30.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/66

Esittelijä:

Christian BÄUMLER

Toinen esittelijä:

Andrés BARCELÓ DELGRADO

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa avointa ja oikeudenmukaista kauppaa ja tunnustaa sen arvon kasvun ja työpaikkojen luomisen veturina.

1.2

ETSK vaatii samoja kilpailuedellytyksiä EU:n ja kolmansien maiden vientiä harjoittaville tuottajille ja kannattaa tehokkaita kaupan suojatoimia.

1.3

ETSK katsoo, että komission ehdotusta voi kaiken kaikkiaan pitää tasapainoisena ratkaisuna yhtäältä Kiinan markkinatalousasemaa koskevan kysymyksen ja toisaalta polkumyyntilaskennan tehokasta menetelmää koskevan tavoitteen kannalta.

1.4

ETSK tukee komission ehdotusta, jossa polkumyyntimarginaalia laskettaessa ei lähdetä standardimenetelmästä, vaan sovelletaan vertailuarvoja, joissa otetaan huomioon merkittävästi vääristyneet tuotanto- ja myyntikustannukset. ETSK korostaa esittäneensä jo vuonna 2016 Euroopan terästeollisuuden kestävän työllisyyden ja kasvun turvaamisesta antamassaan lausunnossa, että Kiinan tuontia koskevissa polkumyynnin ja tukien vastaisissa tutkimuksissa ei pidä soveltaa standardimenetelmää niin kauan kuin maa ei täytä EU:n viittä markkinataloudeksi tunnustamisen kriteeriä.

1.5

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio haluaa ratkaista konkreettisten kriteerien avulla sen, onko kyse merkittävästä markkinoiden vääristymisestä. Komitea toteaa, että olisi myös otettava huomioon ILO:n normien sekä monenvälisten ympäristösopimusten noudattaminen.

1.6

ETSK kehottaa parlamenttia ja neuvostoa toteamaan selvästi, että komissio laatii maakohtaisia raportteja jokaisesta maasta, jossa esiintyy merkittäviä markkinoiden vääristymiä. Tämä koskee kaikkia maita, joiden osuus edeltävällä viisivuotiskaudella käynnistetyistä polkumyyntitutkimuksista on yhteensä 70 prosenttia.

1.7

ETSK toteaa kuitenkin, että komission ehdotuksessa polkumyynnin vastaisen perusasetuksen muuttamisesta on vielä kehittämistarvetta polkumyynnin tutkintamenettelyn tehokkuuden ja käytännöllisyyden (ehdotettujen raporttien oikeudellinen asema, toteutettavuus ja tarkoituksenmukaisuus) sekä etenkin todistustaakan suhteen (sitä ei tulisi sälyttää Euroopan teollisuudelle).

1.8

ETSK painottaa, että myös pienten ja keskisuurten yritysten on voitava käyttää polkumyyntiä ja tukia koskevia valitusmenettelyjä.

1.9

ETSK tukee komission ehdottamia siirtymä- ja kuulemisjärjestelyjä.

1.10

ETSK kehottaa Euroopan komissiota oikeusvarmuuden lujittamiseksi varmistamaan, että unionin uusi polkumyynnin vastainen politiikka noudattaa mahdollisimman pitkälti WTO:n polkumyyntisopimusta.

1.11

ETSK suosittaa, että kaupan suojaamista koskevassa politiikassa suhteessa maihin, joissa on merkittäviä markkinoiden vääristymiä, noudatetaan EU:ta laajemmalle ulottuvaa, kansainvälisesti koordinoitua lähestymistapaa. Tärkeimpien kauppakumppanien kanssa tarvitaan tiivistä yhteistyötä.

1.12

ETSK suhtautuu myönteisesti muutoksiin, joita komissio ehdottaa tukien vastaiseen perusasetukseen.

1.13

ETSK panee merkille, että kaupan suojatoimiin liittyvien menettelyjen teho on riippuvainen myös vuonna 2013 annetusta kaupan suojatoimien nykyaikaistamista koskevasta ehdotuksesta, joka koskee mm. alhaisemman tullin sääntöä. ETSK painottaa, että myös kaupan suojatoimien nykyaikaistamista koskeva paketti on ratkaisevan tärkeää viimeistellä ja hyväksyä lähikuukausina, jotta tuloksena olisi vankka ja tehokas kaupan suojaamisjärjestelmä ja jotta voidaan turvata työpaikat ja kasvu EU:ssa.

2.1

Komission ehdotuksella (1) muutetaan polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annettua asetusta (EU) 2016/1036 ja muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annettua asetusta (EU) 2016/1037. Muutokset koskevat polkumyynnin vastaisissa toimissa käytettäviä laskentamenetelmiä sekä tukien vastaisia menettelyjä.

2.2

Komission uudessa ehdotuksessa esitetään muutoksia polkumyynnin vastaiseen perusasetukseen: siinä luovutaan WTO:n jäsenmaiden erottelemisesta sen mukaan, onko kyse markkinatalousmaasta vai ei. Vertailumaamenetelmää voidaan jatkossakin soveltaa WTO:n ulkopuolisiin ei-markkinatalousmaihin. Standardimenetelmää sovelletaan vastaisuudessa kaikkiin WTO:n jäseniin, paitsi jos kyse on merkittävistä markkinoiden vääristymistä. Ehdotettu 2 artiklan uusi 6 a kohta mahdollistaa tällaisessa tapauksessa normaaliarvon muodostamisen laskennallisesti vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella.

2.3

Vaikka uusi ehdotus asetukseksi on ”maaneutraali”, se on tiiviisti yhteydessä Kiinan liittymistä Maailman kauppajärjestöön (WTO) koskevan pöytäkirjan 15 kohdan a alakohdan ii alakohtaan, jonka voimassaolo päättyi 11. joulukuuta 2016. Voimassaolon päättymisen vaikutuksia voidaan tulkita eri tavoin (2).

2.4

Standardimenetelmässä vaatimuksena on, että polkumyyntitapauksia määritettäessä verrataan tuotteiden EU-vientihintoja niiden hintoihin ja kustannuksiin viejämaassa. Muiden kuin markkinatalousmaiden kohdalla EU soveltaa nykyisin kuitenkin nk. vertailumaamenetelmää, jonka mukaan laskelmissa käytetään kotimaan hintojen tilalla vastaavan vertailumaan hintoja ja kustannuksia.

2.5

Asetuksessa (EU) 2016/1036 polkumyynnillä tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta mainitaan WTO-maat, joita pidetään muina kuin markkinatalousmaina (3) ja joiden kohdalla olisi noudatettava standardista poikkeavaa polkumyynnin vastaista menetelmää.

2.6

Koska Kiinan liittymispöytäkirjan 15 kohdan a alakohdan ii alakohdan voimassaolon päättymisen saatetaan tulkita pakottavan EU:n myöntämään Kiinalle markkinatalousaseman (MES), Euroopan komission oli kuitenkin harkittava erilaisia vaihtoehtoja kaupan suojatoimien pitämiseksi vahvoina samalla kun suojellaan Euroopan teollisuutta sopimattomilta kaupallisilta menettelyiltä ja täytetään WTO-velvoitteet.

2.7

EU:n toimielinten ja sidosryhmien välillä käytiin vuonna 2016 tiivistä keskustelua. ETSK osallistui siihen aiheesta ”Markkinatalouskohtelun mahdollinen myöntäminen Kiinalle (kaupan suojatoimia varten) – vaikutukset tärkeimpiin teollisuuden aloihin (sekä työllisyyteen ja kasvuun)” antamallaan lausunnolla (4), jossa se tähdensi, että EU ei saa päästää käsistään välineitä, joilla varmistetaan vapaa ja oikeudenmukainen kauppa Kiinan kanssa, sillä tällöin menetettäisiin satojatuhansia työpaikkoja, mitä on mahdoton hyväksyä. ETSK korosti, että menetykset keskittyisivät tietyille aloille – esimerkiksi alumiini, polkupyörät, keramiikka, elektrodit, rautaseokset, lasi, paperi, aurinkopaneelit, teräs ja renkaat – ja alueille, joilla vaikutukset olisivat merkittäviä. Komitea kehotti Euroopan komissiota, Euroopan parlamenttia ja neuvostoa edistämään kansainvälistä oikeudenmukaista kilpailua, joka on keino puolustaa aktiivisesti näitä työpaikkoja ja eurooppalaisen yhteiskunnan arvoja sekä kasvattaa tuloja ja vaurautta Euroopan unionissa (5). Euroopan parlamentti hyväksyi 12. toukokuuta 2016 päätöslauselman Kiinan markkinatalousasemasta.

2.8

Komission ehdotuksiin sisältyy suuntaa-antava luettelo kriteereistä, joiden täyttyminen antaa viitteitä merkittävästä markkinoiden vääristymisestä. Kyse on useimmiten valtion puuttumisesta sektorin toimintaan. Komission yksiköt voivat laatia julkisia raportteja, joissa kuvataan tietyn maan tai sektorin markkinaolosuhteiden tilannetta. Tällaiset raportit ja niiden perustana oleva näyttö voitaisiin myös sisällyttää kyseistä maata tai sektoria koskevien tutkimusten asiakirja-aineistoon niin, että kaikki asianomaiset osapuolet voivat ilmaista kantansa ja huomautuksensa.

2.9

Polkumyynnin laskentaa koskevan uuden menetelmän ohella komission ehdotuksessa esitetään siirtymäjärjestelyjä jo voimassa olevien kaupan suojakeinojen ja käynnissä olevien tutkimusten osalta. Komission ehdotuksessa todetaan, että uutta järjestelmää sovelletaan vain tapauksiin, jotka on pantu vireille uusien säännösten voimaantulon jälkeen. Uuden menetelmän käyttöönotto ei anna riittävästi aihetta tarkastella nykyisiä polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Menetelmien tarkastelua koskevia pyyntöjä voidaan esittää vasta silloin, kun tietyn toimenpiteen päättymistä koskeva tarkastelu pannaan vireille.

2.10

Komission ehdotuksessa esitetään muutoksia myös siihen, miten EU tutkii kolmansien maiden hallitusten myöntämiä tukia, ja täsmennetään tukien vastaiseen perusasetukseen ehdotetun muutoksen avulla, että tukien vastaisessa tutkimuksessa tai tarkastelussa havaitut uudet tuet voidaan ottaa huomioon määritettäessä tuen vastaisia toimenpiteitä.

3.1

ETSK tukee EU:n avointa ja oikeudenmukaista kauppapolitiikkaa. EU (joka toimii EU:n jäsenvaltioiden nimissä, koska yhteinen kauppapolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan) edistää avointa kauppaa ja tunnustaa kaupan arvon kasvun ja työpaikkojen luomisen veturina.

3.2

ETSK kannattaa tehokkaita kaupan suojatoimia. EU vaatii kauppapolitiikassaan, että kotimaiset ja ulkomaiset tuottajat kilpailevat keskenään tasavertaisin edellytyksin. Tästä syystä EU torjuu sopimattomat kaupalliset menettelyt ja soveltaa omaa lainsäädäntöään toteuttamalla kaupan suojatoimia polkumyynnin vastaiset tai tasoitustoimenpiteet mukaan lukien.

3.3

ETSK toteaa, että useimmat voimassa olevat Kiinan tuontia koskevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet keskittyvät tietyille sektoreille ja että ne koskevat voimakkaimmin terästeollisuutta. Tämä ala palvelee yhtä lailla tuotantoketjun alkupään kuin loppupään teollisuudenaloja; se tarjoaa suoraan yli 350 000 työpaikkaa ja useita miljoonia työpaikkoja siihen liittyvillä teollisuudenaloilla, ja siksi sillä on keskeinen merkitys Euroopan jalostusteollisuudelle ja Euroopan taloudelle yleisesti.

3.4

ETSK katsoo, että komission ehdotusta voi kaiken kaikkiaan pitää tasapainoisena ratkaisuna yhtäältä Kiinan markkinatalousasemaa koskevan kysymyksen ja toisaalta polkumyyntilaskennan tehokasta ja maaneutraalia menetelmää koskevan tavoitteen kannalta.

3.5

ETSK suhtautuu myönteisesti tukien vastaiseen perusasetukseen ehdotettuun muutokseen, jolla selkeytetään tukien vastaisessa tutkimuksessa sovellettavaa menettelyä.

3.6

ETSK ehdottaa, että asetusten johdanto-osan kappaleissa selvennetään, että Kiinaa ei polkumyynnin vastaisen perusasetuksen muuttamisen myötä tunnusteta markkinataloudeksi.

3.7

ETSK on kuitenkin pannut merkille, että Kiina pyysi 13. joulukuuta 2016 WTO-neuvotteluja Yhdysvaltojen ja EU:n kanssa liittyen siihen, että nämä eivät sen mielestä ole noudattaneet WTO:n polkumyyntisopimusta, ja että neuvottelut koskevat EU:n osalta sekä voimassa olevaa polkumyynnin vastaista asetusta että siihen ehdotettuja muutoksia, jotka ovat käsillä olevan lausunnon aiheena. Komitea panee merkille aiemmat oikeudelliset riita-asiat, joista ilmenee ongelmien monimutkaisuus. ETSK onkin huolissaan polkumyynnin vastaiseen asetukseen ehdotettujen muutosten oikeusvarmuudesta ja kehottaa komissiota laatimaan pitävät perustelut sille, että uusi järjestelmä on WTO:n polkumyyntisääntöjen mukainen.

3.8

ETSK korostaa, että mitkään EU:n merkittävät kauppakumppanit eivät ole muuttaneet polkumyyntiä koskevia menetelmiään – myöskään Kiinan liittymistä WTO:hon koskevan pöytäkirjan 15 kohdan a alakohdan ii alakohdan voimassaolon päättymisen johdosta. Tämä strategia liittyy Kiinan tavoittelemiin avoimiin WTO-menettelyihin, joita on tarkoitus odottaa.

3.9

ETSK suosittaa, että asiassa noudatetaan EU:ta laajemmalle ulottuvaa, kansainvälisesti koordinoitua lähestymistapaa.

3.10

ETSK kehottaakin painokkaasti komissiota, parlamenttia ja neuvostoa seuraamaan tarkoin merkittävien kauppakumppanien kaupan suojaamista koskevan politiikan uutta kehitystä ja analysoimaan sen vaikutuksia kauppavirtojen tasapainoon.

3.11

ETSK huomauttaa, että alueiden komitea on peräänkuuluttanut alhaisemman tullin säännöstä luopumista (6). Parlamentti suositti huhtikuussa 2014, että alhaisemman tullin sääntöä sovellettaisiin vain työ- ja ympäristönäkökohtiin liittyviin polkumyyntitapauksiin. ETSK kannatti vuonna 2016 antamassaan lausunnossa niin ikään alhaisemman tullin säännöstä luopumista terästuonnin osalta.

3.12

ETSK painottaa tässä yhteydessä, että kaupan suojatoimiin liittyvien menettelyjen teho on riippuvainen myös vuonna 2013 annetusta kaupan suojatoimien nykyaikaistamista koskevasta ehdotuksesta. ETSK toteaa, että kaupan suojatoimien nykyaikaistamista koskeva paketti ja uusi polkumyyntimarginaalin laskentamenetelmä koskevat polkumyynnin vastaisen EU-politiikan ja sen täytäntöönpanon eri osatekijöitä, jotka eivät ole teknisesti ja juridisesti kytköksissä mutta liittyvät muuten läheisesti toisiinsa. ETSK toteaa, että koko polkumyyntimarginaalin hyödyntäminen edistäisi tavoitetta saavuttaa markkinatalousolosuhteet kaikissa WTO:n jäsenvaltioissa ja että myös kaupan suojatoimien nykyaikaistamista koskeva paketti on ratkaisevan tärkeää viimeistellä ja hyväksyä lähikuukausina, jotta tuloksena olisi vankka ja tehokas kaupan suojatoimien järjestelmä ja jotta voidaan turvata työpaikat ja kasvu EU:ssa.

4.1

ETSK kannattaa komission ehdotusta (2 artiklan 6 a kohta) laskentamenetelmän muuttamisesta siten, että silloin kun joissakin maissa esiintyy merkittäviä vääristymiä, voidaan käyttää standardista poikkeavaa menetelmää. Komitea katsoo, että tätä menetelmää soveltaen komissio pystyy määrittämään ja mittaamaan polkumyynnin tosiasiallisen suuruuden.

4.2

ETSK esitti jo vuonna 2016 Euroopan terästeollisuuden kestävän työllisyyden ja kasvun turvaamisesta antamassaan lausunnossa (7), että Kiinan tuontia koskevissa polkumyynnin ja tukien vastaisissa tutkimuksissa ei pidä soveltaa standardimenetelmää niin kauan kuin maa ei täytä EU:n viittä markkinataloudeksi tunnustamisen kriteeriä. Tämä vastaa Euroopan parlamentin toukokuussa 2016 antamaa päätöslauselmaa.

4.3

ETSK yhtyy komission arvioon, että hinnat ja kustannukset ovat joissakin maissa valtion intervention vuoksi keinotekoisen alhaiset. Sen takia markkinavoimat eivät heijastu niissä realistisesti. Kotimarkkinahinnat ja -kustannukset ovat valtion toimien takia merkittävästi vääristyneitä. Tällaisissa tapauksissa kotimarkkinahintoja ei pitäisikään käyttää vertailussa vientihintojen kanssa.

4.4

ETSK huomauttaa, että uuden laskentamenetelmän käytön käynnistää nyt merkittävä markkinoiden vääristyminen, jonka määrittämiseksi asetuksessa esitetään suuntaa-antava luettelo esimerkkitapauksista. Komitea toteaa kuitenkin myös, että työtä ja ympäristöä koskevien vähimmäisnormien loukkaaminen saattaa osaltaan vääristää kilpailua EU:n yritysten kanssa ja että tämä seikka tulisi ottaa huomioon etenkin jos se on osa valtion sääntelykehystä. Lisäksi uuden menetelmän yhteensopivuus WTO-sääntöjen kanssa olisi arvioitava huolellisesti.

4.5

ETSK toteaa, että Kiina on pyytänyt WTO:ssa koolle EU:n käyttämää vertailumaamenettelyä käsittelevän virallisen paneelin, ja muistuttaa, että EU on parhaillaan ottamassa käyttöön uutta menetelmää, jonka tulisi olla kaikkien kansainvälisten sopimusten mukainen. ETSK katsoo, että mikäli WTO päättää, että Kiinan WTO:hon liittymispöytäkirjan 15 kohdan a alakohdan ii alakohdan voimassaolon päättyminen ei anna Kiinalle automaattisesti markkinatalousasemaa ja että Kiinan on noudatettava muita liittymispöytäkirjassa tekemiään sitoumuksia, vertailumaamenettelyn käyttöä on jatkettava.

4.6

ETSK panee merkille, että ehdotettu säädös antaa komissiolle mahdollisuuden laatia ja antaa raportteja tietyn maan tai sektorin markkinaolosuhteiden tilanteesta. Tällaisista raporteista ja niiden perustana olevasta näytöstä on tarkoitus tulla osa kyseiseen maahan tai sektoriin mahdollisesti kohdistettavaa polkumyynnin vastaista tutkimusta, ja ne asetetaan julkisesti saataville. Lisäksi EU:n tuotannonalat voivat käyttää raporteissa olevia tietoja esittäessään valituksen tai tarkastelupyynnön. ETSK pitää kuitenkin huolestuttavana, ettei Euroopan komission ehdotukseen sisälly säännöksiä kaupan suojatoimista huolehtivan henkilöstön määrän lisäämiseksi nykyisestä. Komitea huomauttaa myös, että kyseisten raporttien oikeudellista asemaa ei määritellä ja ettei ole selvää, miten raportteja voidaan käyttää, jos asianomainen maa ryhtyy niiden johdosta oikeustoimiin. Ehdotuksessa ei liioin mainita, miten usein raportteja on tarkoitus päivittää ja miten ne mukautetaan kulloisenkin alan haasteisiin.

4.7

ETSK:ta huolettaa myös se, että raportit eivät ole pakollisia (ehdotuksessa sanotaan, että ”komission yksiköt voivat laatia raportin”). Komitea kehottaa niin ikään määrittelemään todistustaakan selvemmin säädösehdotuksessa.

4.8

ETSK huomauttaa, että polkumyyntiä koskevan valitusmenettelyn on oltava tehokas, realistinen ja tarkoituksenmukainen. ETSK ei kuitenkaan voi hyväksyä todistustaakan kääntämistä. Todistustaakkaa polkumyyntikäytäntöjen osoittamisesta ei saisi asettaa asianomaisille EU:n yrityksille ja komissiolle. Tähän liittyvät tiedonkeruuvaatimukset olisi pidettävä kohtuullisina.

4.9

ETSK painottaa, että myös pienten ja keskisuurten yritysten on voitava käyttää polkumyyntiä koskevia valitusmenettelyjä ja että näiden yritysten osalta on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että ne myös pystyvät kantamaan tutkimuksesta ja sitä varten tarvittavasta tiedonkeruusta syntyneet taloudelliset rasitukset.

4.10

ETSK katsoo, että komission ehdottamat siirtymäjärjestelyt lisäävät oikeudellista selvyyttä, ja tukee näitä järjestelyjä.