EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 26.8.2022

COM(2022) 416 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

innovaatiorahaston täytäntöönpanosta, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1031/2010 24 artiklassa tarkoitettu uudelleentarkastelu

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

innovaatiorahaston täytäntöönpanosta, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1031/2010 24 artiklassa tarkoitettu uudelleentarkastelu

1 Johdanto 

Innovaatiorahasto on yksi maailman suurimmista rahoitusohjelmista innovatiivisten vähähiilisten teknologioiden kaupallista demonstrointia varten. Rahaston tavoitteena on tuoda markkinoille teollisia ratkaisuja, joilla vähennetään Euroopan hiilidioksidipäästöjä ja tuetaan siirtymistä kohti ilmastoneutraaliutta. Sen asema on ainutlaatuinen EU:n tasolla saatavilla olevien rahoitusvälineiden joukossa paitsi kokonsa takia myös siksi, että se keskittyy innovatiivisen puhtaan teknologian käyttöönoton viimeisiin vaiheisiin.

Innovaatiorahaston yli 38 miljardin euron varat 1 ovat peräisin EU:n päästökauppajärjestelmästä. Rahaston kohteena ovat

energiavaltaiset teollisuudenalat, mukaan lukien ympäristön kannalta turvallinen hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö (CCU), joka edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, sekä hiili-intensiivisiä tuotteita korvaavat tuotteet

ympäristön kannalta turvallista hiilidioksidin talteenottoa ja geologista varastointia (CCS) koskevat hankkeet

innovatiiviset uusiutuvan energian tuotantoteknologiat

energian varastointiteknologiat.

Rahaston tavoitteena on luoda yrityksille oikeat taloudelliset kannustimet investoida puhtaaseen teknologiaan jo tänään sekä tarjota niille mahdollisuus kehittyä puhtaan teknologian maailmanlaajuisiksi edelläkävijöiksi.

Kaavio 1: Katsaus innovaatiorahastoon

Päästökauppadirektiivin ehdotetulla tarkistuksella, jonka komissio esitti heinäkuussa 2021 osana 55-valmiuspakettia 2 , pyritään vahvistamaan rahastoa edelleen lisäämällä päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien määrää ja siten rahaston käytettävissä olevia määrärahoja sekä laajentamaan päästökauppajärjestelmän soveltamisalaa meri- ja tieliikenteeseen ja rakennuksiin.

Kokonaisvastuu innovaatiorahastosta on ilmastotoimien pääosastolla, joka vastaa myös ehdotuspyyntöjen laajuuden ja poliittisten painopisteiden ja niiden keskeisten elementtien määrittelystä sekä avustuspäätösten tekemisestä. Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanoviraston (CINEA) tehtävänä on vastata ehdotuspyyntöjen toteuttamisesta, suorittaa arviointeja, huolehtia avustuspäätösten valmistelusta ja allekirjoittamisesta sekä seurata hankkeiden etenemistä. Euroopan investointipankki puolestaan antaa hankekehitystukea. Jäsenvaltioita kuullaan rahoituspäätöksistä ja valittujen hankkeiden luettelosta. Jäsenvaltioilla on tärkeä rooli, koska ne voivat tavoittaa potentiaaliset hakijat alueellaan sekä tukea hakijoita hankehakemusten laatimisessa (esim. tukijärjestelmien avulla) ja hankkeiden toteutuksessa (esim. helpottamalla lupamenettelyjä).

1.2 Kertomuksen tarkoitus

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä rahaston toiminnan osalta 26 päivänä helmikuuta 2019 annetun delegoidun asetuksen (EU) 2019/856, jäljempänä ’delegoitu asetus’, 23 artiklan 6 kohdan mukaan komissio raportoi vuosittain neuvostolle ja Euroopan parlamentille edistymisestä innovaatiorahaston täytäntöönpanossa.

Tämä kertomus täyttää raportointivaatimuksen vuosien 2020 ja 2021 osalta, sillä siinä esitetään yhteenveto rahaston kahden ensimmäisen ehdotuspyynnön tuloksista, jotka olivat saatavilla vasta vuoden 2021 lopussa. Näistä ehdotuspyynnöistä toinen koski suuria hankkeita (hankkeet, joiden kokonaispääomamenot ovat yli 7,5 miljoonaa euroa) ja toinen pienimuotoisia hankkeita (hankkeet, joiden kokonaispääomamenot ovat alle 7,5 miljoonaa euroa). Ensimmäinen suuria hankkeita koskeva ehdotuspyyntö käynnistettiin 3. heinäkuuta 2020, ja sen tulokset julkistettiin 16. marraskuuta 2021. Ensimmäinen pienimuotoisia hankkeita koskeva ehdotuspyyntö puolestaan käynnistettiin 1. joulukuuta 2020, ja sen tulokset julkistettiin 27. heinäkuuta 2021.

Tässä kertomuksessa analysoidaan näiden ehdotuspyyntöjen tuloksia ja vaikutusta rahaston tavoitteiden saavuttamiseen sekä keskitytään saatuihin kokemuksiin ja politiikan kannalta merkityksellisiin päätelmiin.

Toinen suuria hankkeita koskeva ehdotuspyyntö käynnistettiin 26. lokakuuta 2021 ja toinen pienimuotoisia hankkeita koskeva ehdotuspyyntö 31. maaliskuuta 2022. Nämä ehdotuspyynnöt ovat edelleen käynnissä, ja niiden tuloksista raportoidaan innovaatiorahastoa koskevassa toisessa kertomuksessa.

Huutokauppa-asetuksen 3 24 artiklan 3 kohdassa säädetään, että komissio tarkastelee uudelleen huutokaupattavana edelleen olevien päästöoikeuksien määrää ja muita innovaatiorahaston toimiin liittyviä näkökohtia innovaatiorahaston kunkin avustusten myöntämispäätöksen jälkeen. Tällaiset uudelleentarkastelut tehdään joka toinen vuosi ja ensimmäinen uudelleentarkastelu viimeistään 30. kesäkuuta 2022. Tämä kertomus täyttää myös tämän tavoitteen.

2 Innovaatiorahaston kahden ensimmäisen ehdotuspyynnön tulokset

2.1 Yksityissektorin kiinnostus innovaatiorahastoa kohtaan

Lukuisten EU:n toimialajärjestöjen sekä jäsenvaltioiden kanssa järjestettiin vuosina 2019 ja 2020 laaja tiedotuskampanja ja yli 30 tiedotusseminaaria 4 , minkä ansiosta molempiin ehdotuspyyntöihin saatiin vaikuttava määrä hakemuksia. Näistä 311 5 koski suuria hankkeita ja 232 6 pienimuotoisia hankkeita. Hakemukset kattoivat kaikki tukikelpoiset alat ja kaikki jäsenvaltiot, mikä auttaa saavuttamaan rahaston tavoitteen rahoittaa hankkeita useilla eri aloilla ja laajalla maantieteellisellä alueella.

Hakemusten määrä osoittaa, että teollisuus on kiinnostunut kehittämään puhtaan teknologian ratkaisuja, jotka edistävät EU:n ilmastoneutraaliutta, ja että rahasto voi valita monenlaisista vihreistä hankkeista, jotka tarvitsevat tukea yksityisen pääoman lisäksi. Suuria hankkeita koskevaan ehdotuspyyntöön verrattuna ensimmäinen pienimuotoisia hankkeita koskeva ehdotuspyyntö houkutteli vähemmän hakemuksia energiavaltaisilta teollisuudenaloilta ja hiilidioksidin talteenoton, käytön ja varastoinnin (CCUS) alalta mutta enemmän hakemuksia uusiutuvan energian ja energian varastoinnin sektoreilta.

2.2 Hakemusten laatu

Komissio antoi hakijoille monipuolista apua kummankin ehdotuspyynnön osalta hakumenettelyjen kaikissa vaiheissa. Hakemusten yleinen laatu oli korkea, joten kilpailu hankkeiden välillä oli tiukkaa molemmissa ehdotuspyynnöissä. Pienimuotoisia hankkeita koskevien hakemusten laatu oli kuitenkin heikompi, mikä näkyi siinä, että kaikki vähimmäiskynnykset täyttäneiden ehdotusten määrä oli pienempi.

Komissio ja CINEA järjestivät kummastakin ehdotuspyynnöstä verkkoseminaareja 7 ja tiedotuspäiviä. Ehdotuspyyntötekstit selitettiin yksityiskohtaisesti, potentiaalisten hakijoiden kysymyksiin vastattiin ja yrityksille toimitettiin lisätietoja hakemusten laatimisen helpottamiseksi. Lisäksi erillinen neuvontapalvelu vastasi yhteensä yli 1 500:aan ehdotuspyyntöjä koskevaan kysymykseen. Ehdotuspyyntöjen päätyttyä esitettiin ja julkaistiin raportti parhaista käytännöistä, joista saattaisi olla apua potentiaalisille hakijoille. 8

Ensimmäiseen suuria hankkeita koskevaan ehdotuspyyntöön saaduista 311 hakemuksesta 19 (5 %) hylättiin tai todettiin tukikelvottomaksi ensimmäisessä vaiheessa 9 . Ensimmäiseen pienimuotoisia hankkeita koskevaan ehdotuspyyntöön saaduista 232 10 hakemuksesta 55 (24 %) hylättiin tai todettiin tukikelvottomaksi. Kaksi hanketta (testiehdotukset) jätettiin arvioimatta, joten avustuksista kilpaili lopulta yhteensä 175 tukikelpoista ehdotusta (ks. Kaav i o 2 ).

Kaavio 2: Tukikelpoisten ja hyväksyttävien ehdotusten lukumäärä kunkin ehdotuspyynnön osalta

Hankkeet valittiin seuraavien viiden delegoidussa asetuksessa ja ehdotuspyynnöissä määritellyn valintaperusteen perusteella (pienimuotoisten hankkeiden valintaperusteita yksinkertaistettiin):

1.innovatiivisuusaste

2.miten tehokkaasti hankkeella voidaan välttää kasvihuonekaasupäästöt

3.hankkeen valmiusaste

4.skaalautuvuus

5.kustannustehokkuus.

Ensimmäiseen suuria hankkeita koskevaan ehdotuspyyntöön ehdotetut hankkeet saivat valintaperusteista kaiken kaikkiaan korkeammat pistemäärät kuin pienimuotoiset ehdotukset. Lisäksi suurten hankkeiden välinen kilpailu oli tiukempaa (ks. kaavio 3 ). Suuria hankkeita koskevassa ehdotuspyynnössä, joka koostui kahdesta arviointikierroksesta, toiseen vaiheeseen valittiin 70 parhaaksi arvioitua tukikelpoista ehdotusta. Toiseen vaiheeseen kutsutuista 70 hakijasta 66 toimitti ehdotuksen. Lopulta seitsemän hanketta valittiin avustusten valmisteluvaiheeseen, mutta 41 korkean pistemäärän saanutta hanketta (jotka ylittivät vähimmäiskynnykset kaikkien valintaperusteiden osalta) jäi ilman rahoitusta ehdotuspyynnön määrärahojen riittämättömyyden vuoksi.

Ensimmäisessä pienimuotoisia hankkeita koskevassa ehdotuspyynnössä 137 ehdotusta – kaikkiaan 175 arvioidusta ehdotuksesta – ei täyttänyt kaikkia valintakynnyksiä. Vain kuusi ehdotusta ylitti kaikki kynnykset, mutta niitä ei voitu rahoittaa määrärahojen riittämättömyyden vuoksi. Avustusten valmisteluvaiheeseen valittiin 32 hanketta. Lopulta avustuksia myönnettiin 30 hankkeelle, kun kaksi hanketta veti ehdotuksensa pois.

Valintaperusteiden arvioinnin perusteella näiden kahden ehdotuspyynnön mediaanipisteiden välillä on merkittäviä eroja. Ensimmäisessä suuria hankkeita koskevassa ehdotuspyynnössä useat hankkeet ylittivät kaikki valintakynnykset, joten kilpailu rahoituksesta oli tiukempaa (41 hanketta ylitti kaikki kynnykset mutta vain seitsemän valittiin). Ensimmäisessä pienimuotoisia hankkeita koskevassa ehdotuspyynnössä ainoastaan 38 hanketta ylitti kaikki valintakynnykset mutta avustuksia myönnettiin 32 hankkeelle. Pienimuotoisia hankkeita koskevassa ehdotuspyynnössä valitut hankkeet saivat kuitenkin suhteellisesti korkeammat pistemäärät kuin suuria hankkeita koskevassa ehdotuspyynnössä valitut hankkeet.

Kaavio 3: Kilpailun taso hankkeiden välillä ensimmäisissä suuria ja pienimuotoisia hankkeita koskevissa ehdotuspyynnöissä – lopulliset tulokset

Komissio pyrkii edelleen auttamaan innovaatiorahastolta avustusta hakevia yrityksiä järjestämällä useita verkkoseminaareja kustakin ehdotuspyynnöstä, laatimalla ohjeasiakirjoja ja raportteja parhaista käytännöistä sekä kehittämällä innovatiivisia välineitä, kuten toista pienimuotoisia hankkeita koskevaa ehdotuspyyntöä varten kehitetty itsearviointilomake.

Molempiin ehdotuspyyntöihin saatiin hakemuksia erittäin suuri määrä ja merkittävästi enemmän kuin voitaisiin rahoittaa, mikä ennakoi kovaa kilpailua rahoituksesta. Avustuksia myönnettiinkin vain muutamille hankkeille, ja monet hankkeet, jotka ylittivät kaikki valintakynnykset, jäivät ilman tukea, erityisesti suuria hankkeita koskevassa ehdotuspyynnössä. Tämä osoittaa, että yritykset ovat erittäin kiinnostuneita rahastosta. Komissio on siksi kasvattanut toisen suuria hankkeita koskevan ehdotuspyynnön määrärahoja 50 prosentilla. Lisäksi se aikoo helpottaa ensimmäisessä ehdotuspyynnössä ehdotettujen hankkeiden uudelleen ehdottamista muuttamalla delegoitua asetusta siten, että se sallii hakemuksen jättämisen vain yhdessä vaiheessa.

2.3 Haetut avustukset suhteessa käytettävissä olleisiin määrärahoihin

Molemmissa ehdotuspyynnöissä, erityisesti suuria hankkeita koskevassa ehdotuspyynnössä, haettiin paljon enemmän rahoitusta kuin kyseisissä ehdotuspyynnöissä oli käytettävissä. Tämän vuoksi komissio maksimoi ehdotuspyyntöjen määrärahat soveltamalla 20 prosentin joustovaraa rahoituspäätöksen mukaisesti. Ensimmäisessä suuria hankkeita koskevassa ehdotuspyynnössä hankkeille haettiin rahoitusta yhteensä 21,7 miljardia euroa, mikä ylitti huomattavasti käytettävissä olleet yhden miljardin euron määrärahat. Ensimmäisessä pienimuotoisia hankkeita koskevassa ehdotuspyynnössä määrärahojen ylittyminen oli hieman maltillisempaa: rahoitusta haettiin 12,1 miljardia euroa eli kymmenkertaisesti käytettävissä olleisiin määrärahoihin verrattuna. Määrärahojen ylittymisen takia komissio maksimoi ehdotuspyyntöjen määrärahat soveltamalla rahoituspäätöksessä sallittua 20 prosentin joustovaraa ja myönsi suurille hankkeille avustuksia 1 145 586 747 euroa ja pienimuotoisille hankkeille 109 163 733 euroa.

2.4 Innovaatiorahaston tukemien hankkeiden vaikutus EU:n ilmastoneutraaliuteen

2.4.1 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

Innovaatiorahaston kahdella ensimmäisellä ehdotuspyynnöllä tuetaan hankkeita, joilla on merkittävää potentiaalia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää EU:n ilmastoneutraaliutta.

Ensimmäisten ehdotuspyyntöjen määrärahoista avustuksia saaneiden hankkeiden odotetaan vähentävän päästöjä 77,4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kymmenen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Ensimmäisiä päästövähennyksiä voidaan odottaa vuodesta 2023 alkaen, kun ensimmäisten tuettujen hankkeiden toiminta käynnistyy.

Kaavio 4: Odotettu kasvihuonekaasupäästöjen välttäminen tuettujen hankkeiden kymmenen ensimmäisen toimintavuoden aikana absoluuttisesti mitattuna

2.4.2 Erittäin innovatiiviset hankkeet, joilla on merkittävää skaalautuvuuspotentiaalia

Innovaatiorahaston kahdella ensimmäisellä ehdotuspyynnöllä tuetaan erittäin innovatiivisia hankkeita, joilla helpotetaan siirtymistä ilmastoneutraaliuteen kokonaisissa teollisissa ekosysteemeissä. Jotta hankkeita voitaisiin rahoittaa, niiden on tarjottava enemmän kuin vain asteittaista innovaatiota verrattuna EU:n uusimpaan tekniikkaan. Usein ne arvioidaan myös erittäin vaikuttaviksi tai läpimurtoinnovaatioiksi. Lisäksi tuettavilla hankkeilla on merkittävää skaalautuvuuspotentiaalia eli mahdollisuus saada aikaan kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennyksiä siirtämällä tai soveltamalla teknologiaa myös muihin kohteisiin tai muille aloille, ja ne edellyttävät yhteistyötä eri toimijoiden välillä alueellisessa ja koko Euroopan taloudessa.

Ensimmäisen suuria hankkeita koskevan ehdotuspyynnön ensimmäisessä vaiheessa arvioiduissa ehdotuksissa esiteltiin monenlaisia teknologiapolkuja ja innovatiivisia puhtaan teknologian ratkaisuja. 11 Tämä monimuotoisuus on nähtävissä myös ehdotuspyynnön toisessa vaiheessa ja tuetuissa seitsemässä hankkeessa.

Valituissa seitsemässä hankkeessa 12 käsitellään haasteita useilla eri aloilla, mukaan lukien teräs, kemikaalit (ammoniakki, metanoli, etyleenioksidi), vety (vihreä ja sininen), aurinkokennojen tuotanto, sementti, CCU-betoni, sähkö sekä lämmitys ja jäähdytys. Tuetut hankkeet ovat käänteentekeviä ja edistävät hiilestä irtautumista omilla aloillaan, jäsenvaltioissaan ja alueillaan.

Käytetyt teknologiat sisältävät läpimurtotekniikkaa ja ovat laatuaan ensimmäisiä ehdotetussa mittakaavassa. Lisäksi niiden skaalautuvuuspotentiaali eri sektoreilla ja taloudessa on merkittävä. Hankkeiden aihealueita ovat seuraavat:

·uusiutuvaan vetyyn perustuva teräksen suorapelkistyslaitos, jonka tuotanto on 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa (25 % Ruotsin terästuotannosta) (HYBRIT-demonstraatiohanke)

·500 MW:n elektrolyysilaitos (HYBRIT) ja 50 MW:n elektrolyysilaitos (SHARC)

·kaksipuolisia kaksiliitosaurinkokennoja (B-HJT) valmistava 3 GW:n tehdas (TANGO)

·hiilidioksidin talteenotto sementintuotannossa (K6), metaanin höyryreformoinnissa ja ammoniakin ja etyleenioksidin tuotannossa (Kairos@C) sekä hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön valmistelu jalostamoilla (SHARC)

·uudenlainen alus hiilidioksidin kuljetusta varten (Kairos@C)

·hiilidioksidin toimittaminen geologista varastointia varten Pohjanmerellä sijaitseviin kohteisiin (neljä hanketta: Kairos@C, BECCS@STHLM, SHARC, K6)

·kiinteän yhdyskuntajätteen muuntaminen metanoliksi sen sijasta, että jäte poltettaisiin energian talteenottamiseksi (ECOPLANTA)

·hiilen nettopoistumat (BECCS@STHLM).

Hankkeiden pääasialliset toteutusmaat ovat Belgia, Italia, Ruotsi (2), Ranska, Espanja ja Suomi. Hiilidioksidin kuljetuksen ja varastoinnin osalta myös Alankomaat ja Norja ovat tärkeitä kumppaneita.

Ensimmäisen suuria hankkeita koskevan ehdotuspyynnön lähes 300 hakemusta käsittävä vahva hankepohja osoittaa, että monenlaiset teknologiapolut voivat johtaa vihreään siirtymään useilla aloilla.

Energiavaltaisten teollisuudenalojen ryhmässä yksilöitiin kolme keskeistä teknologiapolkua: i) vety, ii) hiilidioksidin talteenotto ja/tai varastointi ja iii) biopohjaiset ratkaisut. Useissa hankkeissa sovelletaan useampaa kuin yhtä näistä keskeisistä teknologioista tai niitä yhdistetään myös muihin teknisiin ratkaisuihin. Muita yleisiä polkuja olivat kierrätys (esim. romumetalli, muovit), pyrolyysi, kaasutus ja sähköistäminen. Merkittävässä osassa energiavaltaisten teollisuusalojen ryhmään kuuluvista ehdotuksista (7 %) käsiteltiin vedyn jakelua ja käyttöä eri liikennemuodoissa (esim. raskaat hyötyajoneuvot, linja-autot, polttokenno- ja vetyajoneuvot ja alukset). Noin viidesosa kaikista ehdotuksista koski erilaisia biomassaraaka-aineita, pääasiassa jätteitä ja tähteitä.

Useimmissa CCUS-teknologioita koskevissa ehdotuksissa keskityttiin vain yhteen CCUS-arvoketjun osaan ja otettiin hiilidioksidia talteen eri lähteistä (biojalostamot, rautametallien ja muiden kuin rautametallien tuotanto, sementin ja kalkin tuotanto, jalostamot, kemikaalien tuotanto, bio- ja geotermiset sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset, jätteidenpolttolaitokset ja ympäröivä ilma). Lisäksi hankkeissa pyritään tuottamaan monenlaisia tuotteita (sähkö ja lämpö, vety, metanoli, lentopolttoaineet, metaani, rakennusmateriaalit, muut kemikaalit ja muut polttoaineet).

Uusiutuvan energian ryhmässä ehdotukset kattoivat kaikki tärkeimmät teknologiatyypit: maa- ja merituulivoima, kelluvat ja maapohjaiset ratkaisut, keskittävä aurinkovoima (CSP), aurinkosähkö, aurinkokennojen ja ‑moduulien tuotantolaitokset, vuorovesi-, aalto-, suolaisuusgradientti- ja vesienergia sekä syvä geoterminen energia. Monissa uusiutuvaa energiaa koskevissa ehdotuksissa yhdistettiin useita erilaisia uusiutuvan energian teknologioita (esim. CSP ja aurinkosähkö, CSP ja biomassa tai tuulivoima ja aurinkosähkö). Usein vaihtelevia uusiutuvia energialähteitä yhdistettiin myös akkuteknologioihin, lämmön varastointiin tai vedyn tuotantoon.

Useissa energian varastointia koskevissa ehdotuksissa pyrittiin löytämään ratkaisuja päivänsisäiseen sähkön varastointiin, kun taas toisissa ehdotuksissa käsiteltiin muita varastointityyppejä, kuten akkuja, paineistetun tai nestemäisen ilman varastointia tai lämmön, vedyn tai veden varastointia. Lisäksi jotkin ehdotukset käsittelivät kysyntäpuolen toimenpiteitä, joissa sovelletaan älykkäitä verkkoja tai virtuaalisia voimalaitosratkaisuja, tai akkujen tuotantolaitoksia.

Kaavio 5: Ensimmäisen suuria hankkeita koskevan ehdotuspyynnön teknologiapolut: toiseen vaiheeseen kutsutut hakemukset sekä tuetut hankkeet 13  

Ensimmäisen pienimuotoisia hankkeita koskevan ehdotuspyynnön määrärahoista myönnettiin avustuksia 30 hankkeelle. 14 Joidenkin tuettujen hankkeiden pääpiirteitä esitellään seuraavassa:

·Uudenlaisten teknologioiden käyttöönotto uusilla aloilla: esim. kehitetään ensimmäinen siirrettävä lämpöakku, joka ottaa talteen 6 gigawattituntia teollisuuden hukkalämpöä vuodessa ja tuottaa energiaa siellä, missä ei ole kaukolämpö- tai kaukojäähdytysinfrastruktuuria (WH-hanke) sekä rakennetaan ja otetaan käyttöön yksi maailman ensimmäisistä lentävistä tuulivoimaloista, joka tuottaa 1,2 megawattia uusiutuvaa energiaa (NAWEP-hanke).

·Uudenlaisten teknologioiden soveltaminen olemassa oleviin teollisiin prosesseihin: esim. regeneroidaan jäteöljystä korkealaatuista öljyä, mikä auttaa välttämään tarvetta tuottaa uutta fossiilipohjaista öljyä (SKFOAAS), sekä käytetään läpimurtoteknologiaa, jolla tehostetaan kaatopaikoilla syntyvän biometaanin talteenottoa ja parannetaan sen laatua verkkovaatimusten mukaiseksi (W4W).

·Olemassa olevien teknologioiden uudenlainen yhdistely: esim. tuotetaan vähähiilisiä kiviaineksia yhdistämällä jalostamon, jätteenkäsittely-yrityksen ja rakennusmateriaalien tuottajan toimintoja (AGGREGACO2), muunnetaan merisatama Euroopan ensimmäiseksi verkon ulkopuolella toimivaksi itsehallinnoituun energiayhteisöön perustuvaksi satamaksi, joka käyttää uusiutuvaa energiaa 6 300 megawattituntia vuodessa (GREENMOTRIL), sekä yhdistetään lentäviin tuulivoimaloihin, aurinkosähköön ja redox-virtausakkuihin liittyviä teknologioita ratkaisuksi, joka tuottaa 73 prosenttia kaasun varastointilaitoksen tarvitsemasta peruskuormitusenergiasta (AQUILON).

·Nykyisten teknologioiden korvaaminen: esim. otetaan käyttöön innovatiivinen jälkiasennusratkaisu, jolla korvataan sellutehtaan meesauunissa poltettavat fossiiliset polttoaineet biomassapolttoaineella (LK2BM).

Ensimmäisessä pienimuotoisia hankkeita koskevassa ehdotuspyynnössä ehdotetut hankkeet osoittavat, että myös pienemmillä sektoreilla on monenlaisia teknologiapolkuja ja että innovatiivisia ratkaisuja kehitetään myös uusilla aloilla ja markkinoilla. Avustussopimuksen allekirjoittaneiden 30 hankkeen teknologiapolut voidaan jaotella seitsemään suurempaan ryhmään. Useimmat tuetuista hankkeista koskevat kuitenkin energian varastointia, uusiutuvaa energiaa ja vetyä.

Kaavio 6: Ensimmäisen pienimuotoisia hankkeita koskevan ehdotuspyynnön teknologiapolut sekä tuetut hankkeet

2.4.3 Kypsät hankkeet

Innovaatiorahaston kahdella ensimmäisellä ehdotuspyynnöllä tuetaan hankkeita, joiden taloudellinen ja liiketoiminnallinen valmiusaste on korkea.

Koska innovaatiorahaston tavoitteena on tukea nopeasti käyttöön otettavia puhtaan teknologian ratkaisuja, hankkeiden on kyettävä täyttämään maksuedellytykset 15 neljän vuoden kuluessa avustussopimuksen allekirjoittamisesta eli viimeistään vuosina 2025–2026 kahden ensimmäisen ehdotuspyynnön osalta. Jäljempänä olevasta kaaviosta käy ilmi, että 37 tuetusta hankkeesta 20 (54 %) odottaa täyttävänsä maksuedellytykset vuoden kuluessa, 13 (35 %) kahden vuoden kuluessa ja 4 (11 %) kolmen vuoden kuluessa. Pienimuotoiset hankkeet odottavat täyttävänsä maksuedellytykset suhteellisen nopeasti, mikä johtuu niiden pienemmistä kustannuksista ja usein yksinkertaisemmasta rahoitusrakenteesta.

Kaavio 7: Niiden hankkeiden lukumäärä, jotka odottavat täyttävänsä maksuedellytykset kunakin vuosineljänneksenä (Q) 16

Lisäksi kaikissa rahaston kahden ensimmäisen ehdotuspyynnön määrärahoista tuetuissa hankkeissa toiminta on tarkoitus käynnistää vuoteen 2026 mennessä. Tämä osoittaa, että hankkeiden toiminnallinen valmiusaste on korkea. Suurimmassa osassa hankkeista toiminta on tarkoitus käynnistää vuoden 2025 ensimmäiseen neljännekseen mennessä (29 hanketta 37:stä). Tämä varmistaisi päästövähennysten saavuttamisen jo ennen vuosikymmenen päättymistä.

2.4.4 Hankekehitystuki vähemmän kehittyneille hankkeille

Hankekehitystuki 17 on innovaatiorahaston erityinen väline hankkeiden valmiusasteen parantamiseksi Euroopan investointipankin (EIP) tarjoaman korkealaatuisen teknisen ja taloudellisen neuvonnan avulla. Tuki räätälöidään kunkin hankkeen tarpeisiin. Hankekehitystuen kohteena ovat erityisesti pienimuotoiset hankkeet ja alemman tulotason jäsenvaltioissa toteutettavat hankkeet, jotta innovaatiorahaston tuen jakautuminen olisi maantieteellisesti tasapainoista. Hankekehitystukea voidaan kuitenkin myöntää sekä suurille että pienimuotoisille hankkeille, ja se voi auttaa parantamaan niiden mahdollisuuksia täyttää maksuedellytykset ja käynnistää suunniteltu toiminta. Euroopan investointipankin kanssa allekirjoitettiin huhtikuussa 2021 rahoitusosuussopimus hankekehitystuen antamisesta, ja tuen täytäntöönpano on jo käynnistynyt.

Kummassakin ehdotuspyynnössä hankekehitystukea tarjotaan enintään 20:lle ilman avustuksia jääneelle hankkeelle. Ensimmäisessä suuria hankkeita koskevassa ehdotuspyynnössä hankekehitystukea tarjottiin 15 hankkeelle. 18 Tuen arvo oli 4,4 miljoonaa euroa. Ensimmäisessä pienimuotoisia hankkeita koskevassa ehdotuspyynnössä myönnettiin kymmenelle hankkeelle hankekehitystukea yhteensä 1,7 miljoonaa euroa.

Myös hankekehitystukea saaneet hankkeet koskevat hyvin monenlaisia teknologiapolkuja vihreästä vedystä ja synteettisistä lentopolttoaineista energian varastointiin energiavaltaisilla teollisuudenaloilla. Odotuksena on, että näitä hankkeita ehdotetaan uudelleen tulevissa innovaatiorahaston ehdotuspyynnöissä. Tämä auttaisi varmistamaan laadukkaiden rahoitettavien hankkeiden katkeamattoman putken. Maantieteellisen sijainnin osalta hankekehitystuki edistää innovaatiorahastosta tuettujen hankkeiden tasapainoista jakautumista jäsenvaltioiden välillä.

Tulevissa ehdotuspyynnöissä pyritään hyödyntämään entistä enemmän hankekehitystuen mahdollisuuksia hankkeiden tukemiseen aliedustetuissa maissa ja pienempien hakijoiden keskuudessa.

2.4.5 Maantieteellinen ja alojen välinen tasapaino

Innovaatiorahaston tavoitteena on saavuttaa maantieteellinen ja alojen välinen tasapaino sen elinkaaren aikana vuoteen 2030 mennessä. Kuten jäljempänä esitetään, kahteen ensimmäiseen ehdotuspyyntöön saatiin hakemuksia lähes kaikista jäsenvaltioista, ja hankkeita on myös kehitteillä monissa jäsenvaltioissa, joskin Itä-Euroopan edustus on vähäisempää. Lisäksi kehitteillä on useita monialaisia ja rajatylittäviä hankkeita, joilla on merkittävää potentiaalia vähentää hiilidioksidipäästöjä kokonaisilla alueilla ja aloilla yli kansallisten ja alakohtaisten rajojen.

Kaavio 8: Ensimmäinen suuria hankkeita koskeva ehdotuspyyntö: ehdotusten määrä maittain

Rahaston täytäntöönpanon yhteydessä komissio pyrkii edelleen lisäämään maantieteellistä tasapainoa kolmella tavalla. Ensinnäkin pienimuotoisia hankkeita (menot alle 7,5 miljoonaa euroa) koskevat säännölliset ehdotuspyynnöt voivat soveltua paremmin pienempien jäsenvaltioiden yrityksille, jotka haluavat investoida puhtaaseen teknologiaan pienemmässä mittakaavassa. Toiseksi Euroopan investointipankin suurille ja pienimuotoisille hankkeille antama hankekehitystuki voi auttaa yrityksiä laatimaan parempia hakemuksia ja siten parantaa niiden mahdollisuuksia saada avustusta innovaatiorahastosta. Kolmanneksi komissio on perustanut kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin sekä Islantiin ja Norjaan innovaatiorahaston kansallisten yhteyspisteiden verkoston 19 , joka voi tarjota potentiaalisille hakijoille tietoa rahastosta ja sen vuorovaikutuksesta kussakin jäsenvaltiossa saatavilla olevien kansallisten rahoitusvälineiden sekä muiden EU-ohjelmien kanssa.

Kahden ensimmäisen ehdotuspyynnön määrärahoilla on tuettu hankkeita lähes kaikilta aloilta. Kohdassa 2.4.2 kuvatut ehdotettujen ja tuettujen hankkeiden teknologiapolut osoittavat, että kehitteillä olevat hankkeet ovat moninaisia ja että innovaatiorahasto voi hyödyttää kaikkia aloja, jotka ovat tukikelpoisia tällä hetkellä tai mahdollisesti tulevaisuudessa. Innovaatiorahastosta on jo tuettu esimerkiksi vesi- ja tieliikenteeseen liittyviä hankkeita, ja vuoteen 2030 asti siitä voidaan tukea koko EU:n talouden vihreää siirtymää rahoittamalla puhtaan teknologian ratkaisuja aloilla, jotka ulottuvat energiantuotannosta energiavaltaiseen teollisuuteen, liikenteeseen, rakennuksiin ja maatalouteen. Seuraavassa kaaviossa esitetään innovaatiorahaston tähänastiset vaikutukset aloittain.

Kaavio 9: Innovaatiorahaston vaikutus aloittain

2.4.6 Hankkeiden tarpeisiin räätälöity rahoitustuki

Innovaatiorahaston tuki räätälöidään tuettujen hankkeiden markkinatarpeiden ja riskiprofiilin mukaan. Tämä auttaa houkuttelemaan lisää julkisia ja yksityisiä varoja.

Innovaatiorahaston kahden ensimmäisen ehdotuspyynnön alkuperäiset määrärahat (1 100 000 000 euroa) on jaettu kokonaisuudessaan. Lisäksi on sovellettu rahoituspäätöksessä 20 sallittua 20 prosentin joustovaraa määrärahojen ylittymisen kattamiseksi.

Odotettavissa olevia kokonaispääomamenoja, sellaisina kuin hakijat ovat ne laskeneet ja ilmoittaneet hakemuksissaan, käytetään sijaismittarina rahaston myöntämien avustusten avulla houkuteltujen investointien kokonaismäärälle.

Vuoden 2020 ehdotuspyyntöjen määrärahoista tuettujen hankkeiden kokonaispääomamenojen odotetaan olevan yhteensä 4 783 136 117 euroa (josta suurten hankkeiden osuus on 91 % ja pienimuotoisten hankkeiden osuus 9 %). Kaaviosta 10 käy ilmi, että innovaatiorahaston avustukset houkuttelevat investointeja nelinkertaisesti verrattuna avustusten määrään.

Kaavio 10: Innovaatiorahaston ensimmäisissä ehdotuspyynnöissä myönnetyt avustukset yhteensä verrattuna hankkeiden kokonaispääomamenoihin

Tuettujen hankkeiden odotettavissa    olevat kokonaispääomamenot ylittävät huomattavasti innovaatiorahastosta myönnettyjen avustusten määrän. Tämä osoittaa, että puhtaan teknologian ratkaisuihin tarvitaan lisää yksityisiä ja julkisia investointeja, että yritykset ovat sitoutuneet hankkimaan rahoitusta ympäristöinnovaatioilleen ja että innovaatiorahaston avustuksilla on myönteinen vipuvaikutus.

Kaavio 11: Ensimmäinen suuria hankkeita koskeva ehdotuspyyntö: esimerkkejä hankerahoituksesta

2.5 Vaikutus EU:n muihin politiikkatavoitteisiin

2.5.1 Kiertotalous, energiatehokkuus ja uusiutuva energia

Tuetut hankkeet tuottavat Euroopan taloudelle myös muita ympäristöhyötyjä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa sekä tukevat EU:n strategioita, jotka liittyvät vetyyn, alojen integroitumiseen ja kiertotalouteen. Tuetuilla hankkeilla muun muassa

-edistetään hiilestä irtautumiseen tähtääviä pitkälle meneviä ratkaisuja energiavaltaisilla teollisuudenaloilla (esim. terästeollisuuden vety-DRI-ratkaisut 21 tai sementtiteollisuuden CCUS-ratkaisut)

-kehitetään ratkaisuja, joilla helpotetaan uusiutuvien energialähteiden integrointia järjestelmiin (esim. uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tarjonta huippukysynnän aikana hyödyntämällä käytettyjä auton akkuja)

-edistetään eri alojen yhteenkytkemistä ja epäsuoraa sähköistämistä vihreän vedyn tuotannon avulla vaikeasti sähköistettävillä aloilla

-tuetaan kiertotalouden ja energiatehokkuuden periaatteiden soveltamista eri tasoilla esimerkiksi kierrättämällä materiaalijäämiä ja hyödyntämällä lämpöä, joka muutoin menetettäisiin, sekä tekemällä yhteistyötä eri toimialojen välillä; tuetaan fossiilisten polttoaineiden korvaamista ja innovatiivisen uusiutuvan energiakapasiteetin, kuten tuuli-, aurinko- ja geotermisen energian, käyttöönottoa.

2.5.2 Myönteiset heijastusvaikutukset muihin aloihin

Innovaatiorahaston tavoitteena on tukea energia- ja teollisuusalojen hiilestä irtautumista tuottamalla ja käyttämällä uusiutuvaa energiaa, kuten vetyä ja synteettisiä polttoaineita, mutta rahastosta on myös tuettu monenlaisia hankkeita päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla, kuten meri-, tie- ja rautatieliikenteessä sekä maataloudessa:

·Uusien alojen ja/tai markkinoiden kehittämisen tukeminen: esim. vedyn tuotanto päästöttömiä kuljetuksia varten (H2 VALCAMONICA ja ZE PAK green H2) sekä fossiilipohjaisten muovien korvaaminen (TLP Production).

·Hiilestä irtautuminen meriliikenteessä tuottamalla vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa nesteytettyä biometaania (bio-LNG) perinteisen meriliikenteessä käytetyn polttoaineen korvaamiseksi (FirstBio2Shipping). Lisäksi seuraavaa kolmea asiaan liittyvää hanketta tuetaan hankekehitystuella: akku- ja polttokennoteknologiaa käyttävä tavaraliikenteen työntöalus (HyPush), suuri purjehdusristeilyalus, jossa käytetään innovatiivista tuulivoimateknologiaa (WAVE), ja päästötön alus, jonka käyttövoimana on suuri polttokennojärjestelmä, jossa käytetään yksinomaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa vihreää vetyä (HYDROGEN EU-ROPAX).

·Maatalouden tukeminen integroiduilla suuritehoisilla aurinkosähkötoimisilla kastelujärjestelmillä (PVI), jotka eivät vaadi vara-akkuja ja jotka vähentävät merkittävästi vedenjakeluinfrastruktuurin toimintaan liittyviä riskejä (CO2-FrAMed).

·Liikenneinfrastruktuurin päästöjen vähentämisen edistäminen: merisatama (GREENMOTRIL) ja lentoasema (PIONEER), joissa uusiutuvan energian käyttö pyritään maksimoimaan.

2.5.3 Sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt

Tuetut hankkeet synnyttävät myös sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä. Ne muun muassa edistävät uusien alojen (esim. vihreän vedyn tuotanto) kasvua, luovat laadukkaita työpaikkoja vihreän siirtymän yhteydessä, tukevat paikallistalouksia ja lisäävät eri toimialojen välistä yhteistyötä innovoinnin ja kestävyyden edistämiseksi. Lisäksi ne tuottavat taloudellisia hyötyjä esimerkiksi alentamalla uusien teknologioiden ja tuotteiden hintoja ja luomalla uusia markkinoita. Innovaatiorahasto voi myös auttaa oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään liittyvien sosiaalisten ja työmarkkinanäkökohtien käsittelyssä.

2.5.4 Synergia muiden rahoitusvälineiden kanssa

Innovaatiorahaston tavoitteena on varmistaa synergia muiden investointitukivälineiden, kuten InvestEU:n tai Euroopan investointipankin lainaohjelmien, ja muiden asiaankuuluvien EU:n rahoitusohjelmien, kuten Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman tai Verkkojen Eurooppa ‑välineen, kanssa.

InvestEU-ohjelma

Koska julkisten ja yksityisten lisävarojen houkutteleminen on yksi rahaston perustavoitteista, on tärkeää, että rahastolla on synergioita InvestEU-ohjelman kanssa. InvestEU on EU:n lippulaivaväline, jolla tuetaan elvytykseen, vihreään kasvuun, työllisyyteen ja oikeudenmukaiseen siirtymään tarvittavia investointeja (lainoilla ja muilla tukimuodoilla). On mahdollista, että hanke saa rahoitusta sekä InvestEU-ohjelmasta että innovaatiorahastosta. Lisäksi Euroopan investointipankki toteuttaa InvestEU-ohjelmaan kuuluvaa niin sanottua vihreän siirtymän temaattista välinettä 22 . Väline on tarkoitettu erittäin riskialttiille hankkeille, joilla on suurta poliittista lisäarvoa ja jotka voivat saada tukea kestävän infrastruktuurin ja tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikkaikkunoista. Se saa innovaatiorahastosta lisärahoitusta 23 , jonka tarkoituksena on tukea hiilestä irtautumiseen tähtääviä pitkälle meneviä hankkeita energia- ja teollisuusaloilla.

EU:n ja Breakthrough Energy Catalystin (BEC) välinen kumppanuus mahdollistaa vihreän siirtymän välineen vaikutusten laajentamisen. Kumppanuuteen osallistuvat Euroopan komissio, Euroopan investointipankki ja Breakthrough Energy Catalyst 24 . Osapuolten välinen yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin Glasgow’ssa pidetyssä COP26-ilmastokokouksessa. Kumppanuudella pyritään houkuttelemaan innovatiivisiin hankkeisiin jopa 820 miljoonaa euroa (miljardi Yhdysvaltain dollaria) vuosina 2022–2027.

Breakthrough Energy Catalyst Europe julkaisi tammikuussa suuria hankkeita koskevan ehdotuspyynnön. 25 Ehdotuspyyntö keskittyy puhtaaseen vetyyn, kestäviin lentopolttoaineisiin, hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin suoraan ilmasta sekä pitkäaikaiseen energian varastointiin. Kumppanuuden EU-rahoitus tulee Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta 26 (avustuksina, joita käytetään yhdistelmärahoituksena valikoiduissa toimissa) ja innovaatiorahastosta (rahoituksena, jolla täydennetään EIP:n lainanantoon käytettävissä olevaa EU:n takuuta), ja sitä hallinnoidaan InvestEU:n vihreän siirtymän välineen puitteissa. Katalyyttirahoitusta saadaan lahjoittajilta ja yrityksiltä (avustuksina ja oman pääoman ehtoisena rahoituksena). Sekä Euroopan investointipankki että Breakthrough Energy Catalyst rahoittavat hankkeita vastaavalla summalla.

Esimerkkejä rahoitetuilla hankkeilla saavutetuista synergioista

Tehokkaat operatiiviset synergiat muiden unionin ohjelmien kanssa erityisesti tutkimus- ja innovaatiotulosten nopeamman levittämisen ja käyttöönoton edistämiseksi sekä yhteisten tavoitteiden ja toiminta-alojen saavuttamisen mahdollistamiseksi on sisällytetty unionin eri ohjelmien tavoitteisiin.

Useiden innovaatiorahaston ensimmäisten ehdotuspyyntöjen määrärahoista tuettujen hankkeiden perusteella rahaston sekä muiden EU:n ja kansallisten rahoitusmekanismien välillä on jo olemassa vahvaa synergiaa:

·kuusi hanketta (CarBatteryReFactory, CO2-FrAMed, GtF, Silverstone, TLP ja TANGO) perustuu aiempiin toimiin, joita on tuettu Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaa edeltäneistä ohjelmista (Horisontti 2020 ja seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma)

·kolme hanketta (CCGeo, FirstBio2Shipping ja HELEXIO Line) on saanut tukea myös muista EU:n välineistä, kuten NER300-ohjelmasta, Life-ohjelmasta ja Verkkojen Eurooppa ‑välineen liikennealaa koskevasta ehdotuspyynnöstä.

Lisäksi seitsemästä tuetusta suurhankkeesta viisi (Kairos@C, BECCS@STHLM, K6, HYBRIT ja SHARC) on jo saanut tai pyrkii saamaan rahoitustukea kansallisilta tai alueellisilta viranomaisilta. Rahoitustuki voi olla SEUT-sopimuksen 107 artiklassa tarkoitettua valtiontukea. Komissiolla on yksinomainen toimivalta arvioida valtiontukitoimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille, ja jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisesta tuesta SEUT-sopimuksen 108 artiklan mukaisesti.

2.5.5 Puhtaan teknologian ratkaisuja koskevan tietämyksen jakaminen

Jotta voidaan varmistaa kustannusten aleneminen ja puhtaiden teknologioiden nopeampi kaupallistaminen kaikkialla Euroopassa, innovaatiorahastosta tuetaan puhtaan teknologian ratkaisuja koskevan tietämyksen jakamista hankkeiden ja sidosryhmien kesken.

Delegoidussa asetuksessa edellytetään, että avustussopimusten ehtona on, että avustuksen saaja jakaa tietämystä. Hanke-ehdotuksen tekijän on toimitettava hakemusvaiheessa tietämyksenjakosuunnitelma, joka kattaa koko hankesyklin. Nämä tietämyksen jakamista koskevat vaatimukset ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan turvata yleinen etu ja samalla kunnioittaa kaupallisesti arkaluonteisten tietojen salassapitoa. Lisäksi ne helpottavat demonstroitujen teknologioiden yleistymistä markkinoilla ja pienentävät riskejä siirryttäessä vähähiilisten tuotteiden laajamittaiseen tuotantoon ja käyttöön. Tietämyksen jakaminen on aloitettava heti, kun avustus on myönnetty, jotta voidaan kerätä kokemuksia haasteista kriittisessä vaiheessa avustuksen myöntämisen ja maksuedellytysten täyttymisen välillä tai maksuedellytysten täyttymisen ja toiminnan aloittamisen välillä sekä strategioita haasteiden voittamiseksi. Tuettujen hankkeiden odotetaan toimittavan ensimmäiset tietämyksenjakoraportit vuosina 2022–2023. Kun toiminta on käynnistynyt, tietämyksenjakotoimien painopiste siirtyy hankkeiden tekniseen käyttöönottoon.

Vuosina 2020 ja 2021 järjestettiin menestyksekkäästi yli kymmenen virtuaalista tapahtumaa, joilla autettiin kaikentyyppisiä sidosryhmiä saamaan parempi käsitys puhtaan teknologian ratkaisujen nykyisestä ja mahdollisesta kehityksestä EU:ssa. Näihin kuuluivat esimerkiksi innovatiivisia puhtaan teknologian hankkeita koskeva tietämyksenjakotapahtuma ”From NER300 to the Innovation Fund” 27 , puhtaan teknologian rahoitusta käsittelevät konferenssit 28 , verkkoseminaarit rahaston hakuprosessista ja saaduista kokemuksista 29 sekä vuoden 2020 kestävän energian teemaviikon aikana järjestetty innovaatiorahastoa yleisesti esittelevä tapahtuma. Komissio järjesti säännöllisesti innovaatiorahastoa käsittelevän asiantuntijaryhmän kokouksia, joissa keskusteltiin jäsenvaltioiden ja teollisuuden edustajien kanssa rahaston täytäntöönpanosta ja tulevista suuntaviivoista. Lisäksi ilmastotoimien pääosasto ja/tai CINEA osallistuivat useisiin kolmansien osapuolten järjestämiin tapahtumiin lisätäkseen tietoa ja tietoisuutta rahastosta.

2.6 Asetuksen (EU) N:o 1031/2010 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu uudelleentarkastelu

Asetuksen (EU) N:o 1031/2010 (huutokauppa-asetus) 24 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaan komissio tarkastelee joka toinen vuosi uudelleen innovaatiorahastoa varten huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää ja kiinnittää erityistä huomiota ”tulevia ehdotuspyyntöjä varten saatavilla olevaan tukeen, hankekehitystukeen käytettävissä olevaan innovointirahaston tuen enimmäismäärään, siihen innovointirahaston tuen osaan sisältyvään määrään, jonka komissio varaa pienimuotoisille hankkeille, rahoitusta saaville hankkeille varattuun tukeen sekä maksu- ja takaisinperintäasteeseen”. 

Tämä kertomuksen osa on ensimmäinen tällainen tarkastelu.

Kuhunkin ehdotuspyyntöön käytettävissä oleva määrä, mukaan lukien hankekehitystukeen käytettävissä oleva enimmäismäärä, määritetään erikseen kussakin rahoituspäätöksessä ja ehdotuspyynnössä. Seuraavassa kaaviossa esitetään yhteenveto vuoden 2020 rahoituspäätöksestä 30 .

Kaavio 12: Vuoden 2020 rahoituspäätös 

Seuraavassa kaaviossa esitetään kummankin ehdotuspyynnön määrärahoista myönnettyjen avustusten ja hankekehitystuen kokonaismäärät.

Kaavio 13: Avustusten ja hankekehitystuen määrät kummankin ehdotuspyynnön osalta

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto innovaatiorahastoa varten huutokaupattujen päästöoikeuksien määrästä vuosina 2020 ja 2021 sekä innovaatiorahaston tilillä toukokuun 2022 puolivälissä käytettävissä olleista varoista (euroina).

Käytettävissä olevat varat sisältävät määrät, jotka on sidottu hankkeisiin, joille on myönnetty avustuksia kahden ensimmäisen ehdotuspyynnön määrärahoista. Innovaatiorahaston tukemille hankkeille ei ole vielä suoritettu maksuja.

Kaiken kaikkiaan innovaatiorahaston päästöoikeuksien huutokauppatahti vastaa puhtaan teknologian hankkeiden tarpeisiin. REPowerEU-suunnitelman puitteissa päätettiin, että komissio kaksinkertaistaa tänä syksynä innovaatiorahaston vuoden 2022 suuria hankkeita koskevaan ehdotuspyyntöön käytettävissä olevan rahoituksen noin kolmeen miljardiin euroon. Lisäksi perustetaan erityisiä REPowerEU-ikkunoita, joilla tuetaan 1) sähköistämistä ja vetysovelluksia teollisuudessa, 2) puhtaan teknologian valmistusta ja 3) keskisuuria pilottihankkeita erittäin innovatiivisten ratkaisujen validoimiseksi.

3 Päätelmät ja jatkotoimet

Rahaston kaksi ensimmäistä ehdotuspyyntöä herättivät suurta kiinnostusta yrityksissä, ja haetun rahoituksen määrä ylitti selvästi kunkin ehdotuspyynnön käytettävissä olevat määrärahat, mikä johti tiukkaan kilpailuun puhtaan teknologian hankkeiden välillä. Tämä osoittaa, että rahaston seuraavien ehdotuspyyntöjen määrärahoista mahdollisesti tuettavien puhtaan teknologian hankkeiden pohja on vahva ja monipuolinen, ja siksi määrärahoja olisi syytä kasvattaa. Kolmas suuria hankkeita koskeva ehdotuspyyntö on tarkoitus käynnistää syksyllä 2022.

Pienimuotoisia hankkeita koskevilla pyynnöillä on ainutlaatuinen rooli, sillä niillä tuetaan hankkeita, joiden pääomamenot ovat pienemmät (2,5–7,5 miljoonaa euroa) mutta joilla kuitenkin on potentiaalia vähentää hiilidioksidipäästöjä uusilla aloilla ja pienemmissä EU-maissa. Toinen pienimuotoisia hankkeita koskeva ehdotuspyyntö käynnistettiin 31. maaliskuuta 2022. Sen määrärahat ovat 100 miljoonaa euroa, ja hankehakemuksia voi jättää 31. elokuuta 2022 saakka.

Jo kahdella ensimmäisellä ehdotuspyynnöllä ja hankekehitystuella innovaatiorahasto on pystynyt tukemaan hankkeita kaikilla tukikelpoisilla aloilla ja kaikissa tukikelpoisissa maissa. Rahastolla on useita välineitä, joilla edistetään edelleen tuettujen hankkeiden maantieteellistä ja alojen välistä tasapainoa. Lisäksi Euroopan investointipankki tarjoaa lupaaville mutta vielä keskeneräisille hankkeille erityistä hankekehitysapua, ja hakijoiden tukena on myös kansallisten yhteyspisteiden verkosto, ehdotuspyyntöjä koskeviin kysymyksiin vastaava neuvontapalvelu, useita kohdennettuja verkkoseminaareja ja tiedotuspäiviä sekä itsearviointilomake. Nämä välineet ovat osoittautuneet hyödyllisiksi, kun yritykset valmistelevat hakemuksiaan. Komissio jatkaa näiden välineiden kehittämistä ja hyödyntämistä parantaakseen rahaston maantieteellistä ja alojen välistä tasapainoa.

Hallinnoinnin osalta vastuualueiden selkeä määrittely Euroopan komission, CINEAn, Euroopan investointipankin ja jäsenvaltioiden välillä ja näiden tahojen välinen yhteistyö ovat mahdollistaneet innovaatiorahaston tehokkaan täytäntöönpanon suunnitellussa aikataulussa.

REPowerEU-tiedonannossa 31 todetaan, että innovaatiorahasto on yksi keskeisistä välineistä, joilla voidaan nopeuttaa teollisuuden hiilestä irtautumista. Tätä voitaisiin edistää kolmella tavalla:

Ensinnäkin korkeammasta hiilidioksidipäästöjen hinnasta saadut suuremmat tulot mahdollistaisivat ehdotuspyyntöjen määrärahojen kasvattamisen. Ensimmäisten ehdotuspyyntöjen perusteella kehitteillä olevien hankkeiden määrä osoittaa, että markkinat pystyvät ottamaan vastaan määrärahojen lisäyksen. Samalla on kuitenkin varmistettava, että rahoitusta saavat vain erittäin innovatiiviset, vaikutuksiltaan merkittävät ja markkinoille valmiit hankkeet.

Toiseksi innovaatiorahasto voisi laajentaa puhtaan teknologian hankkeiden tukemiseen tarkoitettujen välineiden valikoimaa. Esimerkiksi erityisiä teknologiakoreja koskeva EU:n laajuinen tarjouskilpailumekanismi (esim. hinnanerosopimukset tai hiilen hinnanerosopimukset) saattaisi olla tehokas väline edistämään vähähiilisten ratkaisujen tuotantoa ja kustannustehokasta käyttöönottoa. Komissio on jo ehdottanut tällaista välinettä osana 55-valmiuspakettia.

Kolmanneksi innovaatiorahastossa voitaisiin keskittyä enemmän strategisiin painopisteisiin, kuten REPowerEU-suunnitelmassa 32 esitetään, samalla kuitenkin säilyttäen alhaalta ylöspäin suuntautuvan ja huippuosaamiseen perustuvan lähestymistavan.

(1)

Hiilen hinnan mukaan; varojen määrä on arvioitu käyttämällä hiilen hintana 75:tä euroa hiilidioksiditonnilta.

(2)

  EU:n talous ja yhteiskunta kohti ilmastotavoitteiden saavuttamista (europa.eu) .

(3)

Komission asetus (EU) N:o 1031/2010, annettu 12 päivänä marraskuuta 2010, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokaupan ajoituksesta, hallinnoinnista ja muista näkökohdista (EUVL L 302, 18.11.2010, s. 1),  EUR-Lex - 02010R1031-20191128 - FI - EUR-Lex (europa.eu) .

(4)

  Policy development (europa.eu) (politiikan kehittäminen ottamalla mukaan myös sidosryhmät).

(5)

  First Innovation Fund call for large-scale projects: 311 applications for the EUR 1 billion EU funding for clean tech projects .

(6)

  First Innovation Fund call for small-scale projects: 232 applications for the EUR 100 million EU funding for small clean tech projects .

(7)

  Suuria hankkeita koskeva verkkoseminaari ja pienimuotoisia hankkeita koskeva verkkoseminaari (europa.eu).

(8)

  policy_innovation-fund_best_practice_en_0.pdf (europa.eu) .

(9)

Delegoidussa asetuksessa sallitaan suuria hankkeita koskevien ehdotuspyyntöjen toteuttaminen yhdessä tai kahdessa vaiheessa, kun taas pienimuotoisia hankkeita koskevat ehdotuspyynnöt on toteutettava yhdessä vaiheessa. Ensimmäinen suuria hankkeita koskeva ehdotuspyyntö toteutettiin kahdessa vaiheessa.

(10)

Saaduista 232 hakemuksesta kaksi jätettiin arvioimatta.

(11)

  Statistics of the proposals received for the first large-scale call of the Innovation Fund in October 2020.docx (europa.eu)

(12)

  policy_funding_innovation-fund_large-scale_successful_projects_en.pdf (europa.eu)

(13)

  policy_innovation-fund_lsc_statistics_en_0.pdf (europa.eu)

(14)

  Pienimuotoiset hankkeet (europa.eu)

(15)

Innovaatiorahaston yhteydessä ’maksuedellytysten täyttymisellä’ tarkoitetaan hankkeen kehityssyklin ajankohtaa, jona kaikki hanke- ja rahoitussopimukset on allekirjoitettu ja kaikki niihin sisältyvät edellytykset on täytetty.

(16)

Tiedot perustuvat hakulomakkeeseen, ja niitä mukautetaan tarvittaessa hankekoordinaattoreiden viimeisimpien tietojen perusteella.

(17)

  https://ec.europa.eu/clima/eu-action/funding-climate-action/innovation-fund/project-development-assistance_en  

(18)

Näistä 14 suurta hanketta allekirjoitti hankekehitystukea koskevan sopimuksen EIP:n kanssa ja yksi hanke vetäytyi prosessista.

(19)

  Kansalliset yhteyspisteet (europa.eu) .

(20)

  https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/docs/2021-2027/innovfund/wp-call/wp_innovfund-2020_en.pdf  

(21)

Vetyyn perustuva suorapelkistysraudan tuotanto.

(22)

EIP, Relevance of Thematic Impact Finance for Innovation Fund eligible projects (IFEG:n kahdeksannessa kokouksessa 6.7.2021 pidetty esitys). Saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/clima/system/files/2021-07/20210706_ifeg_4_en.pdf  

(23)

Innovaatiorahastoon liittyvistä toimista 19. lokakuuta 2021 annettu komission päätös C(2021) 7404 , joka toimii vuoden 2021 rahoituspäätöksenä ja päätöksenä toisen ehdotuspyynnön käynnistämisestä, ja sen liite .

(24)

  https://www.breakthroughenergy.org/scaling-innovation/catalyst  

(25)

  EU-Catalyst Partnership: Request for proposals of pioneering green technology projects is launched | Euroopan komissio (europa.eu)

(26)

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman perustamisesta 28 päivänä huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 liitteessä IV olevassa 15 kohdassa käsitellään innovaatiorahaston ja Horisontti Eurooppa -ohjelman välisiä synergioita. Vastaavasti puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman perustamisesta 10 päivänä toukokuuta 2021 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2021/764 liitteessä I olevassa 5.1 kohdassa todetaan, että innovaatiorahaston ja Horisontti Euroopan viidennen klusterin välinen täydentävyys on varmistettava.

(27)

  From NER 300 to the Innovation Fund: knowledge-sharing for innovative clean tech projects (europa.eu)

(28)

  First Financing Innovative Clean Tech virtual conference (europa.eu)   How can the Innovation Fund foster innovative clean tech small-scale projects? (europa.eu)
Delivering on the European Green Deal: Financing clean technology with the Innovation Fund (europa.eu) .

(29)

  Tapahtumat ja verkkoseminaarit (europa.eu) .

(30)

Komission päätös 2 päivänä heinäkuuta 2020 annetun päätöksen C(2020) 4352 muuttamisesta vuonna 2020 käynnistettävän pienimuotoisia hankkeita koskevan ehdotuspyynnön osalta .

(31)

COM(2022) 108 final, komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet.

(32)

COM(2022) 230 final, komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, REPowerEU-suunnitelma.