Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52020BP1927

    Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2020/1927, annettu 14 päivänä toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) (ennen 11. päivää joulukuuta 2018: vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018

    EUVL L 417, 11.12.2020, p. 273–277 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    ELI: http://data.europa.eu/eli/res/2020/1927/oj

    11.12.2020   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 417/273


    EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1927,

    annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,

    joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) (ennen 11. päivää joulukuuta 2018: vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018

    EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

    ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

    ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

    ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

    ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0053/2020),

    A.

    toteaa, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 205 657 227 euroa, mikä tarkoittaa merkittävää 32 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; ottaa huomioon, että lisäys liittyi viraston uusiin tehtäviin ja sen toimeksiannon lujittamiseen, ja toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta (2);

    B.

    ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

    Talousarvio- ja varainhallinto

    1.

    panee merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 75,18 prosenttia; huomauttaa, että alhainen toteutusaste perustuu maksattamatta oleviin sitoumuksiin, jotka liittyvät lähinnä toimintamenoihin, joita varten ei vielä ollut hyväksytty oikeusperustaa; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 94,08 prosenttia, mikä merkitsee 2,55 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna;

    2.

    toteaa, että viraston uusien tilojen rakennustyöt Strasbourgissa ovat viivästyneet tuntuvasti ja urakasta oli huhtikuussa 2018 päivätyn viimeisimmän hyväksyttyjä osia koskevan edistymiskertomuksen mukaan saatu valmiiksi 88,17 prosenttia ja että virasto suojaa taloudellisia etujaan 1,2 miljoonan euron suuruisella suoritustakuulla; panee merkille, että virasto luovutti vastineensa Strasbourgin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle 15. toukokuuta 2018 ja 15. helmikuuta 2019, mutta kyseinen tuomioistuin ei ole vielä tehnyt asiasta ratkaisua; toteaa, että keskustelut tuomioistuimen ulkopuolisen ratkaisun löytämiseksi käynnistettiin uudelleen huhtikuussa 2019; kehottaa virastoa ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle viipymättä, jos asiaan löydetään tuomioistuimen ulkopuolinen ratkaisu tai vaihtoehtoisesti heti, kun tuomioistuin antaa asiassa tuomion;

    3.

    panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan viraston talousarvion toteutusaste jäi suunniteltua pienemmäksi, mikä johtui säädösten hyväksymisen tai voimaantulon viivästymisestä (eikä virasto voinut vaikuttaa asiaan), ja toteaa, että tilanne vaikutti sekä olemassa olevien että uusien järjestelmien kehittämiseen; toteaa, että tämän seurauksena virasto palautti komissiolle 74 000 000 euroa maksumäärärahoina ja siirsi seuraavalle vuodelle 49 000 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina, mikä asettaa kyseenalaisiksi komission laatimiin rahoitusselvityksiin sisältyvät suunnittelun perustana olevat oletukset; korostaa, että talousarvion määrärahojen vienti viraston hyväksyttyyn talousarvioon sellaisiin säädöksiin liittyen, joita ei ole vielä hyväksytty, aiheuttaa huomattavia moitteettomaan varainhoitoon liittyviä riskejä; kehottaa komissiota yhdessä viraston kanssa huolehtimaan siitä, että talousarviosuunnittelu mukautetaan paremmin säädösten hyväksymisen tai voimaantulon aikatauluun;

    Tuloksellisuus

    4.

    pitää myönteisenä viraston muiden unionin virastojen kanssa jatkamaa yhteistyötä ja sille joulukuussa 2018 voimaan tulleella asetuksella (EU) 2018/1726 (3) annettua vahvistettua toimeksiantoa, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia yhteistyön lujittamiseen, ennakoivan neuvonnan ja lisätuen ja -avun tarjoamiseen komissiolle, jäsenvaltioille ja muille oikeus- ja sisäasioiden alan virastoille sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämiseen;

    5.

    panee merkille keskitetyn reitittimen mahdollisen kehittämisen ennalta annettavien matkustajatietojen (API) ja matkustajarekisteritietojen (PNR) vaihtamiseksi jäsenvaltioiden kesken; toteaa, että tällaisten tietojen käyttöä laaja-alaisissa tietojärjestelmissä tehtäviin tarkistuksiin on ehdotettu tulevaisuudessa tärkeänä yhteentoimivuuden osatekijänä; panee myös merkille, että komissio on tehnyt asiasta toteutettavuustutkimuksen huhtikuun 2018 ja tammikuun 2019 välisenä aikana;

    6.

    toteaa vastuuvapauden myöntävän viranomaisen vuonna 2018 esittämien huomautusten ja huomioiden perusteella, että virasto hallinnoi kolmea erillistä, integroimatonta laaja-alaista tietojärjestelmää näitä järjestelmiä koskevien säädösten mukaisesti ja että tällaisista oikeudellisista kehyksistä johtuvat erilaiset kehitysaikataulut ja rajoitukset ovat johtaneet siihen, että tietojärjestelmiä on kehitetty erillisinä ja integroimattomasti; toteaa, että viraston mielestä tällainen toimintatapa ei ole kestävä eikä tehokas niin operatiivisesta kuin talousarvionkaan näkökulmasta; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on etenkin komission yhteentoimivuusaloitteen innoittamana käynnistänyt aloitteen järjestelmäarkkitehtuurin ja -suunnittelun virtaviivaistamisesta; kannustaa virastoa selvittämään tarkemmin mahdollisuuksia ottaa käyttöön yhteisiä menettelyjä ja jaettuja järjestelmiä;

    7.

    muistuttaa virastoa (erityisesti sen arkaluonteisten tietojen yhteentoimivuuteen liittyvässä roolissa) tiedonhallinta- ja -käsittelypalveluiden merkityksestä sekä tarpeesta tuottaa ne viraston sisällä; korostaa tähän liittyen arkaluonteisten tietojen suojan ja luottamuksellisuuden tärkeyttä ja nykyisiin ulkoisiin tietotekniikkapalvelujen hallintajärjestelmiin mahdollisesti liittyviä riskejä;

    8.

    pitää myönteisenä viraston käyttöön ottamaa uutta organisaatiorakennetta, jolla vahvistetaan operatiivisen suunnittelun ja siihen liittyvien hankintojen edellyttämiä valmiuksia, mukaan lukien oikeudellisen ja teknisen panoksen antaminen; kehottaa kuitenkin toteuttamaan lisätoimia, joilla varmistetaan julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattaminen ja entistä tarkempi raportointi; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan virasto voi harkita käyttävänsä IFPUG-menetelmää (International Function Point Users Group), joka on vakioitu menetelmä kehitystoimien hinnan määrittämiselle;

    9.

    on tyytyväinen edistymiseen tilintarkastustuomioistuimen aiempina vuosina antamien suositusten noudattamisessa; panee kuitenkin merkille, että virasto ei edelleenkään julkaise ilmoituksia avoimista viroista EU:n henkilöstövalintatoimiston (EPSO) verkkosivustolla; kehottaa siksi virastoa ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, että avoimista viroista ilmoitetaan EPSOn verkkosivustolla;

    10.

    toteaa, että virasto on ottanut tietyissä sähköisissä hankintamenettelyissä käyttöön sähköisen laskutuksen ja sähköiset tarjouskilpailut, mutta tarjousten sähköisen toimittamisen käyttöönotto jatkuu vielä;

    11.

    korostaa, että sukupuoleen perustuvien tietojen toimittaminen on tärkeää, jotta sukupuolten tasapuolisen edustuksen toteutumista viraston ja sen johtoelinten henkilöstön osalta voidaan arvioida;

    Henkilöstöpolitiikka

    12.

    panee huolestuneena merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukon toimista oli täytettynä vain 89,71 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 136 väliaikaisesta toimesta oli täytetty 122 (vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 131); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 31 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 9 kansallista asiantuntijaa; panee tyytyväisenä merkille viraston vastauksen, jonka mukaan tämän täyttöasteen voidaan katsoa johtuvan viivästyksistä säädösten antamisessa, ja kehottaa virastoa raportoimaan tulevasta edistymisestä;

    13.

    panee huolestuneena merkille sukupuolten epätasapuolisen edustuksen hallintoneuvostossa(40 miestä ja 6 naista);

    14.

    toteaa vastuuvapauden myöntävän viranomaisen vuonna 2018 tekemien huomioiden ja huomautusten perusteella, että virasto on tietoinen pienen henkilöstömäärän sen toiminnan jatkuvuudelle aiheuttamista merkittävistä riskeistä; korostaa, että virasto on pyytänyt lisähenkilöstöä ohjelma-asiakirjoissaan; toteaa, että tällainen henkilöstön lisäys edellyttää parlamentin ja neuvoston hyväksyntää ja että virasto pyrkii lieventämään riskiä priorisoimalla tehtäviä uudelleen ja nopeuttamalla palvelukseenottoa; toteaa, että nykyisen käytännön mukaan säädöksen täytäntöönpanoon tarvittava henkilöstö otetaan palvelukseen vasta sen jälkeen, kun säädös on tullut voimaan, ja tällöin olemassa olevan henkilöstön odotetaan huolehtivan säädöksen täytäntöönpanoa valmistelevista toimista, mikä koettelee viraston ydinryhmän resursseja ja voi vaarantaa viraston päivittäisestä toiminnasta suoriutumisen; kehottaa komissiota sallimaan, että osa henkilöstöstä voidaan ottaa palvelukseen etukäteen säädösehdotuksen mukaisesti, jotta virasto voi valmistautua säädöksen täytäntöönpanoon tehokkaasti;

    15.

    panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan viraston valintalautakunta poikkesi eräässä rekrytointimenettelyssä julkaistusta avointa toimea koskevasta ilmoituksesta ja sovelsi varallaololuetteloon valittuihin hakijoihin ilmoitettua korkeampaa vähimmäispistemäärää, mikä heikensi menettelyn avoimuutta; panee viraston vastauksesta merkille, että se sitoutuu käyttämään jatkossa julkaistavissa avoimia toimia koskevissa ilmoituksissa täsmällisempää sanamuotoa; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on välittömästi mukauttanut käytäntöään kesken olevissa menettelyissä ja palvelukseenottomenettelyn ohjeisiin sisällytetään periaate, jonka mukaan varallaololuetteloon pääsyn raja olisi vahvistettava etukäteen; kehottaa virastoa varmistamaan, että julkaistuja valintakriteereitä noudatetaan;

    16.

    toteaa, että viraston hallintoneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2018 uuden organisaatiorakenteen ennakoiden näin viraston kasvua, joka johtuu tehtävien lisääntymisestä uusien säädösten hyväksymisen jälkeen ja tätä varten myönnettävästä lisähenkilöstöstä; panee merkille, että viraston henkilöstömäärä lähes kaksinkertaistuu vuoden 2020 loppuun mennessä ja että uuden organisaatiorakenteen oli määrä olla täysin käytössä vuoden 2019 loppuun mennessä;

    Hankinnat

    17.

    panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan kaksi tarkastettua maksua, jotka liittyivät Schengenin tietojärjestelmän toimintaa koskevaan korjaavaan ylläpitoon (MWS), olivat osittain sääntöjenvastaisia, sillä virasto oli muuttanut yhtä erillissopimusta nostamalla kuukausittaisia ylläpitokuluja tekemättä MWS-puitesopimukseen asianomaista hinnankorotusta koskevaa muutosta ja myöhemmin jatkanut erillissopimuksen kestoa puolellatoista kuukaudella MWS-puitesopimuksen voimassaolon päätyttyä; korostaa, että kuukausittaisesta ylläpidosta maksettu lisäkulu ja puitesopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen ylläpidosta maksettu määrä ovat osittain sääntöjenvastaisia; panee merkille viraston vastauksen, että viivytykset seuraajan puitesopimuksen käynnistämisessä, mukaan lukien lisätoimet, joihin ryhdyttiin sopimuksen tekemisen aikana, johtivat vaatimukseen varmistaa Schengenin tietojärjestelmän jatkuva ylläpito viraston oikeudellisten velvoitteiden mukaisesti ja että se on viemässä päätökseen tarkistusluettelon ja hankintamenettelyjen mallipohjien sarjan toteuttamisen sekä joukon voimavaroja tukevia tekijöitä, joita tarvitaan operatiivisten toimien ja ensisijaisten hankintojen suunnittelun tukemiseen; kehottaa virastoa varmistamaan julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamisen;

    18.

    panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan tarjouseritelmään sisältynyt malli, jonka mukaan MWS-puitesopimuksen avulla määritetään laadukkain tarjous, poikkesi tarjouksen esittäjille toimitetusta kysymyksiä ja vastauksia -asiakirjasta ja että puutteita havaittiin lisäksi tietojen laadussa, kattavuudessa ja johdonmukaisuudessa; huomauttaa viraston myöntävän, että tarjouspyyntösuunnitelmien ja todellisten sopimusten välisen yhdenmukaisuuden tarkistuksia ja vertailtavuutta on kehitettävä ja ne on dokumentoitava, jotta jälkiarvioinnin tekeminen olisi mahdollista (hankintaprosessin jälkiarviointia ei tällä hetkellä tehdä henkilöresurssien puutteen vuoksi); kehottaa virastoa vahvistamaan hankintoja koskevia sisäisiä kontrollejaan;

    19.

    panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan televiestintäpalveluja koskeneen palvelusopimuksen yhteydessä virasto teki sopimuksen ainoan tarjouksen esittäneen taloudellisen toimijan kanssa ja tehdyn sopimuksen kohteena oleva määrä vastasi alkuperäisessä hankintailmoituksessa mainittua määrää (144 000 euroa); toteaa, että tarjoajan esittämä lopullinen tarjous oli kuitenkin vain 45 700 euroa, ja huomauttaa, että se, että julkista hankintaa koskeva sopimus tehdään rahamäärästä, joka on suurempi kuin tarjous, ei ole julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaista; panee merkille viraston vastauksen, että hintatarjous oli tarkoitettu pelkäksi ei-sitovaksi skenaarioksi tarjousten arvioimiseksi ja että todelliset kuukausimaksut perustuvat tosiasiallisesti tarjottaviin palveluihin alun perin tarjottujen yksikköhintojen mukaan; kehottaa virastoa olemaan tekemättä sopimuksia, joiden hinta ylittää tarjoajien tekemät tarjoukset;

    20.

    panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto jatkoi erään turvallisuus- ja vastaanottopalvelujen tarjoamista koskevan suoran sopimuksen kestoa neljästä vuodesta kuuteen vuoteen ja tämä kasvatti sopimuksen arvoa 73 prosenttia (mikä on vastoin varainhoitoasetuksen säännöksiä), joten suoritetut maksut, jotka ulottuvat alkuperäisen kauden jälkeiselle ajalle, ovat sääntöjenvastaisia; panee merkille viraston vastauksen, että tilanne sai alkunsa poikkeuksellisissa oloissa, tästä ilmoitettiin ajoissa ja asia tutkittiin poikkeuksia koskevassa luettelossa; toteaa, että on tehty päätöksiä, joilla varmistetaan turvallisuuspalvelujen jatkuva tarjoaminen; kehottaa virastoa varmistamaan, että julkisia hankintoja koskevia sääntöjä noudatetaan;

    21.

    panee tyytyväisenä merkille, että virasto laatii parhaillaan hankintastrategiaa varmistaakseen omien resurssiensa parhaan mahdollisen käytön ottaen huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomiot ja huomautukset laajamittaisesta ulkoisten konsulttien käytöstä tietoteknisten järjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa; korostaa, että tilintarkastustuomioistuin on havainnut virastoissa kautta linjan suuntauksen, että tietotekniikan konsultointiin palkataan ulkopuolista henkilöstöä; korostaa, että viraston riippuvuuteen ulkopuolisen henkilöstön palvelukseenotosta tällä alalla on puututtava kiireellisesti; myöntää, että päätös riittävien henkilöresurssien myöntämisestä kuuluu parlamentille ja neuvostolle budjettivallan käyttäjinä;

    22.

    kehottaa virastoa selvittämään mahdollisuuksia jakaa päällekkäisiin tehtäviin liittyviä resursseja samantyyppisiä tehtäviä hoitavien muiden virastojen kanssa; kannustaa virastoa alkamaan selvittää tapoja, joilla voidaan jakaa muuta kuin asiantuntijahenkilöstöä esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan tai kirjanpidon kaltaisilla aloilla erityisesti Riiassa sijaitsevan Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen ja Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston kanssa;

    Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

    23.

    panee tyytyväisenä merkille, että virasto sai marraskuussa 2018 päätökseen eturistiriitojen ennaltaehkäisyä ja hallintaa koskevien uusien sääntöjen täytäntöönpanon hallintoneuvoston ja neuvoa-antavien ryhmien jäsenten osalta ja että näiden sääntöjen mukaan kyseiset henkilöt toimittavat vuosittain sidonnaisuuksia koskevat ilmoituksensa ja hallintoneuvoston puheenjohtaja ja (tapauskohtaisesti) asiaankuuluvien neuvoa-antavien ryhmien puheenjohtajat arvioivat ne viraston tukemana; suhtautuu myönteisesti uuden sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten mallin hyväksymiseen ja sidonnaisuuksien julkistamiseen viraston verkkosivustolla; toteaa, että virasto on ottanut käyttöön sääntöjä henkilöstön jäsenten eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi; toteaa, että vuonna 2018 kaikki henkilöstön jäsenet toimittivat ilmoituksen sidonnaisuuksistaan ja että 31 henkilöä (20 prosenttia henkilöstöstä) ilmoitti sidonnaisuudesta, jonka esimiehet arvioivat, ja kolmen henkilöstön jäsenen (2 prosenttia henkilöstöstä) tapauksessa ryhdyttiin toimiin mahdollisen eturistiriidan riskin lieventämiseksi; pitää kuitenkin valitettavana, ettei uutta sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten mallia ole sovellettu myös ylimpään johtoon; pitää valitettavana, että toimitusjohtajan käytössä on vain ilmoitus eturistiriitojen puuttumisesta; panee merkille, että hallintoneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2018 viraston päätöksen väärinkäytösten paljastamista koskevista suuntaviivoista; panee merkille, että viraston vastauksen mukaan sen hallintoneuvoston jäsenten ansioluettelojen julkaisemiseen ei ole oikeudellista velvoitetta; korostaa tässä yhteydessä, että unionin virastojen olisi näytettävä esimerkkiä avoimuudessa, ja kehottaa hallintoneuvoston jäseniä julkaisemaan ansioluettelonsa viraston verkkosivustolla;

    Sisäinen valvonta

    24.

    toteaa vastuuvapauden myöntävän viranomaisen tekemien, avoimen tarkastuksen suosituksiin liittyvien huomioiden ja huomautusten perusteella, että suuntaus eri tarkastusten suositusten perusteella käyttöön otettujen toimintasuunnitelmien toteutusasteessa oli laskeva vuonna 2018 ja että virasto hyväksyi ja otti käyttöön tarkistetun sisäisen valvonnan kehyksen vuoden 2019 alussa; panee merkille, että sisäinen tarkastus on laatinut strategisen tarkastussuunnitelman vuosiksi 2019–2021 sekä päätoimipaikassa Tallinnassa että teknisessä toimipaikassa Strasbourgissa helmikuussa 2018 toteutetun riskinarvioinnin tulosten perusteella ja että suunnitelma kattaa viraston tärkeimmät hallinnolliset ja operatiiviset prosessit; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tarkastuksen suositusten täytäntöönpanosta;

    Muita huomautuksia

    25.

    ottaa huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomiot ja huomautukset, jotka liittyvät viivästyksiin Strasbourgissa sijaitsevan viraston operatiivisen toimipaikan saneerauksessa ja Tallinnassa sijaitsevan uuden päärakennuksen rakentamisessa, ja toteaa, että Viron hallitus sai päätoimipaikan rakennushankkeen päätökseen alkuperäisen suunnitelman mukaan ja että virasto muutti uuteen pysyvään toimipaikkaansa heinäkuussa 2018; huomauttaa, että saneeraustyöt Strasbourgissa sijaitsevassa operatiivisessa toimipaikassa saatiin sopimusteknisesti päätökseen kesäkuussa 2018, että viivästys johtui muutoksista toimeksisaajan kanssa sovitussa suunnittelussa ja että virasto tekee toimeksisaajan kanssa tiivistä yhteistyötä, jotta voidaan korjata havaitut tekniset puutteet ja edistyä töiden hyväksymisessä;

    26.

    kehottaa virastoa keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla;

    27.

    viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 (4) antamaansa päätöslauselmaan.

    (1)  EUVL C 120, 29.3.2019, s. 161.

    (2)  EUVL C 120, 29.3.2019, s. 163.

    (3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14. marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99).

    (4)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.


    Top