EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 15.12.2021

COM(2021) 805 final

2021/0423(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

metaanipäästöjen vähentämisestä energia-alalla ja asetuksen (EU) 2019/942 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2021) 432 final} - {SWD(2021) 459 final} - {SWD(2021) 460 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

(i) Parannetaan EU:ssa tuotettuun ja kulutettuun energiaan liittyviä tärkeimpiä metaanipäästöjen lähteitä koskevien tietojen tarkkuutta. Tavoitteena on varmistaa omaisuuserätason tietojen saatavuus ja päästömäärän luotettava määrittäminen ja siten lisätä mittausten tarkkuutta – mukaan lukien kasvihuonekaasujen inventaariotietojen raportointi ilmastonmuutosta koskevalle Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen sihteeristölle (UNFCCC) – sekä mahdollisuutta toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä niiden lieventämiseksi.

(ff)Varmistetaan metaanipäästöjen tehokkaampi vähentäminen koko energian toimitusketjussa EU:ssa. Tällä erityistavoitteella pyritään korjaamaan markkinoiden toimintapuutteita, jotka aiheuttavat sen, että yrityksissä ei vähennetä metaanipäästöjä tarpeeksi.

(ccc)Parannetaan tietojen saatavuutta, jotta voidaan tarjota kannustimia EU:hun tuotavaan fossiiliseen energiaan liittyvien metaanipäästöjen vähentämiseen. Koska suurin osa EU:ssa kulutettuun fossiiliseen energiaan liittyvistä metaanipäästöistä syntyy EU:n ulkopuolella, tällä erityistavoitteella pyritään asettamaan kannustimia metaanipäästöjen vähentämiseen kumppanimaissa lisäämällä markkinoiden avoimuutta.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Unioni on sisällyttänyt asetuksella (EU) 2021/1119 (eurooppalainen ilmastolaki) lainsäädäntöön tavoitteen koko talouden laajuisesta ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä ja vahvistanut myös kasvihuonekaasujen nettopäästöille (päästövähennysten jälkeen) unionin sisäisen sitovan vähennysvelvoitteen, joka on vähintään 55 prosenttia alle vuoden 1990 tason vuoteen 2030 mennessä.

Ehdotus perustuu unionin vuoden 2030 ilmastotavoitesuunnitelmaan ja sen vaikutustenarviointiin. Ilmastotavoitesuunnitelmassa osoitettiin mallinnettujen skenaarioiden perusteella, että nostettu ilmastotavoite, joka koskee kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämistä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, on toteutettavissa ja mahdollistaa sujuvan kehityspolun kohti ilmastoneutraaliutta vuonna 2050. Siinä korostetaan myös tarvetta lisätä metaanipäästöjen vähennyksiä.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa yhdistetään kattava joukko toisiaan vahvistavia toimenpiteitä ja aloitteita, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius unionissa vuoteen 2050 mennessä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa 2 todetaan, että kaasualan hiilestä irtautumista helpotetaan muun muassa puuttumalla energiaan liittyviin metaanipäästöihin. Komissio hyväksyi lokakuussa 2020 metaanipäästöjen vähentämistä koskevan EU:n strategian, jäljempänä ’metaanistrategia’, jossa esitetään toimenpiteitä metaanipäästöjen vähentämiseksi EU:ssa, myös energia-alalla, ja kansainvälisesti.

Öljyn ja fossiilisen kaasun etsinnän ja tuotannon, fossiilisen kaasun keräämisen, jalostuksen, siirron, jakelun ja maanalaisen varastoinnin sekä nestemäisen fossiilisen kaasun (LNG) terminaalien ja toiminnassa olevien, suljettujen tai hylättyjen hiilikaivosten tasolla syntyviä metaanipäästöjä ei säännellä erityisesti unionin tasolla.

Tällä hetkellä tarkistettavana olevassa direktiivissä 2010/75/EU, jäljempänä ’teollisuuspäästödirektiivi’, säännellään teollisuuslaitosten aiheuttamia epäpuhtauspäästöjä erityisesti asettamalla lupaehdoiksi päästöjen raja-arvot, jotka perustuvat parhaisiin käytettävissä oleviin tekniikoihin. Teollisuuspäästödirektiivi kattaa mineraaliöljyn ja -kaasun jalostuksen, mutta se ei kata fossiilisen kaasun tuotantoketjun alkupäätä, keskivaihetta ja loppupäätä (LNG, kaasun maanalainen varastointi, siirto ja jakelu) eikä kivihiilen louhintaa.

Teollisuuspäästödirektiiviin läheisesti liittyvässä asetuksessa (EY) N:o 166/2006 3 (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevasta eurooppalaisesta rekisteristä annettu asetus, jäljempänä ’E-PRTR-asetus’) edellytetään raportoimista maanalaisen kaivoslouhinnan ja siihen liittyvän toiminnan epäpuhtauksien päästöistä, kuten metaanipäästöistä, jos ne ylittävät kynnysarvon, joka on 100 000 kg/vuosi. Metaanipäästöjen mittaamisen osalta E-PRTR-ohjeiden 4 lisäyksessä 3 viitataan ISO-standardiin (ISP/TC 146/SC 1/WG 22), jota laaditaan parhaillaan. Myös E-PRTR-asetusta tarkistetaan parhaillaan. Teollisuuspäästödirektiivin ja E-PRTR-asetuksen tarkistuksessa otetaan huomioon tarve välttää kaksinkertainen sääntely. Tämä ehdotus täydentää siten näitä kahta säädöstä, koska se kattaa koko fossiilisen energian toimitusketjun metaanipäästöt.

Euroopan komissio hyväksyi 14 päivänä heinäkuuta 2021 joukon lainsäädäntöehdotuksia, joissa esitetään, miten se aikoo saavuttaa ilmastoneutraaliuden EU:ssa vuoteen 2050 mennessä. Niihin sisältyy myös välitavoite, joka koskee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tässä yhteydessä seuraavilla aloitteilla on asiaankuuluvat yhteydet metaanipäästöjen mittaamiseen ja vähentämiseen:

Asetuksessa (EU) 2018/842, jäljempänä ’taakanjakoasetus’, asetetaan jäsenvaltioiden maakohtaiset sitovat vuosittaiset kasvihuonekaasujen päästötavoitteet vuosiksi 2021–2030 aloille, joita ovat liikenne (ilman ilmailua), rakennukset, maatalous, jätteet, teollisuus ja ne energia-alan osat, jotka eivät kuulu EU:n nykyisen päästökauppajärjestelmän (ETS) piiriin. Metaani kuuluu sen soveltamisalaan myös 14 päivänä heinäkuuta 2021 hyväksytyssä tarkistamista koskevassa ehdotuksessa. Tämä aloite täydentää taakanjakoasetusta, jossa otetaan käyttöön metaanipäästöjen vähentämistä koskevia erityistoimenpiteitä, koska taakanjakoasetuksessa ei säädetä tällaisista toimenpiteistä vaan jätetään jäsenvaltioille jonkin verran liikkumavaraa siinä, miten vaaditut kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset saavutetaan parhaiten. Näillä toimenpiteillä autetaan jäsenvaltioita täyttämään tavoitteensa, ja ne voivat myös lisätä kustannustehokkuutta taakanjakoasetuksen tavoitteiden saavuttamisessa, koska taakanjakoasetuksessa jäsenvaltioille tarjotaan mahdollisuus keskinäiseen kauppaan.

Ehdotuksessa asetuksen (EU) 2018/841, jäljempänä ’LULUCF-asetus’, muuttamisesta osana 55-valmiuspakettia asetetaan EU:n yleinen tavoite hiilen poistamiselle luonnollisten nielujen avulla. Kansalliset tavoitteet edellyttävät, että jäsenvaltiot huolehtivat hiilinieluista ja laajentavat niitä. Ehdotuksessa määritellään myös unionin ilmastoneutraaliustavoite vuodeksi 2035 maankäytön, metsätalouden ja maatalouden aloilla, mukaan lukien maatalouden muut kuin hiilidioksidipäästöt eli metaanipäästöt.

Direktiivi (EU) 2018/2001, jäljempänä ’uusiutuvan energian direktiivi’, on EU:n tärkein uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämistä koskeva väline, jolla helpotetaan fossiilisten energialähteiden asteittaista korvaamista uusiutuvilla energialähteillä. Lisäksi se sisältää kasvihuonekaasujen vähennysten oletusarvot, mukaan lukien arviot biokaasun ja biometaanin tuotannon metaanihäviöistä, jotka voivat olla biokaasun ja biometaanin kestävyyden kannalta merkityksellisiä. Tuottajat voivat käyttää näitä oletusarvoja raportoidessaan tuotantonsa kasvihuonekaasusäästöistä osoittaakseen täyttävänsä uusiutuvan energian direktiivin kestävyysvaatimukset ja tarjotakseen epäsuoria kannustimia metaanipäästöjen vähentämiseen.

Sisätilojen lämmitys- ja jäähdytyslaitteiden metaanipäästöt sisältyvät useisiin ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskeviin säädöksiin, joissa säädetään tuotteiden, kuten kodinkoneiden, tieto- ja viestintätekniikan ja tekniikan ympäristönsuojelun tason parantamista koskevista säännöistä.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Pellolta pöytään -strategiassa 5 käsitellään useita maatalousalan haasteita. Komissio on perustanut asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on analysoida elinkaarenaikaisten metaanipäästöjen mittareita. Komissio laatii yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja jäsenvaltioiden kanssa katsauksen parhaista käytännöistä ja saatavilla olevista tekniikoista selvittääkseen ja edistääkseen innovatiivisten vähentämistoimenpiteiden laajempaa käyttöönottoa. Kannustaakseen maatiloja tekemään hiilitaselaskelmia komissio laatii vuoteen 2022 mennessä digitaalisen mallipohjan (”hiilinavigaattorin”) hiilen seurantaan ja ohjeet yleisistä menetelmistä kasvihuonekaasupäästöjen ja ‑poistumien laskentaa varten. Komissio edistää vuodesta 2021 lähtien päästövähennysteknologian käyttöönottoa edistämällä hiiltä sitovan viljelyn laajempaa hyödyntämistä jäsenvaltioissa ja niiden yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmissa. Komissio ehdottaa Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman vuosien 2021–2024 strategiseen suunnitelmaan kohdennettua tutkimusta eri tekijöistä, joiden avulla kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vaikuttavasti, keskittyen teknologiaan ja luontopohjaisiin ratkaisuihin sekä ruokavaliomuutoksiin johtaviin tekijöihin. Komissio harkitsee myös, että osa karjankasvatuksesta sisällytettäisiin teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan, mikä voisi osaltaan hillitä alan metaanipäästöjä.

Jätealan metaanipäästöt katetaan nykyisillä ja tulevilla suunnitelluilla ympäristölainsäädännön muutoksilla. Direktiivissä (EU) 2018/850, jäljempänä ’kaatopaikkadirektiivi’, kaatopaikkojen pitäjiä vaaditaan huolehtimaan, että kaatopaikkakaasu käytetään energian tuottamiseen tai käsitellään polttamalla. Kun kaatopaikkadirektiiviä tarkistetaan vuonna 2024, komissio harkitsee lisätoimia, joilla voidaan parantaa kaatopaikkakaasun käyttöä, minimoida sen haitalliset ilmastovaikutukset ja hyödyntää sen avulla mahdollisesti saatava energiansäästö. Lisäksi teollisuuspäästödirektiivin käynnissä olevassa tarkistuksessa harkitaan muun muassa kaatopaikkojen metaanipäästöjä koskevien parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden hyväksymistä. EU:n jätelainsäädäntöön tehtyihin viimeaikaisiin (2018) muutoksiin sisältyi velvoite alkaa kerätä biohajoava jäte erikseen vuoteen 2024 mennessä, ja muutosten myötä asetettiin uusi tavoite, jonka mukaan kaatopaikalle päätyvän jätteen osuus saa olla enintään kymmenen prosenttia vuonna 2035. Näiden muutosten seurauksena kaatopaikkojen metaanipäästöjen odotetaan vähenevän entisestään. Nykyisessä sääntelykehyksessä – yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevassa direktiivissä 6 ja puhdistamolietedirektiivissä 7 – kasvihuonekaasupäästöjä ei pyritä torjumaan erikseen jäteveden ja puhdistamolietteen käsittelyn ja käytön yhteydessä. Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin täytäntöönpano on kuitenkin auttanut ehkäisemään merkittäviä metaanipäästöjä, kun jätevedet on kerätty ja ne on käsitelty tehokkaissa keskitetyissä laitoksissa. Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevaa direktiiviä tarkistetaan parhaillaan. Puhdistamolietedirektiivissä säädetään jätevesilietteen käytöstä ympäristön ja erityisesti maaperän suojelemiseksi saastuneen lietteen haitallisilta vaikutuksilta, kun sitä käytetään maataloudessa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämän aloitteen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 194 artiklan 2 kohta, jossa annetaan unionille valtuudet säätää unionin energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Ehdotus koskee ainoastaan energia-alaa, ja sillä edistetään 194 artiklan 1 kohdassa esitettyjä unionin energiapoliittisia tavoitteita, erityisesti energiamarkkinoiden toimivuutta, yhdenmukaistamalla metaanin tarkkailu-, raportointi- ja vähennyssääntöjä, jotka edistävät ympäristön säilyttämistä ja parantamista.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotuksessa on asetettu huolellisesti tasapainoon toisaalta jäsenvaltioiden kansallisia korjaavia toimia, kannustimien asettamista teknologiselle innovoinnille tai erityisten resurssien tasosta päättämistä koskevan sääntelyn vapaus ja toisaalta tarve puuttua metaanipäästöjä koskeviin ongelmiin, jotka on ratkaistava unionin tasolla.

Kuten vaikutustenarvioinnin luvussa 6 kuvataan, ehdotukseen liittyvät kustannukset ja sääntelytaakka on pidetty mahdollisimman pieninä. Ehdotuksessa esitetyt toimenpiteet eivät ole laajempia kuin toimenpiteet, jotka ovat tarpeen havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Komission ja jäsenvaltioiden ennakoituja kustannuksia pidetään hyväksyttävinä, kun otetaan huomioon myös positiiviset taloudelliset nettovaikutukset, jotka liittyvät ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaaseen vähentämiseen.

•Säädöksen valinta

Asetus on tämän lainsäädäntöehdotuksen kannalta asianmukainen säädöstyyppi, koska siinä säädetään selvistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, joita ei voi eri jäsenvaltioissa saattaa eri tavalla osaksi kansallista lainsäädäntöä. Asetuksella varmistetaan, että oikeudellisia vaatimuksia sovelletaan samanaikaisesti koko unionissa, ja näin ollen sillä vältettäisiin tehottomuudet ja sääntelyyn liittyvät kustannukset tai rasitteet, joita voisi syntyä, jos metaanipäästöjen vähentämistä koskevat säännökset pantaisiin epäyhdenmukaisesti täytäntöön eri puolilla unionia.

Asetus on myös tarkoituksenmukainen väline suorien velvoitteiden asettamiseen talouden toimijoille ja kansallisille viranomaisille. Se olisi tarpeen, jotta niillä olisi selvästi velvoitteena määrittää raportin tiedot määrällisesti sekä todentaa tiedot ja toteuttaa metaanipäästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, mukaan lukien haitallisten teollisuuskäytäntöjen, kuten tuuletuksen ja soihdutuksen, asteittainen lopettaminen.

Yhdenmukaisten ja vertailukelpoisten tietojen saamiseksi on tärkeää yhdenmukaistaa mittaus- ja raportointivaatimukset. Tämä voidaan parhaiten tehdä asetuksella, mikä on osoitettu asiaan liittyvissä EU:n säädöksissä, kuten asetuksessa (EU) 2015/757 8 , asetuksessa (EY) 166/2006 ja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/2066 9 osoitetaan. Jos säädöstyypiksi valittaisiin direktiivi, tässä asiassa jäsenvaltioille jätetty harkintavalta olisi ristiriidassa vertailukelpoisten ja siten yhdenmukaistettujen tietojen tarpeen kanssa.

Asetus on myös lieventävien toimenpiteiden ja alan käytäntöjä koskevien rajoitusten kannalta tarkoituksenmukainen säädös, jolla voidaan varmistaa, että säännökset kohdistuvat suoraan yrityksiin ja että näissä käytännöissä vahvistetaan vähimmäistason tasapuoliset toimintaedellytykset.

Lisäksi asetuksella voidaan vastata metaanipäästöjen vähentämisen kiireelliseen tarpeeseen suoremmin ja tehokkaammin ilmastohätätilan ja unionin ilmastoneutraaliustavoitteen yhteydessä, kuten edellä 1 jaksossa todetaan.

Valitsemalla säädöstyypiksi asetus varmistetaan, että havaittuihin ongelmiin ja tavoitteisiin puututaan mahdollisimman vaikuttavasti, tehokkaasti ja oikeasuhteisesti. Siinä on asetettu huolellisesti tasapainoon toisaalta jäsenvaltioiden kansallisia korjaavia toimia, kannustimien asettamista teknologiselle innovoinnille tai erityisten resurssien tasosta päättämistä koskevan sääntelyn vapaus ja toisaalta tarve puuttua metaanipäästöjä koskeviin ongelmiin, jotka on ratkaistava unionin tasolla.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

•Vaikutustenarviointi

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotus sisältää useita vaatimuksia, joilla on vaikutusta talousarvioon. Ensinnäkin siinä vaaditaan, että Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER) laatii ja asettaa julkisesti saataville joka kolmas vuosi indikaattorit ja vastaavat viitearvot vertailukelpoisten hankkeiden metaanipäästöjen mittaamiseen, raportointiin ja vähentämiseen liittyvien yksikköinvestointikustannusten vertailua varten. ACER ei ole tähän mennessä käsitellyt verkonhaltijoiden kustannuksia metaanipäästöjen mittaamisen, raportoinnin ja vähentämisen vuoksi, mutta ACERin lisätehtävien ja niiden työmäärän arvioidaan riittävän kattamaan yhden ylimääräisen kokoaikavastaavan.

Toiseksi siinä vaaditaan, että unioni perustaa metaanin avoimuusfoorumin, jossa on tietoja fossiilisen energian tuomisesta unioniin ja jota päivitetään neljännesvuosittain, ylläpitää sitä sekä ottaa käyttöön maailmanlaajuisen metaanintarkkailuvälineen, jossa julkaistaan säännöllisesti energialähteistä peräisin olevien suurten metaanipäästöjen ilmaseurannan tulokset ja jota päivitetään kuukausittain. Komission lisätehtävien ja niiden työmäärän arvioidaan edellyttävän kahta ylimääräistä kokoaikaista toimea.

Rahoitusselvityksen 3 jaksossa esitetään ehdotuksen talousarviovaikutukset sekä tarvittavat henkilöstöresurssit ja hallinnolliset resurssit.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat ja tarkkailu-, arviointi- ja raportointijärjestelyt

EU:n ilmasto- ja energialainsäädäntö muodostaa yleisen kehyksen edistymiselle kohti EU:n tavoitteita ja sen seuraamiselle, ja sitä edistetään tällä ehdotuksella. Yleisestä kehyksestä säädetään eurooppalaisessa ilmastolaissa, ja yksityiskohtaisesta yhdennetystä tarkkailu- ja raportointikehyksestä säädetään energiaunionin hallinnosta annetussa asetuksessa. Kyseisen asetuksen yhteydessä kerätyt tiedot olisi asetettava julkisesti saataville sähköisellä alustalla, mukaan lukien indikaattorit, joilla seurataan edistymistä unionin energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Komissio tarkastaa viiden vuoden välein jäsenvaltioiden kansalliset politiikat ja toimenpiteet, joilla ne pyrkivät saavuttamaan taakanjakoasetuksen mukaiset tavoitteensa. Siksi ehdotukseen sisältyvien säännösten täytäntöönpanoa ja tehokkuutta seurataan myös taakanjakoasetuksen tavoitteiden saavuttamisen yhteydessä. Toimitettujen kansallisten tietojen laatua koskevien vakiintuneiden valvontamekanismien avulla voidaan myös arvioida tämän ehdotuksen säännösten tehokkuutta tietojen täsmällisyyden parantamisessa. Tähän liittyen energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetussa asetuksessa asetetaan kasvihuonekaasupäästöjä ja niihin liittyviä politiikkoja, toimenpiteitä ja ennusteita koskeville kansallisille ja unionin inventaariojärjestelmille vaatimukset, joissa vaaditaan niiden jatkuvaa parantamista. Tällaisten järjestelmien perustamista vaaditaan kansainvälisesti, ja niiden tarkoituksena on tukea kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien täytäntöönpanoa hiilestä irtautumista koskevan ulottuvuuden osalta.

Metaanipäästöihin kiinnitetään julkisesti yhä enemmän huomiota esimerkiksi tieteellisillä ja sidosryhmien kampanjoilla, joiden tarkoituksena on päästöjen tunnistaminen ja määrän määrittäminen. Tällainen julkinen valvonta, jota tuetaan lisäämällä satelliittitietojen tilan ja ajan erottelutarkkuutta, on arvokas resurssi ehdotuksen vaikutusten seurannassa ja täytäntöönpanon puutteiden tunnistamisessa.

Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten vastuulla on pääasiallisesti varmistaa säännösten soveltaminen tässä ehdotuksessa asetettujen velvoitteiden seurannassa ja arvioinnissa. Päästötietojen todentamisen osalta tässä ehdotuksessa säädetään riippumattomien akkreditoitujen todentajien roolista. Kansainvälinen metaanipäästöjen seurantakeskus 11 suorittaa toimitettujen metaanipäästötietojen lisätarkastuksia, mihin kuuluu mahdollisuus lisätä niihin ristiviittauksia muihin lähteisiin, kuten satelliittikuvantamiseen ja -tuotteisiin.

Komissio seuraa säädöksen täytäntöönpanoa tarkistamalla, että velvoitetut osapuolet soveltavat toimenpiteitä oikein, ja ryhtymällä tarvittaessa täytäntöönpanotoimiin. Ehdotukseen sisältyy uudelleentarkastelulauseke, jonka mukaan komissio antaa kertomuksen asetuksen arvioinnista ja uudelleentarkastelusta.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Asetusehdotus sisältää kuusi lukua, joissa on yhteensä 35 artiklaa.

1 luku – Yleiset säännökset

Tässä luvussa määritellään ehdotetun asetuksen soveltamisala ja siinä käytetyt tärkeimmät käsitteet. Siihen sisältyy myös säännös, joka koskee verkonhaltijoille asetuksen täytäntöönpanosta aiheutuneita kustannuksia.

2 luku – Toimivaltaiset viranomaiset ja riippumaton todentaminen

Tässä luvussa vahvistetaan asetuksen noudattamista koskevat säännökset 6 luvun seuraamuksia koskevien säännösten lisäksi. Siinä vahvistetaan toimivaltaisten viranomaisten tehtävät, erityisesti tarkastuksia ja valituksia koskevat säännöt, ja toiminnanharjoittajien raportoimien metaanipäästötietojen todentamiseen liittyvät riippumattomien akkreditoitujen todentajien tehtävät ja menettelyt.

3 luku – Metaanipäästöt öljy- ja kaasualalla

Tässä luvussa vahvistetaan toiminnanharjoittajien ja jäsenvaltioiden metaanipäästöjen mittaamista ja raportointia koskevat velvoitteet sekä metaanipäästöjen vähentämistä asiaankuuluvissa paikoissa koskevat velvoitteet.

4 luku – Metaanipäästöt hiilialalla

Tämä luku on jaettu kolmeen osaan seuraavasti: metaanipäästöjen tarkkailu ja raportointi toiminnassa olevissa kaivoksissa, metaanipäästöjen vähentäminen toiminnassa olevissa maanalaisissa kaivoksissa ja metaanipäästöjen vähentäminen suljetuissa ja hylätyissä maanalaisissa kaivoksissa.

Kussakin jaksossa vahvistetaan toiminnanharjoittajien ja jäsenvaltioiden metaanipäästöjen mittaamista ja raportointia koskevat velvoitteet sekä metaanipäästöjen vähentämistä asiaankuuluvissa paikoissa koskevat velvoitteet.

5 luku – Unionin ulkopuolella tapahtuvat metaanipäästöt

Tässä luvussa esitellään unionin ulkopuolella tapahtuvia metaanipäästöjä koskevat avoimuusvälineet: fossiilisten polttoaineiden tuojien velvoite tiedottaa metaanipäästöistä, avoimuusluettelo unionin yrityksistä sekä maista ja yrityksistä, jotka vievät fossiilista energiaa unioniin, mukaan lukien tiedot niiden kansainvälisistä raportointivelvoitteista metaanipäästöjen osalta sekä maailmanlaajuinen tarkkailuväline metaanipäästöjen suuruusluokan, toistuvuuden ja sijainnin paljastamiseksi maailmanlaajuisesti.

Lisäksi jotta voidaan ottaa huomioon fossiilisen energian tuonti unioniin, luvussa esitetään tuojien tietoja koskevat vaatimukset sekä komission oikeus esittää muuttamista koskevia lainsäädäntöehdotuksia tuojia koskevien tiukempien toimenpiteiden säätämisestä sitten, kun saatavilla on parempia maailmanlaajuisia tietoja metaanipäästöistä, ja varmistaen, että sovellettavia unionin kansainvälisiä velvoitteita noudatetaan.

6 luku – Loppusäännökset

Tässä luvussa säädetään erityisesti seuraamusjärjestelmästä: siinä todetaan, että seuraamusten määrääminen kuuluu kansalliseen toimivaltaan, mutta vahvistetaan seuraamuksia koskevat ohjaavat periaatteet, erityisesti seuraamusten vahvistamisperusteet, seuraamusten lajit, enimmäismääriä koskevat perusteet sekä mahdollisuus määrätä uhkasakkoja.

Se sisältää myös valtuutussäännökset delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä varten sekä uudelleentarkastelulausekkeen.

2021/0423 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

metaanipäästöjen vähentämisestä energia-alalla ja asetuksen (EU) 2019/942 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 194 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 12 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 13 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Maakaasun pääkomponentin, metaanin, ilmastonmuutosta voimistava vaikutus on hiilidioksidin jälkeen suurin, ja sen osuus lämpenemisestä on tällä hetkellä noin kolmannes.

(2)Vaikka metaani säilyy ilmakehässä lyhyemmän ajan (10–12 vuotta) kuin hiilidioksidi (satoja vuosia), sen kasvihuonevaikutus ilmastoon on molekyylitasolla merkittävämpi ja se edistää otsonin muodostumista. Otsoni on voimakas ilmansaaste, joka aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Metaanin määrä ilmakehässä on kasvanut maailmanlaajuisesti voimakkaasti viime vuosikymmenen aikana.

(3)Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman ja ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition hiljattaisten arvioiden mukaan vähentämällä metaanipäästöjä 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ensisijaisten kehitystavoitteiden mukaisten kohdennettujen toimenpiteiden ja lisätoimenpiteiden avulla maailman lämpenemistä voitaisiin vähentää 0,3 °C:lla vuoteen 2045 mennessä.

(4)Unionin kasvihuonekaasujen inventaariotietojen mukaan energia-alan arvioidaan olevan vastuussa 19 prosentista unionin metaanipäästöistä. Lukuun eivät sisälly unionin fossiilisen energian kulutukseen liittyvät metaanipäästöt, jotka syntyvät unionin ulkopuolella.

(5)Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa yhdistetään kattava joukko toisiaan vahvistavia toimenpiteitä ja aloitteita, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius unionissa vuoteen 2050 mennessä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa 14 todetaan, että kaasualan hiilestä irtautumista helpotetaan muun muassa puuttumalla energiaan liittyviin metaanipäästöihin. Komissio hyväksyi lokakuussa 2020 metaanipäästöjen vähentämistä koskevan EU:n strategian, jäljempänä ’metaanistrategia’, jossa esitetään toimenpiteitä metaanipäästöjen vähentämiseksi EU:ssa, myös energia-alalla, ja kansainvälisesti. Unioni on sisällyttänyt asetuksella (EU) 2021/1119 15 (eurooppalainen ilmastolaki) lainsäädäntöön tavoitteen koko talouden laajuisesta ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä ja vahvistanut myös kasvihuonekaasujen nettopäästöille (päästövähennysten jälkeen) unionin sisäisen sitovan vähennysvelvoitteen, joka on vähintään 55 prosenttia alle vuoden 1990 tason vuoteen 2030 mennessä. Tämän kasvihuonekaasupäästövähennysten tason saavuttamiseksi energia-alan metaanipäästöjä olisi vähennettävä noin 58 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2020 verrattuna.

(6)Metaanipäästöt sisältyvät unionin vuoden 2030 kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin, jotka on vahvistettu eurooppalaisessa ilmastolaissa, sekä asetuksen (EU) 2018/842 16 mukaisiin sitoviin kansallisiin päästöjen vähennystavoitteisiin. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa unionin tason oikeudellista kehystä, jossa säädettäisiin erityisistä toimenpiteistä ihmisen toiminnasta aiheutuvien metaanipäästöjen vähentämiseksi energia-alalla. Teollisuuden päästöistä annettu direktiivi 2010/75 17 kattaa mineraaliöljyn ja -kaasun jalostuksen metaanipäästöt mutta ei muita energia-alan toimia.

(7)Tässä yhteydessä tätä asetusta olisi sovellettava metaanipäästöjen vähentämiseen öljyn ja fossiilisen kaasun etsinnässä ja tuotannossa tuotantoketjun alkupäässä, fossiilisen kaasun keräämisessä ja jalostuksessa, kaasun siirrossa, jakelussa ja maanalaisessa varastoinnissa, nestemäisen fossiilisen kaasun (LNG) terminaaleissa, maanalaisissa hiilikaivoksissa ja avohiilikaivoksissa sekä suljetuissa ja hylätyissä maanalaisissa hiilikaivoksissa.

(8)Öljy-, kaasu- ja hiilialojen metaanipäästöjen tarkkaa mittaamista, raportoimista ja todentamista ja näiden päästöjen vähentämistä – muun muassa vuotojen tunnistus- ja korjauskartoituksilla ja tuuletuksen ja soihdutuksen rajoituksilla – koskevat säännöt olisi vahvistettava asianmukaisessa unionin oikeudellisessa kehyksessä. Tällaiseen kehykseen olisi sisällyttävä säännöt, joilla lisätään avoimuutta fossiilisen energian tuonnissa unioniin ja parannetaan siten kannustimia metaanin vähennysratkaisujen laajempaan käyttöön kaikkialla maailmassa.

(9)Tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattaminen edellyttää todennäköisesti säänneltyjen toiminnanharjoittajien investointeja, ja tällaisiin investointeihin liittyvät kustannukset olisi otettava huomioon tariffien vahvistamisessa, jollei tehokkuusperiaatteista muuta johdu.

(10)Kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä vähintään yksi toimivaltainen viranomainen, joka valvoo, että toiminnanharjoittajat tosiasiallisesti noudattavat tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita, ja ilmoitettava komissiolle tällaisesta nimeämisestä ja mahdollisista siihen liittyvistä muutoksista. Nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattaminen. Koska energia-alan toimet ja metaanipäästöt ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä keskenään ja komission kanssa. Tässä yhteydessä komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi muodostettava yhdessä tätä asetusta soveltavien viranomaisten verkosto, joka edistää tiivistä yhteistyötä tarvittavin järjestelyin tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja kuulemisten mahdollistamiseksi.

(11)Tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden sujuvan ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio tukee jäsenvaltioita teknisen tuen välineellä 18 , joka tarjoaa räätälöityä teknistä asiantuntemusta uudistusten suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, mukaan lukien uudistukset, jotka edistävät metaanipäästöjen vähentämistä energia-alalla. Tekninen tuki käsittää esimerkiksi hallinnollisten valmiuksien vahvistamisen, lainsäädäntökehysten yhdenmukaistamisen ja asiaankuuluvien parhaiden käytäntöjen jakamisen.

(12)Toiminnanharjoittajien olisi tehtäviensä suorittamisen varmistamiseksi annettava toimivaltaisille viranomaisille kaikki tarvittava apu. Lisäksi toiminnanharjoittajien olisi toteutettava kaikki toimivaltaisten viranomaisten määrittämät tarvittavat toimenpiteet toimivaltaisten viranomaisten määrittämässä määräajassa tai muussa toimivaltaisten viranomaisten kanssa sovitussa määräajassa.

(13)Tärkeimpänä toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä olevana mekanismina olisi oltava tarkastusten, kuten asiakirjojen ja tiedostojen tarkastus, päästömittaukset ja paikalla tehtävät tarkastukset. Tarkastuksia olisi tehtävä säännöllisesti toimivaltaisten viranomaisten suorittaman ympäristöriskin arvioinnin perusteella. Lisäksi olisi tehtävä tarkastuksia, joilla tutkitaan perusteltuja valituksia ja säännösten noudattamatta jättämisiä ja varmistetaan, että osat korjataan tai vaihdetaan tämän asetuksen mukaisesti. Jos toimivaltaiset viranomaiset toteavat, että tämän asetuksen vaatimuksia on rikottu vakavasti, niiden olisi annettava ilmoitus korjaavista toimista, jotka toiminnanharjoittajan on toteutettava. Toimivaltaisten viranomaisten olisi pidettävä tarkastuksista kirjaa, ja asianmukaiset tiedot olisi asetettava saataville Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY 19 mukaisesti.

(14)Koska jotkin metaanipäästölähteet ovat lähellä kaupunki- tai asuinalueita, luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, joille aiheutuu haittaa tämän asetuksen rikkomisesta, olisi voitava tehdä asianmukaisesti perusteltu valitus toimivaltaisille viranomaisille. Valituksen tekijälle olisi tiedotettava menettelystä ja tehdyistä päätöksistä, ja hänen olisi saatava lopullinen päätös kohtuullisessa ajassa valituksen jättämisestä.

(15)Vankka todentamiskehys voi parantaa raportoitujen tietojen uskottavuutta. Lisäksi metaanipäästöjen mittausten yksityiskohtaisuus ja tekninen monimutkaisuus edellyttävät toiminnanharjoittajien ja kaivostoiminnan harjoittajien raportoimien metaanipäästötietojen asianmukaista todentamista. Vaikka itse suoritettava todentaminen on mahdollista, kolmannen osapuolen suorittamalla todentamisella varmistetaan suurempi riippumattomuus ja avoimuus. Lisäksi se mahdollistaa yhdenmukaistetun toimivallan ja asiantuntemuksen tason, joka ei välttämättä ole kaikkien julkisten tahojen käytettävissä. Todentajien olisi oltava akkreditointielimen akkreditoimia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 mukaisesti. Riippumattomien akkreditoitujen todentajien olisi näin ollen varmistettava, että toiminnanharjoittajien ja kaivostoiminnan harjoittajien laatimat päästöraportit ovat virheettömiä ja tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisia. Niiden olisi arvioitava päästöraporteissa olevia tietoja tarkastelemalla niiden luotettavuutta, uskottavuutta ja tarkkuutta suhteessa riippumattomien elimien laatimiin ja komission soveltamiin ilmaisiin ja julkisesti saatavilla oleviin eurooppalaisiin tai kansainvälisiin standardeihin. Komissiolle olisi sen vuoksi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä tällaisten eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien ottamiseksi käyttöön ja soveltamisen vahvistamiseksi. Todentajat ovat eri tahoja kuin toimivaltaiset viranomaiset, ja niiden olisi oltava riippumattomia toiminnanharjoittajista ja kaivostoiminnan harjoittajista, joiden olisi annettava niille kaikki tarvittava apu todentamistoimien suorittamisen mahdollistamiseksi tai helpottamiseksi, erityisesti tiloihin pääsyn sekä asiakirjojen ja tiedostojen esittämisen osalta.

(16)Toimivaltaisille viranomaisille toimitettujen päästöraporttien tiedot olisi toimitettava komissiolle kansainväliselle metaanipäästöjen seurantakeskukselle (IMEO) annettavan todentamistehtävän vuoksi, erityisesti tietojen keruu- ja analysointimenetelmien sekä yritysten raportoimansa päästömäärän määrittämiseen käyttämien menetelmien ja tilastoprosessien todentamista varten. Tätä koskevat vertailuperusteet voivat sisältää OGMP:n standardeja ja ohjeasiakirjoja. IMEOn tuottamat tiedot olisi asetettava yleisön saataville, ja komission olisi käytettävä näitä tietoja metaanipäästöjen mittauksessa, raportoinnissa ja todentamisessa havaittujen puutteiden korjaamiseen.

(17)Unioni perusti IMEOn lokakuussa 2020 yhteistyössä Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman, ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition ja Kansainvälisen energiajärjestön kanssa, ja sen toiminta käynnistettiin G20-huippukokouksessa lokakuussa 2021. IMEOlle on annettu tehtäväksi kerätä, sovittaa yhteen, todentaa ja julkaista maailmanlaajuista tietoa ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä. IMEO on osa Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelmaa, jonka kanssa Euroopan unioni teki yhteisymmärryspöytäkirjan. Sen rooli on energia-alan metaanipäästötietojen todentamisen kannalta ratkaisevan tärkeä, ja sille annettujen todentamistehtävien toteuttamiseksi olisi luotava asianmukaiset suhteet. Koska IMEO ei ole unionin elin eikä siihen sovelleta unionin lainsäädäntöä, on olennaisen tärkeää säätää, että IMEO toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen suojaamiseksi.

(18)Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) ja Pariisin sopimuksen osapuolena unionin on laadittava ihmisen toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä vuosittain inventaarioraportti, joka on kooste jäsenvaltioiden kansallisista kasvihuonekaasuinventaarioista ja laadittu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) hyväksymien hyvien käytäntöjen mukaisesti.

(19)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1999 21 edellytetään, että jäsenvaltiot raportoivat komissiolle kasvihuonekaasuinventaariota koskevat tiedot ja kansalliset ennusteensa. Asetuksen (EU) 2018/1999 17 artiklan 2 kohdan mukaan raportointi on tehtävä UNFCCC:n raportointiohjeiden mukaisesti. Se perustuu usein oletuspäästökertoimiin suorien lähdetason mittausten sijaan, mikä aiheuttaa epävarmuutta päästöjen alkuperän, tiheyden ja suuruusluokan suhteen.

(20)UNFCCC:n raportointimääräysten nojalla raportoidut maakohtaiset tiedot toimitetaan UNFCCC:n sihteeristölle IPCC:n ohjeita noudattaen raportoinnin eri tasojen mukaisesti. Tässä yhteydessä IPCC ehdottaa yleensä korkeamman tason menetelmien käyttöä silloin, kun on kyse päästölähteistä, jotka vaikuttavat merkittävästi maan kasvihuonekaasuinventaarioon absoluuttisen tason, suuntauksen tai epävarmuustekijän osalta.

(21)Tässä taso edustaa menetelmien monimutkaisuuden tasoa. Käytettävissä on kolme tasoa: 1. tason menetelmissä käytetään yleensä IPCC:n oletuspäästökertoimia ja edellytetään yksinkertaisimpia, vähiten eriteltyjä toimintotietoja. Korkeammilla tasoilla käytetään yleensä kehittyneempiä menetelmiä ja lähde-, teknologia-, alue- tai maakohtaisia päästökertoimia, jotka perustuvat usein mittauksiin ja edellyttävät yleensä tarkemmin eriteltyjä toimintotietoja. Erityisesti 2. tasolla edellytetään, että käytetään maakohtaisia päästökertoimia oletuskertoimien sijasta, kun taas 3. tasolla edellytetään laitoskohtaisia tietoja tai mittauksia ja sovelletaan perusteellista, alhaalta ylös suuntautuvaa arviointia lähdetyypeittäin yksittäisen laitoksen tasolla. Eteneminen 1. tasolta 3. tasolle tarkoittaa metaaniin liittyvien päästöjen mittausten varmuuden lisääntymistä. 22  

(22)Jäsenvaltioilla on erilaisia käytäntöjä siinä, millä tasolla ne raportoivat energiaan liittyvistä metaanipäästöistään UNFCCC:lle. Suurista päästölähteistä raportoiminen 2. tasolla on IPCC:n raportointiohjeiden mukaista, koska 2. tason katsotaan olevan korkeamman tason menetelmä. Näin ollen arviointimenetelmät ja energiaan liittyvien metaanipäästöjen raportointi vaihtelevat eri jäsenvaltioissa, ja useissa jäsenvaltioissa hiilestä, kaasusta ja öljystä peräisin olevista metaanipäästöistä raportointi alimmalla, 1. tasolla on edelleen hyvin yleistä.

(23)Tällä hetkellä monissa maissa metaanipäästömäärien määrittämisen ja vähentämisen tärkein toimintatapa ovat edelleen teollisuusvetoiset, toimialajohtoiset aloitteet. Yksi keskeinen energia-alan johtama aloite on öljy- ja kaasualan metaanipäästöjä koskeva kumppanuus, jäljempänä ’OGMP’. Se on Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) ja ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition (CCAC) vuonna 2014 metaanipäästöjen mittaamista ja raportointia varten perustama vapaaehtoinen aloite, jonka johtokunnassa komissio on edustettuna. OGMP:ssä keskitytään sellaisten parhaiden käytäntöjen luomiseen, joilla voidaan parantaa metaanipäästömäärien määritystä ja hallintaa koskevien maailmanlaajuisten tietojen saatavuutta ja edistää metaanipäästöjen vähentämistoimia. Tähän mennessä OGMP:hen on liittynyt yli 60 yritystä, jotka kattavat 30 prosenttia maailman öljyn ja kaasun tuotannosta ja omaisuuseristä viidellä mantereella. OGMP:n työ standardien ja menetelmien kehittämiseksi koskee hallituksia, kansalaisyhteiskuntaa ja yrityksiä. OGMP 2.0 ‑kehys on dynaamisen metaanipäästöstandardin uusin iteraatio ja voi muodostaa sopivan luotettaviin tieteellisiin standardeihin perustuvan perustan metaanipäästöstandardeille.

(24)Tätä taustaa vasten on parannettava metaanipäästöjä koskevien raportoitujen tietojen mittausta ja laatua, myös unionissa tuotettuun ja kulutettuun energiaan liittyvien metaanipäästöjen tärkeimpiä lähteitä koskevien. Lisäksi olisi varmistettava lähdetason tietojen saatavuus ja luotettava päästömäärien määritys, mikä lisää raportoinnin luotettavuutta ja mahdollistaa asianmukaiset vähentämistoimenpiteet.

(25)Jotta mittaaminen ja raportointi olisi tehokasta, öljy- ja kaasuyhtiöt olisi velvoitettava mittaamaan metaanipäästöt, raportoimaan niistä lähteittäin ja saattamaan yhdistetyt tiedot jäsenvaltioiden saataville, niin että jäsenvaltiot voivat parantaa inventaarioraportointinsa tarkkuutta. Lisäksi yritysten raportoimat tiedot olisi todennettava tehokkaasti ja raportointi olisi järjestettävä vuosittain toiminnanharjoittajien hallinnollisen taakan minimoimiseksi.

(26)Tämä asetus perustuu OGMP 2.0 -kehykseen siltä osin kuin se täyttää johdanto-osan 24 ja 25 kappaleessa tarkoitetut perusteet, jotta voidaan edistää luotettavien ja tarkkojen tietojen keräämistä, jotka olisivat riittävä perusta metaanipäästöjen seuraamiselle, ja tarvittaessa kehittää lisätoimia metaanipäästöjen vähentämiseksi edelleen.

(27)OGMP 2.0 -kehyksessä on viisi raportointitasoa. Lähdetason raportointi alkaa tasolta 3, jota pidetään vertailukelpoisena UNFCCC:n 3. tason kanssa. Sillä sallitaan yleisten päästökertoimien käyttö. OGMP 2.0 -kehyksen tason 4 raportointi edellyttää lähdetason metaanipäästöjen suoria mittauksia. Sillä sallitaan erityisten päästökertoimien käyttö. OGMP 2.0 -kehyksen tason 5 raportointi edellyttää täydentävien laitostason mittausten lisäämistä. OGMP 2.0 -kehyksessä edellytetään myös, että yritykset raportoivat metaanipäästöjen suorista mittauksista kolmen vuoden kuluessa siitä, kun ne ovat liittyneet OGMP 2.0 -kehykseen yritysten hallinnassa olevien omaisuuserien osalta ja viiden vuoden kuluessa muiden kuin yritysten hallinnassa olevien omaisuuserien osalta. OGMP 2.0 -kehyksessä lähdetason raportointia koskevan lähestymistavan pohjalta ja ottaen huomioon, että suuri osa unionin yrityksistä oli liittynyt OGMP 2.0 -kehykseen jo vuonna 2021, unionin toiminnanharjoittajien olisi toimitettava lähdetason suorien päästömittaustensa tiedot 24 kuukauden kuluessa toiminnassa olevien omaisuuserien osalta ja 36 kuukauden kuluessa ei-toiminnassa olevien omaisuuserien osalta. Määrien lähdetason määrityksen lisäksi niiden laitostason määritys mahdollistaa lähdetason arvioiden arvioinnin, todentamisen ja yhteensovittamisen laitoksittain koottuina, mikä lisää luottamusta päästöraportointiin. Samoin kuin OGMP 2.0 -kehyksessä tässä asetuksessa edellytetään laitostason mittauksia lähdetason mittausten yhteensovittamiseksi.

(28)Unionin kasvihuonekaasuinventaarion tietojen mukaan yli puolet kaikista suorista energia-alan metaanipäästöistä johtuu päästöjen tahattomasta vapautumisesta ilmakehään. Öljyyn ja kaasuun liittyvistä metaanipäästöistä suurin osa on tahattomia.

(29)Metaanin tahattomia vuotoja ilmakehään voi tapahtua porauksen, louhinnan, käsittelyn, varastoinnin, siirron ja loppukäyttäjille jakelun aikana. Niitä voi tapahtua myös ei-toiminnassa olevissa öljy- tai kaasulähteissä. Osa päästöistä johtuu teknisten osien, kuten liittimien, laippojen ja venttiilien, vioista tai tavanomaisesta kulumisesta tai esimerkiksi onnettomuuksissa vaurioituneista osista. Myös korroosio tai vauriot voivat aiheuttaa vuotoja painelaitteiden seinissä.

(30)Metaanin tuuletus on yleensä tarkoituksellista, ja sitä tehdään tähän tarkoitukseen suunnitelluissa prosesseissa tai toiminnoissa ja laitteissa, mutta se voi olla myös tahatonta, kuten toimintahäiriötilanteessa.

(31)Näiden päästöjen vähentämiseksi toiminnanharjoittajien olisi toteutettava kaikki käytettävissään olevat toimenpiteet metaanipäästöjen minimoimiseksi toiminnassaan.

(32)Tarkemmin sanottuna vuotojen aiheuttamia metaanipäästöjä vähennetään yleisimmin metaanivuotojen tunnistus- ja korjauskartoituksilla, jäljempänä ’LDRA-kartoitukset’, jotka tehdään vuotojen tunnistamiseksi ja joiden jälkeen vuodot korjataan. Toiminnanharjoittajien olisi sen vuoksi tehtävä ainakin säännöllisiä LDAR-kartoituksia, ja niiden olisi katettava myös metaania poistavien komponenttien kartoitus metaanin tahattoman tuuletuksen kartoittamiseksi.

(33)Tätä varten olisi otettava käyttöön yhdenmukaistettu lähestymistapa, jolla varmistetaan kaikille unionin toimijoille tasapuoliset toimintaedellytykset. Tähän lähestymistapaan olisi sisällyttävä LDAR-kartoituksia koskevat vähimmäisvaatimukset, mutta jäsenvaltioille ja toimijoille olisi jätettävä riittävästi joustovaraa. Tämä on olennaisen tärkeää, jotta voidaan mahdollistaa innovointi ja uusien LDAR-teknologioiden ja -menetelmien kehittäminen ja estää siten ympäristönsuojelun kannalta haitallinen teknologialukkiutuma. Uusia teknologioita ja tunnistusmenetelmiä syntyy edelleen, ja jäsenvaltioiden olisi kannustettava innovointiin tällä alalla, jotta saadaan käyttöön mahdollisimman tarkkoja ja kustannustehokkaita menetelmiä.

(34)LDAR-kartoituksia koskevien velvoitteiden olisi vastattava useita hyviä käytäntöjä. LDAR-kartoituksilla olisi ensisijaisesti pyrittävä tunnistamaan ja korjaamaan vuotoja niiden määrän määrityksen sijaan, ja alueet, joilla vuotoriski on suurempi, olisi tarkastettava useammin. Kartoitusten tiheyden ohjenuorana ei tulisi olla pelkästään tarve korjata osat, joista vuotaa metaania metaanipäästökynnyksen ylittävä määrä, vaan myös toiminnalliset näkökohdat ottaen huomioon turvallisuusriskit. Jos siis tunnistetaan suurempi turvallisuusriski tai suurempi metaanihäviöriski, toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava suositella kyseisten osien suurempaa kartoitustiheyttä. Kaikki vuodot koosta riippumatta olisi kirjattava ja niitä olisi seurattava, koska pienet vuodot voivat muuttua suuremmiksi. Vuotokorjausten jälkeen olisi varmistettava, että ne ovat olleet tehokkaita. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin käyttää kehittyneempiä metaanipäästöjen tunnistustekniikoita, olisi määritettävä, minkä suuruinen metaanihäviön olisi vähintään oltava, jotta korjaus olisi perusteltu, ja annettava toiminnanharjoittajien valita tunnistamislaite. Tämän asetuksen yhteydessä voidaan tarvittaessa käyttää jatkuvaa seurantaa.

(35)Tuuletus tarkoittaa palamattoman metaanin päästämistä ilmakehään joko tarkoituksellisesti prosesseista, toiminnoista tai laitteista, jotka on suunniteltu sitä varten, tai tahattomasti toimintahäiriötilanteessa. Koska tuuletuksella on huomattava kasvihuonekaasupäästövaikutus, se olisi kiellettävä muulloin kuin hätätilanteissa, toimintahäiriötilanteissa tai tietyissä erityistilanteissa, joissa jonkinasteista tuuletusta ei voi välttää.

(36)Soihdutuksella tarkoitetaan hävitettävän metaanin hallittua polttamista siihen tarkoitetussa laitteessa. Soihdutus on rutiininomaista silloin, kun se tapahtuu öljyn tai fossiilisen kaasun tavanomaisen tuotannon aikana ja metaanin uudelleeninjektointiin, paikalla hyödyntämiseen tai markkinoille toimittamiseen käytettävissä olevien riittämättömien laitteiden tai sopimattoman geologian vuoksi. Rutiininomainen soihdutus olisi kiellettävä. Soihdutus olisi sallittava vain, jos se on ainoa vaihtoehto tuuletukselle eikä tuuletusta ole kielletty. Tuuletus on ympäristölle haitallisempaa kuin soihdutus, koska siinä vapautuvassa kaasussa on tyypillisesti suuria määriä metaania, kun taas soihdutuksessa metaani hapettuu hiilidioksidiksi.

(37)Soihdutuksen käyttäminen tuuletuksen vaihtoehtona edellyttää, että soihdutuslaitteet polttavat tehokkaasti metaania. Tästä syystä olisi asetettava palamistehokkuutta koskeva vaatimus myös silloin, kun soihdutus on sallittua. Olisi myös vaadittava, että käytetään apupolttimia, jotka takaavat luotettavamman syttymisen, koska tuuli ei vaikuta niihin.

(38)Metaanin uudelleeninjektointia, paikalla tapahtuvaa käyttöä tai markkinoille toimittamista olisi aina suosittava ennen metaanin soihdutusta ja siten myös tuuletusta. Toiminnanharjoittajien, jotka käyttävät tuuletusta, olisi osoitettava toimivaltaisille viranomaisille, ettei metaanin uudelleeninjektointi, käyttö paikalla, toimittaminen markkinoille tai soihdutus ole mahdollista, ja toiminnanharjoittajien, jotka käyttävät soihdutusta, olisi osoitettava toimivaltaisille viranomaisille todisteet siitä, että metaanin uudelleeninjektointi, käyttö paikalla tai toimittaminen markkinoille ei ole mahdollista.

(39)Toiminnanharjoittajien olisi ilmoitettava merkittävistä tuuletus- ja soihdutustapahtumista viipymättä toimivaltaisille viranomaisille ja toimitettava kattavammat raportit kaikista tuuletus- ja soihdutustapahtumista. Niiden olisi myös varmistettava, että laitteet ja välineet ovat unionin lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisia.

(40)Metaanipäästöt öljy- ja kaasulähteistä, jotka eivät ole toiminnassa, aiheuttavat kansanterveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskejä. Siksi tarkkailu- ja raportointivelvoitteita olisi edelleen sovellettava ja kyseiset lähteet ja niiden sijaintipaikat olisi ennallistettava ja kunnostettava. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden olisi oltava johtavassa roolissa erityisesti inventaario- ja vähentämissuunnitelmien laatimisessa.

(41)EU:n kasvihuonekaasuinventaariotiedot osoittavat, että hiilikaivosten metaanipäästöt ovat unionin energia-alan suurin yksittäinen metaanipäästöjen lähde. Vuonna 2019 hiilialan suorien päästöjen osuus metaanipäästöistä oli 31 prosenttia eli lähes yhtä suuri kuin fossiilisen kaasun ja öljyn suorien metaanipäästöjen osuus yhteensä, joka oli 33 prosenttia.

(42)Tällä hetkellä ei ole olemassa koko unionin laajuisia erityissäännöksiä, joilla rajoitettaisiin hiilialan metaanipäästöjä, vaikka käytettävissä olisi laaja valikoima vähennysteknologioita. Erityisesti hiilialaa koskevia unionin tai kansainvälisiä tarkkailu-, raportointi- ja todentamisstandardeja ei ole. Unionissa hiiliteollisuuden metaanipäästöjen raportointi on osa jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöjä koskevaa raportointia ja maanalaisista kaivoksista saadut tiedot sisältyvät myös asetuksella (EY) N:o 166/2006 23 perustettuun epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevaan eurooppalaiseen rekisteriin.

(43)Metaanipäästöt liittyvät pääasiassa maanalaiseen kaivostoimintaan sekä toiminnassa olevissa että hylätyissä kaivoksissa. 24 Toiminnassa olevissa maanalaisissa kaivoksissa ilman metaanipitoisuutta valvotaan jatkuvasti, koska se aiheuttaa terveys- ja turvallisuusvaaran. Maanalaisissa hiilikaivoksissa suurin osa metaanipäästöistä aiheutuu ilmanvaihdosta ja tyhjennys- tai kaasunpoistojärjestelmistä, jotka ovat kaksi pääasiallista tapaa alentaa metaanipitoisuuksia kaivoksen ilmanvaihtokanavissa.

(44)Kun tuotanto keskeytetään ja kaivos suljetaan tai hylätään, siitä vapautuu edelleen metaania (Abandoned Mine Methane, AMM). Tällaisia päästöjä tapahtuu tavallisesti tarkasti määritellyissä pistelähteissä, kuten ilmanvaihtokuiluissa tai paineenrajoitusventtiileissä. Ilmastotavoitteiden noustessa ja energiantuotannon siirtyessä vähähiilisempiin energialähteisiin hylättyjen kaivosten metaanipäästöt todennäköisesti lisääntyvät unionissa. On arvioitu, että jopa kymmenen vuotta kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen kaivosten, jotka eivät ole veden valtaamia, metaanipäästöt ovat edelleen noin 40 prosenttia kaivoksen sulkemisajankohtana kirjatuista päästöistä. 25 Lisäksi hylättyjen kaivosten metaanin käsittely on edelleen hajanaista, koska omistus- ja hyödyntämisoikeudet ovat eri osissa EU:ta erilaisia. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen laadittava inventaariot suljetuista ja hylätyistä hiilikaivoksista, ja niiden tai nimetyn vastuullisen osapuolen olisi asennettava metaanipäästöjen mittaamiseen tarvittavat laitteet.

(45)Unionissa toimivat avokaivokset tuottavat ruskohiiltä, ja niiden metaanipäästöt ovat pienemmät kuin maanalaisten hiilikaivosten. Unionin kasvihuonekaasuinventaarion mukaan vuonna 2019 toiminnassa olevien avokaivosten päästöt olivat 166 kilotonnia ja maanalaisten hiilikaivosten päästöt 828 kilotonnia. 26 Avohiilikaivosten metaanipäästöjen mittaaminen on haastavaa, koska ne ovat luonteeltaan laajalle alueelle levittäytyneitä. Tästä syystä ja käytettävissä olevasta tekniikasta 27 huolimatta avokaivoksista peräisin olevia päästöjä mitataan harvoin. Avokaivoksista peräisin olevat metaanipäästöt voidaan johtaa laakiokohtaisilla hiilipäästökertoimilla 28 ja suuremmalla tarkkuudella kaivos- tai kerrostumakohtaisilla päästökertoimilla, koska hiililaakioiden kerrostumien metaaninkantokyky vaihtelee 29 . Päästökertoimet voidaan johtaa mittaamalla etsintäporausrei’istä otettujen näytteiden kaasupitoisuus. 30 Kaivostoiminnan harjoittajien olisi näin ollen mitattava avohiilikaivosten metaanipäästöt käyttämällä tällaisia päästökertoimia.

(46)Siksi kaivostoiminnan harjoittajien olisi jatkuvasti mitattava maanalaisissa hiilikaivoksissa ilmanvaihtokuilujen metaanipäästöjä ja määritettävä niiden määrät, jatkuvasti mitattava poistoasemilla tuuletettua ja soihdutettua metaania sekä käytettävä avohiilikaivoksissa erityisiä päästökertoimia. Niiden olisi raportoitava nämä tiedot toimivaltaisille viranomaisille.

(47)Tällä hetkellä metaanipäästöjä voidaan vähentää parhaiten toiminnassa olevissa ja suljetuissa tai hylätyissä maanalaisissa hiilikaivoksissa. Toiminnassa olevien ja suljettujen tai hylättyjen avokaivosten metaanipäästöjen tehokasta vähentämistä rajoittaa tällä hetkellä teknologia. Jotta voidaan tukea tällaisten päästöjen vähentämisteknologioita koskevaa tutkimusta ja kehittämistä tulevaisuudessa, näiden päästöjen laajuutta olisi kuitenkin seurattava tehokkaasti ja yksityiskohtaisesti, niistä olisi raportoitava ja ne olisi todennettava.

(48)Maanalaiset kaivokset ovat joko lämpö- tai koksihiilikaivoksia. Lämpöhiiltä käytetään pääasiassa energialähteenä, ja koksihiiltä käytetään polttoaineena ja teräksenvalmistusprosessin lähtöaineena. Sekä koksi- että lämpöhiilikaivosten metaanipäästöt olisi mitattava, raportoitava ja todennettava.

(49)Maanalaisten hiilikaivosten toiminnassa metaanipäästöjä olisi vähennettävä lopettamalla tuuletus ja soihdutus asteittain. Kaivosten tulvitus voisi estää metaanipäästöjä, mutta sitä ei tehdä suljetuille tai hylätyille maanalaisille hiilikaivoksille järjestelmällisesti ja siihen liittyy ympäristöriskejä. Myös tuuletus ja soihdutus olisi näissä kaivoksissa lopetettava asteittain. Koska geologiset rajoitukset ja ympäristönäkökohdat estävät yhden, kaikille sopivan lähestymistavan soveltamisen hylätyistä maanalaisista hiilikaivoksista peräisin olevien metaanipäästöjen vähentämisessä 31 , jäsenvaltioiden olisi laadittava oma vähentämissuunnitelmansa ottaen huomioon nämä rajoitukset ja hylättyjen kaivosten metaanin vähentämisen tekninen toteutettavuus.

(50)Neuvosto hyväksyi 28 päivänä kesäkuuta 2021 komission ehdotuksen perusteella hiili- ja terästutkimusrahaston uuden oikeusperustan 32 , jossa tuetaan toimintansa lopettaneiden hiilikaivosten ja suljettavien hiilikaivosten sekä niihin liittyvän infrastruktuurin tutkimusta ja innovointia hiilestä irtautumisen yleisen tavoitteen ja oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesti. Tässä yhteydessä yksi uuden hiili- ja terästutkimusrahaston päätavoitteista tulevina vuosina on minimoida siirtymävaiheessa olevien hiilikaivosten ympäristövaikutukset, erityisesti metaanipäästöt.

(51)Unioni on riippuvainen tuonnista, jonka osuus kivihiilen kulutuksesta on 70 prosenttia, öljyn kulutuksesta 97 prosenttia ja fossiilisen kaasun kulutuksesta 90 prosenttia. Unionissa kulutettuun fossiiliseen energiaan liittyvien mutta kolmansissa maissa syntyvien metaanipäästöjen suuruudesta, alkuperästä tai luonteesta ei ole tarkkaa tietoa.

(52)Metaanipäästöjen aiheuttamat ilmaston lämpenemistä edistävät vaikutukset ovat rajat ylittäviä. Jotkin fossiilista energiaa tuottavat maat alkavat tosin toimia oman energia-alansa metaanipäästöjen vähentämiseksi, mutta moniin viejiin ei niiden omilla kotimarkkinoilla sovelleta mitään säännöksiä. Tällaiset toimijat tarvitsevat selkeitä kannustimia metaanipäästöjensä vähentämiseen, ja siksi metaanipäästöjä koskevat avoimet tiedot olisi asetettava markkinoille saataville.

(53)Kansainvälisistä metaanipäästöistä on tällä hetkellä saatavilla rajallisesti tarkkoja tietoja (UNFCCC:n 3. taso tai vastaava). Monet fossiilisen energian viejämaat eivät ole tähän mennessä toimittaneet UNFCCC:lle täydellisiä inventaariotietoja. Samanaikaisesti on näyttöä siitä, että öljyn ja kaasun tuotannon metaanipäästöt ovat 20:n viime vuoden aikana lisääntyneet maailmanlaajuisesti huomattavasti eli 65 miljoonasta tonnista 80 miljoonaan tonniin vuodessa. 33  

(54)Kuten EU:n metaanistrategiaa koskevassa tiedonannossa 34 todetaan, unioni on sitoutunut tekemään yhteistyötä energia-alan kumppaneidensa ja muiden keskeisten fossiilista energiaa tuovien maiden kanssa metaanipäästöjen torjumiseksi maailmanlaajuisesti. Metaanipäästöjä koskeva energiadiplomatia on jo tuottanut merkittäviä tuloksia. Unioni ja Yhdysvallat ilmoittivat syyskuussa 2021 maailmanlaajuisesta metaanilupauksesta Global Methane Pledge, joka tarkoittaa poliittista sitoutumista maailmanlaajuisten metaanipäästöjen vähentämiseen 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (vuoden 2020 tasosta). Sitoumus annettiin YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa (COP26) Glasgow’ssa marraskuussa 2021. Yli sata maata on sitoutunut tukemaan sitä, mikä vastaa lähes puolta ihmisen toiminnasta aiheutuvista metaanipäästöistä maailmassa. Maailmanlaajuiseen metaanilupaukseen sisältyy sitoumus pyrkiä käyttämään parhaita käytettävissä olevia inventaariomenetelmiä metaanipäästömäärien määrittämiseksi keskittyen erityisesti suuriin päästölähteisiin.

(55)Kansainvälinen metaanipäästöjen seurantakeskus (IMEO) on myös tärkeässä ja johtavassa asemassa maailmanlaajuisten energia-alan metaanipäästöjen avoimuuden lisäämisessä. Neuvosto tuki IMEOn perustamista tammikuussa 2021 antamissaan ilmasto- ja energia-alan diplomatiaa koskevissa päätelmissä 35 .

(56)Komissio tekee IMEOn kanssa yhteistyötä perustaakseen metaanin määrää energian toimitusketjuissa mittaavan indeksin, johon viitataan nimenomaisesti EU:n metaanistrategiaa koskevassa tiedonannossa 36 . Se tarjoaisi tietoja fossiilisen energian eri lähteiden metaanipäästöistä eri puolilta maailmaa – myös lähdetason arvioinneista ja mittauksista sekä ilma- ja satelliittiseurannasta – ja antaisi näin fossiilisen energian ostajille mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia ostopäätöksiä fossiilisen energian lähteiden metaanipäästöjen perusteella.

(57)Samalla kun unioni jatkaa menestyksekästä diplomaattista työtään tällaisten maailmanlaajuisten sitoumusten täyttämiseksi, se kannustaa edelleen merkittävään metaanipäästöjen vähentämiseen maailmanlaajuisesti ja erityisesti niissä maissa, jotka toimittavat fossiilista energiaa unionille.

(58)Siksi olisi edellytettävä, että fossiilisen energian tuojat toimittavat jäsenvaltioille tietoja viejien metaanipäästöjen mittaamiseen, raportointiin ja lieventämiseen liittyvistä toimenpiteistä, erityisesti niiden metaanipäästöjen rajoittamiseksi toteuttamien sääntelytoimenpiteiden tai vapaaehtoisten toimenpiteiden soveltamisesta, mukaan lukien vuodon tunnistus- ja korjauskartoitusten kaltaiset toimenpiteet sekä metaanin tuuletuksen ja soihdutuksen valvontaa ja rajoittamista koskevat toimenpiteet. Tuojiin sovellettavissa tietovaatimuksissa esitetyt mittaus- ja raportointitasot vastaavat unionin toimijoilta tässä asetuksessa vaadittavia tasoja, kuten johdanto-osan 24–26 ja 46 kappaleessa esitetään. Metaanipäästöjen rajoitustoimenpiteitä koskevat tietovaatimukset eivät ole tiukempia kuin unionin toiminnanharjoittajille asetetut tietovaatimukset.

(59)Jäsenvaltioiden on annettava nämä tiedot edelleen komissiolle tiedoksi. Näiden tietojen perusteella unionin olisi perustettava avoimuustietokanta fossiilisen energian tuonnista unioniin, hallinnoitava sitä ja eriteltävä siinä, ovatko viejäyritykset liittyneet öljy- ja kaasuyhtiöiden OGMP-kehykseen ja, siltä osin kuin se on perustettu, laadittava vastaava kansainvälisesti tai unionissa tunnustettu hiiliyhtiöitä koskeva standardi. Näistä tiedoista olisi käytävä ilmi, missä määrin viejämaiden yritykset ovat sitoutuneet mittaamaan, raportoimaan ja todentamaan metaanipäästöjään UNFCCC:n raportoinnin 3. tason menetelmien mukaisesti. Tällainen avoimuustietokanta toimisi unionille sekä muille sidosryhmille ja yleisölle fossiilisen energian tuojien ostopäätösten tiedonlähteenä. Avoimuustietokannassa olisi myös otettava huomioon unionin yritysten ja fossiilista energiaa unioniin vievien yritysten pyrkimykset mitata ja raportoida metaanipäästöjään ja vähentää niitä. Sen olisi myös sisällettävä tietoja fossiilisen energian tuotantomaiden mittaamista, raportointia ja vähentämistä koskevista sääntelytoimista.

(60)Lisäksi unionin olisi otettava käyttöön maailmanlaajuinen metaanipäästöjen tarkkailuväline, joka tarjoaa päästölähteittäin tietoa suurten metaanipäästöjen suuruusluokasta, toistuvuudesta ja sijainnista. Sen olisi edelleen edistettävä todellisia ja todennettavissa olevia tuloksia metaanisäädösten täytäntöönpanosta ja tehokkaista lieventämistoimista, joita unionin yritykset ja fossiilista energiaa unioniin toimittavat yritykset toteuttavat. Välineeseen olisi kerättävä tietoja useilta sertifioiduilta tietojen toimittajilta ja palveluilta, mukaan lukien EU:n avaruusohjelman Copernicus-komponentti ja IMEO. Välineen olisi tiedotettava komissiolle asianomaisten maiden kanssa käytävistä kahdenvälisistä vuoropuheluista, joissa keskustellaan erilaisista metaanipäästöpolitiikkoja ja -toimenpiteitä koskevista skenaarioista.

(61)Johdanto-osan 58–60 kappaleessa tarkoitetuilla toimenpiteillä olisi lisättävä avoimuutta ostajien suuntaan, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia hankintapäätöksiä, ja parannettava mahdollisuuksia ottaa metaaninvähennysratkaisuja laajemmin käyttöön kaikkialla maailmassa. Lisäksi niillä olisi kannustettava kansainvälisiä yrityksiä sitoutumaan kansainvälisiin metaaninmittaus- ja raportointistandardeihin, kuten OGMP:hen, tai toteuttamaan tehokkaita mittaus-, raportointi- ja vähentämistoimenpiteitä. Nämä toimenpiteet on suunniteltu perustaksi vaiheittaiselle lähestymistavalle tuontiin sovellettavien toimenpiteiden tiukentamiseksi. Komissiolle olisi siksi siirrettävä toimivalta muuttaa tai lisätä tuojien raportointivaatimuksia. Lisäksi komission olisi arvioitava kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja, jos se katsoo sen tarpeelliseksi, esitettävä uudelleentarkastelua koskevia ehdotuksia, joilla otetaan käyttöön tuojia koskevia tiukempia toimenpiteitä ja varmistetaan, että kolmansissa maissa sovellettavien metaanipäästöjen tarkkailua, raportointia, todentamista ja vähentämistä koskevat toimenpiteet ovat tehokkuudeltaan vastaavia. Arvioinnissa olisi otettava huomioon IMEOn tekemä työ, mukaan lukien metaanin määrää energian toimitusketjussa mittaava indeksi, avoimuustietokanta ja maailmanlaajuinen metaanipäästöjen tarkkailuväline. Jos komissio katsoo aiheelliseksi lisätä tuontiin sovellettavien toimenpiteiden tiukkuutta, on erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa valmistelutyössään asianmukaiset kuulemiset, myös kuulemalla asianomaisia kolmansia maita.

(62)Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tämän asetuksen rikkomisesta määrätään tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, joita voivat olla sakot ja uhkasakot, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Jotta seuraamuksilla olisi merkittävä pelotevaikutus, niiden olisi oltava asianmukaisia rikkomisen tyypin, toiminnanharjoittajan mahdollisesti saaman edun sekä ympäristövahingon tyypin ja vakavuuden kannalta. Seuraamuksia määrättäessä olisi otettava asianmukaisesti huomioon kyseisen rikkomuksen luonne, vakavuus ja kesto. Seuraamusten määräämisen olisi oltava oikeasuhteista, ja sen olisi oltava unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaista, mukaan lukien sovellettavat menettelylliset takeet ja perusoikeuskirjan periaatteet.

(63)Johdonmukaisuuden lisäämiseksi asetukseen olisi sisällytettävä luettelo rikkomustyypeistä, joista olisi määrättävä seuraamuksia. Seuraamusten johdonmukaisemman soveltamisen helpottamiseksi olisi sisällytettävä yhteiset, ei-tyhjentävät ja ohjeelliset perusteet seuraamusten määräämiselle. Seuraamusten ennalta ehkäisevää vaikutusta olisi vahvistettava mahdollisuudella julkaista jäsenvaltioiden määräämiin seuraamuksiin liittyvät tiedot Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) 2016/679 37 ja (EU) 2018/1725 38 vahvistettujen tietosuojavaatimusten mukaisesti.

(64)Koska säännöksissä edellytetään säänneltyjen toiminnanharjoittajien investointien ottamista huomioon tariffien vahvistamisessa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2019/942 39 olisi muutettava niin, että siinä annetaan ACERille tehtäväksi indikaattorien ja viitearvojen asettaminen saataville, jotta voidaan vertailla vertailukelpoisten hankkeiden metaanipäästöjen mittaamiseen, raportoimiseen ja vähentämiseen liittyviä yksikköinvestointikustannuksia.

(65)Koksihiilikaivosten tuuletuksen ja soihdutuksen asteittaisen lopettamisen osatekijöiden määrittelemiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla metaanin tuuletusta koksihiilikaivosten ilmanvaihtokuiluista koskevat rajoitukset. Jotta tuojilta voitaisiin tarvittaessa vaatia lisätietoja, komissiolle olisi myös siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi muuttamalla tai lisäämällä tietoja, jotka tuojien on toimitettava. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(66)Yhdenmukaisten täytäntöönpanoedellytysten varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisesti täytäntöönpanovalta yhteisiä raportointimuotoja koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen antamiseksi. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 40 mukaisesti.

(67)Toiminnanharjoittajille ja toimivaltaisille viranomaisille olisi annettava kohtuullinen aika tarvittavien valmistelutoimien toteuttamiselle tämän asetuksen vaatimusten täyttämiseksi.

(68)Koska jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on energia-alan metaanipäästöjen tarkka mittaaminen, raportoiminen, todentaminen ja vähentäminen, vaan tavoite voidaan sen laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 luku

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.    Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin energia-alan metaanipäästöjen tarkkaa mittausta, raportointia ja todentamista sekä näiden päästöjen vähentämistä muun muassa vuotojen tunnistus- ja korjauskartoituksilla sekä tuuletusta ja soihdutusta koskevilla rajoituksilla. Tässä asetuksessa vahvistetaan myös säännöt, jotka koskevat unioniin tuotavan fossiilisen energian metaanipäästöjen avoimuuden varmistavia välineitä.

2.    Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin:

a) öljyn ja fossiilisen kaasun etsintä ja tuotanto tuotantoketjun alkupäässä sekä fossiilisten kaasujen keräys ja jalostus;

b) kaasun siirto, jakelu ja maanalaiset varastot ja nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalit, joissa käsitellään fossiilista ja/tai uusiutuvaa (bio- tai synteettistä) metaania;

c) maanalaisten hiilikaivosten ja avohiilikaivosten sekä suljettujen ja hylättyjen maanalaisten hiilikaivosten toiminta.

3.    Tätä asetusta sovelletaan unionin ulkopuolella tapahtuviin metaanipäästöihin tuojan tietovaatimusten, metaanin avoimuustietokannan ja metaanipäästöjen tarkkailuvälineen osalta.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)    ’metaanipäästöillä’ kaikkia suoria päästöjä sellaisista osista, jotka voivat aiheuttaa metaanipäästöjä joko tahallisen tai tahattoman tuuletuksen, soihduissa tapahtuvan epätäydellisen palamisen tai muiden komponenttien tai tahattomien vuotojen seurauksena;

2)    ’siirtoverkonhaltijalla’ samaa kuin [Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY 41 2 artiklan 4 kohdassa olevassa määritelmässä] [mukautetaan parhaillaan uudelleenlaadittavana olevan ehdotuksen mukaiseksi];

3)    ’jakeluverkonhaltijalla’ samaa kuin [direktiivin 2009/73/EY 2 artiklan 6 kohdassa olevassa määritelmässä] [mukautetaan parhaillaan uudelleenlaadittavana olevan ehdotuksen mukaiseksi];

4)    ’toiminnanharjoittajalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka käyttää tai valvoo omaisuuserää, tai, jos asiasta on säädetty kansallisessa lainsäädännössä, jolle on annettu omaisuuserän teknistä toimintaa koskeva taloudellinen päätösvalta,

5)    ’kaivostoiminnan harjoittajalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka käyttää tai valvoo hiilikaivosta, tai, jos asiasta on säädetty kansallisessa lainsäädännössä, jolle on annettu hiilikaivoksen teknistä toimintaa koskeva taloudellinen päätösvalta,

6)    ’todentamisella’ todentajan suorittamia toimia toiminnanharjoittajien ja kaivostoiminnan harjoittajien toimittamien raporttien vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi;

7)    ’todentajalla’ oikeushenkilöä, joka on eri kuin tämän asetuksen 4 artiklan mukaisesti nimetty toimivaltainen viranomainen ja suorittaa todentamistoimia ja jonka kansallinen akkreditointielin on akkreditoinut asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti, tai luonnollista henkilöä, joka on muutoin hyväksytty todentajaksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun asetuksen 5 artiklan 2 kohdan soveltamista silloin, kun todentamislausunto annetaan;

8)    ’lähteellä’ osaa tai geologista rakennetta, josta pääsee metaania ilmakehään joko tahallisesti tai tahattomasti, ajoittain tai jatkuvasti;

9)    ’omaisuuserällä’ yritystä tai toimintayksikköä, joka voi koostua useista laitoksista tai toimipaikoista, mukaan lukien toiminnanharjoittajan operatiivisessa valvonnassa olevat omaisuuserät (yritysten hallinnassa olevat omaisuuserät) ja omaisuuserät, jotka eivät ole toiminnanharjoittajan operatiivisessa valvonnassa (muut kuin yritysten hallinnassa olevat omaisuuserät);

10)    ’päästökertoimella’ kerrointa, jota käytetään kaasun päästöjen tai poistumien määrien määrittämisessä toimintayksikköä kohti, joka perustuu usein mittausdatan otokseen ja joka on tiettyä toimintatasoa tietyissä toimintaolosuhteissa edustavan päästömäärän keskiarvo;

11)    ’yleisellä päästökertoimella’ kunkin päästölähdetyypin standardoitua päästökerrointa, joka on johdettu inventaarioista tai tietokannoista mutta jota ei kuitenkaan ole todennettu suorilla mittauksilla;

12)    ’erityisellä päästökertoimella’ suorista mittauksista johdettua päästökerrointa;

13)    ’suoralla mittauksella’ metaanipäästöjen määrän suoraa määritystä metaaninmittauslaitteella lähdetasolla;

14)    ’laitostason metaanipäästöillä’ kaikkia omaisuuserään sisältyviä päästölähteitä;

15)    ’laitostason mittauksella’ ylhäältä alas suuntautuvaa mittausta, jossa käytetään tavallisesti liikkuvalle alustalle, kuten ajoneuvoihin, miehittämättömiin ilma-aluksiin, ilma-aluksiin, veneisiin ja satelliitteihin, asennettuja antureita tai muita välineitä, joilla saadaan kattava yleiskuva päästöistä koko laitosalueella;

16)    ’yrityksellä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka harjoittaa ainakin yhtä seuraavista toiminnoista: öljyn ja fossiilisten kaasujen hyödyntäminen, etsintä ja tuotanto tuotantoketjun alkupäässä, fossiilisten kaasujen keräys ja jalostus sekä kaasun siirto, jakelu ja maanalainen varastointi, mukaan lukien nesteytetty maakaasu;

17)    ’vuodon tunnistus- ja korjauskartoituksella’ kartoitusta, jossa tunnistetaan metaanipäästöjen lähteet sekä vuodot ja tahaton tuuletus;

18)    ’tuuletuksella’ palamattoman metaanin päästämistä ilmakehään joko tarkoituksellisesti prosesseista, toiminnoista tai laitteista, jotka on suunniteltu tähän tarkoitukseen, tai tahattomasti toimintahäiriön sattuessa tai maantieteellisten rajoitusten vuoksi;

19)    ’soihdutuksella’ hävitettävän metaanin hallittua polttamista siihen tarkoitetussa laitteessa;

20)    ’hätätilanteella’ tilapäistä, odottamatonta ja harvinaista tilannetta, jossa metaanipäästöt ovat väistämättömiä ja välttämättömiä ihmisten turvallisuuteen, kansanterveyteen tai ympäristöön kohdistuvan välittömän ja merkittävän haitallisen vaikutuksen estämiseksi, mutta ei tilanteita, jotka johtuvat seuraavista tapahtumista tai liittyvät niihin:

a) toiminnanharjoittaja ei ole asentanut asianmukaista laitteistoa, jonka kapasiteetti on odotettavissa olevan tai tosiasiallisen tuotantoasteen ja -paineen suhteen riittävä;

b) toiminnanharjoittaja ei ole rajoittanut tuotantoa silloin, kun tuotantoaste ylittää siihen liittyvän laitteiston tai keräysjärjestelmän kapasiteetin, paitsi jos ylituotanto johtuu tuotantoketjun loppupään hätätilanteesta, toimintahäiriöstä tai suunnittelemattomasta korjauksesta ja kestää enintään kahdeksan tunnin ajan tuotantoketjun loppupään kapasiteettiongelmasta ilmoittamisesta;

c) määräaikaishuolto;

d) toiminnanharjoittajan laiminlyönti;

e) saman laitteen toistuvat viat eli vähintään neljä vikaa 30 edellisen päivän aikana;

21)    ’toimintahäiriöllä’ laitteiston äkillistä, väistämätöntä vikaantumista tai rikkoutumista, johon toiminnanharjoittaja ei kohtuudella voi vaikuttaa ja joka häiritsee merkittävästi toimintaa mutta johon ei liity kokonaan tai osittain huonosta kunnossapidosta, huolimattomasta toiminnasta tai muusta estettävissä olevasta laitteiston viasta tai rikkoutumisesta johtuvaa vikaa tai rikkoutumista;

22)    ’rutiininomaisella soihdutuksella’ soihdutusta silloin, kun se tapahtuu öljyn tai fossiilisen kaasun tavanomaisen tuotannon aikana eikä olemassa ole riittäviä laitoksia tai soveltuvia geologia edellytyksiä, jotta metaani voitaisiin syöttää takaisin, hyödyntää paikalla tai toimittaa markkinoille;

23)    ’soihtutornilla’ laitetta, joka on varustettu polttimella ja jota käytetään metaanin soihduttamiseen;

24)    ’ei-toiminnassa olevalla lähteellä’ öljy- tai kaasulähdettä tai lähteen sijaintipaikkaa, jossa etsintä- tai tuotantotoiminta on keskeytetty vähintään vuodeksi;

25)    ’kunnostamisella’ saastuneen veden ja maaperän puhdistusprosessia;

26)    ’ennallistamisella’ prosessia, jossa lähde tai lähteen sijaintipaikka palautetaan sellaiseen tilaan, että sen maaperä- ja kasvillisuusolosuhteet ovat vastaavat kuin ennen sen tuhoamista;

27)    ’hiilikaivoksella’ paikkaa, jossa kivihiilen louhinta tapahtuu tai on tapahtunut, mukaan lukien maa-alueet, kaivannot, maanalaiset käytävät, kuilut, rinteet, tunnelit ja louhokset, maanpäälliset tai maanalaiset rakenteet, laitokset, laitteet, koneet ja työkalut, joita käytetään ruskohiilen, puolibitumisen hiilen, bitumisen hiilen tai antrasiitin louhintaan sen luonnollisista maanalaisista esiintymistä millä tahansa välineellä tai menetelmällä, mukaan lukien hiilen valmistelu louhittavaksi;

28)    ’toiminnassa olevalla hiilikaivoksella’ hiilikaivosta, jonka tuotoista suurin osa on peräisin ruskohiilen, puolibitumisen hiilen, bitumisen hiilen tai antrasiitin louhinnasta ja jota koskee vähintään yksi seuraavista edellytyksistä:

a) kaivostoimintaa kehitetään parhaillaan;

b) hiiltä on tuotettu 90 edellisen päivän aikana;

c) kaivoksen ilmanvaihtopuhaltimet ovat toiminnassa;

29)    ’maanalaisella hiilikaivoksella’ hiilikaivosta, jossa tuotetaan hiiltä kaivamalla maahan tunneli hiilikerrostumaan asti, jota sitten louhitaan maanalaiseen kaivostoimintaan tarvittavalla laitteistolla, kuten leikkauskoneilla ja jatkuvaan louhintaan, linjalouhintaan (”longwall mining”) ja lyhyiden seinien louhintaan (”shortwall mining”) tarkoitetuilla kaivoslaitteilla, ja kuljetetaan maanpinnalle;

30)    ’avokaivoksella’ hiilikaivosta, jossa hiili sijaitsee lähellä pintaa ja voidaan ottaa talteen poistamalla päällimmäiset kivi- ja maakerrokset;

31)    ’ilmanvaihtokuilulla’ pystysuuntaista kanavaa, jota käytetään raittiin ilman siirtämiseen maan alle tai metaanin ja muiden kaasujen poistamiseen maanalaisesta kivihiilikaivoksesta;

32)    ’poistoasemalla’ asemaa, jossa kerätään metaania hiilikaivoksen kaasunpoistojärjestelmästä;

33)    ’poistojärjestelmällä’ järjestelmää, joka voi kattaa useita metaanilähteitä ja joka poistaa runsaasti metaania sisältävää kaasua hiilikerrostumista tai ympäröivistä kivikerrostumista ja kuljettaa sen poistoasemalle;

34)    ’kaivostoiminnan jälkeisellä toiminnalla’ toimintaa, joka suoritetaan sen jälkeen, kun hiili on louhittu ja tuotu pinnalle, mukaan lukien hiilen käsittely, jalostus, varastointi ja kuljetus;

35)    ’jatkuvalla mittauksella’ mittausta, jossa lukema otetaan vähintään joka minuutti;

36)    ’ilmanvaihdon metaanilla’ hiilijuonteista ja muista kaasua sisältävistä kerrostumista vapautuvaa metaania, joka siirtyy poistoilmaan ja poistuu ilmanvaihtokuilusta;

37)    ’hiiliesiintymällä’ maa-aluetta, joka sisältää merkittäviä määriä louhittavaa hiiltä ja joka on määritelty jäsenvaltion geologisten mineraaliesiintymien dokumentointimenetelmän mukaisesti;

38)    ’suljetulla hiilikaivoksella’ hiilikaivosta, jolla on yksilöity toiminnanharjoittaja, omistaja tai luvanhaltija ja joka on suljettu sovellettavien lupavaatimusten tai muiden säännösten mukaisesti;

39)    ’hylätyllä hiilikaivoksella’ hiilikaivosta, jonka toiminnanharjoittajaa, omistajaa tai luvanhaltijaa ei voida yksilöidä tai jota ei ole suljettu säännellyllä tavalla;

40)    ’koksihiilikaivoksella’ kaivosta, jonka tuotoksesta vähintään 50 prosenttia laskettuna keskiarvona kolmelta viimeisimmältä vuodelta, joita koskevat tiedot ovat käytettävissä, on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2008 42 liitteessä B määriteltyä koksihiiltä (koksikivihiiltä);

41)    ’tuojalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka saattaa liiketoiminnan yhteydessä kolmannesta maasta tuotua fossiilista energiaa EU:n markkinoille.

3 artikla

Säänneltyjen toiminnanharjoittajien kustannukset

1.    Vahvistaessaan tai hyväksyessään siirtoverkonhaltijoiden, jakeluverkonhaltijoiden, LNG-terminaalinhaltijoiden tai muiden säänneltyjen yhtiöiden, myös soveltuvin osin maanalaisten kaasuvarastojen haltijoiden, käyttämiä siirto- tai jakelutariffeja tai menetelmiä sääntelyviranomaisten on otettava huomioon tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ja tehdyt investoinnit siltä osin kuin ne vastaavat tehokkaan ja rakenteellisesti vertailukelpoisen säännellyn toiminnanharjoittajan kustannuksia.

2.    Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) on joka kolmas vuosi laadittava ja asetettava julkisesti saataville indikaattorit ja vastaavat viitearvot vertailukelpoisten hankkeiden metaanipäästöjen mittaamiseen, raportointiin ja vähentämiseen liittyvien yksikköinvestointikustannusten vertailua varten.

2 luku

Toimivaltaiset viranomaiset ja riippumaton todentaminen

4 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

1.    Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka on vastuussa tämän asetuksen soveltamisen seurannasta ja valvonnasta.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava toimivaltaisten viranomaisten nimet ja yhteystiedot komissiolle viimeistään … [3 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikista toimivaltaisten viranomaisten nimien tai yhteystietojen muutoksista.

2.    Komissio julkaisee toimivaltaisten viranomaisten luettelon ja päivittää sitä säännöllisesti.

3.    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on riittävät valtuudet ja resurssit tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseen.

5 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten tehtävät

1.    Toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattaminen.

2.    Toiminnanharjoittajien ja kaivostoiminnan harjoittajien on annettava toimivaltaisille viranomaisille kaikki tarvittava apu tässä asetuksessa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten tehtävien suorittamiseksi tai helpottamiseksi, erityisesti tiloihin pääsyn ja asiakirjojen tai tiedostojen esittämisen osalta.

3.    Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä keskenään ja komission kanssa sekä tarvittaessa kolmansien maiden viranomaisten kanssa tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi. Komissio voi perustaa toimivaltaisten viranomaisten verkoston yhteistyön edistämiseksi ja huolehtia tarvittavista järjestelyistä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja neuvottelujen mahdollistamiseksi.

4.    Jos tämän asetuksen mukaan on julkaistava raportteja, toimivaltaisten viranomaisten on asetettava ne maksutta julkisesti saataville tähän tarkoitukseen nimetyllä verkkosivustolla vapaasti saatavilla, ladattavissa ja muokattavissa olevassa muodossa.

Jos tiedot ovat direktiivin 2003/4/EY 4 artiklan mukaan luottamuksellisia, toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava salassa pidettävien tietojen tyyppi ja salassapidon perustelut.

6 artikla

Tarkastukset

1.    Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä määräajoin tarkastuksia sen varmistamiseksi, että toiminnanharjoittajat tai kaivostoiminnan harjoittajat noudattavat tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia. Ensimmäinen tarkastus on saatettava päätökseen viimeistään … [18 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta].

2.    Tarkastuksiin on tarvittaessa sisällyttävä tämän asetuksen vaatimusten noudattamisen osoittavat, asiakirjojen ja tiedostojen paikalla tehtävät tarkastukset tai kenttätarkastukset, metaanipäästöjen tunnistus ja pitoisuusmittaukset sekä kaikki tarkkailutoimet, jotka toimivaltainen viranomainen on suorittanut tai jotka on suoritettu sen puolesta tämän asetuksen vaatimusten noudattamisen tarkastamiseksi ja edistämiseksi.

Jos tarkastuksessa on havaittu tämän asetuksen vaatimusten vakava rikkominen, toimivaltaisten viranomaisten on annettava 5 kohdassa tarkoitetun raportin yhteydessä ilmoitus korjaavista toimista, jotka toiminnanharjoittajan tai kaivostoiminnan harjoittajan on toteutettava.

3.    Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ensimmäisen tarkastuksen jälkeen toimivaltaisten viranomaisten on laadittava rutiinitarkastuksia koskevat ohjelmat. Tarkastusten välisen ajan on perustuttava ympäristöriskin arviointiin, eikä se saa ylittää kahta vuotta. Jos tarkastuksessa on havaittu tämän asetuksen vaatimusten vakava rikkominen, seuraava tarkastus on tehtävä vuoden kuluessa.

4.    Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä muita kuin rutiinitarkastuksia:

a) tutkiakseen 7 artiklassa tarkoitetut perustellut valitukset ja säännösten noudattamatta jättämiset mahdollisimman pian sen jälkeen, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat saaneet tiedon tällaisista valituksista tai säännösten noudattamatta jättämisistä;

b) varmistaakseen, että vuotojen korjaukset tai osien vaihdot on tehty 14 artiklan mukaisesti.

5.     Toimivaltaisten viranomaisten on laadittava kunkin tarkastuksen jälkeen raportti, jossa kuvataan tarkastuksen oikeusperusta, noudatetut menettelyvaiheet, asiaankuuluvat havainnot ja suositukset toiminnanharjoittajan tai kaivostoiminnan harjoittajan jatkotoimiksi.

Raportti on annettava tiedoksi asianomaiselle toiminnanharjoittajalle ja asetettava yleisön saataville kahden kuukauden kuluessa tarkastuspäivästä. Jos raportti on laadittu 7 artiklan mukaisesti tehdyn valituksen vuoksi, toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava valituksen tekijälle, kun raportti on yleisön saatavilla.

Toimivaltaiset viranomaiset saattavat raportin yleisön saataville direktiivin 2003/4/EY mukaisesti. Jos tiedot ovat luottamuksellisia direktiivin 2003/4/EY 4 artiklan mukaisesti, toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava raportissa salassa pidettävien tietojen tyyppi ja salassapidon perustelut.

6.    Toiminnanharjoittajien on toteutettava kaikki 5 kohdassa tarkoitetussa raportissa määritetyt tarvittavat toimenpiteet toimivaltaisten viranomaisten määrittämässä määräajassa tai muussa toimivaltaisten viranomaisten kanssa sovitussa määräajassa.

7 artikla

Toimivaltaisille viranomaisille tehdyt valitukset

1.    Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka katsoo kärsineensä vahinkoa siksi, että toiminnanharjoittaja tai kaivostoiminnan harjoittaja on rikkonut tämän asetuksen vaatimuksia, voi tehdä kirjallisen valituksen toimivaltaisille viranomaisille.

2.    Valitukset on perusteltava asianmukaisesti, ja niissä on esitettävä riittävät todisteet väitetystä rikkomisesta ja siitä aiheutuneesta vahingosta.

3.    Jos käy ilmi, että valituksessa ei esitetä riittäviä todisteita tutkimuksen käynnistämiseksi, toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava valituksen tekijälle perustelut päätökselleen olla käynnistämättä tutkimusta.

4.    Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava valituksen tekijälle menettelyssä toteutetuista toimista ja tarvittaessa asianmukaisista vaihtoehtoisista oikeussuojakeinoista, kuten asian saattamisesta kansallisen tuomioistuimen käsiteltäväksi tai muista kansallisista tai kansainvälisistä valitusmenettelyistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen lainsäädännön nojalla sovellettavien sääntöjen soveltamista.

5.    Toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava ja julkaistava valituksia koskevan päätöksen tekemisen ohjeelliset määräajat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen lainsäädännön nojalla ja vastaavien menettelyjen perusteella sovellettavia sääntöjä.

8 artikla

Todentamistoimet ja todentamislausunto

1.    Todentajien on arvioitava toiminnanharjoittajien tai kaivostoiminnan harjoittajien niille tämän asetuksen mukaisesti toimittamien päästöraporttien vaatimustenmukaisuus. Niiden on arvioitava, ovatko raportit tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisia, ja tarkasteltava niiden luotettavuuden, uskottavuuden ja tarkkuuden arvioimiseksi uudelleen kaikkia käytettäviä tietolähteitä ja menetelmiä, erityisesti seuraavia seikkoja:

a) päästökertoimien valinta ja käyttö;

b) menetelmät, laskelmat, näytteenotot, tilastolliset jakaumat ja olennaisuustasot, joiden perusteella metaanipäästöt on määritetty;

c) riskit sille, että mittaus tai raportointi ei ole asianmukaista;

d) toiminnanharjoittajien tai kaivostoiminnan harjoittajien soveltamat laadunvalvonta- tai laadunvarmistusjärjestelmät.

2.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja todentamistoimia toteuttaessaan todentajien on käytettävä maksutta ja julkisesti saatavilla olevia metaanipäästömäärien määritystä koskevia eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja, jotka komissio saattaa sovellettaviksi 5 kohdan mukaisesti. Todentajien on käytettävä kasvihuonekaasupäästömäärien määrittämiseen ja todentamiseen olemassa olevia eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja siihen asti, kunnes komissio päättää näiden standardien sovellettavuudesta.

Todentajat voivat käytettyjen tietolähteiden ja menetelmien luotettavuuden, uskottavuuden ja tarkkuuden määrittämiseksi tehdä tarkastuksia paikalla.

3.    Todentajien on annettava todentamislausunto, jossa varmistetaan päästöraportin vaatimustenmukaisuus ja eritellään suoritettu todentamistyö, kun niiden arvioinnissa on saatu kohtuullinen varmuus siitä, että päästöraportti on tämän asetuksen vaatimusten mukainen.

Todentajat voivat antaa todentamislausunnon vain, jos luotettavat, uskottavat ja tarkat tiedot mahdollistavat metaanipäästöjen määrittämisen kohtuullisella varmuudella ja raportoidut tiedot ovat yhdenmukaisia arvioitujen tietojen kanssa ja täydellisiä eikä niissä ole epäjohdonmukaisuuksia.

Jos arvioinnissa todetaan, että päästöraportti ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, todentajien on ilmoitettava siitä toiminnanharjoittajalle tai kaivostoiminnan harjoittajalle ja toiminnanharjoittajan tai kaivostoiminnan harjoittajan on toimitettava tarkistettu päästöraportti todentajalle viipymättä.

4.    Toiminnanharjoittajien ja kaivostoiminnan harjoittajien on annettava todentajille kaikki tarvittava apu tässä asetuksessa tarkoitettujen todennustoimien suorittamiseksi tai helpottamiseksi, erityisesti tiloihin pääsyn ja asiakirjojen tai tiedostojen esittämisen osalta.

5.    Siirretään komissiolle valta antaa 31 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta sisällyttämällä siihen ja vahvistamalla metaanipäästömäärien määrittämistä ja mittaamista koskevien eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien soveltaminen tätä asetusta sovellettaessa.

9 artikla

Todentajien riippumattomuus ja akkreditointi

1.    Todentajien on oltava toiminnanharjoittajista ja kaivostoiminnan harjoittajista riippumattomia ja toteutettava tässä asetuksessa edellytetyt toimet yleisen edun nimissä. Tämän vuoksi todentajat tai mitkään saman oikeushenkilön osat eivät saa olla toiminnanharjoittajia tai kaivostoiminnan harjoittajia eivätkä toiminnanharjoittajan tai kaivostoiminnan harjoittajan omistajia tai niiden omistuksessa eikä todentajilla saa olla toiminnanharjoittajiin tai kaivostoiminnan harjoittajiin sidoksia, jotka voisivat vaikuttaa niiden itsenäisyyteen tai riippumattomuuteen.

2.    Todentajien on oltava kansallisen akkreditointielimen akkreditoimia asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti.

3.    Sikäli kuin tämä asetus ei sisällä erityisiä säännöksiä todentajien akkreditoinnista, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 asiaa koskevia säännöksiä.

10 artikla

Kansainvälinen metaanipäästöjen seurantakeskus

1.    Edellyttäen, että unionin etua suojellaan, kansainväliselle metaanipäästöjen seurantakeskukselle annetaan metaanipäästötietojen todentamisrooli, erityisesti seuraavien tehtävien osalta:

a)    metaanipäästötietojen yhdistäminen asianmukaisten tilastollisten menetelmien mukaisesti;

b)    yritysten metaanipäästömäärien määritykseen käyttämien menetelmien ja tilastoprosessien todentaminen;

c)    tietojen yhdistämis- ja analyysimenetelmien kehittäminen hyvän tieteellisen ja tilastollisen käytännön mukaisesti, jotta varmistetaan päästöarvioiden suurempi tarkkuus ja epävarmuuden asianmukainen luonnehdinta;

d)    yritysten raportoimien yhdistettyjen tietojen julkaiseminen ensisijaisen lähteen ja raportointitason mukaan toiminnassa olevien omaisuuserien ja ei-toiminnassa olevien omaisuuserien mukaan jaoteltuina kilpailu- ja luottamuksellisuusvaatimusten mukaisesti;

e)    merkittäviä tietolähteiden välisiä eroja koskevien havaintojen raportointi.

2.    Komissio voi toimittaa kansainväliselle metaanipäästöjen seurantakeskukselle metaanipäästötiedot, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat asettaneet sen saataville tämän asetuksen mukaisesti.

3.    Kansainvälisen metaanipäästöjen seurantakeskuksen tuottamat tiedot on asetettava yleisön ja komission saataville.

3 luku

Metaanipäästöt öljy- ja kaasualalla

11 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan 1 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin toimiin.

12 artikla

Tarkkailu ja raportointi

1.    Toiminnanharjoittajien on viimeistään … [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] toimitettava toimivaltaisille viranomaisille raportti lähdetason metaanipäästöistä, jotka on arvioitu käyttäen yleisiä mutta lähdekohtaisia päästökertoimia kaikille lähteille.

2.    Toiminnanharjoittajien on viimeistään … [24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] toimitettava toimivaltaisille viranomaisille myös raportti toiminnassa olevien omaisuuserien lähdetason metaanipäästöjen suorista mittauksista. Raportoinnissa voidaan tällä tasolla käyttää lähdetason mittausta ja näytteenottoa perustana päästöjen arvioinnissa käytettävien erityisten päästökertoimien määrittämiselle.

3.    Toiminnanharjoittajien on viimeistään … [36 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen vuosittain viimeistään 30 päivänä maaliskuuta toimitettava toimivaltaisille viranomaisille raportti 2 kohdassa tarkoitettujen omaisuuserien lähdetason metaanipäästöjen suorista mittauksista täydennettynä paikalla tapahtuvilla metaanipäästöjen mittauksilla, jolloin lähdetason arvioinnit voidaan arvioida ja todentaa laitoksittain koottuina.

Toiminnanharjoittajien on ennen tässä kohdassa esitettyjen raporttien toimittamista toimivaltaisille viranomaisille varmistettava, että todentaja on arvioinut ne, ja sisällytettävä niihin 8 ja 9 artiklan mukaisesti annettu todentamislausunto.

4.    Unioniin sijoittautuneiden yritysten on viimeistään … [36 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] toimitettava toimivaltaisille viranomaisille raportti ei-toiminnassa olevien omaisuuserien lähdetason metaanipäästöjen suorista mittauksista. Raportoinnissa voidaan tällä tasolla käyttää lähdetason mittausta ja näytteenottoa perustana päästöjen arvioinnissa käytettävien erityisten päästökertoimien määrittämiselle.

5.    Unioniin sijoittautuneiden yritysten on viimeistään … [48 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen vuosittain viimeistään 30 päivänä maaliskuuta toimitettava toimivaltaisille viranomaisille raportti 4 kohdassa esitettyjen ei-toiminnassa olevien omaisuuserien lähdetason metaanipäästöjen suorista mittauksista täydennettynä paikalla tapahtuvilla metaanipäästöjen mittauksilla, jolloin lähdetason arvioinnit voidaan arvioida ja todentaa laitoksittain koottuina.

Yritysten on ennen tässä kohdassa esitettyjen raporttien toimittamista toimivaltaisille viranomaisille varmistettava, että todentaja on arvioinut ne, ja sisällytettävä niihin 8 ja 9 artiklan mukaisesti annettu todentamislausunto.

6.    Tässä artiklassa säädettyjen raporttien on katettava viimeisin käytettävissä oleva kalenterivuosi ja sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

a) päästölähteen tyyppi ja sijainti;

b) tiedot yksityiskohtaisesti määritettyä, yksittäistä päästölähdetyyppiä kohti;

c) yksityiskohtaiset tiedot metaanipäästöjen mittaamiseen käytetyistä määrien määritysmenetelmistä;

d) kaikki toiminnassa olevien omaisuuserien metaanipäästöt;

e) ei-toiminnassa olevien omaisuuserien omistusosuus ja metaanipäästöt kerrottuna omistusosuudella;

f) luettelo yhteisöistä, joilla on operatiivinen määräysvalta ei-toiminnassa olevissa omaisuuserissä.

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä raportointimallin 2, 3, 4 ja 5 kohdan mukaisille raporteille. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

7.    Edellä 3 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa laitostason mittauksissa on käytettävä asianmukaisia määränmääritystekniikoita, joilla voidaan tehdä tällaisia mittauksia.

8.    Jos lähdetason menetelmillä määritettyjen päästömäärien ja laitostason mittauksista saatujen päästömäärien välillä on merkittäviä eroja, lisämittaukset on tehtävä saman raportointikauden aikana.

9.    Kaasuinfrastruktuurin metaanipäästömittaukset on tehtävä soveltuvien eurooppalaisten (CEN) tai kansainvälisten (ISO) metaanipäästömäärien määritystä koskevien standardien mukaisesti.

10.    Jos tiedot pidetään salassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/943 43 mukaisesti, toiminnanharjoittajien on ilmoitettava raportissa, minkä tyyppisiä tietoja on pidetty salassa, ja perusteltava se.

11.    Toimivaltaisten viranomaisten on asetettava tässä artiklassa tarkoitetut raportit yleisön ja komission saataville kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun toiminnanharjoittajat ovat toimittaneet tiedot 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

13 artikla

Yleinen vähennysvelvoite

Toiminnanharjoittajien on toteutettava kaikki käytettävissään olevat toimenpiteet metaanipäästöjen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi toiminnassaan.

14 artikla

Vuotojen tunnistus ja korjaus

1.    Toiminnanharjoittajien on viimeistään … [3 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] toimitettava toimivaltaisille viranomaisille vuotojen tunnistus- ja korjausohjelma, jossa esitetään yksityiskohtaisesti tämän artiklan vaatimusten mukaisesti suoritettavien kartoitusten sisältö.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia toiminnanharjoittajaa muuttamaan ohjelmaa ottaen huomioon tämän asetuksen vaatimukset.

2.    Toiminnanharjoittajien on viimeistään … [6 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävä kaikkien vastuullaan olevien olennaisten osien kartoitus 1 kohdassa tarkoitetun vuotojen tunnistus- ja -korjausohjelman mukaisesti.

Sen jälkeen vuotojen tunnistus- ja korjauskartoitukset on toistettava kolmen kuukauden välein.

3.    Toiminnanharjoittajien on käytettävä kartoitusten tekemiseen laitteita, joiden avulla voidaan tunnistaa osista vähintään 500 miljoonasosan metaanihäviö.

4.    Toiminnanharjoittajien on korjattava tai vaihdettava kaikki osat, joiden päästöjen metaanipitoisuuden todetaan olevan vähintään 500 miljoonasosaa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut osat on korjattava tai vaihdettava välittömästi tai mahdollisimman pian tunnistuksen jälkeen, kuitenkin viimeistään viiden päivän kuluttua tunnistuksesta edellyttäen, että toiminnanharjoittajat voivat osoittaa, etteivät turvallisuuteen liittyvät tai tekniset näkökohdat salli välittömiä toimia, ja että toiminnanharjoittajat laativat korjaus- ja seuranta-aikataulun.

Turvallisuusnäkökohdat ja tekniset näkökohdat, jotka eivät mahdollista toisessa alakohdassa tarkoitettuja välittömiä toimia, voivat koskea vain henkilöstön ja lähistöllä olevien ihmisten turvallisuutta, ympäristövaikutuksia, metaanihäviön pitoisuutta, osan saavutettavuutta ja osan korvaavan osan saatavuutta. Ympäristövaikutuksia koskevat näkökohdat voivat koskea tapauksia, joissa korjaus voi johtaa suurempiin metaanipäästöihin verrattuna siihen, että korjausta ei tehdä.

Jos järjestelmä on pysäytettävä ennen korjauksen tai vaihdon aloittamista, toiminnanharjoittajien on minimoitava vuoto yhden päivän kuluessa sen tunnistuksesta ja korjattava vuoto seuraavan suunnitellun järjestelmän pysäyttämisen loppuun mennessä tai vuoden kuluessa sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

5.    Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, toiminnanharjoittajien on tutkittava osat, joiden päästöjen metaanipitoisuuden on todettu olevan vähintään 500 miljoonasosaa minkä tahansa aiemman kartoituksen aikana, mahdollisimman pian 4 kohdan mukaisesti tehdyn korjauksen jälkeen ja viimeistään 15 päivän kuluttua sen jälkeen korjauksen onnistumisen varmistamiseksi.

Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, toiminnanharjoittajien on tutkittava osat, joiden päästöjen metaanipitoisuuden on todettu olevan alle 500 miljoonasosaa, viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päästöjen tunnistuksesta sen tarkistamiseksi, onko metaanihäviön määrä muuttunut.

Jos tunnistetaan suurempi turvallisuusriski tai suurempi metaanihäviön riski, toimivaltaiset viranomaiset voivat suositella, että asiaankuuluvat osat tutkitaan useammin.

6.    Toiminnanharjoittajien on pidettävä kirjaa kaikista tunnistetuista vuodoista niiden koosta riippumatta ja tarkastettava ne toistuvasti sen varmistamiseksi, että ne korjataan 4 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 kohdan mukaisia raportointivelvollisuuksia.

Toiminnanharjoittajien on pidettävä kirjaa vähintään kymmenen vuoden ajan ja toimitettava nämä tiedot toimivaltaisille viranomaisille niiden pyynnöstä.

7.    Toiminnanharjoittajien on toimitettava sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa kyseiset omaisuuserät sijaitsevat, kuukauden kuluessa kustakin kartoituksesta raportti kartoituksen tuloksista ja korjaus- ja seuranta-aikataulu. Raportissa on oltava vähintään liitteessä IV esitetyt asiat.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia toiminnanharjoittajaa muuttamaan raporttia tai korjaus- ja seuranta-aikataulua ottaen huomioon tämän asetuksen vaatimukset.

8.    Toiminnanharjoittajat voivat siirtää tämän artiklan mukaiset tehtävät jollekin muulle taholle. Siirretyt tehtävät eivät vaikuta toiminnanharjoittajien vastuuseen eivätkä toimivaltaisten viranomaisten suorittaman valvonnan tehokkuuteen.

9.    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sertifiointi- ja akkreditointijärjestelmät ja vastaavat pätevyysjärjestelmät, mukaan lukien soveltuvat koulutusohjelmat, ovat palveluntarjoajien saatavilla kartoituksia varten.

15 artikla

Tuuletuksen ja soihdutuksen rajoitukset

1.    Tuuletus on kiellettyä, lukuun ottamatta tässä artiklassa säädettyjä olosuhteita. Rutiininomainen soihdutus on kiellettyä.

2.    Tuuletus on sallittua vain seuraavissa tilanteissa:

a) hätätilanteessa tai toimintahäiriötilanteessa;

b) jos se on väistämätöntä ja välttämätöntä osien tai laitteiden käyttöä, korjaamista, huoltamista tai testaamista varten ja jollei 16 artiklassa säädetyistä raportointivelvoitteista muuta johdu.

3.    Edellä olevan 2 kohdan b alakohdan mukaiseen tuuletukseen sisältyvät seuraavat erityistilanteet, joissa tuuletusta ei voida lopettaa kokonaan:

a) tiettyjen komponenttien tavanomaisen toiminnan aikana edellyttäen, että laite täyttää kaikki määritetyt laitevaatimukset ja sitä huolletaan ja se tarkastetaan asianmukaisesti metaanihäviön minimoimiseksi;

b) lähteen nestemäisen tukoksen purkamiseksi tai puhdistamiseksi ilmakehän paineeseen;

c) varastointisäiliön tai muun matalapainesäiliön mittauksen tai näytteenoton aikana;

d) nesteiden siirtäminen varastosäiliöstä tai muusta matalapainesäiliöstä kuljetusvälineeseen sovellettavien standardien mukaisesti;

e) korjauksen ja huollon aikana, mukaan lukien laitteiden tyhjennys ja paineen purkaus korjausta ja huoltoa varten;

f) bradenhead-testin aikana;

g) pakkaajan vuototestin aikana;

h) alle 24 tuntia kestävän tuotantotestin aikana;

i) kun metaani ei ole keräysputken eritelmien mukaista, edellyttäen, että toiminnanharjoittaja analysoi metaaninäytteet kahdesti viikossa sen määrittämiseksi, onko vaatimukset täytetty, ja reitittää metaanin keräysputkeen heti, kun putkilinjan vaatimukset täyttyvät;

j) putkistojen, laitteiden tai laitteistojen käyttöönoton aikana ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen putkistosta tai laitteistosta peräisin olevien epäpuhtauksien poistamiseksi;

k) putkiston paineentyhjennys possupuhdistuksen aikana keräysputken korjaamiseksi tai puhdistamiseksi korjausta tai huoltoa varten ja vain silloin, kun kaasua ei voida pitää suljettuna tai ohjata putken osaan, johon se ei vaikuta.

4.    Jos tuuletus on sallittua 2 ja 3 kohdan nojalla, toiminnanharjoittajat saavat tuulettaa vain, jos soihdutus ei ole teknisesti toteutettavissa tai jos se vaarantaa toiminnan tai henkilöstön turvallisuuden. Tällaisessa tilanteessa toiminnanharjoittajien on osana 16 artiklassa säädettyjä raportointivelvoitteita osoitettava toimivaltaisille viranomaisille, että niiden on pakko valita tuuletus soihdutuksen sijaan.

5.    Soihdutus on sallittua vain, jos metaanin syöttäminen takaisin, käyttö paikalla tai markkinoille toimittaminen ei ole mahdollista muista kuin taloudellisista syistä. Tällaisessa tilanteessa toiminnanharjoittajien on osana 16 artiklassa säädettyjä raportointivelvoitteita osoitettava toimivaltaisille viranomaisille, että niiden on pakko valita soihdutus metaanin takaisin syöttämisen, paikalla käytön tai markkinoille toimittamisen sijaan.

16 artikla

Tuuletus- ja soihdutustapahtumia koskeva raportointi

1.    Toiminnanharjoittajien on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille tuuletus- ja soihdutustapahtumista, jotka:

a) ovat hätätilanteen tai toimintahäiriön aiheuttamia;

b) kestävät yhteensä vähintään 8 tuntia 24 tunnin kuluessa yksittäisestä tapahtumasta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä viipymättä tapahtuman jälkeen ja viimeistään 48 tunnin kuluttua tapahtuman alkamisesta tai siitä, kun toiminnanharjoittaja on saanut tiedon siitä.

2.    Toiminnanharjoittajien on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille neljännesvuosiraportit kaikesta 1 kohdassa ja 15 artiklassa tarkoitetusta tuuletuksesta ja soihdutuksesta liitteessä II esitettyjen tekijöiden mukaisesti.

3.    Toimivaltaisten viranomaisten on asetettava tässä artiklassa tarkoitetut raportit yleisön ja komission saataville vuosittain ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

17 artikla

Soihdutusstandardeja koskevat vaatimukset

1.    Kun laitos rakennetaan, vaihdetaan tai kunnostetaan tai kun siihen asennetaan uusia soihtutorneja tai muita polttolaitteita, toiminnanharjoittajat saavat asentaa siihen vain polttolaitteita, joissa on automaattisytytin tai jatkuvasti palava sytytysliekki ja jotka poistavat hiilivedyt täydellisesti.

2.     Toiminnanharjoittajien on varmistettava, että kaikki soihtutornit tai muut polttolaitteet täyttävät 1 kohdan vaatimukset viimeistään … [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta].

3.    Toiminnanharjoittajien on tarkastettava soihtutornit viikoittain liitteessä III esitettyjen tietojen mukaisesti.

18 artikla

Ei-toiminnassa olevat lähteet

1.    Jäsenvaltioiden on viimeistään … [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] laadittava ja asetettava julkisesti saataville inventaario kaikista niiden alueella tai lainkäyttöalueella sijaitsevista ei-toiminnassa olevista lähteistä, ja inventaariossa on oltava ainakin liitteessä IV esitetyt tiedot.

2.    Kaikkiin ei-toiminnassa oleviin lähteisiin on asennettava laitteet metaanipäästöjen mittaamista varten viimeistään … [18 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta].

3.    Raportit edellä 2 kohdassa tarkoitettujen mittausten tuloksista on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille viimeistään … [24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen vuosittain viimeistään 30 päivänä maaliskuuta, ja niiden on katettava viimeisin kalenterivuosi, jolta tiedot ovat käytettävissä. Ennen tässä kohdassa tarkoitettujen raporttien toimittamista toimivaltaisille viranomaisille todentajan on arvioitava ne ja sisällytettävä niihin 8 ja 9 artiklan mukaisesti annettu todentamislausunto.

4.    Toimivaltaisten viranomaisten on asetettava tässä artiklassa tarkoitetut raportit yleisön ja komission saataville kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun toiminnanharjoittajat ovat toimittaneet tiedot 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

5.    Jäsenvaltiot ovat vastuussa 2 ja 3 kohdassa säädettyjen velvoitteiden täyttämisestä, paitsi jos voidaan yksilöidä vastuullinen osapuoli, jolloin vastuussa on kyseinen osapuoli.

6.    Jäsenvaltioiden on laadittava ja pantava täytäntöön vähentämissuunnitelma alueellaan sijaitsevien ei-toiminnassa olevien lähteiden kunnostamiseksi, ennallistamiseksi ja sulkemiseksi pysyvästi.

Vähentämissuunnitelmissa on käytettävä 1 kohdassa tarkoitettuja inventaarioita ensisijaisuuden määrittämiseksi toiminnoille, mukaan lukien:

   a) lähteiden kunnostaminen, ennallistaminen ja pysyvä sulkeminen;

   b) niihin liittyvien kulkuteiden ennallistaminen;

   c) lähteiden ja aiemman toiminnan vaikutuksen kohteena olevan maan, veden ja luontotyypin palauttaminen ennalleen;

   d) vuosittaiset tarkastukset sen varmistamiseksi, että suljetut kaivot eivät enää aiheuta metaanipäästöjä.

4 luku

Metaanipäästöt hiilialalla

I jakso

Tarkkailu ja raportointi toiminnassa olevissa kaivoksissa

19 artikla

Soveltamisala

1.    Tätä jaksoa sovelletaan maanalaisten hiilikaivosten ja avohiilikaivosten toimintaan.

2.    Maanalaisten hiilikaivosten toiminnasta aiheutuvia metaanipäästöjä ovat seuraavat:

a)    kaikkien kaivostoiminnan harjoittajan toiminnassa olevien ilmanvaihtokuilujen metaanipäästöt;

b)    poistoasemien ja metaaninpoistojärjestelmän metaanipäästöt, jotka syntyvät joko tahallisen tai tahattoman tuuletuksen tai soihduissa tapahtuvan puutteellisen palamisen seurauksena;

c)    kaivostoiminnan jälkeiset metaanipäästöt.

3.    Avohiilikaivosten toiminnasta aiheutuvia metaanipäästöjä ovat seuraavat:

a)    hiilikaivoksessa louhintaprosessin aikana syntyvät metaanipäästöt;

b)    kaivostoiminnan jälkeiset metaanipäästöt.

20 artikla

Tarkkailu ja raportointi

1.    Maanalaisten hiilikaivosten osalta kaivostoiminnan harjoittajien on mitattava ja määritettävä jatkuvasti kaikkien kaivostoiminnan harjoittajan käyttämien ilmanvaihtokuilujen poistoilman metaanipäästöjen määriä laitteilla, joiden metaanipitoisuuden herkkyyskynnys on vähintään 100 miljoonasosaa. Niiden on myös tehtävä kuukausittaiset otantaan perustuvat mittaukset.

2.    Poistoasemien toiminnanharjoittajien on jatkuvasti mitattava tuuletetun ja soihdutetun metaanin määrät riippumatta tällaisen tuuletuksen ja soihdutuksen syistä.

3.    Avohiilikaivosten toiminnanharjoittajien on käytettävä kaivostoiminnasta aiheutuvien päästömäärien mittaamiseen esiintymäkohtaisia hiilikaivosten metaanipäästökertoimia. Kaivostoiminnan harjoittajien on vahvistettava nämä päästökertoimet neljännesvuosittain asianmukaisten tieteellisten standardien mukaisesti ja otettava huomioon ympäröivien kerrostumien metaanipäästöt.

4.    Edellä 1–3 kohdassa tarkoitetut mittaukset ja määrien määritykset on tehtävä asianmukaisten eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti.

Jos osa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa jatkuvissa mittauksissa käytettävistä mittauslaitteista ei ole toiminnassa tiettynä ajanjaksona, laitteesta sen ollessa toiminnassa saatavia lukemia voidaan käyttää tietojen suhteutettuun arvioimiseen sillä aikavälillä, jolloin laite ei ole ollut toiminnassa.

Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin jatkuviin mittauksiin käytettävien laitteiden on oltava toiminnassa yli 90 prosenttia siitä ajasta, jona niitä käytetään päästöjen tarkkailuun, lukuun ottamatta uudelleenkalibroinnin vuoksi pidettyjä seisokkeja.

5.    Kaivostoiminnan harjoittajien on arvioitava hiilen louhinnan jälkeiset päästöt käyttäen hiilen louhinnan jälkeisiä päästökertoimia, joita päivitetään vuosittain esiintymäkohtaisten hiilinäytteiden perusteella ja asianmukaisten tieteellisten standardien mukaisesti.

6.    Kaivostoiminnan harjoittajien ja poistoasemien toiminnanharjoittajien on viimeistään … [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen vuosittain viimeistään 30 päivänä maaliskuuta toimitettava toimivaltaisille viranomaisille raportti vuosittaisista lähdetason metaanipäästötiedoista tämän artiklan säännösten mukaisesti.

Raportin on katettava viimeisin käytettävissä oleva kalenterivuosi, ja sen on sisällettävä liitteessä V olevassa 1 osassa toiminnassa oleville maanalaisille hiilikaivoksille, liitteessä V olevassa 2 osassa toiminnassa oleville avohiilikaivoksille ja liitteessä V olevassa 3 osassa poistoasemille vahvistetut tiedot.

Toiminnanharjoittajien ja poistoasemien toiminnanharjoittajien on ennen tässä kohdassa esitettyjen raporttien toimittamista toimivaltaisille viranomaisille varmistettava, että todentaja on arvioinut ne, ja sisällytettävä niihin 8 ja 9 artiklan mukaisesti annettu todentamislausunto.

7.    Toimivaltaisten viranomaisten on asetettava tässä artiklassa tarkoitetut raportit yleisön ja komission saataville kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun toiminnanharjoittajat ovat toimittaneet tiedot 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

II jakso

Toiminnassa olevien maanalaisten hiilikaivosten metaanipäästöjen vähentäminen

21 artikla

Soveltamisala

Tätä jaksoa sovelletaan 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen maanalaisten hiilikaivosten metaanipäästöihin.

22 artikla

Vähentämistoimenpiteet

1.    Metaanin tuuletus ja soihdutus poistoasemilla on kielletty [1 päivästä tammikuuta 2025] alkaen, lukuun ottamatta hätätilanteita, toimintahäiriötilanteita tai tapauksia, joissa se on kunnossapidon vuoksi väistämätöntä ja ehdottoman välttämätöntä. Näissä tapauksissa poistoasemien toiminnanharjoittajat saavat suorittaa tuuletuksen vain, jos soihdutus ei ole teknisesti toteutettavissa tai jos se vaarantaa toiminnan tai henkilöstön turvallisuuden. Tällaisessa tilanteessa poistoaseman toiminnanharjoittajien on osana 23 artiklassa säädettyjä raportointivelvoitteita osoitettava toimivaltaisille viranomaisille, että niiden on pakko valita tuuletus soihdutuksen sijaan.

2.    Metaanin tuuletus ilmanvaihtokuilun kautta hiilikaivoksissa (muissa kuin koksihiilikaivoksissa), joiden metaanipäästöt kilotonneina louhittua hiiltä kohti ovat yli 0,5 tonnia, on kiellettyä 1 päivästä tammikuuta 2027 alkaen.

3.    Komissio antaa viimeistään [kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] delegoidun säädöksen 31 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi asettamalla rajoituksia, jotka koskevat metaanin tuuletusta koksihiilikaivosten ilmanvaihtokuiluista.

23 artikla

Tuuletus- ja soihdutustapahtumia koskeva raportointi

1.    Poistoasemien toiminnanharjoittajien on [1 päivästä tammikuuta 2025] alkaen ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille kaikista tuuletus- ja soihdutustapahtumista:

a) jotka ovat hätätilanteen tai toimintahäiriön aiheuttamia;

b) jotka ovat poistojärjestelmän huollon vuoksi välttämättömiä.

Tämä ilmoitus on tehtävä viipymättä tapahtuman jälkeen ja viimeistään 48 tunnin kuluttua tapahtuman alkamisesta tai siitä, kun toiminnanharjoittaja on saanut tiedon siitä liitteessä VI vahvistettujen tietojen mukaisesti.

2.    Toimivaltaisten viranomaisten on asetettava tämän artiklan mukaisesti toimitetut tiedot yleisön ja komission saataville vuosittain ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

III jakso

Suljettujen ja hylättyjen maanalaisten hiilikaivosten metaanipäästöt

24 artikla

Soveltamisala

Tätä jaksoa sovelletaan seuraaviin metaanipäästöihin, jotka ovat peräisin hylätyistä ja suljetuista maanalaisista hiilikaivoksista, joissa kivihiilen tuotanto on lopetettu:

a) metaanipäästöt kaikista ilmanvaihtokuiluista, joiden metaanipäästöt jatkuvat edelleen;

b) metaanipäästöt hiilen louhintalaitteista, joiden käyttö on lopetettu;

c) muiden tarkasti määriteltyjen pistepäästölähteiden metaanipäästöt liitteessä VII olevan 1 osan mukaisesti.

25 artikla

Tarkkailu ja raportointi

1.    Jäsenvaltioiden on viimeistään … [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] laadittava ja asetettava julkisesti saataville inventaario kaikista niiden alueella tai lainkäyttöalueella sijaitsevista suljetuista ja hylätyistä hiilikaivoksista liitteessä VII vahvistetun menetelmän mukaisesti, ja inventaariossa on oltava ainakin liitteessä VII olevassa 1 osassa esitetyt tiedot.

2.    Kaikkien liitteessä VII olevan 1 osan vi kohdassa lueteltujen metaanipäästöjä havaitusti aiheuttavien tekijöiden metaanipitoisuus on mitattava asianmukaisten tieteellisten standardien mukaisesti ja vähintään tuntikohtaisesti.

Mittauslaitteet on asennettava … [18 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen kaikkiin liitteessä VII olevan 1 osan v alakohdassa lueteltuihin osiin sellaisissa suljetuissa hiilikaivoksissa ja hylätyissä hiilikaivoksissa, joiden toiminta on päättynyt … [50 vuotta ennen tämän asetuksen voimaantuloa] jälkeen.

Edellä 2 kappaleessa tarkoitetuissa mittauksissa käytettävien mittauslaitteiden herkkyyskynnyksen on oltava vähintään 10 000 miljoonasosaa.

Mittauslaitteiden on oltava toiminnassa yli 90 prosenttia siitä ajasta, jona niitä käytetään päästöjen tarkkailuun, lukuun ottamatta uudelleenkalibroinnin vuoksi pidettyjä seisokkeja.

3.    Raportit vuosittaisten lähdetason metaanipäästötietojen arvioista on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille viimeistään … [24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen vuosittain viimeistään 30 päivänä maaliskuuta.

Raporttien on katettava viimeisin käytettävissä oleva kalenterivuosi ja sisällettävä liitteessä VII olevassa 3 osassa esitetyt osat.

Ennen tässä kohdassa esitettyjen raporttien toimittamista toimivaltaisille viranomaisille todentajan on arvioitava ne ja sisällytettävä niihin 8 ja 9 artiklan mukaisesti annettu todentamislausunto.

4.    Kaivostoiminnan harjoittajat ovat vastuussa 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista vaatimuksista suljettujen kaivosten osalta. Kaivostoiminnan harjoittajat ovat vastuussa 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista vaatimuksista hylättyjen kaivosten osalta.

5.    Toimivaltaisten viranomaisten on asetettava tässä artiklassa tarkoitetut raportit yleisön ja komission saataville kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun toiminnanharjoittajat ovat toimittaneet tiedot 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

26 artikla

Vähentämistoimenpiteet

1.    Jäsenvaltioiden on 25 artiklassa tarkoitetun luettelon perusteella laadittava ja pantava täytäntöön hylättyjen kivihiilikaivosten metaanipäästöjen vähentämissuunnitelma.

Vähentämissuunnitelma on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille viimeistään … [36 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta], ja siihen on sisällyttävä vähintään liitteessä VII olevassa 4 osassa esitetyt tiedot.

2.    Tuuletus ja soihdutus 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista laitteista on kielletty 1 päivästä tammikuuta 2030 alkaen, paitsi jos käyttö tai vähentäminen ei ole teknisesti toteutettavissa tai jos se vaarantaa ympäristöturvallisuuden tai toiminnan tai henkilöstön turvallisuuden. Tällaisessa tilanteessa kaivostoiminnan harjoittajien tai jäsenvaltioiden on osana 25 artiklassa säädettyjä raportointivelvoitteita osoitettava, että niiden on pakko valita tuuletus tai soihdutus käytön tai vähentämisen sijaan.

5 luku

Unionin ulkopuolella tapahtuvat metaanipäästöt

27 artikla

Tuojia koskevat vaatimukset

1.    Tuojien on toimitettava liitteessä VIII esitetyt tiedot tuojajäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille viimeistään … [9 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen vuosittain viimeistään 31 päivänä joulukuuta.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 31 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi muuttamalla tai lisäämällä tietoja, jotka tuojien on toimitettava.

2.    Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tuojien toimittamat tiedot viimeistään … [12 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta.

Komissio asettaa tiedot saataville 28 artiklan mukaisesti.

3.    Komissio tarkastelee tämän artiklan soveltamista viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 tai, katsoessaan näytön riittävän, tätä aikaisemmin ottaen erityisesti huomioon:

a)    29 artiklassa tarkoitetun maailmanlaajuisen metaanin tarkkailuvälineen yhteydessä kerättyjen käytettävissä olevien metaanipäästötietojen raportoinnin;

b)    IMEOn tekemän metaanipäästötietojen analyysin;

c)    tiedot unionin ulkopuolella sijaitsevien energiaa unioniin tuovien toimijoiden tarkkailu-, raportointi-, todentamis- ja vähentämistoimenpiteistä; ja

d)    toimitusvarmuuden ja tasapuoliset toimintaedellytykset mahdollisten lisävelvoitteiden tapauksessa, mukaan lukien pakolliset toimenpiteet, kuten metaanipäästönormit tai -tavoitteet, ottaen huomioon erikseen öljy-, kaasu- ja hiilialan.

Tarvittaessa ja perustuen tarvittavaan näyttöön, jotta voidaan varmistaa sovellettavien unionin kansainvälisten velvoitteiden täysimääräinen noudattaminen, komissio ehdottaa tähän asetukseen muutoksia, joilla tiukennetaan tuojiin sovellettavia vaatimuksia, jotta varmistetaan, että energia-alan metaanipäästöjen mittaaminen, raportointi, todentaminen ja lieventäminen ovat tehokkuudeltaan vastaavia.

28 artikla

Metaanin avoimuustietokanta

1.    Komissio perustaa viimeistään … [18 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta] metaanin avoimuustietokannan, joka sisältää sille 27 artiklan sekä 12 artiklan 11 kohdan, 16 artiklan 3 kohdan, 18 artiklan 4 kohdan, 20 artiklan 7 kohdan, 23 artiklan 2 kohdan ja 25 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot, ja ylläpitää sitä.

2.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi tietokannassa on oltava seuraavat tiedot:

a)    luettelo maista, joissa fossiilista energiaa tuotetaan ja joista sitä viedään unioniin;

b)    kunkin a alakohdassa tarkoitetun maan osalta seuraavat tiedot:

i) onko sillä käytössä energia-alan metaanipäästöjä koskevia pakollisia sääntelytoimenpiteitä, jotka kattavat tässä asetuksessa säädetyt energia-alan metaanipäästöjen mittaamista, raportointia todentamista ja vähentämistä koskevat tekijät;

ii) onko se allekirjoittanut Pariisin ilmastosopimuksen;

iii) toimittaako se tarvittaessa kansalliset inventaariot ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen vaatimusten mukaisesti;

iv) sisältyykö ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen mukaisesti toimitettuihin kansallisiin inventaarioihin tarvittaessa energiametaanipäästöjä koskeva 3. tason raportointi;

v) tarvittaessa ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen mukaisesti toimitettujen kansallisten inventaarioiden mukaisten energia-alan metaanipäästöjen määrä ja se, onko tiedot tarkastettu riippumattomasti;

vi) luettelo yrityksistä, jotka vievät fossiilista energiaa unioniin;

vii) luettelo yrityksistä, jotka tuovat fossiilista energiaa unioniin.

2.    Avoimuustietokannan on oltava yleisön saatavilla verkossa maksutta ainakin englanniksi.

3.    Tätä artiklaa sovelletaan rajoittamatta direktiivin (EU) 2016/943 säännösten soveltamista.

29 artikla

Metaanipäästöjen maailmanlaajuinen tarkkailutyökalu

1.    Komissio perustaa viimeistään … [kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta] maailmanlaajuisen metaanintarkkailuvälineen, joka perustuu satelliittitietoihin ja useiden sertifioitujen tietojen toimittajien ja palvelujen, kuten EU:n avaruusohjelman Copernicus-komponentin, antamiin tietoihin.

Väline on asetettava yleisön saataville, ja sen on annettava säännöllisesti päivityksiä vähintään suurten metaania päästävien energialähteiden suuruusluokasta, toistuvuudesta ja sijainnista.

2.    Välineen on tiedotettava komission kahdenvälisistä vuoropuheluista, jotka koskevat metaanipäästöjä koskevia politiikkoja ja toimenpiteitä. Jos väline tunnistaa uuden merkittävän päästölähteen, komissio varoittaa asianomaista maata tietoisuuden ja korjaavien toimien edistämiseksi.

3.    Tähän artiklaan sovelletaan direktiivin (EU) 2016/943 säännöksiä.

6 luku

Loppusäännökset

30 artikla

Seuraamukset

1.    Jäsenvaltioiden on vahvistettava tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön.

2.    Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niihin voivat kuulua:

a)    sakot, jotka ovat oikeasuhteisia ympäristövahinkoihin nähden ja joiden suuruuden laskennassa varmistetaan, että ne tosiasiallisesti poistavat rikkomisesta vastuussa olevien saamat taloudelliset hyödyt ja toistuvien vakavien rikkomisten tapauksessa suurentavat tällaisten sakkojen määrää asteittain;

b)    uhkasakot, joilla toiminnanharjoittajat velvoitetaan lopettamaan rikkominen, noudattamaan päätöstä, jossa määrätään korjaavista toimista tai korjaavista toimenpiteistä, toimittamaan tietoja tai tekemään tarkastus tapauksen mukaan.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava seuraamuksia koskevista säännöistä komissiolle viimeistään [3 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä]. Lisäksi jäsenvaltioiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle kaikista tällaisiin sääntöihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

3.    Vähintään seuraavilla rikkomisilla on seuraamuksia:

a)     toiminnanharjoittajat tai kaivostoiminnan harjoittajat eivät ole antaneet toimivaltaisille viranomaisille tai todentajille niiden tehtäviensä suorittamiseksi tai helpottamiseksi tarvitsemaa apua tämän asetuksen mukaisesti;

b)    toiminnanharjoittajat tai kaivostoiminnan harjoittajat eivät ole toteuttaneet 6 artiklassa tarkoitetussa tarkastusraportissa esitettyjä toimia;

c)    toiminnanharjoittajat tai kaivostoiminnan harjoittajat eivät ole toimittaneet metaanipäästöraportteja tämän asetuksen mukaisesti, mukaan lukien riippumattomien todentajien 8 ja 9 artiklan mukaisesti antama todentamisraportti;

d)    toiminnanharjoittajat eivät ole tehneet vuotojen tunnistus- ja korjauskartoitusta 14 artiklan mukaisesti;

e)    toiminnanharjoittajat eivät ole korjanneet tai korvanneet osia, jatkaneet osien kartoitusta eivätkä kirjanneet vuotoja 14 artiklan mukaisesti;

f)    toiminnanharjoittajat eivät ole toimittaneet raporttia 14 artiklan mukaisesti;

g)    toiminnanharjoittajat tai kaivostoiminnan harjoittajat ovat suorittaneet tuuletuksen tai soihdutuksen muissa kuin 15, 22 ja 26 artiklassa säädetyissä tilanteissa;

h)    toiminnanharjoittajat ovat suorittaneet rutiininomaisen soihdutuksen;

i)    toiminnanharjoittajat tai kaivostoiminnan harjoittajat eivät ole osoittaneet, että niiden on ollut pakko valita tuuletus soihdutuksen sijaan ja toiminnanharjoittajien tapauksessa soihdutus metaanin takaisin syöttämisen, paikalla käytön tai markkinoille toimittamisen sijaan tai kaivostoiminnan harjoittajien tapauksessa käytön tai vähentämisen sijaan 15, 22 ja 26 artiklan mukaisesti;

j)    toiminnanharjoittajat tai kaivostoiminnan harjoittajat eivät ole ilmoittaneet tai raportoineet tuuletus- tai soihdutustapahtumista 16, 23 ja 26 artiklan mukaisesti tapauksen mukaan;

k)    soihtutorneja tai polttolaitteita on käytetty 17 artiklassa säädettyjen vaatimusten vastaisesti;

l)    tuojat eivät ole toimittaneet 27 artiklan ja liitteen VIII mukaisesti vaadittuja tietoja.

4.    Jäsenvaltioiden on tarvittaessa otettava seuraamusten määräämisessä huomioon ainakin seuraavat ohjeelliset perusteet:

a)    rikkomisen kesto tai ajalliset vaikutukset, luonne ja vakavuus;

b)    yrityksen, toiminnanharjoittajan tai kaivostoiminnan harjoittajan vahingon oikea-aikaiseksi vähentämiseksi tai korjaamiseksi toteuttamat toimet;

c)    rikkomisen tahallisuus tai tuottamuksellisuus;

d)    yrityksen, toiminnanharjoittajan tai kaivostoiminnan harjoittajan aiemmat rikkomukset;

e)    kaikki yrityksen, toiminnanharjoittajan tai kaivostoiminnan harjoittajan rikkomuksista aiheutuneet taloudelliset hyödyt tai menetykset, jos olennaiset tiedot ovat saatavissa;

f)    yrityksen, toiminnanharjoittajan tai kaivostoiminnan harjoittajan koko;

g)    viranomaisen kanssa tehtävän yhteistyön aste;

h)    tapa, jolla rikkominen on tullut viranomaisen tietoon, erityisesti se, onko toiminnanharjoittaja ilmoittanut rikkomisesta ja missä laajuudessa;

i)    asian olosuhteista johtuvat mahdolliset muut raskauttavat tai lieventävät tekijät.

5.    Jäsenvaltioiden on julkaistava vuosittain tiedot tämän asetuksen nojalla määrättyjen seuraamusten tyypistä ja koosta, rikkomuksista ja toiminnanharjoittajista, joille seuraamuksia on määrätty.

31 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.    Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.    Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [asetuksen voimaantulopäivä] määräämättömäksi ajaksi 8 artiklan 5 kohdassa, 22 artiklan 3 kohdassa ja 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.    Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan 5 kohdassa, 22 artiklan 3 kohdassa ja 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.    Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.    Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.    Edellä 8 artiklan 5 kohdan, 22 artiklan 3 kohdan ja 27 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

32 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa asetuksen (EU) 2018/1999 44 artiklalla perustettu energiaunionikomitea.

2.    Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

33 artikla

Uudelleentarkastelu

1.    Komissio antaa joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen arvioinnista ja tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi. Kertomukset julkaistaan.

2.    Tätä artiklaa sovellettaessa komissio voi pyytää tietoja jäsenvaltioilta ja toimivaltaisilta viranomaisilta ja ottaa huomioon erityisesti tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan, niiden päivityksissä ja asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisissa kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevissa edistymisraporteissaan.

34 artikla

Asetuksen (EU) 2019/942 muuttaminen

Lisätään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/942 15 artiklaan 5 kohta seuraavasti:

”5. ACERin on joka kolmas vuosi laadittava ja asetettava julkisesti saataville indikaattorit ja vastaavat viitearvot vertailukelpoisten hankkeiden metaanipäästöjen mittaamiseen, raportointiin ja vähentämiseen liittyvien yksikköinvestointikustannusten vertailua varten. Sen on annettava suosituksia indikaattoreista ja vertailuarvoista, jotka koskevat [tämän asetuksen] mukaisten velvoitteiden täyttämistä [tämän asetuksen] 3 artiklan mukaisesti.”

35 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

(1)    IPCC, 2021: Summary for Policymakers. Teoksessa Climate Change 2021: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change, Cambridge University Press. Painossa.

(2)    COM(2019) 640 final.

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 33, 4.2.2006).

(4)    Guidance Document for the implementation of the European PRTR, Euroopan komissio (2006).

(5)    COM(2020) 381 final.

(6)    Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä.

(7)    Neuvoston direktiivi 86/278/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä.

(8)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/757, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 55).

(9)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/2066, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä komission asetuksen (EU) N:o 601/2012 muuttamisesta (EUVL L 334, 31.12.2018, s. 1).

(10)    Vuonna 2014 käynnistetyn öljy- ja kaasualan metaanipäästöjä koskevan kumppanuuden (OGMP) perustivat ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskeva koalitio (CCAC) ja Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma (UNEP) vapaaehtoisena aloitteena, jolla autetaan yrityksiä metaanipäästöjen mittaamisessa ja raportoinnissa. OGMP:ssä keskitytään sellaisten parhaiden käytäntöjen luomiseen, joilla voidaan parantaa metaanipäästömäärien määritystä ja hallintaa koskevien maailmanlaajuisten tietojen saatavuutta ja edistää metaanipäästöjen vähentämistoimia. Tähän mennessä OGMP:hen on liittynyt yli 60 yritystä, jotka kattavat 30 prosenttia maailman öljyn ja kaasun tuotannosta ja omaisuuseristä viidellä mantereella.

(11)    https://www.unep.org/explore-topics/energy/what-we-do/international-methane-emissions-observatory

(12)    EUVL C , , s. .

(13)    EUVL C , , s. .

(14)    COM(2019) 640 final.

(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021).

(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018).

(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010).

(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021).

(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003).

(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008).

(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

(22)    IPCC (2019): 2019 Refinement to the 2006 IPCC guidelines for national greenhouse gas inventories.

(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006,epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 33, 4.2.2006).

(24)    (2020) N. Kholod et al., Global methane emissions from coal mining to continue growing even with declining coal production, Journal of Cleaner Production, Volume 256, 120489.

(25)    (2020) N. Kholod et al., Global methane emissions from coal mining to continue growing even with declining coal production, Journal of Cleaner Production, Volume 256, 120489.

(26)    EEA:n EU:n puolesta huhtikuussa 2021 UNFCC:lle raportoimat energia-alan metaanipäästöt kilotonneina päästöluokkalähteittäin eriteltyinä.

(27)    Best Practice Guidance for Effective Management of Coal Mine Methane at National Level: Monitoring, Reporting, Verification and Mitigation, ECE Energy Series No. 71, UNECE 2021 (julkaistaan myöhemmin).

(28)    Vuoden 2006 muutetut IPCC-ohjeet kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemiseksi.

(29)    Bilans Zasobow Zloz Kopalin, stan na 31.12.2020’, State Geological Surowce mineralne (pgi.gov.pl) .

(30)    Best Practice Guidance for Effective Management of Coal Mine Methane at National Level: Monitoring, Reporting, Verification and Mitigation, ECE Energy Series No. 71, UNECE 2021 (julkaistaan myöhemmin).

(31)    Best Practice Guidance for Effective Methane Recovery and Use from Abandoned Mines (UNECE, 2019).

(32)    Neuvoston päätös (EU) 2021/1094, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2021, hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelman hyväksymisestä sekä ohjelman monivuotisista teknisistä suuntaviivoista tehdyn päätöksen 2008/376/EY muuttamisesta (EUVL 236/69). Neuvoston päätös (EU) 2021/1207, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2021, monivuotisten taloudellisten suuntaviivojen vahvistamisesta selvitystilassa olevan EHTYn varojen ja selvityksen päätyttyä hiili- ja terästutkimusrahaston varojen hoitamista varten tehdyn päätöksen 2003/77/EY muuttamisesta. Neuvoston päätös (EU) 2021/1208, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2021, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, EHTYn perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta tehdyn pöytäkirjan täytäntöönpanon edellyttämistä säännöksistä tehdyn päätöksen 2003/76/EY muuttamisesta (EUVL L 261/54).

(33)    Global Assessment of Oil and Gas Methane 1 Ultra-Emitters; T. Lauvaux, C. Giron, M. Mazzolini, A. d’Aspremont, R. Duren, D. Cusworth, D. Shindell, P. Ciais, huhtikuu 2021.

(34)    COM(2020) 663 final.

(35)    5263/21 TI/eb 1 RELEX.1.C

(36)    COM(2020) 663 final.

(37)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(38)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/942, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019).

(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94).

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, energiatilastoista (EUVL L 304, 14.11.2008, s. 1).

(43)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/943, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta (EUVL L 157, 15.6.2016).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 15.12.2021

COM(2021) 805 final

LIITTEET

asiakirjaan

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

metaanipäästöjen vähentämisestä energia-alalla ja asetuksen (EU) 2019/942 muuttamisesta

{SEC(2021) 432 final} - {SWD(2021) 459 final} - {SWD(2021) 460 final}

LIITE I

Vuotojen tunnistus-, korjaus- ja seuranta-aikataulut

Korjausaikataulu

Tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitettuun korjausaikatauluun on sisällytettävä vähintään seuraavat tiedot:

i)    kaikkien tarkastettujen osien inventaario ja yksilöinti;

ii)    tarkastuksen tulos sen suhteen, onko havaittu metaanihäviötä, ja jos on, häviön määrä;

iii)    jos osan metaanipäästön on todettu olevan vähintään 500 miljoonasosaa, maininta siitä, onko LDAR-kartoituksen aikana tehty korjaus, ja jos ei ole tehty, miksi, ottaen huomioon 14 artiklan 4 kohdan mukaiset vaatimukset siitä, mitkä tekijät voidaan korjauksen viivästyessä ottaa huomioon;

iv)    jos osan metaanipäästöjen on todettu olevan vähintään 500 miljoonasosaa, suunniteltu korjausaikataulu, josta käy ilmi suunniteltu korjauspäivä;

v)    jos osan metaanipäästöjen on edellisessä LDAR-kartoituksessa todettu olevan alle 500 miljoonasosaa mutta LDAR-seurannassa, jossa on tarkistettu metaanihäviön määrän muuttuminen, vähintään 500 miljoonasosaa, maininta siitä, onko korjaus tehty välittömästi, ja jos ei ole tehty, miksi (kuten iii kohdassa), ja suunniteltu korjausaikataulu, josta käy ilmi suunniteltu korjauspäivämäärä.

Tämän jälkeen on laadittava korjauksen jälkeinen aikataulu, josta käy ilmi, milloin korjaukset on tosiasiallisesti tehty.

Seuranta-aikataulu

Tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitettuun seuranta-aikatauluun on sisällytettävä vähintään seuraavat tiedot:

i)    kaikkien tarkastettujen osien inventaario ja yksilöinti;

ii)    tarkastuksen tulos sen suhteen, onko havaittu metaanihäviötä, ja jos on, häviön määrä;

iii)    jos osan metaanipäästöjen on havaittu olevan vähintään 500 miljoonasosaa, tulokset korjauksen jälkeisestä seurannasta, jossa on tarkistettu, onko korjaus onnistunut;

iv)    jos osan metaanipäästöjen on havaittu olevan alle 500 miljoonasosaa, tulokset jälkikäteen tehdystä LDAR-seurannasta, jossa on tarkistettu, onko metaanihäviön määrä muuttunut, ja havaintoon perustuva suositus.

LIITE II

Tuuletus- ja soihdutustapahtumia koskeva raportointi

Toiminnanharjoittajien on 16 artiklan mukaisesti raportoitava toimivaltaisille viranomaisille soihdutetusta tai tuuletetusta metaanista vähintään seuraavat tiedot:

i)    toiminnanharjoittajan nimi;

ii)    omaisuuserän nimi ja tyyppi;

iii)    käytetyt laitteet;

iv)    päivämäärä(t) ja kellonaika(/-ajat), jolloin tuuletus tai soihdutus on havaittu tai aloitettu ja lopetettu;

v)    tuuletetun tai soihdutetun maakaasun mitattu tai arvioitu tilavuus;

vi)    tuuletuksen tai soihdutuksen syy ja luonne;

vii)    toimenpiteet tuuletuksen tai soihdutuksen keston ja määrän rajoittamiseksi;

viii)    toteutetut korjaavat toimenpiteet tuuletuksen tai soihdutuksen syyn poistamiseksi ja toistumisen estämiseksi;

ix)    17 artiklan mukaisesti suoritettujen soihtutornien viikoittaisten tarkastusten tulokset.

LIITE III

Soihtutornien tarkastukset

Viikoittaisiin soihtutornitarkastuksiin on sisällyttävä kattava kuulo-, näkö- ja hajuaistin varainen tarkastus (mukaan lukien soihtutornien ulkoinen silmämääräinen tarkastus, kuuntelu paine- ja nestevuotojen varalta sekä haistaminen epätavallisten ja voimakkaiden hajujen varalta).

Tarkastuksen aikana toiminnanharjoittajan on tarkastettava kaikki osat – mukaan lukien soihtutornit, näytteenottoluukut, suljetut ilmanvaihtojärjestelmät, pumput, kompressorit, paineenrajoituslaitteet, venttiilit, putket, laipat, liittimet ja niihin liittyvät putkistot – vikojen, vuotojen ja päästöjen havaitsemiseksi.

Raportissa on esitettävä seuraavat havainnot:

i)    Sytytetyt soihdut: Katsotaanko palamisen olevan täydellistä vai epätäydellistä? Epätäydellinen palaminen määritellään niin, että soihdun näkyvät päästöt kestävät yhteensä yli viisi minuuttia kahden peräkkäisen tunnin aikana.

ii)    Sytyttämättömät soihdut: Onko sytyttämättömässä soihdussa kaasunpoistoaukko vai ei? Jos siinä on kaasunpoistoaukko, toimenpide sen korjaamiseksi on toteutettava 6 tunnin kuluessa tai huonon sään tai muiden ääriolosuhteiden tapauksessa 24 tunnin kuluessa.

LIITE IV

Ei-toiminnassa olevien lähteiden inventaariot

Tämän asetuksen 18 artiklan mukaan ei-toiminnassa olevien lähteiden inventaarioissa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

i)    tapauksen mukaan toiminnanharjoittajan, omistajan tai luvanhaltijan nimi ja osoite;

ii)    lähteen tai lähteen sijaintipaikan nimi, tyyppi ja osoite;

iii)    kartta, jossa esitetään lähteen tai lähteen sijaintipaikan rajat;

iv)    metaanipitoisuusmittausten tulokset.

LIITE V

Toiminnassa olevia hiilikaivoksia koskeva raportointi

1 osa

Tämän asetuksen 19 ja 20 artiklan mukaisesti maanalaisten kaivosten toimintaa koskevissa raporteissa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

i)    kaivostoiminnan harjoittajan nimi ja osoite;

ii)    kaivoksen osoite;

iii)    kunkin kaivoksen tuottaman hiililajin tonnimäärä;

iv)    kaikkien kaivoksessa käytettävien ilmanvaihtokuilujen osalta:

   1) nimi (jos sellainen on);

   2) käyttöaika, jos se poikkeaa raportointikaudesta;

   3) koordinaatit;

   4) käyttötarkoitus (imu, poisto);

5) metaanipäästöjen mittaamiseen ja määrän määrittämiseen käytettävän mittauslaitteen tekninen eritelmä ja valmistajan määrittelemät optimaaliset toimintaolosuhteet;

   6) sen ajan osuus, jonka jatkuvatoiminen mittauslaite on ollut toiminnassa;

   7) onko valittu eurooppalainen vai kansainvälinen standardi seuraaville:

       – metaaninmittauslaitteiden näytteenottopaikka;

       – virtausnopeuden mittaus;

       – metaanipitoisuuksien mittaus;

   8) jatkuvatoimisen mittauslaitteen rekisteröimät metaanipäästöt (tonneina);

9) kuukausittaiseen näytteenottoon perustuvat kirjatut metaanipäästöt (tonnia tuntia kohti), jotka kattavat seuraavat tiedot:

       – näytteenoton päivämäärä;

– näytteenottotekniikka;

   – ilmakehän olosuhteiden (paine, lämpötila ja kosteus) lukemat, kun mittaus on tehty sopivalta etäisyydeltä, jotta ne kuvastavat olosuhteita, joissa jatkuvatoiminen mittauslaite toimii;

11) jos kaivos on yhteydessä toiseen kaivokseen jollakin tavalla, joka mahdollistaa ilman virtaamisen kaivosten välillä, kaivoksen nimi;

v)    kaivostoiminnan jälkeiset päästökertoimet ja niiden laskennassa käytetyn menetelmän kuvaus;

vi)    kaivostoiminnan jälkeiset päästöt (tonneina).

2 osa

Tämän asetuksen 19 ja 20 artiklan mukaisesti avokaivosten toimintaa koskevissa raporteissa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

i)    kaivostoiminnan harjoittajan nimi ja osoite;

ii)    kaivoksen osoite;

iii)    kunkin kaivoksen tuottaman hiililajin tonnimäärä;

iv)    kaikki kaivoksessa käytetyt esiintymät sisältävä kartta, jossa esitetään näiden esiintymien rajat;

v)    kustakin hiiliesiintymästä seuraavat tiedot:

   1) nimi (jos sellainen on);

   2) käyttöaika, jos se poikkeaa raportointikaudesta;

3) kaivostoiminnasta aiheutuvien metaanipäästöjen määrittämisessä käytetyn kokeellisen menetelmän kuvaus, mukaan lukien menetelmän valinta ympäröivien kerrostumien metaanipäästöjen huomioon ottamiseksi;

vi)    kaivostoiminnan jälkeiset päästökertoimet ja niiden laskennassa käytetyn menetelmän kuvaus;

vii)    kaivostoiminnan jälkeiset päästöt.

3 osa

Tämän asetuksen 19 ja 20 artiklan mukaisesti poistoasemien toimintaa koskevissa raporteissa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

i)    kaivostoiminnan harjoittajan nimi ja osoite;

ii)    kaivoksen/kaivosten poistojärjestelmän poistaman metaanin tonnimäärä kaivoksittain;

iii)    tuuletetun metaanin tonnimäärä;

iv)    soihdutetun metaanin tonnimäärä;

v)    soihdutuksen tehokkuus;

vi)    talteen otetun metaanin käyttö.

LIITE VI

Poistoasemien tuuletus- ja soihdutustapahtumia koskeva raportointi

Poistoaseman toiminnanharjoittajien on 23 artiklan mukaisesti raportoitava toimivaltaisille viranomaisille vähintään seuraavat tiedot soihdutetusta tai tuuletetusta metaanista:

i)    toiminnanharjoittajan nimi ja osoite;

ii)    ajankohta, jolloin tapahtuma havaittiin ensimmäisen kerran;

iii)    tuuletus- ja soihdutustapahtuman syy;

iv)    tuuletetun ja soihdutetun metaanin tonnimäärä (tai arvio siitä, jos määrän ilmoittaminen ei ole mahdollista).

LIITE VII

Suljetut ja hylätyt kaivokset

1 osa

Tämän asetuksen 24 ja 25 artiklan mukaisesti maanalaisten kaivosten toimintaa koskevissa inventaarioissa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

i)    tapauksen mukaan toiminnanharjoittajan, omistajan tai luvanhaltijan nimi ja osoite;

ii)    sijaintipaikan osoite;

iii)    kartta, jossa esitetään kaivoksen rajat;

iv)    kaaviot louhoksista ja niiden tilasta;

v)    seuraavien osien metaanipitoisuusmittauksen tulokset:

   1) kaikki ilmanvaihtokuilut, joita kaivoksessa käytetään toiminnan aikana, ja niistä seuraavat tiedot:

       – kuilun koordinaatit;

       – kuilun nimi (jos sellainen on);

       – sulkemisen tilanne ja sulkemismenetelmä, jos tiedossa;

   2) käyttämättömät ilmanpoistoputket;

   3) käyttämättömät kaasunpoistolähteet;

   4) puhkeamat;

5) tunnistettavissa olevat kerrostuman murtumat, jotka sijaitsevat kaivoksen alueella tai liittyvät sen aiempaan hiiliesiintymään;

   6) muut kirjatut mahdolliset pistepäästölähteet.

2 osa

Edellä 1 osan v alakohdassa tarkoitetut mittaukset on tehtävä seuraavien periaatteiden mukaisesti:

i)    Mittaukset on tehtävä ilmanpaineella mahdollisen metaanivuodon havaitsemiseksi ja asianmukaisten tieteellisten standardien mukaisesti.

ii)    Mittaukset on tehtävä laitteella, jonka herkkyyskynnys on vähintään 10 000 ppm, ja mahdollisimman lähellä mitattua päästölähdettä.

iii)    Mittauksiin on liitettävä seuraavat tiedot:

   1) mittauspäivämäärä;

   2) ilmanpaine;

   3) mittauksessa käytettävien laitteiden tekniset tiedot;

iv)    Kahden tai useamman kaivoksen aiemmin käyttämät ilmanvaihtokuilut on kohdennettava vain yhdelle kaivokselle, jotta vältetään kaksinkertainen laskenta.

3 osa

Tämän asetuksen 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun raportin on sisällettävä seuraavat tiedot:

i)    tapauksen mukaan toiminnanharjoittajan, omistajan tai luvanhaltijan nimi ja osoite;

ii)    sijaintipaikan osoite;

iii)    kaikkien 25 artiklan 3 kohdassa mainittujen osien metaanipäästöt, mukaan lukien:

   1) osan tyyppi;

2) mittauksessa käytettävien mittauslaitteiden tekniset yksityiskohdat, herkkyys mukaan lukien;

   3) sen ajan osuus, jonka mittauslaite on ollut toiminnassa;

   4) mittauslaitteen rekisteröimä metaanipitoisuus;

   5) osan metaanipäästöarviot.

4 osa

Tämän asetuksen 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vähennyssuunnitelman on sisällettävä seuraavat tiedot:

i)    luettelo kaikista 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista osista;

ii)    25 artiklan 3 kohdassa esitettyjen osien metaanipäästöjen vähentämisen tekninen toteutettavuus;

iii)    25 artiklan 3 kohdassa esitettyjen osien metaanipäästöjen vähentämisen aikataulu.

LIITE VIII

Tuojilta edellytettävät tiedot

Tässä liitteessä ’viejällä’ tarkoitetaan kunkin tuojan tekemän, fossiilisen energian toimittamista unioniin koskevan toimitussopimuksen toista sopimuspuolta.

Tuojien on 27 artiklan mukaisesti toimitettava seuraavat tiedot:

i)    viejän nimi ja osoite ja tuottajan nimi ja osoite, jos tuottaja on eri kuin viejä;

ii)    unionin tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) tasoa 1 vastaavat maa ja alueet, joissa energia on tuotettu, ja unionin tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) tason 1 maat, joiden kautta energia on kuljetettu siihen asti, kunnes se on saatettu unionin markkinoille;

iii)    öljyn ja fossiilisen kaasun osalta se, onko viejä sitoutunut mittaamaan metaanipäästöjään ja raportoimaan niistä joko itsenäisesti tai osana sitoumuksia, jotka koskevat kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden raportoimista ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) vaatimusten mukaisesti, ja onko se UNFCCC:n raportointivaatimusten tai öljy- ja kaasualan metaanipäästöjä koskevan kumppanuuden 2.0 standardien mukainen. Tähän on liitettävä jäljennös viimeisimmästä metaanipäästöjä koskevasta raportista, johon on tarvittaessa liitettävä 12 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut tiedot. Raportoinnissa on määriteltävä kunkin päästötyypin osalta käytetty määrän määritysmenetelmä (kuten UNFCCC-tasot tai OGMP-tasot);

iv)    öljyn ja kaasun osalta se, soveltaako viejä metaanipäästöjään koskevia sääntely- tai vapaaehtoisia toimenpiteitä, kuten vuotojen tunnistus- ja korjauskartoituksia tai metaanin tuuletuksen ja soihdutuksen valvontaa ja rajoittamista koskevia toimenpiteitä. Tähän on liitettävä kuvaus tällaisista toimenpiteistä, mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan raportit vuotojen tunnistus- ja korjauskartoituksista ja tuuletus- ja soihdutustapahtumista viimeisimmältä käytettävissä olevalta kalenterivuodelta;

v)    hiilen osalta se, onko viejä sitoutunut mittaamaan metaanipäästöjään ja raportoimaan niistä joko itsenäisesti tai osana sitoumuksia, jotka koskevat kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden raportoimista ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) vaatimusten mukaisesti, ja onko se UNFCCC:n raportointivaatimusten tai jonkin kansainvälisen tai eurooppalaisen metaanipäästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevan standardin mukainen. Tähän on liitettävä jäljennös viimeisimmästä metaanipäästöjä koskevasta raportista, johon on tarvittaessa liitettävä 20 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut tiedot. Raportoinnissa on määriteltävä kunkin päästötyypin osalta käytetty määrän määritysmenetelmä (kuten UNFCCC-tasot tai OGMP-tasot);

vi)    hiilen osalta se, soveltaako viejä metaanipäästöjään koskevia sääntely- tai vapaaehtoisia toimenpiteitä, kuten metaanin tuuletuksen ja soihdutuksen valvontaa ja rajoittamista koskevia toimenpiteitä. Tähän on liitettävä kuvaus tällaisista toimenpiteistä, mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan raportit tuuletus- ja soihdutustapahtumista viimeisimmältä käytettävissä olevalta kalenterivuodelta;

vii)    edellä iii ja v alakohdassa tarkoitettujen raporttien riippumattoman tarkastuksen suorittaneen yksikön nimi, jos tällainen yksikkö on olemassa.