(1)

Euroopan unioni perustuu sen kansalaisten ja jäsenvaltioiden väliseen solidaarisuuteen. Tämä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistettu yhteinen arvo ohjaa sen toimintaa ja luo yhtenäisyyden, jota tarvitaan, jotta voidaan selvitä nykyisistä ja tulevista yhteiskunnan haasteista, joihin vastaamisessa nuoret eurooppalaiset ovat valmiita auttamaan ilmaisten solidaarisuuttaan käytännössä. [tark. 1]

(1 a)

Koska humanitaaristen kriisien ja hätätilanteiden määrä maailmassa lisääntyy huomattavasti, on tarpeen edistää solidaarisuutta jäsenvaltioiden välillä sekä niiden kolmansien maiden kanssa, joihin ihmisten aiheuttamat kriisit tai luonnonkatastrofit vaikuttavat, ja pyrkiä vahvistamaan solidaarisuuden edistämistä ja lisäämään humanitaarisen avun näkyvyyttä unionin kansalaisten keskuudessa. [tark. 2]

(1 b)

Humanitaarinen apu perustuu puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteisiin, jotka sisältyvät kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen ja unionin oikeuteen. Humanitaarinen apu on tarveperusteista hätäapua, jolla pyritään pelastamaan ihmishenkiä, ehkäisemään ja lieventämään inhimillistä kärsimystä, säilyttämään ihmisarvo sekä suojelemaan ihmisen aiheuttamista tai luonnonkatastrofeista kärsimään joutuneita haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä. Katastrofiriskin vähentäminen ja katastrofivalmiuden kehittäminen parantamalla valmiuksia ja selviytymiskykyä ovat myös humanitaarisen avun keskeisiä osatekijöitä. [tark. 3]

(2)

Unionin tilaa käsitelleessä puheessa 14 päivänä syyskuuta 2016 korostettiin tarvetta investoida nuoriin ja ilmoitettiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen, jäljempänä ”ohjelma”, perustamisesta tarkoituksena luoda nuorille koko unionissa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan mielekkäällä tavalla, osoittaa solidaarisuutta ja kehittää taitojaan ja tällä tavalla saada työn lisäksi arvokasta inhimillistä kokemusta.

(3)

Komissio painotti 7 päivänä joulukuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan solidaarisuusjoukot” (4) tarvetta vahvistaa yhteisvastuutoiminnan perustaa koko Euroopan alueella, tarjota nuorille enemmän ja parempia mahdollisuuksia solidaarisuustoimiin monilla eri aloilla ja tukea kansallisia , alueellisia ja paikallisia toimijoita niiden pyrkimyksissä selvitä erilaisista haasteista ja kriiseistä. Tiedonannolla käynnistettiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen ensimmäinen toimintavaihe, jossa tarjottiin unionin eri ohjelmien puitteissa vapaaehtoistoiminta-, harjoittelu- ja työmahdollisuuksia nuorille eri puolilla unionia. [tark. 4]

(4)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa korostetaan yhteisvastuuta yhtenä Euroopan unionin keskeisistä periaatteista. Myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan 1 kohdassa viitataan samaan periaatteeseen yhtenä EU:n ulkoisen toiminnan peruselementeistä.

(4 a)

Tässä asetuksessa solidaarisuudella tarkoitetaan jokaisen vastuuntuntoa muista ja sitoutumista yhteiseen hyvään, mikä ilmenee käytännön toimintana, josta ei odoteta saatavan vastinetta. [tark. 5]

(4 b)

Avun antaminen unionin ulkopuolisissa maissa oleville ihmisille ja yhteisöille, jotka ovat joutuneet kärsimään katastrofeista tai jotka ovat erityisen alttiina katastrofeille ja jotka tarvitsevat humanitaarista apua, joka perustuu neutraaliuden, humaanisuuden, riippumattomuuden ja puolueettomuuden perusperiaatteisiin, on tärkeä solidaarisuuden ilmaus. [tark. 6]

(4 c)

Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen yhteydessä toimia toteuttavien vapaaehtoisten osallistujien ja järjestöjen olisi noudatettava humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa esitettyjä periaatteita. [tark. 7]

(4 d)

On tarpeen edelleen kehittää solidaarisuutta kolmansien maiden kriisien ja katastrofien uhreja kohtaan sekä lisätä unionin kansalaisten tietoisuutta humanitaarisesta avusta ja yleensä vapaaehtoistoiminnasta elinikäisenä aktiviteettina ja antaa tällaiselle toiminnalle lisää näkyvyyttä. [tark. 8]

(4 e)

Unioni ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 ja siinä olevat kestävän kehityksen tavoitteet sekä sisäisesti että ulkoisten toimien kautta. [tark. 9]

( 4 f)

Neuvosto korosti humanitaarisen avun ja kehitystoimien välisen käytännön yhteyden toteuttamisesta 19 päivänä toukokuuta 2017 antamissaan päätelmissä tarvetta vahvistaa selviytymiskykyä yhdistämällä humanitaarinen apu aiempaa tiiviimmin kehitysyhteistyöhön ja vahvistaa edelleen humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja konfliktien ennaltaehkäisyn toisiaan täydentävien toimintatapojen välisiä operatiivisia yhteyksiä. [tark. 10]

(5)

Nuorille olisi tarjottava helposti käytettävissä olevia , osallistavia ja mielekkäitä mahdollisuuksia osallistua solidaarisuustoimiin, joiden kautta he voisivat tuoda esiin sitoutumisensa yhteisöjä hyödyttävään toimintaan ja samalla hankkia hyödyllistä kokemusta, taitoja ja osaamista henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehittymistään varten ja siten parantaa työllistettävyyttään. Tällaisilla toimilla olisi tuettava myös nuorten vapaaehtoisten, harjoittelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta ja monikulttuurista vaihtoa . [tark. 11]

(6)

Nuorille tarjottavien solidaarisuustoimien olisi oltava laadukkaita, eli niiden olisi vastattava . Niillä olisi pyrittävä vastaamaan täyttämättömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, lisäämään solidaarisuutta sekä vahvistettava yhteisöjä, ja demokraattista osallistumista. Niillä olisi tarjottava nuorille tilaisuuksia hankkia arvokasta tietoa ja osaamista, . Niiden olisi oltava taloudellisesti nuorten ulottuvilla ja ne olisi toteutettava turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa , osallistavissa ja terveellisissä olosuhteissa. Paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja kiireellisiin sosiaalisiin ongelmiin erikoistuneiden eurooppalaisten verkostojen kanssa käytävää vuoropuhelua olisi kannustettava, jotta voidaan parhaiten määrittää täyttämättömät yhteiskunnalliset tarpeet ja varmistaa tarvelähtöinen ohjelma. Solidaarisuustoimet eivät saisi vaikuttaa kielteisesti olemassa oleviin työ- tai harjoittelupaikkoihin, ja niiden olisi osaltaan lujitettava yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia sitoumuksia eikä korvattava niitä. [tark. 12]

(7)

Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoavat keskitetyn asiointipisteen, jonka kautta pääsee osallistumaan solidaarisuustoimiin koko unionissa ja sen ulkopuolella. Ohjelman yhdenmukaisuus ja täydentävyys unionin muihin asiaan liittyviin politiikkoihin ja ohjelmiin nähden olisi varmistettava. Euroopan solidaarisuusjoukot pohjautuvat aiempien ja nykyisten ohjelmien, erityisesti eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun (5) ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen (6), vahvuuksiin ja synergioihin niiden kanssa. Lisäksi ne täydentävät jäsenvaltioiden nuorisotakuun kaltaisten järjestelmien yhteydessä toteuttamia toimia, joilla tuetaan nuoria ja helpotetaan heidän siirtymistään opinnoista työelämään, tarjoamalla heille lisää mahdollisuuksia päästä mukaan työmarkkinoille solidaarisuuteen liittyvien alojen harjoittelujen tai työpaikkojen kautta joko kunkin omassa jäsenvaltiossa tai muissa maissa. Myös täydentävyys Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan kannalta olennaisten unionin tason verkostojen, kuten Euroopan laajuisen julkisten työvoimapalvelujen verkoston, EURES-verkoston ja Eurodesk-verkoston, ja asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, myös työmarkkinaosapuolten ja nuoria ja vapaaehtoisia edustavien verkostojen, kanssa varmistetaan. Lisäksi olisi varmistettava nykyisten asiaan liittyvien järjestelmien, erityisesti kansallisten yhteisvastuujärjestelmien , kuten vapaaehtoistoiminnan, yhteiskuntapalvelun ja nuorten liikkuvuusjärjestelmien, ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen välinen täydentävyys hyödyntäen hyviä käytäntöjä tapauksen mukaan , jotta voidaan vastavuoroisesti lisätä ja parantaa tällaisten järjestelmien vaikutusta ja ominaisuuksia sekä hyödyntää hyviä käytäntöjä. Euroopan solidaarisuusjoukoilla ei pitäisi korvata kansallisia järjestelmiä. Kaikkien nuorten mahdollisuus osallistua kansallisiin solidaarisuustoimiin olisi varmistettava. Komission olisi laadittava käytännön ohjeita ohjelman täydentävyydestä suhteessa muihin unionin ohjelmiin ja rahoituslähteisiin, sekä niiden välisestä synergiasta . [tark. 13]

(8)

Asiaan liittyvää unionin tason lainsäädäntöä tulkittaessa sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen mukaiset maiden väliset toimet että jatkossakin asetuksen (EU) N:o 1288/2013 mukaisesti tuettavat vapaaehtoistoimet olisi katsottava vastaaviksi kuin ne, joita toteutetaan eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun puitteissa.

(8 a)

Lähettävien ja vastaanottavien organisaatioiden sertifiointia asetuksen (EU) N:o 375/2014 mukaisesti ei pitäisi toistaa ohjelman puitteissa, ja vastaavuus olisi tunnustettava tämän asetuksen täytäntöönpanossa vuodesta 2021 eteenpäin. [tark. 14]

(9)

Euroopan solidaarisuusjoukot avaavat nuorille uusia epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoisuuteen, harjoitteluun tai työhön perustuviin toimiin solidaarisuuteen liittyvillä aloilla sekä suunnitella ja kehittää solidaarisuushankkeita omien ideoidensa pohjalta. Tällaisten mahdollisuuksien avulla nuoret voivat vauhdittaa henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystään. Euroopan solidaarisuusjoukot tukevat myös osallistujien ja organisaatioiden verkostotoimia sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tuettujen toimien laatu ja edistetään oppimistulosten validointia. Näin ollen ne myös osaltaan edistävät nuorten kannalta merkityksellistä eurooppalaista yhteistyötä ja lisäävä tietoisuutta yhteistyön positiivisista vaikutuksista. Niiden olisi lisäksi osaltaan vahvistettava yhteisöjä ja tuettava olemassa olevia organisaatioita, jotka toteuttavat solidaarisuustoimia. [tark. 15]

(10)

Näiden toimien olisi tuotettava selvää eurooppalaista lisäarvoa ja hyödytettävä yhteisöjä ja samalla tuettava osallistujan henkilökohtaista, koulutuksellista, yhteiskunnallista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystä, ja ne voivat . Näiden toimien olisi voitava olla olla muodoltaan vapaaehtoistoimintaa, harjoitteluja tai työtä, hankkeita taikka verkostotoimia, joita kehitetään eri aloilla, kuten koulutuksen, työllisyyden, sukupuolten tasa-arvon, yrittäjyyden – erityisesti sosiaalisen yrittäjyyden –, kansalaisuuden ja demokraattisen osallistumisen, kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun, sosiaalisen osallistamisen, vammaisten henkilöiden osallistamisen, ympäristön- ja luonnonsuojelun, ilmastotoimien, katastrofien ehkäisyn, katastrofivalmiuden ja jälleenrakennustoiminnan, maatalouden, maaseudun kehittämisen, elintarvikkeiden ja muiden hyödykkeiden tarjonnan, terveyden ja hyvinvoinnin, luovuuden ja kulttuurin, kulttuurin, myös kulttuuriperinnön, luovuuden, liikunnan ja urheilun, sosiaalihuollon ja -turvan, kolmansien maiden kansalaisten vastaanottamisen ja kotouttamisen , jossa keskitytään muuttajien kohtaamiin haasteisiin vastaamiseen , alueellisen yhteistyön ja koheesion sekä rajatylittävän yhteistyön alalla. Tällaisiin solidaarisuustoimiin olisi sisällyttävä vankka oppimis- ja koulutusulottuvuus osallistujille ennen solidaarisuustoimea, sen aikana tai sen jälkeen tarjottavien tarkoituksenmukaisten toimien kautta. [tark. 16]

(11)

Vapaaehtoistoiminta (sekä unionissa että sen ulkopuolella) tarjoaa epäviralliseen ja arkioppimiseen liittyviä rikastuttavia kokemuksia, joiden avulla nuoret voivat edistää henkilökohtaista, sosiaalista, koulutuksellista ja ammatillista kehitystään sekä kansalaisaktiivisuuttaan , demokraattista osallistumistaan ja työllistettävyyttään. Vapaaehtoistoimilla Vapaaehtoistoiminnan olisi perustuttava kirjalliseen vapaaehtoistoimintasopimukseen, ja sillä ei saisi olla kielteistä vaikutusta mahdolliseen tai olemassa olevaan palkkatyöhön, eikä niitä saisi pitää korvikkeena palkkatyölle. Komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä nuorisoalan vapaaehtoistoimintaan sovellettavia toimintapolitiikkoja koskevaa yhteistyötä avoimen koordinointimenetelmän avulla. [tark. 17]

(12)

Solidaarisuuteen liittyvien alojen Helposti saatavilla olevat harjoittelut ja työpaikat voivat tarjota nuorille lisämahdollisuuksia työmarkkinoille pääsyyn samalla kun ne helpottavat merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista. Niiden avulla voidaan edistää nuorten työllistettävyyttä ja tuottavuutta ja helpottaa siirtymistä opiskelusta työelämään, mikä on ratkaisevaa nuorten mahdollisuuksien parantamiseksi työmarkkinoilla. olisi erotettava selkeästi vapaaehtoistoiminnasta sekä rahoituksen että organisoinnin kannalta. Harjoittelujen ei pitäisi koskaan johtaa työpaikkojen korvaamiseen. Palkallinen harjoittelu ja työpaikat voivat kuitenkin olla epäedullisessa asemassa oleville nuorille ja nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, kannustin osallistua solidaarisuustoimiin, joihin he eivät välttämättä muuten voisi osallistua. Samalla ne tuovat selvää Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tarjottavissa harjoittelutoimissa noudatetaan laatuperiaatteita, jotka esitetään harjoittelujen laatupuitteista annetussa neuvoston suosituksessa7. tason lisäarvoa auttamalla käsittelemään keskeisiä ratkaisemattomia sosiaalisia haasteita ja vahvistamalla paikallisyhteisöjä. Harjoittelu voi helpottaa nuorten siirtymistä opiskelusta työelämään ja parantaa nuorten työllistettävyyttä, mikä on ratkaisevaa, jotta he voivat integroitua kestävästi työmarkkinoille. Tarjottavat harjoittelut ja työpaikat toimivat nuorten ponnahduslautana työmarkkinoille, ja niihin liittyy asianmukainen toimen jälkeinen tuki. Osallistujaorganisaation, joka vastaanottaa tai ottaa palvelukseensa osallistujan, olisi aina suoritettava korvaus Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tarjottavasta harjoittelusta tai työpaikasta. Harjoittelun olisi perustuttava sen suorittamismaassa sovellettavan lain mukaiseen kirjalliseen harjoittelusopimukseen, ja siinä olisi noudatettava periaatteita, jotka esitetään harjoittelujen laatupuitteista 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetussa neuvoston suosituksessa  (7) . Työskentelyn olisi perustuttava sen osallistujamaan, jossa työskentely tapahtuu, kansallisen lainsäädännön tai kyseisessä maassa sovellettavien työehtosopimusten tai niiden molempien mukaiseen työsopimukseen. Työpaikkoja tarjoaville osallistujaorganisaatioille ei pitäisi antaa rahoitustukea yli 12 kuukauden ajan. Osallistujaorganisaatioiden olisi haettava rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimivaltaisen täytäntöönpanoelimen kautta voidakseen toimia välittäjinä osallistujanuorten ja solidaarisuuteen liittyvien alojen harjoitteluun ja työhön perustuvia toimia tarjoavien työnantajien välillä . Harjoitteluihin ja työpaikkoihin olisi yhdistettävä asianmukainen valmennus, työssäoppiminen ja kotiinpaluun jälkeinen tuki, joka liittyy osallistujan osallistumiseen. Työmarkkinoiden asiaankuuluvat toimijat, etenkin julkiset ja yksityiset työvoimapalvelut, työmarkkinaosapuolet ja kauppakamarit helpottavat harjoitteluun ja työhön perustuvien toimien suorittamista, ja osallistujaorganisaatiot maksavat niistä korvauksen. ja rajatylittävien toimien tapauksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/589  (8) tarkoitetut Eures-verkoston jäsenorganisaatiot, voisivat helpottaa harjoittelua ja työskentelyä. Osallistujaorganisaatioina niiden olisi haettava rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimivaltaisen täytäntöönpanoelimen kautta voidakseen toimia välittäjinä osallistujanuorten ja solidaarisuuteen liittyvien alojen harjoittelu- ja työtoimia tarjoavien työnantajien välillä [tark. 18]

(12 a)

Olisi toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että harjoitteluja ja työtä on kaikkien nuorten ja erityisesti sellaisten nuorten saatavilla, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, kuten vammaiset nuoret, nuoret, jotka ovat sosiaalisesti tai kulttuurisesti heikommassa asemassa, maahanmuuttajat ja unionin eristyneiden maaseutualueiden ja syrjäisimpien alueiden asukkaat. [tark. 19]

(13)

Nuorten aloitteellisuus on yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla merkittävä voimavara. Euroopan solidaarisuusjoukot edistävät sitä tarjoamalla nuorille mahdollisuuden laatia ja toteuttaa omia hankkeitaan, joissa he voivat tarttua tiettyihin ongelmiin paikallisyhteisöjensä eduksi. Kyseisissä hankkeissa nuoret voivat testata ideoitaan, ja ne tukevat nuorten itsensä ryhtymistä voidaan kokeilla ideoita innovoivien ratkaisujen kehittämiseksi yhteisiin haasteisiin alhaalta ylöspäin suuntautuvalla lähestymistavalla nuorten tukemiseksi ryhtymään itse solidaarisuustoiminnan vetäjiksi. Hankkeet toimivat myös lähtökohtana vahvemmalle sitoutumiselle solidaarisuustoimiin, ja ne antavat Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujille kannustavan alkusysäyksen yrittäjyyteen tai yhdistysten, kansalaisjärjestöjen tai muiden ja toimimiseen edelleen aktiivisina kansalaisina joko vapaaehtoisina, harjoittelijoina tai työntekijöinä yhdistyksissä, kansalaisjärjestöissä tai muissa solidaarisuus- ja nuorisoalan tai voittoa tavoittelemattoman sektorin elinten perustamiseen elimissä. Euroopan solidaarisuusjoukkojen olisi pohjimmiltaan luotava ilmapiiri, joka yhä enemmän innostaa nuoria osallistumaan solidaariseen ja yleisen edun mukaiseen toimintaan. . [tark. 20]

(13 a)

Vapaaehtoiset voivat osaltaan vahvistaa unionin valmiuksia antaa tarveperusteista humanitaarista apua tiettyjen periaatteiden mukaisesti ja osaltaan tehostaa humanitaarisen alan toimintaa, kun heidät valitaan, koulutetaan ja valmennetaan kenttätyöhön asianmukaisesti siten, että heillä on varmasti tarvittavat taidot ja pätevyys avun tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen mahdollisimman tuloksellisesti, ja edellyttäen, että he saavat asianmukaista tukea ja ohjausta paikan päällä. Sen vuoksi kentällä toimivien erittäin pätevien, korkeasti koulutettujen ja kokeneiden valmentajien tai mentorien rooli on tärkeä humanitaarisen avun tehokkuuden sekä vapaaehtoisten tukemisen kannalta. [tark. 21]

(14)

Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuvien nuorten ja organisaatioiden olisi tunnettava kuuluvansa yksittäisten ihmisten ja eri tahojen muodostamaan yhteisöön, joka on sitoutunut lisäämään yhteisvastuullisuutta koko Euroopassa. Samaan aikaan osallistujaorganisaatiot tarvitsevat tukea parantaakseen valmiuksiaan tarjota laadukkaita toimia kasvavalle osallistujajoukolle. Euroopan solidaarisuusjoukot tukevat verkostotoimia, joilla pyritään vahvistamaan nuorten ja osallistujaorganisaatioiden sitoutumista tähän yhteisöön ja lisäämään Euroopan solidaarisuusjoukkojen yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä edistämään hyödyllisten parhaiden käytäntöjen ja kokemusten jakamista. Kyseisillä toimilla myös lisätään julkisten ja yksityisten toimijoiden tietoisuutta Euroopan solidaarisuusjoukoista ja kerätään osallistujanuorilta ja -organisaatioilta yksityiskohtaista ja mielekästä palautetta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien toteuttamisesta toteuttamisen eri vaiheista . Palautteessa olisi oltava ohjelman tavoitteita koskevia kysymyksiä, jotta tavoitteiden saavuttamista voitaisiin arvioida paremmin . [tark. 22]

(14 a)

Ohjelman onnistuneen täytäntöönpanon varmistaminen edellyttää, että lisätään näkyvyyttä ja tietoisuutta ja edistetään tarjolla olevia rahoitusmahdollisuuksia entisestään tiedotuskampanjoilla, mukaan lukien vuotuinen Euroopan solidaarisuusjoukkojen tiedotuspäivä, ja dynaamisilla viestintäkeinoilla siten, että keskitytään voimakkaasti sosiaaliseen mediaan ja varmistetaan mahdollisimman laaja tietoisuus kohderyhmien, sekä yksityishenkilöiden että organisaatioiden, keskuudessa. [tark. 23]

(15)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä toimien ja muiden Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tarjottavien mahdollisuuksien laadun varmistamiseen ja osallistavuuden tavoitteen saavuttamiseen erityisesti tarjoamalla osallistujille asianmukaista koulutusta verkossa tai sen ulkopuolella , kielitukea, kohtuullinen majoitus, vakuutus, hallinnollista yksinkertaistetut hallintomenettelyt, tukea ja toimen jälkeistä tukea ennen toimea ja sen jälkeen sekä huolehtimalla Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistumisen aikana hankittujen tietojen, taitojen ja osaamisen validoinnista. Vapaaehtoisten Tukitoimia olisi kehitettävä ja tarjottava yhteistyössä nuorisojärjestöjen ja muiden voittoa tavoittelemattomien ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, jotta voidaan hyödyntää niiden asiantuntemusta alalla. Osallistujien ja suunniteltujen edunsaajien turvallisuus on äärimmäisen tärkeää, eikä vapaaehtoisia . Kaikessa toiminnassa olisi noudatettava haitan aiheuttamisen välttämistä koskevaa (”do no harm”) periaatetta. Osallistujia ei pitäisi lähettää operaatioihin, joita suoritetaan kansainvälisten tai muiden aseellisten konfliktien alueella eikä ympäristöihin, jotka ovat ristiriidassa kansainvälisen ihmisoikeusstandardien kanssa. Lapsen etua koskevan periaatteen olisi ohjattava toimia, joissa ollaan suoraan tekemisissä lasten kanssa, ja tällaisten toimien yhteydessä olisi tarvittaessa tehtävä osallistujien taustatarkastuksia tai toteutettava muita toimenpiteitä lasten suojelun varmistamiseksi. [tark. 24]

(15 a)

Lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista koskevien EU:n suuntaviivojen (2017) ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 9 artiklan mukaisesti unionin ja jäsenvaltioiden on edistettävä ja tuettava haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten vammaisten henkilöiden ja lasten, siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöpohjaisiin hoitopalveluihin. Tässä yhteydessä ohjelmalla ei pitäisi tukea toimenpiteitä tai aloitteita, jotka estävät pitämästä kiinni sitoumuksesta luopua laitoshoidosta tai sellaisesta sijoittamisesta, joka olisi haitallista lapsille tai vammaisille henkilöille. [tark. 25]

(15 b)

Unionin yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden periaatteita olisi noudatettava täysimääräisesti kaikissa ohjelman täytäntöönpanon vaiheissa, myös osallistujien ja järjestöjen määrittämisessä ja valinnassa. [tark. 26]

(16)

Jotta voidaan varmistaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien vaikutus osallistujien henkilökohtaiseen, koulutukselliseen, sosiaaliseen , kulttuuriseen , kansalaisuuteen liittyvään ja ammatilliseen kehittymiseen, toimen oppimistuloksina saavutetut tiedot, taidot ja osaaminen olisi yksilöitävä ja dokumentoitava asianmukaisesti kansalliset olosuhteet ja erityispiirteet huomioon ottaen, kuten suositellaan epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20 päivänä joulukuuta 2012 annetussa neuvoston suosituksessa (9). Jotta voidaan varmistaa, että rekisteröityneille ehdokkaille tarjotaan soveltuvaa solidaarisuustoimintaa, solidaarisuustoimien oppimistulosten olisi oltava heidän saatavillaan ennen kuin he tekevät päätöksen osallistumisesta. Siksi olisi tarvittaessa kannustettava käyttämään epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamisen kansallisen ja unionin tason tehokkaita välineitä, kuten Youthpassia ja Europassia. [tark. 27]

(16 a)

Kansallisten toimistojen olisi myös kannustettava nuoria vapaaehtoisia ryhtymään ohjelman lähettiläiksi, jotta he voivat jakaa kokemuksiaan nuorisoverkostojen, oppilaitosten ja työpajojen avulla. Entiset vapaaehtoistyöntekijät tai lähettiläät voisivat myös osallistua tulevien ehdokkaiden koulutukseen. [tark. 28]

(17)

Laatumerkin avulla olisi varmistettava, että osallistujaorganisaatiot noudattavat unionin arvoja, periaatteita ja tavoitteita sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen periaatteita ja vaatimuksia, jotka koskevat niiden oikeuksia ja velvollisuuksia sekä turvallisuusnormeja solidaarisuustoiminnan kaikissa vaiheissa. Laatumerkin saaminen on ennakkoedellytyksenä osallistumiselle, mutta se ei saisi johtaa automaattisesti Euroopan solidaarisuusjoukkojen mukaisen rahoituksen saamiseen. Laatumerkit olisi eriteltävä solidaarisuustoimen lajin mukaan. [tark. 29]

(18)

Kaikkien yhteisöjen, jotka haluavat osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan, olisi saatava laatumerkki, jos sitä koskevat edellytykset täyttyvät. Jotta voitaisiin varmistaa, että osallistujaorganisaatiot noudattavat tosiasiallisesti Euroopan solidaarisuusjoukkojen periaatteita ja vaatimuksia niiden oikeuksien ja velvollisuuksien osalta, olisi otettava käyttöön erillisiä laatumerkkejä vapaaehtoistoimintaan solidaarisuustoimissa, vapaaehtoistoimintaan humanitaarisen avun toimien tukemisessa sekä harjoitteluihin ja työhön, ja niiden olisi myös vaihdeltava osallistuvan organisaation toiminnan perusteella. Euroopan solidaarisuusjoukkoja täytäntöönpanevien elinten olisi pidettävä yllä jatkuvaa menettelyä laatumerkin myöntämiseksi. Myönnetyt laatumerkit olisi arvioitava määräajoin säännöllisesti uudelleen, ja merkki olisi peruutettava, jos toteutettavien tarkastusten yhteydessä käy ilmi, että sen myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Hallinnollinen prosessi olisi karsittava mahdollisimman vähäiseksi, jotta vältetään pienten organisaatioiden lannistaminen. [tark. 30]

(19)

Yhteisöjen, jotka haluavat hakea rahoitusta tarjotakseen toimia Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa, on sitä ennen täytynyt saada ennakkoedellytyksenä oleva laatumerkki. Tämä vaatimus ei koske luonnollisia henkilöitä, jotka hakevat rahoitustukea Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujista koostuvan epävirallisen ryhmän puolesta näiden solidaarisuushankkeita varten.

(19 a)

Yleisenä sääntönä on, että avustushakemukset olisi toimitettava sen maan kansalliselle toimistolle, johon osallistujaorganisaatio on sijoittautunut. Euroopan laajuisten tai kansainvälisten organisaatioiden järjestämiä solidaarisuustoimia, vapaaehtoistiimien unionin tasolla yksilöidyillä ensisijaisilla aloilla toteutettavia solidaarisuustoimia sekä solidaarisuustoimia humanitaarisen avun operaatioiden tukemiseksi EU:n ulkopuolisissa maissa koskevat avustushakemukset olisi toimitettava komission täytäntöönpanopäätöksellä 2013/776/EU  (10) perustetulle koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastolle (EACEA). [tark. 31]

(20)

Osallistujaorganisaatiot voivat hoitaa useita tehtäviä Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa. Vastaanottavan organisaation tehtävää hoitaessaan ne suorittavat osallistujien vastaanottamiseen liittyviä toimenpiteitä, mukaan lukien toimien järjestäminen ja osallistujien opastaminen ja tukeminen solidaarisuustoimen aikana ja palautteen antaminen toimen jälkeen tarpeen mukaan. Tukitehtävää hoitaessaan ne suorittavat toimenpiteitä, jotka liittyvät osallistujien lähettämiseen ja heidän valmentamiseensa ennen lähtöä sekä solidaarisuushankkeen aikana ja sen jälkeen, mukaan lukien koulutus sekä osallistujien ohjaaminen paikallisiin organisaatioihin toimen jälkeen , jotta voidaan lisätä mahdollisuuksia uuteen solidaarisuustoimintaan. Kansallisten toimistojen olisi myös kannustettava vapaaehtoisia ryhtymään ohjelman lähettiläiksi ja jakamaan omia kokemuksiaan nuorisoverkostojen ja oppilaitosten avulla ja edistämään siten ohjelman markkinointia. Kansallisten toimistojen olisi tätä varten tuettava vapaaehtoisia. [tark. 32]

(20 a)

Nuorten solidaarisuustoiminnan tukemiseksi osallistuvien organisaatioiden olisi oltava julkisia tai yksityisiä yhteisöjä tai kansainvälisiä, voittoa tavoittelemattomia tai tavoittelevia järjestöjä, ja niiden joukossa voi olla nuorisojärjestöjä, uskonnollisia yhteisöjä ja hyväntekeväisyysjärjestöjä, tunnustuksettomia humanistisia järjestöjä, kansalaisjärjestöjä tai muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Ohjelmasta olisi rahoitettava ainoastaan voittoa tavoittelematonta osaa osallistujaorganisaatioiden toiminnasta. [tark. 33]

(21)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen hankkeiden määrän kasvattamista olisi helpotettava. Samaan aikaan olisi tarjottava tarkkaa ja jatkuvasti ajantasaista tietoa näistä mahdollisuuksista mahdollisille edunsaajille. Olisi toteutettava erityisiä toimenpiteitä, joilla autetaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen hankkeiden vetäjiä hakemaan avustuksia tai luomaan yhteisvaikutuksia Euroopan rakenne- ja investointirahastojen sekä maahanmuuttoon, turvallisuuteen, oikeusasioihin ja kansalaisuuteen, terveyteen ja kulttuuriin liittyvien ohjelmien tuella. [tark. 34]

(22)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskusten olisi avustettava Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan osallistuvia täytäntöönpanoelimiä, osallistujaorganisaatioita ja osallistujanuoria, jotta voidaan parantaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien toteuttamisen laatua ja tehostaa kyseisten toimien kautta hankitun osaamisen yksilöintiä ja validointia, muun muassa antamalla Youthpass-todistuksia.

(23)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalia olisi kehitettävä jatkuvasti, jotta voidaan varmistaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen hyvä saavutettavuus ja tarjota niin kiinnostuneille henkilöille kuin organisaatioillekin keskitetty asiointipiste, , esteetön ja käyttäjäystävällinen saavutettavuus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102  (11) vaatimusten mukaisesti. Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaali tarjoaa niin kiinnostuneille henkilöille kuin organisaatioillekin keskitetyn asiointipisteen, joka mahdollistaa rekisteröitymisen, profiilien ja tarjottavien mahdollisuuksien määrittämisen ja yhteensovittamisen, verkkotoiminnan ja virtuaalisen yhteydenpidon, verkkokoulutuksen, kielituen ja toimen jälkeisen tuen toimea edeltävän ja toimen jälkeisen tuen, palaute- ja arviointimekanismit sekä muita käytännöllisiä toimintoja, joihin saattaa ilmetä tarvetta myöhemmin. Keskitetyn asiointipisteen etuna on, että se tarjoaa integroidun pääsyn erilaisiin toimintoihin, mutta henkilöillä voi olla fyysisiä, sosiaalisia tai muita esteitä Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaaliin pääsyssä. Tällaisten esteiden poistamiseksi osallistujaorganisaatioiden olisi tarjottava osallistujille tukea rekisteröitymistä varten. [tark. 35]

(24)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalia olisi kehitettävä edelleen ottaen huomioon eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet (12), joissa annetaan ohjeita yhteentoimivien digitaalisten julkisten palvelujen perustamista varten ja joita pannaan täytäntöön jäsenvaltioissa ja muissa Euroopan talousalueen maissa kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden avulla. Niissä annetaan julkishallinnoille 47 konkreettista suositusta, jotka koskevat yhteentoimivuutta koskevien toimien hallinnoinnin parantamista, organisaatioiden välisten suhteiden luomista, digitaalisia päästä päähän -palveluja tukevien prosessien yhdenmukaistamista sekä sen varmistamista, ettei nykyinen tai uusi lainsäädäntö vaaranna yhteentoimivuuteen liittyviä pyrkimyksiä. Lisäksi portaalin olisi oltava direktiivissä (EU) 2016/2102 vahvistettujen vaatimusten mukainen. [tark. 36]

(24 a)

Komission olisi täytäntöönpanon avoimuuden parantamiseksi ja ohjelman vaikuttavuuden lisäämiseksi kuultava säännöllisesti keskeisiä sidosryhmiä, mukaan lukien osallistujaorganisaatiot, ohjelman täytäntöönpanosta. [tark. 37]

(24 b)

Ohjelman asianmukaisen toiminnan ja ohjelman toimien oikea-aikaisen toteuttamisen varmistamiseksi on olennaista, että ohjelman työohjelmissa otetaan käyttöön mekanismeja, joilla taataan, että rekisteröityneille hakijoille esitetään tarjouksia kohtuullisessa ja suhteellisen ennakoitavassa ajassa. Rekisteröityneille hakijoille olisi näin ollen lähetettävä säännöllisesti tietoa ja päivityksiä, jotka koskevat käytettävissä olevia jaksoja ja aktiivisia osallistujaorganisaatioita, jotta heitä kannustetaan osallistumaan ohjelmaan rekisteröintinsä jälkeen, minkä lisäksi heille olisi tarjottava mahdollisuus olla suoraan yhteydessä jäsenvaltioiden ja unionin tason solidaarisuuden alan toimijoihin. [tark. 38]

(25)

Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta [uusi varainhoitoasetus] (13), jäljempänä ”varainhoitoasetus”. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(26)

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (14) ja neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (15) nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (16) nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (17) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(27)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimet on kohdennettu 18–30-vuotiaisiin nuoriin, ja niihin osallistumisen edellytyksenä olisi oltava Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa tehtävä ennakkorekisteröityminen.

(27 a)

Tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevien unionin periaatteiden mukaisesti kaikkia eri elämänaloja ja ikäryhmiä edustavien unionin kansalaisten ja unionissa pitkään asuneiden olisi voitava osallistua aktiivisina kansalaisina. Ottaen huomioon erityiset humanitaariset haasteet EU:n vapaaehtoisapua koskevaan aloitteeseen osallistuvien olisi oltava vähintään 18-vuotiaita, ja he voivat edustaa erilaisia profiileja ja eri sukupolvia, joiden osaaminen on merkityksellistä kyseisten humanitaaristen toimenpiteiden menestyksellisen toteuttamisen kannalta. [tark. 39]

(28)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sen varmistamiseen, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen tukemat toimet ovat kaikkien nuorten, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, saavutettavissa sellaisten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, saavutettavissa, mitä täsmennetään Erasmus+-ohjelmassa kehitetyssä ja sovellettavassa osallisuus- ja monimuotoisuusstrategiassa . Käytössä olisi oltava erityistoimenpiteitä sosiaalisen osallisuuden ja heikossa asemassa olevien nuorten , kuten asianmukaisia solidaarisuustoimien ja yksilöllisen neuvonnan malleja, sosiaalisen osallisuuden ja sellaisten nuorten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumisen edistämiseksi ja sellaisten rajoitteiden huomioon ottamiseksi, jotka johtuvat eräiden maaseutualueiden ja unionin syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden syrjäisestä sijainnista. Tätä varten sellaisten nuorten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, olisi voitava osallistua myös osa-aikaisesti tai omassa asuinmaassaan ja hyötyä muista toimenpiteistä, joilla pyritään helpottamaan heidän osallistumistaan ohjelmaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta osallistua kokopäiväisesti ja muualla kuin asuinmaassaan. Myös osallistujamaiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet Euroopan solidaarisuusjoukkojen asianmukaista toimintaa haittaavien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi. Siihen kuuluu, mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan Schengenin säännöstön ja unionin lainsäädännön soveltamista, sellaisten hallinnollisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista, sekä eurooppalaisen sairaanhoitokortin myöntäminen maiden välisten toimien tapauksessa Euroopan unionin sisällä. [tark. 40]

(28 a)

Erityistä huomiota ja tukea olisi annettava kolmansien maiden vastaanottavien kumppaniorganisaatioiden valmiuksiin ja tarpeeseen juurruttaa vapaaehtoisten toiminta paikalliseen ympäristöön ja helpottaa vapaaehtoisten yhteydenpitoa paikallisten humanitaaristen toimijoiden, vastaanottavien yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. [tark. 41]

(29)

Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja sitä, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027 . Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä. [tark. 42]

(30)

Tässä asetuksessa säädetään vuosia 2021–2027 koskevasta rahoituskehyksestä, joka muodostaa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 kohdassa tarkoitetun ensisijaisen rahoitusohjeen Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa varten Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittaisessa talousarviomenettelyssä (18)’.

(30 a)

Talousarviosta olisi kohdennettava asianmukainen osa jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen levittämiseen ja nuorisoverkostojen kehittämiseen. [tark. 43]

(31)

Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät valitaan sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta on harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä.

(32)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua ohjelmaan Euroopan talousaluetta koskevaan sopimukseen (ETA-sopimukseen) perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Kolmansien maiden olisi voitava osallistua täysimittaisesti ohjelmaan niiden edellytysten mukaisesti, jotka vahvistetaan kunkin kolmannen maan kanssa tehdyssä ohjelmaan osallistumista koskevassa sopimuksessa. Täysimittaiseen osallistumiseen sisältyy myös velvollisuus perustaa kansallinen toimisto ja hallinnoida joitakin ohjelman toimia hajautetulla tasolla. Ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevien yksityishenkilöiden ja yhteisöjen olisi voitava osallistua joihinkin ohjelman toimiin, jotka määritellään työohjelmassa ja komission julkaisemissa ehdotuspyynnöissä.

(33)

Jotta Euroopan solidaarisuusjoukkojen vaikutus olisi mahdollisimman suuri, olisi vahvistettava säännökset, jotka antavat osallistujamaille sekä muille unionin ohjelmille mahdollisuuden asettaa käyttöön lisärahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen sääntöjen mukaisesti.

(34)

Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [MMA:iden assosiaatiota koskevan uuden neuvoston päätöksen] (19) 88 artiklan nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(35)

Ohjelmassa olisi otettava huomioon kyseisten alueiden erityistilanne komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” (20) mukaisesti. Sellaisia toimenpiteitä toteutetaan, joilla pyritään lisäämään syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin toimiin , mukaan lukien julkisuustoimien tehostaminen .. Kyseisiä toimenpiteitä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. [tark. 44]

(36)

Varainhoitoasetuksen mukaan komission olisi hyväksyttävä työohjelmia ja ilmoitettava niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Koska ohjelma pannaan täytäntöön seitsemän vuoden aikana, on tarpeen säätää riittävästä joustavuudesta, jotta ohjelma voi mukautua muuttuvaan todellisuuteen ja solidaarisuustoimien toteuttamisen poliittisiin painopisteisiin. Tässä asetuksessa ei sinällään säädetä yksityiskohtaisesti, miten toimet suunnitellaan, eikä siinä määritetä ennalta poliittisia painopisteitä tai talousarviota koskevia ensisijaisia tavoitteita seitsemän seuraavan vuoden aikana. Sen sijaan toissijaiset politiikkaan liittyvät valinnat ja painopisteet, kuten eri toimilla toteutettavien erityisten aloitteiden yksityiskohdat, olisi määritettävä työohjelmalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046  (21) (varainhoitoasetus) mukaisesti. Työohjelmissa olisi myös vahvistettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden toteuttamiseksi ohjelman yleis- ja erityistavoitteiden mukaisesti, avustusten valinta- ja myöntämisperusteet sekä kaikki muut vaadittavat seikat. Työohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä tarkastelumenettelyä noudattaen delegoidulla säädöksellä. Jotta varmistettaisiin tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan toteutettava valmistelutyönsä aikana asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti . [tark. 45]

(37)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin olisi sisällyttävä sellaisia täsmällisiä, mitattavissa olevia ja realistisia indikaattoreita, joita voidaan mitata ajan myötä pohjaksi ohjelman käytännön vaikutusten arvioinnille.

(38)

Tiedottaminen ohjelman tukemien toimien tarjoamista mahdollisuuksista ja niitä koskeva julkisuus ja tulosten levittäminen olisi varmistettava niin Euroopan tasolla kuin alueellisella, kansallisella ja paikallistasolla. Ohjelmaa olisi markkinoitava dynaamisten viestintäkeinojen avulla ja keskittyen erityisesti sosiaaliseen mediaan, jotta tavoitettaisiin monia mahdollisia ehdokkaita. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota sosiaalisiin yhteisötalouden yrityksiin ja kannustettava niitä tukemaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimia. Tiedotus-, julkisuus- ja tulostenlevitystoimien toteuttamisen olisi oltava ohjelman kaikkien täytäntöönpanoelinten tehtävänä, tarvittaessa muiden keskeisten sidosryhmien avulla , unionin verkkosivujen ja Euroopan solidaarisuusjoukkoihin liittyvien unionin ohjelmien tehtävänä, ja tarvittaessa niihin olisi otettava mukaan muiltakin sidosryhmiltä saatava tuki. . [tark. 46]

(39)

Jotta ohjelman tavoitteet voitaisiin saavuttaa paremmin, komission, jäsenvaltioiden ja kansallisten toimistojen olisi toivottavaa tehdä tehtävä tiivistä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen, yhteisötalouden yritysten, nuorisojärjestöjen , vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen ja solidaarisuustoimien asiantuntemusta omaavien paikallisten sidosryhmien kanssa ja myös vapaaehtoiskeskusten kaltaisten vapaaehtoistoiminnan infrastruktuurin ja tukivirastojen kanssa. [tark. 47]

(40)

Jotta varmistetaan yleisölle suunnatun tiedotuksen tehostuminen ja komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välinen vahvempi yhteisvaikutus, viestintätoimiin tämän asetuksen mukaisesti kohdennetuilla määrärahoilla olisi tuettava esteettömästi myös komission tiedotustoimintaa, joka koskee unionin poliittisia painopisteitä, edellyttäen, että ne liittyvät tämän asetuksen yleiseen tavoitteeseen. [tark. 48]

(41)

Tämän asetuksen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon jo käytössä olevia hallinnointijärjestelyjä. Näin ollen ohjelman täytäntöönpano olisi annettava nykyisten rakenteiden eli komission ja [uuden Erasmus-asetuksen] III luvussa tarkoitettujen toimien hallinnointiin nimettyjen kansallisten toimistojen tehtäväksi. Komission olisi kuultava säännöllisesti keskeisiä sidosryhmiä, mukaan lukien osallistujaorganisaatiot, Euroopan solidaarisuusjoukkojen toteuttamisesta.

(42)

Moitteettoman varainhoidon , kustannusten optimoinnin ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi kaikissa osallistujamaissa kunkin kansallisen viranomaisen olisi nimettävä riippumaton tarkastuselin. Kyseisen riippumattoman tarkastuselimen olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan sama kuin [uuden Erasmus-asetuksen] III luvussa tarkoitettuja toimia varten nimetty elin. [tark. 49]

(43)

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet ohjelman asianmukaista toimintaa haittaavien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi. Siihen kuuluu – mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan unionin lainsäädännön soveltamista – sellaisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista , ja muiden oikeudellisten vaikeuksien, jotka saattaisivat haitata nuorten pääsyä ohjelmaan, ratkaiseminen . Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/801 (22) mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan perustamaan nopeutettuja hyväksyntämenettelyjä. [tark. 50]

(44)

Tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että ohjelman toteuttamisen seurannassa ja arvioinnissa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja asianmukaisella tarkkuustasolla. Tällaiset tiedot olisi toimitettava komissiolle asiaankuuluvien tietosuojasääntöjen mukaisella tavalla.

(45)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (23) mukaisesti. [tark. 51]

(46)

Tuensaajia koskevien vaatimusten yksinkertaistamiseksi olisi mahdollisimman usein käytettävä yksinkertaistettuja avustuksia, joiden muotona on kertakorvaus, yksikkökustannukset tai kiinteämääräinen rahoitus. Ohjelman mukaisten liikkuvuustoimien tukemiseen tarkoitetuissa yksinkertaistetuissa avustuksissa, sellaisina kuin komissio ne määrittää, olisi otettava huomioon isäntämaan oleskelu- ja elinkustannukset. Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava vapauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tällaiset avustukset veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Samaa vapautusta olisi sovellettava julkisiin tai yksityisiin yhteisöihin, jotka myöntävät tällaista rahoitustukea kyseisille henkilöille.

(47)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 (24), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Komissiolle olisi ohjelman tulosindikaattoreiden tarkistamista/täydentämistä varten siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(48)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (25) tunnustetut periaatteet. Tällä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen tai sosioekonomisen taustan perusteella, ja edistämään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan soveltamista. [tark. 52]

(49)

Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja unionin rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(50)

Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli lisätä nuorison ja organisaatioiden osallistumista helposti saavutettaviin, laadukkaisiin solidaarisuustoimiin, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(51)

[Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva asetus] olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

(52)

Jotta voidaan varmistaa ohjelman perusteella annettavan rahoituksen jatkuvuus, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021,