osoittaa, että yritystoimintaan liittyvät sukupuolten väliset erot ovat suurimmat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa (14); ottaa huomioon, että naisten osuus johtotehtävissä on EU:ssa vain 34 prosenttia (15); ottaa huomioon, että aikaisempi kokemus johtotehtävistä antaa tarvittavat taidot ja itseluottamuksen oman yrityksen omistamiseksi (16); toteaa, että sosiaaliturvan, kuten palkallisen sairausloman tai äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan, puute voi aiheuttaa ongelmia itsensä työllistäville naisille useissa jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että itsensä työllistävät naiset ajautuvat muita todennäköisemmin köyhyyteen;

ottaa huomioon, että erilaiset byrokraattiset ja hallinnolliset vaatimukset ja menettelyt tekevät yritystoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta EU:ssa monimutkaista, mikä vaikeuttaa useampien naisten rohkaisemista yrittäjyyteen; ottaa huomioon, että naiset kohtaavat erilaisia erityisesti taloudellisia, lainsäädännöllisiä ja sosiaalisia yrittäjyyden esteitä kuin miehet; ottaa huomioon, että nämä esteet liittyvät sukupuolten eriytymistä koulutuksessa edistäviin sukupuolistereotypioihin, erityiskoulutuksen puutteeseen, heikompaan luottamukseen yrittäjyyttä kohtaan, huonompiin mahdollisuuksiin saada tietoa sekä taloudellista ja valtion tukea, sosiaalisia ja liiketoimintaverkostoja koskevien työkalujen puutteeseen, sukupuolittuneisiin käytäntöihin sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeuksiin, jotka johtuvat hoitoinfrastruktuurien ja erityisesti lastenhoidon infrastruktuurien puutteesta sekä stereotypiasta, että naiset tekevät valtaosan hoiva- ja kotitöistä; ottaa huomioon, että naiset kertovat miehiä todennäköisemmin toimivansa yrittäjinä ja itsensätyöllistäjinä joustavien työaikojen vuoksi (17); katsoo, että naisten yrittäjyys ja itsensä työllistäminen voivat olla myös arvokas keino työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi; ottaa huomioon, että vuosina 2014–2018 vain 34,5 prosenttia naisista EU:ssa ja 37,7 prosenttia naisista OECD-maissa koki, että heillä oli tarvittavat taidot ja tiedot oman yritystoiminnan aloittamiseksi; ottaa huomioon, että naiset kertovat pelkäävänsä epäonnistumista lähes 10 prosenttia todennäköisemmin kuin miehet (18); ottaa huomioon, että miesten ja naisten finanssiosaamisen välillä on kuilu; ottaa huomioon, että tämä kuilu estää naisia saamasta rahoitusta ja yleisesti ottaen osallistumasta itsevarmasti taloudelliseen ja rahoitustoimintaan (19);

toteaa, että haitalliset rakenteet ja stereotypiat ylläpitävät eriarvoisuutta; ottaa huomioon, että perinteiset sukupuoliroolit ja -stereotypiat vaikuttavat edelleen työnjakoon kotona, koulutuksessa, työpaikalla ja yhteiskunnassa; ottaa huomioon, että naiset tekevät suurimman osan palkattomasta hoiva- ja kotitaloustyöstä, mikä vaikuttaa heidän työllisyyteensä ja urakehitykseensä sekä edistää sukupuolten välisiä palkka- ja eläke-eroja; katsoo, että jäsenvaltioiden on kiireellisesti ja asianmukaisesti saatettava työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin kaltaiset työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevat toimenpiteet osaksi kansallista lainsäädäntöä ja että niitä on täydennettävä lisätoimilla, jotta useammat miehet saadaan osallistumaan palkattomaan työhön;

toteaa, että verkostoihin pääsy, mentorointi ja naisyrittäjien esiin tuominen roolimalleina ovat tärkeitä keinoja kannustaa naisia harkitsemaan yrittäjyyttä urana ja lisätä naisten taloudellista voimaantumista; toteaa, että moninaisilla roolimalleilla voidaan vedota erilaisista taustoista tuleviin naisiin;

K.	ottaa huomioon, että jotkut yksityiset yritykset tukevat naisten yrittäjyyttä osana yhteiskuntavastuustrategiaansa ja ovat ottaneet käyttöön mentoroinnin, verkostoitumisen ja tuen kaltaisia toimia lisätäkseen naisten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja teknologiaa;

ottaa huomioon, että tilastot osoittavat, että naisyrittäjien on vaikeampaa saada rahoitusta ja pääomaa kuin miesten; ottaa huomioon, että edelleen vain hyvin pieni osuus investoinneista osoitetaan naisjohtoisille yrityksille; ottaa huomioon, että ainoastaan miehistä koostuvat perustajaryhmät saivat 93 prosenttia kaikesta eurooppalaisiin teknologiayrityksiin investoidusta pääomasta vuonna 2018 (20); ottaa huomioon, että vain 32 prosenttia riskipääomarahoituksesta myönnettiin yrityksille, joiden johtajistoon kuului vähintään yksi nainen (21); toteaa, että naisten innovaatiot tunnistetaan ja tunnustetaan harvemmin innovaatioiksi ja lupaaviksi ideoiksi; ottaa huomioon, että Keski- ja Itä-Euroopan alueella naisjohtoiset yritykset suoriutuvat 96 prosenttia miesten perustamia yrityksiä paremmin pääoman tuottavuudessa, vaikka ne saavat vähemmän rahoitusta (22);

M.	ottaa huomioon, että tietojen mukaan naisyrittäjien tuotot ovat suuremmat, vaikka he saavat vähemmän rahoitusta;

ottaa huomioon, että vain 10 prosenttia Euroopan bisnesenkeleistä on naisia (23) ja että naiset ovat erityisen aliedustettuina digitaaliseen siirtymään keskittyvissä yksityisissä pääomasijoittajissa; ottaa huomioon, että maailmanlaajuisesti naisten osuus pääomasijoitus- ja riskipääomayhtiöiden kaikissa johtotehtävissä on vain 10 prosenttia (24); ottaa huomioon, että useat tutkimukset osoittavat, että sijoitusjohtajilla on taipumus tarjota pääomaa kaltaisilleen henkilöille ja palkata heitä, mikä jättää naiset ja etenkin eritaustaiset ja rodullisen, etnisen tai sosioekonomisen taustansa vuoksi risteävää syrjintää kohtaavat naiset selvästi epäedulliseen asemaan; ottaa huomioon, että riskipääomayhtiöt, joissa on naisia yhtiökumppaneina, sijoittavat kahdesta kolmeen kertaa todennäköisemmin naisjohtoisiin yrityksiin (25); ottaa huomioon, että naisten puute riskipääomayhtiöiden päätöksentekotehtävissä on yksi merkittävimmistä syistä EU:ssa sijaitsevien naisjohtoisten yritysten jatkuvaan rahoitusvajeeseen (26); ottaa huomioon, että toinen keskeinen syy EU:ssa sijaitsevien naisjohtoisten yritysten jatkuvaan rahoitusvajeeseen on se, että naiset hakevat miehiä epätodennäköisemmin ulkoista rahoitusta, kuten pankkilainoja, riskipääomaa tai valtion ohjelmista saatavaa rahoitusta, ja turvautuvat sen sijaan omaan rahoitukseen henkilökohtaisten säästöjen tai perheenjäseniltä saadun rahoituksen avulla (27); katsoo, että on olennaisen tärkeää toteuttaa toimenpiteitä naisten oikeudenmukaisen edustuksen saavuttamiseksi ja sukupuolten kannalta tasapainoisemman taloudellisen ekosysteemin kehittämiseksi, luoda suotuisampi ympäristö EU:n tasolla ja tarjota riittävästi taloudellisia resursseja, jotta luodaan sekä tarvittavat rahoitusolosuhteet että välttämätön naissijoittajien verkosto naisjohtoisten yritysten menestyksen takaamiseksi;

ottaa huomioon, että kuusi jäsenvaltiota on perustanut 11 yksityistä rahastoa, joilla korjataan naisyrittäjien rahoitusvajetta, ja että näiden rahastojen sijoituskriteereissä käytetään monimuotoisuutta tukevia sukupuolinäkökohtia; ottaa huomioon, että jotkin näistä rahastoista ovat saaneet kansallista tai EU:n tukea, mikä osoittaa julkisten politiikkatoimien merkityksen yrittäjyyden edistämisessä (28);

P.	ottaa huomioon, että yrittäjyyden tehokas mittaaminen EU:ssa on haasteellista;

Q.	ottaa huomioon, että alle kahdeksan prosenttia huippuyritysten toimitusjohtajista on naisia;

ottaa huomioon, että vuonna 2018 EU:ssa 59 prosenttia tutkijoista ja insinööreistä oli miehiä ja vain 41 prosenttia naisia, mikä merkitsee 18 prosentin eroa (29); ottaa huomioon, että yhteiskunnalliset normit, stereotypiat, kulttuuriperusteinen väheksyminen ja sukupuoleen perustuvat odotukset uravalinnoista, joita koulutussisällöt ja opetussuunnitelmat usein tukevat, ovat keskeisimpiä sukupuolten eriytymiseen korkea-asteen koulutuksessa ja työmarkkinoilla vaikuttavia tekijöitä;

toteaa, että on ratkaisevan tärkeää, että Euroopassa on yrittäjinä yhtä paljon naisia ja miehiä, jotta varmistetaan sisällön ja tuotteiden monipuolistaminen; ottaa huomioon, että EU:ssa vuosina 2014–2018 naisjohtoiset startup-yritykset tarjosivat yhtä todennäköisesti uusia tuotteita ja palveluja kuin miesten johtamat startup-yritykset (30), mikä osoittaa, että naisten ja miesten on katsottava olevan yhtä hyviä innovoinnissa; toteaa, että useampien naisten rohkaiseminen toimimaan yrittäjinä voi parantaa innovaatioiden, tuotteiden ja palvelujen laatua ja monipuolisuutta;

ottaa huomioon, että naisyrittäjien lähettiläiden eurooppalainen verkosto on tähän mennessä järjestänyt yli 650 kansallista kokousta ja tavoittanut yli 61 000 yrittäjyydestä kiinnostunutta naista; ottaa huomioon, että sen lähettiläät ovat tukeneet yli 250 uuden naisjohtoisen yrityksen sekä useiden naisille tarkoitettujen verkostoitumis- ja yritystukiyhdistysten perustamista (31);

ottaa huomioon, että vuonna 2020 oli enemmän ihmisiä, jotka tunsivat jonkun yritystoiminnan lopettaneen, kuin niitä, jotka tunsivat jonkun yritystoiminnan aloittaneen (32), mikä muistuttaa siitä, että on tärkeää vaalia hedelmällistä maaperää kaikenlaiselle yrittäjyydelle, ylläpitää yhteyksiä muihin talouksiin, pysyä valppaana uusien mahdollisuuksien varalta ja turvata tulevaisuuden työpaikat;

ottaa huomioon, että sukupuolten välinen palkkaero EU:ssa on 14,1 prosenttia ja että se on muuttunut vain vähän viime vuosikymmenen aikana; ottaa huomioon, että 24 prosenttia sukupuolten välisestä palkkaerosta liittyy naisten yliedustukseen suhteellisen matalapalkkaisilla aloilla, kuten hoiva-alalla, terveydenhuollossa ja opetuksessa;

toteaa, että yrittäminen edellyttää tietoa ja taitoja; ottaa huomioon, että naisten ja tyttöjen koulutustason nostaminen edistää heidän taloudellista voimaantumistaan ja osallistavampaa talouskasvua; ottaa huomioon, että elinikäinen oppiminen, osaamisen kehittäminen ja uudelleenkoulutus, erityisesti nopeiden teknologisten ja digitaalisten muutosten tahdissa pysymiseksi, lisäävät naisten ja tyttöjen ammatillisia mahdollisuuksia ja ovat tärkeitä heidän terveydelleen, hyvinvoinnilleen ja elämänlaadulleen;

katsoo, että kaikilla naisilla, mukaan lukien naisilla, joilla on jokin vamma, ikääntyneillä naisilla ja rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvilla naisilla, olisi oltava mahdollisuus yrittäjyyteen; toteaa, että vammaisten naisten voi olla vaikeampaa perustaa oma yritys; toteaa, että ikääntyneiden naisten yrittäjyyttä ei edistetä, vaikka heitä olisi pidettävä arvokkaana ja hyödyntämättömänä talouskasvun mahdollisuutena; toteaa, että maahanmuuttajanaisten yrittäjyyden edistäminen voi tarjota valtavasti mahdollisuuksia heidän työmarkkinoille integroitumiseensa sekä tukea heidän taloudellista riippumattomuuttaan ja voimaantumistaan;

Yrittäjyysohjelmat, koulutus ja osaamisen kehittäminen

korostaa, että naisten yrittäjyys lisää naisten taloudellista riippumattomuutta ja heidän voimaantumistaan, ja toteaa, että se on olennainen tasa-arvoisten yhteiskuntien saavuttamisen edellytys ja sitä olisi tuettava ja edistettävä kaikkialla EU:ssa; toteaa, että naisten taloudellinen riippumattomuus tukee heidän tasavertaista osallistumistaan työmarkkinoille, antaa heille mahdollisuuden hallita tuotantoresursseja, lisää heidän osallistumistaan taloudelliseen päätöksentekoon kaikilla tasoilla ja parantaa heidän taloudellista voimaantumistaan ja itsemääräämisoikeuttaan; toteaa, että tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo voivat toteutua; korostaa, että jokaista naista, joka haluaa harjoittaa yritystoimintaa, olisi kannustettava ryhtymään siihen, koska liiketoiminnan harjoittaminen luo työpaikkoja ja tuloja ja tuo siten lisäarvoa yrityksille ja koko yhteiskunnalle; kehottaa komissiota lisäämään toimiaan, joilla nostetaan naisten työllisyysastetta Euroopassa ja helpotetaan heidän pääsyään työmarkkinoille, esimerkiksi tarjoamalla lisäkannustimia naisten yrittäjyyden edistämiseen; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen palkkauksen avoimuutta koskevaksi direktiiviksi;

pitää valitettavana, että naiset eivät perusta yrityksiä ja harjoita yritystoimintaa yhtä paljon kuin miehet; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan yritysystävällisiä uudistuksia tasa-arvon edistämiseksi ja naisten yrittäjyyden lisäämiseksi; kehottaa tarkastelemaan huolellisesti EU:n tasolla naisten tarpeita ja osallistumista työmarkkinoille sekä työmarkkinoiden horisontaalista ja vertikaalista eriytymistä;

pitää myönteisenä komission aloitteita, kuten Women TechEU ja Euroopan innovaationeuvoston naisten johtajuutta käsittelevä ohjelma, ja lukuisten eurooppalaisten naisyrittäjien verkostojen luomista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään aktiivisemmin tällaisia aloitteita keskittymällä EU:n kestävään kasvupotentiaaliin ja tukemaan naisyrittäjien saavutuksia kaikessa heidän moninaisuudessaan; kannustaa komissiota vahvistamaan naisten yrittäjyyteen keskittyviä eurooppalaisia verkostoja, jotta voidaan edistää innovointia ja kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten verkostojen yhteistyötä; toteaa, että naisyrittäjien rajatylittävän yhteistyön lisääminen voi vahvistaa Euroopan unionin sisämarkkinoita;

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään aloitteisiinsa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, koska yksityisyrityksillä voi olla arvokas rooli neuvonantajina ja ne voivat välittää naisyrittäjille asiaankuuluvaa osaamista ja erityisosaamista; kehottaa komissiota helpottamaan naisyrittäjien Euroopan laajuista verkostoitumista ja tukemaan heidän yhteistyötään; kehottaa komissiota perustamaan innovointiin liittyvää luovuutta edistäviä ohjelmia, turvaamaan yrittäjyyden työmarkkinoilla ja varmistamaan, että naiset voivat tuoda yhteiskunnalle lisäarvoa;

korostaa, että kokeneiden ja uusien yrittäjien väliset mentorointisuhteet voivat hyödyttää molempia osapuolia ja että niiden avulla voidaan lisätä tietoisuutta yrittäjyydestä, torjua epäilyksiä yrittäjyyteen ryhtymisestä ja edistää naisyrittäjien välistä tiedon- ja neuvojenvaihtoa;

korostaa, että on välttämätöntä ja tärkeää tunnustaa ja tuoda esiin naisyrittäjien ja -sijoittajien asema roolimalleina ja mentoreina sekä varmistaa, että nämä roolimallit edustavat naisia kaikessa heidän moninaisuudessaan; panee tässä yhteydessä merkille EU:n naisten innovaatiopalkinnon 2021 ja naisyrittäjien lähettiläiden eurooppalaisen verkoston, joka kannustaa naisia harkitsemaan yrittäjyyttä urana; kehottaa komissiota nostamaan esiin johtavia naisyrittäjiä ja -sijoittajia roolimalleina käynnistämällä Euroopan laajuisen erityisesti naisille kohdennetun kampanjan, jolla lisätään tietoisuutta yrittäjyyden tarjoamista mahdollisuuksista, sekä tekemään tapaustutkimuksia naisyrittäjistä;

kehottaa komissiota laatimaan jäsenvaltioiden kanssa strategian, jolla varmistetaan kaikkien eri taustoista tulevien naisten merkityksellinen edustus päätöksentekotehtävissä ja johon sisältyy konkreettisia toimia ja politiikkatoimia naisten taloudellisen voimaantumisen edistämiseksi; kehottaa varmistamaan, että kaikkiin naisten yrittäjyyttä koskeviin toimenpiteisiin sisältyy monialainen näkökulma sen varmistamiseksi, että kaikki naiset saavat asianmukaista apua ja tukea ja ettei ketään naista jätetä jälkeen;

panee tyytyväisenä merkille jäsenvaltioiden julkiset ja yksityiset naisten yrittäjyysohjelmat, joihin sisältyy verkostoitumista, mentorointia, koulutusta, valmennusta ja konsultointipalveluja sekä asiantuntijaneuvontaa oikeudellisissa ja veroasioissa ja joilla tuetaan ja neuvotaan naisyrittäjiä ja edistetään heidän taloudellista riippumattomuuttaan; panee merkille, että seitsemässä jäsenvaltiossa julkisesti saatavilla olevat raportit ja tiedot osoittavat, että näillä ohjelmilla on myönteinen vaikutus; kehottaa komissiota ja Euroopan tasa-arvoinstituuttia (EIGE) keräämään kaikista jäsenvaltioista sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ja analysoimaan naisten yrittäjyysohjelmien vaikutusta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jakamaan parhaita käytäntöjä naisyrittäjien ja itsensä työllistävien naisten osuuden vahvistamiseksi ja kasvattamiseksi EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita edistämään hyvin kehitettyä koulutusstrategiaa, jolla tarjotaan eritasoista koulutusta tietoisuuden lisäämisestä ja tiedottamisesta erikoistuneeseen ja syventävään koulutukseen, ja huomioimaan erityisten liiketoimintaympäristöjen monenlaiset mahdollisuudet ja rajoitukset sekä naisyrittäjien erilaiset ominaisuudet ja tarpeet kiinnittäen erityistä huomiota työ- ja yksityiselämän tasapainoon; korostaa, että tarvitaan keskitettyjä asiointipisteitä, jotka tarjoavat esimerkiksi monen eri alan, kuten kirjanpidon ja markkinoinnin, kursseja ja koulutusta yrittäjille, joilla on vähän tai ei lainkaan kokemusta tai koulutusta; panee merkille, että tämä aloite voi rohkaista useampia naisia ryhtymään yrittäjiksi;

kehottaa komissiota ja EIGEä asettamaan saataville ajantasaisia ja vertailukelpoisia tilastoja, jotta voidaan analysoida yrittäjien ja itsensätyöllistäjien taloudellista merkitystä ja yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen eri tyyppejä ala- ja sukupuolikohtaisesti sekä määrittää naisyrittäjien ja itsensä työllistävien naisten osuus; kehottaa uudelleen komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen, tilastojen, tutkimuksen ja analyysien keräämistä erityisesti naisten osallistumisesta työmarkkinoille ja esimerkiksi epävirallisen työn, yrittäjyyden, rahoituksen ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden, palkattoman työn, köyhyyden ja sosiaaliturvajärjestelmien vaikutuksen kaltaisista aiheista; muistuttaa EIGEn roolista tässä yhteydessä ja kehottaa komissiota käyttämään näitä tietoja voidakseen arvioida tehokkaasti sen omien sekä EU:n muiden virastojen ja toimielinten politiikkojen ja ohjelmien sukupuolivaikutuksia;

10.

kehottaa erityisesti keskittymään enemmän naisiin STEM-aineista, digitaalisesta koulutuksesta ja finanssiosaamisesta tiedottamisessa ja näitä aloja koskevan tietoisuuden lisäämisessä, jotta voidaan torjua koulutuksessa, koulujen opetussuunnitelmissa ja uraohjauksessa vallitsevia stereotypioita; kehottaa varmistamaan, että useammat naiset tulevat näille aloille, mikä mahdollistaisi monipuolisemmat johtamistyylit, jotka toisivat lisäarvoa näille aloille ja myötävaikuttaisivat niiden kehittämiseen; korostaa, että on tärkeää laajentaa naisten yrittäjyyden näkymiä muillekin kuin STEM- ja tietotekniikka-aloille ja edistää erilaisia yrittäjyyden muotoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä yrittäjyyden monipuolistamisen parantamiseksi ja naisten yrittäjyyden sosiaalisten ja kollektiivisten muotojen edistämiseksi; pitää myönteisenä yrittäjyyteen erikoistuvaa koulutusta ja tutkimusta sekä siihen valmistavia opintoja; korostaa, että on tärkeää kertoa naisille rahoitusalan koulutus- ja uramahdollisuuksista, jotta tuetaan naissijoittajien luotettavan verkoston kehittämistä, ja painottaa samalla, että on lisättävä naisten mahdollisuuksia saavuttaa taloudellinen riippumattomuus ja menestyä yrittäjinä;

11.

pitää valitettavana, että naiset ovat aliedustettuina johtotehtävissä, ja korostaa, että naisten ja miesten välistä tasa-arvoa on edistettävä kaikilla päätöksenteon tasoilla liike-elämässä ja johtamisessa; kehottaa nopeaan neuvotteluprosessiin naisten johtokuntapaikkoja koskevasta direktiivistä; korostaa tarvetta antaa enemmän ja parempaa tietoa yrittäjyydestä houkuttelevana uravaihtoehtona sekä nuorille naisille koulussa että työelämän ulkopuolella oleville naisille, jotka harkitsevat työn aloittamista tai työhön palaamista; kehottaa komissiota edistämään ikääntyneille suunnattuja yrittäjyyttä tukevia ohjelmia ja toteaa, että näin voidaan tavoittaa naisia, jotka on jätetty työmarkkinoiden ulkopuolelle; korostaa tarvetta edistää toimia, joilla vauhditetaan voimakkaasti kasvavien yritysten kasvua sekä keskisuurten ja suurempien yritysten kasvua ja kehitystä, jotta voidaan varmistaa, että useammat naiset ryhtyvät yrittäjiksi ja tukevat kestävää kasvua; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään entisestään naisyrittäjien tietoisuutta tukitoimista ja vähentämään yrittäjyyttä edistäviin ohjelmiin pääsyn byrokraattisia ja hallinnollisia esteitä; suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin edistää asiantuntijoiden ja konsulttien tarjoamaa tukea, koska he voivat mentoreina lisätä naisyrittäjien itseluottamusta, auttaa heitä kaikissa yrittäjyysprosessin vaiheissa ja huomioida kaikki yrittäjyyteen liittyvät näkökohdat, kuten lainsäädäntöön, verotukseen, hallintoon, talouteen ja kirjanpitoon liittyvät asiat sekä oikeudelliset, muodolliset, työvoimaan ja rekrytointiin liittyvät kysymykset;

12.

kehottaa tunnistamaan naisten yrittäjyyspotentiaalin kaikilla aloilla ja koulutusaloilla, myös naisvaltaisilla aloilla, kuten terveydenhuollossa ja opetuksessa; korostaa, että työntekijöille ja niille, jotka ovat siirtymässä työsuhteesta itsensä työllistämiseen, on tarjottava mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen ja uudelleenkoulutukseen; kehottaa komissiota edistämään elinikäistä oppimista kaikille; korostaa, että yrittäjyysulottuvuus on huomioitava myös kaikissa Euroopan tason nuoriso-ohjelmissa; kannustaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia investoimaan itsensä työllistäville naisille ja naisyrittäjille suunnattuihin täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmiin, joissa keskitytään erityisesti finanssiosaamisen täydennyskoulutukseen;

Pääoman saatavuus

13.

korostaa, että on tärkeää tiedostaa, että naisten yrittäjyys ja itsensä työllistäminen ovat tuottoisia investointeja ja talouskasvun ja uusien työpaikkojen lähteitä;

14.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään tietoisuutta ja auttamaan naisyrittäjiä ja itsensä työllistäviä naisia saamaan helpommin rahoitusta esimerkiksi vaihtoehtoisilla rahoitusmuodoilla, jotta varmistetaan rahoituksen saatavuus ja jotta se saavuttaa naisyrittäjät ja itsensä työllistävät naiset; panee merkille, että naisyrittäjät käyttävät todennäköisemmin vaihtoehtoisia rahoituksen lähteitä, kuten joukkolainoja ja rahoitusalustoja; panee merkille, että joissakin tapauksissa mikroluotot ovat osoittautuneet onnistuneeksi tavaksi motivoida useampia naisia aloittamaan oma yritystoiminta; panee merkille rahoituspolitiikan vaikutuksen ja sen mahdolliset myönteiset vaikutukset naisiin; kannustaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia hyödyntämään nykyisiä Euroopan rakennerahastoja niin, että tukea kohdennetaan naisyrittäjille ja itsensä työllistäville naisille edistämään heidän työtään; kehottaa komissiota perustamaan sukupuolitietoisten sijoittajien eurooppalaisen verkoston; katsoo, että tällainen verkosto tarjoaa naisjohtoisille yrityksille hyödyllisiä suhteita, verkostoja ja rahoitusmahdollisuuksia; painottaa, että tarvitaan valistus- ja tiedotuskampanjoita nykyisistä ja tulevista EU:n rahoitusmahdollisuuksista naisyrittäjille, jotta voidaan tarjota räätälöityä tukea yrityksiä omistaville naisille ja naisyrittäjille, lisätä naisjohtajien näkyvyyttä ja siten tarjota vahvempia roolimalleja ja murtaa vallitsevia stereotypioita; kehottaa komissiota laatimaan naisten yrittäjyyttä koskevan toimintasuunnitelman osana eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaa aloitetta (Small Business Act) ja perustamaan osana toimintasuunnitelmaa yleiseurooppalaisen yrittäjyyttä, innovointia ja sijoittamista koskevan tapahtuman, joka kokoaa yhteen tutkijoita, yrittäjiä, startup-yrityksiä ja ennen kaikkea yksityisiä pääomasijoittajia, jotta vauhditetaan uusia naisten liiketoimintamahdollisuuksia;

15.

pitää myönteisenä, että erityiset yksityiset investointirahastot pyrkivät sisällyttämään tasa-arvokriteerit investointiarviointeihinsa naisjohtoisten yritysten liian vähäiseen rahoitukseen puuttumiseksi; kehottaa komissiota tukemaan yhteisinvestointiohjelmia sellaisten riskipääomarahastojen ja bisnesenkeleiden kanssa, joiden investointien painopiste on naisyrittäjissä ja jotka tarjoavat naisyrittäjille tarkoitettuja mentorointiohjelmia; katsoo, että tämä olisi voimakas teko, jolla kehitetään ekosysteemiä alhaalta ylöspäin;

16.

pitää myönteisenä julkisia ja yksityisiä rahastoja, jotka toteuttavat sukupuolten tasa-arvoa, moninaisuutta ja osallisuutta koskevia toimintapolitiikkoja; panee tässä yhteydessä merkille, että moninaisuuteen sitouttava aloite on maailman ensimmäinen aloite, jossa yksityiset rahastot ovat sitoutuneet mittaamaan ja seuraamaan sukupuolten edustusta ja raportoimaan vuosittain julkisesti havainnoistaan;

17.

nostaa esiin, että mikroluotoilla on tärkeä rooli parannettaessa naisten mahdollisuuksia käyttää rahoituspalveluja, koska ne poistavat rahoitusmarkkinoiden sosiaalisia ja markkinaesteitä; panee merkille, että mikrorahoituksen etuna on se, että se tarjoaa naisyrittäjille mahdollisuuden saada vahvoja kannustimia kestävän liiketoiminnan luomiseen, koska heidän on maksettava laina takaisin, ja että tämä väline on suunniteltu erityisesti sellaisten ihmisten tarpeisiin, joilla on vaikeuksia saada perinteistä luottoa;

18.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita järjestelmällisesti seuraamaan ja valvomaan sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja kaikkialla unionissa, jotta varmistetaan EU:n ja kansallisten rahoitusohjelmien laadukkaat tiedot; muistuttaa myös, että on tärkeää kerätä tasa-arvoa koskevia tietoja, jotta saadaan tietoa risteävän syrjinnän kokemuksista, ja korostaa, että tämä voisi toimia perustana valistuneemmille poliittisille päätöksille tulevaisuudessa sekä naisten taloudellisen riippumattomuuden edistämiselle; toteaa, että yritystoimintaan ja pk-yrityksiin liittyvien politiikkatoimien laatimisessa on oltava tietoinen naisten yrittäjyyden ulottuvuudesta, jotta voidaan varmistaa riittävä poliittinen kehys, joka tukee naisten yrittäjyyden ja innovoinnin kasvua moninaisuuden avulla;

Paremmat puitteet naisyrittäjille

19.

kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön vuonna 2019 annetun neuvoston suosituksen sosiaalisen suojelun järjestelmien ja sosiaaliturvaoikeuksien, esimerkiksi eläkkeiden ja vapaiden, tehokkaan saatavuuden varmistamisesta kaikille itsenäisille ammatinharjoittajille sekä panemaan täytäntöön kaikki Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet keinona varmistaa syrjimättömyys ja edistää sukupuolten tasa-arvoa;

20.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan käyttöön sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen naisyrittäjiä koskevien tukitoimenpiteiden suunnitteluprosessin kaikissa vaiheissa ja kuulemaan monipuolista joukkoa potentiaalisia ja nykyisiä naisyrittäjiä sen varmistamiseksi, että tukitoimenpiteet ovat yhdenmukaisia ja vastaavat heidän odotuksiaan ja tarpeitaan;

21.

korostaa, että yrityksen perustamista koskevat hallinnolliset esteet on poistettava, jotta yrittäjäksi ryhtyminen tai itsensä työllistäminen olisi houkuttelevampaa naisille ja myös maahanmuuttajanaisille; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan, että yrittäjille kehitetään vakiomuotoisia hallinnollisia paketteja, joita he voivat hyödyntää yrityksen perustamisen alkuvaiheessa; katsoo, että tämä helpottaa hallinnollista taakkaa vuorovaikutuksessa muun muassa veroviranomaisten ja kuntien kaltaisten paikallisviranomaisten kanssa;

22.

korostaa tarvetta kehittää Euroopan innovaatioekosysteemiä yhä useampien naisten voimaannuttamiseksi, jotta he voivat luoda kestäviä ja kannattavia yrityksiä ja innovaatioita EU:n kilpailukyvyn, talouskasvun ja työpaikkojen luomisen vahvistamiseksi;

23.

kehottaa komissiota toteuttamaan viipymättä parempaa sääntelyä koskevassa tiedonannossaan ja pk-yritysstrategiassaan esitetyt toimenpiteet;

24.

korostaa, että tarvitaan ohjausta, yksinkertaistettuja malleja, menettelyjä ja prosesseja, joilla autetaan itsensä työllistäviä naisia ja naisyrittäjiä luovimaan sääntely-ympäristössä, jotta he voivat esimerkiksi harjoittaa vientiä; panee merkille, että mikroyritykset ja erityisesti pk-yritykset kamppailevat jo nyt resurssipulan kanssa, kun ne yrittävät selviytyä vaatimusten noudattamista koskevista velvoitteista eri jäsenvaltioissa; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan ja tarvittaessa parantamaan ohjausta ja hallintoa;

25.

suhtautuu myönteisesti komission paremman sääntelyn agendaan; katsoo, että komission halukkuus soveltaa ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatetta on tärkeä askel kohti yritysten, myös startup- ja pk-yritysten, hallinnollisen taakan minimointia, minkä ansiosta yrittäjäksi tai itsensätyöllistäjäksi ryhtyminen on naisille houkuttelevampaa;

26.

kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan tehostettuja verokannustimia tai joustavia verorakenteita yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen edellytysten parantamiseksi; korostaa esimerkkinä aloittelevien yrittäjien verotusta ja toteaa, että yrittäjäksi tai itsensätyöllistäjäksi ryhtyminen voi olla naisille houkuttelevampaa, jos alkuvaiheessa verotetaan ainoastaan tuloja tai verojen maksamista viivytetään pääoman turvaamiseksi;

27.

korostaa naisyrittäjien ja itsensä työllistävien naisten toiminnan edellytyksenä työ- ja yksityiselämän tasapainon sekä laadukkaiden ja kohtuuhintaisten sosiaalipalvelujen merkitystä; toteaa, että naisten yrittäjyys ja itsensä työllistäminen tarjoavat joustavuutta paremman työ- ja yksityiselämän tasapainon saavuttamiseksi; toteaa, että naisten yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen tarvittavan työ- ja yksityiselämän tasapainon saavuttamiseksi on tärkeää mahdollistaa kotitöiden ja hoitovastuiden tasapuolinen jakaminen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan paremman työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamalla äitiys- isyys-, vanhempain- ja omaishoitovapaita, joustavia työaikoja sekä työpaikan yhteydessä olevia lastenhoitopalveluja ja edistämällä etätyötä; korostaa, että maaseutualueiden työajat ja työskentelymuodot eroavat huomattavasti kaupunkialueiden työajoista ja työskentelymuodoista ja että on tärkeää tarjota lastenhoitoa, joka on mukautettu eri alueilla asuvien naisten erityistarpeisiin; kehottaa jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisviranomaisia tukemaan esimerkiksi ikääntyneitä tai huollettavia koskevia sosiaalisia puitteita sekä tarjoamaan joustavampia lastenhoitopalveluja ja vanhempainvapaamahdollisuuksia, koska nämä puitteet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan kannustaa naisia ryhtymään yrittäjiksi ja luoda heille siihen tarvittavat olosuhteet; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön Barcelonan tavoitteet ja varmistamaan näiden tarpeiden täyttämisen investoimalla saavutettaviin, kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin hoivapalveluihin ja uudistamalla hoivapalvelut, jotta naisten ei tarvitse valita perheen ja työmarkkinoille osallistumisen välillä; korostaa, että naisten yrittäjyysmahdollisuuksien edistämisellä ja parantamisella entisestään voi olla keskeinen merkitys sukupuolten palkkaerojen poistamisessa jäsenvaltioissa; panee tyytyväisenä merkille joidenkin jäsenvaltioiden tässä asiassa jo suorittamat toimenpiteet ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan laadukkaiden lastenhoitopalvelujen ja pitkäaikaishoitopalvelujen saatavuuden, edistämään niiden saatavuutta itsensätyöllistäjille ja saattamaan työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä panemaan sen täytäntöön nopeasti ja kaikilta osin; kehottaa komissiota seuraamaan direktiivin täytäntöönpanoa tehokkaasti; on tietoinen kansallisista eroista sosiaalipolitiikassa ja korostaa toissijaisuusperiaatteen kunnioittamisen merkitystä; korostaa, että on jäsenvaltioiden oman edun mukaista edistää perheystävällisiä työmalleja;

28.

on huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuin totesi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista EU:n talousarvioon koskevassa erityiskertomuksessaan nro 10/21, että komissio ei ollut toteuttanut sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista asiaankuuluvalla tavalla eikä se ollut käyttänyt riittävästi sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ja indikaattoreita; kehottaa komissiota toteuttamaan sukupuolitietoista budjetointia sen varmistamiseksi, että naiset ja miehet hyötyvät tasapuolisesti julkisista menoista, myös Next Generation EU -elpymisvälineen ja kaikkien talouden elvytystoimenpiteiden kohdalla;

o o

29.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 11, 12.1.2018, s. 35.

(2) EUVL C 66, 21.2.2018, s. 44.

(3) EUVL C 346, 27.9.2018, s. 6.

(4) EUVL C 390, 18.11.2019, s. 28.

(5) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 232.

(6) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 191.

(7) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 208.

(8) EUVL C 67, 8.2.2022, s. 137.

(9) OECD, The Missing Entrepreneurs – Policies for Inclusive Entrepreneurship, OECD Publishing, Pariisi, 2019.

(10) OECD, The Missing Entrepreneurs – Policies for Inclusive Entrepreneurship, OECD Publishing, Pariisi, 2019.

(11) Bajcar, B. ja Babiak, J., ”Gender Differences in Leadership Styles: Who Leads more Destructively?”, IBIMAn 34. konferenssi, Madrid, marraskuu 2019. https://www.researchgate.net/publication/337534934_Gender_Differences_in_Leadership_Styles_Who_Leads_more_Destructively

(12) Euroopan parlamentin kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikkö, ”The professional status of rural women in the EU”, Bryssel, toukokuu 2019. https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2019/608868/IPOL_STU(2019)608868_EN.pdf

(13) Ks. edellinen alaviite.

(14) Global Entrepreneurship Monitor, Women’s Entrepreneurship 2020/21: Thriving Through Crisis, Lontoo, 2021.

https://gemconsortium.org/report/gem-202021-womens-efntrepreneurship-report-thriving-through-crisis

(15) Eurostat, Women in Management, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2020.

(16) Foss, L., Henry, C., Ahl, H. ja Mikalsen, G., ”Women’s entrepreneurship policy research: a 30-year review of the evidence”, Small Business Economics, 53(2), s. 409–429.

(17) OECD, The Missing Entrepreneurs – Policies for Inclusive Entrepreneurship, OECD Publishing, Pariisi, 2019.

(18) Ks. edellinen alaviite.

(19) OECD, OECD/INFE 2020 International Survey of Adult Financial Literacy, OECD Publishing, Pariisi, 2020.

(20) Skonieczna, A. ja Castellano, L., ”Gender Smart Financing. Investing In and With Women: Opportunities for Europe”, European Economy Discussion Papers, nro 129, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, heinäkuu 2020.

(21) Euroopan komissio ja Euroopan investointipankki, Funding women entrepreneurs: How to empower growth, 2018.

(22) Women in VC, Experior Venture Fund ja Unvconventional, Funding in the CEE Region Through the Lens of Gender Diversity and Positive Impact, 2021.

(23) EBAN, Statistics Compendium – European Early Stage Market Statistics, EBAN, Bryssel, 2019.

(24) Kansainvälinen rahoitusyhtiö, Moving Towards Gender Balance in Private Equity and Venture Capital, Kansainvälinen rahoitusyhtiö, Washington, 2019.

(25) Women in VC, Experior Venture Fund ja Unvconventional Ventures, ”Funding in the CEE Region Through the Lens of Gender Diversity and Positive Impact”, verkossa.

(26) Euroopan komissio, Gender Smart Financing. Investing In and With Women: Opportunities for Europe, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2020.

(27) OECD, The Missing Entrepreneurs – Policies for Inclusive Entrepreneurship, OECD Publishing, Pariisi, 2021.

(28) Eurofound, Female entrepreneurship: Public and private funding, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2019.

(29) Eurostat, ”Women in science and technology”, Products Eurostat News, 2. lokakuuta 2020.

(30) OECD, The Missing Entrepreneurs – Policies for Inclusive Entrepreneurship, OECD Publishing, Pariisi, 2019.

(31) https://ec.europa.eu/growth/smes/supporting-entrepreneurship/women-entrepreneurs/support-tools-and-networks-women_en

(32) Global Entrepreneurship Monitor, 2021/2022 Global Report – Opportunity Amid Disruption, GEM, Lontoo, 2022.

Top

Choose the experimental features you want to try