Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kansalaisyhteiskunnan panos Länsi-Balkanin vihreään toimintaohjelmaan ja kestävään kehitykseen EU-jäsenyysprosessin yhteydessä”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2020/C 429/16)

Esittelijä:	Dragica MARTINOVIĆ DŽAMONJA
Toinen esittelijä:	Pierre JEAN COULON

Komitean täysistunnon päätös	20.2.2020
Oikeusperusta	Työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	Ulkosuhteet (REX)
Hyväksyminen erityisjaostossa	24.7.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	18.9.2020
Täysistunnon numero	554
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	215/1/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on tukenut ja kannattaa edelleen vahvasti Euroopan unionin (EU) laajentumista kuuteen Länsi-Balkanin maahan (1) edellyttäen, että ne täyttävät jäsenyyskriteerit.

1.2

ETSK suhtautuukin myönteisesti Euroopan komission toimiin, jotka koskevat tarkistettua menetelmää liittymisneuvotteluiden käynnistämiseksi Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa, ja komission pyrkimyksiin lisätä prosessin dynaamisuutta ja ennakoitavuutta. ETSK vaatii kuitenkin suurempaa roolia työmarkkinaosapuolille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille.

1.3

ETSK katsoo, että covid-19-kriisin jälkeisessä elpymisessä on tuettava vihreitä toimintapolitiikkoja ja että vihreän siirtymän on oltava erottamaton osa kattavaa ja tulevaisuuteen suuntautuvaa Länsi-Balkanin elpymissuunnitelmaa (2). Näin ollen ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ilmoitukseen elvytysapupaketin myöntämisestä Länsi-Balkanille.

1.4

ETSK katsoo, että Länsi-Balkanin pitäisi mukauttaa toimintaansa tärkeiden unionin toimintapolitiikkojen ja aloitteiden mukaiseksi ja että se pitäisi sisällyttää niihin; Länsi-Balkanin maantieteellisen sijainnin vuoksi tämä koskee erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.

1.5

Koska tämä edellyttää huomattavia investointeja ja lainsäädännöllisiä muutoksia, ETSK on vahvasti sitä mieltä, että työmarkkinaosapuolilla ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on erityisen tärkeä rooli siirryttäessä kohti vihreämpää ja kestävämpää yhteiskuntaa erityisesti Länsi-Balkanin valtioiden poliittisten tilanteiden vuoksi.

1.6

ETSK toistaa, että on tärkeää taata yhdistymisvapaus ja turvata kansalaistoiminnalle suotuisa toimintaympäristö sekä lisätä tukea kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksien kehittämiselle vahvaa ja toimivaa kansalaisvuoropuhelua varten.

1.7

ETSK muistuttaa, että Länsi-Balkan on erittäin herkkä ilmastonmuutoksen vaikutuksille, jotka voivat aiheuttaa haittaa kansanterveydelle ja taloudelle, ja että väestön ja erityisesti lasten ja nuorten elämänlaatua on kohennettava nopeasti siirtymällä oikeudenmukaisella tavalla vihreämpään malliin noudattaen periaatetta, jonka mukaan ketään ei saa jättää jälkeen.

1.8

ETSK vaatii, että tulevat toimet Länsi-Balkanin vihreän siirtymän edistämiseksi on sovitettava alueen erityishaasteisiin ja -tarpeisiin, joita ovat muun muassa asianmukainen sääntelykehys, rajatylittävät toimet, innovatiiviset teknologiset ratkaisut, paikallisesti tuotettu ja kulutettu energia sekä energiatehokkuus, kestävät kaupunkiliikenne-, tie- ja raideverkostot, julkiset ja yksityiset sitoumukset, tieto- ja viestintäteknologia ja nopean internetyhteyden käyttöönotto sekä maatalous- ja elintarvikealan toimenpiteet.

1.9

ETSK katsoo, että Länsi-Balkanin haasteet, jotka liittyvät hiilestä irtautumiseen, ilman, vesistöjen ja maaperän puhdistamiseen, yhteyksiin ja ilmastonmuutokseen, voidaan kääntää mahdollisuuksiksi investoimalla tutkimukseen ja innovointiin, oppimalla vaihtoehtoisista toimintamalleista ja ottamalla niitä käyttöön sekä toteuttamalla ratkaisuja, jotka tukevat kiertotaloutta, jätehuoltoa, vihreämpää energiaa ja yhteyksiä, ja aktiivisia toimenpiteitä alueen rikkaan biodiversiteetin suojelemiseksi.

1.10

ETSK painottaa, että vihreää osaamista on tärkeä kehittää aktiivisten kansallisten ja alueellisten koulutus- ja osaamisstrategioiden puitteissa kiinnittäen erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon, tehden yhteistyötä alan toimijoiden kanssa ja käyden tehokasta työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua.

1.11

ETSK korostaa, että hyvä hallinto ja demokraattiset instituutiot, oikeusvaltioperiaate, tehokkaat korruption vastaiset toimet, järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, ihmisoikeuksien kunnioitus ja turvallisuus on toteutettava Länsi-Balkanilla asianmukaisesti. Koska talouden viherryttäminen vaatii merkittäviä investointeja, on ehdottoman tärkeää muistaa, että oikeusvaltioperiaate on keskeinen edellytys toimivan liiketoimintaympäristön muodostumiselle ja yksityisten ja ulkomaisten suorien investointien houkuttelemiselle.

2.   Länsi-Balkanin maiden yhdentyminen EU:hun

2.1

ETSK on kannattanut vahvasti Euroopan unionin laajentumista kuuteen Länsi-Balkanin maahan edellyttäen, että ne täyttävät vaaditut jäsenyyskriteerit. ETSK on luonut vahvan verkoston alueen työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja on sitoutunut varmistamaan, että niiden ääni tulee kuulluksi.

2.2

ETSK suhtautuu myönteisesti solidaarisuuteen, jota eurooppalaiset johtajat osoittivat Länsi-Balkanin valtioille Zagrebin huippukokouksessa 6. toukokuuta 2020, mutta muistuttaa huippukokoukseen antamastaan panoksesta (3), jossa se painotti tarvetta sitoutua laajentumiseen tulevaisuudessa vahvemmin ja pahoitteli sitä, että kansalaisyhteiskunnan äänen merkitystä ei ole tunnustettu riittävästi.

2.3

ETSK suhtautuu myönteisesti tiedonantoon ”Liittymisprosessin tehostaminen – Uskottavat jäsenyysnäkymät Länsi-Balkanin maille” (4), jossa ehdotetaan ehdokasmaille uutta menetelmää ja pyritään parantamaan prosessin uskottavuutta laajentumisen edistämiseksi, mutta pitää valitettavana, ettei työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden roolia tunnusteta riittävällä tavalla.

2.4

ETSK kehottaa Euroopan komissiota vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia liittymiskriteerien täyttämiseen tähtäävien hallitusten toimien valvonnassa erityisesti aihekokonaisuuksien ”Perusasiat” ja ”Vihreä toimintaohjelma ja kestävät yhteydet” suhteen.

2.5

ETSK tukee Euroopan komission tukipakettia, jolla tuetaan Länsi-Balkania sen pyrkimyksissä rajoittaa covid-19-pandemian vaikutuksia, kuten on eritelty EU:n maailmanlaajuisista koronavirustoimista annetussa tiedonannossa (5) ja Länsi-Balkanin tukemisesta covid-19:n torjunnassa ja pandemian jälkeisessä elpymisessä annetussa tiedonannossa (6).

2.6

ETSK lujittaa sitoumuksiaan Länsi-Balkania kohtaan sekä kriisitoimien että tulevan Länsi-Balkania koskevan talous- ja investointisuunnitelman osalta ja kehottaa samaan aikaan painottamaan nykyistä enemmän uudistusten tärkeyttä ja sitä, että Euroopan unioni edellyttää alueelta demokraattisia uudistuksia ja unionin arvojen, kuten oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien, kunnioittamista.

2.7

ETSK toistaa katsovansa, että työmarkkinaosapuolet ja muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot on osallistettava merkityksellisellä tavalla niin eurooppalaisella kuin kansallisellakin tasolla Länsi-Balkanin maiden EU:hun liittymisen prosessin kaikkiin vaiheisiin. Niiden valmiuksia on vahvistettava teknisellä ja rahoituksellisella tuella parantamalla mahdollisuuksia hyödyntää eurooppalaisia rahoituslähteitä ja ottamalla organisaatiot täysipainoisesti mukaan liittymisneuvotteluprosessiin (7).

3.   Vihreän kehityksen ohjelma – tärkeä tekijä Länsi-Balkanin yhdentymisessä EU:hun

3.1

ETSK katsoo, että Länsi-Balkanin pitäisi edelleen pyrkiä mukauttamaan toimintaansa EU:n suuntaviivoihin, tavoitteisiin ja arvoihin ja että EU:n pitäisi pyrkiä ottamaan Länsi-Balkan mukaan aloitteisiinsa. Tämä koskee erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, johon Länsi-Balkan on sisällytettävä, koska se sijaitsee maantieteellisesti keskellä Euroopan mannerta EU:n jäsenvaltioiden ympäröimänä. Näin ollen ei ole yllättävää, että 11. joulukuuta 2019 annetussa vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa ilmoitettiin nimenomaisesti, että ”Länsi-Balkania koskeva vihreä toimintaohjelma” (8) esitellään Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman puitteissa vuoden 2020 loppuun mennessä.

3.2

ETSK katsoo, että Länsi-Balkanin vihreällä toimintaohjelmalla olisi tiivistettävä ja tuettava tehokkaasti alueellista yhteistyötä erityisesti energia- ja liikennealoilla. Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden aktiivinen osallisuus ja osallistaminen nykyisiin yhteistyötä koskeviin alueellisiin yhteisöihin, sopimuksiin ja aloitteisiin on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa alueen kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä vapauttaen samalla käyttöön Länsi-Balkanin vihreän, vähähiilisen kiertotalouden mahdollisuudet. Länsi-Balkanin vihreä toimintaohjelma tulisi näiden ongelmien käsittelemiseksi jakaa viiteen temaattiseen osa-alueeseen: 1. hiilestä irtautuminen, 2. kiertotalous, 3. biodiversiteetti, 4. ympäristön pilaantuminen ja 5. maatalouselintarvikkeita koskevat toimet.

3.3

ETSK on yhtä mieltä siitä, että covid-19-kriisin vaikutus kansalaisiin ja yrityksiin on erittäin merkittävä ja että sen seurauksena poliittisia tavoitteita on syytä tarkastella uudelleen. ETSK katsoo kuitenkin, että vihreän siirtymän tulee olla erottamaton osa kattavaa elvytyssuunnitelmaa, jonka pitäisi olla tulevaisuuteen suuntautuva ja sisältää laajamittaisia julkisia ja yksityisiä investointeja liikenne- ja energiayhteyksiin, kysyntäpuolen energiansäästöihin sekä vihreisiin teknologioihin, kuten aurinko- ja tuulivoimaan, puhtaaseen vetyyn, akkuihin ja hiilidioksidin talteenottoon, jotka estävät tai minimoivat luonnonympäristölle tai väestölle aiheutuvat vaikutukset.

3.4

ETSK pitää valitettavana eräitä alueesta tehtyjä huolestuttavia analyyseja ja alueella havaittuja suuntauksia, jotka vaativat nopeita toimia. Länsi-Balkanin maiden taloudet ovat edelleen hyvin riippuvaisia kiinteistä fossiilisista polttoaineista, ja niiden energiaintensiteetti on korkea. Ilmastonmuutos aiheuttaa alueella vakavia seurauksia (kuivuutta, tulvia), ja lämpötilan odotetaan nousevan jopa 4 celsiusastetta vuosisadan loppuun mennessä (9). Valtaosa tiekuljetuksista tehdään vanhoilla ajoneuvoilla, joiden polttoainetehokkuus ei ole kovin hyvä. Monissa alueen suurkaupungeissa (Sarajevo, Pristina, Skopje, Belgrad) ilman PM2,5- ja PM10-hiukkaspitoisuudet ovat Euroopan korkeimpia.

3.5

ETSK muistuttaa kuitenkin, että alueella on runsaasti potentiaalia uusiutuvan energian alalla (vesi-, tuuli- ja aurinkovoima) sekä luonnonvarojen suhteen ja erittäin rikas biodiversiteetti. Länsi-Balkanin haasteet, jotka liittyvät hiilestä irtautumiseen, ilman, vesistöjen ja maaperän puhdistamiseen, yhteyksiin ja ilmastonmuutokseen, voidaan kääntää mahdollisuuksiksi tutkimuksen ja innovoinnin avulla ja ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia toimintamalleja ja ratkaisuja, jotka tukevat kiertotaloutta, jätehuoltoa, vihreämpää energiaa, energiatehokkuutta ja yhteyksiä.

3.6

ETSK muistuttaa, että EU vahvisti Länsi-Balkania koskevassa Poznańin huippukokouksessa (10) sitoumuksensa ympäristö- ja ilmastotoimiin ja kannatti 21. helmikuuta 2019 annettua puhtaaseen energiaan siirtymistä koskevaa yhteistä julkilausumaa.

3.7

Siirtymä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta taloudesta vihreään talouteen koskee myös yhteyksiä, kuten energia-, liikenne- ja jakeluinfrastruktuuria ja digitaalistrategiaa. Siirtyminen vihreään talouteen edellyttää, että yritystoiminta katsotaan osaksi ratkaisua. Mikäli puitteet ja tuki ovat oikeanlaiset, siirtyminen hiilineutraaliuteen modernisoi teollisuutta ja luo uusia laadukkaita työpaikkoja ja lisää työmahdollisuuksia. On ehdottoman tärkeää, että Länsi-Balkanin työmarkkinaosapuolet, liike-elämän järjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osallistuvat älykästä ja vähähiilistä kiertotaloutta edistävien toimenpiteiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Tässä prosessissa sosiaalipolitiikka ja työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu ovat elintärkeä tae yhteenkuuluvuutta edistävälle yhteiskunnalle, missä pyritään luomaan työpaikkoja kaikille ja vähentämään epätasa-arvoa ja syrjäytymistä.

3.8

ETSK korostaa, että työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden on tärkeää osallistua täysipainoisesti kestävän kehityksen määrittelemiseen ensisijaiseksi poliittiseksi tavoitteeksi, jotta alueelle voidaan houkutella vihreitä investointeja. Tiedemaailma, työnantajat ja työntekijät sekä yhteiskunnalliset vaikuttajat, kuten yrittäjät, media ja uskonnolliset tai muut johtajat yli valtiorajojen, ovat tärkeitä osallistavan ja kestävän kehityksen edistäjiä. Muun muassa tiedeyhteisöillä, kulttuurisilla ryhmillä, teollisilla klustereilla ja kuluttajajärjestöillä on runsaasti asiantuntemusta, jonka avulla ne voivat tukea tätä alueelle tärkeää valintaa ja tehdä siitä toimivan sekä talouden että yhteiskunnan kannalta.

3.9

Vihreää osaamista on kehitettävä aktiivisten kansallisten ja alueellisten koulutus- ja osaamisstrategioiden puitteissa, yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, käyden tuloksellista yhteiskunnallista vuoropuhelua, johon osallistuvat myös opiskelijat, opettajat ja vanhemmat, jotta vähähiilinen, resurssitehokas ja vihreämpi talous voi kehittyä. Koska siirtymä kiertotalouteen on Länsi-Balkanille strateginen tavoite, vihreää osaamista on kehitettävä kansallisten kasvustrategioiden suuntaisesti, jotta koulutusaloitteet täyttävät kansalliset strategiset tavoitteet ja saavat riittävästi rahoitusta. ETSK kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota naisten osallistumiseen laadittaessa ja toteutettaessa uutta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen (jatko- ja täydennyskoulutuksen) politiikkaa, jotta voidaan varmistaa sukupuolten parempi tasa-arvo ja oikeudenmukaisempi siirtymä vihreämpään talouteen.

3.10

Työttömyyden ja osaamisen kohtaamattomuuden korjaamiseksi on kehitettävä taitotarpeiden ennustamista, jotta opiskelijoiden ja työvoiman osaaminen vastaa työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista, ja vahvistettava ammatillista koulutusta ja erityisesti oppisopimuskoulutusta ja harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviä koulutusmalleja, joiden avulla nuorisotyöttömyyttä on onnistuttu vähentämään joissain EU:n jäsenvaltioissa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on pyrittävä edistämään yritysten ja liike-elämän järjestöjen, kuten kauppakamareiden, aktiivista osallistumista.

3.11

ETSK kannattaa vähähiiliseen talouteen siirtymisessä periaatetta, jonka mukaan ketään ei jätetä jälkeen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kansalaisiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin varmistamalla kohtuuhintaisen energian saanti ja tarjoamalla tukea energiatehokkuustoimenpiteisiin. Hiilestä riippuvaisia alueita on tuettava oikeudenmukaisessa siirtymässä auttamalla niitä kehittämään osallistavia uudelleenkehityssuunnitelmia ruohonjuuritasolta alkaen työpaikkojen menetysten lieventämiseksi. Kuluttajia on valistettava, opastettava ja osallistettava, jotta he omaksuisivat vastuullisen asenteen, joka edistää ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä.

3.12

ETSK tiedostaa alueen geopoliittisen ja geotaloudellisen merkityksen EU:lle ja kehottaa tarkkaavaisuuteen kolmansista maista tulevien investointien suhteen, sillä kestävyystavoitteita ei niissä aina pidetä yhtä merkittävinä. ETSK kehottaa alueen viranomaisia ja kansalaisyhteiskuntaa lisäämään tietoisuutta EU:n myönteisestä sitoutumisesta ja taloudellisesta tuesta vihreämpien teknologioiden käyttöönottoon.

3.13

ETSK kehottaa tekemään ennakkoarvioinnin kestävään kehitykseen liittyvien toimien rahoittamisesta Länsi-Balkanilla ja edellyttämään, että hankkeiden tulee edistää kestävää kehitystä.

4.   Ilmastonmuutos ja Länsi-Balkan

4.1

ETSK muistuttaa, että Länsi-Balkan on erittäin herkkä ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja että alue on kärsinyt viime vuosina tuhoisista tulvista ja kuivuusjaksoista. Ilmastonmuutosta koskevassa alueellisen yhteistyöneuvoston RCC:n tutkimuksessa (11) on todettu lämpötilan nousseen 1,2 celsiusastetta ja arvioitu, että lämpötila tulee nousemaan vielä 1,7–4,0 celsiusastetta vuosisadan loppuun mennessä. Lisäksi alueella on dokumentoitu laajasti ilman pilaantumiseen liittyviä ongelmia, jotka aiheuttavat haittaa kansanterveydelle ja taloudelle. Ilmastonmuutos uhkaa elämän perustarpeita (suojaa, ruokaa ja vettä), joten lapset ja nuoret ovat haavoittuvimmassa asemassa ilmastonmuutoksen suorien ja välillisten vaikutusten suhteen, ja covid-19-pandemia on vielä korostanut tätä (12).

4.2

ETSK pitää merkittävinä niitä sitoumuksia, jotka Länsi-Balkanin maat ovat tehneet vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksen (13) mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja kansallisesti määriteltyjen panosten nostamiseksi ajan mittaan uusimpien tutkimustietojen valossa. Hallitusten lisäksi myös muilla sidosryhmillä, kuten yrityksillä, kunnilla ja kansalaisjärjestöillä, on merkittävä rooli Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa.

4.3

ETSK tunnustaa myös sitoumukset, jotka maat ovat tehneet YK:n vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti kestävän kehityksen haasteiden, kuten köyhyyden, eriarvoisuuden, ilmastonmuutoksen, ympäristön pilaantumisen, rauhan ja oikeudenmukaisuuden, ratkaisemiseksi. On myös ehdottoman tärkeää, että uusi kehitysmalli saa kansalaisten, yritysten ja rahoitusalan tuen jokaisessa maassa ja kansainvälisesti.

4.4

ETSK on tietoinen siitä, että ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat yksi neuvotteluiden haastavimmista luvuista erityisesti suuria investointeja vaativien direktiivien, kuten vesihuoltoa, jätehuoltoa, teollisuuden päästöjä ja päästökauppaa koskevien direktiivien, osalta. ETSK katsoo kuitenkin, että ilmastonmuutos vaatii rohkeita muutostoimia, jotka eivät edellytä vain poliittista ja lainsäädännöllistä yhtenäistämistä, vaan myös talousmallin muutosta ja siirtymistä kohti hiilineutraalia, ilmastonkestävää ja resurssitehokasta yhteiskuntaa. Tällöin ilmastoa tai hiilestä irtautumista koskevat paikalliset tai kansalliset strategiat ovat itse asiassa uusia kasvustrategioita.

4.5

ETSK tiedostaa, että ilmastostrategian kehittäminen vaatii perusteellisia uudistuksia ja muutoksia kaikilla sektoreilla, ja kehottaa Länsi-Balkanin maita laatimaan strategiansa ja panemaan ne täytäntöön EU:n säännöstön mukaisesti ja koordinoimaan työtä, jonka tavoitteena on laatia vuoteen 2050 ulottuva pitkän aikavälin strategia vähäpäästöisen talouden kehittämiseksi YK:n ilmastosopimuksen osapuolina siten, että kaikki sidosryhmät, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, osallistuvat työhön aktiivisesti ja otetaan siihen mukaan tiiviisti.

4.6

Kaikki maat Bosnia ja Hertsegovinaa lukuun ottamatta ovat perustaneet ilmastonmuutosta käsittelevän korkean tason koordinointielimen ilmastotoimien sisällyttämiseksi muihin alakohtaisiin politiikkoihin, erityisesti talouskehitystä, energiaa, liikennettä ja maataloutta koskeviin politiikkoihin, tavoitteenaan huomioida kaikkien asianomaisten sidosryhmien huolenaiheet ja huomiot strategisten ja poliittisten asiakirjojen ja lainsäädännön valmistelussa. ETSK suosittelee, että näissä kaikissa on mukana kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten edustajia lainsäädäntöä ja sääntelyä koskevien kuulemisten alusta lähtien. ETSK suosittelee kehittämään mekanismin, jonka avulla kaikki huolenaiheet voidaan käsitellä oikea-aikaisella, avoimella ja osallistavalla tavalla.

4.7

Koska teollisuus joutuu kantamaan valtaosan päästökauppadirektiiviin mukautumisen kustannuksista, ETSK suosittelee, että kansalaisyhteiskunta, teollisuus ja liike-elämän järjestöt otetaan erityisen tiiviisti mukaan direktiiviä koskevaan tiedottamiseen ja valmiuksien kehittämiseen. Direktiivi edellyttää suuria investointeja Länsi-Balkanin mailta ja erityisesti niiltä, joissa teollisuussektori on suuri, sillä niillä ei ole riittäviä valmiuksia vastata direktiivin vaatimuksiin, jotka eivät liity vain investointeihin, vaan edellyttävät myös muutoksia sääntely-ympäristössä, hallinnossa, seurannassa ja raportoinnissa sekä päästöjen todentamisessa ja akkreditoinnissa.

5.   Energia Länsi-Balkanilla

5.1

ETSK tukee energiaunionia ja vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden politiikkoja, joilla pyritään saavuttamaan Pariisin sopimuksen tavoitteet. Länsi-Balkanin mailla on velvollisuus mukautua näihin politiikkoihin, mutta ne on sitoutettava aktiivisemmin ja osallistettava energiaunioniin jo alkuvaiheen keskusteluista lähtien.

5.2

ETSK tukee Länsi-Balkanin energia- ja ympäristöministerien vuonna 2019 hyväksymää yhteistä julkilausumaa Länsi-Balkanin siirtymisestä puhtaaseen energiaan, jossa sovitaan vesivoimatuotannon kestävän kehittämisen periaatteista Länsi-Balkanilla (14), ja muistuttaa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden panos ja tiivis osallistuminen oli periaatteiden hyväksymisessä ratkaisevan tärkeää. ETSK pitää näitä toimia hyvinä ensiaskelina mutta katsoo, että paljon on vielä tekemättä.

5.3

Tämän vuoksi ETSK suosittelee, että Länsi-Balkanin työmarkkinaosapuolille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille annetaan EU:n energiaköyhyyden seurantakeskuksen toiminnassa aktiivinen ja konkreettinen rooli, johon sisältyy myös mahdollisuus tehdä ehdotuksia.

5.4

ETSK katsoo, että pyrkimyksiä Pariisin sopimuksen tavoitteiden ja yleisemmin kestävän kasvun saavuttamiseksi on tuettava nykyaikaisilla, tarkoitukseen sopivilla ja alueen kannalta asianmukaisilla toimilla. Tämä tarkoittaa muun muassa nykyaikaisen ja tulevaisuuteen suuntautuvan infrastruktuurin kehittämistä, asianmukaisen lainsäädäntö- ja sääntelykehyksen laatimista sekä uuden teknologian ja liiketoimintamallien käyttöönottoa alueen talouksien vihreän ja osallistavan kehityksen tukemiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa älykkäiden sähkön siirto- ja jakeluverkostojen rakentamista, sillä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan vaihtelevan tuotannon osuus energiapaletista kasvaa jatkuvasti. Vastaavasti päivänsisäisten markkinoiden sekä tase- ja varastointimarkkinoiden kehittäminen hyödyttää sellaisten markkinavetoisten ratkaisujen luomista, joilla resurssit voidaan allokoida asianmukaisesti entuudestaan muuttuvassa energiapaletissa fossiilisista polttoaineista kohti puhtaampaa energiaa.

5.5

ETSK katsoo, että vakaa, nykyaikainen ja avoin lainsäädäntö- ja sääntelykehys on tärkeä edellytys energiamarkkinoiden kehittämiselle ja uuden infrastruktuurin ja kapasiteetin rahoittamiseksi tarvittavien uusien investointien houkuttelemiselle. Energiayhteisön (15) rooli ja unionin säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpano ovat ehdottomia edellytyksiä. Vastaavasti rajatylittävät toimet, kuten sähkökauppa, voivat lisätä tehokkuutta merkittävästi ja tuottaa energia- ja kustannussäästöjä, mikäli kaikki markkinatoimijat noudattavat samankaltaisia ympäristövaatimuksia ja hiilen hinnoittelua koskevia sääntöjä. Näin ollen energiayhteisön sääntelyneuvostolla on erittäin tärkeä rooli, jota on vahvistettava pitäen mielessä, että kestävät valinnat edellyttävät hyvin toimivia rajatylittäviä markkinoita. EU:n pitäisi tukea energiayhteisön sihteeristöä auttamalla aluehallintoja laatimaan vankkoja yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia, jotka pohjautuvat vuodelle 2030 asetettuihin alueellisiin tavoitteisiin. Näiden kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien pitäisi olla riittävän kunnianhimoisia talouden hiilestä irtautumisen mahdollistamiseksi, ja niissä olisi huomioitava ympäristönäkökohdat. Suunnitelmien pitäisi sisältää politiikat ja toimenpiteet, jotka liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kaikilla keskeisillä päästöjä tuottavilla sektoreilla vuoden 2030 tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen mukaisten sitoumusten saavuttamiseksi, sekä näköalat hiilineutraaliksi taloudeksi kehittymisestä vuoteen 2050 mennessä.

5.6

ETSK kehottaa sisällyttämään liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen riittävän prosenttiosuuden vihreää siirtymää koskevia talousarviomäärärahoja. Komitea pitää valitettavana, että tutkimus-, kehitys- ja innovointi-intensiteetti on Länsi-Balkanin maissa alhainen, ja vaatii niiden parempaa osallistumista saatavilla oleviin EU:n ohjelmiin, myös Horisontti Eurooppa -ohjelmaan, sillä tällaiset investoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä tulokselliseen vihreään siirtymään tarvittavan uuden teknologian kehittämiseksi.

5.7

Koska innovoinnilla on keskeinen rooli muuttuvassa energiaympäristössä, ETSK katsoo, että Länsi-Balkanilla olisi suositeltavaa harkita vakavasti hajautetun energian käyttöä, toisin sanoen energiaa, joka tuotetaan ja kulutetaan paikallisesti. Koska alueella on laajoja vuoristoja, suur- ja keskijänniteverkkojen laajamittainen käyttöönotto ei olisi helppoa eikä kustannustehokasta. Käytössä olevat teknologiset ratkaisut ovat kypsempiä ja taloudellisesti vakaampia tukemaan hajautettua energiaa. EU:n viimeaikaiset kokemukset sekä tuottajakuluttajia ja energiayhteisöjä tukeva lainsäädäntö- ja sääntelykehys voivat tukea tätä uutta lähestymistapaa. Tällaiset liiketoimintamallit voivat tuottaa paikallisiin tarpeisiin ja erityispiirteisiin paremmin sopivia ratkaisuja, joissa paikalliset toimijat voivat osallistua suoraan kestävien ratkaisujen toteuttamiseen ja sitä kautta ottaa vastuuta siirtymästä kohti kestävää kehitystä.

5.8

Lisäksi ETSK katsoo, että Länsi-Balkanilla on runsaasti potentiaalia energiatehokkuuden suhteen. Asuntokannan kunnostaminen, mukaan lukien julkiset ja yksityiset rakennukset, teollisuus ja muu toiminta, tulee tuottamaan merkittäviä energia- ja kustannussäästöjä ja auttaa samalla ratkaisemaan tärkeää energiaköyhyysongelmaa. Energian säästäminen on myös tärkeä osa paikalliseen energiaan liittyvää liiketoimintaa ja sosiaalista mallia, sillä lämmön talteenotto teollista ja/tai asumiskäyttöä varten on järkevää paikallisella tai alueellisella tasolla. Jakelun häviöt ovat myös suuria useimmissa alueen maissa ja edellyttävät merkittäviä investointeja. Näin ollen myös tässä suhteessa EU:n rahoitus ja kansainvälinen rahoitus voisivat edistää tehokkaan, paikallisen ja vaikutuksiltaan vähäisen energiantuotannon ja -kulutuksen kehittämistä. Ottaen huomioon, että alueen maiden taloudelliset resurssit ovat rajalliset, tällainen rahoitus tulee olemaan välttämätöntä, sillä alkuvaiheen pääomantarve on suuri ja kuoletusaika on suhteellisen pitkä. Eurooppalaiset teknologiat ovat teknisesti ja taloudellisesti kypsiä ja sopivat siksi käytettäviksi alueella. ETSK kehottaa EU:ta ja asianomaisia rahoituselimiä sitoutumaan nykyistä tiiviimmin paikallisiin ja alueellisiin energiatehokkuushankkeisiin.

5.9

ETSK vaatii, että energiayhteisö, jonka tavoitteena on laajentaa EU:n energia-, ilmasto- ja ympäristösäännöstö koskemaan laajentumis- ja naapurimaita, on integroitava tiiviisti energiaunionia koskevaan hankkeeseen erityisesti edellä esitettyjen ensisijaisten toimien osalta. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot on osallistettava järjestelmällisesti ja otettava mukaan energiayhteisön tapaamisiin.

6.   Yhteydet Länsi-Balkanilla

Liikenne

6.1

ETSK tukee täysin nykyaikaisten ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavien liikenneverkostojen kehittämistä alueella rajatylittävän kaupan ja liikkuvuuden edistämiseksi. Koska Länsi-Balkanin olemassa olevia katu- ja tieverkostoja ja erityisesti vanhentuneita raideverkostoja on parannettava huomattavasti, uusien rakenteiden pitäisi alusta lähtien olla sellaisia, että ne tukevat sähköistä liikkuvuutta tai puhdasta vetyä mutta myös kaasuajoneuvoja, mikäli mahdollista. Tällä tavoin infrastruktuuri voisi pysyä toimintakuntoisena useiden vuosikymmenien ajan ja lisäksi ilmanlaatu paranisi ja polttoaineiden tuonti vähenisi.

6.2

EU, eurooppalaiset yritykset ja eurooppalaiset asiantuntijat voivat helpottaa valittujen kestävien vaihtoehtojen (kuten sähköisen liikkuvuuden, biopolttoaineen tai puhtaan vedyn) sujuvaa käyttöönottoa alueella. ETSK kehottaa Länsi-Balkania tekemään aktiivista yhteistyötä EU:n alueella toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa ja ottamaan rohkeita askelia liikenneverkostojensa kehittämisessä. ETSK suosittelee myös ottamaan huomioon esimerkkejä EU:n parhaista käytännöistä, kuten kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat. Näitä aloitteita voitaisiin toteuttaa liikenneyhteisö-organisaation kautta, joka ei ole vielä ollut kovin aktiivinen.

Tieto- ja viestintätekniikka

6.3

Tiedonsiirtoverkoista ja tieto- ja viestintätekniikasta on kehittymässä taloudellisen, teollisen ja yhteiskunnallisen toiminnan selkäranka. Lisäksi on olemassa suora ja tärkeä yhteys toisaalta tieto- ja viestintätekniikan ja nopeiden internetverkkojen ja toisaalta kestävän kehityksen välillä, sillä älykkäät verkot pystyvät tukemaan automaatiota, joka mahdollistaa tehokkaita ratkaisuja, kuten esineiden internet, älykkäät kaupungit ja kylät, älykkäät mittarit sekä yhteenliitetyt ajoneuvot. Tällaisten verkkojen ja teknologioiden rahoittaminen vaatii riittävää mittakaavaa. Tällä hetkellä ne ovat kalliita mutta ne voivat mahdollisesti mullistaa alueen taloudet. Tästä syystä ETSK pyytää, että EU:n rahoitus suunnattaisiin tähän tarkoitukseen, mutta kehottaa samalla Länsi-Balkanin maita laatimaan yhteistyössä alueellisen yleissuunnitelman internetverkon nopeaa käyttöönottoa varten. Näin toimien ne voivat neuvotella yhteisiä sopimuksia ja saada paremmat sopimusehdot kollektiivisten neuvottelujen ja suuremman mittakaavan ansiosta.

7.   Luonnonvarat ja biodiversiteetti ja maatalous- ja elintarvikealan toimenpiteet Länsi-Balkanilla – kasvun mahdollisuuksia

7.1

Länsi-Balkanilla on rikas biodiversiteetti ja koskemattomia elinympäristöjä ja merkittävä osuus maa-alasta on metsitetty. Uhkatekijöitä on ollut useita, esimerkiksi rakennettujen alueiden laajentuminen taajamissa ja rannikolla, kaivostoiminta, pienten vesivoimaloiden huonosti säädelty kehittäminen, jonka yhteydessä ei ole tehty kattavia analyyseja voimaloiden vaikutuksesta biodiversiteettiin, sekä sääntelemätön metsästys ja hakkuut. Hallitukset ovat toteuttaneet toimia lajien ja elinympäristöjen suojelemiseksi ja kasvattaneet suojelualueiden osuutta maa-alasta.

7.2

ETSK suosittelee, että Länsi-Balkanin haavoittuvassa asemassa olevat taloudet tutkivat mahdollisuuksia parantaa resurssitehokkuuttaan ja siirtyä kohti kiertotaloutta, kehittää ja toteuttaa mekanismeja suuren suojeluarvon ja yhteiskunnallisen arvon omaavien uhattujen maisemien ja elinympäristöjen, mukaan lukien jokien, suojelemiseksi pysyvästi, sekä siirtyä kohti uusia vihreitä teknologioita. Alueen rikkaalla biodiversiteetillä ja koskemattomilla elinympäristöillä on merkittävää taloudellista potentiaalia eko- ja maaseutumatkailua ajatellen, mutta valmiudet ja vaatimustenmukaisuus vaativat parantamista. Resurssitehokkuus on keskimäärin hyvin heikkoa, resurssituottavuus on viisi kertaa EU:n keskiarvoa heikompaa ja kierrätyskäytännöt ja jätehuolto ovat puutteellisia. Tilanteen parantamiseksi alueella on siirryttävä kiertotalouteen sekä kehitettävä ja käytettävä uusia vihreitä teknologioita.

7.3

ETSK suosittelee, että maat omaksuvat hiljattain laaditun EU:n biodiversiteettistrategian (16) periaatteet ja panostavat erityisesti suojelualueiden pinta-alan laajentamiseen, myös tiukan suojelun piiriin kuuluviin alueisiin ja rappeutuneiden elinympäristöjen ennallistamiseen. Lisäksi ETSK kannustaa painokkaasti tarkistamaan mahdollisimman pian kansalliset biodiversiteettistrategiat ja toimintasuunnitelmat ja/tai vähintäänkin ilmoittamaan kansalliset sitoumukset tärkeimpien tavoitteiden osalta.

7.4

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös elintarviketuotantoon ja arvoketjuihin sekä aiheuttaa huomattavia vahinkoja ja tuotannonmenetyksiä maanviljelylle, karjankasvatukselle, kalastukselle ja metsätaloudelle. Hiljattain laaditussa EU:n Pellolta pöytään -strategiassa (17) asetetaan suuntaa-antavat periaatteet alueellisen ja kansallisen maatalousstrategian laatimiselle, myös torjunta-aineiden, lannoitteiden ja antibioottien vähentämiselle elintarvikkeiden tuottamiseksi kestävällä tavalla sekä viljelijöiden kohtuullisten tulojen ja kohtuullisten hintojen takaamiselle kuitenkin niin, että samalla lakkautetaan asteittain ympäristön kannalta haitallisia tukia.

8.   Monialaiset edellytykset Länsi-Balkanin kestävän siirtymän onnistumiselle

8.1

ETSK muistuttaa, että Länsi-Balkanin vihreä siirtymä ei voi onnistua, jos tietyt perusedellytykset eivät täyty ennen kaikkea vakaiden ja avointen kansallisten poliittisten kehysten ja poliittisen tahdon osalta. ”Perusasiat”-asiakokonaisuuteen kuuluva käsite ”oikeusvaltioperiaate” on määritelty liittymistä koskevassa uudessa menetelmässä arvoksi, jonka varaan EU on rakentunut ja joka perustellusti säätelee laajentumisprosessin etenemistä. Mikäli oikeusvaltioperiaatetta ei noudateta, olosuhteet eivät ole suotuisat muutokselle, investoinneille ja ehdottoman välttämättömälle siirtymälle kohti kestävämpää yhteiskuntaa.

8.2

Tästä syystä ETSK kehottaa alueen kansallisia viranomaisia toteuttamaan viipymättä perusteellisia ja merkityksellisiä toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa julkisen hallinnon tehokas ja avoin toiminta, torjua ja kitkeä korruptiota, taata oikeusjärjestelmän ehdoton riippumattomuus, luoda ennakoitavissa oleva ja houkutteleva liiketoimintaympäristö ja tasapuoliset toimintaedellytykset (toisin sanoen taata markkinoiden avoimuus, sääntelyn selkeys ja kaikkien sidosryhmien avoin kuuleminen), tukea innovointia ja kilpailukykyä sekä vahvistaa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista, sillä se on ainoa tapa saada aikaan konkreettisia pitkän aikavälin tuloksia.

8.3

Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, työmarkkinaosapuolilla ja muilla organisaatioilla on keskeinen ja aktiivinen rooli pyrittäessä kohti kestävää kehitystä Länsi-Balkanilla. Niillä on vahvat siteet yhteiskuntaan, minkä ansiosta ne voivat saada tälle politiikan tavoitteelle laajan tuen ja legitimiteetin. Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta tulee olemaan ratkaisevassa asemassa edistettäessä kestävää kehitystä ”aktiivisena yhteiskunnallisena valintana” ja siten valintana, jota voidaan tukea ja kannattaa poliittisista tai yhteiskunnallisista rajalinjoista huolimatta.

8.4

ETSK muistuttaa Länsi-Balkanin viranomaisia siitä, että on tärkeää taata yhdistymisvapaus ja varmistaa kansalaistoiminnalle suotuisat olosuhteet, jotta voidaan käydä tiivistä ja tuloksellista kansalaisvuoropuhelua. Se kehottaa kaikkia Länsi-Balkanin hallituksia hyväksymään kansallisia strategioita ja niihin liittyviä toimintasuunnitelmia, joilla luodaan työmarkkinaosapuolille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille suotuisa toimintaympäristö ja kehitetään niiden valmiuksia.

---

(1)  Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo (tämä nimitys ei vaikuta Kosovon asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen), Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia.

(2)  Tiedonanto Länsi-Balkanin tukemisesta covid-19:n torjunnassa ja pandemian jälkeisessä elpymisessä, COM(2020) 315 final (29.4.2020).

(3)  ETSK:n panos 6. toukokuuta 2020 pidettyyn EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokoukseen (28.4.2020),

https://www.eesc.europa.eu/en/news-media/presentations/eesc-contribution-eu-western-balkans-summit-6-may-2020

(4)  Liittymisprosessin tehostaminen – Uskottavat jäsenyysnäkymät Länsi-Balkanin maille, COM(2020) 57 final (5.2.2020).

(5)  Tiedonanto EU:n maailmanlaajuisista koronavirustoimista, JOIN(2020) 11 (8.4.2020).

(6)  Tiedonanto Länsi-Balkanin tukemisesta covid-19:n torjunnassa ja pandemian jälkeisessä elpymisessä, COM(2020) 315 final (29.4.2020).

(7)  EUVL C 262, 25.7.2018, s. 15.

(8)  Liite Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, COM(2019) 640 final (11.12.2019).

(9)  https://www.rcc.int/pubs/62

(10)  Vuonna 2014 käynnistetty Länsi-Balkanin kuusikon aloite, joka tunnetaan myös Berliinin prosessina, pyrkii muun muassa tukemaan Kaakkois-Euroopan energiayhteisön kuutta sopimuspuolta – Albaniaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Kosovoa*, Pohjois-Makedoniaa, Montenegroa ja Serbiaa – alueellisen yhteistyön tiivistämisessä ja kestävän kasvun ja työllisyyden kehittämisessä.

(11)  https://www.rcc.int/pubs/62

(12)  Maailman terveysjärjestö arvioi, että yli 80 prosenttia ilmastonmuutoksen aiheuttamista sairauksista, loukkaantumisista ja kuolemista tulee kohdistumaan lapsiin.

(13)  Kosovo ei ole YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) sopimuspuoli eikä sillä siten ole kansallisesti määriteltyjä panoksia. Kosovo on kuitenkin hyväksynyt ilmastonmuutosstrategian.

(14)  Vesivoima muiden uusiutuvien energialähteiden joukossa, olemassa olevien rakenteiden kunnostaminen ensisijaisesti, uusien suurien vesivoimalähteiden lukumäärän rajoittaminen, uusiutuvien energialähteiden integrointi verkkoon ja alueelliset sähkömarkkinat, integroitu vesivarojen hallinta, muutoksen vaikutusten huomioiminen, vesivoiman kehittämisen ympäristövaikutusten huomioiminen, rajatylittävät kysymykset sekä kestävyysperiaatteet vesivoiman suunnittelussa.

(15)  Energiayhteisö, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2006 (toimikautta jatkettiin vuonna 2016), pyrkii laajentamaan EU:n energia-alan sisämarkkinoiden sääntöjen ja periaatteiden soveltamista kaikkien jäsentensä keskuudessa. Jäseniä ovat Euroopan unioni, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Pohjois-Makedonia, Kosovo, Montenegro, Serbia, Moldova, Ukraina ja assosiaatiojäseniä Armenia, Georgia, Norja ja Turkki. Sen päätoimipaikka on Wienissä. www.energy-community.org

(16)  Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia, COM(2020) 380 final (20.5.2020).

(17)  Pellolta pöytään -strategia, COM(2020) 381 final.