EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.9.2022

COM(2022) 488 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Tavoitteena päästä asbestista kokonaan eroon:
eurooppalainen lähestymistapa asbestista aiheutuvien terveysriskien käsittelyyn

1.Johdanto

Asbesti on erittäin vaarallinen, syöpää aiheuttava aine 1 . Ympäristö- ja työperäisen asbestille altistumisen tiedetään kasvattavan Euroopan korkeaa syöpätaakkaa ja aiheuttavan useita vältettävissä olevia kuolemia. Kaikkiaan 78 prosenttia EU:ssa havaituista työperäisistä syövistä ja 88 prosenttia työperäisistä keuhkosyövistä liittyy asbestiin. 2  Työperäinen asbestialtistus aiheutti EU27-maissa vuonna 2019 yli 70 000 kuolemaa. 3 Vaikka tämä johtuu pääasiassa aiemmin tapahtuneesta työhön liittyvästä altistumisesta, se on osoitus asbestialtistuksen seurausten vakavuudesta.

EU on viimeisten 40 vuoden aikana ryhtynyt toimiin ensin asbestin käytön rajoittamiseksi ja sitten sen kieltämiseksi kaikissa muodoissaan. Vuosien 1983 4 ja 1985 5 välillä EU rajoitti kuuden asbestikuitutyypin käyttöä. Vuonna 1991 EU kielsi näistä viiden 6 markkinoille saattamisen ja käytön sekä krysotiilin käytön muun muassa rakennusalalla laajasti käytetyissä tuotteissa 7 . Vuonna 1999 EU kielsi kaikki kuusi asbestikuitutyyppiä 8 , ja asbestikielto tuli voimaan vuonna 2005. Kielto koskee sekä EU:ssa tuotettuja tavaroita että EU:hun tuotavia tavaroita. 9

Syövän torjuminen on EU:n ensisijainen tavoite. Komissio on sitoutunut vähentämään tehokkaasti altistumista syöpää aiheuttaville aineille, kuten asbestille, osana EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaa 10 ja saasteettomuustoimintasuunnitelmaa 11 . Koska asbestia voi edelleen esiintyä monissa rakennuksissa, myös kodeissa, aiempaan asbestin käyttöön puuttumiseen tarvitaan kattava, yhdennetty lähestymistapa, joka kattaa useita politiikan aloja. Lisätoimet asbestialtistuksen riskien hallitsemiseksi suojelevat ihmisiä sairauksilta, edistävät hyvinvointia ja auttavat vahvistamaan Euroopan terveysunionia.

Väestön entistä huolellisempi suojelu asbestialtistukselta on erityisen tärkeää, kun EU ottaa käyttöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, jonka yksi tavoite on lisätä rakennusten peruskorjausastetta. Rakennukset aiheuttavat 36 prosenttia energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Koska arvioiden mukaan yli 85 prosenttia olemassa olevista rakennuksista on edelleen olemassa vuonna 2050, energiatehokkuusremontit ovat välttämättömiä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman 12 tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä yhteydessä perusparannusaallon 13 tavoitteena on kaksinkertaistaa energiaremonttien vuotuinen määrä vuoteen 2030 mennessä. Erityisesti energiankulutuksen vähentämiseksi toteutettavilla perusparannuksilla voidaan kohentaa asukkaiden terveyttä ja elinoloja, parantaa ilmanlaatua, lievittää energiaköyhyyttä ja edistää sosiaalista osallisuutta. Niillä voidaan myös lisätä kiinteistöjen pitkän aikavälin arvoa, luoda työpaikkoja ja saada aikaan investointeja, jotka usein perustuvat paikallisiin toimitusketjuihin. Monien energiatehokkuudeltaan heikkojen rakennusten rakentamisessa on käytetty asbestia. Rakennusten peruskorjausasteen kasvattaminen saattaakin lisätä merkittävästi asbestille ja siihen liittyville terveysriskeille altistuvien ihmisten määrää, koska rakennuksissa olevaa asbestia saattaa vapautua korjaustöiden aikana. Altistuneita työntekijöitä on tällä hetkellä 4,1–7,3 miljoonaa, ja määrän odotetaan kasvavan neljä prosenttia vuodessa kymmenen seuraavan vuoden aikana. 14  

Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuussa 2021 päätöslauselman 15 , jossa vaadittiin eurooppalaista strategiaa kaiken asbestin poistamiseksi. Päätöslauselmassa Euroopan parlamentti kehotti EU:ta ryhtymään lisätoimiin työntekijöiden ja kansalaisten suojelemiseksi asbestialtistukseen liittyviltä terveysriskeiltä erityisesti energiasiirtymän yhteydessä. Myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on vaatinut kaiken asbestin poistamista 16 ja korostanut tarvetta luoda energiaperuskorjausten yhteydessä yhteisvaikutuksia haitallisten aineiden poiston kanssa 17 . Euroopan tulevaisuuskonferenssin yhteydessä esitetyissä kansalaisten suosituksissa korostettiin myös oikeudenmukaisten työolojen, erityisesti asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin muuttamisen, ja terveyttä koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan merkitystä. 18

Asbestia koskevaa eurooppalaista lähestymistapaa tarvitaan ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja EU:n syöväntorjuntasuunnitelman toteuttamisessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tässä tiedonannossa esitetään elinkaariajattelu, joka perustuu yleiseen kansanterveystavoitteeseen. Se kattaa toimet, joita tarvitaan rakennuksissa esiintyvän asbestin tunnistamiseksi ja tätä koskevien tietojen kirjaamiseksi rekistereihin, asbestin turvallisen poistamisen tai tarvittaessa käsittelyn varmistamiseksi sekä asbestia sisältävän jätteen käsittelemiseksi. Samalla tarkoituksena on saada aikaan mahdollisimman korkeatasoinen työntekijöiden suojelu ja varmistaa asbestiin liittyvien sairauksien riittävä seuranta. Tiedonanto määrittää EU:n aseman kansainvälisenä edelläkävijänä asbestin aiheuttamien riskien torjunnassa. Siinä muistutetaan myös EU:n kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason rahoituksesta, jota asbestin turvalliseen poistamiseen on saatavilla jo olemassa olevista tai suunnitelluista ohjelmista. Toimilla edistetään myös kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. 19  

2.Uhrien tukeminen: asbestiin liittyvien sairauksien diagnosoinnin ja hoidon parantaminen

Tinkimättömästä, kunnianhimoisesta asbestipolitiikasta olisi merkittävää hyötyä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Asbestialtistus voi aiheuttaa sairauksia, kuten mesotelioomaa 20 , asbestoosia ja keuhkosyöpää. Asbestin aiheuttamat syövät ovat vakavia, ja niiden eloonjäämisprosentti on huono. Mesotelioomaan ei ole parannuskeinoa, ja potilaiden keskimääräinen elinaika diagnoosin jälkeen on 4–18 kuukautta. 21  Asbestialtistus aiheuttaa 92 prosenttia kaikista mesotelioomatapauksista. 22 Keuhkosyöpä on miehillä toiseksi yleisimmin ja naisilla kolmanneksi yleisimmin diagnosoitu syöpämuoto, ja sen eloonjäämisprosentti on suhteellisen alhainen verrattuna muihin yleisiin syöpätyyppeihin. 23  

Asbestiin liittyvien sairauksien latenssiaika on pitkä. Ensimmäiset oireet ilmaantuvat keskimäärin 30 vuotta altistumishetken jälkeen. Siksi on odotettavissa, että ennen vuoden 2005 kieltoa tapahtuneesta altistuksesta aiheutuvia asbestiin liittyviä sairastumisia ja kuolemia tulee esiin 2020-luvun loppupuolelle ja 2030-luvulle saakka.

Seulonta ja varhainen diagnoosi ovat keskeisiä syövän ennaltaehkäisyn kannalta. Osana EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaa komissio on sitoutunut esittämään uuden, EU:n tukeman syöpäseulontajärjestelmän 24 , jonka tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita parantamaan mahdollisuutta saada diagnoosi varhaisessa vaiheessa. Keskeinen osa tätä uutta järjestelmää on komission ehdotus 25 vuonna 2003 annetun syöpäseulontaa koskevan neuvoston suosituksen ajan tasalle saattamisesta. Ehdotukseen sisältyy väestöpohjaisen seulonnan laajentaminen kattamaan myös keuhkosyövän. Lisäksi järjestelmää tuetaan eurooppalaisella syöpäkuvantamisaloitteella. Aloitteen perusteella luodaan uusien seulontamenetelmien ja algoritmien kehittämistä tukeva ekosysteemi, jonka pohjana ovat syöpään liittyviä kuvia ja tietoja sisältävä ”kartasto” sekä suurteholaskennan ja tekoälyn kaltaiset uudet välineet. Investoinnit seulontaan ja varhaiseen diagnoosiin voivat auttaa merkittävästi asbestille altistuneita, sillä nopea diagnosointi ja hoito lieventävät asbestiin liittyvien sairauksien, kuten syöpien, vaikutuksia. Lisäksi useissa syöväntorjuntasuunnitelman keskeisissä toimissa keskitytään syöpäpotilaiden diagnosoinnin ja hoidon optimointiin. Tämä kattaa myös vaikeahoitoiset syövät, joiden ennuste on huono, kuten asbestialtistuksen aiheuttamat syövät. Esimerkiksi kunkin jäsenvaltion tunnustetut kansalliset laaja-alaiset syöpäkeskukset yhdistävän EU:n verkoston perustaminen parantaa laadukkaan diagnosoinnin ja hoidon saatavuutta, Syövän diagnosointi ja hoito kaikkien ulottuville -aloitteella parannetaan innovatiiviseen syöpähoitoon pääsyä, ja onkologiaan, leikkauksiin, radiologiaan ja sairaanhoitoon keskittyvällä useita erikoisaloja kattavalla koulutusohjelmalla parannetaan syöpähoidosta vastaavien työntekijöiden taitoja.

Asbestille altistumisen riski on suurin työympäristöissä. Arviolta 66 808 kuolemaa EU27-maissa vuonna 2016 johtui aiemmasta työperäisestä asbestialtistuksesta. 26 Vuonna 2019 tämä luku oli kasvanut 71 750:een. 27  Jotta asbestille altistuville työntekijöillä olisi pääsy asianmukaisten korvausjärjestelmien piiriin, on välttämätöntä tunnustaa asbestiin liittyvien sairauksien työperäisyys. Perussopimuksen nojalla komissio ei voi ehdottaa oikeudellisesti sitovaa välinettä tällä alalla. Siksi tärkein perusta ammattitautien tunnustamisen edistämiseksi EU:n tasolla on komission suositus 2003/670/EY 28 . Kyseinen suositus kattaa tällä hetkellä työperäisen asbestialtistuksen aiheuttamat syövät ja muut sairaudet. Komissio kuulee työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaa kolmikantaista komiteaa (ACSH-komiteaa) siitä, onko suositusta tarpeen päivittää uusimpien tieteellisten havaintojen perusteella. 29

3.Työntekijöiden suojelu asbestialtistukselta

Riski altistua asbestille liittyy useimmiten asbestin käsittelyyn ja kuitujen leviämiseen rakennustöiden, kuten kunnostus- ja purkutöiden, aikana. Arvioiden mukaan asbestille altistuu 4,1–7,3 miljoonaa työntekijää. Näistä 97 prosenttia toimii rakennusalalla tai siihen liittyvissä ammateissa, kuten katontekijöinä, putkimiehinä, puuseppinä tai lattia-asentajina, ja 2 prosenttia jätehuoltoalalla. Työperäinen syöpä on yleisin työperäisten kuolemantapausten syy EU:ssa 30 , ja 78 prosenttia työperäisiksi todetuista syövistä EU-maissa liittyy asbestiin 31 . Siksi työssä tapahtuvan asbestialtistuksen torjuminen on yksi vuodet 2021–2027 kattavan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan EU:n strategiakehyksen 32 painopisteistä.

Asbestia koskevan työperäisen altistuksen raja-arvon alentaminen

Ensimmäinen EU:n säädös, joka koskee työntekijöiden suojelua asbestialtistuksesta johtuvilta erityisiltä vaaroilta, on peräisin vuodelta 1983 33 . Asiaa koskevaa lainsäädäntöä on sen jälkeen päivitetty useita kertoja. Uusin säädös on asbestialtistuksesta työssä annettu direktiivi 2009/148/EY, jossa asetetaan työnantajille tiukat suojelua, suunnittelua ja koulutusta koskevat velvoitteet. Koska asbesti on syöpää aiheuttava aine, sovelletaan lisäksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annettua direktiiviä 2004/37/EY 34 silloin, kun tämä on työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta suotuisampaa.

Asbestialtistuksesta työssä annettu direktiivi on yleisesti ottaen edelleen tarkoituksenmukainen. 35  Uusin tieteellinen tieto tukee kuitenkin nykyisen työperäisen altistuksen raja-arvon (OEL-arvon) alentamista. 36 , 37 Neljä jäsenvaltiota (Alankomaat, Ranska, Saksa ja Tanska) on ottanut käyttöön nykyistä EU:n laajuista OEL-arvoa matalampia sitovia OEL-arvoja. Saksassa on sitovan OEL-arvon lisäksi käytössä hyväksyttävää pitoisuutta vastaava raja-arvo. Jotta altistus pysyisi hyväksyttävän tason alapuolella, käytössä olevissa pakollisissa ohjeissa edellytetään käytännön toimenpiteiden toteuttamista. Muut EU-maat käyttävät nykyistä EU:n laajuista OEL-arvoa.

Komissio hyväksyy tämän tiedonannon antamispäivänä lainsäädäntöehdotuksen, jolla asbestia koskevaa nykyistä työperäisen altistuksen raja-arvoa alennetaan huomattavasti arvosta 0,1 kuitua kuutiosenttimetriä kohden (k/cm³) arvoon 0,01 k/cm³, joka on kymmenesosa nykyisestä arvosta. Asbestia koskevan OEL-arvon tarkistaminen yhdenmukaistaa raja-arvoja EU:ssa. Tämän odotetaan parantavan työoloja, myös rakennusalan lähetettyjen työntekijöiden (joita on huomattava määrä) osalta, ja edistävän terveydenhuoltokustannusten oikeudenmukaisempaa jakautumista jäsenvaltioiden kesken.

Jotta työntekijöitä voidaan suojella asbestialtistukselta, on tärkeää käyttää ajantasaisia tieteellisiä menetelmiä kuitujen pitoisuuksien mittaamiseksi ilmasta. Näin saadaan tarkka arvio riskeistä ja parannetaan työntekijöiden suojelua. Tällä hetkellä käytetyin menetelmä on faasikontrastimikroskopia, jonka käyttöä Maailman terveysjärjestö suositteli vuonna 1997, mutta käytettävissä on myös muita tehokkaita menetelmiä. Tieteellisen näytön perusteella vaikuttaa siltä, että kuidut voitaisiin laskea tarkemmin elektronimikroskopiaan perustuvalla menetelmällä, mikä voisi parantaa suojatoimenpiteitä. 38 Siksi komissio on käsitellyt mittausmenetelmien käyttöä ehdotuksessa asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin muuttamisesta.

Asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin täytäntöönpanoa tukevat suuntaviivat

Koska tulevina vuosina aiotaan toteuttaa huomattava määrä kunnostus- ja purkutöitä, asbestialtistuksesta työssä annettu direktiivi on pantava asianmukaisesti täytäntöön, jotta työntekijöitä voidaan suojella kattavasti. Jäsenvaltiot, työnantajat (erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset eli pk-yritykset, joiden osuus kaikista asbestin parissa työskentelevistä yrityksistä on 99 prosenttia) ja työntekijät voisivat hyötyä lisätuesta vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Asbestialtistuksesta työssä annetun tarkistetun direktiivin hyväksymisen jälkeen komissio laatii tätä varten suuntaviivat, joilla tuetaan direktiivin täytäntöönpanoa. Suuntaviivoissa annetaan perusteellista tietoa niistä voimassa olevan direktiivin säännöksistä, joiden osalta selventävät ohjeet ja neuvot ovat tarpeen. Nämä säännökset koskevat esimerkiksi koulutusta ja henkilönsuojainten käyttöä. On erittäin tärkeää edistää asbestia rakennus-, kunnostus- ja purkutöissä käsittelevien työntekijöiden asianmukaista koulutusta. Suuntaviivoilla voidaan auttaa jäsenvaltioita ja työnantajia, erityisesti pk-yrityksiä, varmistamaan, että työntekijät ovat tietoisia tarvittavista varotoimista. Näin saavutetaan mahdollisimman korkeatasoinen suojelu. Suuntaviivat voisivat kattaa myös joitakin jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia säännöksiä (kuten asbestia poistavien yritysten sertifiointi), joita koskevista lisäselvennyksistä voisi olla hyötyä. Näin kaikki osapuolet voisivat toteuttaa toivotun määrän peruskorjauksia ja varmistaa samalla työntekijöiden mahdollisimman korkeatasoisen suojelun asbestialtistukselta.

Tietoisuuden lisääminen

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) valmistelee osana EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaa kyselytutkimusta, joka koskee työntekijöiden altistumista syövän riskitekijöille Euroopassa. 39  Siinä tarkastellaan yleisimpiä altistumistilanteita sekä niiden työntekijöiden määrää ja ominaisuuksia 40 , jotka altistuvat erilaisille syövän riskitekijöille, kuten asbestille. Kyselytutkimuksen avulla voidaan parantaa tiedotuskampanjoiden ja ehkäisevien toimenpiteiden kohdentamista ja edistää näyttöön perustuvaa päätöksentekoa.  Erityisen suuri merkitys tällä on siksi, että asbestin poistaminen vaikuttaa yhä suurempaan määrään yrityksiä, työntekijöitä sekä yksityisiä ja julkisia rakennusten omistajia. Samoista syistä komissio käynnistää ajantasaista tietoa sisältävän tiedotuskampanjan yhdessä johtavien työsuojelutarkastajien komitean (SLIC) kanssa.

4.Rakennuksissa olevan asbestin käsittely

Ennen EU:n kieltoa asbestia käytettiin laajasti, pääosin rakennusalalla. Kaikkiaan 70–80 prosenttia asbestista käytettiin sementtituotteisiin ja loput pääasiassa muihin rakennustuotteisiin, kuten lattiapäällysteisiin, tekstiileihin, pahveihin tai eristyslevyihin. Vuonna 1970 raaka-asbestia kulutettiin EU:n nykyisissä jäsenmaissa yli 920 000 tonnia, ja kulutus oli suurimmillaan vuonna 1980 (yhteensä 1 200 000 tonnia), josta se laski alle 40 000 tonniin vuonna 2000. 41  Kun otetaan huomioon, että yli 220 miljoonaa rakennusyksikköä (85 % kaikista yksiköistä) on rakennettu ennen vuotta 2001 42 , on todennäköistä, että merkittävä osa nykyisestä rakennuskannasta sisältää asbestia 43 .

Asbestin kulutuksen huippukausi ajoittuu eri ajoille eri jäsenvaltioissa (ks. kaavio 1 44 ). Asbestin kulutus oli kaikissa jäsenvaltioissa suurinta vuosina 1970–1990. Kyproksessa, Belgiassa, Tanskassa, Luxemburgissa, Alankomaissa ja Ruotsissa suurin osa asbestista kulutettiin kuitenkin ennen 1970-lukua, kun taas Kroatiassa, Irlannissa, Portugalissa, Romaniassa, Sloveniassa ja Slovakiassa asbestia kulutettiin suuria määriä 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa.

Kaavio 1. Arvioitu asbestin kulutuksen osuus pääasiallisten rakennuskausien aikana EU27-maissa

Lähde: Yhteisen tutkimuskeskuksen luvut. 45

Aiempaan asbestin käyttöön liittyvän haasteen suuruus vaihtelee alueittain. Jäljempänä olevassa kartassa esitetään EU:n alueiden asbestiongelman suuruus asuinrakennusten keskimääräisen iän ja keskimääräisen arvioidun asbestimäärän (kg/asunto) perusteella. Ongelma on pienin silloin, kun molemmat rakenteeseen sisältyvää asbestia kuvaavat arvot ovat matalia (vähän asbestia, suhteellisen uudet rakennukset), ja suurin silloin, kun molemmat arvot ovat korkeita (paljon asbestia, suhteellisen vanhat rakennukset). Voidaan todeta, että EU:n keskiosissa sijaitsevilla alueilla on enimmäkseen vanhoja rakennuksia ja suuria asbestimääriä, kun taas EU:n itäisillä ja koillisilla alueilla suuria asbestimääriä on uudemmissa rakennuksissa. Tulokset antavat osviittaa siitä, missä jäsenvaltioissa ja millä alueilla asbestikartoituksen tekeminen ennen peruskorjauksia olisi asetettava etusijalle.

Kaavio 2. Kahteen muuttujaan perustuva kartta asuinrakennusten keskimääräisestä iästä (vuosina) ja asbestin keskimääräisestä määrästä (kg/asunto)

Lähde: Yhteisen tutkimuskeskuksen luvut. 46

Rakennuksissa olevaa asbestia koskevien tietojen ja avoimuuden lisääminen

Asbesti aiheuttaa suurimman uhkan ihmisten terveydelle silloin, kun asbestia sisältäviin materiaaleihin kajotaan. Tällöin asbestikuituja voi vapautua ilmaan ja ihmiset voivat hengittää niitä. Myös tiettyjen asbestituotteiden ikääntymisen myötä tapahtuva heikentyminen voi aiheuttaa kuitujen vapautumista ilmaan. Koska asbestia esiintyy pääasiassa rakennusmateriaaleissa ja korjaustöiden aikana niihin tehdään merkittäviä muutoksia, suojelutoimenpiteitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota rakentamiseen. Kuitujen vapautumisen todennäköisyys vaihtelee asbestin laadun ja esiintymispaikan mukaan. Esimerkiksi mureneva asbesti on erityisen vaarallista, koska sen kuidut vapautuvat helpommin kuin murenemattoman asbestin kuidut. Sitä vastoin kiinteisiin materiaaleihin sisältyvä asbesti ei vioitu yhtä helposti ja aiheuttaa huomattavasti pienempiä riskejä, ellei siihen kajota.

Keskeinen haaste asbestin poistamisessa rakennuskannasta on se, ettei tiedetä, sisältävätkö rakennukset asbestia. Tuleville vuosille suunnitellut peruskorjaukset ja pitkän aikavälin tavoite Euroopan rakennuskannan kunnostamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi muodostavat vahvan perusteen sille, että on syytä toteuttaa kattava arviointi rakennuksista, jotka saattavat sisältää asbestia ja joiden peruskorjaus voi aiheuttaa terveysuhan. Asbestia sisältävien materiaalien myöhäinen tunnistaminen voi viivästyttää peruskorjauksia. Lisäksi tällaisten materiaalien odottamaton löytäminen korjaustöiden aikana voi johtaa asbestikuitujen tahattomaan vapautumiseen, mikä voi aiheuttaa vakavan riskin työntekijöille, asukkaille ja naapureille. Asbestille altistumisen riskin arvioiminen ennen töiden aloittamista on jo pakollista asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin 2009/148/EY 47 nojalla. Koska asbestikartoitusta, rekisteröintiä ja poistamista koskevissa strategioissa on suuria eroja jäsenvaltioiden välillä 48 , olisi hyödyllistä luoda yhteinen EU:n kehys, joka helpottaisi EU:n rakennuksissa olevan asbestin tunnistamista ja sen jälkeen poistamista.

Komissio aikoo tehdä lainsäädäntöehdotuksen rakennuksissa olevan asbestin pakollisesta kartoituksesta ja rekisteröinnistä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita sekä jäsenvaltioiden toimivaltaa noudattaen. Käytössä on jo velvoitteita, joiden mukaan asbestin esiintymistä on arvioitava ennen kunnostustöiden aloittamista. Niiden lisäksi lainsäädäntöehdotuksessa voitaisiin harkita velvoitetta, joka koskee asbestin rakennuksissa esiintymisen kartoittamista ja rekisteröintiä liiketoimien yhteydessä (esimerkiksi ennen myyntiä tai vuokrausta) ja/tai muissa rakennuksen elinkaaren keskeisissä vaiheissa. Jäsenvaltioita pyydetään myös laatimaan kansallisia asbestinpoistostrategioita, joissa otetaan huomioon niiden rakennusmääräykset ja kansalliset olosuhteet sekä asbestin käyttöä koskevat historialliset tiedot.

Lainsäädäntöehdotusta valmistellessaan komissio harkitsee myös asbestin esiintymiseen rakennuksissa liittyvien, tiedonkeruuta ja tietojen levittämistä koskevien vähimmäisvaatimusten käyttöönottoa. On ratkaisevan tärkeää, että saatavilla on läpinäkyvässä muodossa olevaa tietoa asbestin esiintymisestä rakennusten koko elinkaaren aikana, jotta voidaan minimoida altistumisriskit ja helpottaa asbestin poistamista. Tietojen rekisteröiminen digitaalisessa muodossa helpottaisi tietojen saatavuutta, kuten seuraavassa luvussa kuvataan.  

Ehdotusta laadittaessa kuullaan laajasti asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Siinä hyödynnetään myös vaikutustenarviointia koskevaa tutkimusta parhaiden käytettävissä olevien toimintavaihtoehtojen määrittämiseksi parhaan saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella ja perussopimuksessa määrättyä oikeusperustaa noudattaen. 

Ehdotus perustuu jäsenvaltioissa käytössä olevien, asbestiriskien hallintaa koskevien parhaiden käytäntöjen arviointiin ja määrittämiseen, myös perusparannusaaltoa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon yhteydessä.

·Esimerkiksi Ranskassa asbestin tunnistaminen on nykyään pakollista ennen tiettyjen toimien toteuttamista rakennuksissa (toukokuussa 2017 49 ja heinäkuussa 2019 50 annettujen asetusten perusteella). Rakennustöissä, jotka voivat aiheuttaa altistusriskin, rakennustyöt tilaavan tahon (esimerkiksi rakennuksen omistajan tai hankintaviranomaisen) on toteutettava alustava asbestikartoitus ennen töiden aloittamista. Tämä tarkoittaa sellaisten materiaalien ja tuotteiden etsimistä, tunnistamista ja paikallistamista, jotka sisältävät asbestia ja joihin työt todennäköisesti vaikuttavat.

·Puolalla on kansallinen asbestin turvallista poistamista koskeva ohjelma (2009–2032), ja sillä on ollut myös asbestitietokanta vuodesta 2013 lähtien. Kansallinen ohjelma sisältää lainsäädäntötoimia, jotka koskevat asbestin poistamista, tiedotusta ja koulutusta sekä paikkatietojärjestelmien kautta toteutettavaa seurantaa.

·Belgiassa Flanderin hallituksen tavoitteena on tehdä rakennuksista ja infrastruktuurista asbestittomia viimeistään vuonna 2040. Tätä varten hallitus on muun muassa määrännyt asbestin poistamisen aurinkopaneelien asentamisen edellytykseksi, ja se aikoo ottaa käyttöön myytäville rakennuksille tarkoitetun asbestitodistuksen vuonna 2022. 51

Perusparannusaalto ja energiatehokkuus

Perusparannusaaltoa koskevassa strategiassa korostetaan, että ajantasaisilla standardeilla on huolehdittava rakennusten ympäristökestävyydestä ja turvallisuudesta. Siksi on tärkeää ryhtyä toimiin haitallisten aineiden, erityisesti asbestin, poistamiseksi ja niiltä suojautumiseksi. Toimintasuunnitelma 52 perusparannusaallon täytäntöönpanemiseksi sisältää sääntelytoimenpiteitä, joilla vahvistetaan EU:n lainsäädäntökehystä, erityisesti rakennusten energiatehokkuutta koskevaa direktiiviä 2010/31/EU. Komissio antoi joulukuussa 2021 direktiivin tarkistamista koskevan ehdotuksen 53 , jossa korostetaan terveellisen sisäympäristön merkitystä. Ehdotus sisältää säännöksiä siitä, miten jäsenvaltiot voivat puuttua vaarallisten aineiden, myös asbestin, poistamiseen rakennuksista, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia. 

Hyvän sisäilman laadun varmistamisesta tulee entistäkin tärkeämpää erityisesti silloin, kun energiahukkaa vähennetään rakennusten eristystä parantamalla. Vaikka EU:n politiikoissa on käsitelty useita tekijöitä, jotka edistävät hyvää ilmanlaatua (ulkoilmasta lämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmiin, rakennusmateriaaleihin ja kuluttajatuotteisiin sekä tupakointiin ja muuhun asukkaiden käyttäytymiseen), tärkeimmät näitä tekijöitä koskevat sääntelyvälineet eli rakennusmääräykset kuuluvat jäsenvaltioiden ja niiden alueiden toimivaltaan. Tästä syystä EU:lla ei ole kattavaa, yhdennettyä lähestymistapaa sisäilman laatuun. Kuten saasteettomuustoimintasuunnitelmassa ilmoitettiin, komissio aikoo kuitenkin arvioida vuoteen 2023 mennessä etenemistapoja ja toimintapoliittisia vaihtoehtoja sisäilman laadun parantamiseksi ja keskittyä siinä ilmanlaatuun liittyviin keskeisiin tekijöihin ja suurimpiin saastumisen lähteisiin, myös asbestiin. Komissio tutkii keinoja lisätä yleistä tietoisuutta ja vähentää riskejä.

Digitaalinen rakennuspäiväkirja

Digitaaliteknologiat voivat helpottaa kartoitusten aikana kerättyjen asbestiin liittyvien tietojen rekisteröintiä ja jakamista. Digitaaliset rakennuspäiväkirjat sisältävät kaikki rakennukseen liittyvät tiedot, ja niiden avulla voidaan jakaa ja hyödyntää kaikentyyppisiä tietoja, joita on tuotettu rakennuksen koko elinkaaren aikana suunnittelusta ja rakentamisesta aina peruskorjaukseen ja purkamiseen.

Komissio aikoo ehdottaa EU:n digitaalisen rakennuspäiväkirjan mallia koskevaa sääntelykehystä. Malli perustuu eri jäsenvaltioissa käytössä oleviin pakollisiin ja vapaaehtoisiin aloitteisiin sekä EU:n tasolla kehitettäviin rakennuksia koskeviin digitaalisiin välineisiin ja todistuksiin, esimerkiksi energiatehokkuustodistuksiin. Rakennuspäiväkirjoihin voidaan tallentaa myös kaikki saatavilla olevat tiedot, jotka liittyvät rakennusten kestävyyttä ja suorituskykyä mittaaviin Level(s)-menetelmän 54 perusindikaattoreihin. Mallia koskevassa ehdotuksessa on mukana myös standardoitu tiedonkeruuta, tiedonhallintaa ja yhteentoimivuutta koskeva lähestymistapa, johon sisältyy sen täytäntöönpanokehys myös kartoitusvelvoitteesta johtuvien tietojen osalta. Tiedot asbestin esiintymisestä rakennuksissa olisi saatava rakennuspäiväkirjojen kautta, ja ne olisi yhdistettävä rakennuspäiväkirjoihin sisältyviin muihin tietojoukkoihin (esimerkiksi rakennuksen pohjapiirustus).

5.Asbestijätteen turvallinen hävittäminen – saasteettomuus

Vaikka asbestin käyttö on ollut EU:ssa jo pitkään kiellettyä, on yhä tarpeen ryhtyä toimiin purku- tai asbestinpoistotöistä peräisin olevien tuotteiden käsittelemiseksi ja hävittämiseksi. Rakennus- ja purkujäte muodostaa yli kolmanneksen kaikesta EU:ssa syntyvästä jätteestä. 55  Asbestia sisältävien materiaalien, jotka ovat pääasiassa rakennusten osia, määrä on kymmeniä miljoonia tonneja, todennäköisesti yli 100 miljoonaa tonnia. Peruskorjausaallon tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa rakennusten vuotuinen peruskorjausaste vuoteen 2030 mennessä. Tämä osoittaa, miten tärkeää on ottaa huomioon asbestin koko elinkaari.

EU:n jätelainsäädännössä säännellään kattavasti ympäristön kannalta hyväksyttävää asbestijätteen käsittelyä jätteen syntymisen jälkeen. 56 Koska asbestijäte luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi 57 , sen tuottamiseen, kuljetukseen ja käsittelyyn sovelletaan jo EU:n jätelainsäädännön tiukkoja erityissäännöksiä. Niihin sisältyvät raportointi- ja jäljitettävyysvelvoitteet, joilla varmistetaan, että jätettä käsitellään ympäristöä suojelevalla tavalla. Komissio on antanut kaksi ohjeasiakirjaa, jotka auttavat sidosryhmiä noudattamaan näitä velvoitteita: EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmalli (2016) 58 ja rakennusten purku- ja kunnostustöitä edeltäviä jätehuoltotarkastuksia koskevat ohjeet (2018) 59 .

Jotta suuret määrät asbestia sisältävää jätettä voidaan käsitellä ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla, kaatopaikalle sijoittaminen on edelleen pääasiallinen menetelmä tällaisen jätteen turvalliseksi hävittämiseksi. Muita käsittelymenetelmiä on olemassa vähän, koska jätemäärät ovat suuria, vaihtoehtoisia käsittelymenetelmiä tarjoavista laitoksista on pulaa ja näiden menetelmien kustannukset ja energiaintensiteetti ovat korkeita. 60  Vaikka kaatopaikalle sijoittaminen ei tuhoa asbestikuituja, se stabiloi ne ja rajaa ne yhteen paikkaan. Kaatopaikalle sijoittaminen on siis turvallinen tapa käsitellä asbestijätettä siihen saakka, että vaihtoehtoisia käsittelytapoja tulee laajasti saataville ja niistä tulee kohtuuhintaisia. EU:n jätelainsäädännössä asetetaan tiukat vaatimukset asbestin turvalliselle sijoittamiselle kaatopaikoille. 61

Ensisijaisena tavoitteena on selvittää vaihtoehtoisia tapoja käsitellä asbestijätettä ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. Jätehierarkiassa 62 jätteen hyödyntäminen on etusijalla loppukäsittelyyn verrattuna. Komissio aikoo käynnistää vuoden 2022 loppuun mennessä tutkimuksen, jossa kartoitetaan asbestijätteen käsittelytekniikat ja -käytännöt sekä tehdään niistä ja niiden ympäristövaikutuksista vertailuanalyysi. Tähän sisältyy myös analyysi asbestijätteen hallinnan puutteista ja tulevaisuudennäkymistä. Tutkimuksen tulosten perusteella arvioidaan, onko EU:n jätelainsäädäntöön tarpeen tehdä muutoksia asbestia sisältävän jätteen, erityisesti purkujätteen, ympäristön kannalta hyväksyttävän käsittelyn parantamiseksi.

6.Rahoitus

EU tarjoaa merkittäviä määriä rahoitusta elpymis- ja palautumistukivälineestä, jolla voidaan tukea kansallisia toimenpiteitä asbestin poistamiseksi peruskorjausten yhteydessä. Elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnetään kaikkiaan 723,8 miljardia euroa (käypinä hintoina) (lainoina 385,8 miljardia euroa ja avustuksina 338 miljardia euroa) jäsenvaltioiden investointien ja uudistusten tukemiseen. Rahoituksen tavoitteena on tehdä Euroopan talouksista ja yhteiskunnista kestävämpiä, selviytymiskykyisempiä ja paremmin valmistautuneita vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Yksi elpymis- ja palautumistukivälineen seitsemästä lippulaivahankkeesta on Kunnostaminen-lippulaivahanke. Se kattaa miljoonia neliömetrejä asuinrakennuksia ja julkisia rakennuksia, joihin tehdään melko perusteellisia tai pitkälle meneviä perusparannuksia. Jäsenvaltiot voivat rahoittaa elpymis- ja palautumistukivälineellä asbestia sisältävien materiaalien poistamista rakennuksista osana kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa suunniteltuja energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia. Jäsenvaltiot voivat myös käyttää elpymis- ja palautumistukivälineen varoja erityisesti pilarin 6 (seuraavalle sukupolvelle suunnatut toimintapolitiikat) ja lippulaivahankkeen 7 (uudelleen- ja täydennyskoulutus) puitteissa siihen, että edistetään asbestia käsittelevien työntekijöiden taitojen hankkimista (esimerkiksi rakennus- tai jätehuoltoalalla) ja päivitetään työntekijöiden taitoja vastaamaan uusia markkinatarpeita.

Lisäksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoista voidaan tukea useita peruskorjauksiin liittyviä toimenpiteitä. Yksi Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) 63 keskeisistä tavoitteista on auttaa jäsenvaltioita rahoittamaan toimintapolitiikkoja ja rakenneuudistuksia, joilla edistetään kaikille tarkoitettua täydennys- ja uudelleenkoulutusta ja elinikäistä oppimista sekä työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutumista muutoksiin. Nämä muutokset voivat olla esimerkiksi vihreän siirtymän yhteydessä toteutettujen toimien, kuten peruskorjaustöiden, aiheuttamia. Ohjelmakaudella 2014–2020 Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) 64 yhteisrahoitettiin laajamittaisia asbestinpoistohankkeita Puolassa, Italiassa ja muissa maissa. Useat jäsenvaltiot ovat osoittaneet kiinnostusta vastaavien hankkeiden sisällyttämiseen ohjelmiinsa vuosina 2021–2027. Komissio voi myös tarjota tukea hallinnollisten valmiuksien kehittämiseen sekä asiantuntemuksen ja tietämyksen vaihtoon koheesiopolitiikan ohjelmia hallinnoivien kansallisten viranomaisten välillä REGIO Peer2Peer+ -aloitteesta, joka on saatavilla jäsenvaltioiden pyynnöstä.

Energiaremontteja ja energiatehokkuuden parantamista tuetaan monenlaisista EU:n rahoitusmekanismeista. Siksi jäsenvaltioiden on pystyttävä määrittämään, miten näitä varoja voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla myös asbestin tunnistamiseen ja poistamiseen.

Kansallisilla elpymis- ja palautumissuunnitelmilla voidaan myös saada aikaan merkittäviä parannuksia terveydenhuollon uudistusten ja investointien muodossa, kun keskitytään ennaltaehkäisyyn ja diagnoosien ja hoidon laadun parantamiseen, myös syöpäpotilaiden osalta. Erityisesti investoinnit diagnosointiin ja hoitoon tarkoitettuihin lääkinnällisiin laitteisiin, kansalliset onkologiaohjelmat, onkologisen erikoissairaanhoidon kehittäminen ja syövän ennaltaehkäisyyn tarkoitetun infrastruktuurin luominen voivat vahvistaa syövän ennaltaehkäisy- ja hoitojärjestelmän yleistä häiriönsietokykyä. Lisäksi EU:n syöväntorjuntasuunnitelma pannaan täytäntöön ja sitä tuetaan monenlaisilla komission rahoitusvälineillä. Torjuntatoimiin varataan yhteensä neljä miljardia euroa muun muassa EU4Health-ohjelmasta, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta.

7. EU maailmanlaajuisena edelläkävijänä asbestin torjunnassa

EU:n on jatkossakin toimittava edelläkävijänä maailmassa kaikentyyppisen asbestin käytön lopettamiseksi. Useat EU:n ulkopuoliset maat tuottavat ja käyttävät edelleen asbestia sisältäviä tuotteita, ja maailmanlaajuisesti niitä tuotettiin vuonna 2021 noin 1,2 miljoonaa tonnia. 65 EU auttaa Rotterdamin yleissopimuksen 66 mukaisen teknisen avun kautta maita korvaamaan asbestimateriaalit turvallisemmilla tuotteilla ja parantamaan asbestiin liittyvien sairauksien varhaiseen diagnosointiin, hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä palveluja.

EU johtaa esimerkillään maailmanlaajuisia toimia työntekijöiden suojelemiseksi asbestilta osana tavoitetta, joka koskee avoimen strategisen riippumattomuuden saavuttamista. 67 Tällä hetkellä EU:n ulkopuolella vain Sveitsillä (0,01 k/cm3) ja Japanilla (0,03 k/cm3) on nykyistä EU:n raja-arvoa tiukempi työperäisen altistuksen raja-arvo. 68 Jos ehdotus asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin tarkistamisesta hyväksytään, EU:n työperäisen altistuksen raja-arvosta tulisi (Sveitsin ohella) maailman tiukin. EU toi vuonna 2017 Kansainvälisessä työjärjestössä (ILO) ensimmäisen kerran esiin tarpeen tunnustaa virallisesti työterveys ja -turvallisuus työelämän perusperiaatteeksi ja -oikeudeksi. EU:n viisi vuotta jatkuneen toiminnan seurauksena vuoden 2022 kansainvälisessä työkonferenssissa sovittiin turvallisen ja terveellisen työympäristön sisällyttämisestä työelämän perusperiaatteita ja ‑oikeuksia koskevaan ILO:n kehykseen. EU jatkaa työtään kansainvälisen työkonferenssin kanssa turvallisten ja terveellisten työympäristöjen ja ihmisarvon edistämiseksi työpaikalla. Euroopan komissio tukee myös ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita niiden työturvallisuutta ja työterveyttä koskevien oikeudellisten kehysten yhdenmukaistamisessa EU:n lainsäädännön kanssa.

EU on sitoutunut varmistamaan työntekijöiden suojelun maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa. Euroopan komissio antoi hiljattain ehdotuksen direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta 69 . Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että yritykset toteuttavat toimia, joilla minimoidaan haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset EU:ssa ja sen ulkopuolella. Huolellisuusvelvoite kattaa myös tytäryhtiöiden ja koko arvoketjun toiminnan. EU antaa taloudellista tukea useisiin työterveyden ja ‑turvallisuuden parantamiseen tarkoitettuihin kansainvälisiin hankkeisiin, joilla on merkitystä myös asbestin aiheuttamien riskien torjunnassa. 70 EU:n maailmanlaajuista sitoutumista työterveyteen ja -turvallisuuteen maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa täydentää myös sen osallistuminen puitealoitteisiin, kuten G7-ryhmän Vision Zero Fund -aloitteeseen, turvallisempia työpaikkoja koskevaan G20-maiden sopimukseen ja työterveys- ja työturvallisuusasiantuntijoiden verkostoon.

8. Päätelmät 

Vaikka asbesti on ollut kiellettyä EU:ssa vuodesta 2005 lähtien, aiempi asbestin käyttö aiheuttaa edelleen merkittävän uhkan kansanterveydelle. Jotta voidaan suojella väestöä asbestialtistukselta ja estää riskien siirtyminen nuoremmille sukupolville, on tärkeää laajentaa EU:n ja kansallisen tason toimia asbestin tunnistamiseksi ja poistamiseksi.

Tämä tiedonanto annetaan aikana, jolloin EU:ssa vallitsee voimakas tahtotila parantaa huomattavasti rakennusten energiatehokkuutta ja tehdä EU:n rakennuskannasta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen kannalta on olennaisen tärkeää puuttua asbestialtistuksesta johtuviin terveysriskeihin, jotta voidaan toteuttaa vihreä siirtymä, jonka keskiössä ovat kansanterveys sekä ihmisarvoiset elin- ja työolot.

Komissio kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita, työmarkkinaosapuolia ja muita sidosryhmiä vauhdittamaan toimia asbestittoman EU:n aikaansaamiseksi nykyisiä ja tulevia sukupolvia varten.

(1)

      https://monographs.iarc.who.int/wp-content/uploads/2018/06/mono100C-11.pdf  

(2)

      WHO:n ja ILO:n yhteiset arviot työhön liittyvästä tauti- ja loukkaantumistaakasta.

(3)

     Lassen, C. & Christens, F. (COWI); Vencovska, J.; Vencovsky, D. & Garrett, S. (RPA), Schnekider, K. & Dilger, M. (FoBiG). 2021. Study on collecting information on substances with the view to analysing the health, socio-economic and environmental impacts in connection with possible amendments of Directive 98/24/EC (Chemical Agents) and Directive 2009/148/EC (Asbestos). Final report for asbestos.

Tiedot ovat peräisin maailmanlaajuista tauti-, loukkaantumis- ja riskitekijätaakkaa koskevan tutkimuksen (GBD) tietokannasta vuodelta 2019.

(4)

     Krokidoliitin käyttöä rajoitettiin neuvoston direktiivillä 83/478/ETY, jolla lisättiin asbestia koskevia rajoituksia direktiiviin 76/769/ETY,  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:31987L0217 ja https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:31976L0769  

(5)

     Krysotiilin, amosiitin, antofylliitin, aktinoliitin ja tremoliitin käytön rajoittaminen leluissa, sumuttamalla käytettäväksi tarkoitetuissa tai jauheena myytävissä tuotteissa, maaleissa ja lakoissa, direktiivi 85/610/ETY, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:31985L0610

(6)

     Krokidoliitti, amosiitti, antofylliitti, aktinoliitti ja tremoliitti.

(7)

     Tietyt laitteet, maalit ja lakat, nestesuodattimet, tiepäällystetuotteet, täyteaineet ja tiivisteet, tiheydeltään alhaiset eristeet tai äänieristeet, ilmansuodattimet ja kaasunsuodattimet, muovitettujen seinä- ja lattiapäällysteiden pohjakerrokset, tekstiilit (kalvoihin sovelletaan tilapäistä poikkeusta) ja kattohuopa.

(8)

     Direktiivi 1999/77/EY, jonka määräaika saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä oli 1. tammikuuta 2005, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:31999L0077  

(9)

     EU:hun saapuvien tuotteiden valvontaa REACH-asetuksen vaatimustenmukaisuuden osalta säännellään markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta annetulla asetuksella (EU) 2019/1020, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32019R1020

(10)

     COM(2021) 44 final, https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:8dec84ce-66df-11eb-aeb5-01aa75ed71a1.0002.02/DOC_1&format=PDF  

(11)

     COM(2021) 400 final, https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:a1c34a56-b314-11eb-8aca-01aa75ed71a1.0001.02/DOC_1&format=PDF  

(12)

      https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:b828d165-1c22-11ea-8c1f-01aa75ed71a1.0002.02/DOC_1&format=PDF  

(13)

      https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:0638aa1d-0f02-11eb-bc07-01aa75ed71a1.0023.02/DOC_1&format=PDF

(14)

     Perustuu tämänhetkisiin ilmoituksiin, asbestia sisältävän jätteen määrän kasvuun, sertifioitujen työntekijöiden määrään ja asbestisementtimateriaalien (jotka sisältävät 70–80 prosenttia kaikesta EU:ssa käytössä olevasta asbestista) käyttöikään. Lähde: Ulkopuolinen tutkimus, RPA (2021), ks. alaviite 3.

(15)

      https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2021-0427_FI.html

(16)

      https://www.eesc.europa.eu/en/our-work/opinions-information-reports/opinions/freeing-eu-asbestos#:~:text=The%20EESC%20encourages%20the%20EU%20to%20work%20with,States%20should%20be%20encouraged%20to%20develop%20such%20registers  

(17)

      https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/opinions-information-reports/opinions/working-asbestos-energy-renovation-own-initiative-opinion  

(18)

      https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:849c105d-f09b-11ec-a534-01aa75ed71a1.0022.02/DOC_2&format=PDF  

(19)

     Aiheeseen erityisesti liittyviä kestävän kehityksen tavoitteita ovat muun muassa terveys ja hyvinvointi (kestävän kehityksen tavoite 3), ihmisarvoinen työ ja talouskasvu (kestävän kehityksen tavoite 8), teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri (kestävän kehityksen tavoite 9) ja vastuullinen tuotanto ja kulutus (kestävän kehityksen tavoite 12).

(20)

     Mesoteliooma on syöpätyyppi, joka kehittyy monia sisäelimiä peittävässä ohuessa kudoskerroksessa eli mesoteelisolukossa.

(21)

     Burgers, J. A. & Damhuis, R. A. Prognostic factors in malignant mesothelioma. Lung Cancer. 2004 Aug;45 Suppl 1:S49-54. doi: 10.1016/j.lungcan.2004.04.012. PMID: 15261434.

(22)

      Eurooppalaiset ammattitautitilastot (EODS) – Kokeelliset tilastot – Eurostat (europa.eu).

(23)

      Julkaisu ”Health at a Glance: Europe 2020: State of Health in the EU Cycle”.  

(24)

     Ks. alaviite 10.

(25)

      Ehdotus neuvoston suositukseksi ennaltaehkäisyn tehostamisesta varhaisen havaitsemisen avulla: neuvoston suosituksen 2003/878/EY korvaava EU:n uusi lähestymistapa syöpäseulontoihin (europa.eu) , 20. syyskuuta 2022.

(26)

      WHO:n ja ILO:n yhteiset arviot työhön liittyvästä tauti- ja loukkaantumistaakasta.  

(27)

     Lukuun sisältyvät mesoteliooma (7 510 kuolemantapausta), munasarjasyöpä (2 032), henkitorven ja keuhkoputken syöpä sekä keuhkosyöpä (61 035) ja kurkunpääsyöpä (1 173). Ulkopuolinen tutkimus, RPA (2021), ks. alaviite 3, tiedot maailmanlaajuista tauti-, loukkaantumis- ja riskitekijätaakkaa koskevan tutkimuksen (GBD) tietokannasta vuodelta 2019.

(28)

     Komission suositus 2003/670/EY, annettu 19 päivänä syyskuuta 2003, eurooppalaisesta ammattitautiluettelosta (EUVL L 238, 25.9.2003, s. 28), https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32003H0670  

(29)

     Suosituksen liitteeseen I sisältyvät tällä hetkellä seuraavat asbestiin liittyvät ammattitaudit: asbestoosi, asbestipölyn aiheuttama mesoteliooma, keuhkosyöpä asbestin komplikaationa, asbestin aiheuttamat keuhkosairaudet, joihin liittyy hengityselinten restriktio, ja asbestipölyn hengittämisestä aiheutuva keuhkosyöpä.

(30)

     Työperäisen syövän osuus työperäisistä kuolemantapauksista on 52 prosenttia, ja se on yleisin syy työperäisiin kuolemiin EU:ssa ennen sydän- ja verenkiertoelinten sairauksia (24 %), loukkaantumisia (2 %) ja kaikkia muita syitä (22 %). Luvut perustuvat vuoden 2017 tietoihin ja kattavat EU27-maat ja Yhdistyneen kuningaskunnan. https://visualisation.osha.europa.eu/osh-costs#!/  

(31)

      https://ec.europa.eu/eurostat/web/experimental-statistics/european-occupational-diseases-statistics  

(32)

     COM(2021) 323 final, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52021DC0323  

(33)

     Toinen työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät altistumiseen kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille tekijöille työssä, annetun direktiivin 80/1107/ETY 8 artiklassa tarkoitettu erityisdirektiivi (EYVL L 263, 24.9.1983, s. 25).

(34)

     EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02004L0037-20140325  

(35)

     Ks. vuonna 2017 tehty työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien EU:n direktiivien jälkiarviointi, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/TXT/?uri=CELEX:52017SC0010  

(36)

     Arvioinnin tueksi laadittu tutkimus on saatavilla verkkosivustolla https://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=17060&langId=en  

(37)

     Jos EU:n tasolla ei toteuteta toimia ja huomioon otetaan vain ammatit, joissa asbestialtistusta tapahtuu tällä hetkellä, EU27-maissa ilmenee seuraavan 40 vuoden aikana arviolta 884 työperäistä syöpätapausta. Lisäksi arvioidaan, että samalla aikavälillä 707 työntekijää kuolee työperäisestä asbestialtistuksesta johtuvaan syöpään. Syöpätapauksista aiheutuvien terveyskustannusten arvioidaan olevan 228–438 miljoonaa euroa.

(38)

     Lisätietoja mittausmenetelmistä on Euroopan kemikaaliviraston riskinarviointikomitean lausunnossa, https://echa.europa.eu/documents/10162/30184854/OEL_asbestos_Final_Opinion_en.pdf/cc917e63-e0e6-e9cd-86d2-f75c81514277  

(39)

     Kyselytutkimus: https://osha.europa.eu/fi/facts-and-figures/workers-exposure-survey-cancer-risk-factors-europe . Tutkimus toteutetaan aluksi kuudessa EU-maassa, jotka muodostavat laajalti edustavan otoksen, ja se kattaa 24 syövän riskitekijää, mukaan lukien kemialliset ja fyysiset riskit. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan vuonna 2023.

(40)

     Analysoitavia ominaisuuksia ovat muun muassa sukupuoli, ikä, syntymämaa, ammatti, toimiala, yrityksen koko, työpaikan koko, ammattiasema, työsopimuksen tyyppi ja viikoittainen työaika.

(41)

     Maduta, C., Kakoulaki, G., Zangheri, P. & Bavetta, M., Towards energy efficient and asbestos-free dwellings through deep energy renovation, JRC129218, https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC129218  

(42)

     Euroopan rakennusten perusparannusaalto. Ks. alaviite 13.

(43)

43     Asbestia sisältävät esimerkiksi tasaiset kattotiilet, suuret ja pienet julkisivupaneelit, katto- ja seinäpaneelit, lämpö- ja äänisuojat, palo- ja kondensaatiovesisuojat palkeissa, savutiiviit ovet ja portit, uunit, kattilat ja korkealämpötilaiset laitokset.

(44)

     Kaaviossa 1 eritellään asbestin kulutus EU:n pääasiallisten rakennuskausien mukaan. Arvio perustuu vuosien 1920–2003 todennettavissa olevaan asbestin kulutukseen (Virta, 2006) ja kirjallisuudessa yksilöityyn rakennusmateriaaleissa käytetyn raaka-asbestin prosenttiosuuteen. Maltan osalta ei ilmoitettu asbestin kulutusta koskevia lukuja. Menetelmistä kerrotaan yksityiskohtaisesti viitteessä 40.

(45)

     Ks. alaviite 41.

(46)

     Ks. alaviite 41.

(47)

     Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/148/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä (EUVL L 330, 16.12.2009, s. 28), https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32009L0148  

(48)

     Ks. alaviite 41.

(49)

      https://www.legifrance.gouv.fr/download/pdf?id=LykGmH7vMb-yJKNXCJ9VQ3z9fiEK5Q9jlNDoaaUnwUM=  

(50)

      https://www.legifrance.gouv.fr/download/pdf?id=uE3o2iaLz4ujX46N5eNQWUANnUy9niNepuHoD-nISzQ= , muutettu vuonna 2020, https://www.legifrance.gouv.fr/download/pdf?id=TtFjMCu9CIzP1bhSZJIVTvpNRp6cu4pAD6cG41mJnZw=  

(51)

     Ks. alaviite 41.

(52)

      https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:0638aa1d-0f02-11eb-bc07-01aa75ed71a1.0003.02/DOC_2&format=PDF  

(53)

      https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:c51fe6d1-5da2-11ec-9c6c-01aa75ed71a1.0001.02/DOC_1&format=PDF  

(54)

      https://ec.europa.eu/environment/topics/circular-economy/levels_en  

(55)

     Ks. Eurostat, 2018,     https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Waste_statistics#Total_waste_generation

(56)

     Jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu ”maaperään pysyvässä yhteydessä olevat rakennukset”, koska niitä ei pidetä jätteenä.

(57)

     Ks. jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY liite III ja päätös 2000/532/EY jäteluettelon laatimisesta.

(58)

      https://ec.europa.eu/docsroom/documents/20509/?locale=fi  

(59)

      https://ec.europa.eu/growth/news/eu-construction-and-demolition-waste-protocol-2018-09-18_en  

(60)

     Esimerkiksi jätteiden käsittelyä sulalasikylvyssä, joka muuntaa asbestin inerteiksi, mahdollisesti kierrätettäviksi mineraalimateriaaleiksi, ei ole juurikaan käytössä teollisessa mittakaavassa, ja se vaatisi paljon energiaa. Esimerkiksi Inertam-yrityksen laitoksessa Ranskassa käytetään plasmapoltinteknologiaa, joka lasittaa asbestijätteen. Teknologialla saadaan aikaan jopa 1 600 celsiusasteen lämpötiloja, mutta sen energiankulutus ja näin ollen myös ilmastovaikutukset ovat erittäin suuria.

(61)

     Neuvoston päätöksessä 2003/33/EY vahvistetaan asbestin turvallista sijoittamista kaatopaikalle koskevat vaatimukset, ja kaatopaikkadirektiivissä 1999/31/EY säädetään vähimmäisvalvonnasta ja ‑tarkkailusta, jota on toteutettava paikan päällä säännöllisin väliajoin.

(62)

     Jätepuitedirektiivin 4 artiklassa esitetty jätehierarkia on jätehuollon ensisijaisuusjärjestys, joka kuvastaa EU:n jätehuoltolainsäädännön mukaista yleistä lähestymistapaa. Hierarkiassa määritetään viisi mahdollista tapaa käsitellä jätettä ja asetetaan nämä toimenpiteet tärkeysjärjestykseen seuraavasti: 1) jätteen synnyn ehkäiseminen, 2) valmistelu uudelleenkäyttöön, 3) kierrätys, 4) muu hyödyntäminen, esimerkiksi energiana, ja 5) loppukäsittely. Ensisijaisena tarkoituksena on minimoida jätteen haitalliset ympäristövaikutukset ja lisätä ja optimoida jätehuollon ja jätepolitiikan resurssitehokkuutta. (Poimittu vuonna 2012 julkaistusta asiakirjasta ”Guidance on the interpretation of key provisions of Directive 2008/98/EC on waste” (ohjeet jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY keskeisten säännösten tulkinnasta), https://ec.europa.eu/environment/pdf/waste/framework/guidance_doc.pdf ).

(63)

      https://ec.europa.eu/european-social-fund-plus/fi  

(64)

      https://ec.europa.eu/regional_policy/en/funding/erdf/  

(65)

     U.S. Geological Survey, Mineral Commodity Summaries, tammikuu 2022.

(66)

      http://www.pic.int/TheConvention/Overview/TextoftheConvention/tabid/1048/language/en-US/Default.aspx  

(67)

     Selviytymiskykyiset terveysjärjestelmät ja maailmanlaajuisen ”ensimmäisen toimijan” asema standardien asettamisessa, myös työntekijöiden oikeuksien suojelun alalla, ovat Euroopan avoimen strategisen riippumattomuuden kymmenen pilarin joukossa, ks. COM(2021) 750 final.

(68)

Ks. alaviite 3.

(69)

     COM(2022) 71 final, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52022PC0071  

(70)

     EU tukee ILO:n Vision Zero Fund -aloitetta rahoittamalla työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (EaSI-ohjelma) 1,8 miljoonalla eurolla hanketta, jolla parannetaan työterveyttä ja -turvallisuutta maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa. Lisäksi EU rahoittaa 0,5 miljoonalla eurolla hanketta ”Filling data and knowledge gaps on OSH in GSCs to strengthen the model of shared responsibility” (työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien, maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa olevien tieto- ja tietämyspuutteiden korjaaminen jaettua vastuuta koskevan mallin vahvistamiseksi). Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että työterveydestä ja -turvallisuudesta sekä maailmanlaajuisista toimitusketjuista on saatavilla käytännön kannalta merkityksellistä tietoa, jotta voidaan tukea teollisuuden sekä julkisten ja yksityisten sidosryhmien päätöksentekoa ja saada tietoa koko alan laajuisten strategioiden kehittämistä varten. Näin voidaan vastata sitkeimpiin työterveys- ja työturvallisuushaasteisiin. Hankkeesta saadaan ajantasaista, sukupuolen mukaan eriteltyä dataaa kuolemaan johtaneiden ja muiden kuin kuolemaan johtaneiden tapaturmien, loukkaantumisten ja tautien esiintymisestä Vision Zero Fund -hankemaissa.