Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Kilpailukyvyn, innovoinnin, kasvun ja työpaikkojen luomisen edistäminen parantamalla maailmanlaajuista sääntely-yhteistyötä, tukemalla monenvälisen kauppajärjestelmän uudistamista ja vähentämällä markkinoita vääristäviä tukia”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2020/C 364/05)

Esittelijä:	Georgi STOEV
Toinen esittelijä:	Thomas STUDENT

Täysistunnon päätös	20.2.2020
Oikeusperusta	työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava elin	CCMI
Hyväksyminen CCMI:ssä	26.6.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	16.7.2020
Täysistunnon numero	553
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	211/1/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Koronavirustapauksen (covid-19) kaltaiset häiriöt uhkaavat pysäyttää maailmantalouden ja sosiaalisen elämän. Sen seurauksiin kuuluvat muun muassa taantuma Yhdysvalloissa, EU:ssa, Japanissa ja muilla maailman alueilla, erittäin hidas kasvu Kiinassa ja valtavat tuotoksen menetykset. Valtioiden on kompensoitava taloudellista vahinkoa finanssi- ja rahapolitiikalla ja selviydyttävä talousparadigmaan odotettavissa olevista muutoksista. ETSK korostaa tehokkaiden liiketoimintamallien ja kaupan suojamekanismien tarvetta erityisesti Aasian suhteen ja toteaa, että 36 miljoonaa työpaikkaa EU:ssa riippuu EU:n vientipotentiaalista ja että tavaroiden ja palvelujen myyntiin muualle maailmaan perustuvan EU:n työllisyyden osuus kokonaistyöllisyydestä kasvoi vuosien 2000 ja 2017 välisenä aikana 10,1 prosentista 15,3 prosenttiin (1). Finanssipoliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset toimet ovat tarpeen, jotta voidaan estää kriisin kielteiset vaikutukset näihin ja muihin aloihin.

1.2

Koronaviruksen aiheuttaman kriisin seurauksena EU:n olisi osana ympäristökestävyyden ja digitalisaation edellyttämää teollisuuspolitiikan yleistä uudelleenmuotoilua vahvistettava lääkkeiden ja terveysalan laitteiden tuotantoa, jotta näillä aloilla voitaisiin varmistaa EU:n yhteinen suvereniteetti ja omavaraisuus. Käsillä olevan lausunnon laatiminen aloitettiin ennen ennakoimattoman terveys- ja talouskriisin puhkeamista. Kriisi aiheuttaa muutoksia talouteen ja globalisaatiomalleihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Vaikka kriisi ei ole lausunnon pääaihe, sillä on ja tulee olemaan valtava vaikutus seuraavissa kohdissa käsiteltäviin aloihin ja aiheisiin. Jo nyt on selvää, että kriisi ajaa joitakin maailman alueita kohti uutta protektionismin ja taloudellisen nationalismin aaltoa sekä maailmanlaajuisesti että EU:n sisällä. Kaikki nämä tekijät otetaan tässä lausunnossa huomioon horisontaalisesti niin pitkälle kuin mahdollista.

1.3

ETSK on samaa mieltä siitä, että kansainväliset yritykset ja kauppa voivat myötävaikuttaa maailmanlaajuiseen kasvuun erikoistumisen, mittakaavaetujen, kehittyneiden globaalien arvoketjujen sekä tutkimuksen ja teknologian leviämisen ansiosta. On myös mainittava siirtyminen arvoketjuista arvonmuodostusverkostoihin, lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen ja aineellisista tuotteista aineettomiin, mikä edellyttää teollisuudelta mukautumiskykyä.

1.4

ETSK korostaa, että EU:n politiikalla on varmistettava, että teollisuuden kehittämiseen osallistuvat eivät joudu epäreilun taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän polkumyynnin uhreiksi. EU:lla on edessään seuraavat haasteet, jotka edellyttävät kiireellisesti toteutettavia toimia: EU:n vientimarkkinat Yhdysvalloissa, mahdollinen EU:n ja Yhdysvaltojen välinen yhteistyö, Kiinan rooli tulevaisuudessa ja tarve muokata WTO:ta. Teollisuudesta olisi tultava tekijä, joka mahdollistaa yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaisemisen ja luo uutta arvoa yhteiskunnalle.

1.5

ETSK on yhtä mieltä siitä, että globalisaatio ilman sääntelyä lisää eriarvoisuutta, vahvistaa yrityksiin, palkkoihin ja työoloihin kohdistuvia alentamispaineita ja heikentää sosiaaliturvaa. Tästä voi tulla todellinen uhka Euroopan sosiaalisille malleille. Sääntelemättömällä globalisaatiolla on myös kielteisiä vaikutuksia ympäristönormeihin. ETSK on huolissaan siitä, että eurooppalaisiin yrityksiin ja työpaikkoihin kohdistuu paineita sellaisten markkinatalouden vastaisten epäterveiden kaupan käytäntöjen vuoksi, jotka eivät noudata kansainvälisiä sosiaali- ja ympäristöalan sopimuksia. EU:n teollisuuden olisi hyödynnettävä ainutlaatuista etuasemaansa yhdistämällä eurooppalaiset arvot, uudet teknologiat ja tulevaisuuteen suuntautuva lähestymistapa. Sisämarkkinat ovat ratkaisevan tärkeät Euroopan teollisuudelle ja innovaatioiden levittämiselle – digitaaliteknologian lisäksi myös muiden keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden, kuten biotekniikan, alalla. On aiheellista myös korostaa sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkitystä teollisuuden muutoksen yhteiskunnallisen hyväksynnän varmistamisessa.

1.6

EU:n teollisuusstrategia ja kauppapolitiikka eivät saisi heikentää pyrkimyksiä antaa kehitysapua kolmansille maille, ja ETSK suosittaa, että haavoittuvampien talouksien kohdalla sovelletaan tasapainoista lähestymistapaa ja parannetaan kansallisen kehitysavun koordinointia ja yhdistämistä. ETSK on huolissaan siitä, että WTO:n sääntöjen vastaisten toimien lisääntyminen ja uudet tullien ulkopuoliset syrjivät järjestelyt saattavat aiheuttaa liiallisen vastavuoroisen sääntelytaakan tavalla, josta voi tulla maailmankaupassa pikemminkin sääntö kuin poikkeus. EU:n nykyisiä tukiohjelmia ja niiden valvontaa olisi arvioitava uudelleen EU:n kilpailusääntöjen valossa, jotta talouskriisistä ja kauppasodista kärsiviä EU:n jäsenvaltioita, kumppaneita, yrityksiä ja työntekijöitä voidaan tukea ja niiden taakkaa keventää.

1.7

ETSK katsoo, että ulkoisiin haasteisiin vastaamiseksi EU:n sisämarkkinoista olisi tultava ”paras kohde investoinneille”. Uutta teollisuusstrategiaa ja kaikkia muita viputekijöitä olisi arvioitava ottaen huomioon niiden kyky edistää ja tukea investointeja teolliseen, energia-, liikenne- ja digitaaliseen infrastruktuuriin laajennettua yhteenliitettävyyttä koskevan lähestymistavan avulla. Fuusioiden ja yritysostojen sekä valtiontukisääntöjen tarkistaminen voisi asettaa EU:n tasavertaisempaan asemaan maailmanlaajuisessa kilpailussa. Kaikkien hallintotasojen tulisi huolehtia siitä, että globalisaation hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti ja että kielteisiä vaikutuksia maailmanlaajuisella, alueellisella ja paikallisella tasolla lievennetään.

Yhteinen ulkomaisten suorien sijoitusten järjestelmä auttaisi varmistamaan riittävät osuudet strategisissa voimavaroissa, kuten kriittisessä infrastruktuurissa, kriittisissä teknologioissa ja kriittisten tuotantopanosten toimitusvarmuudessa. Julkisia hankintoja koskevien direktiivien hyödyntämistä, tehokkaita kaupan suojatoimia ja tervettä vapaakauppasopimusten verkostoa tarvitaan enemmän kuin koskaan, jotta voidaan torjua laittomia käytäntöjä, syventää sääntelyn lähentämistä ja edistää kestävyysnormeja ja vähentää siten markkinoiden vääristymiä.

1.8

ETSK on huolissaan viimeaikaisesta kielteisyydestä kansainvälistä kauppaa ja globalisaatiota kohtaan sekä lisää nationalismia vaativien populististen liikkeiden noususta. Komitea katsoo, että protektionismi ja nationalismi eivät pysty tarjoamaan asianmukaisia vastauksia taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Keskipitkän aikavälin uudistukset ja investointiprioriteetit ovat tarpeen, jotta taloudet saadaan palautettua vihreän siirtymän ja digitalisaation huomioon ottavan kestävän ja osallistavan kasvun raiteille. EU:n olisi toteutettava kaikki mahdolliset toimenpiteet täyden demokratian säilyttämiseksi pandemiaolosuhteista huolimatta.

1.9

ETSK katsoo, että vihreän kehityksen ohjelma on kokonaisvaltainen hanke, jossa uusi teollisuusstrategia ja kauppapolitiikka olisi nivottava talous-, sääntely- ja kilpailupolitiikkaan, jotta voidaan auttaa ympäristöä aiheuttamatta kuitenkaan uhkaa sisämarkkinoille, eurooppalaisille yrityksille ja työpaikoille, ja että siinä olisi asetettava kunnianhimoisia ympäristötavoitteita koko elinkeinoelämälle.

1.10

ETSK yhtyy kantaan, jonka mukaan yksi talouden vakautta koskevista keskeisistä viesteistä on se, että jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota julkisen talouden laatuun ja edistettävä tarvittavia ja tulevaisuuteen suuntautuvia investointeja.

2.   Yleistä

2.1

Monenvälinen järjestelmä on jatkuvan paineen alla, ja maailmanlaajuisesti toimivilla EU:n yrityksillä on vastassaan yhä enemmän kitkatekijöitä ja epävarmuutta sekä lisääntyvää protektionismia ja jatkuvia jännitteitä EU:n kauppakumppaneiden välillä. Globaalit arvoketjut kutistuvat, ja suuntaus kohti alueellistumista yleistyy maailmanlaajuisesti. EU on yhdessä Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa tämän dynamiikan keskiössä, ja moniin keskeisiin teollisuudenaloihin kohdistuu huomattavia paineita. On tehtävä perustavanlaatuisia päätöksiä, jotta voidaan lisätä mahdollisuuksia välttää syrjäytymisriski ja säilyttää EU:n maailmanlaajuinen rooli. On kiireellisesti mietittävä uudelleen investointeja EU:n alueella ja keskityttävä yritysten, erityisesti pk-yritysten, tukemiseen, likviditeetin tarjonnan ja vakauden varmistamiseen rahoitusalalla, sisämarkkinoiden säilyttämiseen ja kriittisten hyödykkeiden virtojen varmistamiseen. Tavoite voidaan saavuttaa ainoastaan yhdistämällä erilaisia toimenpiteitä, joihin kuuluvat muun muassa myös kolmansista maista peräisin oleviin, EU:ssa toimiviin yrityksiin sovellettavat säännöt ja politiikat, infrastruktuuri, investoinnit julkishyödykkeisiin (kuten terveydenhoitoon, koulutukseen, digitaaliseen infrastruktuuriin), vastavuoroisuus julkisissa hankinnoissa, toimiva kauppapolitiikka ja digitaalinen riippumattomuus.

2.2

EU:n teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä haittaavat paluu unilateralismiin ja talous- ja kauppakysymysten tehokkaan maailmanlaajuisen hallinnan puute sekä tukea saavien kilpailijoiden, erityisesti valtion omistamien yritysten, ja kriisin aiheuttamat markkinoiden epäsymmetriat ja häiriöt. EU:n yritysten tutkimus- ja innovaatioinvestoinneissa pyritään yhdistämään kilpailukyky ja kestävyys, mutta nämä investoinnit ja rohkeat riskit saattavat jäädä tehottomiksi, jos pääsy kansainvälisille markkinoille vähenee ja kilpailu on epäreilua. Tässä tilanteessa pk-yritykset ovat entistäkin haavoittuvampia.

2.3

Näissä olosuhteissa EU:n tukemat liittoutumat voisivat auttaa edistämään EU:n etuja monenvälisissä järjestöissä, kuten Maailman kauppajärjestössä (WTO) ja Yhdistyneissä kansakunnissa (YK). Sen vuoksi äskettäin hyväksytty teollisuusstrategia ja komission vuosikertomus vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta ovat askel kohti suurempaa avoimuutta, mutta ne ovat myös tehokas väline, jonka avulla kansalaisyhteiskunnalle voidaan tarjota objektiivista taustatietoa EU:n neuvottelemista kauppasopimuksista. Vaikka äskettäin hyväksytyn teollisuusstrategian kokonaispaketti sisältää joitakin myönteisiä elementtejä, kaikki eivät vielä ole vakuuttuneita siitä, että sillä olisi havaittavia vaikutuksia yrityksille, työvoimalle ja kansalaisyhteiskunnalle, jotka pyrkivät toimimaan Euroopan kilpailukyvyn ja talouskasvun lisäämiseksi.

2.4

Vahva eurooppalainen teollisuuspolitiikka ja EU:n kaupallisten etujen puolustaminen ovat sopusoinnussa unionin ulkopolitiikan ensisijaisen tavoitteen kanssa: monenvälisyyden vahvistaminen YK:n järjestelmässä. Välttämättömien uudistusten myötä on mahdollista siirtyä oikeudenmukaisten sääntöjen ja demokraattisten periaatteiden maailmaan.

3.   Liiketoimintanäkymien potentiaalin hyödyntäminen

3.1

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että EU:n yritykset voivat hyötyä EU:n teollisuusstrategiasta ja kauppasopimuksista vain, jos niillä on tarvittavaa tietoa sopimusten sisällöstä ja ne ymmärtävät, miten sopimukset toimivat käytännössä.

3.2

ETSK panee huolestuneena merkille, että mutkikkaat alkuperäsäännöt, monimutkaiset hallinnolliset lomakkeet, joita EU:n kauppakumppanit vaativat EU:n yrityksiltä etuuksien myöntämiseksi, ja etuuskohtelualkuperän osoittamisesta aiheutuva työ ja vaiva vaikuttavat EU:n pk-yritysten kannalta kohtuuttomilta suhteessa niiden tekemien sopimusten kokoon.

3.3

Jos jotkin maat harjoittavat epäreilua kilpailua tai soveltavat epäreiluja työehtoja tai kestävyysnormeja, ETSK ehdottaa vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen kehittämiseen ja YK:n verkkovälitteisten riidanratkaisumekanismien täytäntöönpanoon liittyvien keskeisten kysymysten pohtimista. ETSK suhtautuu myönteisesti komission äskettäin ilmoittamaan monen osapuolen välimiesmenettelyä koskevaan väliaikaisjärjestelyyn tilapäisenä ratkaisuna kaksivaiheisen riippumattoman riitojenratkaisumenettelyn ylläpitämiseksi.

3.4

ETSK muistuttaa, että useimmat pk-yritykset harjoittavat yritystoimintaansa ensisijaisesti sisämarkkinoilla (2) http://www.europarl.europa.eu/thinktank/en/document.html?reference=EPRS_IDA(2019)644179 (3) Flash Eurobarometer 42, Internationalisation of Small and Medium-sized Enterprises, lokakuu 2015. (4). Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta.

3.5

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on edennyt pyrkimyksissään kehittää verkkoportaali, jossa yhdistetään kaksi tietokantaa: markkinoillepääsyä koskeva tietokanta ja kaupan neuvontapalvelu. Portaalin tarkoituksena on auttaa selviämään alkuperäsääntöjen ja tullimenettelyjen viidakosta sekä tarjota käyttöön maksuton verkkopohjainen laskuri alkuperäsääntöjä varten lisätuen antamiseksi EU:n pk-yrityksille.

3.6

ETSK katsoo, että komissiolla ja Euroopan ulkosuhdehallinnolla sekä jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustoilla voisi olla tärkeä rooli EU:n strategian, palvelujen ja kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan edistämisessä, jotta helpotettaisiin sekä unioniin suuntautuvia ulkomaisia investointeja että eurooppalaisten yritysten ja työvoiman vientimahdollisuuksia.

3.7

ETSK suhtautuu myönteisesti myös Euroopan komission aloitteisiin edistää ja tukea EU:n pk-yritysten kansainvälistymispyrkimyksiä lisäämällä niiden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla ja korostaa tarvetta varmistaa, että näissä aloitteissa sovelletaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Näiden aloitteiden ohella uusi toimintamalli voi tarjota pk-yrityksille ja muille alueellisille toimijoille enemmän mahdollisuuksia.

3.8

ETSK panee huolestuneena merkille komission kertomuksessa mainitut avoimet kysymykset, joita ei ole vielä saatu ratkaistua EU:n kauppakumppaneiden kanssa, erityisesti sen, että EU:n tuotteet eivät edelleenkään pääse esteettä kumppanimaiden markkinoille. Teknisten standardien byrokratiasta vapaa vastavuoroinen tunnustaminen olisi asetettava etusijalle.

3.9

ETSK tähdentää, että kuten eräiden jäsenvaltioiden kauppavirtojen analysointiin perustuvassa Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun selvityksessä (5) todetaan, EU:n vientitulokset korreloivat myönteisesti ja vahvasti BKT:n kanssa ja kauppa on pitkälti keskittynyt vain muutamiin jäsenvaltioihin.

3.10

ETSK muistuttaa, että komissio on globalisaation hallintaa ja EU:n rahoituksen tulevaisuutta käsittelevissä pohdinta-asiakirjoissaan myöntänyt globalisaation epätasaisen vaikutuksen eri alueilla ja todennut, että vaikka globalisaation hyödyt ovat levinneet laajalle, sen kustannukset ovat usein paikallisia.

3.11

ETSK painottaa erityisesti koheesiopolitiikan merkitystä pyrittäessä parantamaan EU:n kilpailukykyä kohdennetuilla investoinneilla sellaisilla keskeisillä aloilla kuin verkkoinfrastruktuurit, tutkimus ja innovointi, tietotekniikkapalvelut, ympäristö- ja ilmastotoimet, laadukkaat työpaikat ja sosiaalinen osallisuus.

3.12

ETSK korostaa roolia, joka Euroopan globalisaatiorahastolla (EGR) voi olla tuettaessa ihmisiä, jotka joutuvat työttömiksi globalisaatiosta, digitalisoinnista, muuttoliikkeestä ja ilmastonmuutoksesta johtuvien rakennemuutosten vuoksi. Uhkaavan talous- ja työllisyyskriisin valtava laajuus huomioon ottaen EGR:ää olisi vahvistettava taloudellisesti, sen sääntöjä olisi joustavoitettava kriisin luonteen ja laajuuden mukaan ja se olisi liitettävä oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon.

3.13

ETSK on samaa mieltä siitä, että joustavilla työjärjestelyillä ja etätyöllä on tärkeä rooli työpaikkojen ja tuotannon säilyttämisessä, mutta vaikka meneillään olevan kriisin sosiaalisia vaikutuksia pyritään lieventämään, sen odotetaan lisäävän merkittävästi työttömyyttä ja tuloeroja. EU:n tarkistetulla vihreän kehityksen ohjelmalla voi olla tärkeä rooli sen varmistamisessa, että globalisaatiolla on yritysten, työntekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan kannalta myönteisiä taloudellisia, sosiaalisia, alueellisia ja ympäristövaikutuksia ja että se voi auttaa vähentämään markkinoiden vääristymistä.

3.14

ETSK katsoo, että kilpailuedellytyksiä voitaisiin tasapuolistaa ottamalla käyttöön mekanismi valmistusteollisuuden hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja pyrkimällä irrottamaan teollisuus hiilestä. Toimenpiteen yhteydessä on kuitenkin huolehdittava ympäristö-, kauppa- ja oikeudenmukaisuusnäkökohtien tasapainosta, jotta vältytään markkinoiden vääristymiseltä sekä EU-maihin kohdistuvilta ja siten EU:n teollisuudelle ja sen työpaikoille vahingollisilta vastatoimilta.

3.15

ETSK yhtyy kantaan, jonka mukaan on ratkaisevan tärkeää kaventaa tuottavuuseroja hyvin tuottavien ja kaikkien muiden talouksien, alueiden ja yritysten välillä ja että tehokkaat instituutiot ja tehokkaat verojärjestelmät voisivat tukea tuottavuutta.

3.16

Tarvitaan uusi teollisuuspolitiikka, jossa keskitytään sellaisten toimien edistämiseen, joiden innovaatiosisältö on suurempi ja jotka tuottavat enemmän lisäarvoa, mikä liittyy erottamattomasti laadukkaiden ja uusien työpaikkojen syntymisen edistämiseen. Tällainen politiikka, jos se suunnitellaan järkevästi ja toteutetaan oikein, voisi auttaa välttämään BKT:n lisäsupistumisen kielteistä vaikutusta, sisämarkkinoiden pirstoutumista ja arvoketjujen katkoksia.

4.   Ainutlaatuisen tilanteen kielteisten vaikutusten lieventäminen

4.1

ETSK kehottaa kaikkia keskeisiä institutionaalisia toimijoita miettimään uudelleen 27 jäsenvaltion EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisiä suhteita, sillä ne määrittävät suurelta osin sen, mikä vaikutus Yhdistyneen kuningaskunnan EU-erolla on osapuolten talouksiin. Erittäin haitallisista vaikutuksista kärsiviä aloja varten on suunniteltava asianmukaisia toimenpiteitä.

4.2

ETSK pitää valitettavana, että Yhdysvaltojen päätös asettaa eurooppalaisille tuotteille lisätulleja vastatoimena tuelle, jota EU on myöntänyt lentokonevalmistaja Airbusille, vaikuttaa pääasiassa EU:n jäsenvaltioissa tuotettuihin maataloustuotteisiin ja -elintarvikkeisiin. ETSK:n neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” (CCMI) huomion kohteena perinteisesti olevien EU:n asettamien teräsalan suojatoimien tehokkuutta olisi arvioitava uudelleen terästeollisuuden epäsuotuisan suhdanteen valossa, jotta voidaan välttää lisävahingot eurooppalaisille teräsyrityksille ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n yrityksille ja työntekijöille. ETSK korostaa, että Yhdysvaltojen terästullit ovat johtaneet kolmansista maista peräisin olevien terästuotteiden kauppavirtojen merkittävään muutokseen ja että kyseisiä tuotteita tulee enenevässä määrin Euroopan markkinoille erityisesti julkisen infrastruktuurin rakentamista varten tehtyjen sopimusten yhteydessä.

4.3

ETSK toteaa, että yksikään valtio ei voi eristäytyä globalisaation ulkopuolelle ilman että tästä aiheutuu valtavia kustannuksia. Monenvälisen kauppajärjestelmän romahtamisen uhka on kuitenkin todellinen ja EU:n on siis pohdittava asiaa. Komitea on tältä osin tyytyväinen komission vuoden 2020 työohjelmaan, jonka mukaan tarkoituksena on esittää WTO:n uudistusta koskeva aloite vuoden 2020 loppuun mennessä, sekä ehdotettuun elpymissuunnitelmaan.

4.4

ETSK yhtyy näkemykseen siitä, että EU:n on toimittava päättäväisemmin varmistaakseen käytännössä todellisen vastavuoroisuuden ja puututtava protektionismiin kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyssä. Kiinan julkisten hankintojen markkinat ja teollis- ja tekijänoikeuksien suoja poikkeavat merkittävästi kansainvälisistä standardeista, ja WTO:hon liittymisestä huolimatta Kiina on edelleen suurelta osin suojattu markkina-alue. Lisäksi Kiina ei ole vielä liittynyt julkisia hankintoja koskevaan WTO:n sopimukseen (GPA-sopimus) huolimatta lupauksestaan, jonka se antoi, kun se hyväksyttiin WTO:n jäseneksi. Kiinasta käytävästä keskustelusta on tullut EU:ssa entistä sensitiivisempää. Kunnianhimoiset ohjelmat, kuten Belt and Road -aloite tai Made in China 2025 -ohjelma sekä Kiinan ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden välisen 16+1-yhteistyön suuntaviivat (Budapest 2017, Sofia 2018 ja Dubrovnik 2019) (6), ovat herättäneet monien yksityisten ja julkisten toimijoiden, myös EU:n toimielinten, huomion. 5G-kysymys on nostanut esiin digitaalisen turvallisuuden ja ruokkinut EU:n pyrkimystä kohti digitaalista riippumattomuutta. EU:n tutkimus- ja innovointialan investointiohjelmien vahvistaminen vaikuttaa tässä suhteessa järkevimmältä ja palkitsevimmalta toimintatavalta.

4.5

Toimintapoliittisissa suosituksissa ja konkreettisissa toimenpiteissä olisi otettava huomioon kaksi strategista piirrettä. Ensimmäinen niistä on se, että G20-ryhmä, josta olisi voinut tulla Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmää täydentävä maailmanlaajuinen poliittinen foorumi, joka puuttuisi myös maailmanlaajuiseen epätasapainoon ja eriarvoisuuteen, on menettänyt paljon painoarvostaan. Toinen, siihen tiiviisti liittyvä seikka on, että EU:lta puuttuu tehokas ulkomaankauppapolitiikka. Teollisuuspolitiikka ja muut EU:n politiikat, jotka vaikuttavat tuotantoon, energiaan, sisämarkkinoihin, tutkimukseen ja innovointiin, liikenteeseen jne. liittyviin tekijöihin, ovat erillään EU:n ulkosuhteista (kauppa ja ulkosuhdehallinto) sekä jäsenvaltioiden vientiluottolaitoksista (joiden tulisi yhdistää voimansa) tai ne otetaan niissä huomioon vain osittain. Tämä puute vaikeuttaa suurten kansainvälisten toimijoiden haastamista ja heikentää EU:n roolia monenvälisillä ja kansainvälisillä foorumeilla ja markkinoiden vääristymien ehkäisemisessä.

5.   Koronaviruspandemian (covid-19) aiheuttaman kriisin vaikutukset

5.1

Covid-19-pandemian puhkeamisella on ollut poikkeuksellisia makrotaloudellisia ja finanssipoliittisia vaikutuksia, jotka jatkuvat edelleen. ETSK yhtyy kantaan, jonka mukaan hiljattain ilmoitetuille finanssipoliittisille ja elvyttäville rahapoliittisille toimille EU:ssa ja muualla maailmassa ei ole olemassa vaihtoehtoja. Keskeisiin haasteisiin kuuluvat epätäydellinen ja epätasainen elpyminen ja työttömyyden lisääntyminen. Vaikka poliittisten toimien pitäisi rajoittaa työttömyyden kasvua, tarvittavat toimenpiteet aiheuttavat julkisen talouden alijäämää ja lisäävät julkista velkaa.

5.2

ETSK korostaa, että kriisillä on vakavia pitkän aikavälin vaikutuksia EU:lle. Koska poliittisella tasolla aikailtiin EU:n koordinoidussa toiminnassa pandemian torjumiseksi, luottamus politiikkaan yleisesti saattaa heiketä.

5.3

Muita riskejä ovat pandemian oletettua pidempi kesto, rahoitusalan epävakaus sekä maailmanlaajuisesti että EU:ssa, protektionismin lisääntyminen, sisämarkkinoiden pirstaloituminen ja syvälle juurtuneet rakenteelliset erot.

5.4

ETSK:n mielestä Eurooppa tarvitsee kiireesti uuden sisäisen yhdentymisen hankkeen, yhteisen talous-, sosiaali- (julkisen terveydenhuollon koordinointi mukaan lukien), vero-, energia- ja ympäristöstrategian sekä johdonmukaisen kauppapolitiikan. Tehokkaan eurooppalaisen strategian puuttuminen on ollut hälyttävää, ja selkeänä tavoitteena on oltava uusi yhteinen eurooppalainen lähestymistapa.

5.5

EU:n talouden tukemiseksi kriisin jälkeen tarvitaan mittava elvytys- ja jälleenrakennuspaketti osana uutta monivuotista rahoituskehystä niiden toimien lisäksi, mihin Euroopan vakausmekanismi, Euroopan investointipankki ja Euroopan keskuspankki ovat jo ryhtyneet. Tarvittavaa investointien elvytyssuunnitelmaa voitaisiin rahoittaa olemassa olevilla EU:n varoilla, rahoitusvälineillä ja elvytysjoukkovelkakirjoilla, jotka on määriteltävä selkeästi koronaviruskriisin aiheuttamien ongelmien pohjalta ja taattava EU:n talousarviolla. ETSK katsoo tässä yhteydessä, että Euroopan komission äskettäin esittämä elpymissuunnitelma on konkreettinen ensimmäinen askel tähän suuntaan.

5.6

ETSK korostaa, että sääntöihin perustuva kauppa on myös olennaisen tärkeää kriisiaikoina ja osana kriisistä selviytymistä koskevaa EU:n strategiaa. EU:n jäsenvaltioiden on kunnioitettava sisämarkkinoita ja varmistettava, ettei EU:n kaupalle ole sisäisiä esteitä, käynnistämällä kattavammat neuvottelut useammankeskisestä sopimuksesta, joka johtaisi tasapuolisiin toimintaedellytyksiin ja mahdollisesti myös lääkinnällisten laitteiden pysyvään tullivapautukseen sekä auttaisi varmistamaan, että globaalit toimitusketjut voivat toimia vapaasti tällä kriittisellä alalla. Näiden toimenpiteiden ohella tullivapautukset ja EU:n ja jäsenvaltioiden asiaankuuluvien elinten välillä asianmukaisesti koordinoitu vientirahoitus voisivat helpottaa yrityksiin kohdistuvaa painetta ja estää markkinoiden vääristymistä.

---

(1)  http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/november/tradoc_157516.pdf

(2)  Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu, AK:n pyynnöstä tehty tutkimus CETA implementation: SMEs and regions in focus, 18. marraskuuta 2019, saatavilla osoitteessa

(3)  ja vain noin puolet pk-yrityksistä myy tuotteitaan 28 jäsenvaltion EU:n ulkopuolelle

(4)  . Lisäksi pk-yritysten vientitoiminta on keskittynyt suurelta osin muutamaan jäsenvaltioon ja muutamalle alueelle, sillä yli kaksi kolmasosaa kaikesta pk-yritysten toiminnasta ja kaupasta EU:ssa keskittyy kuuteen jäsenvaltioon.

(5)  Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu, AK:n pyynnöstä tehty tutkimus Interactions between trade, investment and trends in EU industry: EU regions and international trade, 27. lokakuuta 2017, saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/thinktank/en/document.html?reference=EPRS_STU(2017)608695

(6)  2017: https://www.fmprc.gov.cn/mfa_eng/wjdt_665385/2649_665393/t1514534.shtml

2018: https://www.fmprc.gov.cn/mfa_eng/wjdt_665385/2649_665393/t1577455.shtml

2019: https://www.fmprc.gov.cn/mfa_eng/wjdt_665385/2649_665393/t1655224.shtml