—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 5, 6 ja 168 artiklan,

—

ottaa huomioon Kairossa vuonna 1994 pidetyn kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD), sen toimintaohjelman sekä siihen liittyvien tarkistuskonferenssien tulokset,

—

ottaa huomioon ICPD:n 25-vuotistapahtumassa 1. marraskuuta 2019 annetun Nairobin julkilausuman ”Accelerating the Promise” sekä kansalliset ja kumppanien sitoumukset ja yhteistyötoimet, joista ilmoitettiin Nairobin huippukokouksessa,

—

ottaa huomioon Pekingin toimintaohjelman ja siihen liittyvien tarkistuskonferenssien tulokset,

—

ottaa huomioon 25. syyskuuta 2015 hyväksytyn kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2016, ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteet 3, 5 ja 16 sekä niihin liittyvät indikaattorit,

—

ottaa huomioon Contraception Atlas -julkaisun vuosien 2017, 2018, 2019 ja 2020 painokset, joissa asetetaan Euroopan maat järjestykseen ehkäisyn saatavuuden mukaan ja tuodaan esiin tähän liittyvä eriarvoisuus Euroopassa, ja ottaa huomioon, että joissakin Euroopan osissa tyydyttämättömät ehkäisyyn liittyvät tarpeet ovat jääneet laajalti vaille huomiota,

—

ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen (CEDAW-sopimus) sekä CEDAW-komitean yleiskommentit nro 21 (1994), nro 24 (1999), nro 28 (2010), nro 33 (2015) ja nro 35 (2017),

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus),

—

ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksista 3. toukokuuta 2008 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen (vammaisyleissopimus) 6 artiklan,

—

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevasta kolmannesta EU:n toimintasuunnitelmasta (GAP III) – kunnianhimoinen ohjelma sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämiseksi EU:n ulkoisissa toimissa (JOIN(2020)0017),

—

ottaa huomioon 26. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman tosiasiallisesta aborttikiellosta Puolassa (1),

—

ottaa huomioon CEDAW-komitean 28. helmikuuta 2020 tekemän päätöksen asiassa S.F.M. v. Espanja,

—

ottaa huomioon 25. syyskuuta 2017 annetun Euroopan neuvoston tasa-arvo- ja syrjimättömyyslautakunnan raportin intersukupuolisten ihmisten ihmisoikeuksista ja heihin kohdistuvan syrjinnän ehkäisemisestä,

—

ottaa huomioon 2. huhtikuuta 2015 annetun Euroopan neuvoston tasa-arvo- ja syrjimättömyyslautakunnan raportin transihmisten syrjinnästä Euroopassa,

—

ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152),

—

ottaa huomioon 14. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman intersukupuolisten oikeuksista (2),

—

ottaa huomioon unionin terveysalan toimintaohjelman (EU4Health) perustamisesta kaudeksi 2021–2027 ja asetuksen (EU) N:o 282/2014 kumoamisesta 24. maaliskuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/522 (3),

—

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2019 annetun Euroopan tasa-arvoinstituutin raportin ”Beijing + 25 – The 5th Review of the Implementation of the Beijing Platform for Action in the EU Member States”,

—

ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimiston seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevan toimintasuunnitelman ”Towards achieving the 2030 Agenda for Sustainable Development in Europe – leaving no one behind”, jossa on kolme toisiinsa läheisesti liittyvää tavoitetta: annetaan kaikille ihmisille mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia päätöksiä seksuaali- ja lisääntymisterveydestään ja varmistetaan, että heidän ihmisoikeuksiaan kunnioitetaan ja suojellaan ja että ne toteutuvat käytännössä, varmistetaan, että kaikilla ihmisillä on mahdollisimman korkea seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -hyvinvoinnin taso, ja taataan seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen yleinen saatavuus ja poistetaan eriarvoisuus,

—

ottaa huomioon Kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton (IPPF) eurooppalaisen verkoston ja Saksan liittotasavallan terveyskasvatuskeskuksen (BZgA) raportin ”Sexuality Education in Europe and Central Asia: State of the Art and Recent Developments”,

—

ottaa huomioon IPPF:n eurooppalaisen verkoston kumppanikyselyn aborttilainsäädännöstä ja sen täytäntöönpanosta Euroopassa ja Keski-Aasiassa,

—

ottaa huomioon parlamentin sisäasioiden pääosaston 30. syyskuuta 2020 julkistaman tutkimuksen covid-19-kriisin ja sen jälkeisen ajan sukupuolistuneista vaikutuksista (4),

—

ottaa huomioon 9. huhtikuuta 2020 julkaistun UN Women -järjestön selonteon ”The Impact of COVID-19 on Women”,

—

ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2020 julkaistun YK:n raportin ”COVID-19 and Human Rights: We are all in this together”,

—

ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2020 julkaistun YK:n väestöohjelmarahaston (UNFPA) raportin ”Impact of the COVID-19 Pandemic on Family Planning and Ending Gender-based Violence, Female Genital Mutilation and Child Marriage”,

—

ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2020 julkaistun UNFPA:n lausunnon ”Millions more cases of violence, child marriage, female genital mutilation, unintended pregnancy expected due to the COVID-19 pandemic”,

—

ottaa huomioon naisten eurooppalaisen eturyhmän (European Women’s Lobby) covid-19-pandemiaa ja naisten asemaa koskevan katsauksen ”Women must not pay the price for COVID-19!”,

—

ottaa huomioon 27. toukokuuta 2020 julkaistun professori Sabine Oertelt-Prigionen covid-19-pandemiaa ja sukupuolivaikutuksia käsittelevän tutkimuksen ”The impact of sex and gender in the COVID-19 pandemic”,

—

ottaa huomioon WHO:n turvallista aborttia koskevat ohjeet ”Safe abortion: technical and policy guidance for health systems”,

—

ottaa huomioon WHO:n maailmanlaajuisen strategian kohdunkaulan syövän poistamiseksi ”Global strategy to accelerate the elimination of cervical cancer as a public health problem”,

—

ottaa huomioon 13. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman covid-19-toimenpiteiden vaikutuksesta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin (5),

—

ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2020 julkaistun seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia käsittelevän eurooppalaisen parlamentaarisen foorumin (EPF) ja IPPF:n eurooppalaisen verkoston yhteisen raportin ”Sexual and Reproductive Health and Rights COVID-19 pandemic”,

—

ottaa huomioon taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 12 artiklan,

—

ottaa huomioon taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän YK:n komitean 2. toukokuuta 2016 pidetyssä istunnossa esitetyn yleiskommentin nro 22 oikeudesta seksuaali- ja lisääntymisterveyteen,

—

ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 2, 7, 17 ja 26 artiklan,

—

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeuskomitean 30. lokakuuta 2018 esittämän yleiskommentin kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 6 artiklasta, joka koskee oikeutta elämään,

—

ottaa huomioon 3. elokuuta 2011 julkaistun YK:n erityisraportoijan väliraportin jokaisen oikeudesta parhaimpaan mahdolliseen fyysiseen ja henkiseen terveyteen,

—

ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2016 julkaistun YK:n erityisraportoijan raportin jokaisen oikeudesta parhaimpaan mahdolliseen fyysiseen ja henkiseen terveyteen,

—

ottaa huomioon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sen syitä ja seurauksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan laatimat raportit, myös 11. heinäkuuta 2019 annetun raportin, joka koskee ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa naisten huonoon kohteluun ja heihin kohdistuvaan väkivaltaan lisääntymisterveyspalvelujen yhteydessä ja jossa keskitytään erityisesti synnytyksiin ja synnytysväkivaltaan,

—

ottaa huomioon WHO:n vuoden 2015 julkilausuman naisten synnytyksen yhteydessä kokeman epäkunnioittavan ja loukkaavan kohtelun ehkäisemisestä ja kitkemisestä,

—

ottaa huomioon 16. syyskuuta 2019 annetun Euroopan neuvoston tasa-arvo- ja syrjimättömyyslautakunnan raportin synnytysväkivallasta ja gynekologisesta väkivallasta,

—

ottaa huomioon miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY (6),

—

ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2016 annetun naisiin kohdistuvaa syrjintää lainsäädännössä ja käytännössä käsittelevän YK:n työryhmän raportin, joka esiteltiin ihmisoikeusneuvoston 32. istunnossa kesäkuussa 2016,

—

ottaa huomioon 14. toukokuuta 2018 annetun naisiin kohdistuvaa syrjintää lainsäädännössä ja käytännössä käsittelevän YK:n työryhmän raportin II osan,

—

ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2016 annetun naisiin kohdistuvaa syrjintää lainsäädännössä ja käytännössä käsittelevän YK:n työryhmän raportin III osan,

—

ottaa huomioon 10. tammikuuta 2019 päivätyn ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan raportin,

—

ottaa huomioon potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa 9. maaliskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/24/EU (7),

—

ottaa huomioon ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6. marraskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY (8),

—

ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission 19. marraskuuta 2018 antaman yhteisen julkilausuman kehityspolitiikkaa koskevasta eurooppalaisesta konsensuksesta: ”Meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme”, jossa EU vahvistaa olevansa sitoutunut edistämään ja suojelemaan jokaisen yksilön oikeutta hallita täysin omaan seksuaalisuuteensa ja seksuaali- ja lisääntymisterveyteensä liittyviä kysymyksiä ja päättää niistä vapaasti ja vastuullisesti ilman syrjintää, pakottamista tai väkivaltaa sekä kyseisen oikeuden toteutumiseen,

—

ottaa huomioon 14. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman seksuaalikasvatuksen kriminalisoinnista Puolassa (9),

—

ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon heikentämispyrkimyksistä EU:ssa (10),

—

ottaa huomioon 14. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon edistämisestä mielenterveyspalveluissa ja kliinisessä tutkimuksessa (11),

—

ottaa huomioon neuvoston 7. maaliskuuta 2011 hyväksymän Euroopan tasa-arvosopimuksen (2011–2020),

—

ottaa huomioon 2. joulukuuta 2003 annetun neuvoston suosituksen syöpäseulonnasta (12),

—

ottaa huomioon 7. toukokuuta 2008 julkistetut kohdunkaulan syövän seulonnan laadunvarmistusta koskevat eurooppalaiset suuntaviivat sekä 12. huhtikuuta 2006 julkistetut rintasyöpäseulonnan ja -diagnosoinnin laadunvarmistusta koskevat eurooppalaiset suuntaviivat,

—

ottaa huomioon joulukuussa 2017 julkaistun Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun asiakirjan naisten seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista Euroopassa,

—

ottaa huomioon naisten terveyttä ja hyvinvointia WHO:n Euroopan alueella koskevan WHO:n strategian vuosiksi 2017–2021 sekä WHO:n vuoden 2016 seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevan toimintasuunnitelman ”Action Plan for Sexual and Reproductive Health: towards achieving the 2030 Agenda for Sustainable Development in Europe – leaving no one behind”,

—

ottaa huomioon naisten, lasten ja nuorten terveyttä koskevan WHO:n maailmanlaajuisen strategian vuosiksi 2016–2030,

—

ottaa huomioon WHO:n Euroopan aluetoimiston ja BZgA:n julkaisun ”Standards for Sexuality Education in Europe: A framework for policy makers, educational and health authorities and specialists” sekä Unescon seksuaalikasvatusta koskevan ohjeasiakirjan ”International Technical Guidance on Sexuality Education: an evidence-informed approach”,

—

ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean 30. maaliskuuta 2009 tekemän päätöksen International Centre for the Legal Protection of Human Rights -järjestön (INTERIGHTS) Kroatiaa vastaan tekemästä yhteisestä valituksesta nro 45/2007 sekä YK:n lapsen oikeuksien komitean 17. huhtikuuta 2013 esittämän yleiskommentin nro 15 lapsen oikeudesta nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta (24 artikla), jonka mukaan nuorten saatavilla olisi oltava asianmukaista ja objektiivista tietoa seksuaali- ja lisääntymiskysymyksistä,

—

ottaa huomioon UNFPA:n maailman väestön tilaa koskevan raportin vuodelta 2019 ”Unfinished Business: the pursuit of rights and choices FOR ALL”,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—

ottaa huomioon kehitysvaliokunnan lausunnon,

—

ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A9-0169/2021),

A.

toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveys on fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila suhteessa kaikkiin seksuaalisuutta ja lisääntymistä koskeviin näkökohtiin ja että sillä ei tarkoiteta pelkästään toimintahäiriön, vamman tai kuolevuuden puuttumista, ja toteaa, että kaikilla yksilöillä on oikeus tehdä kehoaan koskevia päätöksiä (13) ilman syrjintää, pakottamista tai väkivaltaa sekä saada seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja, jotka tukevat tätä oikeutta ja joissa suhtaudutaan myönteisesti seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen, sillä seksuaalisuus on olennainen osa ihmiselämää;

B.

toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat WHO:n mukaan kattotermi monille kaikkiin ihmisiin vaikuttaville kysymyksille, jotka koskevat neljää eri osa-aluetta – seksuaaliterveyttä, seksuaalioikeuksia, lisääntymisterveyttä ja lisääntymisoikeuksia – ja perustuvat kaikille ihmisille kuuluvaan oikeuteen heidän ruumiillisen koskemattomuutensa, yksityisyytensä ja itsemääräämisoikeutensa kunnioittamiseen sekä heidän seksuaalisen suuntautumisensa ja sukupuoli-identiteettinsä täysimääräiseen kunnioittamiseen, oikeuteen päättää siitä, kenen kanssa ja milloin on seksuaalisesti aktiivinen, oikeuteen saada turvallisia seksuaalisia kokemuksia, oikeuteen päättää, solmiiko avioliiton ja milloin ja kenen kanssa sekä hankkiiko lapsen tai lapsia, miten ja kuinka monta, ja oikeuteen saada koko elämänsä ajan kaiken edellä mainitun saavuttamiseen tarvittavat tiedot, resursseja, palveluja ja tukea ilman syrjintää, pakottamista, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa;

C.

ottaa huomioon, että seksuaali- ja lisääntymisoikeudet on suojattu ihmisoikeuksina ihmisoikeuksia koskevassa kansainvälisessä ja eurooppalaisessa oikeudessa, kuten kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, CEDAW-yleissopimuksessa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, ja että ne ovat olennainen osa kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa; toteaa, että terveysoikeudet, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevat oikeudet, ovat naisten perusoikeuksia ja niitä olisi parannettava eikä niitä saa millään tavalla vesittää tai poistaa; toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien toteutuminen on olennainen osa ihmisarvoa ja liittyy erottamattomasti sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseen ja sukupuolistuneen väkivallan torjuntaan; katsoo, että ihmisten kehoa, heidän valintojaan ja siten heidän täydellistä itsemääräämisoikeuttaan olisi suojattava;

D.

ottaa huomioon, että Euroopan unionilla on suoraa toimivaltaa, jonka nojalla se voi edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia ulkoisissa toimissa; ottaa huomioon, että Euroopan unionilla ei ole suoraa toimivaltaa, jonka nojalla se voisi edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia unionissa, mutta jäsenvaltioiden välillä tapahtuu yhteistyötä avoimen koordinointimenetelmän kautta; ottaa huomioon, että Euroopan unioni kehottaa ja kannustaa jäsenvaltioita edistämään kaikkien ihmisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia ja tukee niitä siinä;

E.

ottaa huomioon, että sukupuolistunut väkivalta on yleistä ja covid-19-pandemia on pahentanut sitä; ottaa huomioon, että arviolta 25 prosenttia naisista kokee elämänsä aikana jonkinlaista sukupuolistunutta väkivaltaa ja lukemattomat naiset kokevat seksuaalista väkivaltaa ja häirintää lähisuhteissaan ja julkisessa elämässä syvään juurtuneiden sukupuolistereotypioiden ja niiden seurauksena syntyneiden sosiaalisten normien takia;

F.

toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien loukkauksissa loukataan ihmisoikeuksia ja erityisesti oikeutta elämään, fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen, tasa-arvoon, syrjimättömyyteen, terveyteen ja koulutukseen, ihmisarvoon, yksityisyyteen ja vapauteen epäinhimillisestä ja halventavasta kohtelusta; toteaa, että naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien loukkaukset ovat naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan muoto ja ne haittaavat edistystä kohti sukupuolten tasa-arvoa (14);

G.

ottaa huomioon, että seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 3 alatavoitteita ja että sukupuolistuneen väkivallan torjunta ja haitallisten käytäntöjen torjunta ovat kestävän kehityksen tavoitteen 5 alatavoitteita;

H.

ottaa huomioon, että vaikka EU:ssa seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien taso on maailman huippua ja jotkut jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön toimintapolitiikkoja ja ohjelmia, joilla tuetaan seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien toteuttamiseen sekä EU:n tasolla että jäsenvaltioissa liittyy siitä huolimatta haasteita, saatavuus- ja kohtuuhintaisuusongelmia, puutteita, eroja ja eriarvoisuutta iän, biologisen tai sosiaalisen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, luokan, uskonnon tai vakaumuksen, siviilisäädyn, sosioekonomisen aseman, vammaisuuden, hiv-positiivisuuden (tai sukupuoliteitse tarttuviin infektioihin sairastumisen), kansallisen tai sosiaalisen alkuperän, oikeudellisen tai maahanmuuttajastatuksen, kielen, seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella;

I.

ottaa huomioon, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyviä haasteita ja esteitä voivat olla muun muassa oikeudelliset, taloudelliset, kulttuuriset ja tietoon liittyvät esteet, kuten yleiskattavien, laadukkaiden ja kohtuuhintaisten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien palvelujen puutteellinen saatavuus, kattavan, ikätasolle sopivan ja näyttöön perustuvan seksuaalikasvatuksen puute, etenkin kun otetaan huomioon, että hlbti-henkilöiden mahdollisuuksia nauttia seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista saattaa haitata vakavasti se, että seksuaalikasvatuksen opetussuunnitelmista jätetään pois seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteettien, sukupuolen ilmaisujen ja sukupuoliominaisuuksien monimuotoisuus, saatavilla olevien nykyaikaisten ehkäisymenetelmien puute, lääketieteellisen hoidon epääminen henkilökohtaisen vakaumuksen perusteella, oikeudelliset rajoitukset ja käytännön esteet aborttipalvelujen saatavuudessa, aborttihoidon epääminen, pakkoabortti, sukupuolistunut väkivalta, gynekologinen ja synnytysväkivalta, pakkosterilointi, myös sukupuolen juridisen tunnustamisen yhteydessä, uhkailu, julma ja halventava kohtelu, eriarvoisuus ja erot äitiyskuolleisuudessa ja mielenterveystuessa, keisarileikkausten määrän kasvu, vaikeudet saada hoitoa kohdunkaulan syöpään, lääketieteellisesti avustettujen lisääntymis- ja hedelmöityshoitojen rajallinen saatavuus, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien kannalta tarpeellisten tarvikkeiden saatavuuteen liittyvät vaikeudet, sukupuoliteitse tarttuvien infektioiden ja hiv:n laaja esiintyvyys, teiniraskauksien suuri määrä, haitalliset sukupuolistereotypiat ja käytännöt, kuten naisten ja intersukupuolisten sukuelinten silpominen, lapsi-, varhais- ja pakkoavioliitot, kunniamurhat sekä niin kutsutut eheytyshoidot, jotka voivat olla seksuaalista väkivaltaa, kuten ”korjaavia raiskauksia”, ja jotka kohdistuvat lesbo- ja bi-naisiin ja -tyttöihin ja transihmisiin, sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia rajoittava vanhentunut tai ideologiaan pohjautuva lainsäädäntö;

J.

toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut ovat keskeisiä terveydenhuoltopalveluja, joiden olisi oltava kaikkien saatavilla ja joihin olisi sisällyttävä kattavaa, näyttöön perustuvaa ja ikätasolle sopivaa seksuaali- ja ihmissuhdekasvatusta, tiedotusta, luottamuksellista ja puolueetonta neuvontaa ja seksuaali- ja lisääntymisterveys- ja -hyvinvointipalveluja, tiedotusta ja neuvontaa nykyaikaisesta ehkäisystä ja nykyaikaisten ehkäisyvälineiden laajan valikoiman saatavuus, ennen synnytystä, synnytyksen aikana ja synnytyksen jälkeen annettava hoito, kätilöpalvelut, synnytyshoito ja vastasyntyneiden hoito, turvallinen ja laillinen aborttihoito ja siihen liittyvät palvelut, myös vaarallisen abortin komplikaatioiden hoito, hiv:n ja muiden sukupuoliteitse tarttuvien infektioiden ehkäiseminen ja hoito, seksuaalisen ja sukupuolistuneen väkivallan havaitsemiseen, ehkäisemiseen ja käsittelemiseen tarkoitetut palvelut, gynekologisten syöpien, myös kohdunkaulan syövän, ehkäiseminen, havaitseminen ja hoito sekä hedelmöityshoidot;

K.

toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat ihmisoikeuksia ja EU:n jäsenvaltioiden on vaalittava niitä kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisesti; katsoo, että demokratian toiminta edellyttää ihmisoikeuksien kunnioittamista; katsoo, että ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio ovat kaikki riippuvaisia toisistaan; toteaa, että kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on kunnioitettava kaikkia näitä EU:n arvoja kaikilta osin;

L.

muistuttaa, että seksuaaliterveys on olennaisen tärkeää yksittäisten ihmisten, pariskuntien ja perheiden yleisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta sekä yhteisöjen ja maiden sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kannalta ja että terveydenhuollon saatavuus, seksuaali- ja lisääntymisterveys mukaan lukien, on ihmisoikeus; ottaa huomioon, että useimmissa jäsenvaltioissa jonkinlaisen seksuaali- ja terveyskasvatuksen tarjoaminen on jo pakollista;

M.

ottaa huomioon, että WHO määrittelee lapsettomuuden lisääntymisjärjestelmän sairaudeksi, joka määritellään siten, että kliininen raskaus ei ole alkanut huolimatta säännöllisestä suojaamattomasta sukupuoliyhdynnästä vähintään 12 kuukauden ajan; toteaa, että tässä määritelmässä ei oteta huomioon lesbo- ja bi-naisten ja transihmisten tilannetta samaa sukupuolta olevissa pariskunnissa tai sellaisten yksin elävien naisten tilannetta, jotka ovat kiinnostuneita hedelmällisyysvaihtoehdoista, mikä pahentaa heidän jo kohtaamiaan avusteisten lisääntymismenetelmien saatavuuteen liittyviä sosiaalis-oikeudellisia haasteita, koska painopisteenä on lapsettomuuden torjunta; toteaa, että lesbo- ja bi-naiset eivät välttämättä pysty todistamaan ”hedelmättömyyttään” ja jäävät siksi vaille avusteisia lisääntymismenetelmiä (15);

N.

ottaa huomioon, että tietyissä olosuhteissa myös transsukupuoliset miehet ja muunsukupuoliset henkilöt voivat tulla raskaaksi ja että tällaisissa tapauksissa heidän pitäisi voida hyötyä raskauden ja synnytyksen hoitoon liittyvistä toimenpiteistä ilman sukupuoli-identiteettiin perustuvaa syrjintää;

O.

katsoo, että kenenkään ei pitäisi kuolla synnytyksessä ja että näyttöön perustuvan, laadukkaan ja helposti saatavilla olevan äitiys-, raskaus- ja synnytyshoidon saatavuus on ihmisoikeus ja se on turvattava ilman minkäänlaista syrjintää;

P.

ottaa huomioon, että raskaana olevat kokevat synnytyksen aikana erilaisia pakotettuja lääketieteellisiä toimenpiteitä, kuten fyysistä ja sanallista väkivaltaa, synnytysvammojen ompelua ilman kivunlievitystä sekä heidän päätöstensä ja tietoisen suostumuksensa noudattamatta jättämistä, jolloin kyse voi olla väkivallasta ja julmasta ja epäinhimillisestä kohtelusta;

Q.

ottaa huomioon, että Unescon kansainvälisissä teknisissä ohjeissa määritelty, kattava, näyttöön perustuva, syrjimätön ja ikätasolle sopiva seksuaalikasvatus, joka perustuu oikeusperustaiseen ja sukupuoleen keskittyvään lähestymistapaan, helpottaa vastuullista seksuaalista käyttäytymistä ja parantaa lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia, sillä se tarjoaa tieteellisesti paikkansapitävää ja ikätasolle sopivaa tietoa seksuaalisuudesta ja siinä käsitellään seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä kysymyksiä, kuten inhimillistä kehitystä, seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvää anatomiaa ja fysiologiaa, suostumusta, murrosikää ja kuukautisia, lisääntymistä, nykyaikaista ehkäisyä, raskautta ja synnytystä, sukupuoliteitse tarttuvia infektioita ja sukupuolistuneen väkivallan, myös lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittojen sekä naisten sukuelinten silpomisen kaltaisten haitallisten käytäntöjen torjuntaa; ottaa huomioon, että ikätasolle sopiva kattava seksuaalikasvatus on avainasemassa kehitettäessä lasten ja nuorten taitoja luoda terveitä, tasa-arvoisia ja turvallisia ihmissuhteita erityisesti siksi, että siinä käsitellään sukupuolinormeja, sukupuolten tasa-arvoa, suhteiden valtadynamiikkaa, suostumusta ja rajojen kunnioittamista ja sillä autetaan saavuttamaan sukupuolten tasa-arvo;

R.

ottaa huomioon, että tieteellisesti paikkansapitävän ja näyttöön perustuvan tiedon ja valistuksen puute loukkaa yksilöiden oikeuksia, haittaa heidän mahdollisuuksiaan tehdä tietoon perustuvia valintoja seksuaali- ja lisääntymisterveydestään ja -oikeuksistaan ja heikentää terveitä suhtautumistapoja sukupuolten tasa-arvoon;

S.

ottaa huomioon, että seksuaali- ja lisääntymisterveys kattaa kuukautishygienian ja -sanitaation sekä systeemiset ja sosioekonomiset tekijät, jotka kytkeytyvät kuukautisiin liittyvään leimaamiseen ja syrjintään; ottaa huomioon, että kuukautisköyhyys eli rajalliset mahdollisuudet hankkia terveystuotteita vaikuttaa Euroopassa noin joka kymmenenteen naiseen ja sitä pahentaa kuukautishygieniatuotteiden sukupuolten epätasa-arvoa lisäävä verotus EU:ssa; toteaa, että häpeä, hoitamaton kuukautiskipu ja syrjivät perinteet johtavat koulunkäynnin keskeyttämisiin ja vähentävät tyttöjen koulunkäyntiä ja naisten työssäkäyntiä; toteaa, että nykyiset kielteiset asenteet ja kuukautisiin liittyvät myytit vaikuttavat lisääntymisterveyttä koskeviin päätöksiin; toteaa, että kuukautishygienian ja äitien sairastavuuden, kuolleisuuden ja lapsettomuuden, sukupuoliteitse tarttuvien infektioiden ja hiv:n sekä kohdunkaulan syövän välisten yhteyksien ymmärtäminen voi tukea varhaista havaitsemista ja pelastaa ihmishenkiä;

T.

toteaa, että nykyaikaisella ehkäisyllä on keskeinen rooli sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa ja suunnittelemattomien raskauksien ehkäisemisessä sekä varmistettaessa yksilöiden oikeus tehdä päätöksiä perhevalinnoistaan suunnittelemalla ennakoivasti ja vastuullisesti lastensa määrää, lapsen saamisen ajankohtaa ja lasten ikäeroa; ottaa huomioon, että tietyt nykyaikaiset ehkäisymenetelmät myös vähentävät hiv:n ja sukupuoliteitse tarttuvien infektioiden esiintyvyyttä; ottaa huomioon, että nykyaikaisen ehkäisyn saatavuutta haittaavat edelleen käytännön esteet sekä taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset esteet, kuten ehkäisyä koskevat myytit, vanhentuneet asenteet naisten seksuaalisuutta ja ehkäisyä kohtaan sekä stereotyyppinen käsitys, jonka mukaan naiset ovat yksin vastuussa ehkäisystä;

U.

ottaa huomioon, että aborttilait perustuvat kansalliseen lainsäädäntöön; ottaa huomioon, että vaikka abortti olisi lain mukaan mahdollinen, sen saatavuudelle on usein moninaisia oikeudellisia, lainsäädännön luonteisia ja epämuodollisia esteitä, kuten abortin saamiselle vahvistetut aikarajoitukset ja syyt, lääketieteellisesti perusteettomat odotusajat, pula koulutetuista ja halukkaista terveydenhuollon ammattilaisista sekä lääketieteellisen hoidon epääminen henkilökohtaisten vakaumusten, puolueellisen ja pakollisen neuvonnan, tarkoituksellisen väärän tiedon tai kolmannen osapuolen luvan, lääketieteellisesti tarpeettomien testien, vaikeaa tilannetta koskevien vaatimusten sekä asiaan liittyvien kustannusten ja niiden korvaamatta jättämisen vuoksi;

V.

ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa on yhä erittäin rajoittavia lakeja, joilla kielletään abortti muissa kuin tarkoin määritellyissä olosuhteissa, minkä vuoksi naisten on hakeuduttava laittomiin abortteihin, matkustettava toisiin maihin tai jatkettava raskautta loppuun asti vastoin tahtoaan, mikä on ihmisoikeusloukkaus ja sukupuolistuneen väkivallan muoto (16) ja vaikuttaa naisten ja tyttöjen oikeuteen elämään, fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen, tasa-arvoon, syrjimättömyyteen ja terveyteen; ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa abortti on mahdollista saada laillisesti pyynnöstä tai yleisesti sosiaalisista syistä mutta niissä on yhä voimassa rikosoikeudellisia seuraamuksia, jos abortti tehdään sovellettavien säännösten soveltamisalan ulkopuolella;

W.

ottaa huomioon, että nykyisin useat jäsenvaltiot pyrkivät rajoittamaan entisestään seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien saatavuutta erittäin rajoittavilla laeilla, jotka johtavat sukupuoleen perustuvaan syrjintään ja kielteisiin seurauksiin naisten terveydelle;

X.

ottaa huomioon, että seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien vastustajat käyttävät usein hyväkseen kansallisten etujen tai väestörakenteen muutoksen kaltaisia kysymyksiä heikentääkseen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia ja että siten he edistävät osaltaan yksilönvapauksien ja demokratian periaatteiden rapautumista; katsoo, että kaikkien väestörakenteen muutosta koskevien politiikkojen on oltava oikeusperustaisia, ihmiskeskeisiä, räätälöityjä ja näyttöön perustuvia ja niissä on kunnioitettava seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia;

Y.

toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien ja naisten itsemääräämisoikeuden vastustajat ovat kyenneet vaikuttamaan huomattavalla tavalla kansalliseen lainsäädäntöön ja politiikkaan useissa jäsenvaltioissa toteutetuilla taantumuksellisilla aloitteilla, joiden tarkoituksena on ollut seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien heikentäminen, kuten parlamentti on todennut naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon heikentämispyrkimyksistä EU:ssa antamassaan päätöslauselmassa ja aborttioikeuksista Puolassa antamassaan päätöslauselmassa ja Euroopan tasa-arvoinstituutti on todennut 22. marraskuuta 2019 antamassaan raportissa ”Beijing + 25 – the fifth review of the implementation of the Beijing Platform for Action in the EU Member States”; toteaa, että nämä aloitteet ja heikentämispyrkimykset haittaavat väestön oikeuksien toteutumista ja maiden kehitystä sekä heikentävät eurooppalaisia arvoja ja perusoikeuksia;

Z.

ottaa huomioon, että monet raportit osoittavat, että covid-19-pandemian ja sulkutoimien aikana seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyviä palveluita rajoitettiin ja/tai lopetettiin (17) ja että keskeisten lääketieteellisten palvelujen, kuten ehkäisy- ja aborttihoidon, hiv:n ja sukupuoliteitse tarttuvien infektioiden testauksen, pääsyn naisten sukuelinten silpomisen ehkäisystä ja siitä tiedottamisesta vastaaviin keskuksiin, gynekologisten syöpien seulonnan ja kunnioitukseen perustuvan äitiysterveydenhuollon, saatavuus häiriintyi, millä on ollut vakavia vaikutuksia ruumiillista itsemääräämisoikeutta koskevaan naisten perusoikeuteen; toteaa covid-19-pandemian osoittaneen, että on tarpeen vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmien kykyä selviytyä tällaisista kriiseistä ja varmistaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvät palvelut ovat jatkossakin täysin saatavilla ja niitä tarjotaan oikea-aikaisesti;

AA.

ottaa huomioon, että covid-19-terveyskriisiä pyritään sitkeästi käyttämään tekosyynä toteuttaa uusia seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia rajoittavia toimenpiteitä (18), mikä johtaa resurssien uudelleenkohdentamiseen; toteaa, että tällä on laaja-alaisia ja pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia terveyttä koskevan perusoikeuden käyttöön, sukupuolten tasa-arvoon sekä syrjinnän ja sukupuolistuneen väkivallan torjuntaan ja se vaarantaa naisten ja tyttöjen hyvinvoinnin, terveyden ja hengen;

AB.

ottaa huomioon, että marginalisoituneet henkilöt ja ryhmät, kuten rodulliset, etniset ja uskonnolliset vähemmistöt, muuttajat, sosioekonomiselta taustaltaan muita heikommassa asemassa olevat, henkilöt, joilla ei ole sairausvakuutusta, maaseudulla asuvat, vammaiset henkilöt, hlbtiq-henkilöt ja väkivallan uhrit, kohtaavat usein terveydenhuollossa lisäesteitä, risteävää syrjintää ja väkivaltaa sellaisten lakien ja politiikkojen vuoksi, jotka mahdollistavat pakottavat seksuaali- ja lisääntymisterveyskäytännöt ja joilla ei kyetä varmistamaan kohtuullisia mukautuksia laadukkaan hoidon ja tiedon saatavuudessa; toteaa, että tiedot synnytysväkivallasta rodullistettuja naisia kohtaan Euroopassa ovat puutteellisia; toteaa, että tämä syrjintä johtaa äitien kuolleisuuden ja sairastavuuden lisääntymiseen (esimerkiksi mustien naisten keskuudessa), suurempaan hyväksikäytön ja väkivallan riskiin (vammaisten naisten keskuudessa), puutteelliseen tiedonsaantiin ja yleiseen epäoikeudenmukaisuuteen ja epätasa-arvoon seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien palvelujen saatavuudessa;

AC.

ottaa huomioon, että joka kuudes ihminen Euroopassa kärsii lapsettomuudesta tai alentuneesta hedelmällisyydestä ja kyseessä on globaali kansanterveysongelma; toteaa että hedelmällisyyttä koskevien tietojen saatavuuden ja hoitoihin pääsyn osalta on vähennettävä eriarvoisuutta ja biologiseen tai sosiaaliseen sukupuoleen, sukupuoliseen suuntautumiseen, terveyteen tai siviilisäätyyn perustuva syrjintä on kiellettävä;

AD.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys liittyy useisiin ihmisoikeuksiin, muun muassa oikeuteen elämään ja ihmisarvoon sekä oikeuteen olla joutumatta epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi, oikeuteen terveydenhuoltoon, oikeuteen yksityisyyteen, oikeuteen saada koulutusta sekä syrjintäkieltoon;

AE.

toteaa, että Euroopan parlamentti käsitteli seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia 13. marraskuuta 2020 hyväksymässään ensimmäisen käsittelyn kannassa EU:n terveysalan toimintaohjelmasta vuosiksi 2021–2027 (EU4Health-ohjelma) varmistaakseen, että seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien turvalliseen toteuttamiseen tarvittavia tuotteita (esimerkiksi lääkkeitä, ehkäisyvälineitä ja lääkinnällisiä laitteita) on saatavilla oikea-aikaisesti;

AF.

ottaa huomioon, että nuoret kohtaavat usein seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyviä esteitä nuorisolle sopivien palvelujen puutteen vuoksi;

AG.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin ja Yhdistyneiden kansakuntien käynnistämällä Spotlight-aloitteella pyritään torjumaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa, myös seksuaalista väkivaltaa, ja että sen yhtenä tavoitteena on parantaa seksuaalikasvatuksen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen saatavuutta;

AH.

ottaa huomioon, että vesi-, saniteetti- ja hygieniapalvelut ovat keskeisessä asemassa seksuaali- ja lisääntymisterveyden kannalta mutta niiden saatavuus on yhä liian usein puutteellinen erityisesti syrjäisillä alueilla;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

a)

Turvallisten, reilusti tuotettujen ja kierrätettävien kuukautistuotteiden yleinen saatavuus

24.

25.

b)

Kattava seksuaalikasvatus nuorten eduksi

26.

27.

28.

29.

c)

Nykyaikaiset ehkäisymenetelmät sukupuolten tasa-arvoa edistävänä strategiana

30.

31.

32.

d)

Turvallinen ja laillinen aborttihoito naisten terveyden ja oikeuksien osana

33.

34.

35.

36.

37.

38.

e)

Hedelmällisyyshoitojen saatavuus

39.

f)

Kaikille kuuluva äitiys-, raskaus- ja synnytyshoito

40.

41.

42.

43.

44.

45.

46.

47.

48.

49.

50.

51.

52.

53.

54.

55.

56.

57.

58.

59.

60.

61.

62.

63.

64.

65.

66.

67.

68.

69.

70.

71.

72.

73.

74.

75.

76.

77.