EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 29.11.2017

COM(2017) 707 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

Tasapainoinen teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanojärjestelmä nykypäivän yhteiskunnallisiin haasteisiin

{SWD(2017) 430 final}

I.JOHDANTO

Tehokkaat, hyvin suunnitellut ja tasapainoiset teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmät ovat keskeinen keino edistää innovointi- ja kasvuinvestointeja. Teollis- ja tekijänoikeudet ovat yksi tärkeimmistä keinoista, joilla yritykset, luovan työn tekijät ja keksijät saavat tuottoa tietämykseen ja luovuuteen tekemistään investoinneista. Tutkimuksissa on arvioitu, että teollis- ja tekijänoikeusvaltaisten sektoreiden osuus on noin 42 prosenttia EU:n BKT:stä (arvoltaan noin 5,7 biljoonaa euroa/vuosi). Nämä sektorit myös luovat 38 prosenttia kaikista työpaikoista 1 ja muodostavat jopa 90 prosenttia EU:n viennistä 2 .

Digitaalinen vallankumous on avannut lukuisia uusia mahdollisuuksia. Internet on tuonut innovatiivisille tavaroille, teknologialle ja luovalle sisällölle paljon laajemman asiakaspohjan, jolloin innovoijat ja keksijät ovat voineet tavoittaa uusia markkinoita ja yleisöjä. Toisaalta digitaalinen vallankumous myös altistaa EU:n teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän suuremmille riskeille. Verkkoympäristö mahdollistaa sen, että teollis- ja tekijänoikeuksia rikkovat tavarat ja sisällöt pääsevät leviämään paljon laajemmin ja nopeammin. Samalla kuluttajien on usein vaikea erottaa teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavat tavarat ja sisällöt aidoista ja laillisista. Teollis- ja tekijänoikeuksien rikkojat voivat myös kätkeytyä väärien henkilöllisyyksien taakse, ja ne toimivat usein EU:n ulkopuolisilla lainkäyttöalueilla, joilla näiden oikeuksien täytäntöönpanojärjestelmät ovat heikkoja.

Kaikki tämä on lisännyt teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia 3 kaikkialla maailmassa. Väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden osuus kansainvälisestä kaupasta on tällä hetkellä 2,5 prosenttia. EU:n toimiala on kärsinyt pahasti: tuoreen tutkimuksen 4 mukaan 5 prosenttia kaikesta EU:hun suuntautuvasta tuonnista on väärennettyjä ja laittomasti valmistettuja tavaroita. Tämän laittoman kaupan arvo on arviolta 85 miljardia euroa.

Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset ovat erityinen uhka aloille, joilla EU:n yritykset ovat maailmanjohtajia. Hyviä esimerkkejä ovat vaateala, ylellisyystuotteet ja lääkkeet. Tämä johtaa huomattavaan tulojen ja työpaikkojen menetykseen näillä aloilla. Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto EUIPO on hiljattain tarkastellut teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomusten kohteita, laajuutta ja vaikutuksia yhdeksällä alalla 5 ja arvioinut EU:n tappiot suuruudeltaan yhteensä 48 miljardiksi euroksi 6 . Vaikutus on kielteinen myös Euroopan luoviin toimialoihin ja kulttuuritoimialoihin (musiikki, elokuva, ohjelmistot ja kirja-ala) 7 . Väärentämisestä ja tavaroiden laittomasta valmistamisesta yrityksille aiheutuva vahinko vaikuttaa kielteisesti niiden EU:ssa tarjoamiin työpaikkoihin ja johtaa verotulojen ja sosiaaliturvamaksujen menetyksiin 8 .

Lisäksi väärentämisen ja piratismin voitot menevät usein rikollisjärjestöille. Nämä järjestöt toimivat tyypillisesti sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolelta ja käyttävät sekä laillisia että laittomia tuotantolaitoksia, soluttautuvat toimitusketjuihin, käyttävät hyväksi työvoimaa, jättävät verot maksamatta, harjoittavat rahanpesua ja ovat vaaraksi kuluttajille 9 .

Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista koskeva toimintasuunnitelma vuodelta 2014 10 siirsi komission painopistettä tämän alan politiikassa ns. seuraa rahaa -lähestymistapaan, jolla pyritään tyrehdyttämään kaupallisessa laajuudessa toimivien oikeudenrikkojen tulovirrat siten, että niiden toiminnasta tulee kannattamatonta. Teollis- ja tekijänoikeuksien parempi täytäntöönpano tukee komission ensisijaisia tavoitteita luoda työpaikkoja, edistää kasvua ja tehostaa kilpailukykyä. Sillä on myös keskeinen rooli sisämarkkinoiden toteuttamisessa ja vahvistamisessa samoin kuin jäsenvaltioiden välisen hajanaisuuden vähentämisen kannalta. Tämän vuoksi komissio ilmoitti digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa 11 ja sisämarkkinastrategiassa 12 , että Euroopan on tarpeen tehdä enemmän taatakseen, että teollis- ja tekijänoikeuksien valvonnasta tulee todellisuutta – digitaalisessa ympäristössä – tukemalla seuraa rahaa -lähestymistapaa ja kiinnittämällä erityistä huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin).

Jatkotoimina hiljattaisille aloitteille parantaa tekijänoikeusjärjestelmää 13 komissio esittää kattavan paketin toimenpiteitä, joilla edelleen parannetaan teollis- ja tekijänoikeuksien soveltamista ja niiden noudattamisen valvontaa EU:n jäsenvaltioissa, EU:n ulkorajoilla ja kansainvälisesti 14 . Pakettiin sisältyvät toimenpiteet esitellään tässä tiedonannossa ja seuraavissa asiakirjoissa:

·tiedonanto ja siihen sisältyvä ohjeistus siitä, miten teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annettua direktiiviä (IPRED) 15 tulisi soveltaa, ja tiedonantoon liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja IPRED-direktiivin arvioinnista;

·standardin soveltamisen kannalta olennaisia patentteja koskeva tiedonanto;

·komission yksiköiden valmisteluasiakirja väärennettyjen tuotteiden verkkomyyntiä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan arvioinnista.

Tämä tiedonanto tarjoaa puitteet kaikille näille teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaan kohdistuville toimille. Siinä on neljä osaa, joissa esitetään

1)toimenpiteet, joiden ansiosta sidosryhmät voivat helpommin hyötyä järjestelmän yhdenmukaisesta, oikeudenmukaisesta ja tehokkaasta oikeudellisesta täytäntöönpanosta EU:ssa. IPRED-ohjeistuksen ohella tähän sisältyy toimia ja suosituksia lainkäytön valmiuksien ja sen ennustettavuuden parantamiseksi EU:ssa;

2)toimenpiteitä, joilla tuetaan toimialavetoisia aloitteita teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjumiseksi, kuten välittäjien kanssa tehtäviä vapaaehtoisia sopimuksia ja toimenpiteitä toimitusketjujen suojaamiseksi paremmin väärennöksiltä;

3)aloitteita, joilla vahvistetaan tullin ja muiden viranomaisten valmiuksia valvoa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista;

4)toimia, joilla tehostetaan ponnisteluja teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjumiseksi maailmanlaajuisesti edistämällä parhaita käytäntöjä ja lujittamalla yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. 

Vaikka tarve tehostaa toimintaa teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia vastaan on selkeästi olemassa, EU:n tulisi samaan aikaan varmistaa politiikallaan, että teollis- ja tekijänoikeuksien noudattaminen sovitetaan tasapainoisesti tarpeeseen varmistaa uusien ja innovatiivisten teknologioiden sujuva käyttöönotto. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun tällaiset teknologiat on sisällytettävä standardeihin. Nykypäivän nopeasti muuttuvassa ja entistä tiiviimmin yhteenliitetyssä maailmassa laajalle levinneet standardit, jotka perustuvat tekijänoikeudella suojattuihin teknologioihin – ns. standardin soveltamisen kannalta olennaiset patentit (SEP) – ovat välttämättömiä yhteentoimivuuden kannalta ja varsinkin esineiden internetin tehokkaan leviämisen kannalta. Tasapainoinen, tehokas ja kestävä kehys SEP-patenteille tarjoaa sen vuoksi olennaisen tärkeät takeet tasapuolisista mahdollisuuksista käyttää standardoituja teknologioita. Samalla se varmistaa, että patentinhaltijoiden t&k:hon ja standardointitoimiin tekemät investoinnit palkitaan, ja antaa niille näin kannusteen tarjota parhaat teknologiansa sisällytettäviksi standardeihin.

Tästä syystä kehys SEP-patenteille esitetään erillisessä tiedonannossa. Siinä annetaan ohjeita ja suosituksia keinoista parantaa ilmoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta, selvennetään joitakin keskeisiä oikeudenmukaisiin, kohtuullisiin ja syrjimättömiin käytäntöihin liittyviä periaatteita (FRAND-lähestymistapa) ja annetaan ohjeistusta siitä, miten voidaan varmistaa tehokas täytäntöönpano vähentäen kuitenkin samalla perusteettomien oikeudenkäyntien todennäköisyyttä. Selkeyden lisääminen näissä kysymyksissä takaa osaltaan sen, että EU voi toimia johtoasemassa globaalissa teknologisessa innovoinnissa ja helpottaa toimivasti uusien teknologioiden käyttöönottoa EU:ssa pohjaksi digitaalisille sisämarkkinoille, muun muassa siirtymistä esineiden internetiin ja 5G-verkkoihin.

II.KOHTI TEHOKKAAMPAA JA ENNUSTETTAVAMPAA OIKEUDELLISTA TÄYTÄNTÖÖNPANOA EU:SSA

Komissio on paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti 16 tehnyt kattavan arvioinnin IPRED-direktiivin toimivuudesta. Tulokset osoittavat, että direktiivillä on luotu yhteinen oikeudellinen kehys, jonka vaikutuksesta siviilituomioistuimissa sovelletaan samoja välineitä eri puolilla EU:ta, mikä varmistaa yleisesti suojelun korkean tason sisämarkkinoilla. Direktiivin tuloksena on myös otettu käyttöön yleiseurooppalaisia täytäntöönpanon valvontastrategioita yrityksille ja kannustettu tuomareita ja oikeusalan ammattilaisia vaihtamaan kokemuksia riita-asioista. Lisäksi arviointi osoitti, että IPRED-direktiivi on toiminut kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti suhteessa muihin tavoitteiltaan vastaaviin EU:n toimiin ja luonut lisäarvoa EU:n tasolla. Arvioinnissa pääteltiin näin ollen, että IPRED-direktiivi palvelee edelleen tarkoitustaan.

Arvioinnissa todettiin kuitenkin myös eroja tavassa, jolla tietyt IPRED-direktiivin säännökset (esimerkiksi kieltotuomioista, vahingonkorvauksista ja oikeudenkäyntikuluista) pannaan täytäntöön ja miten niitä sovelletaan käytännössä. Nämä erot johtuvat usein epävarmuudesta ja eriävistä näkökannoista sen suhteen, miten säännöksiä olisi tulkittava, erityisesti uuteen digitaaliseen ympäristöön liittyvien haasteiden näkökulmasta. Ne voivat johtua myös IPRED-direktiivissä säädetystä luonteeltaan vähimmäistasoisesta yhdenmukaistamisesta. Luultavimmin erot johtuvat kuitenkin ennen kaikkea siitä, että IPRED-direktiiviä joudutaan soveltamaan hyvin erilaisissa kansallisten yksityisoikeudellisten kehysten ja oikeusperinteiden asiayhteyksissä. Niinpä sen mukaan, missä oikeudenkäynti on pantu vireille, tulokset voivat olla hyvin erilaiset sekä asian aineellisen puolen että tehokkuuden tai vaikuttavuuden kannalta. Tämä voi heikentää ennustettavuutta ja hankaloittaa täytäntöönpanoa erityisesti rajat ylittävissä tapauksissa.

IPRED-direktiivin arvioinnista järjestetyn julkisen kuulemisen tulokset 17 vahvistavat nämä havainnot. Vaikka useimmat sidosryhmät katsoivat, että nykyiset säännöt ovat auttaneet suojaamaan teollis- ja tekijänoikeuksia ja estämään niiden loukkauksia, monet toivoivat lisää selkeyttä siihen, miten IPRED-direktiiviä tulisi soveltaa käytännössä. Varsinkin oikeudenhaltijat ja välittäjät katsoivat, ettei IPRED-direktiivin toimenpiteitä, menettelyjä ja oikeussuojakeinoja sovelleta yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, minkä vuoksi suojan taso vaihtelee EU:ssa. Vaikka yhtäältä teollis- ja tekijänoikeuksien suoja muodostaa itsessään perusoikeuden 18 , monet kansalaiset ilmaisivat toisaalta huolensa perusoikeuksiensa kunnioittamisesta menettelyissä, joilla teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista valvotaan.

IPRED-direktiiviä koskeva ohjeistus

IPRED-direktiivin johdonmukaisemman ja tehokkaamman soveltamisen varmistamiseksi komissio antaa erillisessä tiedonannossa ohjeita IPRED-direktiivissä säädettyjen toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen tulkinnasta ja soveltamisesta 19 . Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ja parhaiden saatavilla olevat käytäntöjen pohjalta ohjeistuksessa esitetään komission näkemykset niistä IPRED-direktiivin säännöksistä, jotka ovat aiheuttaneet tulkintaongelmia. Arvioinnin ja julkisen sidosryhmäkuulemisen tulosten valossa ohjeistuksessa tarkastellaan IPRED-direktiivin keskeisiä näkökohtia, joita ovat erityisesti

·sen soveltamisala,

·se, mitä tarkoitetaan vaatimuksella, jonka mukaan toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen on oltava ”oikeudenmukaisia ja tasapuolisia”,

·säännöt, jotka koskevat todistusaineistoa, tiedonsaantioikeutta, oikeutta turvaamis- ja säilyttämistoimenpiteisiin sekä kieltotuomioita,

·aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen (vahingonkorvaus) ja

·oikeudenkäyntikulujen korvaaminen.

Ohjeita annetaan myös siitä, miten IPRED-direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä voidaan soveltaa siten, että löydetään oikeudenmukainen tasapaino eri perusoikeuksien välillä, jos tämä kysymys nousee esille teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvässä riita-asiassa, välttäen kuitenkin kohtuuttomat seuraukset ja perusteettomat oikeudenkäynnit.

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa riita-asiaa saatetaan erityisesti digitaaliaikakaudella käsitellä samanaikaisesti useammassa jäsenvaltiossa. Laittoman verkkosisällön torjumiseksi oikeudenhaltijat voivat näin ollen joutua nostamaan samasta tekijänoikeuden loukkauksesta kanteita useammassa maassa samanaikaisesti. Saman oikeussuojakeinon hakemiseen samasta rikkomuksesta useammalla kuin yhdellä lainkäyttöalueella liittyy kuitenkin yleensä merkittäviä kustannuksia ja pitkällisiä menettelyjä, erityisesti jos kyseessä olevasta teollis- ja tekijänoikeudesta ei ole yhdenmukaista määritelmää EU:ssa ja jos poikkeusten ja rajoitusten soveltaminen voi aineellisen oikeuden erojen vuoksi vaihdella jäsenvaltioittain. Vaikka IPRED-ohjeistuksessa ei puututa eikä voida puuttua kaikkiin tässä yhteydessä esiintyviin haasteisiin 20 , sen avulla voidaan kuitenkin päästä IPRED-direktiivin yhtenäisempään tulkintaan ja soveltamiseen, jolloin oikeudenhaltijoiden olisi helpompi panna vireille rajat ylittäviä riita-asioita.

Ohjeistus ei rajoita täytäntöönpanon valvontatoimia, joita komissio voi harkita SEUT-sopimuksen 258 artiklan nojalla. Nämä toimet ovat linjassa ohjeistuksessa esitetyn tulkinnan kanssa.

Välittäjien roolit ja vastuut, erityisesti niiden toimiessa verkossa, nousivat sekä arvioinnissa että julkisessa kuulemisessa esiin tärkeänä sidosryhmien huolenaiheena. Kuten ohjeistuksessa selvennetään, mahdollisuus antaa kieltotuomio välittäjälle IPRED-direktiivin nojalla ei riipu välittäjän vastuusta kyseessä olevassa (väitetyssä) oikeuksien rikkomisessa. 21 . Sähköistä kaupankäyntiä koskevassa direktiivissä 22 säädetään edellytyksistä, joiden mukaisesti tietyt verkossa toimivat välittäjät katsotaan vapautetuiksi vastuusta. Vaikka vuonna 2016 antamassaan verkkoalustoja käsittelevässä tiedonannossa 23 komissio katsoi, että sähköistä kaupankäyntiä koskevassa direktiivissä säädetty kehys soveltui edelleen tarkoitukseensa, komissio antoi kuitenkin hiljattain käytännön ohjeistusta keinoista 24 , joilla nopea ja tehokas laittoman, myös teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan verkkosisällön havaitseminen ja poistaminen kytketään tarvittaviin oikeudellisiin takeisiin esimerkiksi ns. ilmoitusmenettelyn ja toteutettavien toimenpiteiden (”notice and action”) avulla. Komission ehdotus direktiiviksi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla tarjoaa käyttöön tiettyjä erityisiä välineitä ja mekanismeja hyvin toimivien tekijänoikeusmarkkinoiden aikaansaamiseksi. Erityisesti ehdotetaan, että tietyt verkkopalvelujen tarjoajat ottavat käyttöön asianmukaiset toimenpiteet, joilla yhteistyössä oikeudenhaltijoiden kanssa estetään tekijänoikeudella suojatun sisällön saatavuus ilman kyseisten oikeudenhaltijoiden suostumusta.

Vahvemman osaamisyhteisön rakentaminen teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon varmistamiseksi: oikeudellisen täytäntöönpanon parantaminen EU:ssa

Arviointi toi esiin, että monet oikeudenhaltijat valittivat vaikeuksista saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimissa, pitkistä ja kalliista menettelyistä ja epävarmoista tuloksista. Niin ikään arviointi osoitti, että oikeudenkäyntien hoitamiseen ja niiden (todennäköisiin) tuloksiin liittyvä läpinäkyvyys ja ennakoitavuus koettiin puutteellisiksi. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että sellaiset tekijät kuten erot jäsenvaltioiden yksityisoikeudellisissa perinteissä ja käytännöissä edelleen jarruttavat ennakoitavan ja johdonmukaisen järjestelmän kehittymistä teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon valvontaa varten EU:ssa.

Tässä yhteydessä komissio – IPRED-direktiiviin liittyvän ohjeistuksensa lisäksi – kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan tarjota käyttöön toimivia ja ennakoitavissa olevia yksityisoikeudellisia oikeussuojakeinoja teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten varalta EU:ssa ja on valmis tukemaan näitä toimia. Suuremmasta läpinäkyvyydestä ja ennustettavuudesta olisi suurta hyötyä erityisesti pk-yrityksille. Tämä helpottaisi oikeussuojan saatavuutta pk-yrityksille ja edistäisi kohtuuhintaisten oikeusturvavakuutusten käyttöönottoa teollis- ja tekijänoikeusloukkausten varalta 25 .

Ensimmäisessä vaiheessa komissio tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa, jotta edellä selostettua ohjeistusta voitaisiin tarpeellisissa ja asianmukaisissa tapauksissa täydentää kohdennetummalla lisäohjeistuksella, jolla tuetaan teollis- ja tekijänoikeuksien johdonmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa EU:ssa. Tätä varten se määrittää yhdessä kansallisten asiantuntijoiden, muun muassa kansallisten tuomareiden, sekä muiden sidosryhmien kanssa konkreettisia ongelmia ja ongelma-alueita, joilla parhaista toimintatavoista saatuihin kokemuksiin perustuvasta käytännön lisäohjeistuksesta olisi hyötyä. Konkreettinen tapaus tässä yhteydessä olisi se, mitä näyttöä tarvitaan teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksista aiheutuneen vahingon korvaamiseksi, sekä vahingonkorvauksen laskenta.

Komissio aikoo julkaista kaiken ohjeistuksen verkossa muun muassa Sinun Eurooppasi -portaalin 26 kautta, jotta käytännön tietoa teollis- ja tekijänoikeuksien oikeudellisesta täytäntöönpanosta EU:ssa olisi saatavilla paitsi tuomareille ja oikeusalan ammattilaisille myös kaikille muille sidosryhmille.

Kuten IPRED-direktiivin arviointi on osoittanut, teollis- ja tekijänoikeuksiin ja varsinkin niiden täytäntöönpanon valvontaan erikoistuneet tuomarit ovat hyvin tärkeässä asemassa IPRED-direktiivin toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen tehokkaan ja tuloksellisen käytön kannalta. Tällainen erikoistuminen voi tuoda merkittäviä etuja erityisesti nopeampien, tehokkaampien ja johdonmukaisempien päätösten muodossa, mikä parantaa oikeusvarmuutta. Sen vuoksi komissio kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tällaista erikoistumista.

Myös oikeusalan koulutuksen saatavuus ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen ovat keinoja parantaa ja johdonmukaistaa teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa EU:ssa. Tukeakseen jäsenvaltioiden toimia tällä osa-alueella komissio aikoo tehostaa teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen kanssa tekemäänsä työtä, jonka tarkoituksena on laatia kattava tuomareille suunnattujen seminaarien ja koulutustilaisuuksien opinto-ohjelma. Tämän pitäisi edistää verkostoitumista ja oppimiskäytäntöjä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia käsittelevien tuomareiden keskuudessa. Tässä yhteydessä kaavaillaan kolmea seminaaria vuodeksi 2018.

Lisäksi läpinäkyvyys teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskevissa tuomioissa on olennainen edellytys osaamisen vaihdolle sisämarkkinoilla, ennustettavuuden paranemiselle ja teollis- ja tekijänoikeusalan toimijoiden väliselle keskustelulle rajojen yli. Tähän mennessä kuitenkin vain harvat jäsenvaltiot ovat julkaisseet teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvää oikeuskäytäntöä erityisillä verkkosivustoilla, ja saatavuutta ja julkistamista koskevat säännöt vaihtelevat varsin paljon. Komissio kehottaa jäsenvaltioita julkaisemaan järjestelmällisesti teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia koskevissa menettelyissä annetut tuomioistuinten päätökset, ainakin muutoksenhakutuomioistuinten ja niitä ylempien tuomioistuinten tuomiot 27 . Omalta osaltaan komissio aikoo yhdessä EUIPO:n ja teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen kanssa tehostaa työtä EUIPO:n perustaman oikeustapausten tietokannan kehittämiseksi mahdollisimman kattavaksi ja käyttäjäystävälliseksi.

Tehokkaamman oikeudellisen täytäntöönpanon lisäksi olisi myös harkittava vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien (ADR) kehittämistä. Vaihtoehtoisen riidanratkaisun käyttäminen sovitteluun ja välitykseen voi tarjota vaihtoehtoisen keinon varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattaminen. Vaikka vaihtoehtoista riidanratkaisua käytetään edelleen vain harvoin teollis- ja tekijänoikeusvaatimusten ratkaisemiseksi, sillä on etunsa (sen avulla esimerkiksi rajat ylittävät kysymykset voidaan ratkaista helpommin, ja se voi olla nopeampi ja halvempi keino kuin asian käsittely tuomioistuimessa.). Yhdessä EUIPO:n kanssa komissio tekee parhaillaan kartoitusta käytössä olevista vaihtoehtoisen riidanratkaisun välineistä ja analysoi etuja, joita saataisiin perustamalla EUIPO:n yhteyteen sovittelukeskus käsittelemään tavaramerkkeihin ja malleihin liittyviä kysymyksiä. Se aikoo myös työskennellä tulevan yhdistetyn patenttituomioistuimen kanssa patenttiasioita koskevan sovittelun ja välityksen kehittämiseksi. Tämän pitäisi auttaa teollis- ja tekijänoikeuksien sovittelu- ja välitysverkoston käyttöönottoa EU:ssa siten kuin start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevassa aloitteessa ilmoitettiin 28 .

III.Toimialavetoisten ponnistelujen tehostaminen teollis- ja tekijänoikeusrikkomusten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi

Teollis- ja tekijänoikeusloukkauksien torjumisen tulisi olla yhteinen ponnistus, johon osallistuvat kaikki toimijat, niin julkiset kuin yksityisetkin, ja jossa käytetään oikeudellisen täytäntöönpanon ohella kaikkia mahdollisia välineitä. Komissio on useiden vuosien ajan tehnyt yhteistyötä toimialan kanssa tukeakseen ja edistääkseen toimialalähtöisiä toimenpiteitä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia vastaan. Tarkoituksena on kannustaa asianmukaiseen huolellisuuteen (due diligence) kaikkia osapuolia, jotka potentiaalisesti ovat mukana teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaaviin tuotteisiin tai sisältöön liittyvissä kehittämistoimissa ja liiketoimissa – tuotteiden ja sisällön toimittajista ja mainosyhtiöistä aina maksupalveluihin ja itse oikeudenhaltijoihin. Myönteisestä kehityksestä huolimatta voitaisiin ja pitäisikin tehdä enemmän teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden ja käytäntöjen leviämisen estämiseksi.

Täysi hyöty vapaaehtoisten sopimusten mahdollisuuksista

Komissio kannustaa lisäämään sidosryhmien vuoropuhelua, jotta voidaan edistää tehokasta yhteistyötä toimialakumppaneiden välillä teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjunnassa ja levittää toimialan parhaita käytäntöjä. Ensimmäinen yhteisymmärryspöytäkirja oikeudenhaltijoiden ja verkkoalustojen välillä tehtiin vuonna 2011 ja saatettiin ajan tasalle vuonna 2016 29 . Siinä esitetään yhteistyöhön perustuva lähestymistapa, jolla torjutaan väärennettyjen tavaroiden myyntiä. Tämän jälkeen kehitystä on lisäksi tapahtunut kahdella saralla seuraavassa kuvatusti.

Ensinnäkin tämän ensimmäisen väärentämistä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan yhteydessä otettiin käyttöön keskeiset tulosindikaattorit, joilla arvioidaan vapaaehtoisen sopimuksen tuloksia ja yksilöidään mahdollisia parannuskohteita. Ensimmäisen seurantajakson tulokset osoittavat näiden keskeisten tulosindikaattoreiden mukaan, että yhteisymmärryspöytäkirja on osoittautunut tehokkaaksi ja on jo tuottanut merkittäviä tuloksia. Ne osoittavat, että vapaaehtoinen yhteistyö voi edistää tuntuvasti verkkoväärennösten torjuntaa ja tarjota tehokkaita ratkaisuja. Yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeen suuri määrä väärennettyjen tuotteiden tarjontaa näyttää poistuneen verkkoalustoilta, mikä on etupäässä ennakoivampien ja ehkäisevien toimenpiteiden ansiota. Koska teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavat tavarat kuitenkin yhä useammin löytävät tiensä sisämarkkinoille, komissio kannustaa kaikkia allekirjoittajia ja uusia tulokkaita tehostamaan toimiaan 30 .

Toiseksi sidosryhmät viimeistelevät parhaillaan komission johdolla tekemäänsä työtä tavoitteenaan tehdä uusi yhteisymmärryspöytäkirja, joka koskee kieltäytymistä mainonnasta teollis- ja tekijänoikeuksia rikkovilla verkkosivustoilla. Mainonnasta saatavat tulot ovat tärkeä tulovirta tällaisille verkkosivustoille. Yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittavien toimenpiteiden avulla teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaajilta pitäisi voida katkaista tämä tärkeä tukilähde. Tunnettujen merkkien mainokset ja tunnettujen maksupalvelujen toiminta teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavilla sivustoilla saattaa johtaa kuluttajia uskomaan, että sivusto tarjoaa sisältöä, tavaroita tai palveluja laillisesti, vaikka asia ei olisi näin. Tämä voi johtaa kuluttajia harhaan, mikä murentaa kuluttajaluottamusta ja siten vahingoittaa tuotemerkin arvoa.

Työ on käynnissä yhteisymmärryspöytäkirjan laatimiseksi myös kuljetus- ja huolintapalveluille. Sen tavoitteena on ehkäistä se, että kaupallisessa laajuudessa toimivat väärentäjät käyttävät näiden yritysten palveluja väärennettyjen tavaroiden kanavoimiseksi EU:hun. Valmisteilla on myös yhteisymmärryspöytäkirja, jonka on määrä kattaa maksupalvelujen tarjoajat, sillä ne ovat usein olennainen edellytys teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan verkkotarjonnan toiminnalle.

Komissio tukee näiden vapaaehtoisten sopimusten edelleenkehittämistä, erityisesti verkkoympäristössä, ja pyrkii varmistamaan, että kaikki allekirjoittajat toimivat huolellisesti ja noudattaen EU:n lainsäädäntöä yleensä ja SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa erityisesti. Komissio pyrkii myös varmistamaan, että eri osapuolten etujen välillä löydetään sopiva tasapaino ja että kuluttajien oikeuksia kunnioitetaan asianmukaisesti. Komissio pyrkii myös edistämään laajaa osallistumista tällaisiin sopimuksiin kaikilla sektoreilla ja toimialoilla.

Komissio katsoo, että tällaisiin yhteisymmärryspöytäkirjoihin liittyvän seurannan olisi perustuttava keskeisiin tulosindikaattoreihin. Se raportoi säännöllisesti näiden sopimusten toimivuudesta, jotta voidaan seuloa esiin parhaita käytäntöjä, yksilöidä tulevia kehittämisalueita ja arvioida tarvetta lainsäädäntötoimille EU:n tasolla.

Toimitusketjujen suojaaminen teollis- ja tekijänoikeuksiin kohdistuvilta uhkilta

Yhtenä työsarkana, jolla komissio, toimiala ja muut kumppanit työskentelevät yhdessä, on myös pyrkiä suojelemaan toimitusketjuja väärentämiseen ja muihin teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksiin liittyviltä uhkilta. Myös tällä saralla haasteet ovat lisääntyneet. Työryhmätapaamisessa, jossa käsiteltiin asianmukaista huolellisuutta ja toimitusketjun eheyttä teollis- ja tekijänoikeuksien suojelussa 31 , todettiin vuonna 2015, että yritykset törmäävät yhä useammin tapauksiin, joissa niiden toimitusketjuihin on solutettu väärennettyjä tuotteita (esim. väärennettyjä elektronisia osia). Tähän on yhtenä suurena syynä toimitusketjujen jatkuvasti kasvava monimutkaisuus, minkä vuoksi yritysten – erityisesti pk-yritysten – on usein vaikea seurata toimittajiaan ja niiden alihankkijoita. Lisäksi uudet teknologiat ja internet ovat auttaneet oikeudenrikkojia parantamaan väärentämistekniikoitaan ja soluttautumaan laillisiin toimitusketjuihin. Toimitusketjun seurattavuudesta huolehtimiseksi on käytössä parhaita käytäntöjä (riskinhallinta, yritysten yhteiskuntavastuu). Niitä ei kuitenkaan käytetä rutiininomaisesti teollis- ja tekijänoikeusloukkausten havaitsemiseen ja torjumiseen. Asianmukaisen huolellisuuden puute heikentää toimitusketjun turvallisuutta ja mahdollistaa väärennökset, jotka ovat haitaksi yrityksille ja altistavat kansalaiset riskeille.

Komissio näkee kiireellisen tarpeen turvata toimitusketjut paremmin väärennöksiä vastaan. Tämä voidaan tehdä kokeilemalla uusia välineitä ja auttamalla parhaita käytäntöjä kehittymään ja leviämään.

Tavaroiden jäljitettävyys on toimitusketjun turvallisuuden, kuluttajaturvallisuuden ja tuotteiden laadun kannalta ratkaisevan tärkeässä asemassa. Komissio aikoo sen vuoksi pyrkiä tehostamaan oikeudenhaltijoiden ja keskeisten toimijoiden, kuten standardointielinten ja turvallisuusratkaisujen tarjoajien, välistä yhteistyötä, jotta voidaan helpottaa jäljitysteknologioiden 32 leviämistä laajempaan käyttöön ja tukea uusien jäljitettävyys- ja todentamisjärjestelmien, kuten lohkoketjuteknologian, esiintuloa. Kirjaamalla resurssit, transaktiot ja osallistujat tämä yhteinen digitaalinen tietokanta tarjoaa käyttöön arvokasta tietoa tuotteiden alkuperästä ja taustasta, jolloin ne voidaan jäljittää ja todentaa helpommin. Lohkoketjuteknologiaan perustuvien ratkaisujen avulla voidaan nopeasti tunnistaa laillisiin toimitusketjuihin tulleet väärennetyt osat tai tuotteet sekä mahdollinen tavaroiden kulkeutuminen laittomille markkinapaikoille 33 . Osana hankettaan #Blockchain4EU: Lohkoketju teollisuuden muutoksissa komissio tutkii parhaillaan keinoja käyttää lohkoketjuteknologiaa toimitusketjujen seurattavuuden lisäämiseksi ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi paremmin. Yhdessä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen kanssa komissio aikoo kartoittaa ja testata tarkemmin (keinonaan erityisesti Blockathon) erilaisia mahdollisuuksia käyttää lohkoketjuteknologiaa väärennösten torjunnassa sekä yksilöidä mahdollisia sen käyttöönottoa haittaavia oikeudellisia ja taloudellisia esteitä 34 .

Lisäksi on aihetta edelleen lisätä tietoisuutta ja levittää parhaita käytäntöjä. Toimialat olisi saatava tietoisiksi tarpeesta suojata toimitusketjut, ja niitä olisi kannustettava toimiin paremman suojan aikaansaamiseksi. Teollis- ja tekijänoikeuksien suojan ottaminen laajemmin huomioon akkreditointimenettelyissä voi tarjota hyödyllisen välineen tässä yhteydessä. Esimerkkinä mainittakoon, että 10. toukokuuta 2017 hyväksyttiin uusi kestäviä hankintamenettelyjä koskeva ISO-standardi (ISO 20400), joka sisältää ensimmäisen kerran nimenomaisen viittauksen toimenpiteisiin teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjumiseksi. Komissio pyrkii edistämään tämän standardin käyttöä järjestämällä yrityksille suunnattuja tiedotustilaisuuksia 35 tai laajempia teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa käsitteleviä tapahtumia 36 .

Lisäksi komissio aikoo myös tarkastella lähemmin, miten teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevien standardien noudattaminen voitaisiin tulevaisuudessa liittää osaksi prosessia, jossa hankitaan ”valtuutetun talouden toimijan” (AEO) asema 37 . AEO-konsepti perustuu Maailman tullijärjestön (WCO) puitteissa toteutettavaan tullin ja liike-elämän kumppanuuteen. AEO:n aseman myöntää tulliviranomainen, ja se antaa talouden toimijoille tiettyjä etuja tullimenettelyissä. Se on avoin kaikille toimitusketjun toimijoille, jotka täyttävät tietyt EU:n tullisäännöissä vahvistetut laatuvaatimukset ja toimivat läheisessä yhteistyössä tulliviranomaisten kanssa toimitusketjujen turvallisuuden ja eheyden varmistamiseksi. Väärennösten torjunnalle voitaisiin tässä antaa entistäkin suurempi painoarvo. Toimitusketjun turvallisuuden lisäämiseksi talouden toimijoita kannustetaan valitsemaan luotettavat kumppanit, jotka noudattavat tehokkaita vaatimustenmukaisuusohjelmia, esimerkiksi AEO:ta.

Lisäksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pk-yritysten tilanteeseen, koska niillä on usein hyvin rajalliset valmiudet turvata toimitusketjunsa. EUIPO käynnistää parhaillaan tähän liittyen erityistä tutkimusta, jotta voidaan seuloa esiin parhaat käytännöt ja tarjota konkreettisia ratkaisuja.

IV.Teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjuminen tehostamalla hallinnollista yhteistyötä

Tätä nykyä on olemassa runsaasti tietoa väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden arvosta ja vaikutuksesta 38 , rikollisjärjestöjen alkuperästä sekä reiteistä, joiden kautta ne kanavoivat näitä tavaroita EU:n alueelle 39 . Mittavan tiedonkeruun ansiosta 40 pahiten kärsineet alat on nyt yksilöity, reitit ovat tiedossa ja näyttö on olemassa. Nyt on aika yhdistää voimat EU:ssa ja tehostaa teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjuntaa EU:n rajoilla ja sen ulkopuolella.

Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen parantamiseksi EU:ssa komissio pyrkii tehostamaan yhteistyötä kaikkien asianomaisten viranomaisten välillä. Ensinnäkin komissio aikoo tutkia, kuinka talouden ja kaupan alan tarkastuslaitokset voisivat kuluttajasuojaviranomaisten rinnalla osallistua tiiviimmin väärentämisen ja piratismin torjuntaan. Joissakin jäsenvaltioissa tätä yhteistyötä tehdään jo, toisissa ei. Tietyillä alueilla ja tietyissä jäsenvaltioissa käytössä olevien nykyisten parhaiden käytäntöjen perusteella komissio aikoo keskustella jäsenvaltioiden kanssa siitä, miten kaikkien asianomaisten viranomaisten osallistuminen voidaan varmistaa. Komissio aikoo muun muassa edelleen edistää maatalous- ja elintarvikealan parhaiden käytäntöjen jakamista jäsenvaltioiden välillä erityisesti maantieteellisiä merkintöjä koskevien oikeuksien valvonnassa ja täytäntöönpanossa. Tähän sisältyy myös jäsenvaltioiden valvontarakenteiden tarkastusohjelman jatkaminen.

Yhdessä EUIPO:n ja Europolin kanssa komissio aikoo kartoittaa väärennysten torjunnassa käytettäviä eri tietokantoja, jotta voidaan yksilöidä tietovajeet ja mahdolliset tavat parantaa tietojen jakamista asianomaisten viranomaisten välillä.

Yhdessä EUIPO:n kanssa ja kerätyn näytön ja aineiston pohjalta komissio aikoo myös pyrkiä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa lisäämään yleisön tietoisuutta teollis- ja tekijänoikeuksien merkityksestä ja niiden loukkausten kielteisistä vaikutuksista.

Väärentämisen ja piratismin torjumiseksi unionin rajoilla komissio aikoo jatkaa jäsenvaltioiden avustamista tullivalvonnassa. Komissio arvioi parhaillaan, miten tullitoimintaohjelma teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomusten torjumiseksi on toiminut vuosina 2013–2017 41 . Se raportoi tästä vielä vuoden 2017 kuluessa ja ryhtyy tarvittaviin jatkotoimiin, joiden painopisteinä on

·varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaa rajoilla koskevan lainsäädännön yhtenäinen täytäntöönpano koko EU:ssa;

·lujittaa tulliyhteistyötä sekä tiedonvaihtoa poliisin ja muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa;

·kehittää teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon tarkoitettuja riskinhallintavälineitä.

Lisäksi komissio muistuttaa jäsenvaltioiden velvoitteista panna täytäntöön tavaramerkkidirektiivissä säädetyt EU:n uudet säännöt, myös viranomaisia koskevat säännöt. Näiden sääntöjen avulla muun muassa estetään väärennettyjen tavaroiden liikkumista ja myös kauttakuljetusta 42 .

Väärennetyt tuotteet ovat yleensä EU:n tuotelainsäädännön vastaisia, ja ne voivat muodostaa turvallisuusriskin kuluttajille. Koska tämä tiedonanto keskittyy keinoihin parantaa EU:n tekijänoikeuslainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa, EU:n muun tuotelainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa tullaan tarkastelemaan tuotelainsäädäntöpaketin yhteydessä, kuten sisämarkkinastrategiassa ilmoitettiin.

V.TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUKSIEN LOUKKAUSTEN TORJUMINEN MAAILMANLAAJUISESTI

Väärentäminen ja piratismi ovat pääasiassa maailmanlaajuisia ongelmia, jotka vaativat maailmanlaajuisia ratkaisuja. EU:n sisäisiä toimenpiteitä olisi täydennettävä kansainvälisillä ponnisteluilla pyrkimällä estämään teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset kaikkialla globaaleissa toimitusketjuissa.

Komissio edistää EU:n lähestymistapaa teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon maailmanlaajuisesti: kahdenvälisesti kauppasopimuksissa ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevassa vuoropuhelussa tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa sekä monenvälisesti kansainvälisissä järjestöissä, kuten Maailman henkisen omaisuuden järjestössä (WIPO), Maailman kauppajärjestön (WTO) TRIPS-neuvostossa ja OECD:ssä, samoin kuin asiaankuuluvissa elimissä, kuten ICANNissa 43 . Tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaa kansainvälisesti ja lisätä tietoisuutta väärentämisen ja piratismin aiheuttamasta vahingosta.

Komissio käynnistää parhaillaan tiiviissä yhteistyössä EUIPO:n kanssa kolmea teollis- ja tekijänoikeuksien teknistä yhteistyöohjelmaa (”IP Key”) Kiinan, Kaakkois-Aasian ja Latinalaisen Amerikan kanssa. Lähtökohtana ovat hyvät kokemukset, joita on saatu aiemmista yhteistyöohjelmista Kiinan ja ASEANin alueen kanssa. Näiden kolmen ohjelman talousarvio on yhteensä 20 miljoonaa euroa vuosina 2017–2020. Ohjelmista tuetaan tehokkaan suojajärjestelmän kehittämistä teollis- ja tekijänoikeuksille osallistuvissa maissa EU:n hyvien käytäntöjen pohjalta, mikä auttaa EU:n yrityksiä suojaamaan teollis- ja tekijänoikeutensa näillä markkinoilla.

Osana strategiaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi kolmansissa maissa 44 komissio aikoo julkaista päivitetyn raportin teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisesta ja täytäntöönpanosta kolmansissa maissa. Raportti sisältää luettelon uusista prioriteettimaista. Komissio tehostaa toimiaan prioriteettimaissa ja keskittää voimavaransa havaittuihin ongelmalohkoihin, kuten vapaakauppavyöhykkeisiin ja maantieteellisiin merkintöihin.

Komissio aikoo yhteistyössä EUIPO:n kanssa ottaa käyttöön erityisen teollis- ja tekijänoikeusmarkkinoiden seurantalistan. Seurantalistalle otetaan sekä verkossa toimivia että fyysisiä EU:n ulkopuolella sijaitsevia markkinoita, joiden on raportoitu syyllistyvän merkittäviin teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomuksiin tai edistävän niitä. Erityisesti tulevat kyseeseen piratismi ja väärentäminen EU:n kuluttajiin nähden. Viime kädessä laaditaan luettelo ongelmallisimmista markkinoista kuvauksineen niihin liittyvistä pääpiirteistä. Tarvittavat luettelon sisältöön ja tarkoitukseen liittyvät tiedot ja takeet antaa komissio. Komissio myös seuraa, mihin toimenpiteisiin paikalliset viranomaiset ryhtyvät seurantalistalle otettujen markkinoiden suhteen ja mihin toimenpiteisiin yrittäjät ja markkinoiden oikeudenhaltijat ryhtyvät teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjumiseksi.

Komissio käynnistää tässä yhteydessä julkisen kuulemisen tietojen kokoamiseksi näistä markkinoista. Seurantalistalle otettavien markkinoiden valinnassa käytetään teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen avulla varmennettuja tietoja. Ensimmäinen teollis- ja tekijänoikeusmarkkinoiden seurantalista on määrä julkaista vuoden 2018 toisella puoliskolla, ja sitä päivitetään säännöllisesti.

Komissio aikoo jatkossakin edistää verkkotiedottamista teollis- ja tekijänoikeuksien suojelusta käyttämällä muun muassa väärentämisen torjunnan nopean tiedonvaihdon järjestelmää (Anti-Counterfeiting Rapid Intelligence System, ACRIS), jonka tietokantaan kerätään tietoa EU:n yrityksiin EU:n ulkopuolisissa maissa kohdistuneista teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomistapauksista. Parantaakseen tietojen saatavuutta ja helppokäyttöisyyttä verkossa komissio aikoo perustaa portaalin, joka kokoaa yhteen linkit teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyville komission verkkosivustoille ja tietokantoihin.

VI.PÄÄTELMÄT

Tässä tiedonannossa esitetään kattava joukko toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on varmistaa koordinoitu ja tehokas lähestymistapa EU:n eri politiikanaloilla, jotta teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksien torjuntaa voidaan edelleen parantaa. Maksimaalisen näkyvyyden varmistamiseksi komissio toimii yhteistyössä EUIPO:n kanssa, jotta tiedot kaikista toimenpiteistä ja toimista olisivat saatavilla yhden ainoan verkkoportaalin kautta.

Väärentämisen ja piratismin mittavuus ja niiden vaikutus yhteiskuntaan edellyttävät tehokkaita, nopeita ja koordinoituja lainvalvontatoimia useilta toimijoilta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja kaikilla tasoilla paikalliselta aina maailmanlaajuiselle tasolle.

Tämän vuoksi komissio kannustaa kaikkia osapuolia jatkotoimiin tässä tiedonannoissa esitettyjen suuntaviivojen, suositusten ja toimenpiteiden pohjalta. Komissio seuraa saavutettua edistystä ja arvioi tämän pohjalta, tarvitaanko lisätoimenpiteitä.

Yleiskatsaus tärkeimpiin toimiin

(1)

Ottaen huomioon sekä suoraan että välillisesti luodut työpaikat.

(2)

EUIPO, Intellectual property rights intensive industries and economic performance in the EU, 2016.

(3)

Tässä yhteydessä on kuitenkin todettava, että myös jotain myönteistä kehitystä on tapahtunut. Tekijänoikeuden alalla esimerkiksi uudet liiketoimintamallit ovat vähentäneet tekijänoikeusloukkauksia eräillä markkinoilla (ks. https://copia.is/library/the-carrot-or-the-stick/ ). Laillisen tarjonnan onnistunut kehittäminen riippuu tietysti myös täytäntöönpanon tehokkaasta valvonnasta. Komissio on johdonmukaisesti ollut sillä kannalla, että verkkopiratismin torjuntaa olisi täydennettävä muilla toimilla, kuten laillisen tarjonnan kehittämisellä ja koulutustoimilla (ks. esimerkiksi komission tiedonannot Luova verkkosisältö sisämarkkinoilla (COM(2007) 0836 final) ja Tavoitteena nykyaikainen, eurooppalaisempi tekijänoikeusjärjestelmä (COM(2015) 626 final).

(4)

OECD/EUIPO, Trade in Counterfeit and Pirated Goods: Mapping the Economic Impact, 2016.

(5)

Kosmetiikka ja henkilökohtainen hygienia; vaatteet, asusteet ja jalkineet; urheilutarvikkeet; lelut ja pelit; matka- ja käsilaukut; korut ja kellot; musiikkiäänitteet; viinit ja väkevät alkoholijuomat; sekä lääkkeet.

(6)

  https://euipo.europa.eu/ohimportal/en/web/observatory/quantification-of-ipr-infringement .  

(7)

Ks. esim. BASCAP/INTA, The economic impact of counterfeiting and piracy, 2017,  http://www.inta.org/Communications/Documents/2017_Frontier_Report.pdf , jossa arvioitiin elokuvien, musiikin ja ohjelmistojen digitaalisen piratismin maailmanlaajuiseksi arvoksi vuonna yhteensä 213 miljardia dollaria. Ks. myös EUIPO, The Economic cost of IPR Infringement in the recorded Music industry, toukokuu 2016, https://euipo.europa.eu/tunnel-web/secure/webdav/guest/document_library/observatory/resources/research-and-studies/ip_infringement/study7/Music_industry_en.pdf . Tässä tutkimuksessa todettiin, että vuonna 2014 musiikkiäänitteiden tuotannonala menetti EU:ssa noin 170 miljoonan euron myyntitulot, mihin oli syynä musiikkiäänitteiden kulutus laittomista lähteistä. Ks. myös Yhdistyneen kuningaskunnan teollis- ja tekijänoikeuksien viraston (Intellectual Property Office) seurantatutkimukset verkossa tapahtuvien tekijänoikeusloukkausten laajuudesta. Tuoreimmassa näistä tutkimuksista (toukokuu 2016) arvioitiin, että 15 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan yli 12-vuotiaista internetin käyttäjistä kulutti vähintään yhden nimikkeen verkkosisältöä laittomasti maalis-toukokuussa 2016 ja että 5 prosenttia yli 12-vuotiaista internetin käyttäjistä kulutti yksinomaan laitonta verkkosisältöä ( https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/546223/OCI-tracker-6th-wave-March-May-2016.pdf ).

(8)

Tuoreessa EUIPO:n analyysissä (ks. alaviite 6) arvioidaan, että suoria ja välillisiä työpaikkoja on menetetty näillä yhdeksällä alalla yhteensä yli 786 000. Valtion tulojen menetykset samoilla yhdeksällä alalla ovat 14,4 miljardia euroa.

(9)

UNODC, The Illicit Trafficking of Counterfeit Goods and Transnational Organized Crime, 2014,

https://www.unodc.org/documents/counterfeit/FocusSheet/Counterfeit_focussheet_EN_HIRES.pdf

Europol/EUIPO, Situation report on counterfeiting in the EU, 2015,

https://euipo.europa.eu/ohimportal/documents/11370/80606/2015+Situation+Report+on+Counterfeiting+in+the+EU , ja UNICRI, Illicit pesticides, Organized crime and supply chain integrity, 2016,

http://www.unicri.it/in_focus/files/The_problem_of_illicit_pesticides_low_res1.pdf

(10)

 Uuteen yksimielisyyteen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta: EU:n toimintasuunnitelma, COM(2014) 392, 1.7.2014. Euroopan parlamentti kehotti komissiota esittämään tämän toimintasuunnitelman pohjalta yksityiskohtaisen arvioinnin nykyisestä lainsäädäntökehyksestä (ks. 9.6.2015 annettu päätöslauselma).

(11)

Komission tiedonanto Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle, COM(2015) 0192, 6.5.2015

(12)

Komission tiedonanto Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille, COM(2015) 0550, 28.10.2015.

(13)

Ks. erityisesti Tekijänoikeuteen pohjautuvan oikeudenmukaisen, tehokkaan ja kilpailukykyisen talouden edistäminen digitaalisilla sisämarkkinoilla, COM(2016) 592, 14.9.2016, sekä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla, 14.9.2017.

(14)

Yleiskatsaus tärkeimpiin toimiin esitetään liitteessä.

(15)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/48/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 45).

(16)

Paremman sääntelyn suuntaviivoissa vahvistetaan periaatteet, joita Euroopan komissio noudattaa voimassa olevan lainsäädännön käsittelyssä ja arvioinnissa. Ks. https://ec.europa.eu/info/better-regulation-guidelines-and-toolbox_en .

(17)

Julkisen kuulemisen tulokset ovat saatavilla komission verkkosivustolla osoitteessa http://ec.europa.eu/growth/content/have-your-say-enforcement-intellectual-property-rights-0_de  

(18)

Ks. perusoikeuskirjan 17 artiklan 2 kohta.

(19)

Komission tiedonanto [Guidance on certain aspects of Directive 2004/48/EC of the European Parliament and of the Council on the enforcement of intellectual property rights], COM(2017) 708.

(20)

Kuten IPRED-direktiivin johdanto-osan 11 kappaleessa mainitaan, kyseisen direktiivin tavoitteena ei ole luoda yhdenmukaistettuja sääntöjä oikeudelliselle yhteistyölle, toimivallalle ja yksityis- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen ratkaisujen tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle eikä puuttua sovellettavaan lakiin. Olemassa olevilla unionin välineillä säännellään näitä aloja yleisellä tasolla, ja niitä sovelletaan periaatteessa myös teollis- ja tekijänoikeuksiin.

(21)

Ks. ohjeistuksen kohta IV.1.

(22)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1).

(23)

Komission tiedonanto Digitaalisten sisämarkkinoiden verkkoalustat – Euroopan mahdollisuudet ja haasteet, COM(2016) 288, 25.5.2016.

(24)

Komission tiedonanto Laitonta verkkosisältöä vastaan – Lisää vastuuta verkkoalustoille (COM(2017) 555 final, 28.9.2017).

(25)

Kuten start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevassa komission aloitteessa Teollis- ja tekijänoikeudet pk-yritysten palveluksessa innovaatioiden ja kasvun lisäämiseksi (SWD(2016) 373, 22.11.2016) ilmoitetaan, komissio on ryhtynyt toimiin edistääkseen tällaisten vakuutusjärjestelmien käyttöönottoa Euroopassa, erityisesti pk-yritysten tukemiseksi.

(26)

  www.youreurope.be  

(27)

Tässä tulisi noudattaa henkilötietojen suojan turvaavaa lainsäädäntöä. Erikseen tulee se, että jäsenvaltioiden on lisäksi noudatettava IPRED-direktiivin 15 artiklaa, joka antaa oikeusviranomaisille mahdollisuuden määrätä julkaisemaan tuomioistuimen päätökset kantajan pyynnöstä ja loukkaajan kustannuksella.

(28)

Ks. alaviite 26.

(29)

Väärennettyjen tuotteiden verkkomyyntiä koskeva yhteisymmärryspöytäkirja, 21.6.2016, http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/18023/attachments/1/translations . Yhteisymmärryspöytäkirjaa sovelletaan tavaramerkkeihin, malleihin ja tekijänoikeuksiin.

(30)

Lisätietoa väärentämistä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan ensimmäisen seurantajakson tuloksista – ml. keskeisiä tulosindikaattoreita hyödyntävä analyysi ja tulokset sidosryhmille suunnatusta kyselystä – löytyy tähän tiedonantoon liitetystä komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta SWD(2017) 430, jossa tehdään yleiskatsaus yhteisymmärryspöytäkirjan toimintaan.

(31)

Työryhmätapaamisen videoon voi tutustua komission verkkosivustolla osoitteessa

  http://ec.europa.eu/growth/industry/intellectual-property/enforcement/index_en.htm .

(32)

Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) on tehnyt todentamisteknologioista ja jäljitys- ja seurantajärjestelmistä laajan kartoituksen, joka julkaistiin vuonna 2016:

  http://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC104204/kjna28400enn.pdf  

(33)

Edellytyksenä on tietysti, että lohkoketjuteknologiaan perustuvissa ratkaisuissa noudatetaan sovellettavaa lainsäädäntöä, erityisesti henkilötietojen suojan osalta.

(34)

Komissio aikoo myös yhdessä Euroopan parlamentin kanssa käynnistää erityisen seurantakeskuksen ja foorumin lohkoketjujärjestelmää varten EU:ssa (EU Blockchain Observatory and Forum).

(35)

Esim. teollis- ja tekijänoikeuksien tukipalvelujen (IPR Helpdesks) avulla.

(36)

ISO 20400 -standardista keskusteltiin teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista 23. kesäkuuta 2017 käsitelleessä huippukokouksessa Berliinissä.

(37)

  https://ec.europa.eu/taxation_customs/general-information-customs/customs-security/authorised-economic-operator-aeo_en  

(38)

Ks. Europol/EUIPO, Situation Report on Counterfeiting and Piracy in the European Union, 2017,

  https://euipo.europa.eu/tunnel-web/secure/webdav/guest/document_library/observatory/documents/reports/Situation%20Report%20EUIPO-Europol_en.pdf .

(39)

Ks. OECD/EUIPO, Mapping the Real Routes of Trade in Fake Goods, kesäkuu 2017,

  https://euipo.europa.eu/tunnel-web/secure/webdav/guest/document_library/observatory/documents/reports/Mapping_the_Real_Routes_of_Trade_in_Fake_Goods_en.pdf .

(40)

Teollis- ja tekijänoikeuksiin ja niiden rikkomiseen liittyviä erityiskysymyksiä käsitteleviä julkaisuja löytyy lisää teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen sivustolta osoitteesta https://euipo.europa.eu/ohimportal/en/web/observatory/observatory-publications.

(41)

Neuvoston päätöslauselma EU:n tullitoimintaohjelmasta teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjumiseksi (EUVL C 80, 19.3.2013, s. 1).

(42)

Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2436, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä (EUVL L 336, 23.12.2015, s. 1).

(43)

Internet Corporation for Assigned Names and Numbers.

(44)

https://euipo.europa.eu/ohimportal/documents/11370/0/Report+on+the+protection+and+enforcement+of+intellectual+property+rights+in+third+countries