Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”EU:n kauppapolitiikan yhteensopivuus Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2020/C 429/10)

Esittelijä:

John BRYAN

Komitean täysistunnon päätös	20.2.2020
Oikeusperusta	työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen jaostossa	8.7.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	18.9.2020
Täysistunnon nro	554
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	216/1/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja erityisesti Pellolta pöytään -strategiaan (Farm to Fork, F2F) ja biodiversiteettistrategiaan. Ne ovat kunnianhimoisia, ja niillä tulee olemaan merkittävä vaikutus EU:n maatalouteen ja maatalouselintarvikealaan sekä keskeinen rooli tulevissa kauppasopimuksissa.

1.2

ETSK katsoo, että EU:n tulee reagoida covid-19-kriisiin panemalla kiireellisesti täytäntöön esitetty Euroopan elpymissuunnitelma, jotta unionin talous saadaan mahdollisimman nopeasti takaisin käyntiin ja täyteen vauhtiin siten, että terveys- ja ympäristöriskit otetaan huomioon. Vihreän kehityksen ohjelman olisi oltava erottamaton osa elpymistä.

1.3

Maailmantaloutta varjostaa covid-19-kriisin takia ennennäkemättömän taantuman uhka, ja oikeudenmukainen, sääntöihin perustuva ja tasapuolisten toimintaedellytysten pohjalta käytävä kauppa on tässä tilanteessa tärkeämpää kuin koskaan talouden elvyttämiseksi. Toimivat ja avoimet EU:n sisämarkkinat ja kansainvälinen kauppa ovat olennaisen tärkeitä. ETSK:n mielestä unionin ei pidä antaa kauppapolitiikkansa luisua puolustuskannalle.

1.4

EU:n on opittava covid-19-kriisistä muun muassa seuraavat perustavanlaatuiset seikat: 1) ”Yhteinen terveys” -malli, ruokaturva ja elintarvikeomavaraisuus ovat Euroopalle ratkaisevan tärkeitä. 2) Unioni tarvitsee vahvan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) sekä kestäväpohjaisen ja häiriöitä sietävän elintarvikkeiden ja keskeisten terveydenhuollon tarvikkeiden toimitusketjun. 3) EU:lla tulee olla vankka ja hyvin resursoitu omiin varoihin pohjautuva talousarvio kriisien hoitoa varten. 4) Kauppa ja EU:n sisämarkkinoiden suojeleminen ovat tärkeitä uudelleenkansallistamisen ehkäisemiseksi ja sen varmistamiseksi, etteivät brexitin kaltaiset tapahtumat toistu.

1.5

ETSK edellyttää, että vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvien F2F- ja biodiversiteettistrategioiden kaikki vaikutukset EU:n kauppasopimuksiin, maatalouteen ja maatalouselintarvikealaan arvioidaan yksityiskohtaisessa vaikutustenarvioinnissa.

1.6

On yleisesti tunnustettua, että maataloustuotteiden kauppa on useimpia kestävän kehityksen tavoitteita tai jopa kaikkia niitä toteutettaessa keskeisessä asemassa, että WTO:lla on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja että kyseisiin tavoitteisiin pääseminen olisi paljon vaikeampaa ilman tehokasta monenvälistä kauppajärjestelmää.

1.7

ETSK ehdottaa, että vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvät F2F- ja biodiversiteettistrategiat otettaisiin huomioon kaikissa tulevissa EU:n kauppasopimuksissa maailmanlaajuisina kestävyysnormeina. Komitea tiedostaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden ja tiukempien normien sisällyttäminen monenvälisiin kauppasopimuksiin ja niiden täytäntöönpano sopimusten yhteydessä on äärimmäisen haastavaa. Kahdenvälisissä kauppasopimuksissa näyttäisi lyhyellä aikavälillä olevan mahdollista edistyä enemmän kestävän kehityksen tavoitteiden ja keskeisten ympäristö- ja sosiaalinormien saavuttamisessa.

1.8

EU:n on huolehdittava siitä, ettei kauppasopimuksilla ulkoisteta ongelmia ja lisätä metsäkatoa muissa maissa.

1.9

ETSK pitää oleellisen tärkeänä huolehtia siitä, etteivät vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvistä F2F- ja biodiversiteettistrategioista – joita kilpailijat eivät halua omaksua ja soveltaa – johtuvat korkeammat kustannukset ja tiukemmat normit heikennä EU:n maatalouden ja maatalouselintarvikealan kannattavuutta ja kilpailukykyä.

1.10

ETSK katsoo, että vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvien F2F- ja biodiversiteettistrategioiden, YMP:n, kauppapolitiikan ja sosiaalipolitiikan kaltaisten EU:n politiikkojen johdonmukaisuutta ja koordinointia tulee parantaa huomattavasti.

1.11

EU:n perhetilamallin mukaisella maataloudella on keskeinen rooli vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvien F2F- ja biodiversiteettistrategioiden täytäntöönpanossa, ja on ensiarvoisen tärkeää, että YMP:llä on riittävät määrärahat viljelijöille asetettavien lisävaatimusten kattamiseksi.

1.12

Maa-alueiden luonnonmukaiseen tuotantoon siirtämisen tuotantoa vähentävät vaikutukset on arvioitava. On tehostettava tutkimusta, jotta voidaan määritellä paremmin, mitä ”luonnonmukaisella” tarkoitetaan, ja arvioida luonnonmukaisen maataloustuotannon todellista nettovaikutusta maailmanlaajuiseen kestävyyteen, myös luonnon monimuotoisuuteen.

1.13

Kaikissa EU:n kauppasopimuksissa on noudatettava unionin terveys- ja kasvinsuojelusäännöksiä ja ennalta varautumisen periaatetta.

2.   Taustaa

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

2.1

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (1) on kunnianhimoinen tiedonanto, ja se merkitsee vahvaa sitoutumista ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen.

2.2

Vihreän kehityksen ohjelma on uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen. Kasvihuonekaasujen nettopäästöistä pyritään eroon vuoteen 2050 mennessä, ja kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä.

2.3

Ohjelman tavoitteena on myös suojella, hoitaa ja lisätä EU:n luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja ympäristövaikutuksilta. Tämän siirtymän on oltava oikeudenmukainen ja osallistava. Siinä on asetettava ihmiset etusijalle ja otettava alueet, elinkeinoalat ja työntekijät huomioon.

2.4

Euroopan komission mukaan vihreän kehityksen ohjelmalla pannaan täytäntöön YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelma ja kestävän kehityksen tavoitteet (2) ja se liittyy kiinteästi komission kauppapoliittiseen strategiaan.

2.5

Seuraavassa kuvassa (3) esitetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman päätavoitteet:

Pellolta pöytään -strategia (F2F) ja biodiversiteettistrategia

2.6

Vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvän F2F-strategian (4) tavoitteena on tehdä EU:n elintarvikejärjestelmästä maailmanlaajuinen kestävyysnormi.

2.7

EU:n biodiversiteettistrategian (5) tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja palauttaa luonto ennalleen.

2.8

F2F- ja biodiversiteettistrategioiden keskeisinä tavoitteina on muun muassa — vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä — vähentää ravinnehävikkiä 50 prosenttia ja lannoitteiden käyttöä 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä — vähentää tuotantoeläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden myyntiä EU:ssa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä — tarkistaa ja parantaa eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä tieteellisen näytön perusteella — lisätä luonnonmukaista maataloutta siten, että vuoteen 2030 mennessä 25:tä prosenttia EU:n maa-alasta viljellään luonnonmukaisesti — selventää kilpailusääntöjä yhteisiä aloitteita varten, jotta voidaan vahvistaa viljelijöiden asemaa toimitusketjussa — kehittää ympäristömyönteisyyteen pohjautuva malli, jossa viljelijöitä palkitaan hiilidioksidin talteenotosta YMP:n tai markkinoiden kautta — istuttaa kolme miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä — pysäyttää pölyttäjien väheneminen — ennallistaa vähintään 25 000 kilometriä jokia niin, että ne pääsevät virtaamaan vapaasti — suojella 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista — edistää kestävää elintarvikkeiden kulutusta sekä kohtuuhintaisen terveellisen ruoan saatavuutta kaikille.

2.9

Yhteenvetona voidaan todeta, että strategioilla pyritään takaamaan eurooppalaisille kohtuuhintaisten ja kestävyysperiaatteiden mukaisten elintarvikkeiden saanti, torjumaan ilmastonmuutosta, suojelemaan ympäristöä ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta.

2.10

ETSK suhtautuu myönteisesti vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviin F2F- ja biodiversiteettistrategioihin sekä niissä asetettuihin tavoitteisiin (6).

EU:n kauppapolitiikka

2.11

Komission puheenjohtajan joulukuussa 2019 kauppakomissaari Phil Hoganille lähettämän toimeksiantokirjeen mukaan tasapuolisten toimintaedellytysten takaaminen kaikille on EU:n kauppapolitiikan keskeinen viesti ja Euroopan paikka on sääntöihin perustuvan monenvälisen järjestelmän ytimessä (7). Puheenjohtaja on antanut kauppapolitiikasta vastaavalle komission jäsenelle tehtäväksi huolehtia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta ja edellyttänyt, että jokaiseen uuteen kauppasopimukseen sisällytetään kestävää kehitystä koskeva luku.

2.12

EU on ilmoittanut tukevansa maailmanlaajuista siirtymistä kestäviin maatalouselintarvikejärjestelmiin F2F-strategian tavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Unioni jatkaa ulkopolitiikkansa – myös kauppapolitiikan – avulla kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskevien vihreiden allianssien kehittämistä kaikkien kauppakumppaniensa kanssa kahden- ja monenvälisillä sekä alueellisilla foorumeilla. Se varmistaa kaikkien kauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien määräysten täysimääräisen täytäntöönpanon ja sen valvonnan, myös EU:n kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen kautta.

3.   Tärkeimmät keskustelunaiheet

Kaupan merkitys ja arvo

3.1

EU on maailman suurin talous, ja 450 miljoonan kuluttajan unionin asukaskohtainen BKT on 25 000 euroa (8). Se on maailman suurin kaupparyhmittymä ja 80 maan tärkein kauppakumppani.

3.2

Kauppa ja investoinnit ovat EU:lle perustavan tärkeitä. ”Kaikkien kauppa” -tiedonannossa korostetaan, että EU:ssa yli 36 miljoonaa työpaikkaa – yksi seitsemästä – on riippuvaisia unionin ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä ja että seuraavien 15 vuoden aikana globaalista talouden kasvusta noin 90 prosentin odotetaan syntyvän Euroopan ulkopuolella.

3.3

EU:n sisämarkkinoilla sekä maailmanmarkkinoilla vapaasti, oikeudenmukaisesti ja sääntöjen pohjalta toimiva sisäinen ja ulkoinen kauppa on ratkaisevan tärkeää EU:lle ja sen 450 miljoonalle kansalaiselle (9). Euroopan unioni kävi vuonna 2018 tavarakauppaa muun maailman kanssa 3 936 miljardin euron arvosta.

3.4

EU:n maatalouselintarvikekaupan tilastot (10) osoittavat vuoden 2019 olleen ennätysvuosi. Maatalouselintarvikkeiden viennin arvo oli yhteensä 151,2 miljardia euroa ja tuonnin arvo 119,3 miljardia euroa, eli kaupan kokonaisarvo oli kyseisenä vuonna 270,5 miljardia euroa. Kauppataseen ylijäämä nousi 10,9 miljardia euroa vuodesta 2018 kaikkien aikojen ennätykseen eli 31,9 miljardiin euroon. Elintarviketeollisuudella on kaupassa ja viennissä keskeinen rooli.

3.5

ETSK on korostanut aiemmassa lausunnossaan maatalouskaupan merkitystä maatalouden ja maatalouteen liittyvän yritystoiminnan tulevalle kehitykselle EU:ssa maailmanlaajuista ruokaturvaa ajatellen (11).

3.6

ETSK on antanut lausunnon maatalouden roolista monenvälisissä, kahdenvälisissä ja alueellisissa kauppaneuvotteluissa Nairobissa pidetyn WTO:n ministerikokouksen valossa (12). Siinä todetaan, että WTO on edelleen elinkelpoinen ja toimiva kauppaneuvottelujen foorumi, erityisesti maatalousalalla.

3.7

WTO:n kyvyttömyys edistää monenvälistä kauppaa ja riitojenratkaisumekanismin kärjistynyt tilanne vaarantavat vakavasti monenvälisyyden ja sääntöihin perustuvan kaupan.

3.8

Tämä ei kuitenkaan saisi heikentää asianmukaisesti toimivan WTO:n roolia maailmankaupassa eikä EU:n tukeman sääntöihin perustuvan monenvälisen järjestelmän merkitystä.

3.9

ETSK toteaa lausunnossaan ”WTO:n uudistaminen ja mukauttaminen maailmankaupan kehitykseen” olevansa vakuuttunut paitsi siitä, että kiireellisiä uudistuksia olisi toteutettava mahdollisimman pian erityisesti riitojenratkaisuelimen pysyvän valituselimen toiminnan suhteen, myös siitä, että WTO:n jäsenten olisi sitouduttava tavoitteiltaan kunnianhimoisempiin ja systeemisempiin muutoksiin. Komitean tukemat ehdotukset käsittävät pääasiallisesti kolme aluetta: työelämän normit ja ihmisarvoinen työ, ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen (13).

3.10

ETSK:n mielestä unionin ei pidä antaa kauppapolitiikkansa luisua puolustuskannalle. Kaupan merkitys ja arvo eivät ole koskaan olleet oleellisempia kuin nyt covid-19-kriisin oloissa ja koko EU:n ja maailman pyrkiessä elvyttämään taloutta.

3.11

EU:n on ETSK:n mielestä ryhdyttävä edistämään ja vauhdittamaan talouden toipumista kunnianhimoisesti vihreän kehityksen ohjelman ja Euroopan elpymissuunnitelman avulla.

3.12

Vihreän kehityksen ohjelmassa on kyettävä löytämään sopiva tasapaino vahvan kaupan ylläpitämisen sekä työpaikkojen ja ympäristön suojelun välillä unohtamatta myöskään Euroopan kilpailukyvyn säilyttämistä. Strategia ei saa liioin johtaa EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden kilpailuetuun unionin markkinoilla. Tämä koskee myös unionin ulkopuolelta EU:hun tuotavia luomutuotteita, jotka on tuotettava samojen EU-säännösten mukaisesti, joita EU:n tuottajien on noudatettava (14). Olisi tarpeen ottaa käyttöön EU:ssa luomutuotteiden jäljitettävyys- ja laadunvarmistusjärjestelmä ja merkitä tuotteisiin selvästi erottuvin merkinnöin, ovatko ne EU:ssa tuotettuja ”EU-luomutuotteita” vai kansainvälisiä, ”EU:n ulkopuolella tuotettuja luomutuotteita”. Lisäksi tarvittaisiin riippumaton, dynaaminen EU-tason akkreditointijärjestelmä, josta nykyisin vastaa kussakin maassa viranomaisten alainen yksi kansallinen akkreditointielin, hoitamaan erityisesti valvontaelinten akkreditointia ja luomutuotteisiin liittyvän vilpin estämistä luonnonmukaisen tuotannon alalla tapahtuvan kaupan ja toiminnan yhteydessä.

3.13

Unionin sisämarkkinoiden tehokas ja moitteeton toiminta on ensiarvoisen tärkeää. ETSK on hyvin vahvasti sitä mieltä, ettei EU:n markkinoita saa uudelleenkansallistaa.

3.14

ETSK tunnustaa tasapuolisin edellytyksin toimivan ja sääntöihin perustuvan kaupan tärkeyden ja arvon sekä sen suuren merkityksen talouden toipumiselle covid-19-kriisistä.

Kauppa ja kestävä kehitys

3.15

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan nykyhetken tarpeiden tyydyttämistä siten, että taataan tulevien sukupolvien mahdollisuudet tyydyttää omat tarpeensa. YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 kestävän kehityksen päätavoitetta ja 169 alatavoitetta.

3.16

F2F- ja biodiversiteettistrategiat menevät paljon kestävän kehityksen tavoitteita pidemmälle, ja niissä vahvistetaan täysin uudet kriteerit, joiden tavoitteena on luoda ”uusi maailmanlaajuinen kestävyysnormi”.

3.17

EU:n lainsäädäntö velvoittaa edistämään kestävää kehitystä kaikkien asiaankuuluvien unionin toimintapolitiikkojen, myös kauppa- ja kilpailupolitiikan, puitteissa. EU:n kauppapolitiikka tähtää sen varmistamiseen, että taloutta kehitettäessä pidetään kiinni sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja korkeatasoisista työelämä- ja ympäristönsuojelunormeista sekä varjellaan unionin terveyden- ja kasvinsuojelusäännöstöä ja noudatetaan ennalta varautumisen periaatetta.

3.18

ETSK on antanut vuosien mittaan useita lausuntoja kaupan ja kestävän kehityksen eri näkökohdista, esimerkiksi lausunnon kauppaa ja kestävää kehitystä koskevista luvuista EU:n vapaakauppasopimuksissa (15) sekä lausunnon kaupan ja investointien keskeisestä roolista kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja täytäntöönpanossa (16).

3.19

Ensin mainitussa lausunnossa ETSK kehottaa komissiota toimimaan kunnianhimoisemmin kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa luvuissa tehtyjen sitoumusten tosiasiallisen täytäntöönpanon tiukemman valvonnan suhteen ja korostaa, että kuluttajien etuihin suhtaudutaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa yhteyksissä kapea-alaisesti. Komitea korostaa lausunnossa myös toiminnassa olevien sisäisten neuvoa-antavien ryhmien rahoitus- ja resurssivaikeuksia sekä seuraamusten käyttöä.

3.20

Jälkimmäisessä lausunnossa ETSK esittää kantanaan, että kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin sopimus muuttavat maailmankaupan agendaa perinpohjaisesti varsinkin teollisuus- ja maataloustuotteiden kaupan osalta. Komitea huomauttaa kuitenkin, että kestävän kehityksen tavoitteet eivät ole oikeudellisesti sitovia eikä niihin liity riitojenratkaisumekanismia. Lausunnossa korostetaan vastuullisen liiketoiminnan asemaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen edistämisessä ja yksityisen sektorin ratkaisevaa vaikutusta. Lisäksi siinä kehotetaan laatimaan kokonaisarvio kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon todennäköisistä vaikutuksista EU:n kauppa- ja kilpailupolitiikkaan sekä maatalouteen.

3.21

On yleisesti tunnustettua, että maataloustuotteiden kauppa on useimpia kestävän kehityksen tavoitteita tai jopa kaikkia niitä toteutettaessa keskeisessä asemassa, että WTO:lla on tässä tärkeä rooli ja että kyseisiin tavoitteisiin pääseminen olisi paljon vaikeampaa ilman tehokasta monenvälistä kauppajärjestelmää (17).

3.22

Vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvät F2F- ja biodiversiteettistrategiat, EU:n kauppapolitiikka ja kestävä kehitys herättävät mm. seuraavia tärkeitä kysymyksiä: Miten realistiset mahdollisuudet EU:lla on asettaa ja soveltaa uusia tiukempia normeja, jotka ylittävät kestävän kehityksen tavoitteet? Voiko EU saada kauppakumppaninsa sitoutumaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien määräysten täytäntöönpanoon? Voiko EU lisäksi saada kauppakumppanit tai edes EU:n jäsenvaltiot sitoutumaan vielä tiukempiin kestävän kehityksen vaatimuksiin vihreän kehityksen ohjelman kautta? Miten voimallisesti EU aikoo ajaa kestävän kehityksen tavoitteita ja/tai F2F- ja biodiversiteettistrategioita tulevissa kauppaneuvotteluissa? Millaisia kustannuksia vihreän kehityksen ohjelma aiheuttaa eurooppalaisille viljelijöille ja maatalousalalle? Miten se vaikuttaa EU:n kilpailukykyyn kaupan alalla?

3.23

ETSK katsoo, että EU:n olisi otettava käyttöön lainsäädäntöä, jossa yritykset velvoitetaan noudattamaan asianmukaista huolellisuutta toimitusketjujensa kaikissa vaiheissa sosiaalisten ja ympäristöriskien sekä ihmisoikeusloukkausten tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi.

Täytäntöönpanon valvonta

3.24

EU:n tulee panostaa vapaakauppasopimusten yhteydessä entistä enemmän kestävän kehityksen tavoitteiden ja normien täytäntöönpanoon ja sen valvontaan. Kun kauppasopimuksista tulee yhä yksityiskohtaisempia ja osallistavampia ja etenkin koska ne ulottuvat ympäristön ja ilmastonmuutoksen kaltaisille aineettoman kestävän talouskehityksen aloille, on erittäin tärkeää huolehtia kauppasopimusten kaikkien osa-alueiden asianmukaisesta ja tehokkaasta seurannasta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta. Metsäkadon kaltaisten keskeisten kysymysten seurannassa tulee hyödyntää uusinta teknologiaa, kuten Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) (18) puitteissa käytettävissä olevaa teknologiaa.

3.25

Seurantaan ja täytäntöönpanon valvontaan liittyvien menettelyjen on oltava selkeitä, nopeita, tehokkaita ja rahoituksellisesti läpinäkyviä, ja kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti ottaen huomioon, mihin pienviljelijöillä on varaa.

Liikenne ja energia

3.26

Vihreän kehityksen ohjelmassa olisi kiinnitettävä paljon enemmän huomiota liikenne- ja energiapolitiikkaan. Liikenteen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on 24 prosenttia (ja osuuden arvioidaan nousevan vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin kaikista päästöistä) (19). Energian käyttö joutuu laajemminkin suurennuslasin alle, ja uusiutuvan energian käytön kannustimia tulee lisätä.

Vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvät F2F- ja biodiversiteettistrategiat

3.27

Vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvien F2F- ja biodiversiteettistrategioiden avulla tulee tukea voimakkaasti eurooppalaisten viljelijöiden ja maatalousalan taloudellista kestävyyttä ja parantaa markkinoiden toimintaa sekä edistää samalla maatalouselintarvikealan taloudellista, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Tämä vastaa ETSK:n näkemystä ”tarvitsemastamme kestävästä taloudesta” (20).

3.28

ETSK perää kattavaa EU:n elintarvikepolitiikkaa käsittelevässä lausunnossaan (21) kestäväpohjaisempaa elintarvikepolitiikkaa, jolla pyritään kestäväpohjaisiin elintarvikejärjestelmiin ja niiden pohjalta terveellisiin ruokavalioihin ja jossa linkitetään maatalous ravitsemukseen ja ekosysteemipalveluihin ja varmistetaan, että elintarvikeketjut turvaavat kansanterveyden eurooppalaisen yhteiskunnan kaikissa osissa.

3.29

F2F-strategiassa on otettu huomioon monia edellä mainituissa lausunnoissa esitettyjä ajatuksia, ja ETSK on osaltaan edesauttanut sitä, että ne ovat saaneet tuulta purjeisiinsa.

3.30

Torjunta-aineiden käytön vähentämistä koskevasta ehdotuksesta komitea toteaa, että viljelijöiden on voitava korvata kyseiset tuotteet turvallisilla ja kestävillä vaihtoehdoilla, jotka turvaavat sadon ja suojelevat ruokaturvaan kohdistuvilta uhkilta. Vaihtoehtoisten kestäväpohjaisten tuhoojatorjuntaratkaisujen toteuttamisen kannalta ratkaisevaa on tutkimus- ja innovointitoiminta, joka perustuu vankkaan tieteelliseen näyttöön.

3.31

Lannoitteiden käytön vähentäminen on toteutettava ravinnehuoltosuunnitelmia, maaperän testausta, viljelykasvien ravinnetarpeiden täyttämistä, täsmäkäyttöä ja maaperän ravinnetasapainon säilyttämistä koskevan pitävän tutkimustiedon pohjalta.

3.32

Mikrobilääkkeiden käytön vähentäminen on ratkaisevan tärkeää ihmisten terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi (”yhteinen terveys” -malli (22)).

3.33

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen on tärkeä ja toivottava tavoite, mutta valitettavasti markkinat eivät aina palkitse siitä eikä kyseisille kustannuksille usein saada katetta. YMP:hen liittyy erittäin vahva toimintapolitiikka, jolla taataan, että eläinten kasvatuksessa noudatetaan Euroopassa maailman tiukimpia jäljitettävyyttä, eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä ympäristöä koskevia vaatimuksia. Kansainvälisessä kaupassa eläinten hyvinvointia koskevien normien vastavuoroisen noudattamisen pitäisi olla yksi kolmansien maiden kanssa solmittavien kauppasopimusten keskeisistä vaatimuksista.

3.34

F2F-strategiassa asetettuja mikrobilääkkeiden, torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön vähennystavoitteita tarkasteltaessa on otettava vertailuanalyysin avulla huomioon monissa jäsenvaltioissa viime vuosina jo saavutettu edistys.

3.35

Yhä suurempien maa-alueiden luonnonmukaiseen tuotantoon siirtämisen tuotantoa vähentävät vaikutukset on arvioitava. On tehostettava tutkimusta, jotta voidaan määritellä paremmin, mitä ”luonnonmukaisella” tarkoitetaan, ja arvioida luonnonmukaisen tuotannon todellista nettovaikutusta maailmanlaajuiseen kestävyyteen. Lisäksi tuotantokustannukset voivat olla luonnonmukaisessa maataloudessa korkeammat, mikä ei myöskään välttämättä näy vähittäiskaupan tasolla. Tämä voi tehdä luonnonmukaisesta maataloudesta suurempien kustannusten vuoksi kannattamatonta. EU:n tulee myös arvioida luomutuotannon nelinkertaistamisen markkinavaikutuksia korkeampien hintojen ja kannattavuuden osalta.

YMP ja vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvät F2F- ja biodiversiteettistrategiat

3.36

Meneillään oleva YMP:n uudistusprosessi käynnistettiin vuoden 2018 kesäkuussa esitetyillä lainsäädäntöehdotuksilla (23). Uuden YMP:n tavoitetaso on kunnianhimoisempi etenkin ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä.

3.37

Uutta YMP:tä koskevissa ehdotuksissa esitetään seuraavat erityistavoitteet: — Annetaan tukea riittävien maataloustulojen ja maatilojen selviytymiskyvyn varmistamiseksi koko EU:n alueella, jotta saataisiin parannettua ruokaturvaa. — Parannetaan markkinasuuntautuneisuutta ja kilpailukykyä mm. kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin. — Parannetaan viljelijöiden asemaa arvoketjussa. — Edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kestävää energiaa. — Edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokasta hoitoa. — Edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia. — Houkutellaan alalle nuoria viljelijöitä ja helpotetaan yritystoiminnan kehittämistä maaseutualueilla. — Edistetään työllisyyttä, kasvua, sosiaalista osallisuutta ja paikallista kehitystä maaseutualueilla, myös biotalouden ja kestävän metsänhoidon alalla. — Parannetaan tapaa, jolla EU:n maatalous vastaa ravintoa ja terveyttä koskeviin uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien turvallinen, ravitseva ja kestävän kehityksen mukainen ravinto sekä eläinten hyvinvointi.

3.38

Uuden YMP:n erityisvaatimuksiin kuuluu, että entistä tiukempien ympäristö- ja ilmastovaatimusten noudattaminen asetetaan suorien tukien saamisen ehdoksi. Jäsenvaltioiden on tarjottava ns. ekojärjestelmiä, joilla tuetaan viljelijöitä, jotka haluavat soveltaa pakollisia vaatimuksia pidemmälle meneviä ympäristökäytäntöjä.

3.39

Uusissa YMP:tä koskevissa ehdotuksissa todetaan, että vähintään 30 prosenttia maaseudun kehittämisohjelmien kansallisista määrärahoista kohdennetaan ympäristö- ja ilmastotoimiin. Odotuksena on, että YMP:n kokonaisbudjetista 40 prosenttia edistää ilmastotoimia (24).

3.40

YMP:n puitteissa edellytetään kultakin jäsenvaltiolta strategiasuunnitelmaa siitä, miten ne aikovat saavuttaa YMP:n erityistavoitteet. Jäsenvaltiot asettavat yhteisesti määriteltyjä tulosindikaattoreita käyttäen tavoitteet sille, mitä ne haluavat saavuttaa ohjelmakauden aikana.

3.41

EU:n toimielimet ovat edenneet kahtena viime vuotena jo huomattavasti YMP-ehdotusten käsittelyssä, ja on erittäin tärkeää, etteivät vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvät ehdotukset käännä tätä kehitystä. YMP:n strategiasuunnitelmien mukauttaminen EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan on vaikeaa mutta välttämätöntä.

EU:n markkinaohjaus ja oikeudenmukainen hinta

3.42

Vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvissä F2F- ja biodiversiteettistrategioissa tuodaan hyvin selvästi esille, että viljelijöiden tulot ovat EU:ssa tällä hetkellä keskimäärin noin puolet työntekijöiden keskimääräisistä tuloista koko taloudessa.

3.43

Jotta eurooppalaisten viljelijöiden tulotaso olisi kestävä, heidän on tärkeää saada elintarvikkeista markkinoilla oikeudenmukainen hinta, joka ylittää tuotantokustannukset. F2F-strategian avulla tulee ohjata markkinoita siihen suuntaan, että eurooppalaisten viljelijöiden noudattamilla tiukoilla elintarviketuotantoa koskevilla vaatimuksilla on merkitystä ja että niistä on maksettava. Tämä tulee taata tekemällä F2F-strategian puitteissa aloitteita epäterveiden kaupan käytäntöjen kieltämiseksi (25), alihintaan myymisen ehkäisemiseksi ja sen varmistamiseksi, että markkinahinta jakautuu toimitusketjussa oikeudenmukaisesti.

Talousarvio

3.44

Monivuotista rahoituskehystä koskevat ehdotukset, mukaan lukien YMP:n määrärahojen reaalinen supistaminen 9 prosentilla, eivät sovi yhteen F2F- ja biodiversiteettistrategioiden kunnianhimoisten tavoitteiden kanssa.

3.45

Jotta strategioiden mukaisiin tavoitteisiin päästäisiin, YMP:n määrärahoja ei saa leikata. Niitä on lisättävä, jotta voidaan ottaa huomioon viljelijöille asetettavat lisävaatimukset sekä inflaatio ja turvata viljelijöiden perustuet ja maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvat tilatukijärjestelmät.

3.46

Esitetyn strategian toteuttamisesta viljelijöille aiheutuvat tuotannon ja tulojen mahdolliset supistumiset on hyvitettävä.

3.47

ETSK toistaa kannattavansa sitä näkemystä, että EU:n talousarviota olisi kasvatettava, jotta voidaan varmistaa riittävät rahoitusvarat YMP:tä sekä määritettyjä uusia toimintapoliittisia tavoitteita ja haasteita varten (26).

Tieteellinen perusta

3.48

Ilmastotoimien on perustuttava tilatason toiminnan tarkkaan mittaamiseen. Metaanin nykyinen laskentatapa ei vastaa viimeisintä tieteellistä tietoa (27), eivätkä viljelijät saa korvausta laiduntensa ja pensasaitojensa sitomasta hiilestä. Näitä kysymyksiä on käsiteltävä F2F- ja biodiversiteettistrategioissa, jotta varmistettaisiin, että kaikki maatalouden päästöt ja sen sitomat päästöt otetaan asianmukaisesti ja täsmällisesti huomioon.

Oikeudenmukainen siirtymä

3.49

Kaikkien kannalta oikeudenmukainen siirtymä on uuden vihreän kehityksen politiikan yhteydessä ensiarvoisen tärkeää. Uuden politiikan täytäntöönpanokustannusten tulee jakautua kaikille toimijoille viljelijöistä ja jalostajista vähittäismyyjiin ja kuluttajiin. On luotava toimintamalli, jossa ”ketään ei unohdeta” (28), ja suojeltava kaikkein heikoimmassa asemassa olevia uuden politiikan tahattomilta seurauksilta.

Normien vastaavuuden varmistaminen

3.50

WTO:n vuoden 1995 sopimus terveys- ja kasvinsuojelutoimista kattaa elintarviketurvallisuutta sekä eläinten ja kasvien terveyttä koskevien säännösten soveltamisen. Sopimuksen 5 artiklan 7 kohta koskee ennalta varautumisen periaatetta, joka on sittemmin vahvistettu Lissabonin sopimuksessa. Kaikenlaiset pyrkimykset muuttaa sitä muulla tavoin kuin monenvälisellä tasolla vaikuttaisivat oleellisesti maailmankaupan järjestykseen sekä terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen tulevaan uskottavuuteen (29).

3.51

EU:n on vaadittava unioniin suuntautuvaa vientiä harjoittavilta kolmansilta mailta paljon tiukempaa sosiaalisten, ympäristö-, eläinsuojelu- ja kasvinsuojelunormien vastaavuutta samoin kuin ne edellyttävät eurooppalaisilta viljelijöiltä. EU:hun tuotavilla vaatimustason alittavilla tuotteilla ei saa syrjäyttää F2F- ja biodiversiteettistrategioiden mukaisia tiukempia vaatimuksia noudattaen tuotettuja eurooppalaisia huippuluokan tuotteita. Euroopan unioni ei voi myöskään ulkoistaa hiilivuodon kautta pyrkimyksiään saavuttaa ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet.

3.52

EU:n on niin ikään vältettävä kiusausta tehdä maatalouden alalla suuria myönnytyksiä, jotka veisivät pohjaa kotimaiselta tuotannolta. Unionin olisi lisäksi pyrittävä lakkauttamaan kahdentyyppisten sääntöjen soveltaminen kumppanimaissa maataloustuotteiden osalta, erityisesti terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen ja kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen yhteydessä.

Työelämäkysymykset

3.53

Vapaakauppasopimusten avulla voidaan tutkimusten mukaan parantaa työntekijöiden tilannetta kumppanimaissa (30). Kansainvälinen työjärjestö (ILO) totesi tutkimuksessaan, jossa tarkasteltiin työelämää koskevia määräyksiä 76:ssa yli 260 vapaakauppasopimuksesta vuonna 2016, että teknisen yhteistyön, varmennusmekanismien ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen yhdistelmä on osaltaan parantanut työntekijöiden oikeuksien tilannetta eri aloilla.

Vaikutustenarviointi

3.54

Hyvä lainsäädäntö tarkastetaan läpikotaisin ennen käyttöönottoaan. Kaikkiin toimenpiteisiin, joita ehdotetaan osana vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviä F2F- ja biodiversiteettistrategioita, on liitettävä yksityiskohtainen lainsäädännön vaikutusten arviointi vertailuanalyyseineen ennen kuin tehdään poliittisia tai sääntelyä koskevia päätöksiä.

Metsätalous ja metsäkato

3.55

Metsäpinta-alan lisääminen EU:ssa on myönteinen askel, jolla on erittäin suotuisia vaikutuksia ilmastonmuutoksen suhteen. Sitä varten tarvitaan vastaavan tasoinen vahva rahoitus, jotta viljelijät eivät menetä tuloja pitkien investointiaikojen takia.

3.56

EU:n kauppapolitiikassa on pidettävä vihreän kehityksen ohjelmassa ja F2F-strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tähdäten hyvin tarkasti huoli siitä, ettei EU:hun suuntautuva tuonti lisää metsäkatoa unionin ulkopuolisissa kauppakumppanimaissa. Esimerkkeinä tästä ongelmasta voidaan mainita naudanlihan ja soijan tuonti Mercosur-maista (Brasilia), naudan- ja lampaanlihan tuonti Australiasta sekä palmuöljyn tuonti Indonesiasta.

3.57

ETSK kehottaa komissiota parantamaan eurooppalaisille kuluttajille suunnattua tiedotusta ja valistusta metsäkadon haasteista kehittämällä tuotteiden ympäristömerkintöjä ja perustamalla eurooppalainen metsäkadon seurantakeskus ja varhaisvaroitusjärjestelmä.

3.58

ETSK pyytää komissiota edistämään yhdessä paikallisväestön kanssa metsäkatoalueiden uudelleenmetsittämistä ja metsänistutuksia erityisesti Latinalaisessa Amerikassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja nousevan talouden maissa. Komission tulee myös antaa taloudellista tukea ja teknistä apua kolmansille maille (valtiollisille ja valtiosta riippumattomille toimijoille) etenkin ”ikiaikaisten” metsäekosysteemien säilyttämiseksi.

3.59

ETSK kehottaa komissiota parantamaan ns. metsäkatotuonnin estämiseen tähtäävien merkintäjärjestelmien laatua ja uskottavuutta edistämällä välineiden lähentämistä ja nykyisten sertifiointijärjestelmien laajentamista, käyttämällä maankäytön kaukokartoitusta, tukemalla tuottajia täytäntöönpanossa ja vahvistamalla valvontaa koko toimitusketjussa.

4.   Covid-19:n vaikutukset

4.1

Koronaviruskriisi on paljastanut, miten globalisoituneet tuotantoketjut ja täsmätoimituksista riippuvainen kansainvälinen kauppa voivat estää kasvosuojusten, välttämättömien lääkkeiden jne. saannin häiriötilanteessa ja siten horjuttaa yhteiskuntaamme. Tällaisia kriisejä tullaan näkemään vastaisuudessakin. Teollisuuden, maatalouden ja palvelualojen toimintoja siirtämällä tulisi olla mahdollista lujittaa riippumattomuutta kansainvälisistä markkinoista, palauttaa tuotantomenetelmien hallinta ja käynnistää toimintojen ekologinen ja sosiaalinen siirtymä.

4.2

Pandemia on muistuttanut ihmisen vahvasta yhteydestä luontoon sekä tarpeesta suojella luonnon monimuotoisuutta ja ehkäistä metsäkatoa.

4.3

Meneillään olevan covid-19-kriisin vaikutus maailmantalouteen on niin vakava, että Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on varoittanut maailman ajautuvan mahdollisesti pahimpaan talouden taantumaan sitten 1930-luvun suuren laman.

4.4

IMF ennustaa maailman bruttokansantuotteeseen 3 prosentin lovea vuonna 2020. Muissa ennusteissa arvioidaan, että maailmantaloudessa tullaan näkemään 2,3–4,8 prosentin pudotus ja että taantuman kustannukset nousevat 2–4 biljoonaan Yhdysvaltain dollariin. IMF on ennustanut, että Yhdysvaltojen talous supistuu 5,9 prosenttia ja euroalueen talous 7,5 prosenttia vuonna 2020 (31). EU:n BKT pieneni vuoden 2020 toisella neljänneksellä 15 prosenttia, ja talouden odotetaan supistuvan kaikkiaan 7 prosenttia vuonna 2020 (32).

4.5

Yksi 1930-luvun suuren laman pahimmista seurauksista oli ruokaturvan ja elintarvikeomavaraisuuden puute, joka johti eräissä Euroopan maissa ja Yhdysvaltojen osavaltioissa elintarvikepulaan ja nälänhätään, jotka puolestaan johtivat yhteiskunnallisiin levottomuuksiin ja poliittisten ääriryhmien kehittymiseen.

4.6

Ruokaturvan ja elintarvikeomavaraisuuden merkitys EU:lle on yksi keskeinen opetus, joka covid-19-kriisistä on saatu. Tämä korostaa jälleen sitä, että riittävästi resursoitu YMP on unionille ratkaisevan tärkeä.

4.7

Covid-19-kriisin olisi tehtävä entistä selvemmäksi, miten tärkeä YMP on EU:lle (33), ja sen johdosta olisi vahvistettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklan mukaisia YMP:n alkuperäisiä poliittisia tavoitteita ja niistä erityisesti seuraavia: — kohtuullisen elintason takaaminen maatalousväestölle erityisesti lisäämällä maataloudessa työskentelevien henkeä kohti laskettuja tuloja — kohtuullisten kuluttajahintojen takaaminen.

4.8

Sen merkitystä, että EU ryhtyy covid-19-hätätilanteen takia järeisiin taloudellisiin toimiin, ei voida korostaa liikaa. Komission esittämät maatalousalan toimet ovat olleet toistaiseksi pettymys, sillä kiireellisiin markkinatoimenpiteisiin liittyvä rahoitus on jäänyt 78 miljoonaan euroon.

4.9

Jotta Euroopan talous saataisiin takaisin jaloilleen covid-19-kriisin jälkeen, EU on käynnistänyt Next Generation EU -suunnitelman, johon liittyy 750 miljardin euron lisärahoitus. Kun huomioon otetaan unionin vuosien 2021–2027 talousarvion varat, elpymistä varten osoitetaan yhteensä 1 850 miljardia euroa.

4.10

Sen merkitystä, että EU ryhtyy covid-19-hätätilanteen takia järeisiin taloudellisiin toimiin, ei voida korostaa liikaa. Euroopan komission toimien tulee edistää talouden, ruokaturvan, kestävien toimitusketjujen, lääkinnällisten laitteiden tarjonnan ja – ”yhteinen terveys” -mallin mukaisesti – saatavuuden sekä maatalouden, maatalouselintarvikealan ja ympäristönsuojelun palautumista ja vahvistumista.

---

(1)  COM(2019) 640 final

(2)  Sustainable development goals, SDGs

(3)  COM(2019) 640 final – Kuva 1.

(4)  Pellolta pöytään -strategia

(5)  Biodiversiteettistrategia

(6)  Ks. Pellolta pöytään -strategiaa ja luonnon monimuotoisuutta käsittelevät ETSK:n lausunnot Pellolta pöytään: kestäväpohjainen elintarvikestrategia ja Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia (ks. tämän virallisen lehden s. 51 ja 259).

(7)  Ks. kirje

(8)  https://ec.europa.eu/trade/policy/eu-position-in-world-trade/

(9)  Eurostat

(10)  https://ec.europa.eu/info/news/2019-record-year-eu-agri-food-trade-2020-mar-27_en#moreinfo

(11)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Maatalouskaupan merkitys maatalouden ja maatalouteen liittyvän yritystoiminnan tulevalle kehitykselle EU:ssa maailmanlaajuista ruokaturvaa ajatellen” (EUVL C 13, 15.1.2016, s. 97).

(12)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Maatalouden rooli monenvälisissä, kahdenvälisissä ja alueellisissa kauppaneuvotteluissa Nairobissa pidetyn WTO:n ministerikokouksen valossa” (EUVL C 173, 31.5.2017, s. 20).

(13)  https://www.eesc.europa.eu/fi/node/63550

(14)  Ks. luomualaa koskeva EU:n lainsäädäntö: https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/farming/organic-farming/legislation_fi.

(15)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut EU:n vapaakauppasopimuksissa” (EUVL C 227, 28.6.2018, s. 27).

(16)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kaupan ja investointien keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja täytäntöönpanossa” (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 27).

(17)  Ks. alaviite 12.

(18)  https://ec.europa.eu/info/departments/joint-research-centre_fi

(19)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n kauppa- ja investointipolitiikan merkitys pyrittäessä parantamaan unionin talouden suorituskykyä”(EUVL C 47, 11.2.2020, s. 38) etenkin tekstijakso 5, jossa käsitellään kauppaa ja kestävää kehitystä erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen näkökulmasta.

(20)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Tarvitsemamme kestävä talous” (EUVL C 106, 31.3.2020, s. 1).

(21)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kansalaisyhteiskunnan panos kattavan EU:n elintarvikepolitiikan kehittämiseen” (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 18).

(22)  https://onehealthejp.eu/about/

(23)  https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/budget-may2018-modernising-cap_fi.pdf

(24)  https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_18_3985

(25)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Elintarvikeketjun kehittäminen”, EUVL C 440, 6.12.2018, s. 165.

(26)  https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/opinions-information-reports/opinions/cap-legislative-proposals

(27)  Allen, M. R., Shine, K. P., Fuglestvedt, J. S., Millar, R. J., Cain, M., Frame, D. J. ja Macey, A. H., ”A solution to the misrepresentations of CO2-equivalent emissions of short-lived climate pollutants under ambitious mitigation”, npj Climate and Atmospheric Science, 1(1), 2018, s. 16.

(28)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Ketään ei unohdeta” (EUVL C 47, 11.2.2020, s. 30).

(29)  Ks. alaviite 12.

(30)  Innovation in the social pillars of sustainable development, tohtori Evita Schmieg (German Institute for International and Security Affairs – SWP).

(31)  https://blogs.imf.org/2020/04/14/the-great-lockdown-worst-economic-downturn-since-the-great-depression/

(32)  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52020DC0456

(33)  ETSK:n lausunto aiheesta ”YMP – säädösehdotukset” (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 214).