Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52018AR3594

    Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto”

    COR 2018/03594

    EUVL C 86, 7.3.2019, p. 115–136 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    7.3.2019   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 86/115

    Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto”

    (2019/C 86/08)

    Esittelijä:

    Michiel RIJSBERMAN (NL, ALDE), Flevolandin lääninvaltuuston johtokunnan jäsen

    Viiteasiakirja:

    Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta

    COM(2018) 372 final

    I.   MUUTOSEHDOTUKSET

    Muutosehdotus 1

    Johdanto-osan 5 kappale

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus”, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, saastuttaja maksaa -periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia.

    Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus”, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari . Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. Jäsenvaltioiden ja komission olisi tunnustettava kulttuurin suuri merkitys Euroopan sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ottaen huomioon Unescon antama kulttuurin monimuotoisuutta koskeva yleismaailmallinen julistus sekä rooli, joka kulttuurilla ja luovilla aloilla voi olla yhteiskunnan jännitteiden liennyttämisessä.

     

    EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon erityisesti Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevia unionin sitoumuksia ja Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamia kestävän kehityksen tavoitteita vastaavasti kestävä kehitys, saastuttaja maksaa -periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia.

    Perustelu

    —

    Muutosehdotus 2

    Uusi kappale johdanto-osan 5 kappaleen jälkeen

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

     

    Jäsenvaltioiden olisi pidätyttävä lisäämästä sääntöjä, jotka tekevät EAKR:n ja koheesiorahaston käytöstä tuensaajille hankalampaa.

    Muutosehdotus 3

    Johdanto-osan 14 kappale

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, rahastoista edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. EAKR:stä tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EAKR:n kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 30 prosenttia. Koheesiorahastosta tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista koheesiorahaston kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 37 prosenttia.

    Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, rahastoista edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. EAKR:stä tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EAKR:n kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 30 prosenttia. Koheesiorahastosta tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista koheesiorahaston kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 37 prosenttia.

     

    Näitä prosenttiosuuksia tulee noudattaa koko ohjelmakauden ajan.

    Asiaan liittyvät toimet yksilöidään näin ollen rahastojen valmistelun ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä. Kyseiset toimet ja niiden toteuttamista varten varatut määrärahat tulee sisällyttää jäsenvaltioiden yhdennettyihin energia- ja ilmastosuunnitelmiin asetuksen (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteen IV mukaisesti sekä liittää toimenpideohjelmiin.

    Perustelu

    Pariisin sopimuksen mukaisten tavoitteiden saavuttaminen on unionille suuri haaste. AK on asettanut aiemmissa lausunnoissaan erittäin kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja toteaa, että EAKR ja koheesiorahasto ovat EU:n talousarvion tärkeimmät rahoitusvälineet, joilla edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista. EU on sitoutunut Pariisin tavoitteisiin. Koska eri politiikkatavoitteiden määrärahojen joustavuus johtaa siihen, että ennakointi on mahdotonta, koheesiopolitiikan ”horisontaalisiin mahdollistaviin edellytyksiin” olisi sisällytettävä vaatimus siitä, että jäsenvaltioiden on täytettävä Pariisin sopimuksen mukaisista tavoitteista johtuvat velvollisuutensa yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan. Niitä olisi ainakin seurattava tarkasti koko ohjelmakauden ajan, jotta voidaan olla varmoja siitä, että ilmastotavoitteiden edistäminen on edelleen oikeilla raiteilla.

    Muutosehdotus 4

    Uusi kappale johdanto-osan 14 kappaleen jälkeen

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

     

    EAKR:n suoraa tukea valtiotasoa alemmille hallintotasoille olisi lisättävä siten, että tarjotaan tehostetusti rahoitusta ja räätälöityjä välineitä aluekehitystä varten ja edistetään näin Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa kentällä.

    Perustelu

    Johdanto-osan kappaleissa mainitaan vain ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät YK:n vahvistamat kestävän kehityksen tavoitteet. Muutosehdotuksella varmistetaan parempi johdonmukaisuus EU:n neuvoston päätelmien ”Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistaminen: EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een” kanssa siltä osin, että tavoitteeksi asetetaan kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon tehostaminen kentällä.

    Muutosehdotus 5

    Johdanto-osan 17 kappale

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    EAKR:n olisi myötävaikutettava keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa ja alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen, mukaan lukien niiden alueiden tukeminen, joiden on vaikea noudattaa hiilestä irtautumista koskevia sitoumuksia. EAKR:stä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu tuki olisi näin ollen keskitettävä unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen takia EAKR:n tuki olisi keskitettävä toimintapoliittisiin tavoitteisiin ”älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia” ja ”vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia”. Tämä temaattinen keskittäminen olisi toteutettava kansallisella tasolla samalla kun mahdollistetaan jousto yksittäisten ohjelmien tasolla sekä niiden kolmen ryhmän välillä, jotka jäsenvaltioista muodostetaan niiden bruttokansantulon perusteella. Lisäksi menetelmät, joiden mukaisesti jäsenvaltiot ryhmitellään, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne.

    EAKR:n olisi myötävaikutettava keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa ja alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen, mukaan lukien niiden alueiden tukeminen, joiden on vaikea noudattaa hiilestä irtautumista koskevia sitoumuksia. EAKR:stä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu tuki olisi näin ollen keskitettävä unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen takia EAKR:n tuki olisi keskitettävä toimintapoliittisiin tavoitteisiin ”älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia” ja ”vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia”. Tämä temaattinen keskittäminen olisi toteutettava alueiden tasolla samalla kun mahdollistetaan jousto yksittäisten ohjelmien tasolla sekä niiden kolmen alueluokan välillä, jotka muodostetaan alueellisen bruttokansantuotteen perusteella. Jäsenvaltiot voivat alueiden välisen jouston helpottamiseksi pyytää asianomaisten alueiden niin toivoessa, että temaattiseen keskittämiseen liittyvät laskelmat tehdään alueiden yhdistelmän perusteella. Lisäksi menetelmät, joiden mukaisesti alueet ryhmitellään, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne.

    Perustelu

    Muutosehdotuksella pyritään saattamaan johdanto-osan 17 kappale temaattista keskittämistä käsittelevää 3 artiklaa koskevan muutosehdotuksen 7 mukaiseksi.

    Suurin osa alueellisista sidosryhmistä (AK, AER, CPMR, CEMR) mainitsi varojen jakamiseen ehdotetun keskitetyn menetelmän yhtenä huolestuttavana seikkana. Temaattista keskittämistä koskevien kansallisten sääntöjen mukaan esimerkiksi nk. siirtymäalueet eli alueet, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 75 prosenttia ja alle 100 prosenttia EU:n keskiarvosta (”ryhmä 2”), voisivat joutua virheellisesti ankarampien sääntöjen alaisuuteen, jos ne sattuvat sijaitsemaan jäsenvaltiossa, jonka bruttokansantulosuhde on vähintään 100 prosenttia EU:n keskiarvosta (”ryhmä 1”).

    Tämä on vastoin koheesiopolitiikan paikkakohtaista lähestymistapaa ja aiottua joustavuutta, mikä kääntää ehdotuksen tarkoitustaan vastaan. AK ehdottaa siksi palaamista nykyiseen alueelliseen varojen jakamismenetelmään, mutta kuitenkin niin, että temaattista keskittämistä voidaan säännellä joustavasti alueiden kyvyn ja tarpeiden mukaan.

    Muutosehdotus 6

    Johdanto-osan 18 kappale

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Jotta tuki voidaan keskittää unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, on lisäksi asianmukaista, että temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia noudatetaan koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun on kyse varojen siirroista ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä.

    Jotta tuki voidaan keskittää unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, on lisäksi 174 artiklassa asetetut sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteet huomioon ottaen asianmukaista, että temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia noudatetaan koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun on kyse varojen siirroista ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä.

    Muutosehdotus 7

    2 artikla

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   Asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 1 kohdassa] esitettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisesti EAKR:stä tuetaan seuraavia erityistavoitteita:

    1.   Asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 1 kohdassa] esitettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisesti EAKR:stä tuetaan seuraavia erityistavoitteita:

    a)

    älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia (toimintapoliittinen tavoite 1); tähän tavoitteeseen päästään

    a)

    älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia (toimintapoliittinen tavoite 1); tähän tavoitteeseen päästään

     

    i)

    parantamalla tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa;

     

    i)

    parantamalla tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa;

     

    ii)

    hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi;

     

    ii)

    hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi;

     

    iii)

    parantamalla pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä;

     

    iii)

    parantamalla pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä;

     

    iv)

    kehittämällä taitoja älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten;

     

    iv)

    kehittämällä taitoja ja tukitoimia älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten;

    b)

    vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia (toimintapoliittinen tavoite 2); tähän tavoitteeseen päästään

    b)

    vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä sekä kestävää kaupunkiliikennettä , vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia (toimintapoliittinen tavoite 2); tähän tavoitteeseen päästään

     

    i)

    edistämällä energiatehokkuustoimenpiteitä:

     

    i)

    edistämällä energiatehokkuustoimenpiteitä ottaen huomioon, että energiaköyhyys ei saisi lisääntyä ;

     

    ii)

    edistämällä uusiutuvaa energiaa;

     

    ii)

    edistämällä uusiutuvaa energiaa;

     

    iii)

    kehittämällä älykkäitä energiajärjestelmiä ja -verkkoja ja älykästä energian varastointia paikallistasolla;

     

    iii)

    kehittämällä älykkäitä energiajärjestelmiä ja -verkkoja ja älykästä energian varastointia paikallistasolla;

     

    iv)

    edistämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ehkäisemistä sekä katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta ;

     

    iv)

    edistämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ehkäisemistä , mukaan luettuna maanjäristystuhojen ennaltaehkäisy, sekä valmiutta selvitä katastrofeista ja äärimmäisistä sääilmiöistä ;

     

    v)

    edistämällä kestävää vesienhoitoa;

     

    v)

    edistämällä kestävää vesienhoitoa;

     

    vi)

    edistämällä siirtymistä kiertotalouteen;

     

    vi)

    edistämällä siirtymistä kiertotalouteen;

     

    vii)

    edistämällä biologista monimuotoisuutta ja vihreää infrastruktuuria kaupunkiympäristössä ja vähentämällä saastumista;

     

    vii)

    edistämällä biologista monimuotoisuutta ja vihreää infrastruktuuria kaupunki - ja maaseutu ympäristössä ja vähentämällä saastumista;

     

     

    viii)

    edistämällä kestävää kaupunkiliikennettä;

    c)

    yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä (toimintapoliittinen tavoite 3); tähän tavoitteeseen päästään

    c)

    yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä (toimintapoliittinen tavoite 3); tähän tavoitteeseen päästään

     

    i)

    parantamalla digitaalisia yhteyksiä;

     

    i)

    parantamalla digitaalisia yhteyksiä;

     

    ii)

    kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä, turvallista ja intermodaalista Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T);

     

    ii)

    kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä, turvallista ja intermodaalista Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T);

     

    iii)

    kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä ja intermodaalista kansallista, alueellista ja paikallista liikkuvuutta, mukaan lukien yhteyksien parantamista TEN-T-verkon ja rajatylittävän liikkuvuuden osalta;

     

    iii)

    kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä ja intermodaalista kansallista, alueellista ja paikallista liikkuvuutta, mukaan lukien pyöräilyä ja yhteyksien parantamista TEN-T-verkon ja rajatylittävän liikkuvuuden osalta;

     

    iv)

    edistämällä kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä;

     

    d)

    sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (toimintapoliittinen tavoite 4); tähän tavoitteeseen päästään

    d)

    sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (toimintapoliittinen tavoite 4); tähän tavoitteeseen päästään

     

    i)

    tehostamalla työmarkkinoita ja parantamalla laadukkaiden työpaikkojen saatavuutta sosiaalisen innovoinnin ja infrastruktuurin kehittämisen avulla;

     

    i)

    tehostamalla työmarkkinoita ja parantamalla laadukkaiden työpaikkojen saatavuutta sosiaalisen innovoinnin ja infrastruktuurin kehittämisen avulla;

     

    ii)

    helpottamalla pääsyä osallistaviin ja laadukkaisiin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviin palveluihin kehittämällä infrastruktuuria;

     

    ii)

    helpottamalla pääsyä osallistaviin ja laadukkaisiin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviin palveluihin kehittämällä infrastruktuuria;

     

    iii)

    parantamalla syrjäytyneiden yhteisöjen, maahanmuuttajien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomista integrointia yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, kautta;

     

    iii)

    parantamalla syrjäytyneiden yhteisöjen, maahanmuuttajien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomista integrointia yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, kautta;

     

    iv)

    varmistamalla tasavertainen pääsy terveydenhuoltoon kehittämällä infrastruktuuria , mukaan lukien perusterveydenhuoltoa;

     

    iv)

    varmistamalla tasavertainen pääsy terveydenhuoltoon kehittämällä terveydenhuoltoresursseja , mukaan lukien perusterveydenhuoltoa;

     

     

    v)

    tukemalla heikossa ja väestörakenteen ja maantieteellisten seikkojen takia haasteellisessa asemassa olevia kaupunki- ja maaseutualueiden yhteisöjä niiden fyysisen ja sosiaalisen toimintaympäristön ja talouden elvyttämistä varten;

    e)

    lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita (toimintapoliittinen tavoite 5); tähän tavoitteeseen päästään

    e)

    lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita (toimintapoliittinen tavoite 5); tähän tavoitteeseen päästään

     

    i)

    edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta kaupunkialueilla;

     

    i)

    edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuria ja sen osana kulttuuriperintöä sekä turvallisuutta kaupunkialueilla , mukaan lukien toiminnalliset kaupunkialueet ;

     

    ii)

    edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta, mukaan lukien maaseutu- ja rannikkoalueilla, myös paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden avulla.

     

    ii)

    edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta, mukaan lukien maaseutu- ja vuoristoalueilla, harvaan asutuilla alueilla, saarilla ja rannikkoalueilla , syrjäisimmillä alueilla sekä muun tyyppisillä alueilla , joihin kohdennetaan myös paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita ;

     

     

    iii)

    tukemalla paikallis- ja aluehallinnon valmiuksien lisäämistä tarjoamalla räätälöityjä aluekehityksen välineitä ja edistämällä täytäntöönpanoa kentällä, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saadaan siirrettyä paikallistasolle;

    iv)

    tukemalla yhdennettyä alueellista kehitystä liikenne- ja televiestintäinfrastruktuurin parantamiseksi, (myös sukupolvien välisen) digitaalisen kuilun umpeenkuromiseksi sekä julkisten palvelujen (myös verkko-oppimispalvelujen ja sähköisten terveydenhuoltopalvelujen) parantamiseksi sellaisilla alueilla, joiden kohdalla ikääntymiskehitystä, maaseutumaisuutta ja väestökatoa kuvaavat suhdeluvut ovat korkeita.

    2.   Koheesiorahastosta tuetaan toimintapoliittista tavoitetta 2 sekä 1 kohdan c alakohdan ii, iii ja iv alakohdassa esitettyjä toimintapoliittisen tavoitteen 3 erityistavoitteita.

    2.   Koheesiorahastosta tuetaan toimintapoliittista tavoitetta 2 sekä 1 kohdan c alakohdan ii, iii ja iv alakohdassa esitettyjä toimintapoliittisen tavoitteen 3 erityistavoitteita.

    3.   Edellä 1 kohdassa esitettyjen erityistavoitteiden osalta voidaan EAKR:stä tai koheesiorahastosta tukea tapauksen mukaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen sisältyviä toimintoja, jos niillä

    3.   Edellä 1 kohdassa esitettyjen erityistavoitteiden osalta voidaan EAKR:stä tai koheesiorahastosta tukea tapauksen mukaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen sisältyviä toimintoja, jos niillä

    a)

    parannetaan ohjelmista vastaavien viranomaisten ja rahastojen täytäntöönpanoon liittyvien elinten valmiuksia tai

    a)

    parannetaan ohjelmista vastaavien viranomaisten ja rahastojen täytäntöönpanoon liittyvien elinten valmiuksia;

     

     

    i)

    valmiuksien kehittämiseen, jonka tavoitteena on julkishallinnon nykyaikaistaminen, voidaan saada lisärahoitusta asetuksella (EU) 2018/xxx perustetusta uudistusten tukiohjelmasta [uudistusten tukiohjelma];

    ii)

    valmiuksien kehittämiseen voidaan saada lisää yhteisrahoitusta asetuksen (EU) 2018/xxx [maaseuturahasto] nojalla, ja se voidaan toteuttaa yhdessä eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston kanssa, erityisesti kun on kyse kaupunki- ja maaseutualueiden välisistä yhteyksistä ja hankkeista, joilla edistetään kaupunkialueiden ja toiminnallisten alueiden kehitystä;

    b)

    tehostetaan yhteistyötä sekä jäsenvaltiossa että sen ulkopuolella olevien kumppanien kanssa.

    b)

    tehostetaan yhteistyötä sekä jäsenvaltiossa että sen ulkopuolella olevien kumppanien kanssa.

    Edellä b alakohdassa tarkoitettuun yhteistyöhön sisältyy yhteistyö seuraavia alueita edustavien kumppaneiden kanssa: valtioiden rajat ylittävät alueet, toisistaan erillään sijaitsevat alueet tai sellaisella alueella sijaitsevat alueet, jota varten on laadittu makroalue- tai merialuestrategia, tai niiden yhdistelmä.

    Edellä b alakohdassa tarkoitettuun yhteistyöhön sisältyy yhteistyö seuraavia alueita edustavien kumppaneiden kanssa: valtioiden rajat ylittävät alueet, toisistaan erillään sijaitsevat alueet tai sellaisella alueella sijaitsevat alueet, jota varten on laadittu makroalue- tai merialuestrategia, tai niiden yhdistelmä.

    Perustelu

    ERI-rahastoista on viime vuosina tuettu pienimuotoisen infrastruktuurin rakentamista ”virkistyspalveluja” varten, tavoitteena edistää sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä maaseutu- ja kaupunkialueilla. Myös tulevassa EAKR-asetuksessa pitäisi lisäksi viitata selvästi tarpeeseen investoida fyysisiin perusrakenteisiin, kuten urheilu- ja liikuntapaikkoihin, jotka edesauttavat heikossa asemassa olevien yhteisöjen elpymistä.

    Toimintapoliittisessa tavoitteessa 5 olisi lisäksi laajennettava alueellista kohdistamista siten, että kohteena ovat kaikentyyppiset alueet (myös aluetasoa pienemmät yksiköt ja toiminnalliset alueet) ja kaikki sellaiset alueet, joilla on maantieteellisiä erityispiirteitä.

    Toisaalta EAKR:n suoraa tukea valtiotasoa alemmille hallintotasoille olisi lisättävä siten, että tarjotaan tehostetusti rahoitusta ja räätälöityjä välineitä aluekehitystä varten ja edistetään näin kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa kentällä. Tässä on otettava huomioon, että kestävän kehityksen tavoitteiden siirtäminen paikallistasolle on poliittinen prosessi, jonka yhteydessä tulee antaa valtiota alemmille hallintotasoille mahdollisuuksia toimia. Tätä varten olisi tuettava kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien paikallishallinnon valmiuksien kehittämistä EAKR:n toimintapoliittisen tavoitteen 5 teknisen avun määrärahoista.

    Muutosehdotus 8

    Uusi artikla 2 artiklan jälkeen

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

     

    Asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [6] artiklan mukaisesti kunkin jäsenvaltion on varmistettava toimivaltaisten paikallis- ja alueviranomaisten asianmukainen osallistuminen kumppanuussopimusten valmisteluun sekä EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavien ohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin.

    Perustelu

    Kumppanuusperiaatteeseen ja monitasoiseen hallintoon on tärkeää kiinnittää huomiota ja niiden noudattaminen on tärkeää taata kaikilla koheesiopolitiikan piiriin kuuluvilla toimintapolitiikan aloilla, etenkin koska paikalliset ja alueelliset sidosryhmät ovat ilmaisseet huolensa koheesiopolitiikan keskittämisestä.

    Muutosehdotuksen tavoitteena on vahvistaa kumppanuusperiaatetta sisällyttämällä se EAKR- ja koheesiorahastoasetukseen ja saattamalla asetus tältä osin johdonmukaiseksi asetuksen (EU) 2018/xxx [ESR+] [8] artiklan sekä asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [6] artiklan kanssa.

    Muutosehdotus 9

    3 artikla

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa toteutettavien ohjelmien osalta EAKR:stä osoitettavat kokonaisresurssit on kussakin jäsenvaltiossa keskitettävä kansallisella tasolla 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

    1.   Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa toteutettavien ohjelmien osalta EAKR:stä osoitettavat kokonaisresurssit on kussakin jäsenvaltiossa keskitettävä alueiden tasolla asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 102 artiklan 2 kohdan mukaisesti siten kuin seuraavassa esitetään:

     

    a)

    kehittyneemmillä alueilla on osoitettava vähintään 85 prosenttia kaikista EAKR:n kansallisen tason varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1 ja 2 liittyvään tekniseen apuun ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;

     

    b)

    siirtymäalueilla on osoitettava vähintään 45 prosenttia kaikista EAKR:n kansallisen tason varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;

     

    c)

    vähemmän kehittyneillä alueilla on osoitettava vähintään 35 prosenttia kaikista EAKR:n kansallisen tason varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2.

    2.    Kun on kyse tuen temaattisesta keskittämisestä syrjäisimpiä alueita käsittävissä jäsenvaltioissa, on erotettava toisistaan ne EAKR:n resurssit, jotka osoitetaan erikseen syrjäisimpiä alueita koskeville ohjelmille, ja kaikille muille alueille osoitetut resurssit .

    2.   Kun on kyse Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvista syrjäisimpiä alueita koskevista ohjelmista, kyseisten alueiden katsotaan olevan vähemmän kehittyneitä alueita .

    3.     Jäsenvaltiot luokitellaan bruttokansantulosuhteen perusteella seuraavasti:

    3.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia on noudatettava koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun EAKR:n määrärahoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä sekä asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [14] artiklan mukaisessa väliarvioinnissa.

    a)

    jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 100 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ”ryhmä 1”;

    b)

    jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 75 prosenttia ja alle 100 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ”ryhmä 2”;

    c)

    jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ”ryhmä 3”.

     

    Tätä artiklaa sovellettaessa bruttokansantulosuhteella tarkoitetaan ostovoimastandardina ilmaistun, vuosia 2014–2016 koskevien unionin lukujen perusteella asukasta kohti lasketun jäsenvaltion bruttokansantulon suhdetta ostovoimastandardina ilmaistun, asukasta kohti lasketun 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulon keskiarvoon samalla viitekaudella.

    Kun on kyse Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvista syrjäisimpiä alueita koskevista ohjelmista, ne luokitellaan ryhmään 3 .

     

    4.     Jäsenvaltioiden on noudatettava seuraavia temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia:

    4.    Jos EAKR:stä tietyn ohjelman toimintapoliittiselle tavoitteelle 1 tai 2 tai niille kummallekin osoitettua rahoitusta vähennetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [99] artiklassa tarkoitetun sitoumusten vapauttamisen jälkeen tai komission saman asetuksen [98] artiklan mukaisesti tekemien rahoitusoikaisujen takia, edellä 2 kohdassa esitettyjen temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten noudattamista ei arvioida uudelleen.

    a)

    ryhmän 1 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 85 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1 ja 2 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 60 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1;

    b)

    ryhmän 2 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 45 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;

    c)

    ryhmän 3 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 35 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2.

    4.a     Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltiot voivat asianomaisia alueita kuultuaan pyytää temaattisen keskittämisen raja-arvon madaltamista alueryhmien tasolla enintään 10 prosentilla.

    5.    Edellä 4 kohdassa tarkoitettuja temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia on noudatettava koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun EAKR:n määrärahoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä sekä asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [14] artiklan mukaisessa väliarvioinnissa.

     

    6.    Jos EAKR:stä tietyn ohjelman toimintapoliittiselle tavoitteelle 1 tai 2 tai niille kummallekin osoitettua rahoitusta vähennetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [99] artiklassa tarkoitetun sitoumusten vapauttamisen jälkeen tai komission saman asetuksen [98] artiklan mukaisesti tekemien rahoitusoikaisujen takia, edellä 4 kohdassa esitettyjen temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten noudattamista ei arvioida uudelleen.

     

    Perustelu

    1.

    Suurin osa alueellisista sidosryhmistä (AK, AER, CPMR, CEMR) mainitsi varojen keskitetyn jakamismenetelmän yhtenä huolestuttavana seikkana. Tällainen menetelmä on vastoin koheesiopolitiikan paikkakohtaista lähestymistapaa.

    2.

    Syrjäisimpien alueiden olisi katsottava olevan vähemmän kehittyneitä alueita, sillä niillä on ratkaisua vaativia erityisongelmia.

    3.

    Temaattisen keskittämisen järjestelmässä olisi oltava joustomahdollisuuksia maa- ja aluekohtaisten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi, jotta samaan ryhmään kuuluvat eurooppalaiset alueet eivät joudu keskittämään varoja eri tavalla isäntäjäsenvaltionsa bruttokansantulon takia.

    Muutosehdotus 10

    4 artikla

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   EAKR:stä tuetaan seuraavia:

    1.   EAKR:stä tuetaan seuraavia:

    a)

    infrastruktuuri-investoinnit;

    a)

    infrastruktuuri-investoinnit;

    b)

    investoinnit palvelujen saantiin;

    b)

    investoinnit palvelujen saantiin;

    c)

    tuotannolliset investoinnit pk-yrityksiin;

    c)

    tuotannolliset investoinnit pk-yrityksiin;

    d)

    laitteet, ohjelmistot ja aineettomat hyödykkeet;

    d)

    laitteet, ohjelmistot ja aineettomat hyödykkeet;

    e)

    tiedotus, viestintä, tutkimukset, verkostoituminen, yhteistyö, kokemusten vaihto ja toiminta, johon liittyy klustereita;

    e)

    tiedotus, viestintä, tutkimukset, verkostoituminen, yhteistyö, kokemusten vaihto ja toiminta, johon liittyy klustereita;

    f)

    tekninen apu.

    f)

    tekninen apu.

    Lisäksi tuotannollisia investointeja muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin voidaan tukea, jos niihin liittyy yhteistyötä pk-yritysten kanssa 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti tuettavien tutkimus- ja innovointitoimintojen yhteydessä.

    Tuotannollisia investointeja muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin voidaan tukea 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti tuettavien tutkimus- ja innovointitoimintojen yhteydessä tai sellaisen liiketoimintainfrastruktuurin osalta, joka hyödyttää pk-yrityksiä .

    Edellä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa esitetyn, toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 kuuluvan erityistavoitteen edistämiseksi EAKR:stä tuetaan myös koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvää toimintaa.

    Edellä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa esitetyn, toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 kuuluvan erityistavoitteen edistämiseksi EAKR:stä tuetaan myös koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvää toimintaa.

    2.   Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen (Interreg) puitteissa EAKR:stä voidaan tukea myös seuraavia:

    2.   Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen (Interreg) puitteissa EAKR:stä voidaan tukea myös seuraavia:

    a)

    välineiden ja henkilöresurssien jakaminen;

    a)

    välineiden ja henkilöresurssien sekä kaikenlaisen infrastruktuurin jakaminen rajojen yli kaikilla alueilla ;

    b)

    pehmeät investoinnit ja muu toiminta, joka liittyy Euroopan sosiaalirahasto plussasta, sellaisena kuin se esitetään asetuksessa (EU) 2018/xxxx [uusi ESR+], tuettavaan toimintapoliittiseen tavoitteeseen 4.

    b)

    pehmeät investoinnit ja muu toiminta, joka liittyy Euroopan sosiaalirahasto plussasta, sellaisena kuin se esitetään asetuksessa (EU) 2018/xxxx [uusi ESR+], tuettavaan toimintapoliittiseen tavoitteeseen 4.

    Perustelu

    On syytä huomata, että tuotannollisten investointien hyväksyminen ja liiketoimintainfrastruktuurin tukeminen toimintapoliittisessa tavoitteessa 1 ainoastaan pk-yrityssektorilla (tai yhteistyössä pk-yritysten kanssa) on liian rajoittavaa. Se ei ole perusteltua varsinkaan, kun otetaan huomioon, että koheesiopolitiikan painopisteet keskittyvät tutkimuksen ja innovoinnin alalle ja edistyneen teknologian käyttöön, jotka edellyttävät, että tuen tai avustuksen saajien joukossa on suuryrityksiä (myös spinoff-yrityksiä).

    Muutosehdotus 11

    6 artikla

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   EAKR:stä ja koheesiorahastosta ei tueta seuraavia:

    1.   EAKR:stä ja koheesiorahastosta ei tueta seuraavia:

    a)

    ydinvoimaloiden käytöstä poisto tai rakentaminen;

    a)

    ydinvoimaloiden käytöstä poisto tai rakentaminen;

    b)

    investoinnit, joilla pyritään vähentämään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia kasvihuonekaasuja;

    b)

    investoinnit, joilla pyritään vähentämään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia kasvihuonekaasuja;

    c)

    tupakan ja tupakkatuotteiden valmistus, jalostus ja markkinointi;

    c)

    tupakan ja tupakkatuotteiden valmistus, jalostus ja markkinointi;

    d)

    komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 18 kohdassa määritellyt vaikeuksissa olevat yritykset;

    d)

    komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 18 kohdassa määritellyt vaikeuksissa olevat yritykset;

    e)

    investoinnit lentoasemien infrastruktuuriin syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta;

    e)

    investoinnit lentoasemien infrastruktuuriin , elleivät ne liity ympäristönsuojeluun tai ellei niiden yhteydessä tehdä investointeja, jotka ovat tarpeen kielteisten ympäristövaikutusten lieventämiseksi tai vähentämiseksi, ja syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta;

    f)

    investoinnit jätteen sijoittamiseen kaatopaikoille;

    f)

    investoinnit jätteen sijoittamiseen kaatopaikoille;

    g)

    investoinnit jäännösjätteen käsittelylaitoksiin;

    g)

    investoinnit sellaisen (ei erilliskerätyn, sekalaisen) jäännösjätteen loppu käsittelylaitoksiin , joka ei ole direktiivin (EU) 2018/851 4 artiklassa kuvatun jätehierarkian mukaista, syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ;

    h)

    investoinnit, jotka liittyvät fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen, lukuun ottamatta investointeja, jotka liittyvät puhtaisiin ajoneuvoihin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY 4 artiklassa;

    h)

    investoinnit, jotka liittyvät fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen, lukuun ottamatta investointeja, jotka liittyvät puhtaisiin ajoneuvoihin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY 4 artiklassa;

    i)

    investoinnit laajakaistainfrastruktuuriin alueilla, joilla on vähintään kaksi vastaavaan luokkaan kuuluvaa laajakaistaverkkoa,

    i)

    investoinnit laajakaistainfrastruktuuriin alueilla, joilla on vähintään kaksi vastaavaan luokkaan kuuluvaa laajakaistaverkkoa,

    j)

    rahoitus rautatieliikenteessä käytettävän liikkuvan kaluston hankintaan, paitsi jos se liittyy

    j)

    rahoitus rautatieliikenteessä käytettävän liikkuvan kaluston hankintaan, paitsi jos se liittyy

     

    i)

    asetuksen (EY) N:o 1370/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti julkisen tarjouskilpailun perusteella annetun julkisen palvelun velvoitteen täyttämiseen;

     

    i)

    asetuksen (EY) N:o 1370/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti julkisen tarjouskilpailun perusteella annetun julkisen palvelun velvoitteen täyttämiseen;

     

    ii)

    rautatieliikennepalvelujen tarjontaan linjoilla, jotka on avattu kokonaisuudessaan kilpailulle, ja tuensaaja on asetuksen (EU) 2018/xxxx [InvestEU-asetus] perusteella rahoitukseen oikeutettu uusi tulokas.

     

    ii)

    rautatieliikennepalvelujen tarjontaan linjoilla, jotka on avattu kokonaisuudessaan kilpailulle, ja tuensaaja on asetuksen (EU) 2018/xxxx [InvestEU-asetus] perusteella rahoitukseen oikeutettu uusi tulokas;

     

    k)

    toimet, jotka ovat omiaan lisäämään sosiaalista syrjäytymistä tai syrjintää missä tahansa muodossa.

    2.   Koheesiorahastosta ei myöskään tueta asuntoinvestointeja, elleivät ne liity energiatehokkuuden tai uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen.

    2.   Koheesiorahastosta ei myöskään tueta asuntoinvestointeja, elleivät ne liity energiatehokkuuden tai uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen.

    3.   Merentakaiset maat ja alueet eivät voi saada tukea EAKR:stä eivätkä koheesiorahastosta, mutta ne voivat osallistua Interreg-ohjelmiin asetuksessa (EU) 2018/xxxx [Euroopan alueellista yhteistyötä (Interreg) koskeva asetus] esitettyjen ehtojen mukaisesti.

    3.   Merentakaiset maat ja alueet eivät voi saada tukea EAKR:stä eivätkä koheesiorahastosta, mutta ne voivat osallistua Interreg-ohjelmiin asetuksessa (EU) 2018/xxxx [Euroopan alueellista yhteistyötä (Interreg) koskeva asetus] esitettyjen ehtojen mukaisesti.

    Perustelu

    Artiklan 1 kohdan e alakohta: AK kehottaa ottamaan huomioon lentoasemien infrastruktuurin ilmasto- ja ympäristönäkökohdat nykyisen EAKR-asetuksen (EU) N:o 1301/2013 mukaisesti.

    Artiklan 1 kohdan g alakohta: Selvennetään jäännösjätteen käsitettä.

    Artiklan 1 kohdan k alakohta: EAKR-asetuksen johdanto-osan 5 kappaleessa esitetään mm. tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevat periaatteet, joita EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa olisi noudatettava. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. Toisin kuin edellisellä ohjelmakaudella, tätä periaatetta ei kuitenkaan enää esitetä asetuksen artikloissa. AK haluaa varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat kyseisiä velvoitteita.

    Muutosehdotus 12

    8 artikla

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   EAKR:stä voidaan tukea yhdennettyä alueellista kehitystä sellaisten ohjelmien puitteissa, joilla toteutetaan molempia asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita kyseisen asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] III osaston II luvun mukaisesti.

    1.   EAKR:stä voidaan tukea yhdennettyä alueellista kehitystä sellaisten ohjelmien puitteissa, joilla toteutetaan molempia asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita kyseisen asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] III osaston II luvun mukaisesti.

    2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava yhdennettyä alueellista kehitystä EAKR:n tuella hyödyntäen yksinomaan asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [22] artiklassa tarkoitettuja tuen muotoja.

    2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava yhdennettyä alueellista kehitystä EAKR:n tuella hyödyntäen muun muassa asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [22] artiklassa tarkoitettuja tuen muotoja. Toteutus voi tapahtua myös useista lähteistä rahoittamiseen perustuvan toimintatavan muodossa ESR+:n kanssa ja tarvittaessa maaseuturahaston ja EMKR:n kanssa.

    Perustelu

    Eräissä jäsenvaltioissa on sovellettu aikaisemmin menestyksekkäästi muunlaisia yhdennetyn alueellisen kehittämisen malleja. On epäselvää, miksi niiden hyödyntäminen pitäisi sulkea tulevaisuudessa pois.

    Muutosehdotus 13

    9 artikla

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   EAKR:stä tuetaan yhdennettyä alueellista kehitystä alueellisten strategioiden pohjalta asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [23] artiklan mukaisesti keskittyen kaupunkialueisiin, jäljempänä ”kestävä kaupunkikehitys”, molempien kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa.

    1.   EAKR:stä tuetaan yhdennettyä alueellista kehitystä alueellisten strategioiden pohjalta asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [23] artiklan mukaisesti keskittyen kaupunkialueisiin, jäljempänä ”kestävä kaupunkikehitys”, molempien kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa.

    2.   Vähintään 6 prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen, teknistä apua lukuun ottamatta, kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n resursseista on kohdennettava kestävään kaupunkikehitykseen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen, yhdennettyjen alueellisten investointien tai muun alueellisen välineen muodossa toimintapoliittisen tavoitteen 5 mukaisesti.

    2.   Vähintään 6 prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen, teknistä apua lukuun ottamatta, kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n resursseista on kohdennettava kestävään kaupunkikehitykseen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen, yhdennettyjen alueellisten investointien tai muun alueellisen välineen muodossa toimintapoliittisen tavoitteen 5 mukaisesti.

     

    Kestävään kaupunkikehitykseen korvamerkitty 6 prosentin vähimmäismäärä olisi toteutettava toimintapoliittiseen tavoitteeseen 5 sekä toimintapoliittisten tavoitteiden 1–4 erityistavoitteisiin liittyvien toimien yhteydessä, kuten liitteessä 1 todetaan.

    Kyseisessä yhdessä tai useammassa ohjelmassa on vahvistettava tätä tarkoitusta varten suunnitellut määrät asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [17 artiklan 3 kohdan] d alakohdan vii alakohdan mukaisesti.

    Kyseisessä yhdessä tai useammassa ohjelmassa on vahvistettava tätä tarkoitusta varten suunnitellut määrät asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [17 artiklan 3 kohdan] d alakohdan vii alakohdan mukaisesti.

    3.   Kestävää kaupunkikehitystä varten 2 kohdan mukaisesti osoitettua prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin kun EAKR:n määrärahoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, myös asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [14] artiklan mukaisessa väliarvioinnissa.

    3.   Kestävää kaupunkikehitystä varten 2 kohdan mukaisesti osoitettua prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin kun EAKR:n määrärahoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, myös asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [14] artiklan mukaisessa väliarvioinnissa.

    4.   Jos EAKR:stä osoitettua rahoitusta vähennetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [99] artiklassa tarkoitetun sitoumusten vapauttamisen jälkeen tai komission saman asetuksen [98] artiklan mukaisesti tekemien rahoitusoikaisujen takia, 2 kohdan säännösten noudattamista ei arvioida uudelleen.

    4.   Jos EAKR:stä osoitettua rahoitusta vähennetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [99] artiklassa tarkoitetun sitoumusten vapauttamisen jälkeen tai komission saman asetuksen [98] artiklan mukaisesti tekemien rahoitusoikaisujen takia, 2 kohdan säännösten noudattamista ei arvioida uudelleen.

    Perustelu

    Selvennetään tekstiä. Kyseinen seikka mainitaan jo asetuksen liitteen 1 alaviitteessä, mutta on selvempää mainita se myös artikloissa.

    Muutosehdotus 14

    10 artikla

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   EAKR:stä tuetaan myös eurooppalaista kaupunkialoitetta, jota komissio toteuttaa joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden.

    1.   EAKR:stä tuetaan myös eurooppalaista kaupunkialoitetta, jota komissio toteuttaa joko suoraan tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoiden.

    Tämä aloite kattaa kaikki kaupunkialueet, ja sillä tuetaan EU:n kaupunkiagendaa .

    Tämä aloite kattaa kaikki kaupunkialueet, ja siitä annetaan tukea EU:n kaupunkiagendaan liittyviin kumppanuuksiin ja järjestämiskustannuksiin .

    2.   Eurooppalainen kaupunkialoite käsittää seuraavat kolme toimintalohkoa, jotka kaikki koskevat kestävää kaupunkikehitystä:

    2.   Eurooppalainen kaupunkialoite käsittää seuraavat kolme toimintalohkoa, jotka kaikki koskevat kestävää kaupunkikehitystä:

    a)

    tuki valmiuksien kehittämiseen;

    a)

    tuki valmiuksien kehittämiseen , myös paikallistason edustajien vaihto-ohjelmaan (alue- ja paikallistason edustajien Erasmus-ohjelma) ;

    b)

    tuki innovatiivisille toimille;

    b)

    tuki innovatiivisille toimille;

    c)

    tuki tietämyksen ja toimintapolitiikan kehittämiseen ja viestintään.

    c)

    tuki tietämyksen , alueellisten vaikutusten arvioinnin ja toimintapolitiikan kehittämiseen ja viestintään.

    Eurooppalaisesta kaupunkialoitteesta voidaan yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tukea myös kaupunkiasioita koskevaa hallitustenvälistä yhteistyötä.

    Eurooppalaisesta kaupunkialoitteesta voidaan yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tukea myös kaupunkiasioita koskevaa hallitustenvälistä yhteistyötä , joka voi liittyä esimerkiksi kestävien kaupunkien eurooppalaiseen viitekehykseen tai Euroopan unionin alueelliseen toimintasuunnitelmaan, sekä YK:n vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden siirtämistä paikallistasolle .

    Perustelu

    Paikallis- ja kaupunkitason sekä alueita pienempien yksiköiden kehitys-, innovointi- ja valmiuksien kehittämishankkeita on pilvin pimein, ja nämä hankkeet ovat hyvin usein saarekemaisia tai alirahoitettuja. Niiden tuominen saman katon alle ja yhdistäminen aiheeseen liittyviin ERI-rahastojen sääntelykehyksen ulkopuolisiin aloitteisiin parantaa johdonmukaisuutta, auttaa välttämään päällekkäisyyttä ja takaa vuorovaikutuksen. On myös olennaisen tärkeää varmistaa, että lopulliset tuensaajat eli paikallisyhteisöt saavat tosiasiassa suurimman osan valmiuksien kehittämiseen suunnatusta rahoituksesta, toisin kuin nykyään temaattisen tavoitteen 9 ja teknisen avun kohdalla.

    Muutosehdotus 15

    11 artikla

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   Erityinen syrjäisimmille alueille tarkoitettu lisämääräraha on käytettävä korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu niiden kehitystä haittaavasta yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta.

    1.   Erityinen syrjäisimmille alueille tarkoitettu lisämääräraha on käytettävä korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu niiden kehitystä haittaavasta yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta. Erityiseen syrjäisimmille alueille tarkoitettuun lisämäärärahaan ei sovelleta temaattista keskittämistä.

    2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla määrärahalla tuetaan

    2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla määrärahalla tuetaan

    a)

    edellä 4 artiklassa määriteltyyn soveltamisalaan kuuluvia toimintoja;

    a)

    edellä 4 artiklassa määriteltyyn soveltamisalaan kuuluvia toimintoja;

    b)

    poiketen 4 artiklasta, toimenpiteitä, joilla katetaan toimintakustannukset niiden lisäkustannusten korvaamiseksi, joita syrjäisimmillä alueilla aiheutuu niiden kehitystä haittaavasta yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta.

    b)

    poiketen 4 artiklasta, toimenpiteitä, joilla katetaan toimintakustannukset niiden lisäkustannusten korvaamiseksi, joita syrjäisimmillä alueilla aiheutuu niiden kehitystä haittaavasta yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta.

    Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää myös menoihin, joilla katetaan syrjäisimmillä alueilla julkisen palvelun velvoitteiden täyttämistä ja palveluhankintasopimuksia varten myönnetyt korvaukset.

    Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää myös menoihin, joilla katetaan syrjäisimmillä alueilla julkisen palvelun velvoitteiden täyttämistä ja palveluhankintasopimuksia varten myönnetyt korvaukset.

    3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla määrärahalla ei tueta

    3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla määrärahalla ei tueta

    a)

    toimia, joihin liittyy SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita;

    a)

    toimia, joihin liittyy SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita;

    b)

    henkilöiden kuljettamiseen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti myönnettävää avustusta;

    b)

    henkilöiden kuljettamiseen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti myönnettävää avustusta;

    c)

    vapautuksia verosta ja sosiaaliturvamaksuista;

    c)

    vapautuksia verosta ja sosiaaliturvamaksuista;

    d)

    julkisen palvelun velvoitteita, joiden täyttämisestä eivät vastaa yritykset ja joiden osalta valtio toimii julkisen vallan käyttäjänä.

    d)

    julkisen palvelun velvoitteita, joiden täyttämisestä eivät vastaa yritykset ja joiden osalta valtio toimii julkisen vallan käyttäjänä.

     

    4.     Poiketen siitä, mitä 4 artiklassa säädetään, EAKR:stä voidaan tukea tuotannollisia investointeja syrjäisimmillä alueilla toimiviin yrityksiin, riippumatta yritysten koosta.

    Perustelu

    Syrjäisimpien alueiden erityisluonne huomioon ottaen tuella, joka edistää vain pk-yritysten asemaa, voi olla vain vähäistä vipuvaikutusta.

    Muutosehdotus 16

    Uusi artikla 11 artiklan jälkeen

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

     

    Luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivät alueet

    SEUT-sopimuksen 174 artiklassa tarkoitetuista vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivillä alueilla toteutettavissa, EAKR:stä osarahoitettavissa ohjelmissa on kiinnitettävä erityistä huomiota näiden alueiden erityisongelmiin.

    Erityisesti sellaisilla NUTS III -alueilla, joiden väestöntiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometrillä tai joiden väestö on supistunut vuosittain keskimäärin yli yhden prosentin vuodesta 2007 lähtien, on toteutettava erityisiä alueellisia ja kansallisia suunnitelmia, joiden tavoitteena on houkutella alueelle lisää pysyviä asukkaita sekä lisätä yritysinvestointeja ja parantaa digitaalisten ja julkisten palvelujen saatavuutta, mukaan luettuna erityinen kumppanuussopimuksen kautta myönnettävä rahoitus.

    Perustelu

    Uusi artikla kattaa sekä harvaan asutut alueet että laajemmin tarkasteltuna kaikki 174 artiklan soveltamisalaan kuuluvat alueita pienemmät yksiköt muualla EU27-maissa. EAKR-määrärahat on kuitenkin yksilöitävä siten, että ne ovat taloudellisesti hallittavissa eivätkä mene päällekkäin sen kanssa, mitä jotkin alueet jo saavat.

    Näin ollen ehdotetaan seuraavia tukikelpoisuusehtoja:

    —

    NUTS III -alue (sillä ongelma koskee usein aluetta pienempää yksikköä eikä koko NUTS II -aluetta eikä näy nykyisistä kartoista)

    —

    joko 12,5 asukasta neliökilometrillä (kuten pohjoisilla syrjäseuduilla)

    —

    tai väestön nettovähenemä (eli pois muuttaneiden ja kuolleiden yhteismäärä) vuodesta 2007 lähtien, sillä se on likimain finanssikriisin ja myös edellisen ohjelmakauden alkamisajankohta.

    Esitetyllä muutoksella luodaan komissiolle velvoite sisällyttää asia ehdotuksiin, jotka se esittää jäsenvaltiolle kannanotoissaan, jotka käynnistävät kumppanuussopimusneuvottelut kyseisen jäsenvaltion kanssa.

    Tiedot ja kartta Saksan liittovaltion rakennus- ja aluesuunnitteluministeriöstä

    (https://bit.ly/2KItBya).

    Muutosehdotus 17

    LIITE I

    EAKR:n ja koheesiorahaston yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit – 7 artiklan 1 kohta

    Taulukko 1: EAKR:n ja koheesiorahaston** yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit (Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ja Interreg)

    Lisätään uusi yhteinen tulosindikaattori (RCR)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    RCR 26 – Vuotuinen energian loppukulutus (josta asuinrakennusten, yksityisten ja julkisten muiden kuin asuinrakennusten kulutus)

    RCR 26 – Koko rakennuskannan vuotuinen energiansäästö prosentteina (lähtötasoon verrattuna), kun otetaan huomioon erittäin tehokkaan ja vähähiilisen rakennuskannan tavoite, joka on asetettu kansallisessa asuin- ja muiden rakennusten pitkän aikavälin kunnostusstrategiassa

    RCR 27 – Kotitaloudet, jotka ovat parantaneet asuntonsa energiatehokkuutta

    RCR 27 – Kotitaloudet, jotka ovat parantaneet asuntonsa energiatehokkuutta ja saavuttaneet vähintään 60 prosentin energiansäästön kunnostusta edeltävään tasoon verrattuna (komission määritelmä perusteelliselle peruskorjaukselle)

    RCR 28 – Rakennukset, joiden energialuokitus on parantunut (ja joista asuinrakennuksia, yksityisiä ja julkisia muita kuin asuinrakennuksia)

    RCR 28 – Rakennukset, joiden energialuokitus on parantunut (ja joista asuinrakennuksia, yksityisiä ja julkisia muita kuin asuinrakennuksia) ja noussut kunnostuksen jälkeen energiatodistuksessa luokkaan B

     

    RCR […] – Kotitaloudet, jotka ovat parantaneet asuntonsa energiatehokkuutta siten, että se on kunnostuksen jälkeen lähes nollaenergiarakennuksen tasolla

    RCR 29 – Arvioidut kasvihuonekaasupäästöt*

    RCR 29 – Arvioidut kasvihuonekaasupäästöt*

    RCR 30 – Yritykset, joiden energiatehokkuus on parantunut

    RCR 30 – Yritykset, joiden energiatehokkuus on parantunut

    RCR 31  – Tuotettu uusiutuva energia yhteensä (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa)

    RCR 32 – Uusiutuva energia: verkkoon liitetty kapasiteetti (toiminnassa)*

    RCR […] – Niiden energiaköyhien tai vähäosaisten kuluttajien määrä, joita on tuettu, jotta he voivat parantaa asuntonsa energiatehokkuutta

    RCR […] – Uusiutuvan energian loppukulutus yhteensä ja kulutus aloittain (lämmitys ja viilennys, liikenne, sähkö)

    RCR […] – Tuotetun uusiutuvan energian kokonaisosuus

    RCR […] – Muun kuin uusiutuvista lähteistä saatavan energian vuosituonnin vähenemä

    RCR[…] – Uusiutuvista lähteistä saatava energia: verkkoon liitetty kapasiteetti (toiminnassa)*

    Perustelu

    Energiatehokkuuteen ja uusiutuvista lähteistä saatavaan energiaan liittyvien indikaattorien joukkoa on laajennettava.

    Kuluvalta rahoituskaudelta on otettava selvästi opiksi siinä, että määrällisen tavoitteen asettaminen ilman etukäteissitoumuksia, laadunvalvontaa tai menetelmällisesti vankkaa seurantaa saattaa menettää merkityksensä ilmastonsuojelun kannalta.

    Euroopan komission esittämät ilmastoindikaattorit ovat epätäydellisiä ja osin liian pelkistettyjä: ellei tavoitetasoa arvioida siltä kannalta, mikä on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista, osa indikaattoreista on pelkkää tuensaajien laskemista. Esimerkiksi EAKR:n tuotosindikaattorin ”RCO 18 – Asunnon energiatehokkuuden parantamiseen tukea saaneet kotitaloudet” arvoja verrataan tulosindikaattorin ”RCR 27 – Kotitaloudet, jotka ovat parantaneet asuntonsa energiatehokkuutta” arvoihin. Tämä indikaattoripari osoittaa, kuinka moni kotitalous on kaiken kaikkiaan hyötynyt toimenpiteestä, mutta ei sitä, miten paljon energiatehokkuus on parantunut. Parannus voi olla loppujen lopuksi suuri tai marginaalinen. On siis mahdollista, että tavoitteet määritellään vaatimattomiksi ja että suorituskykykehyksen avulla ei kyetä arvioimaan toimenpiteiden kunnianhimoisuutta.

    Muutosehdotus 18

    LIITE I

    EAKR:n ja koheesiorahaston yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit – 7 artiklan 1 kohta

    Taulukko 1: EAKR:n ja koheesiorahaston** yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit (Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ja Interreg)

    Lisätään uusi yhteinen tulosindikaattori (RCR) RCR 65:n jälkeen

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

     

    RCR […] – Yli kuuden kuukauden ajan täyttämättä olleet vapaat työpaikat

    Perustelu

    Yhteisellä tuotosindikaattorilla ”RCO 61 – Niiden työttömien vuotuinen lukumäärä, jotka saavat parannettuja työnvälityspalveluja (kapasiteetti)” on ensimmäisen osan suhteen yhteinen tulosindikaattori (RCR 65 – Työnhakijat, jotka käyttävät vuosittain tuen piiriin kuuluvia työnvälityspalveluja). Toista osaa koskeva indikaattori näyttää puuttuvan.

    Muutosehdotus 19

    LIITE II

    EAKR:n ja koheesiorahaston 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut yhteiset suoritusindikaattorit

    Toimintapoliittinen tavoite 2: Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia

    Lisätään uusi yhteinen tuotosindikaattori (CCO) CCO 09:n jälkeen

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

     

    CCO […] – Parempi sopeutuminen ilmastonmuutokseen, parempi riskien ehkäiseminen, mukaan luettuna maanjäristystuhojen ennaltaehkäisy, sekä parempi valmius selvitä katastrofeista ja äärimmäisistä sääilmiöistä

    Perustelu

    Lisätään uusi yhteinen tuotosindikaattori (CCO), joka näyttää puuttuvan ehdotuksesta. Se liittyy toimintapoliittisen tavoitteen 2 erityistavoitteeseen, joka koskee ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämistä, riskien ehkäisyn edistämistä, mukaan luettuna maanjäristystuhojen ennaltaehkäisy, sekä parempaa valmiutta selvitä katastrofeista ja äärimmäisistä sääilmiöistä.

    II.   POLIITTISET SUOSITUKSET

    EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

    1.

    		 on tyytyväinen komission pyrkimykseen yksinkertaistaa sääntöjä ohjelmakautta 2021–2027 silmällä pitäen ja panee merkille, että EAKR ja koheesiorahasto yhdistetään samaan asetukseen, jossa vahvistetaan molempiin rahastoihin sovellettavat säännöt. Ehdotettu uusi asetus on lyhyempi, koska yhteisiä säännöksiä koskeva asetus sisältää useita yhteisiä osia.

    2.

    		 on hyvillään siitä, että koheesiopolitiikkaa on edelleen tarkoitus soveltaa kaikkiin EU:n alueisiin ja että suurin osa sen varoista kohdennetaan vähäosaisimmille alueille. Komitea panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan komission säädösehdotus alalla, joka kuuluu jaettuun toimivaltaan, on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen.

    3.

    		 panee huolestuneena merkille, että komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi on leikattu koheesiorahaston määrärahoja jyrkästi (46 prosenttia) ja esitetään EAKR:lle lähes samana pysyviä määrärahoja (+ 1 prosenttia). Komitea pitää valitettavana, että Euroopan alueellisen yhteistyön määrärahoja aiotaan supistaa 12 prosentilla, vaikka sen tunnustetaan olevan yksi niistä toimintapolitiikoista, joista saadaan kouriintuntuvimpaa eurooppalaista lisäarvoa.

    4.

    		 muistuttaa, että koheesiorahasto on jatkuvasti osoittanut suuren eurooppalaisen lisäarvonsa ja että se parantaa EU:sta kansalaisille välittyvää kuvaa. Koheesiorahastossa konkretisoituu ”rikkaampien” jäsenvaltioiden solidaarisuus ”köyhempiä” jäsenvaltioita kohtaan, sillä sen tuella rakennetaan keskeistä infrastruktuuria, josta on selvästi ja todistetusti hyötyä niille jäsenvaltioille, jotka maksavat EU:n talousarvioon suurimman potin. Ehdotetut leikkaukset todennäköisesti haittaavat perussopimuksissa asetettujen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden saavuttamista.

    5.

    		 toteaa Euroopan komission ehdottavan tavoitteeksi, että 25 prosenttia kaikista monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 menoista käytetään ilmastotarkoituksiin. Määrällinen tavoite on kuitenkin paljon alempi kuin mikä on mahdollista ja välttämätöntä, jotta EU pystyy toteuttamaan kaikki Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa. Koheesiopolitiikassa sovelletaan muihin rahastoihin verrattuna varsin kehittynyttä ilmastoseurantajärjestelmää: EAKR-varoista on tarkoitus käyttää ilmastotoimiin 30 prosenttia ja koheesiorahaston varoista 37 prosenttia.

    6.

    		 kantaa huolta siitä, että Pariisin sopimuksen mukaisten tavoitteiden saavuttaminen on unionille suuri haaste. AK on ajanut jo pitkään kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Koska EAKR ja koheesiorahasto ovat EU:n talousarvion tärkeimmät rahoitusvälineet, joilla edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista, koheesiopolitiikan horisontaalisiin mahdollistaviin edellytyksiin olisi sisällytettävä vaatimus siitä, että jäsenvaltioiden on täytettävä Pariisin sopimuksen mukaisista tavoitteista johtuvat velvollisuutensa. Niitä olisi lisäksi seurattava tarkasti koko ohjelmakauden ajan, jotta voidaan olla varmoja siitä, että ilmastotavoitteiden edistäminen on edelleen oikeilla raiteilla.

    7.

    		 pitää myönteisenä, että EAKR:ää ja koheesiorahastoa on ”viherrytetty” ja että saastuttava toiminta suljetaan pois asetuksen soveltamisalasta.

    8.

    		 suhtautuu myönteisesti nimenomaan innovatiivisia alueiden välisiä investointeja edistävään uuteen Interreg-osioon, josta tuetaan älykkään erikoistumisen strategioihin osallistuvien toimijoiden klusteroitumista, sekä uuteen syrjäisimpiä alueita koskevaan osioon. Komitea kehottaa Euroopan komissiota korottamaan Euroopan alueellisen yhteistyön kokonaisbudjettia, jotta Interreg Europen ja rajatylittävän yhteistyön määrärahat pysyvät uskottavalla tasolla samalla kun investoidaan uusiin yhteistyömuotoihin.

    9.

    		 kehottaa edistämään syrjimättömyyden periaatetta ohjelmasuunnittelusta raportointiin saakka ja ottamaan sukupuolitietoisen budjetoinnin huomioon täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa.

    10.

    		 vastustaa ehdotusta kansallisen tason painottamisesta EAKR:n temaattisen keskittämisen yhteydessä. Tällainen keskitetty varojen jakamismenetelmä on vastoin koheesiopolitiikan paikkakohtaista lähestymistapaa ja monitasoisen hallinnon periaatetta.

    11.

    		 kiinnittää huomiota rahastojen yhä suurempaan eriytymiseen ja pitää erityisen valitettavana, että maaseuturahasto on pudotettu pois yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta, jossa säädetään eri rahastoihin sovellettavista yhteisistä säännöistä.

    12.

    		 korostaa, että EAKR:n ja ESR+:n on täydennettävä toisiaan voimakkaasti, jotta paikallistasolla voidaan toteuttaa yhdennettyjä ja kokonaisvaltaisia aloitteita.

    13.

    		 huomauttaa, että jäsenvaltioita kannustetaan siirtämään 5 prosenttia EAKR- tai koheesiorahastovaroista uuteen InvestEU-välineeseen ja siirtämään lisäksi toiset 5 prosenttia EAKR-määrärahoistaan komission hallinnoimin EU-ohjelmiin. Yhteistyössä tapahtuvaan hallinnointiin perustuva lähestymistapa on kuitenkin todistetusti vaikuttanut taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toteutumiseen Euroopassa. Jos jäsenvaltio päättää tehdä siirtoja, paikallisten ja alueellisten kumppanien tulee päästä mukaan päätöksentekoon kumppanuusperiaatteen ja monitasoisen hallinnon mukaisesti.

    14.

    		 kannattaa kestävän kaupunkikehityksen entistä vahvempaa painottamista niin, että siihen kohdennetaan 6 prosenttia kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n varoista.

    15.

    		 toteaa, että EAKR:n ja koheesiorahaston tuotos- ja tulosindikaattorien pitäisi olla tarkkarajaisia ja yksitulkintaisia ja ennen kaikkea olisi määriteltävä liitteissä I ja II mittayksiköt, joita tässä yhteydessä on tarkoitus käyttää. Indikaattorien perusteella tulee voida esittää koontitietoja hanketasolta toimenpideohjelmien ja koheesiopoliittisten tavoitteiden tasolle saakka, eikä tuotosten ja tulosten mittaamisesta saa koitua kohtuutonta taakkaa tuensaajille.

    Bryssel 5. joulukuuta 2018.

    Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

    Karl-Heinz LAMBERTZ

    Top