(1)

Euroopan unioni kohtaa muuttuvia muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita, joita luonnehtii tarve vahvistaa jäsenvaltioiden vastaanotto-, turvapaikka- kotouttamis- ja muuttoliikejärjestelmiä, ehkäistä ja käsitellä asianmukaisesti ja yhteisvastuullisesti paineita aiheuttavia tilanteita ja korvata laittomat ja vaaralliset maahansaapumiset laillisilla ja turvallisilla väylillä. Sijoittaminen tehokkaaseen ja koordinoituun muuttoliikkeen hallintaan unionissa on näin ollen keskeisessä asemassa, kun pyritään unionin tavoitteeseen luoda vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEUT-sopimus”, 67 artiklan 2 kohdan mukaisesti. [tark. 3]

(2)

Unionin ja jäsenvaltioiden koordinoidun lähestymistavan merkitys on otettu huomioon toukokuussa 2015 hyväksytyssä Euroopan muuttoliikeagendassa, jossa painotettiin, että tarvitaan johdonmukainen ja selkeä yhteinen politiikka, jotta voidaan palauttaa unionin kyky yhdistää eurooppalaiset ja kansalliset pyrkimykset muuttoliikekysymyksiin vastaamiseksi ja tehdä tuloksellista yhteistyötä SEUT 80 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteiden periaatteen mukaisesti, ja se vahvistettiin sen puoliväliarvioinnissa syyskuussa 2017 ja edistymiskertomuksissa maaliskuussa ja toukokuussa 2018. [tark. 4]

(3)

Eurooppa-neuvosto vahvisti 19 päivänä lokakuuta 2017 antamissaan päätelmissä tarpeen jatkaa muuttoliikkeen hallintaa koskevaa kokonaisvaltaista, käytännönläheistä ja määrätietoista toimintatapaa, jonka tavoitteena on saada ulkorajojen valvonta takaisin hallintaan ja vähentää laittomasti saapuvien sekä hukkuneiden määrää ja jonka olisi perustuttava unionin ja jäsenvaltioiden kaikkien käytettävissä olevien välineiden joustavaan ja koordinoituun käyttöön. Eurooppa-neuvosto kehotti lisäksi varmistamaan huomattavasti tehokkaammat palauttamiset niin EU:n kuin jäsenvaltioiden tasolla toteutettavilla toimilla, kuten tehokkailla takaisinottosopimuksilla ja -järjestelyillä. Eurooppa-neuvosto kehotti myös toteuttamaan ja kehittämään vapaaehtoisia uudelleensijoittamisohjelmia. [tark. 5]

(4)

Sellaisten toimien tukemiseksi, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten keskinäiseen luottamukseen, yhteisvastuuseen ja vastuunjakoon perustuva kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeen hallintaan ja joiden avulla saavutetaan kestävän ja yhteisen turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevan unionin politiikan varmistamista koskeva tavoite, olisi tuettava jäsenvaltioita riittävillä taloudellisilla resursseilla perustamalla turvapaikka-- ja maahanmuuttorahasto , maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (jäljempänä ”rahasto”). [tark. 6]

(4 a)

Rahaston olisi kunnioitettava täysimääräisesti ihmisoikeuksia, oltava YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman, SEUT 208 artiklassa vahvistetun kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatteen sekä kansainvälisellä tasolla tehtyjen maahanmuuttoa ja turvapaikkaa koskevien sitoumusten, erityisesti pakolaisia koskevan Global Compact -aloitteen sekä muuttoliikettä koskevan Global Compact -aloitteen, mukainen. [tark. 7]

(4 b)

Rahaston hallinnoinnissa olisi kehityksen näkökulmasta tarkasteltuna otettava huomioon muuttoliikkeen perimmäiset syyt, joita ovat esimerkiksi konfliktit, köyhyys, maatalouden tuotantomahdollisuuksien puuttuminen, koulutus ja eriarvoisuus. [tark. 8]

(5)

Rahasto Rahaston avulla tuettavat toimet olisi pantava täytäntöön noudattaen täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja , kuten oikeutta henkilötietojen suojaan, sekä unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita perusoikeuksien osalta , kuten YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta ja pakolaisten oikeusasemaa koskevaa 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehtyä Geneven yleissopimusta, sellaisena kuin se on täydennettynä 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä pöytäkirjalla . [tark. 9]

(5 a)

Sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteet kuuluvat unionin keskeisiin arvoihin, joten niitä olisi kunnioitettava ja edistettävä rahastoa toteutettaessa. Rahastosta ei pitäisi tukea mitään toimia, jotka millään tavalla edistävät erottelua tai sosiaalista syrjäytymistä. [tark. 10]

(5 b)

Rahaston täytäntöönpanossa etusijalle olisi asetettava toimet, joilla puututaan ilman huoltajaa saapuvien ja huoltajastaan eroon joutuneiden alaikäisten tilanteeseen varhaisessa vaiheessa tapahtuvan tunnistamisen ja rekisteröinnin avulla, sekä lapsen edun mukaiset toimet. [tark. 11]

(6)

Rahaston on perustuttava sen edeltäjien tuella tehtyihin sijoituksiin ja saavutettuihin tuloksiin. Näitä edeltäjiä olivat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 573/2007/EY perustettu Euroopan pakolaisrahasto, neuvoston päätöksellä 2007/435/EY perustettu eurooppalainen rahasto kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 575/2007/EY perustettu Euroopan paluurahasto vuosiksi 2007–2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 516/2014 perustettu turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto vuosiksi 2014–2020. Samalla olisi otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat uudet kehityssuuntaukset.

(7)

Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta ja muuttovirtojen tehokasta hallintaa muun muassa niin, että edistetään yhteisiä toimia turvapaikka-asioiden alalla, mukaan lukien jäsenvaltioiden toimet kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden vastaanottamisessa uudelleensijoituksen ja humanitaarisen maahanpääsyn kautta ja kansainvälistä suojelua hakevien tai sitä saavien henkilöiden siirrot jäsenvaltioiden välillä , ja parannetaan muita heikommassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden, kuten lasten, suojelua . Lisäksi tuettaisiin kotouttamisstrategioita ja tehokkaampaa laillista muuttoliikettä koskevaa politiikkaa, niin että varmistetaan ja luotaisiin turvallisia laillisen maahantulon väyliä unioniin , millä autettaisiin myös varmistamaan unionin pitkän aikavälin kilpailukyky ja sen sosiaalisen mallin tulevaisuus ja vähennetään vähentämään laittoman muuttoliikkeen kannustimia kestävän palauttamis- ja takaisinottopolitiikan avulla. Unionin sisäisen toiminnan välineenä ja ainoana unionin tason turvapaikka- ja muuttoliikeasioiden rahoitusvälineenä rahastosta olisi ensisijaisesti tuettava turvapaikka- ja muuttoliikealan toimia unionissa. Rahaston avulla olisi kuitenkin määritellyissä rajoissa ja asianmukaisia turvatakeita noudattaen lujitettava kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja siten parannettava turvapaikkaa tai muunlaista kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden maahantulon hallintaa, lisättävä luotava laillisen maahantulon väyliä ja torjuttava laitonta muuttoliikettä sekä varmistettava palauttamisten kestävyys ja tehokas takaisinotto kolmansiin maihin ja ihmissalakuljettajien ja -kauppiaiden verkostoja sekä varmistettava turvallisten ja ihmisarvoisten palauttamisten kestävyys sekä uudelleenkotouttaminen kolmansissa maissa . [tark. 12]

(8)

Muuttoliikekriisi osoitti ja yhä useammat kuolemantapaukset Välimerellä viime vuosina osoittivat , että Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää on uudistettava että voidaan varmistaa tehokkaat ja käyttöön on otettava nykyistä oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi järjestelmä kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä koskevan jäsenvaltioiden vastuun määrittämiseksi sekä kehys jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimille ja humanitaariseen maahanpääsyyn liittyville toimille, jotta voidaan lisätä yleisesti käytettävissä olevien uudelleensijoituspaikkojen kokonaismäärää. Samalla tarvitaan uudistusta, jotta voidaan varmistaa, että käytettävissä on tehokkaat ja oikeuksiin perustuvat turvapaikkamenettelyt, ja ehkäistä hakijoiden edelleen liikkumista sekä tarjota yhtäläiset ja asianmukaiset vastaanotto-olosuhteet kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille, yhdenmukaiset vaatimukset kansainvälisen suojelun myöntämiselle ja asianmukaiset oikeudet ja edut kansainvälistä suojelua saaville henkilöille sekä laittomien maahantulijoiden tehokkaat ja toimivat palautusmenettelyt . Uudistusta tarvitaan myös, jotta voidaan ottaa käyttöön nykyistä oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi järjestelmä kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä koskevan jäsenvaltioiden vastuun määrittämiseksi sekä unionin kehys jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimille. Näin ollen on aiheellista, että rahastosta tuetaan enemmän jäsenvaltioiden pyrkimyksiä panna täytäntöön uudistettu Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä kokonaisuudessaan ja asianmukaisesti. [tark. 13]

(9)

Rahaston olisi myös täydennettävä ja lujitettava asetuksella (EU) N:o …/.. [Euroopan turvapaikkavirastoa koskeva asetus] (3) perustetun Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toimia, jotta helpotettaisiin ja parannettaisiin yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toimintaa, lujittamalla käytännön yhteistyötä ja koordinoimalla tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja edistämällä turvapaikkoja koskevia unionin lainsäädäntöä ja operatiivisia standardeja, jotta taataan korkeatasoisiin suojeluvaatimuksiin perustuvat yhtenäiset kansainvälisen suojelun menettelyt, vastaanotto-olosuhteet ja suojelutarpeiden arviointi turvapaikka-asioista ja etenkin hyvistä käytännöistä jäsenvaltioiden välillä, edistämällä unionin lainsäädäntöä ja kansainvälistä oikeutta ja edistämällä asiaa koskevien ohjeiden ja operatiivisten standardien avulla turvapaikkoja koskevan unionin lainsäädännön yhdenmukaista täytäntöönpanoa noudattaen korkeatasoisia suojeluvaatimuksia, jotka koskevat kansainvälisen suojelun menettelyjä, vastaanotto-olosuhteita ja suojelutarpeiden arviointia kaikkialla unionissa ja mahdollistetaan kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten kestävä ja oikeudenmukainen jakaminen. Lisäksi helpotettaisiin kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhdenmukaisempaa arviointia koko unionissa, tuettaisiin jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimia ja tarjottaisiin operatiivista ja teknistä tukea turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien hallinnointiin erityisesti niille jäsenvaltioille, joiden järjestelmiin kohdistuu suhteeton paine. [tark. 14]

(9 a)

Rahaston olisi tuettava unionin ja jäsenvaltioiden toimia, joilla parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää, seurata ja arvioida turvapaikkapolitiikkaansa voimassa olevan unionin oikeuden mukaisten velvoitteidensa mukaisesti. [tark. 15]

(10)

Rahaston olisi tuettava unionin unionia ja jäsenvaltioiden toimia, joilla parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää, seurata ja arvioida turvapaikkapolitiikkaansa voimassa olevan unionin oikeuden mukaisten velvoitteidensa mukaisesti jäsenvaltioita voimassa olevan unionin oikeuden , erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2013/33/EU  (4) (vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi) , 2013/32/EU  (5) (turvapaikkamenettelydirektiivi), 2011/95/EU  (6) (aseman määrittelyä koskeva direktiivi) ja 2008/115/EY  (7) (palauttamista koskeva direktiivi) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013  (8) (Dublin-asetus), täytäntöönpanossa niin, että varmistetaan perusoikeuksien täysimääräinen noudattaminen . [tark. 16]

(11)

Kumppanuudet ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa turvapaikkaa tai muunlaista kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden maahantulon hallitsemiseksi asianmukaisella tavalla ovat unionin turvapaikkapolitiikan olennainen osa. Rahastosta olisi tarjottava taloudellisia kannustimia uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskevan unionin kehyksen käyttöönottamiseksi, jotta voidaan korvata kansainvälistä suojelua tarvitsevien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden vaaralliset ja laittomat saapumiset jäsenvaltioiden alueelle laillisilla ja turvallisilla väylillä, osoittaa yhteisvastuullisuutta sellaisten alueiden maille, joihin tai joiden sisällä suuri määrä kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä on joutunut siirtymään, lievittämällä näihin maihin kohdistuvaa painetta, edistää unionin muuttoliikepolitiikkaa koskevien tavoitteiden saavuttamista lisäämällä unionin vaikutusvaltaa kolmansiin maihin ja osallistua maailmanlaajuisiin uudelleensijoittamisaloitteisiin esiintymällä yhtenä rintamana kansainvälisillä foorumeilla ja suhteissa kolmansiin maihin. [tark. 17]

(11 a)

Rahaston olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä antaa kansainvälistä suojelua ja tarjota pysyvä ratkaisu alueellaan pakolaisille ja kotiseudultaan siirtymään joutuneille henkilöille, joilla on oikeus uudelleensijoittamiseen tai humanitaariseen maahanpääsyyn kansallisten järjestelmien mukaisesti, joissa on otettava YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ennustamat maailmanlaajuiset uudelleensijoittamistarpeet. Jotta rahaston tuki olisi kunnianhimoista ja tehokasta, sen olisi annettava kullekin maahanpääsyluvan saaneelle tai uudelleensijoitetulle henkilölle kohdennettua tukea taloudellisten kannustimien muodossa. [tark. 18]

(12)

Kun otetaan huomioon unioniin viime vuosina kohdistuneiden muuttovirtojen suuri määrä ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden varmistamisen merkitys, on ratkaisevan tärkeää tukea laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten alkuvaiheen kotouttamista koskevia jäsenvaltioiden politiikkoja, mukaan lukien komission vuonna 2016 hyväksymässä kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetyt painopistealat. [tark. 19]

(13)

Jotta lisättäisiin tehokkuutta ja saavutettaisiin mahdollisimman suuri unionin tason lisäarvo ja jotta unionin toiminta kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi olisi johdonmukaista, rahastosta rahoitettavat toimet olisi määriteltävä tarkkaan ja niillä olisi täydennettävä Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) unionin rakennerahastoista rahoitettavia toimia. Tästä rahastosta rahoitettavilla toimenpiteillä olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten tarpeisiin räätälöityjä toimia, jotka yleensä joita toteutetaan yleensä kotouttamisen alkuvaiheessa varhaisessa vaiheessa , ja horisontaalisia toimia, joilla tuetaan jäsenvaltioiden kotouttamisvalmiuksia, kun taas kolmansien maiden kansalaisia koskevat toimet, joilla on pidemmän aikavälin vaikutuksia, olisi rahoitettava EAKR:stä ja ESR+:sta ja niitä olisi täydennettävä toimilla, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten sosiaalista ja taloudellista osallisuutta rakennerahastojen avulla . [tark. 20]

(13 a)

Kotouttamistoimenpiteitä olisi sovellettava myös kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin, jotta voidaan varmistaa kokonaisvaltainen lähestymistapa kotouttamiseen ottaen huomioon tämän kohderyhmän erityispiirteet. Kun kotouttamistoimenpiteet on yhdistetty vastaanottoon, toimien olisi voitava koskea tapauksen mukaan myös turvapaikanhakijoita. [tark. 21]

(14)

Rahaston täytäntöönpanosta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten olisi luotava yhteistyössä koordinointimenettelyt niiden viranomaisten kanssa, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet huolehtimaan ESR+:n ja EAKR:n rakennerahastojen toimien hallinnoinnista, ja tarvittaessa niiden hallintoviranomaisten ja muiden kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista edistävien unionin rahastojen hallintoviranomaisten kanssa. Näiden koordinointimekanismien avulla komission olisi arvioitava rahastojen johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä sekä sitä, missä määrin kunkin rahaston toimenpiteet edistävät kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista. [tark. 22]

(15)

Rahaston täytäntöönpanon olisi tällä osa-alueella oltava johdonmukaista unionin yhteisten kotouttamista koskevien perusperiaatteiden kanssa, siten kuin yhteisessä kotouttamisohjelmassa on tarkemmin esitetty.

(16)

On asianmukaista antaa niille jäsenvaltioille, jotka sitä haluavat, mahdollisuus ottaa ohjelmissaan huomioon, että kotouttamistoimet voivat koskea myös kolmansien maiden kansalaisten lähimpiä sukulaisia , millä tuetaan perheiden yhtenäisyyttä lapsen edun mukaisesti, siinä määrin kuin se on tarpeen tällaisten toimien tehokkaan täytäntöönpanon kannalta. Käsitteellä ”lähimmät sukulaiset” tarkoitetaan puolisoita tai kumppaneita sekä kaikkia henkilöitä, joilla on kotouttamistoimien kohteena olevan kolmannen maan kansalaisen kanssa suora perheside alenevassa tai ylenevässä polvessa ja jotka eivät muutoin kuuluisi rahaston soveltamisalaan. [tark. 23]

(17)

Kun otetaan huomioon paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen niitä edustavien yhdistysten keskeinen rooli kotouttamisessa, ja jotta helpotettaisiin unionin tason rahoituksen suoraa saatavuutta näiden tahojen keskuudessa, rahastolla olisi edistettävä paikallis- ja alueviranomaisten tai kansalaisjärjestöjen toteuttamia kotouttamista koskevia toimia, mukaan lukien käyttämällä temaattista rahoitusvälinettä ja suurempaa yhteisrahoitusosuutta näille toimille sekä temaattisen rahoitusvälinen asianomaista osaa silloin, kun paikallis- ja alueviranomaisilla on valtuudet toteuttaa kotouttamistoimenpiteitä . [tark. 24]

(18)

Kun otetaan huomioon unionin pitkän aikavälin taloudelliset ja väestönkehitykseen liittyvät haasteet ja muuttoliikkeen alati globaalistuva luonne , on tärkeää perustaa hyvin toimivia laillisia unioniin suuntautuvia muuttoliikekanavia, jotta säilytetään EU houkuttelevana kohteena maahanmuuttajille lailliselle maahanmuutolle jäsenvaltioiden taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaisesti ja varmistetaan unionin hyvinvointijärjestelmien kestävyys ja talouden kasvu suojellen samalla siirtotyöläisiä työvoiman hyväksikäytöltä . [tark. 25]

(19)

Rahaston olisi tuettava jäsenvaltioita laillisen maahanmuuton järjestämistä koskevien strategioiden laatimisessa sellaisten strategioiden laatimisessa, joilla järjestetään ja laajennetaan laillisen maahanmuuton väyliä, parantamalla niiden valmiuksia kehittää, toteuttaa, seurata ja arvioida kaikkia laillisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia koskevia maahanmuutto- ja kotouttamisstrategioita, -politiikkoja ja -toimenpiteitä, unionin oikeudelliset välineet mukaan lukien ja etenkin laillista maahanmuuttoa koskevia unionin välineitä . Rahaston olisi tuettava myös tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä yhteistyötä eri hallintoyksiköiden ja hallinnon tasojen välillä ja muiden jäsenvaltioiden kanssa. [tark. 26]

(20)

Tehokas ja ihmisarvoinen palauttamispolitiikka on olennainen osa unionin ja jäsenvaltioiden noudattamaa kokonaisvaltaista muuttoliikepolitiikkaa. Rahastosta olisi tuettava ja edistettävä jäsenvaltioiden toimia, joilla pannaan tehokkaasti täytäntöön palauttamista koskevat yhteiset vaatimukset, joissa painotetaan vapaaehtoista paluuta, erityisesti siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/115/EY (9) säädetään, sekä palauttamisten hallintaan sovellettava yhdennetty ja koordinoitu lähestymistapa ja kehitetään niitä. Kestävien palauttamispolitiikkojen osalta Rahastosta olisi yhtä lailla tuettava asiaan liittyviä toimia kolmansissa maissa, kuten palautettavien henkilöiden uudelleenkotouttamista jotta edistetään turvallista ja ihmisarvoista paluuta ja takaisinottoa sekä kestävää uudelleenkotouttamista ja taataan ne muuttoliikettä koskevan Global Compact -aloitteen mukaisesti . [tark. 27]

(21)

Jäsenvaltioiden olisi annettava etusija vapaaehtoiselle paluulle. Niiden olisi edistettävä vapaaehtoista paluuta kannustimilla, esimerkiksi soveltamalla vapaaehtoisesti palaaviin ja varmistettava laittomien maahantulijoiden tehokas, turvallinen ja ihmisarvoinen paluu. Rahastosta olisi siksi annettava tukea ensisijaisesti vapaaehtoiseen paluuseen liittyville toimille. Sen edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi suunniteltava kannustimia ja esimerkiksi sovellettava erityiskohtelua paluun tehostettuna tukemisena ja pitkän aikavälin uudelleenkotouttamistukena . Tällainen vapaaehtoinen paluu on sekä paluumuuttajien että viranomaisten edun mukaista, koska se on kustannustehokasta. Lapsen edun olisi oltava ensisijainen huomioon otettava seikka kaikissa toimissa ja päätöksissä, jotka koskevat maahanmuuttajalapsia, palautukset mukaan luettuina, ja olisi otettava täysin huomioon lapsen oikeus ilmaista mielipiteensä. [tark. 28]

(22)

Vapaaehtoinen paluu ja pakkoon perustuva paluu Vaikka vapaaehtoinen paluu olisi asetettava etusijalle pakkoon perustuvaan paluuseen nähden, ne ovat kuitenkin sidoksissa toisiinsa, ja näillä kahdella menettelytavalla on toisiaan täydentävä vaikutus, minkä vuoksi jäsenvaltioita olisi rohkaistava tehostamaan näiden kahden tavan täydentävyyttä. Mahdollisuus soveltaa maastapoistamista on tärkeä tekijä, kun edistetään turvapaikkajärjestelmän ja laillista muuttoliikettä koskevien menettelyjen eheyttä. Rahastosta olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioiden toimia helpottaa ja suorittaa maastapoistamisia, soveltuvin osin unionin oikeudessa asetettujen vaatimusten mukaisesti sekä palautettavien henkilöiden perusoikeuksia ja ihmisarvoa täysimääräisesti kunnioittaen. Rahastosta olisi tuettava lasten palauttamiseen liittyviä toimia vain, jos tällainen palauttaminen perustuu lapsen etua koskevaan myönteiseen arvioon. [tark. 29]

(23)

Paluun edellytyksiä ja uudelleenkotouttamista voidaan edistää jäsenvaltioissa ja paluumaissa palautettavien henkilöiden hyväksi toteutettavilla erityisillä tukitoimilla kiinnittäen erityistä huomiota heidän humanitaarisiin tarpeisiinsa ja suojelutarpeisiinsa . Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin. Palauttamispäätösten olisi perustuttava kattavaan ja huolelliseen arvioon alkuperämaan tilanteesta ja arvioon vastaanottokyvystä paikallisella tasolla. Alkuperämaita ja erityisesti muita heikommassa asemassa olevia henkilöitä tukevilla erityistoimenpiteillä ja -toimilla varmistetaan osaltaan palauttamisten kestävyys, turvallisuus ja tehokkuus. Paikallisviranomaiset, kansalaisyhteiskunta ja muuttajayhteisöt olisi otettava mukaan näiden tukitoimien toteuttamiseen . [tark. 30]

(24)

Takaisinottosopimukset ja muut järjestelyt ovat olennainen Viralliset takaisinottosopimukset ovat olennainen ja keskeinen osa unionin palauttamispolitiikkaa ja muuttovirtojen tehokkaan hallinnan keskeinen väline, koska ne helpottavat laittomien maahantulijoiden nopeaa palauttamista. Nämä sopimukset ja järjestelyt ovat tärkeä osatekijä laittomien maahantulijoiden alkuperämaiden ja kauttakulkumaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa ja niiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, ja niiden täytäntöönpanoa kolmansissa maissa olisi tuettava kansallisella ja unionin tasolla toteutettavien palauttamispolitiikkojen tehokkuutta ajatellen rahastosta olisi tuettava niiden täytäntöönpanoa kolmansissa maissa, jotta palauttamispolitiikkoja voidaan toteuttaa tehokkaasti, turvallisesti ja ihmisarvoisesti määritellyissä rajoissa ja asianmukaisia turvatakeita noudattaen . [tark. 31]

(25)

Sen lisäksi, että tuetaan henkilöiden palauttamista tämän asetuksen mukaisesti, kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden kotouttamista jäsenvaltioissa, rahastosta olisi tuettava myös muita toimenpiteitä, joilla torjutaan laitonta muuttoliikettä, laittoman muuttoliikkeen kannustimia tai voimassa olevien muuttajien salakuljetusta sekä kannustetaan ja helpotetaan laillista muuttoliikettä koskevien sääntöjen kiertämistä laatimista, ja turvata turvattava näin jäsenvaltioiden maahanmuuttojärjestelmien eheys alkuperämaissa noudattaen täysimääräisesti kestävän kehityksen johdonmukaisuuden periaatetta . [tark. 32]

(26)

Laittomien maahantulijoiden työllistäminen muodostaa vetotekijän laittomalle muuttoliikkeelle ja heikentää työvoiman liikkuvuutta koskevan, laillisiin muuttojärjestelyihin perustuvan politiikan kehittämistä ja vaarantaa maahanmuuttajatyöntekijöiden oikeudet ja saattaa heidät alttiiksi oikeuksien rikkomiselle ja hyväksikäytölle . Rahastosta olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioita joko suoraan tai välillisesti niiden pannessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/52/EY (10), jossa kielletään maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työllistäminen ja säädetään hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden työntekijöiden kanteluja ja palkkojen perimistä koskevasta mekanismista sekä seuraamuksista työnantajille, jotka rikkovat kieltoa. [tark. 33]

(26 a)

Jäsenvaltioiden olisi tuettava kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työntekijäjärjestöjen pyyntöjä, esimerkkinä pyyntö sellaisen eurooppalaisen mies- ja naispuolisten vastaanottotyöntekijöiden verkoston perustamiseksi, joka kokoaa yhteen kaikki muuttajien parissa työskentelevät työntekijät Euroopassa, jotta voidaan edistää muuttajien ihmisarvoista vastaanottoa ja varmistaa, että maahanmuuttoa koskeva lähestymistapa perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, sekä vaihtaa muuttajien vastaanottoa ja työllistymistä koskevia hyviä käytäntöjä. [tark. 34]

(27)

Rahastosta olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioita joko suoraan tai välillisesti niiden pannessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/36/EU (11), jossa säädetään ihmiskaupan uhreille annettavasta avusta ja tuesta ja heidän suojelemisesta. Näissä toimenpiteissä olisi otettava huomioon ihmiskaupan sukupuolittunut luonne. Jäsenvaltioiden olisi rahastoa toteuttaessaan otettava huomioon, että henkilöillä, jotka ovat joutuneet lähtemään kodeistaan sellaisten äkillisten tai vähitellen kehittyvien ilmastoon liittyvien ympäristön muutosten vuoksi, jotka vaikuttavat kielteisesti heidän elämäänsä tai elinolosuhteisiinsa, on suuri riski joutua ihmiskaupan uhreiksi. [tark. 35]

(27 a)

Rahastosta olisi tuettava etenkin haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden – kuten ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten ja kidutuksen tai muun vakavan väkivallan uhrien – tunnistamista sekä heidän tarpeitaan vastaavia toimia unionin turvapaikkasäännöstön mukaisesti. [tark. 36]

(27 b)

Jotta resurssit voidaan jakaa oikeudenmukaisesti ja avoimesti rahaston tavoitteiden kesken, olisi varmistettava menojen vähimmäistaso tiettyjä tavoitteita varten riippumatta siitä, onko kyse suorasta, välillisestä vai yhteistyöhön perustuvasta hallinnoinnista. [tark. 37]

(28)

Rahaston olisi täydennettävä ja tuettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1624 (12) perustetun eurooppalaisen raja- ja merivartioston toteuttamia palauttamiseen liittyviä toimia ja tällä tavoin edistettävä mainitun asetuksen 4 artiklassa määritettyä Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta ohjaamatta kuitenkaan lisävaroja Euroopan raja-ja merivartiovirastolle, sillä budjettivallan käyttäjä päättää viraston vuotuisista määrärahoista, joiden turvin sen olisi voitava hoitaa kaikki tehtävänsä . [tark. 38]

(29)

Muiden unionin rahastojen kanssa olisi pyrittävä kehittämään synergioita, yhdenmukaisuutta , täydentävyyttä ja tehokkuutta, ja estämään toimien päällekkäisyyttä tai ristiriitaisuutta . [tark. 39]

(30)

Kun rahastosta tuetaan kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimenpiteitä, Rahaston ensisijaisena tavoitteena olisi oltava toimien rahoittaminen unionin alueella. Rahastosta voidaan rahoittaa kolmansissa maissa tapahtuvia ja niihin liittyviä toimenpiteitä, joiden olisi oltava rahallisesti rajoitettuja mutta kuitenkin riittäviä, jotta voidaan saavuttaa tämän asetuksen 3 artiklassa vahvistetut rahaston tavoitteet asianmukaisia turvatakeita noudattaen. Tällaisilla toimenpiteillä olisi täydennettävä muita unionin ulkopuolella toteutettavia toimia, jotka saavat tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä. Näiden toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin johdonmukaisesti ja täydentävällä tavalla asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita ja unionin kansainvälisiä sitoumuksia. Ulkoisen ulottuvuuden puitteissa rahastosta olisi myönnettävä kohdennettua tukea kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseen ja muuttoliikkeen hallinnan keskeisten näkökohtien vahvistamiseen sellaisilla alueilla, joilla on merkitystä unionin muuttoliikepolitiikan kannalta. Kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen 35 kohdassa vahvistettua kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatetta olisi noudatettava. Humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa vahvistettu johdonmukaisuus humanitaaristen periaatteiden kanssa olisi varmistettava hätäavun antamisen yhteydessä . [tark. 40]

(31)

Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Tämän asetuksen perusteella myönnettävällä rahoitustuella olisi etenkin edistettävä sekä jäsenvaltioiden yhteisvastuuta turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa SEUT-sopimuksen 80 artiklan mukaisesti ja kansallisten että sekä unionin tason valmiuksien lujittamista turvapaikka- ja muuttoliikeasioissa. [tark. 41]

(32)

Jäsenvaltion katsotaan jättäneen noudattamatta asianomaista unionin säännöstöä mukaan luettuna tämän rahaston mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvollisuuksiaan turvapaikka-asioiden palauttamisten alalla, jos on olemassa selvä vaara, että jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja turvapaikka-asioita ja palauttamista koskevaa säännöstöä täytäntöön pannessaan tai jos Schengenin tai Euroopan unionin turvapaikkaviraston arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa on havaittu puutteita kyseisellä alalla.

(33)

Rahastossa olisi otettava huomioon avoimuuden ja joustavuuden lisäämisen ja sekä yksinkertaistamisen tarve ja samalla myös ennustettavuuteen liittyvät vaatimukset sekä varmistettava resurssien jakautuminen tavalla, joka on oikeudenmukainen ja avoin, siten, että saavutetaan tässä asetuksessa asetetut politiikka- ja erityistavoitteet. Tehokkuuden, tuloksellisuuden ja varainkäytön laadun periaatteiden olisi ohjattava rahaston täytäntöönpanoa. Lisäksi rahaston täytäntöönpanon olisi oltava mahdollisimman käyttäjäystävällistä. [tark. 43]

(34)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioille osoitetut alkuperäiset määrät,, jotka muodostuvat kiinteästä määrästä ja liitteessä I vahvistettujen kriteereiden mukaisesti lasketusta määrästä, ottaen huomioon eri jäsenvaltioiden kokemat tarpeet ja paineet turvapaikka-asioiden, maahanmuuton, kotouttamisen sekä palauttamisen aloilla. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä saariyhteisöihin, jotka kohtaavat suhteettoman suuria muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita. [tark. 44]

(35)

Kyseisten alkuperäisten määrien olisi muodostettava perusta jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille. Jotta otettaisiin huomioon muuttovirroissa tapahtuvat muutokset ja vastattaisiin tarpeisiin, jotka koskevat turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien hallintaa sekä laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista, kehitettäisiin laillista maahanmuuttoa ja torjuttaisiin laitonta muuttoliikettä tehokkaan , oikeuksia kunnioittavan ja kestävän palauttamispolitiikan avulla, jäsenvaltioille olisi myönnettävä kauden puolivälissä lisämäärä ottaen huomioon käyttöasteet. Määrän olisi perustuttava uusimpiin saatavilla oleviin tilastotietoihin liitteessä I vahvistetun mukaisesti, jotta voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden alkutilanteen muutokset. [tark. 45]

(36)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi rahaston toimintapoliittisen tavoitteen edistämiseksi varmistettava, että niiden ohjelmiin sisältyy tämän asetuksen erityistavoitteisiin kohdistuvia toimia, jäsenvaltioiden ohjelmiin sisältyy toimia, jotka auttavat saavuttamaan kaikki tämän asetuksen erityistavoitteet. Niiden olisi myös varmistettava, että rahoituksen osoittaminen erityistavoitteille palvelee näitä tavoitteita mahdollisimman hyvin ja perustuu ajantasaisimpiin tarpeisiin, että ohjelmat käsittävät näitä tavoitteita koskevan rahoituksen vähimmäistason, että resurssien jakaminen tavoitteiden kesken vastaa kohdattuja haasteita ja että valitut painopisteet ovat liitteessä II esitettyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisia ja että määrärahojen kohdentamisella eri tavoitteisiin varmistetaan yleisten toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen. [tark. 46]

(37)

Koska muuttoliikkeeseen liittyvät haasteet muuttuvat jatkuvasti, rahoituksen jakaminen on tarpeen mukauttaa muuttovirroissa tapahtuviin muutoksiin. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin ja politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin sekä kohdentaa rahoitusta toimiin, joilla on suurta lisäarvoa unionin kannalta, osa rahoituksesta jaetaan säännöllisin väliajoin erityistoimiin, unionin toimiin, paikallis- ja alueviranomaisten toimiin, hätäapuun ja uudelleensijoittamiseen sekä lisätukena jäsenvaltioille, jotka osallistuvat yhteisvastuu- ja vastuunjakotoimiin, temaattisesta rahoitusvälineestä. [tark. 47]

(38)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa ohjelmaan myönnetyistä määrärahoista liitteessä IV lueteltujen toimien rahoittamiseen myöntämällä niille suurempi unionin rahoitusosuus.

(38 a)

Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä panna täytäntöön unionin turvapaikkasäännöstö kokonaisuudessaan ja asianmukaisesti, luoda asianmukaiset vastaanotto-olosuhteet kansainvälistä suojelua hakeville ja saaville henkilöille, varmistaa aseman oikea määrittely direktiivin 2011/95/EU mukaisesti ja soveltaa tasapuolisia ja tehokkaita turvapaikkamenettelyjä varsinkin silloin, kun nämä toimet koskevat ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä, joiden kustannukset ovat suuremmat. Siksi jäsenvaltioiden olisi saatava kiinteämääräinen summa kustakin ilman huoltajaa saapuvasta alaikäisestä, jolle myönnetään kansainvälistä suojelua, mutta tämä kiinteämääräinen summa ei saa kumuloitua muuhun, tämän asetuksen mukaisesti uudelleensijoittamiseen annettavaan lisärahoitukseen nähden. [tark. 48]

(39)

Osa käytettävissä olevista rahaston varoista voitaisiin alkuperäisen määrän lisäksi kohdentaa myös sellaisiin jäsenvaltioiden ohjelmiin, joilla toteutetaan erityistoimia. Kyseiset erityistoimet olisi määriteltävä unionin tasolla ja niiden olisi liityttävä toimiin, jotka edellyttävät yhteisiä ponnisteluja, tai toimiin, jotka ovat tarpeen sellaisen unionissa tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi, jonka vuoksi yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle on myönnettävä lisärahoitusta.

(40)

Rahastosta olisi myönnettävä tukea turvapaikka- ja palauttamisasioista maahanmuuttoasioista aiheutuvien operatiivisten kustannusten kattamiseen niin, että jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan tämän koko unionin kannalta olennaisen tehtävän hoitamiseksi. Tällainen tuki käsittää rahaston tavoitteisiin liittyvien erityisten kustannusten täyden korvaamisen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin. [tark. 49]

(41)

Jotta tämän rahaston toimintapoliittisen tavoitteen täytäntöönpanoa voidaan täydentää kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, rahastosta olisi myös tuettava unionin tason toimia. Tällaisilla toimilla olisi edistettävä yleisiä strategisia tavoitteita rahaston toiminta-alan puitteissa, ja niiden olisi liityttävä politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa siten, että samalla otetaan huomioon tarve tarjota riittävästi rahoitusta oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla rahaston tavoitteiden saavuttamiseksi . Näiden toimien avulla olisi varmistettava perusoikeuksien suoja rahaston täytäntöönpanon yhteydessä . [tark. 50]

(42)

Jotta voidaan vahvistaa unionin valmiutta vastata välittömästi odottamattomaan tai suhteettoman suureen muuttopaineeseen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, joissa vallitsee voimakas tai suhteettoman suuri muuttopaine, johon liittyy kolmansien maiden kansalaisten laajamittainen ja suhteeton maahantulo odottamattoman suureen tai suhteettomaan kolmansien maiden kansalaisten muuttopaineeseen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa , mistä aiheutuu niiden vastaanotto- ja säilöönottovalmiuksiin, ja turvapaikkajärjestelmiin ja -menettelyihin kohdistuvia liittyviä huomattavia ja kiireellisiä vaatimuksia, ja vastata voimakkaaseen muuttopaineeseen, joka vallitsee vaatimuksia tai maahanmuuttoon liittyviä haasteita tai merkittäviä uudelleensijoittamistarpeita kolmansissa maissa mullistusten , konfliktien tai konfliktien luonnonkatastrofien vuoksi, olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua tässä asetuksessa säädetyn kehyksen mukaisesti. [tark. 51]

(43)

Tällä asetuksella olisi varmistettava neuvoston päätöksellä 2008/381/EY (13) perustetun Euroopan muuttoliikeverkoston toiminnan jatkuminen ja annettava rahoitustukea sen tavoitteiden ja tehtävien mukaisesti.

(44)

Tämän rahaston toimintapoliittisia tavoitteita käsitellään myös InvestEU-rahaston asianomaisen politiikanalan ikkunoihin kuuluvilla rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla. Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo. [tark. 52]

(45)

Tässä asetuksessa vahvistetaan koko turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [viite täydennettävä uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti: talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (14) 17 kohdan mukaisesti].

(46)

Tähän rahastoon sovelletaan asetusta (EU) N:o …/… [varainhoitoasetus]. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitustukea, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(47)

Yhteistyössä hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahaston olisi oltava osa johdonmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja asetuksesta (EU) …/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] Ristiriitaisten säännösten tapauksessa tämä asetus olisi asetettava etusijalle asetukseen (EU) …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] nähden. [tark. 53]

(48)

Asetuksella (EU) …/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] luodaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat säännöt. Sen vuoksi Sen lisäksi, että hyväksytään useille unionin rahastoille ja myös turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolle yhteiset rahoitussäännöt, on aiheellista täsmentää turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston , maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston yleiset tavoitteet ja antaa erityissäännöksiä siitä, minkä tyyppisiä toimia siitä voidaan rahoittaa. [tark. 54]

(49)

Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kustannuksiin perustumattoman rahoituksen käyttämistä.

(50)

Varainhoitoasetuksen (15), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (16), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 (17), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (18) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (19) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, oikaiseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten ja/tai rikosoikeudellisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavasti petoksesta, lahjonnasta tai muusta rikoksesta. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (20) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden on tehtävä täysimääräistä yhteistyötä ja annettava unionin toimielimille, virastoille ja elimille kaikki tarvittava apu unionin taloudellisten etujen suojaamisessa. Rahastoon liittyviä sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia koskevien tutkimusten tulokset olisi annettava Euroopan parlamentin käyttöön. [tark. 55]

(51)

Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja EU:n rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(51 a)

Jos on selvää näyttöä siitä, että hankkeiden laillisuus tai rahoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus tai hankkeiden toteuttaminen kyseenalaistuisivat komission SEUT 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta antaman perustellun lausunnon seurauksena, komission olisi varmistettava, ettei näihin hankkeisiin ole saatavissa rahoitusta. [tark. 56]

(52)

Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (21) 94 artiklan nojalla saada rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(53)

SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” (22) mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden kansallisissa strategioissa ja ohjelmissa pyritään puuttumaan syrjäisimpien alueiden kohtaamiin muuttoliikkeen hallintaan liittyviin haasteisiin. Rahastosta tuetaan kyseisiä jäsenvaltioita tarvittavilla resursseilla, jotta nämä alueet voivat hallita muuttoliikettä kestävällä tavalla ja käsitellä mahdollisia painetilanteita.

(53 a)

Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kansalaisjärjestöjä, paikallis- ja alueviranomaisia sekä kansallisia parlamentteja olisi kuultava rahastosta rahoitettavien ohjelmien suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa. [tark. 57]

(54)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä rahastoa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, myös laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahaston käytännön vaikutuksista. Rahoitusvälineen saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä tämän rahoitusvälineen kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät yhteiset indikaattorit ja tavoitteet. Komission ja jäsenvaltioiden olisi näiden yhteisten indikaattoreiden ja tilinpäätösraportoinnin avulla seurattava rahaston täytäntöönpanoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] ja tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti . Voidakseen täysin täyttää valvontatehtävänsä komission olisi pystyttävä määrittämään rahastosta kunakin vuonna todellisuudessa käytetyt määrät. Ilmoittaessaan kansallisten ohjelmiensa vuotuiset tilinpäätökset komissiolle jäsenvaltioiden olisi siksi erotettava toisistaan takaisin perityt summat, ennakkomaksut lopullisille edunsaajille ja tosiasiallisesti aiheutuneet menot. Rahaston täytäntöönpanon tarkastamisen ja valvonnan mahdollistamiseksi komission olisi sisällytettävä nämä määrät rahaston täytäntöönpanoa koskevaan vuotuiseen kertomukseensa samoin kuin seurannan tulokset ja rahastosta rahoitettujen toimien toteuttaminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja unionin tasolla, erityiset hankkeet ja kumppanit mukaan luettuina. Komission olisi esitettävä vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenveto hyväksytyistä vuotuisista tuloksellisuuskertomuksista. Kertomukset, joissa esitetään seurannan tulokset ja rahastosta rahoitettujen toimien toteuttaminen sekä jäsenvaltioissa että unionin tasolla, olisi asetettava julkisesti saataville ja esitettävä Euroopan parlamentille. [tark. 58]

(55)

Tässä rahastossa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteitailmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja vuotuisen 30 prosentin tavoitteen saavuttamista mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027 . Asiaan liittyvät toimet yksilöidään ohjelman laadinnan ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä. [tark. 59]

(56)

Tämän asetuksen tiettyjen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat temaattisen rahoitusvälineen työohjelmia, liitteessä III olevaa luetteloa välineellä tuettavista tukikelpoisista toimista, liitteessä IV tarkoitettuja toimia, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, ja liitteessä VII tarkoitettua toimintatukea koskevia säädöksiä sekä säädöksiä yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen edelleen kehittämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tasolla, mukaan luettuina maahanmuuttaja- ja pakolaisjärjestöt , ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. [tark. 60]

(57)

Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (23) mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, joissa säädetään kaikkia jäsenvaltioita koskevat velvollisuudet, erityisesti ne, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa menettelyä olisi puolestaan käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, jotka liittyvät järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne.

(58)

Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli edistää unionin muuttovirtojen tehokasta hallintaa turvapaikka-asioita ja kansainvälistä suojelua koskevan yhteisen politiikan ja yhteisen maahanmuuttopolitiikan mukaisesti, vaan se tavoitteita eli lisätä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta, edistää muuttovirtojen tehokasta hallintaa ja turvapaikka-asioita, toissijaista suojelua ja tilapäistä suojelua koskevan yhteisen politiikan sekä yhteisen maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpanoa, lujittamista ja kehittämistä, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen mainitun tavoitteen saavuttamiseksi. [tark. 61]

(59)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, [Yhdistyneen kuningaskunnan] ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti [ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin / on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen], sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(60)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(61)

On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän välineen soveltamiskausi vastaamaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) …/2021 [monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus] soveltamiskautta,