1)

Unioni ja jäsenvaltiot ovat asettaneet tavoitteekseen säätää toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen euron käytössä yhteisenä rahana. Nämä toimenpiteet sisältävät euron suojaamisen rahanväärennykseltä ja siihen liittyviltä petoksilta, ja ne parantavat näin unionin talouden tehokkuutta sekä varmistavat tehokkuuden varmistamiseksi ja julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi . [Tark. 1]

2)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1338/2001 (3) säädetään tietojenvaihdosta, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta ja luodaan siten yhtenäiset puitteet euron suojaamiselle. Kyseisen asetuksen vaikutukset on neuvoston asetuksella (EY) N:o 1339/2001 (4) laajennettu koskemaan jäsenvaltioita, jotka eivät ole ottaneet euroa yhteiseksi rahakseen, samantasoisen suojan varmistamiseksi eurolle koko unionissa.

3)

Toimilla, joiden tavoitteena on edistää tietojen ja henkilöiden vaihtoa, teknistä ja tieteellistä apua ja erikoiskoulutusta, tuetaan merkittävästi unionin yhteisen rahan suojaamista rahanväärennykseltä ja siihen liittyviltä petoksilta, saavutetaan korkeatasoinen ja yhdenmukainen suoja koko unionissa ja osoitetaan samalla, että unioni kykenee torjumaan vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Tällaiset toimet auttavat myös vastaamaan yhteisiin haasteisiin ja käsittelemään yhteyksiä rahanpesuun ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. [Tark. 2]

4)

Euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä perustetulla toimintaohjelmalla lisätään unionin kansalaisten tietoisuutta , kasvatetaan heidän luottamustaan euroon ja parannetaan euron suojaa, etenkin tiedottamalla jatkuvasti ohjelmasta tuettavien toimien tuloksista. [Tark. 3]

4 a)

Euron suojaaminen rahanväärennykseltä on turvallisen ja kilpailukykyisen unionin talouden keskeinen osatekijä ja liittyy suoraan unionin tavoitteeseen parantaa talous- ja rahaliiton toimivuutta. [Tark. 4]

5)

Tällaisille toimille tähän mennessä annettu tuki, joka perustuu neuvoston päätöksiin 2001/923/EY (5) ja 2001/924/EY (6), joita on myöhemmin muutettu ja joiden voimassaoloa on jatkettu ja soveltamisalaa laajennettu neuvoston päätöksillä 2006/75/EY (7), 2006/76/EY (8), 2006/849/EY (9) ja 2006/850/EY (10), ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 331/2014 (11), on antanut unionille ja jäsenvaltioille mahdollisuuden tehostaa toimiaan, joilla euroa suojataan rahanväärennykseltä. Euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä perustetun ohjelman, jäljempänä ”Perikles-ohjelma”, tavoitteet on saavutettu kausilla 2002–2006, 2007–2013 ja vuodesta 2014 vuoteen 2017 (12).

6)

Tavanomaisesta menettelystä poiketen ohjelmasta ei tehty erillistä vaikutustenarviointia. Tämä selittyy osaksi sillä, että komissio teetti vuonna 2017 ohjelmasta väliarvioinnin, johon liittyi riippumattoman toimeksisaajan kertomus  (13) . Vaikka kertomuksessa suhtaudutaan yleisesti myönteisesti ohjelmaan, siinä ilmaistaan huolestuneisuus ohjelmaan kuuluviin toimiin osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten määrän rajallisuudesta ja ohjelman tulosten mittaamisessa käytettyjen keskeisten tulosindikaattorien laadusta. Komissio tuli Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille ja neuvostolle Perikles 2020 -ohjelman väliarvioinnista antamassaan tiedonannossa ja yksiköidensä valmisteluasiakirjan muodossa esittämässään ennakkoarvioinnissa (COM(2018)0369) komissio tuli siihen tulokseen, että Perikles 2020 -ohjelman ohjelman jatkamista edelleen vuoden 2020 jälkeen olisi tuettava sen EU:lle unionille tuoman lisäarvon, sen pitkän aikavälin vaikutusten , toimien kestävyyden ja kestävyyden sen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan antaman panoksen vuoksi. [Tark. 5]

7)

Väliarviointiin sisältyvä neuvo oli, että Perikles 2020 -ohjelmasta rahoitettuja toimia olisi jatkettava ottaen huomioon mahdollisuudet käsitellen tarvetta yksinkertaistaa hakemusten jättämistä, kannustaa edunsaajien eriyttämiseen ja kannustaa eri maiden toimivaltaisia viranomaisia osallistumaan ohjelman toimiin mahdollisimman aktiivisesti , keskittyä jatkossakin uusiin ja jatkuviin väärentämisuhkiin ja virtaviivaistaa keskeisiä tulosindikaattoreita. [Tark. 6]

7 a)

Kolmansissa maissa on havaittu väärentämiskeskuksia, ja euron väärentämisellä on laajeneva kansainvälinen ulottuvuus. Sen vuoksi kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten valmiuksien kehittämiseen ja koulutukseen liittyvää toimintaa olisi pidettävä olennaisena unionin yhteisen rahan tehokkaan suojelun kannalta, ja siihen olisi edelleen kannustettava ohjelman puitteissa. [Tark. 7]

8)

Siksi olisi hyväksyttävä uusi ohjelma kaudelle 2021–2027, jäljempänä ”Perikles IV”. Olisi varmistettava, että Perikles IV -ohjelma on johdonmukainen muiden asian kannalta merkityksellisten ohjelmien ja toimien kanssa ja täydentää niitä. Tämän vuoksi komission olisi Perikles IV -ohjelman soveltamiseksi kuultava asetuksessa (EY) N:o 1338/2001 tarkoitetussa komiteassa kaikkia euron suojaamisesta päävastuussa olevia toimijoita, ja erityisesti jäsenvaltioiden nimeämiä toimivaltaisia kansallisia viranomaisia, Euroopan keskuspankkia ja Europolia, euron suojaamistarpeiden arvioimiseksi varsinkin tietojenvaihdon, avunannon ja koulutuksen alalla. Lisäksi komission olisi ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä hyödynnettävä Euroopan keskuspankin laajaa kokemusta, joka liittyy väärennettyjä euroseteleitä koskevan koulutuksen järjestämiseen ja tietojen toimittamiseen. [Tark. 8]

9)

Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia varainhoitosääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 322 artiklan perusteella. Näistä säännöistä säädetään varainhoitoasetuksessa, ja niissä määritetään erityisesti menettely talousarvion laatimiselle ja sen toteuttamiselle käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan perusteella annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista silloin kun oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

10)

Tässä asetuksessa noudatetaan lisäarvoa ja suhteellisuutta koskevia periaatteita. Perikles IV -ohjelmalla olisi helpotettava jäsenvaltioiden keskinäistä sekä komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, jotta ne voivat suojata euroa rahanväärennykseltä, tämän vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuksiin, ja käyttämällä resursseja tehokkaammin kuin kansallisella tasolla olisi mahdollista. Unionin tason toimet ovat tarpeellisia ja oikeutettuja, koska niillä autetaan selkeästi jäsenvaltioiden yhteisiä pyrkimyksiä suojata euroa ja rohkaistaan käyttämään unionin yhteisiä rakenteita toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön ja oikea-aikaisen ja kattavan tietojenvaihdon lisäämiseksi. [Tark. 9]

11)

Perikles IV -ohjelmaa olisi toteutettava [viittaus vuoden 2020 jälkeiseen monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen neuvoston asetus (EU, Euratom) …/2018] säädetyn monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti.

12)

Jotta voidaan varmistaa Perikles IV -ohjelman yhdenmukainen toteutus, Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 10 artiklassa tarkoitettuja työohjelmia ja 12 artiklassa ja liitteessä tarkoitettuja indikaattoreita . Komission olisi hyväksyttävä vuotuiset työohjelmat, joissa määritetään painopisteet, talousarviovarojen jakautuminen ja arviointiperusteet toimille myönnettäviä avustuksia varten. Asianmukaisesti perustellut poikkeustapaukset, joissa on tarpeen korottaa yhteisrahoituksen osuutta jäsenvaltioiden taloudellisen joustovaran lisäämiseksi, jotta ne voivat toteuttaa ja saattaa päätökseen hankkeita euron suojaamiseksi ja turvaamiseksi tyydyttävällä tavalla, olisi sisällytettävä vuotuisiin työohjelmiin. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa  (14) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [Tark. 10]

13)

Tässä asetuksessa vahvistetaan Perikles IV -ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [viittaus päivitettävä tarvittaessa uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti: talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 kohdan mukaisesti].

14)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (15), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (16) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (17) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (18) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi sekä myönnettävä komissiolle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF), Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet.

15)

Komission olisi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle väliarviointikertomus Perikles IV -ohjelman toteuttamisesta ja lopullinen arviointikertomus sen tavoitteiden saavuttamisesta.

16)

Sen vuoksi asetus (EU) N:o 331/2014 olisi kumottava.

17)

On asianmukaista varmistaa joustava ja keskeytyksetön siirtyminen Perikles 2020 -ohjelman ja Perikles IV -ohjelman välillä sekä yhdenmukaistaa Perikles IV -ohjelman kesto [vuoden 2020 jälkeisen monivuotista rahoituskehystä koskevan] neuvoston asetuksen (EU, Euratom) …/… kanssa. Tästä syystä Perikles IV -ohjelmaa olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021,